Kuntaliitos joka meni munilleen
Olen seurannut siuntiolaisena läheltä, kuinka Siuntio, Lohja, Karjalohja ja Nummi-Pusula ovat yrittäneet väkertää kasaan niin sanottua monikuntaliitosta. Kaikki hyväksyivät sen jo valtuustoa myöten, mutta sittemmin siuntiolaisten valtuutettujen enemmistö halusi purkaa koko viritelmän.
Tuo siuntiolaisryhmä (RKP, vihreät ja osa kokoomuslaisista) on saanut oman ja toisaalta myös neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä selvitetyn kuntalaisten enemmistön tahdon läpi: hanke on ymmärtääkseni jo käytännössä kaatunut.
Jututettuani erästä maan parhaista kuntaliitosasiantuntijoista sain kuulla, että lain puolesta kuntaliitoshankkeen peruminen valtuustopäätöksenkin jälkeen on ihan OK, koska valtuusto voi kunnanhallituksen esityksestä vetää hakemuksen pois valtiovarainministeriöstä. Kuntaliitoksesta kun ei olekaan kunnassa ikään kuin ollenkaan virallisesti päätetty.
Ensin Siuntiossa pitää tosin erottaa monikuntaliitosta kannattanut kunnanhallitus, mutta sehän valtuuston enemmistön turvin onnistuu.
Homma raukeaisi Siuntionkin osalta myös siihen, että joku muu monikuntaliitoksen osapuoli vetäytyy hankkeesta.
Eli paljon kului virkamiehiltä työaikaa ja luottamusmiehiltä vapaa-aikaa lopputuloksena munilleen mennyt kuntaliitos. Joku voisi vaatia Siuntiota tilille moisesta vatkaamisesta.
Minua siuntiolaisena kiinnostaa, miten käy esimerkiksi erinomaisesti toimiville kunnallisille terveyspalveluille, jotka on hoitanut Lohja niin sanotun Lost-yhteisyön pohjalta. Jos palvelut eivät heikkene tai jopa paranevat yksin tai tulevan kumppanin kanssa, niin mikäpä siinä. Jos ne heikkenevät, syntyy nyt Lohja-irtioton myötä väärä päätös.
Totta kai minua kiinnostaa myös se, mikä on veroprosentti jatkossa. Lohjalla se on ollut Siuntiota alhaisempi tähän saakka. Jos siuntiolaisia yksin tai osana jotain toista kuntaa rasitetaan veroilla jatkossa enemmän kuin lohjalaisia, olisi sittenkin pitänyt liittyä Lohjaan.
Toivon, että päättäjät ovat päätöksissään rationaalisia, koska me neuvoa-antaviin kansanäänestyksiin vastailevat taviskuntalaiset emme sitä voi olla kuntaliitoksen tulevien hyötyjen ja haittojen arvioimisen vaikeuden vuoksi. Jos kunnan päättäjät tekevät tässä kieli- tai muuta tunnesidepolitiikkaa, he tekevät sitä väärältä pohjalta.
Kunnan rajoilla ei itsessään ole kuntalaiselle mitään merkitystä, palveluilla ja veroilla on. En minäkään ole juuriltani siuntiolainen, kuten ei moni muukaan kunnassa asuva. Olen Uudessakaupungissa syntynyt, entinen karhulalainen (kotkalainen), entinen mikkeliläinen, entinen oululainen, entinen lohjalainen, entinen helsinkiläinen ja entinen newyorkilainen henkilö, joka asuu Lappersin kylässä.
PS. Kuulemma voi käydä myös niin, että kuntaan saapuu joskus syksyn kuntavaalien jälkeen valtiovarainministeriön nimeämä selvitysryhmä, joka toteaa, että osa Siuntiosta kannattaakin liittää Lohjaan ja osa Kirkkonummeen tai vaikka Raaseporiin, kun alueen kansalaiset niin haluavat. Helppoa tämä kuntademokratia.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Toimiiko Lohja isäntäkuntana Siuntiolle sotepalveluissa,jos toimii,niin homma jatkuu.Perimmältäänhän on kysymys siitä,että nykyiset kunnannanvaltuutetut pelkäävät menettävänsä valtuustopaikkansa, kuntalaisilla on hyvinvähän merkitystä,tietenkin on hionoa nyt vedota neuvoa antavaan kansanäänestykseen joka ei sido juridisesti ketään.
Ehkä sen, Markku, olisi voinut ilmaista myös niin, että meni se kuntien yhdistäminen (parempi termi tsykolookisesti kuin liitos) vituralleenkin.
Mutta itse asiaan.
Sellaisen kunnallisen virka- ja toimihenkilöarmeijan kanssa, millä nyt maassa palveluita hallinnoidaan, tuotetaan tai ostetaan, tämän maan BKT ei pärjää.
Liki 80% menee verorahoistasi palveluihin, jotka joka tapauksessa hankitte siuntiolaisille tai itkette ja hankitte verkoista, joihin Siuntio on tulevina vuosina liian pieni yksikkö.
Jos se maan paras kuntien yhdistymis-asiantuntija oli Arto Koski, olet kääntynyt oikean henkilön puoleen.
Koska hän on ainoa, joka on ohjannut kuntien yhdistämistä niin, että luvattu vaikutus on myös toteutunut (Rovaniemi, Salo, Oulu).
Muut "parhaat asiantuntijat" lukeutuvat professoreihin ja dosentteihin, joiden negatiiviset uhkaukset eivät ole toteutuneet (yhdistämätön kunta ei olekaan voinut hyvin ja se on maksettu kalliisti - tai maksetaan aika pikaisessa tulevaisuudessa).
Pidempään en tohdi perustella, mutta mietipä, millä hartioilla Salo olisi vastaanottanut Nokia-katastrofinsa, jos ei olisi oltu liikkeellä ajoissa.
Kauhistuttaa tuo Turun tilanne, jossa vielä moni ei pelkästään itke vaan itkee (tai hikoilee) verta.
Verot verta juo!
Salo on varoittava esimerkki epäonnistuneesta liitoksesta. Toinen samankaltainen floppi on Kouvola, jossa mestaroi toveri Esko Riepula Rovaniemeltä.
Siuntio on jälleen RKP:n voimanosoitus. Kielipolitiikka estää järjen käytön.
Ei kuntaliitosta kaatanut vain RKP, vaikka Siuntion ja Lohjan välillä oli ennen vanhaan melko jyrkkä kulttuurimuuri. Mukana kaatamassa olivat myös vihreät ja osa kokoomuksesta ja neuvoa-antava kansanäänestys oli heillä siis tukenaan. http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/106694-siunt...
Demarit ja osa kokoomuksesta olivat Lohja-liitoksen kannalla.
Aika monille siuntiolaisille Lohjan suunta on vieras. Heihin lukeutuvat muun muassa monet pääkaupunkiseudulta radan varteen muuttaneet. Eräs pk-seudulta kotoisin oleva Siuntion tuttuni hämmästyi kerran osuessaan vahingossa Lohjan eteläiseen taajamaan Virkkalaan, joka on lähes Siuntion rajalla :)
Just det. RKP:n vikahan se Salon ja Kouvolan liitosten "munilleen meno" on, tietysti. Ja Saksassa ennen sotia kaikki oli juutalaisten vika. On helpompi syyttää muita kuin itseään.
Mainitsepa sinä - tai vaikka Huusko - edes yksi kuntaliitos, joka on onnistunut ja tuottanut suunnitellun tuloksen. VVM ja Kuntainliitto (nyk. Kuntaliitto) eivät kumpikaan sellaista tunne.
Ja sekin tietysti RKP:n vika. Tai juutalaisten. Tai mamujen. Tai kenenkä tahansa, kunhan ei kuntaliitosuskonnon.
Joukolle tiedoksi, että Lohjan kaupungin ja maalaiskunnan liitto on hyvin onnistunut. Sama taitaa olla tilanne Porvoossa.
Jos Porvoon velkaantuneisuutta ja virkamiesten suojatyöpaikkoja käytetään esimerkkinä, on Porvoo erittäin hyvä kuntaliitos.
Esimerkki onnistuneesta kuntaliitoksesta (2007) on Ala- ja Yliharmän, Kortesjärven sekä Kauhavan liitto, josta syntyi n. 17.000 asukkaan Kauhavan kaupunki.
Pikku detaljina, siellä säästyy neljän valtuuston yhdistymisen seurauksena +-150.000€/v pelkistä valtuustojen kokouspalkkioista järkevämpää käyttöön.
"Esimerkki onnistuneesta kuntaliitoksesta (2007) on Ala- ja Yliharmän, Kortesjärven sekä Kauhavan liitto, josta syntyi n. 17.000 asukkaan Kauhavan kaupunki."
Tämmä on ihan hauska esimerkki: Kuntaliitos johti massiiviseen kunnallishallinon ja julksien toiminnan "virtaviivaistamiseen, irtisanomisiin (ja siis työttömyyden lisääntymiseen) ja sitä tietä kuntalaisten yleisen ostovoiman laskuun sekä palvelujen katoamiseen kunnan uusilta reuna-alueilta. "Säästöistä" huolimatta kunnallisvero pysyi samana. Jos tämä on "onnistunutta", voinet käydä kertomassa sen irtisanotuille.
"Pikku detaljina, siellä säästyy neljän valtuuston yhdistymisen seurauksena +-150.000€/v pelkistä valtuustojen kokouspalkkioista järkevämpää käyttöön."
Isona detaljina: Kuten kunnallisveroprosentista alueella (19,5 ennen ja 19,5 jälkeen "onnistuneen" liitoksen) huomaa, "Säästöä" ei tapahtunut. Irtisanomisista ja leikkauksista huolimatta kulut pysyivät samoina, ja tosiasia on, lopuksi, että kunnan kokouspalkkiosta päätää kunnanvaltuusto, eikä missään ole sanottu, että sellaista pitäisi ylipäätään maksaa. Tähänkään "leikkaukseen" ei olisi tarvittu kuntaliitosta, eikä liitos sihen mitenkään tosiasiassa ollut edellytys.
Hyvä Kalle
Voisitko antaa tähän jotain dataa?
Sellainen kunta on todella harvinainen, jossa ei valtuuston jäsenelle kokouspalkkiota makseta. Valtuuston jäsenet maksavat sitten puolueelleen palkkiosta ns. puolueveron.
Mitä pienempi kunta, sitä vähemmän mene "palkkioihin". Velkualla ei maksettu lanttiakaan. Helsinskijssä maksetaan. Pannaan Hesa palasiksi, niin eköhän säästöjä ala löytyä.
Tulihan sitä dataakin lopulta, ja aikaakin, joten Markku Huuskolle: Lohjan mlk:n veroäyri oli 1994 17, samoin 1995 - Lohjan kaupungin vast 17,5 ja 17,5. Tällä välillä henkilöstön määrä supistui lähes 10%, joten missä mainitsemasi säästö? Missä "onnistunut kuntaliitos"? Tiedot suoraan Lohjan kunnalta. Nykinen veroäysi 19,5, ja kansalaisten, kuntalaisten, kontrollimahdollisuudet vähentyneet käytännön syistä.
Myös työttömyyskustannukset tulevat veronmaksajille, joten todellisuudessa veronmaksajien taakka tässä(kin) liitoksessa kasvoi, kuntalaisten yhteinen kulutuskyky laski ja samalla tietysti siis kunnan talouselämä ylipäätään heikkeni.
Jos tämä on "onnistumista", niin kai se sitten niin on.
"Sellaisen kunnallisen virka- ja toimihenkilöarmeijan kanssa, millä nyt maassa palveluita hallinnoidaan, tuotetaan tai ostetaan, tämän maan BKT ei pärjää."
Tässä on asian ydin. Keski- ja johtoporrasta on kunnissa paisutettu reippaasti todelllisen tarpeen yli. Työtä kunnissa tehdään, kiirettäkin on, mutta kunnissa ei keskitytä oikeisiin asioihin ja työvoiman vähentämistä tuskin on mietitty missään.
Tässä nyt on ongelmana se, ettei ymmärretä rahan luonnetta ja BKT:n perusteita. Tuo "armeija" ei ole mitenkään haitta tai rasite. Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että virkamiehetkin maksavat niitä veroja. Jäljellä oleva palkka lisäksi menee kulutukseen, joka ylläpitää paikallista liike-elämää.
Elämän todellisuus kertoo karua kieltään: Tuon "armeijan" irtisanominen tehokkuuden nimissä on johtanut paikallisen liike-elämän kuihtumiseen ja massatyöttömyyteen. Päivittäin maassamme on nykyisin noin 750 000 työikäistä vailla palkkatyötä. Ennen uuslibertaarien uskonnollisen hurmoksen läpilyöntiä perustettiin "hätätilahallitus", kun maassa oli 50 000 työtöntä.
Kun todellisuus ja teoria (uskonto) ovat ristiriidassa, on uuslibertaarin mielestä todellisuus väärä.
Palaan Huuskon Lohja-esimerkkiin, kun saan lisää dataa. Alustavasti liitoksen onnistumisesta kertoo kuitenkin mm. Särkisalon ja särkisalolaisten kohtalo.
Suomessa voisi olla vaikka 2000 kuntaa, kunhan kansalaisten peruspalvelut on keskitetty suurempiin kokonaisuuksiin tai valtio hoitaa ne kokonaan. Eli kunnat eivät olisi missään yhteydessä peruspalveluja järjestäviin yksiköihin. Kunnat voisivat rauhassa pähkäillä, että ostetaanko tänä vuonna latukone vai päältä ajettava ruohonleikkuri. Keskitettyjen peruspalvelujen rahoitus hoidettaisiin muuta kautta.
Osut naulan kantaan, Petri. Onkin oikeastaan perustuslain sekä kirjaimen että hengen vastaista, että valtiovalta, eduskunta, määrää kunnille tehtäviä sitoutumatta kustantamaan ne. Kuntien tehtävänä Suomalaisessa järjestelmässä on toimia vallanjaon välineenä, vastapainona keskusvallalle. EU-sopimuksessa kuitenkin Suomi sitoutui purkamaan tämän kuntien itsehallinnon, koska se ei sovi EU:n järjestelmään. Nykyisin puheena oleva suunnitelma "kuntaremontista" onkin jo vuodelta 1993.
Jos jokin alue tuottaa palvelun tonnilla ja toinen viisisatasella, vain toinen alue voi paremmin ja voi luottavaisemmin katsoa tulevaisuuteen, Heyno.
Virkatyö ei välttämättä ole paras tapa suorittaa kansalaispalkkaa.
Arvaukseni on, että kuntauudistus pyrkii juuri siihen, mistä täällä ollaan aika yksimielisiä: palvelujen tuottamiseen sellaisina kokonaisuuksina, jotka ovat tehokkaita, laadukkaita ja taloudellisesti järkeviä. Huolimatta siitä, että palvelujen tarve (huotosuhde eli ikääntyminen) on räjähtämässä.
On ihan sama sille, onko välissä "kunta" vai ei, jos 80% kunnan nykypalveluista siirretään tilaaja-tuottaja-verkkoon, jossa valtaa EI käytä enää kunta.
Kirjoituksesi on lievästi sanottuna sekava, mutta yritetään nyt kommentoida, kun nimenikin mainitsit:
"Jos jokin alue tuottaa palvelun tonnilla ja toinen viisisatasella, vain toinen alue voi paremmin ja voi luottavaisemmin katsoa tulevaisuuteen, Heyno."
Väärin: Intiassa palvelut tuotetaan halvemmalla kuin Suomessa. Kummassa maassa menee paremmin?
"Virkatyö ei välttämättä ole paras tapa suorittaa kansalaispalkkaa."
Ei olekaan. Virkapalkka ei ole kansalaispalkkaa. Se on palkka tehdystä työstä.
"Arvaukseni on, että kuntauudistus pyrkii juuri siihen, mistä täällä ollaan aika yksimielisiä: palvelujen tuottamiseen sellaisina kokonaisuuksina, jotka ovat tehokkaita, laadukkaita ja taloudellisesti järkeviä."
Arvauksesi on väärä. Kuntauudistuksella ei ole mitään tekemistä palvelujen tuottamisen kanssa. Kuntauudistuksen tarkoituksesta täällä:
http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/9863...
"Huolimatta siitä, että palvelujen tarve (huotosuhde eli ikääntyminen) on räjähtämässä."
To "huoltosuhde" on maalattu ongelmaksi suunnilleen yhtä kauan kuin esim. "uhkaava työvoimapula", jo 70-luvun lopulta. Odottelemme...
"On ihan sama sille, onko välissä "kunta" vai ei, jos 80% kunnan nykypalveluista siirretään tilaaja-tuottaja-verkkoon, jossa valtaa EI käytä enää kunta."
En edes yritä arvata, mitä tällä haluat sanoa.
Kiitos vastauksesta, joka on ymmärrettävä, ei sekava.
Joskin jokainen argumentti perustuu luuloon ja mielipiteisiin, ei sellaisiin tosiasioihin, joita itse olen tottunut "kunnoittamaan".
Kunta- tai SoTe-uudistukset eivät ole luuloihin perustettavissa.
Kiitos myös keskustelusta, jossa on ollut ihan tolkkua olla mukana.
Kepun selkäranka katkesi jätevesiasetukseen.
Kuntauudistus tulee kolahtamaan kunnallisvaaleissa erityisesti demareihin, mutta myös kokoomus ottaa lukua maaseutupaikkakunnilla.
On liki tragikoomista, että kepu nousee kanveesilta ainakin konttausasentoon Väyrysen ja kuntien pakkoliitofarssin avulla.
Tossavainen tulee toteamaan syksyllä kuntavaalien jälkeen, että keskusta on perussuomalaisten edellä ja reilusti. Suurin kuntapuolue.
Touko-kesäkuussa hallituksen sopertelu ja Virkkusen virkkaamattomuus kuntaliitoksista tuo keskustalle rökälevoiton kuntavaaleissa ja antaa uudelle puheenjohtajalle lentävän lähdön tuleviin vaaleihin.
Mäntynimi lienee oikeassa. Samalla on todettava sekin, että Kepun kunnallisvoitto tulee maalle erittäin kalliiksi, kun tarpeellisetkin uudistukset nähdään uhkina ja siksi torjuttavina vaihtoehtoina.
Mäntynen on oikeassa. Virkkunen ja kuntien pakkoliitossuunnitelmat olivat kepulle kuin "taivaanlahja". Kepu tulee olemaan vaalien jälkeen edelleen suurin kuntapuolue, jos mitataan valtuustopaikoilla. Sen sijaan suhteellinen ääniosuus ei riitä lähellekään ykköspaikkaa.
Kepun usein lähes yksin hallitsemissa maaseutukunnissa PS tulee nousemaan useimmiten toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Toki siis kepu säilyy useimmiten ykköspuolueena, mutta sen yksinvalta päättyy.
Jo ennen Kepun mahdollista kunnallisvaalivoittoa voitaneen todeta, että "kalliiksi" tulee. Muistelen, että valtaosa keskushallinnon kunnallisvisiointiin saaduista lausunnoista on ollut kielteisiä.
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Näistä kuntien menoleikkauksista, "välttämättömyyksistä", on pakko kysyä kaikilta keskustelijoilta: Mainitkaa edes yksi sellainen yhteisin varoin maksettu palvelu tai toimi, jota itse hyödynnätte, josta olette valmiit luopumaan, jotta veroja voitaisin laskea.
Edes yksi.
Merkittävä osa erikoissairaanhoidosta sellaisille potilaille, joiden ei ole havaittu saavan hyötyä palvelusta.
Merkittävä osa toisen asteen erityispalveluista, joita käyttää vain pieni vähemmistö.
Merkittävä osa sellaisesta kontrollista, joka ei paljasta mitään, mutta estää laatukkaan ja joutuisan palvelun.
Merkittävä osa sellaisesta väliportaan hallinnosta, jolla ei ole mitään lisäarvoa tuottavaa, pelkästään kontrollia ja karttoja.
Heyno, arvelen säästöjen olevan liki 40 miljardin kuntapotista useamman miljardin luokkaa.
Jos valtio otetaan mukaan (yli 50 miljardia), säästöjä kertyy (vrt puolustus- ja lääninhallintouudistus) myös aika lailla.
Kysyt, mihin sijoitetaan ne tekijät, suunnittelijat ja reviisorit, jotka mallissani jäävät vaille työtä?
Euroopassa rajat ovat auki.
Työn, pääoman ja palvelujen rajoja ei ole. Eikä ajatusten.
Erittäin nopeasti kehittyvät Chindia, Afrikka ja Etelä-Amerikka ovat myös olleet aina pidetty muuttokohde aina lähtemään valmiille väestönosalle.
Siuntion liitoksen kaatoi RKP ja fakta ei mihinkään muutu, Vihreät ja pari kokoomuslaista peesasi.
Mielenkiintoista on se, että vain n 30% Siuntion asukkaista on ruotsinkielisiä, joten tässäkin vähemmistö murskasi ennemmistön.
Olisi kohtuullista että Siuntio joutuisi nyt itse kustantamaan kaikki oma menonsa eli käytännössä edessä olisi kovat veronkorotukset. Valitettavasti laki on sellainen että Lohjan on kaiketi pakko jotenkin hoitaa osa siuntiolaisten terveyspalveluista jatkossakin. Tässä kohtaa lakia pitäisi muuttaa.
Ehkä Siuntio jaetaan kuten Virkkusen kuntajakoehdotuksessa on ehdotettu. Inkoo on kyllä avainasemassa, tiettävästi se ei lämpene kuntaliitoksiin koska se kunta jolla näyttää olevan hyvä tulevaisuus, ne inkoolaiset joita olen tavannut haluavat mielummin yhteen Kirkkonummen kuin Raaseporin kanssa.
Raasepori on myös hyvä esim. huonosta kuntaliitoksesta, se on ollut todellinen katastrofi suomenkielisille.
Mutta kaksi asiaa on varmaa:
1. Niissä kuntaliitoksissa joissa on RKP:lla edes jonkilainen sananvalata ( Uusimaa, Pohjanmaa ja Turun alue), niissä RKP:lla on veto-oikeus! Ja RKP päättää asiat.
2. Kuntaliitoksissa tullaan näkemään ennennäkemättömiä lehmänkauppoja!
Tässä viimeisin Salo -uutinen:
http://www.sss.fi/uutiset/346676.html
Kertonee tämäkin jotain:
http://marjattahalkilahtiblogituusisuomifi.puheenv...
Minä olen kuntaliitoksista mussuttanut ( täällä puheenvuorossa) vaikka kuinka paljon. Ja ihan vaan siks, että edes joku saisi jotain vinkkiä mitä pitää tehdä, kun esim. "KuntaLiitosAvioehtoSopimusta" laaditaan.
Huomenaamulla menen tark.ltk:n kokoukseen. Just äsken tulostin itselleni arviointikertomuskonseptia Salon kaupungin hallinnon ja talouden 2011 toteutumisesta. Jostain syystä konsepti tuli vasta nyt illalla. "Liikennevalot" olemme jo määritelleet, edessä on siis enää sanallinen "seliseli".
Keskeneräisestä en voi kertoa, enkä saakaan, mutta sen verran sanon, että ei tässä hurraahuutoja tulla kuulemaan!
Tammikuussa annettu väliarviointi kertonee jo jotain: http://salo.tjhosting.com/kokous/2012989-15.HTM
Se, joka kehuu Saloa onnistuneena liitosmallina, ei tiedä mitä puhuu!
http://salo.tjhosting.com/kokous/20121013-5.HTM
http://salo.tjhosting.com/kokous/20121014-6.HTM
Onpahan ainakin ollut jutun aineksia blogia kirjoittaessa... äkkiä on mennyt valtuustokausi. Paljon on oppinut ja kaikenlaiset lakikiemuratkin tulleet tutuiksi... ja kaikki työ ihan hukkaan.
Oppia ikä kaikki, mitä yhdestä valtuustokaudesta,minun yli 30 vuotta kepuenemmistöisessä kunnassa on pääsääntöisesti mennyt hukkaan.
Älä huoli mies, kokoa kirjoituksesi kirjaksi! Siitä voisi tulla jokaisen yhteiskuntatieteiden opiskelijan perusteos ja voisi se olla hyvää luettavaa myös ihan peruskoulun yhteiskuntaopin tunnilla, ainakin läntisellä Uudellamaalla :)
"Joukolle tiedoksi, että Lohjan kaupungin ja maalaiskunnan liitto on hyvin onnistunut." - jos asiaa katsoo tällä hetkellä maalaiskunnan puolelta niin sanoisin, että suurin osa on asiasta eri mieltä....
On kummallista että kunnallisille virkamiehille on 5 v työsuhdeturva.
Yksityisellä työnantajalla fuusioissa ym tapauksissa ylimääräinen henkilökunta saa lähteä kävelemään. Onko kunnassa ylimmälle johdolle palkkaa vastaavia tehtäviä ? Ei jää.
Alimman tason työntekijöitä tarvitaan aina se määrä kun on ennenkin.
Vain työnjohdosta ylöspäin on löysää. Sama tapa käytäntöön kuin yksityisellä yrityksellä,joutavat pois.
Siksi kuntaliitoksia yleisesti verisesti vastustetaan koska näistä vähenisi suuri määrä aivottomien poliittisten virkailijoiden suojatyöpaikoista. Minne helkattiin ne sitten hukataan kun huomataan niiden tarpeettomuuden.
Markku jätti journalistin etokseen kai vedoten tietolähteensä paljastamatta, vaikka sitä ihan erikseen kysyin. (oliko asiantuntijasi Arto Koski?).
Meillä maassa kun on aika harvoja sellaisia, joita arvostetaan kuntien yhdistymisten selvityshenkilöinä ja siis todellisina asiantuntijoina. Dosentteja ja professoreja toki on pilvin pimein, mutta heillä on vastuuta olla väärässä (yleensä ovat tähän mennessä olleet).
Salonseudun kuntien yhdistäminen on onnistunut, aika yksiselitteisesti.
Sen tosin täältä kaukaa näkee paremmin kuin siellä paikan päältä, jossa erilaiset haavat vielä kovasti kipuilevat.
Kouvolan kuntien yhdistyminen on myöskin onnistunut, mutta senkin näkee täältä kaukaa selkeämmin.
Perusteeni ovat samat, joita toinen Kouvolasta poismuuttanut, Tossavainen, esittää ja joita Salon osalta edellä esitetään.
Perusteita kun voi lukea niin kovin monin eri tavoin.
Oulun, Jyväskylän ja Kuopion seudut vielä antavat odotuttaa välitilinpäätöstä, mutta Lappeenrannan tekemättä jäänyt kuntien yhdistäminen sen perän näkijöitä aika lailla korpeaa.
Muistutan vielä kerran, mutta isoja kirjaimia käyttämättä, että arjen päätännässä kunnan rahoista (vajaa 40 miljardia) käytettään SoTe-sektorilla liki kaikki (eikä aina piisaakkaan).
Kunnan vallasta taas käytetään suhmuroiden liian iso osa (kaava: joku saattaa kuitata isot puheenjohtaja- ja kokouspalkkiot ja sitten pokkana väittää, ettei ole päättänyt kaavasta - on se!).
Antti, koska kyseessä ei ollut varsinainen haastattelu, en maininnut nimeä. Sen voin sanoa, että jututettu henkilö ei ole mainitsemasi.
Kuntaliitoksen onnistumista on vaikea arvioida, mutta jos veroprosentti laskee jonkun tai jopa usemman osapuolen kohdalla, on se yksi mittari. Uuden kunnan vetovoiman kasvu yms. ovat vaikeammin mitattavissa.
Onnistuneen kuntien yhdistämisen ykkösmittari on se, että sitä ei kutsuta liitokseksi vaan kuntien yhdistämiseksi kokonaan uudeksi kunnaksi.
Asialla on todella iso merkitys onnistumisen mittaamisessa.
Muita mittareita on kuusi ja niiden kaikkien pitäisi olla vihreällä viiden vuoden kuluttua uuden kunnan syntymisestä.
Ne liittyvät suunnitteluun, rahoitukseen ja toteutukseen sekä tulosten "jakamiseen" "me teimme sen" hengessä koko asujamiston toimesta. Tässä aika moni osallinen on pahasti missannut ("Mitäs mää sanosi"-tyyliin, kts Savitaipaleen kansanedustaja).
Suosittelen, että US jututtaisi Arto Koskea, jolla nämä menestystekijät ovat ilmiselvästi hallussa. (mies on aika nihkeä antamaan haastatteluja).
terv
-aLii-
Olen kuunnellut kuntauudistukseen liittyen asiantuntijoita eri tilaisuuksissa lukemattomia kertoja. Jos tiivistää kuullun, niin säästöjä ei tule kuntien koon kasvattamisen myötä. Säästöjä syntyy palveluja karsimalla. Ja niitä ei karsita kaupunkien keskustoista, vaan suurkuntaan liitettyjen maaseutukuntien alueelta.
Kuntauudistusta voimakkaimmin vastustaa kepu.
Se paljastui eräässä kuntauudistuskeskustelussa radiossa, jossa kepun edustaja totesi:
"Ajatelkaa, noin 7000- ihmistä jää ilman toimeentuloa, jos uudistus toteutetaan. Ajatelkaa, noin 7000- ihmistä."
Tuossa kepun edustaja viittasi kepulaiskuntien valtuutettujen, ja kuntien kepu-virkamiehistön, mahdollisten etuoikeutetun aseman menettämiseen.
Tästähän juuri osittain on kysymys. Ylisuuren byrokratian purkamiseen pyrkivistä tavoitteista.
Kepulaiset eivät uskalla ymmärtää, että myös uudistetuissa,- ja liitetyissä kuntayhtymissä pidetään kunnallisvaalit,- ja siellä on olemassa uusi mahdollisuus pyrkyröidä etuoikutettujen joukkoon.
Kannatan kuntauudistuksia ilman ehtoja.
Kuntauudistusta eivät vastusta kuntien asukkaat, vaan niiden äänekäs kepulainen kuntabyrokraatti-väki,- joka on pirun suuri,- ja kallis perässä kiskottava rasite...
"Kuntauudistusta eivät vastusta kuntien asukkaat, vaan niiden äänekäs kepulainen kuntabyrokraatti-väki,- joka on pirun suuri,- ja kallis perässä kiskottava rasite..."
Olen aivan samaa mieltä ja olen ollut tätä mieltä jo pitkään
Anteeksi, mutta nyt en ymmärrä. Eivätkö nuo kunnassa asuvat "kepulaiset kuntabyrokraatit", joita on "pirun paljon", sitten ole juuri niitä kuntalaisia?
Poisto
Jouko Heynolle: Kepulaiset edustajat toki ovat kuntalaisia, kun kepulaisesti saivarrellaan.
Todellisuudessa ne ovat liian pienten kuntien byrokraatteja vaalien kautta ylösnostettuina, tai ylösnostettujen palkkaamina kepulaisina kuntavirkailijoina.
Pieni kunta,- ja vieressä yhtä pieni kunta, ja molempia hallitsee kepumafia.
Talouskeskusten ympärillä saattaa olla useita kepujohtoisia minikuntia, jotka kepulaiselle politiikalla tyypillisesti vastustavat kaikkea liikkuvaa, paitsi jos saadaan sellainen kompromissi, jossa kepulaiselle luvataan lisäeuroja.
Kuntauudistus saataisiin vaivattomasti läpi, koska se on järkevä uudistus, ilman kepulaisten hurjaa vastustusta.
Kuntayhdistymiset väkisin läpi. Kepua ei kuulu kuunnella, koska se on JÄÄVI.
"Jouko Heynolle: Kepulaiset edustajat toki ovat kuntalaisia, kun kepulaisesti saivarrellaan."
Saivartelua?
"Todellisuudessa ne ovat liian pienten kuntien byrokraatteja vaalien kautta ylösnostettuina, tai ylösnostettujen palkkaamina kepulaisina kuntavirkailijoina."
Siis pienten kuntien kuntalaisten enemmistö on kepulaisia. Ja noiden kepulaisbyrokraattien palkat maksaa juuri tuo kepulainen kuntalaisjoukko. Selvä. Miksi se sinua häiritsee?
"Pieni kunta,- ja vieressä yhtä pieni kunta, ja molempia hallitsee kepumafia"
Mafia siis voittaa vaalit, koska sillä on enemmistö takanaan. Kokoomuslaisia kuntia hallitsee tietysti vasstaavasti kakomafia. Selvä. Kun kaksi pientä kepulaisenemmistöistä kuntaa yhdistetää, on enemmistössä perusmatematiikan mukaan edelleen kepu.
"Talouskeskusten ympärillä saattaa olla useita kepujohtoisia minikuntia, jotka kepulaiselle politiikalla tyypillisesti vastustavat kaikkea liikkuvaa, paitsi jos saadaan sellainen kompromissi, jossa kepulaiselle luvataan lisäeuroja."
Sitä se politiikka on. Hienoa, että olet oikvaltanut.
"Kuntauudistus saataisiin vaivattomasti läpi, koska se on järkevä uudistus, ilman kepulaisten hurjaa vastustusta."
Kaikki uudistukset saataisiin vaivattomasti läpi, jos enemmistön mielipidettä ei tarvitsisi huomioida. Sen sijaan tuon "uudistuksen" järkevyydestä olemme eri mieltä. Minulla on tukenani tutkimustieto kunnallishallinnon kustannuksista, sinulla vakaa usko.
"Kuntayhdistymiset väkisin läpi. Kepua ei kuulu kuunnella, koska se on JÄÄVI."
Kuntalaisten enemmistö on siis jäävi. Näinhän se kaikissa diktatuureissa on; enemmistö ei ymmärrä omaa parastaan. Sitä diktatuuri juuri tarkoittaa.
"Siis pienten kuntien kuntalaisten enemmistö on kepulaisia. Ja noiden kepulaisbyrokraattien palkat maksaa juuri tuo kepulainen kuntalaisjoukko. Selvä. Miksi se sinua häiritsee?"
Ei kai nyt sentään
On, on. Ja istuvat oman kuntansa valtuustossa, mitä suurin osa kuntalaisista ei tee.
Millä helkkarilla ne ovat sinne oman kuntansa valtuustoon päässeet livahtamaan???
Ai niin, vapaissa vaaleissa, joissa jokainen vaalikelpoinen saa olla ehdokkaana, ja sitten kuntalaiset itse valitsevat. Vai eikös se mennytkään niin?
Perustelu se on tuokin. Olisikohan kepulaisella tiedottamisella ja vaalipropagandalla kuitenkin jonkin lainen osuus pikkukunnan valtuustoon pääsemisessä?
Hehe. Niin, oisikohan tiedottamisella ja vaalipropagandalla osuus vaalitulokseen???
Et sitten keksinyt tähän tuon kummempaa.
Siuntio on kansanvallan helmi. Se noudattaa neuvoa antavan kansanäänestyksen tulosta! Kiitos Siuntiolle. Kuntaministeri sai nenilleen siinä samalla. Pakolla ei Suomessa kuntia yhdistetä. Luojan kiitos.Kunta yhteistyö ilman liitoksia on valttia.
Suomen oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen mukaan pakkoliitokset vaatisivat perustuslain säätämisjärjestyksen. Toisaalta, Suomessa eivät politiikot ole enää aikoihin välitäneet perustuslaista, joten saas nähdä, kuinka käy.
Kepuhan tosiaan menettäisi virkamiehiään kepulandiassa, mutta sen poliittinen voima kasvaisi, näin ainakin tutkimusten perusteella.
Kepu vastustaa siis sen takia että poliittiset suojatyöpaikat vähenisivät sen kunnissa ja maakuntahallinnossa jne.....
Sitten tuohon Siuntion soppaan, Arja Alho kirjoittaa kyllä mainiosti siitä miten kokoomuksen naisia vedettiin höplästä RKP:n miesten toimesta:
"Siuntiossa tuli kunnallisvaaleissa 2008 valituksi kahdeksan Kokoomuksen edustajaa. Jäljellä on vain viisi.
Ensin erosi Elisa Calin kun ei tullut toimeen silloisen kunnanhallituksen puheenjohtajan ja puoluetoverinsa Janne Laakkosen kanssa. Kumpikin halusivat eduskuntaan mutta Laakkonen oli vain ehdokas. Hän ei tullut valituksi. Sittemmin Calin erosi miehestään ja alkoi seurustella RKP:n Marcus Nordströmin kanssa, joka on kiivas liitosvastustaja. Samassa kääntyi Calinin kanta.
Sitten hermostui Kokoomuksen grand old man Jarmo Paasikivi, joka suuttui erään uuden jäsenen hyväksymisestä Kokoomuksen jäseneksi. Hän pyörsi myös näkemyksensä Lohja-liitoksesta ja alkoi uskotella, että Porkkala-kunta olisi mahdollinen. Tämä siitä huolimatta, että hän oli itse ollut mukana monessa neuvonpidossa, joissa se oli todettu mahdottomaksi vaihtoehdoksi. Paasikiven pojan vaimo Anna Paasikivi, valtuutettu myös, oli vielä syksyllä 2011 aika myönteinen kuntaliitokselle mutta sitten alkoivat suvun paineet tulla liian koviksi. Anna Paasikivi on sittemmin erotettu Kokoomuksen ryhmästä koska hän liittyi toiseen valtuustoryhmään.
Kokoomuksen Kikka Pesonen valitteli jossain vaiheessa, että Lohja-liitoksen vastustajat - joitten joukossa oli hänelle heiniä myyviä viljelijöitä - eivät suostu myymään heinää hänen hevosilleen jos hän ei vastusta Lohja-liitosta. Hän siis vastusti vaikka Kokoomus puolueena sitä Siuntiossa kannatti. Mutta sitten hän halusi kuitenkin edetä laillisen järjestyksen mukaan joskin myöhemmin päätti toisin. Myös hän liittyi valtuustoryhmä 14.
Mikä näitä Kokoomusnaisia vaivaa? Tunteet vievät ja miehet pyörittävät. Ihanko varmasti siuntiolaiset äänestivät juuri näitä naisia vai oliko sillä merkitystä, että he olivat Kokoomuksen listoilla? Mitään kuluttajasuojaa äänestäjillä ei kyllä ole."
http://arjaalho.fi/blogi/home/hajottaminen-on-help...
Ne tunteet, ne tunteet ;)
No jo on ihmisellä kova kohtalo, ei riitä että on toimittaja ja ukista, vaan vielä siuntiolainen lisäksi. Otan osaa. :D
Kirjoita kommentti
Kommentoi 57 kommenttia