*

Markku Huusko

Tuli tuore ja toivottu avaus keskusteluun pakkoruotsista

  • Esimerkiksi läntisellä Uudellamaalla puhutaan paljon ruotsia.
    Esimerkiksi läntisellä Uudellamaalla puhutaan paljon ruotsia.

Kun analyyttiset pohdiskelut ruotsin kielen asemasta Suomessa alkavat vihdoin voittaa kiihkoilijoiden Ahvenanmaa- ja RKP-pilkan, voi kotimaisen kielikeskustelun sanoa ottaneen aimo askeleen eteenpäin.  Keskustelua edistävimmän ja ajatuksiltaan tuoreimman pohdiskelun on esittänyt dosentti Pasi Saukkonen Uudessa Suomessa.

Saukkosen mallissa ruotsin kielen asema vahvistuisi kolmessa maakunnassa eli Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Käytännössä tämä tarkoittaisi muun muassa sitä, että kyseisten alueiden suomenkieliset koululaiset opiskelisivat nykyistä enemmän ruotsin kieltä. Sen sijaan muissa maakunnissa – valtaosassa Suomea – ruotsi ei olisi enää virallisen kielen asemassa.

Se on hyvä pohja jatkokehittää ajattelua ulos eipäs-juupas-poteroista.

Saukkosen esitys tulee siis tilanteeseen, jossa kielikysymys on menossa joka tapauksessa eduskuntaan, koska pakkoruotsin poistamiseen tähtäävän kansalaisaloitteen taakse on löytynyt yli 50 000 suomalaista. Määrä kertoo siitä, että kysymys on suomalaisille tärkeä ja siihen pitää suhtautua asian vaatimalla vakavuudella.

Päättäjien ei pitäisi suhtautua kielikeskusteluun vältellen, ei siis myöskään vetäytymällä mumisten hallitusohjelman taakse. Eikä ainakaan ylimielisesti kuten entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) puhuttuaan MTV3:ssa ”henkisestä taantumasta” pakkoruotsikeskusteluun liittyen.

Itse heitän kansainvälisiä kielikysymyksiä tutkineen Saukkosen pohdinnan innoittamana ajatusmallin, että ruotsin kieli voisi olla jatkossa kaikille suomalaisille pakollinen vain peruskoulun seitsemännellä luokalla. Jokainen saisi toisesta kotimaisesta haltuun vähintään yleissivistivät perusteet. Se olisi myös peruskoululain hengen mukaista, sillä lain mukaanhan "peruskoulu on yhtenäiskoulu, joka antaa kansalaisille tarpeellista yleissivistävää peruskoulutusta".

Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla suomenkielinen peruskoululainen voisi ottaa ruotsin tilalle venäjän, saksan, espanjan tai vaikka viron ja jatkaa sitä lukiossa tai ammattikoulussa. Tämä edellyttäisi sitä, että koulun samasta ikäluokasta löytyisi riittävän suuri ryhmä kieltä lukemaan.

Saisi jatkaa seiskan jälkeen nykyiseen tapaan ruotsillakin, jos niin haluaisi. Uskon, että aika moni haluaisi esimerkiksi Vaasassa, mutta ei välttämättä Joensuussa.

Jos vaikkapa ammattikoulussa esimerkiksi espanjan opetuksen järjestäminen olisi hankalaa, kurssin voisi suorittaa paikallisessa lukiossa, jos se siellä onnistuisi. Resursseja voisi muutenkin yhdistellä reippaasti yli perinteisten koulurajojen.

Ruotsin kielen opettelisivat siis nykyiseen malliin tai mieluummin jopa vahvemmin ne suomenkieliset, jotka otaksuvat asuvansa tulevaisuudessa sellaisella paikkakunnalla, että ruotsille on käyttöä. Heille tulisi myös olla mahdollisuus vapaaehtoiseen lisäkieleen kuten muillekin.

Ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa ruotsi ei olisi myöskään pakollinen, mutta joku lisäkieli englannin lisäksi olisi aivan kuten alemmillakin asteilla.

Jos kuitenkin haluaisi virkaan selkeästi kaksikielisellä seudulla - Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa tai Pohjanmaalla - pitäisi hankkia käytännön työelämässä kunnolla toimiva pätevyys myös ruotsin kielessä. Sen voisi hankkia myös varsinaisten opiskeluvuosien jälkeen erillisillä kursseilla ja kielikokeella.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (219 kommenttia)

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Ruotsin kielen osaajien asema vahvistuu myös työmarkkinoilla.

Kaupankäynti ja liiketoiminta Ruotsin/Tanskan/Norjan kanssa lähinnä jatkuu tai kohenee.

Jotu Karjalainen

Jouni, on harvinaisen hölmöä bisnestä käydä neuvottelut toisen äidinkielellä.

Janne Suominen

Tuohan nyt vetää vähän mattoa alta paitsi vapaalta valinnalta niin myös opiskeltavien kielten valikoiman laajentamiselta ja itse asiassa koko kieltenopiskelulta. Koska ilmeisimminkin tunnet kansainvälisen bisneksen, mitä kieltä suosittelisit käytettäväksi esim. englantilaisten tai jenkkien kanssa neuvoteltaessa?

Jotu Karjalainen Vastaus kommenttiin #9

Kieltämättä englanninkielisten kanssa tuota tasa-arvoa on hankala saavuttaa.
Lähtökohtaisesti silloin on heikommassa asemassa kuin neuvottelukumppani joka voi käyttää äidinkieltään.

Joachim Seetaucher

Mutta esimerkiksi jenkkien ja engelsmannien kanssa käydyssä bisneksessä tuon periaatteen noudattaminen saattaa osoittautua varsin haasteelliseksi. En ole kuitenkaan havainnut, että moista epäkohtaa pidettäisiin suomalaisten keskuudessa ongelmana.

Ja yleisesti ottaen, kyllä myyntityössä on suositeltavaa, että kommunikaatio tapahtuu toisen äidinkielellä ja että myyntimies osaa sitä sujuvasti. Oston puolella asia on hiukan toisin.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #14

"Ja yleisesti ottaen, kyllä myyntityössä on suositeltavaa, että kommunikaatio tapahtuu toisen äidinkielellä ja että myyntimies osaa sitä sujuvasti. Oston puolella asia on hiukan toisin."

Tuosta voidaan olla montaa mieltä ja myöskin ollaan. Erään suuren yhtiön toimari joka osaa erittäin hyvin sekä englantia että saksaa, niin hän kertoi saksalaisten yhtiökumppaniensa sanoneen, että kannattaa hänenkin puhua heille saksan tilalla mielummin neuvotteluissa englantia. Syynä oli se, että suomalaisten saksasta puuttuu ne kohteliaat pienet nyansit ja siksi asia tulee helposti liian kärkevästi tuotua esiin.
ET ole samaa mieltä?

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #25

Öh, onpa erikoinen anekdootti. Saksasta ei puutu kohtelaita nyansseja.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #108

"Öh, onpa erikoinen anekdootti. Saksasta ei puutu kohtelaita nyansseja."

Kyse onkin nähtävästi siitä ettei suomalaiset osaa niitä vain tarpeeksi usein käyttää, kun me nyt emme kovin kohteliaita ole tottuneet toisillemmekaan olemaan?

Petri Haapa Vastaus kommenttiin #142

Jos liikekumppanina on saksalainen firma, niin on tietenkin reiluinta kaikkien kannalta, että kummatkin puhuvat englantia, joka ei todennäköisesti ole kmmankaan äidinkieli.

Käyttäjän jarviriina kuva
Riitta Järvi Vastaus kommenttiin #14

Jos myyntityössä on suotavaa, että kommunikaatio tapahtuu toisen äidinkielellä, mikseivät ruotsalaiset sitten meille myydessään käytä suomekieltä ?

SK Marttila

Yleisenä kommenttina: Jos sopimukset tehdään toisen äidinkielillä, vastapuolen edustajan täytyy olla todella hyvä ko.vieraassa kielessä. Nyanssien vuoksi saattaa tulla sovittua sellaista mitä ei ole tarkoittanut jos osaaminen on luokkaa "virkamiesruotsi".

Seurustella toki voi vastapuolen äidinkielellä vähäisemmälläkin kielen osaamisella.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Oletko käynyt Norjassa tai Tanskassa? Ei siellä välttämttä ruottinkieltä kunnioiteta. Viimekerralla Vesisaaressa ainakin hotskussa englanti oli paras tapa kommunikoida.

Juhani Piironen

Totta muuten. Yritin jutella naisille Norjassa kauan sitten raflassa ja kattoivat kieroon. Ei johtunut suinkaan ruotsinkielen taidoistani, vaan siitä ettei ne tykkää ruotsalaisista (serkkuni asui siellä ja sanoi sen syyksi).

Sitten kun puhuin naisille englantia, niin hymyilivät. Sitten ne näkivät harmaan tukassani ja hymy hyytyi :(.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi Vastaus kommenttiin #30

Sori tosi myöhäinen vastaus. Joo kylmät käy, teet niin tai näin. Onneksi alkaa essti olla hallinnassa,:)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Norjalaisten kanssa olen kommunikoinut sujuvasti ruotsinkielellä ja tanskalaisia oppii ymmärtämään kunhan harjaantuu kuuntelemaan mongerrusta.
Tanskaa on helpompi lukea kuin norjaa.

Käyttäjän jarviriina kuva
Riitta Järvi Vastaus kommenttiin #37

Luin kesäkuussa norjalaisen Knausgaardin Taisteluni (1200 s.). Hän kirjoitti useaan otteeseen tässä omaelämänkerrassaan, että muuttaessaan Norjasta ( Oslosta) Ruotsiin kukaan ruotsalainen ei ymmärtänyt hänen norjaansa. Mitähän hän tarkoitti ?

Joachim Seetaucher Vastaus kommenttiin #72

Kysyä sopii mitähän hän tarkoitti. Olen itse toiminut aikoinaan tehtävässä, jossa meillä oli säännönmukaisesti yhteispohjoismaisia kokouksia, joissa jokainen puhui omaa äidinkieltään keskustelussa. Myös Pohjoismaiden neuvostossa tämä on edelleen käytäntönä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #75

Suomea tuskin muut ymmärtävät.

Jonas Hellgren Vastaus kommenttiin #75
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #72

Minullekin jotkut norjalaiset ovat sanoneet, että minun kanssa on helpompi kommunikoida kuin ruotsalaisten. Saatta johtua intonaatiosto.

Joachim Seetaucher Vastaus kommenttiin #82

Suomen ruotsia puhutaan yleensä verkkaisemmin ja sanat erottuvat paremmin toisistaan kuin useimmissa muissa ruotsin kielen murteissa. Kaikki pohjoismaalaiset ymmärtävät Muumipapan puhetta.

Käyttäjän saraskari kuva
Marja Saraskari Vastaus kommenttiin #87

@87
Samaa mieltä ovat monet muutkin.
Muuan ruotsin kieltä harrastava suomalainen ystäväni on sitä mieltä että suomenruotsin ja riikinruotsin välinen ero on vähän samanlainen kuin brittienglannin ja amerikanenglannin välinen ero. Tosin Brittein saarilla kaikki eivät puhu Oxfordin englantia ja esimerkiksi Manchesterin englanti on aika kaukana siitä.

Suomenruotsin etuna on sekin, että voi toimia tulkkina norjalaisten ja tanskalaisten välillä, jotka eivät välttämättä ymmärrä toisiaan, mutta molemmat ymmärtävät suomenruotsia.
Saattaa johtua intonaatiosta, josta Margareta tuossa edellä mainitsi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #155

Amerikanenglannissakin on aikamoinen ero itä- ja länsirannikon välillä.
Tanskan ymmärtäminen vaatii kyllä harjannusta jonkin verran, mutta luettuna se on helppo.
Ihan keskusteluaiheen vierestä kysyn sinulta Marja, eikö sinun mainio omakuvasi kelpaa toimitukselle etusivulle? Minun logoni on tähän asti kelvannut mutta poistettiin tänään näkyvistä. Voit vastata tähän jos haluat:
http://margaretablafield.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

Joachim Seetaucher Vastaus kommenttiin #82
Matti Mottonen Vastaus kommenttiin #37

Tosin moni ruotslainen ei tanskaa ymmärrä syvällisesti, kevyellä tasolla kyllä.
SVT tosin tekstittää pohjoismaiset ohjelmat....

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

On tullut käytyä Norjassa. Kouluruotsilla aloin opettelemaan Nynorskaa.

Tanskassa olen asunut. Velbekommen...

Mukavasti saa rispektiä ja jäätä rikottua. Kun esim. osoittaa yritystä ja kunnioitusta esim harjoittamalla paikallista fraselogiaa. Se tulee hyvin vikkelään takaisin. Useasti moninkertaisena.

Jotu Karjalainen

Saukkosen ehdotus on huono, ei suomenkielisen oppilaan mahdollisuuksia opiskella muita kieliä voi heikentää syystä että alueella asuu jonkin verran ruotsinkielisiä.

Sinun ehdotuksesi yhden vuoden opiskelusta on jo paljon parempi, mutta mikä ihmeen fiksaatio teillä on pakkoon, ei suomenkielisten tehtävänä ole ylläpitää vieraita kieliä Suomessa jos ne eivät omillaan tule toimeen.

Tarvitsemme pohjoismaisen mallin, jossa on yksi pääkieli ja sitten vähemmistökieliä.

Aikuisten opikeasti ei ole mitään järkeä ylläpitää ruotsinkieltä toisena kansalliskielenä kun sitä puhuu äidinkielenään alle 5% kansalaisista.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Uudellemaalle, Pohjanmaalle ja Varsinais-Suomeen keskittyvien äidinkieleltään ruotsinkielisten suomalaisten palvelut on turvattava siinä missä meidän suomenkielistenkin. Tähän kielikysymykseen liittyy nyt liikaa kummallista uhoa, joka näyttää välillä ikävältä pyrkimykseltä alistaa ylivoimaisesti suurinta kielivähemmistöämme (lähes 300 000 yhtä suomalaista henkilöä kuin äidinkieleltään suomenkielisetkin).

Jotu Karjalainen

Ei kyse ole mistään alistamisesta vaan kielipolitiikan järkevöittämisestä, kyllähän noiden palveluiden järjestämiseksi täytyy löytyä parempi keino kuin pakko-opettaa sille 95% se toinen kotimainen minikieli.

Globaalissa maailmassa missä kilpailu koko ajan kiristyy pakkoruotsi toimii suomenkielisille kivirekenä estäen monipuolisemman kielten opiskelun.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #19

Tuossa blogitekstissä yritettiin viedä keskustelua eteenpäin...

Käyttäjän IirisJaakkola kuva
Iiris Jaakkola Vastaus kommenttiin #29

Palvelujen järkevämmästä järjestämisestä puhuttiin aamu-tv:ssa:
http://areena.yle.fi/tv/1996855

Pentti Järvi Vastaus kommenttiin #53

Ihan tuli surku Kimmo Sasia.

(sitten tulikin lyhyiden uutisten jälkeen 50km:n kävelyä tuutin täydeltä, höh.)

Pentti Juhani Järvinen Vastaus kommenttiin #29

Onko tuo näkemyksesi "eteenpäin" menosta subjektiivinen vai onko joku muukin samaa mieltä? Siis tuon kannatetun blokistin lisäksi. Tai oletko todella kysynyt itseltäsi, miksi Suomessa tulisi olla sen suomenkielisiä "alistava" kielipolitiikka, kun sellaista ei sovelleta kansalaisiin muissa maissa?

Ja sekin on fakta, ettei Ahvenanmaa noudata YK:n eikä EU:n vahvistamia oikeusperiaatteita. Eivätkö jopa ruotsinkieliset lehdet pidä sitä pilana. Mitä muuta se muka on?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Ehdotuksesi yhden vuoden yleissivistävästä ruotsin opiskelusta ei ole ollenkaan hassumpi ehdotus, jos sillä saadaan aikaan paremmin monikielisyyteen tähtäävä Suomi. Pelimerkkejä pitää meilläkin olla:)

Itse oletan, että suurin uho johtuu meillä siitä, ettei mielletä ruotsin näin voimakasta esiinmarssia läpi koko yhteiskunnan ja suhteetonta huomioon ottamista aina kun puhutaan paremmasta kielipolitiikasta myös meille.

Meillä on "oikeita" ruotsinkielisiä määrällisesti niin kovin vähän, kun heitä verrataan automaattisesti myös muiden maiden kielivähemmistöihin, joissa heitä ei oteta näin suuressa määrin määräävään asemaan vähän kaikessa ja erityisesti koulutuksessa.

Käyttäjän kaituovinen kuva
Kai Tuovinen Vastaus kommenttiin #31

Ja venäläisiäkin olisi Suomessa yhtä paljon kuin ruotsinkielisiä vuonna 2050.
http://yle.fi/uutiset/venalaisia_voi_olla_suomessa...

Eräiden arvioiden mukaan jo vuonna 2034 olisi tuo tilanne. Joko pakollisuudesta ruotsin suhteen luovutaan tai sitten meille tulee vielä kolmas pakollinen kieli - venäjä. Veikkaan ensimmäisen vaihtoehdon toteutumista.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tässä kielikeskustelussa on eri palstoilla äänessä erinäisiä kiihkoilijoita puolin ja toisin, Jotkut luulevat, että kaikki ruotsinkieliset ovat rikkaiita ylimielisiä alistajia ja Husisin palstoilla esiintyy suomenkielisiä solvaavia fanaatikkoja.
Tosiasia on, että pakollinen ruotsi on pikemminkin ollut este ruotsin kielen oppimiselle jo ennen peruskouluakin. Tunnen monta korkean koulutuksen saanutta,jotka eivät käytä ruotsin kieltä.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

""... kielikysymykseen liittyy nyt liikaa kummallista uhoa, joka näyttää välillä ikävältä pyrkimykseltä alistaa ...""

On mielenkiintoista että kun kielikysymystä yritetään nyt irrottaa historiallisesta taustastaan -- kyseessähän on vuosisataisen vieraskielisen hallinnon perinne -- ja käsitellä kaksikielisyyttä kuin kysymys todellakin olisi vain nykyisen kielivähemmistön suojelemisesta, historian todelliset sisällöt kuitenkin projisoituvat nykyhetken tilannetulkintaan esimerkiksi "alistamisen" mielteinä.

Näinhän Huuskon lauseessakin mielestäni tapahtuu, vaikka kelkat ovat mielikuvissa kääntyneet toisinpäin, kuten yleensäkin alitajuntaisten ainesten julkitulossa tapahtuu.

Toinen historiallinen projektio on se että kuten vuosisataisessa jaossa emämaa Ruotsiin ja takamaa Suomeen, tässä Saukkosen ehdotuksessa nyt jaettaisiin Suomi kahtia, Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan edustamaan ensiarvoiseen etupiiriin ja mitä ilmeisimmin lipposlaista "henkistä taantumaa" edustavaan muun Suomen takamaahan. Tämähän on jaon julkilausumaton mutta alitajunnassa vaikuttava määräävä sisältö?

Tällaiset projektiiviset mielteet ja ehdotukset kertovat mielestäni vain siitä miten syvällä suomalaiskansallisessa alitajunassa ja miten kipeitä ja käsittelemättömiä kielikysymykset yhä ovat.

Olen ehdottanut että meillä pitäisi suorittaa -- jonkinlaisena monitieteellisenä laajana tutkimusprojektina -- erityinen kansallinen psykoanalyysi joka toimittaisi jonkinlaisen samanlaisen kansallisen yhtenäistämisen tehtävän kuin mitä toivottiin alistamis- ja rotuerotteluhistoriastaan kärsivän Etelä-Afrikan "totuuskomissiolta".

Tarvetta kansalliselle psykoanalyysille olisi. Olemme toinen toistemme kaltoinkohtelemisessa aivan poikkeuksellista kansaa. Esimerkiksi olemme euroopanennätyskansaa kiusaamisilmiöissä, samoin kuin taipumuksessamme projektiiviseen ajatteluun, jossa tunnemme esimerkikisi syvempää ryssävihaa kuin mitä N-liiton miehittäminä olleissa maissa tunnetaan -- vain kosovolaisten venäläisvastaisuus on suurempaa kuin suomalaisten.

Myös "suurimmalla kielivähemmistöllämme", eli muutaman prosentin kokoisella entisen historiallisen herrakansan perintöä edustavan kansanosan oikeuksilla, perusteltu koko kansan pakkoruotsi on tilanne, jollaista ei missään muualla maaailmassa yhdessäkään itseään demokratiaksi kutsuvassa maassa esiinny.

Pakkoruotsi-ilmiön historiallista luonnetta ei pitäisi sivuuttaa eikä torjua unohduksiin. Niin tehdään pelkästään karhunpalvelus ei vain kansalliselle kehitykselle vaan kaikelle kansalliselle tervehtymiselle.

Tämä tervehtyminen edellyttäisi kuitenkin ensin edes jonkinlaista sairaudentuntoa. Sellaiseen havahtumista ei yhtään edistä ongelmien tosiasiallisen laadun ja luonteen torjuminen ja yritykset käsitellä pakkoruotsitilannetta kuin siinä olisi kysymys vain historiattoman nykyhetken tilanteesta ja käytännön tarpeista.

Valitettavasti historiallisen alistamisen synkkää ja masentavaa henkistä perintöä edustavasta maastamme puuttuu edelleen kriittinen ja historiallisia rasitteita vastaan asettuva laatulehdistö. Uudella Suomella voisi tällainen rooli olla, mutta se ei näytä pystyvän mussukonformismia ja panikoituneita sensuuritoimia parempiin ratkaisuihin.

No, vika ei tietysti ole yksinomaan lehdistössä, vaan mukana on myös paljon yleisempiä eurooppalaisen uuden ajan trendejä, esimerkiksi yleinen oikeuslaitosten ja yhteiskuntatieteiden politisoituminen. Kansalaiskeskustelutkin ovat muuttuneet vulgaaripositivismin ex cathedra -äänensävyt sisäistäneen "sivistyneistön" oppimestaroinniksi. Tällaisille yleisille kehitystrendeille emme me yksittäiset kriittiset kirjoittelijat juuri mitään mahda.

Meille jää valittavaksi vain kirjoittelemmeko enää vai emme.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi Vastaus kommenttiin #52

Konkretisoin vielä yllä olevaa. - Suomenkielisillä on ehdoton enemmistö. Kun he äänestävät, pakkoruotsi poistuu - ei ole mitään kompensaatiovelvoitteita.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen Vastaus kommenttiin #65

Hyötyniemi

""Konkretisoin vielä...""

Niin. Siis ihan konkreettisesti ottaen tässä "tuoreessa ja toivotussa avauksessa keskusteluun" on kyse härskistä esityksestä jonka mukaan ruotsinkielen ikivalta taattaisiin nimenomaan valituilla parhailla alueilla.

Se ei olisi mitään vähemmistönsuojelua vaan vähemmistön historiallisten etuoikeuksien ja hegemonian alueellista uusviipaloimista ja sinetöimistä ikuisella legitimiteetillä.

Ja tällaista täysin projektiivista kaksikerroksista ja kaksinaismoralistista -- tekopyhää -- "ajattelua" voidaan sitten esittää näennäisen kompromissin mussukonformistisessa valekaavussa.

Enpä taida kirjoitella tänne enää.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi Vastaus kommenttiin #81

"Enpä taida kirjoitella tänne enää."

Vähittäisessä luisumisessa systeemiseen hulluuteen ja yhteiskunnalliseen kaaokseen, välillä on tällaisia hätkähdyttäviä hetkiä.

Joachim Seetaucher Vastaus kommenttiin #92

Nimimerkki: "ilkeys päivässä pitää mielen virkeänä" ;)

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi Vastaus kommenttiin #94

Jos ymmärsin oikein .. sinä ymmärsit väärin?

On tämä kyllä aika hauskaakin. - Jos piirrettäisiinn nelikenttä käyttäen akseleita "muodollinen sivistys" ja "sydämen sivistys", (tai "järki" ja "vaisto") ... onneksi olkoon JK, sijoittuisit samaan neljännekseen Huuskon kanssa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #105

Mitähän sivistystä tai järkeä sekin ,että naama pitää olla näkyvillä. Minunkin brändini toimitettiin piiloon.
http://margaretablafield.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...
Tuon nelikentän ääripäät eivät mitenkään ole toisiaan poisulkevia vastakohtia.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #81

Seppo "Se ei olisi mitään vähemmistönsuojelua vaan vähemmistön historiallisten etuoikeuksien ja hegemonian alueellista uusviipaloimista ja sinetöimistä ikuisella legitimiteetillä."
"Enpä taida kirjoitella tänne enää."

Enpä itse voisi tuota tuon paremmin ilmaista... mutta, mutta varsinaisesti haluan kysyä sinulta, että et kai tarkoita mitään lopullista lopettamista? Tulisi ikävä kirjoituksiasi, joita sentään olen seurannut varmaankin jo lähes kymmenen vuotta (ensin Hesarissa)
Terveisin KK

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #81

Vastaus kommenttiin 81.

"Konkretisoin vielä..."

Kirjoituksesi on ehdoton helmi näissä keskusteluissa. En olisi osannut sanoa tuota paremmin, en edes yhtä hyvin.

Mutta kirjoittele nyt kuitenkin vielä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #65

"Konkretisoin vielä yllä olevaa. - Suomenkielisillä on ehdoton enemmistö. Kun he äänestävät, pakkoruotsi poistuu - ei ole mitään kompensaatiovelvoitteita."

Valitettavasti tarvitsemme siihenkin puolueettoman lehdistön ja tiedoitusvälineiden apua ja sitä meillä ei valitettavasti vielä ole.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #109

Puoluetonta lehdistöä! Ei semmoista ole. Kaikki ne riippuvat rahasta.
Kai se pakkoruotsikin jotenkin, vaikka en tiedä miten.

Timo Laine Vastaus kommenttiin #156

Kirjoittelin joskus ammoin tällaisen tuumailun:

Tärkeä peruste pakkoruotsille on virkamiesruotsi. Siinä ei suinkaan ole kyse siitä että virkamiesten pitäisi osata ruotsia - todellinen ruotsintaito virkamiesten keskuudessa ei lie kehuttava - vaan se että ruotsintaito voidaan pitää kelpoisuusehtona. On täysin kestämätön ajatus ylläpitää virkakieltoa ruotsia osaamattomille jos 80-90% kansasta ei ole sen vuoksi virkoihin kelpaavia. Virkaruotsi on tärkeä istrumentti jolla ruotsinkielinen eliitti (eliitti, ei siis suomenruotsalaiset yleisesti) pitää hallintokoneistoa otteessaan, ja siitä luopuminen on ruotsinkieliselle nomenklatuuralle niin tuskaisaa.

Pakkoruotsi antaa mahdollisuuden virkaruotsiin siten että jokainen suomenkielinen hakija voidaan katsoa "ruotsintaitoiseksi" ja sen osalta päteväksi hakijaksi. Samalla se antaa ruotsinkielisen kerman edunvalvonnalle mahdollisuuden täyttää hallintokoneiston avainpaikat "omilla miehillään", sillä aidosti kaksikielinen ruotsinkielinen hakija tarpeen vaatiessa voidaan aina katsoa "pätevämmäksi" sillä perusteella että hän hallitsee paremmin kotimaiset kielet. Virkaruotsin poistumisen jälkeen tällainen valinta ei ole enää mahdollinen ja paikalle olisi löydettävä aidosti muita hakijoita pätevämpi ruotsinkielinen. Tämä ei varmastikaan ole aina - jos edes kovin usein - mahdollista ja ruotsinkielisen eliitin kontrolli hallintokoneistosta siten väistämättä kirpoaisi.

Raha ja valta kulkevat käsi kädessä, ja tämä vähän auttaa ymmärtämään miten. Eihän pakkoruotsi kenenkään järkevän ihmisen mielestä oikeasti takaa suomenruotsalaista palvelua saati kulttuuria.

Pentti Juhani Järvinen Vastaus kommenttiin #160

Tuo "virkaruotsin" muodollinen vaade on siksikin naurettava, vahingollinen, että tuo kieli siis riittää myös, kun sitä ei alkuunkaan tarvita. juuri Ulkoministeriö oli ainakin ennen paikka, jossa jopa kielistä kuten ranska ja saksa voi tehdä käännöksiä lehtiartikkeleista pieleen ilman seurauksia tekijälle. Kunhan hänellä oli vain tuo virkaruotsin todistus.

Tänään ehkä tilanne ei liene aivan yhä koominen tai katastrofaalinen. Mutta tuo vaade lienee yhä olemassa. Eli mandariini, hindi, japani merkitsevät vähemmän kuin ruotsinkieli, ml. Kiinassa, Intiassa ja Japanissa. Mitähän Ruotsin UM sanoisi, jos sen virkamiehiltä vaadittaisiin suomen virkatodistus, joka olisi suunnilleen yhtä tyhjä.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara Vastaus kommenttiin #160
Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #160

Ei se pakkoruotsi ole riittänyt, piti olla suoritettuna kielikoe ,jota oli kai kahta eri tasoa. En tiedä miten nykyisin on.
Vastaus ei kuitenkaan selvittänyt miten tämä pieni ruotsinkielinen "eliitti" pitää vallan kahvasta kiinni?
Ylipäänsä en usko, että monikaan tietää mitä kaikkea vallan kulissien takana tapahtuu, kuka mistäkin narusta nykäisee.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #52

Tuottiko Etelä-Afrikan totuuskomissio toivottua tulosta?
En usko mihinkään "kansalliseen psykoanalyysiin" Ei kansa ole sairas, päinvastoin tervejärkisiä ja suvaitsevaisia ihmisä on paljon. Jos tekee johtopäätöksiä blogipalstojen perusteella saa täysin vääristyneen kuvan kansan mielipiteistä ja henkisestä tilasta.
Kielikysymykseenkin liittyen on vielä sisällissodasta periytyviä kaunoja. Vaikka jotkut ruotsinkielisetkit osallistui punaisten puolella, "hurrit" olivat valtaosaltaan valkoisten joukoissa.
Minulla on ollut mahdollisuus lapsuudessani tutustua siihen ruotsinkieliseen saaristokulttuuriin, jota ei enää ole. Siellä ihmiset elivät vaatimattomasti ankarissa oloissa. Apua tarvitsevista huolehdittiin ja vieraita otettiin ystävällisesti vastaan.
Minä suhtaudun kieliopetukseen käytännön asiana.
Kaikki pakollisuus, jos se muodostuu vastenmieliseksi on haitallista varsinkin kielten opetuksessa, jossa innostus edistää oppimista hämmästyttävästikin.

Käyttäjän saraskari kuva
Marja Saraskari Vastaus kommenttiin #106

@106
Olen samaa mieltä tämän ”kansallisen psykoanalyysin” tarpeellisuudesta. Se voi olla mahdotonta toteuttaa, ellei sitten ainoa objektiivinen, psykoanalyyttinen ja monitieteellinen taho ole yllämainittu ehdottaja.
Suomi on ollut monikansallinen aina ja suomalainen ”alitajunta” ja vastakkaisuus ruotsalaisten ja venäläisten hallitsijoiden valtaan ja mentaliteettiin on erilainen eri puolilla maata. Väite siitä että suomalaisten suhde sekä ruotsalaisiin että venäläisiin olisi historiallisista syistä jotenkin ongelmallinen on perusteeton. Suhtautuminen on jyrkkää, mikä ei ole meille ollenkaan kunniaksi.
Viron miehityshistoria on paljon pitempi, raskaampi ja monivaiheisempi.

”Alkusuomalaiset” ovat tulleet tänne niin monelta suunnalta, että yhtenäinen suomalaisuus on myytti. Geneettisesti länsisuomalaiset ja itäsuomalaiset ovat yhtä kaukana toisistaan kuin Ruotsi on Italiasta.

Pentti Juhani Järvinen Vastaus kommenttiin #180

Suomi syntyi itsenäisenä valtiona, kansallisvaltiona, myöhään. Mutta se on ollut kielellisesti homogeenisempi kuin mm. "kansallisvaltiot" Saksa, Ranska tai Englanti. Niissä on tai on ollut "kielivähemmistöjä," jotka ovat olleet suurempia kuin ruotsia puhuva Suomessa. Muttei se ole johtanut siihen, että koko kansalle olisi pakotettu yksi tai useampia vahemmistökieliä.

Ja mistä luulet alkuespanjalaisten, -englantilaisten, -italialaisten, -ranskalaisten tulleen? Tai alkualgerialaisten? Niissä "kansallisvaltio" muodostettiin ajoin aika väkivalloin suhteessa mihin tahansa vähemmistöön. Sen teki Ruoitsikin pohjoisen suomalaisen ja Skånen tanskalaisen vähemmistön kanssa. Koska kieli, ei geenit, tekivät kansallisvaltion. Koko tuo "geenipuppu" on sairasta, etenkin jos on tuntenut sen sotien aikasia sovellutuksia, Ruotsin kastraatioperinnettä.

Olin joskus Skånessa ruotsalaisen pikku lehden toimitussihteri. Eläkkeellä oleva poliisimies tarjosi lukua kirjastaan Skånen ruotsittamisesta, jolle ei löytynyt kustantajaa. Se ei ollut ihme, koska ei sellaista Ruotsissa voinut tapahtua. Kirja julkaistiin, kun olin pannut luvun lehteen.

Se osoitti, että ruotsalaiaset olisivat tarvineet - siis päinvastoin kuin meillä - tosi analyysiä "sivistyksensä" laadusta. Meillä sitä tarvitsisi Rkp - vielä enemmän.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #180

Niin on, täällä Tampereella itä ja länsi ovat törmänneet yhteen ja siitäpä on soosia syntynyt, En tiedä mikä alemmuskompleksi joidenkin alitajunassa piilee kun väkisin on paisutettava tämä junttikylä Metropooliksi.
On tämä tunnelisoppakin joka saa yhä omituisempia piirteitä ja josta ei tiedä mikä eliitti määräilee, arvailuja riittää.
Viron miehityshistoria on jättänyt pahoja jälkiä ja jännitteet eri kieliryhmien välillä ovat kireät. Siihen verrattuna meidän pitkittynyt kielipolittinen kiista on vain myrsky kielikylpyankkalammessa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Olen samaa mieltä noiden palveluiden turvaamisesta. Pakollisen kieltenopetuksen lisäksi on toki paljon muitakin mahdollisuuksia, m.m. tieto- ja tietoliikenneteknisiä. Palveluja voitaisi tarjota esimerkiksi videoneuvotteluina tai kiertävien ruotsinkielisten palvelupisteiden avulla. Ja oikeasti kehityssuunta kulkee kohti netissä tapahtuvaa itsepalvelua ja palvelutarpeen poistamista kohti. Jälkimmäisestä mainio esimerkki on esimerkiksi Verohallinnon tavat kerätä verotuksellista tietoa niin, että verovelvolliselle voidaan jo tehdä ehdotusverotuksesta entisten (ja monissa maissa vielä käytössä olevien) hankalien veroilmoitusten asemesta. Suunnan tulisi nimen omaan olla palvelutarpeen vähentäminen kaikilla kielillä. Sellaisille jotka eivät tule palvelutta toimeen, voidaan lähettää kielitaitoinen asiakaspalvelija kotiin kauempaakin.

Olen myös samaa mieltä, että kielikysymykseen liittyy kummallista uhoa. Sitä on tunnistettavissa molempiin suuntiin kuten voidaan esimerkiksi Lipposen avautumisista havaita. Näen hänen puheissaan alistamisyrityksiä nimen omaan suomenkielisten suuntaan. Sillä hän ei todellakaan luo ns. "good will:iä" ruotsinkieltä kohtaan.

Oma lukunsa tässä uhoamisessa on, että kaksikielisyys edellyttäisi kaikkien palvelujen tarjoamista kahdella kielellä. Aidosti kaksikielisen kuitenkin luulisi pystyvän ottamaan ne vastaan jommalla kummalla osaamallaan kielellä Vai tarkoittaako kaksikielisyys sitä, että palvelut ovat ymmärrettyjä kaksikieliselle vasta kun ne on tarjottu hänelle molemmilla kielillä?

Arto Heikinaro

Niin, aina kun haluaa poistaa pakkoruotsin, niin se on uhoa. Aina kun haluaa vapaavalinnaisuuden toisen kielen suhteen. se on uhoa. Siis tässä kielikeskustelussa kaikki puheet ja kirjoitukset jotka ovat ruotsinkieltä vastaan ovat uhoa ja huonoa kielipoliittista keskustelua.

Uhoan nyt sitten vaasalaisena ja ruotsinkielen taitajana. Haluan pakkoruotsin pois koko suomesta. Haluan, että tulee vapaus valita ensimmäinen vieras kieli. Ja haluan, että koko ruotsinkielen saa jättää väliin ja valita esim. venäjän ja englannin.

Petri Haapa Vastaus kommenttiin #76

Persut ovat jälleen hakeutumassa itselleen tavanomaiseen uhriutumisasemaan, kun heillekin alkaa pikku hiljaa käydä selväksi se, että heidän masinoimallaan kansalaisaloitteella ei ole läpimenon mahdollisuksia. "Ihan pyyteettömästi tässä järkevää kielipoliittista ratkaisua ollaan lähdetty ajamaan (mitä nyt aloitteen perustelut ovat olleet ihan hanurista)..."

Käyttäjän jarviriina kuva
Riitta Järvi

Miksi ruotsinkielisten palvelu jätetään kokonaan suomenkielisten harteille ? ( vrt. Mikaela Nylander )
Eikö voida olettaa, että ruotsinkieliset alkaisivat palvella toinen toisiaan ja siirtää ylimitoitetusta ruotsinkielisistä kiintiöistä (vrt. Hanken lähes 20% ym.) osa alempiin "palveluammatteihin " , esim. juuri mm. Hankenin tytöt/pojat lähihoitajakoulutukseen, vanhuspalveluun jne. Niin ja poliisikoulutkseen, jotta osaisivat neuvoa tien Närpiön ummikoille.

International Herald Tribune ihmettele suuresti muutama vuosi sitten, sitä että " Finland has a kind of reverse system of quotas and affirmative action for Swedish speakers at the university level; reverse because Swedish speakers tend to be wealthier - Swedish speakers control many of the major industries- and healthier than Finnish speakers." - In Finland a Battle of Tongues.
Sivistyneessä maailmassa Suomi on tässä suhteessa ainoa lajiaan. Antaa hyvitystä käänteisillä kiintiöillä sosiaalisesti, taloudellisesti ja terveydellisesti parhaiten menestyvälle kansanosalleen.
Ymmärrän, että ruotsinkieliset eivät häpeä etuisuuksiaan, mutta voisi kuvitella, että he olisivat hieman huolissaan paitsi oikeudenmukaisuuden toteutumisesta ennen kaikkea oman ryhmänsä jäsenten älyn degeneroitumisesta. Jos ei mitään suurempaa älyllistä ponnistelua vaadita pakostakin älyn käyttö heikkenee.

Matti Mottonen

Mistä suomenkieliset sitten saisivat palvelua? Ei ainakaan terveyskeskuksesta. Jos ajan saa, palvelija on muunkielinen.

Kannattaisiko ruotsinkielisen koulutuksen aloituspaikkoja suunnata enemmän "palvelusektoreille" ja supistaa Hankkenia?
Tässä olisi loistava aloitus palveluiden turvaamiseksi. Luulenpa ettei tämä aloite kuitenkaan kelpaa.

Lääkäreitä ja juristeja on sitten ruotsinkilisillä linjoilla aikas riittämiin.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Huusko: "Uudellemaalle, Pohjanmaalle ja Varsinais-Suomeen keskittyvien äidinkieleltään ruotsinkielisten suomalaisten palvelut on turvattava siinä missä meidän suomenkielistenkin."

Täysin samaa mieltä, mutta mitä tekemistä tuolla asialla on pakkoruotsin kanssa?

Dosentti Pasi Saukkosen ajatus on järkevä. Ruotsinkielisten kansalaisten palvelujen saatavuus omalla äidinkielellään, tulisi rajata sinne, missä ruotsinkieliset asuvat, ei koko maahan. Kielivaatimus voitaisiin asettaa silloin, jos kunnan asukkaista tietty osuus (esim. 25%) on ruotsinkielisiä. Jos sitten suomenkielinen aikoisi näissä kunnissa pyrkiä virkamieheksi tai julkiseen palveluun olisi syytä ihan oikeasti osata ruotsia, "pakkoruotsitaso" silloin tuskin riittää. Sama koskee muitakin kieliä, jos esim. aikoo toimia kansainvälisissä tehtävissä.

Timo Laine

Miksei niitä palveluita voi turvata kouluttamalla äidinkieleltään ruotsinkielisiä riittävää määrää tarvittaviin tehtäviin? Ei suomenkielisen lapsen velvollisuus voi olla vähemmistökielen opettelu ja itselleen käyttökelpoisen kielitaidon menettäminen siksi, että ko. vähemmistön edustajat eivät halua työskennellä tarvittavissa palveluammateissa. Millä logiikalla tässä ollaan alistamassa suomenruotsalaisia, minun mielestäni alistus kohdistuu tällä hetkellä suomenkielisiin lapsiin ja nuoriin, omani mukaanlukien.

Kuten on moneen kertaan sanottu, 300000 islantilaista kykenee tuottamaan islanninkieliset palvelut itselleen, miten se voi olla mahdotonta 300000 suomenruotsalaiselle?

Joachim Seetaucher Vastaus kommenttiin #111

No, jos apartheid yhteiskuntaan halutaan mennä ...

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #115

"No, jos apartheid yhteiskuntaan halutaan mennä ...""

Nyt on minunkin jo ärähdettävä, että voi pyhä yksinkertaisuus!

Ketä alistetaan Suomessa eniten pienen vähemmistön tähden? Missä kulkee oikein apartheidin raja:) Pakkoruotsissako?

Joachim Seetaucher Vastaus kommenttiin #126

Et tainnut ymmärtää loigiikkaa:

Edellinen kommentoija mainitsi:
"Kuten on moneen kertaan sanottu, 300000 islantilaista kykenee tuottamaan islanninkieliset palvelut itselleen, miten se voi olla mahdotonta 300000 suomenruotsalaiselle?"

Tuon toteuttaminen tarkoittaisi sitä, että Suomessa vallitsisi kaksi yhteiskuntaa - ruotsinkielisten ylläpitämä ja suomenkielisten ylläpitämä.
Niiin suomenkielisten kuin ruotsinkielistenkin joukosta pitäisi valita tarpeellinen määrä ihmisiä kaikkiin yhteiskunnan edellyttämiin tehtäviin omalle populaatiolleen.

Timo Laine Vastaus kommenttiin #129

Älä viitsi.

Sanotaan sitten sama asia toisin päin: Miten on mahdollista että 300000 suomenruotsalaisesta ei riitä työntekijöitä asiakasrajapintaan (olipa sitten kyse kelan tiskistä, hoivaosaston lähihoitajasta tai vaikka lääkäristä tai juristista) sen vertaa että ruotsinkielistä palvelua pystyttäisiin tarjoamaan äidinkielisten voimin?

Kahden viimeisen ammattikunnan palvelut toki pystytäänkin tarjoamaan ja tarjotaankin näin. Siinä samassa tulikin vastaus kysymykseenikin.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi Vastaus kommenttiin #152

Tietääkseni ei ole esimerkiksi sellaista kuin "ruotsinkielinen perushoitajakoulutus", sillä kielellä on sen verran paljon korkeakoulupaikkoja. - On pakko saada suomenkieliset paskaduunehin.

Käyttäjän saraskari kuva
Marja Saraskari Vastaus kommenttiin #158

@158
Ehkäpä ruotsia Suomessa äidinkielenään puhuvat - he ovat usein kaksikielisiä - pääsevät perushoitajakoulutukseen ilman kiintiöitäkin.

Pääsin itse samaan korkeakoulukoulutukseen ensin suomenkieliseen ja sitten ruotsinkieliseen. Vaikken osaa ruotsia hyvin.
Tavattiin sitten myöhemmin ja ruotsinkieliset kertoivat tienneensä jo että minut oli hyväksytty. Sanoivat, etteivät halunneet viedä minua heiltä.
Ei siinä mistään kiintiöistä ollut puhetta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #152

Vastaus on varsin selvää; ei ole verorahoilla vara palkata tuplamiehitys
suoritusporrastasolle. Varsinkin kun nykyiset ylimääräiset byrokratian kiemurat vaativat paljon lisäystä korkeimilla palkkaportailla.

Pentti Juhani Järvinen Vastaus kommenttiin #129

Ns. yleinen käytännön logiikka erilaisten vähemmistöjen kanssa on, että ne vastaavat itse palveluistaan, maksavat omista kouluistaan, jos ne niitä haluavat. Miksei Suomessa muita vauraampi ruotsalainen vähemmistä voisi sitä tehdä? Ei tarvitsisi ostella poliitikkoja.

Tämän oikeuden rinnalla vähemistöt yleensä oppivat toimimaann maan kielellä. Ei se nyt karmeita vaadi, jos haluaa tulla toimeen kaupassa tai lippuluukulla. Poliisi tai sairaalat taas toimivat tulkkiperiaatteella, jos tosi tilanne sitä vaatii. Niiden on pystyttävä siihen joka tapauksessa, monella kielellä.

Timo Laine Vastaus kommenttiin #115

Avaa nyt jo silmäsi. Me olemme nyt apartheid-yhteiskunnassa ja koetamme pyristellä siitä irti.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi Vastaus kommenttiin #111

"Miksei niitä palveluita voi turvata kouluttamalla äidinkieleltään ruotsinkielisiä riittävää määrää tarvittaviin tehtäviin?"

Mutta kun kaikki ovat jotain ekonomeja.

Jonas Hellgren

Ei ole ilmeisesti Huuskolle vieläkään selvinnyt kuka alistaa ketä Suomen kielipolitiikassa. Tai sitten sana alistaa on saanut uuskielisen merkityksen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #143

No, ei ole minullekaan selvinnyt kaikkien näiden vuosikymmenten aikana kun olen pakkoruotsia vastustanut. Minusta on täysin absurdia, että valtaväestöä pakotetaan oppimaan jonkun vähemmistön kieltä. Varsinkaan kun eivät kumminkaan opi.
En kannata myöskään pakkosuomea.

Käyttäjän Temesteri kuva
Teemu Suominen

Tuota noin. Uudellamaalla asuu melkein 1,6 miljoonaa asukasta, näistä ruotsia äidinkielenään puhuu rapia 130´000 kansalaista eli noin 8%. Ei tuo nyt kovin kaksikieliseltä minusta kuulosta.

Tämäkin väestö keskittyy hyvinkin pitkälti tiettyihin kuntiin, joissa on vastavuorisesti ruotsinkielinen enemmistö. Onkin minusta kovinkin kaukaa haettua etteikö noissa kunnissa ruotsinkielisten palvelut pystyttäisi turvaamaan, pikemminkin suomenkielisten palvelut on vaakalaudalla. Tätä taustaa vasten on hyvinkin ihmeellistä minusta pakottaa niiden suomenkielisten kuntien (kuten Helsinki tosiassa on) asukkaille kaksikielisyyden taakkaa.

Sälytetään se taakka kaksikielisyydestä (olkoon vaikka rikkaus, ihan sama mulle) sinne missä oikeasti ollaan kaksikielisiä. Muualle sitä on turha Suomessa tuoda ja koskekoon sitten kaikkia niitä kieliä ja alueita, joissa tosiasissa ollaan kaksikielisiä olipa se toinen kieli mikä hyvänsä.

Pentti Järvi

Markku Huusko: "Ruotsin kielen opettelisivat..." jne.

Yhdessä vuodessa? Kieliä voi opiskella, harrastaa ym. mutta sitä ei opita. Espanjaa ja ranskaa olen nyt harrastanut 20 vuottta osaamatta niitä erityisen hyvin.

Jotu on oikeilla teillä; on vieraskielisten asia ylläpitää omia kieliään ml. ruotsinkieliset ja on heidän etunsa opetella suomen kieltä pärjääkseen tässä maassa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

On täysin mahdollista oppia vuodessa yhtä hyvin, ja paremminkin, sen ruotsinkielen taidon mitä nykyisin päntätään päähän kahdeksassa vuodessa.
Työtehtävien edellyttämä ruotsinkieli voisi opiskella vaikka ammattiopintojen yhteydessä.

Juhani Piironen

Katohan Markkua.

Aivan järkeviä ehdotuksia ja perusteluja.

Alueellisista pakoista en nyt ole aivan samaa mieltä, mutta eteenpäin tämäkin on.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Luin eilen EU-etelä sunnuntain 11.8 numerosta suvaitsevaisuudesta. Siinä kirjoittaja oli Tammisaaressa sattuneen Mikko Sippola jutun takia tarttunut kynään. Hänen elämäänsä oli aina mahtunut kaksi kieltä. Hänestä kielikiista on turha. Hän muisteli aikaa, joka yhdisti tätä maata, ruotsin ja suomenkielisiä.
Nyt harjoitetaan repimistä kaikin tavoin. Ehdotus kielen painotuksista eri alueilla eri tavoin on hyvä. Ehdotus ruotsinkielen opiskelusta seiskalla on hyvä. Tämä maa on yhteinen. Kieli, vaikkakin tärkeä, ei siinä saa saada liikaan ja lietsottua erottelua aikaan.

Samaisessa lehdessä joku oli tehnyt valituksen lääkäripalveluista, joita ei voi täällä ruotsinkielisellä alueella saada aina edes ruotsin kielellä. Tällaisesta tehtyihin virallisiin valituksiin ei ole Raaseporin hallinnossa reagoitu mitenkään.
Jotku alueet vain ovat selvästi kaksikielisiä ja sillä hyvä.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren1 kuva
Olli-Pekka Lindgren

Suomen kieltenopetuksen ongelma on juuri tuo, että aina vain vähemmän ja vähemmän kaikkea. Koulussa ei saisi olla mitään mikä ei MOTIVOI.
Tehdään sitten työelämästäkin sellaista, että voi aina sanoa, mikä kiinnostaa ja mikä ei. Mihin saa lähettää listan asioista, jotka nyt eivät motivoi ja joiden sijasta mieluummin tekisin jotakin muuta?

Ruotsi on jo ihan minimissä ja sen ongelma ei ole opetuksen liika laajuus, vaan liika suppeus (ja se että osa opettajista on huonoja, mutta se nyt pätee joka aineeseen). Kohta varmaan joku ehdottaa, että eikö voitaisi vain lukea ala-asteella Peppi Pitkätossu ja opetella sanomaan hej ja tack. Sen pitäisi riittää, koska sitten oppilaat ihan vinkuen tankkaisivat kiinan merkkikirjaimia, venäjän aspekteja ja harjoittelisivat iltaisin tuntitolkulla peilin edessä arabian kielen faryngaaliäänteitä ja kohta Suomen vienti kiitäisi huimaan nousuun.

Kouluista pitäisi ihan oikeasti tehdä paikkoja, joissa opiskellaan kurinalaisesti ja tavoitteellisesti. Näin oli vielä jossain määrin viime vuosituhannella, mutta nyt taitavat jo järjestyshäiriöt viedä ne (ruotsinkin) oppimismahdollisuudet niiltä jotka oikeasti haluavat oppia. Ja suomalaiset jäävät vain vierestä katsomaan, miten aasialaiset ahkeroivat ohitse joka saralla.

Ei kaikessa aina tarvitse analysoida, onko minulla nyt motivaatiota tähän tai tuohon. Ihan sama se on, jos haluaa polttaa läskit mahastaan tai perseestään, niin lenkille sitä on lähdettävä. Tai sitten voi jäädä sohvalle itkemään sipsien ja limun ääreen, että ei minulla nyt enää liikuntaan ole aikaa ja motivaatiota, kun piti tehdä päivä hommia. Ihan samanlaista itkentää on, ettei ole motivaatiota/aikaa yms. enää ranskaan/espanjaan/saksaan, kun muutama hullu tunti ruotsia yläasteella ja lukiossa muka on vienyt mehut ihan loppuun.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Asiaa puhut. Laiskuus ja saamattomuus on tainnut iskeä kansaan, pienimmistä suurimpiin saakka. Ihailin eilen TV:stä Bourdanin ruokaohjelman kuubalaisia pelaajalapsia. Millä tarmolla he toimivat ja miten siellä kootaan lahjakkaimmat pelaajat opiskelemaan pelaamista ja kaikkea muutakin sen lisäksi. Lapset pitää laittaa ponnistelemaan, rehkimään elämänsä edestä. Niin he tottuvat tekemisen meininkiin. Kaikki ei voi olla vain helppoa, yksinkertaista ja leppoisaa. Kaikkea ei voi oppia tuosta vaan. Epännistumisillekin pitää sallia sijansa. Jokaisen elämässä on vastuksia, eikä jokaiseen löydy ulkopuolelta keinoa selvitä. On itse löydettävä keinot, opittava, kieletkin. Helppo elämä on utopiaa.

pekka numminen

Vantaan kaupungin väkiluku on 206 283 (31.5.2013), kaupungin väestöstä 2,8% äidinkieli on ruotsi.

Voiko 5.776 ruotsinkielistä pakottaa 200.507 ei-ruotsinkielistä opiskelemaan kieltään?

Vantaalla on myös lähes yhtä monta venäjänkielistä 4.932 ja vironkielistä 3.835. Koska näiden ryhmien osuus on kasvussa, milloin Vantaalla on myös pakkovenäjä ja pakkoviro?

Käyttäjän ReijoPaunonen kuva
Reijo Paunonen

Ja saamelaiset?
Heille on kyllä varmistettu palvelukielilaki mutta meillähän täytyisi saman pakkoruotsilogiikan mukaan tulla myös pakkosaamen opetus.

Juhani Piironen

Pakottaminen jonkun kielen osaamiseen on sinänsä vastoin ihmisoikeuksia.

Esimerkiksi se, että ihmiset pääsevät huonommilla todistuksilla korkeakouluihin vähemmistökielen osaamisen perusteella, on jo sinänsä aivan törkeää rasisimia.

Minä muistan erään pomoni (täsmennän että kyseessä oli toimitusjohtaja, ei se toinen), joka aivan pokkana ylpeili Hankkenilla minulle.

Olisin voinut sanoa että sinä pääsit sinne Hankkenille, vain siksi että osaat ruotsia. Et olisi päässyt suomenkieliseen kauppakorkeaan.

Jotkut oikeasti eivät tajua sitä että muilta oikeasti vaaditaan jotakin.

Toiset saavat sen helpommalla syntyperänsä tähden.

Kuinka kukaan voi puolustaa tuollaista eriarvoisuutta?

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Ilmeisesti reagoit dosentti Saukkosen ajatuksiin tällä Vantaa-kommentilla. Ei ehkä maakuntataso eikä edes kuntataso saisi ohjata yksilön päätöksiä. Mene ja tiedä, asia pitäisi funtsia kunnolla, mutta Saukkonen toi kielikeskusteluun suoraan sanoen järkeä.

Itse esittelin ajatuksen yhdestä vuodesta pakollista ruotsia kansalaistaitohenkisesti. Ne jotka kykenisivät tekemään töitä kielivähemmistöjen kanssa heidän omalla kielellään, voisivat saada erikoistaidoistaan esimerkiksi hieman lisää palkkaa. Tällaistakin Saukkonen väläytti.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Saukkosen ehdotuksen mukaan kyllä voisi, jos asian olen oikein ymmärtänyt?

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Vantaalla asuu siis suomenkielisen enemmistön lisäksi esimerkiksi 5776 ruotsinkielistä, 4932 venäjänkielistä ja 3835 vironkielistä.

Näistä pienistä kielivähemmistöistä vain ruotsinkielisille järjestetään erillisiä omakielisiä palveluita. Se on muiden vähemmistöjen kielen perusteella tapahtuvaa syrjintää.

Käyttäjän tuomosalovaara kuva
Tuomo Salovaara

Vantaalla asuu siis suomenkielisen enemmistön lisäksi esimerkiksi 5776 ruotsinkielistä, 4932 venäjänkielistä ja 3835 vironkielistä.

Näistä pienistä kielivähemmistöistä vain ruotsinkielisille järjestetään erillisiä omakielisiä palveluita. Se on muiden vähemmistöjen kielen perusteella tapahtuvaa syrjintää.

Rainer Salosensaari

"Eivät kysy tämän maan pellot kyntäjän kieltä" totesi aikoinaan Vihtori Kosola ja piti kielikysymystä toisen luokan ongelmana. Itsekin lähestyisin kielikysymystä käytännönläheisesti ja ilman ylimääräisiä ideologisia latauksia. Saukkosen ja Huuskon ehdotuksista on hyvä keskustella. Niiden pohjalta itsekin lähtisin kehittämään uusia ratkaisuja. Vaikka kuinka inhoaisi Ruotsia ja ruotsinkieltä, itse olen kiitollinen omasta kouluruotsistani. Siitä oli tosi paljon hyötyä kun nuorena miehenä kävin Ruotsissa töissä. Siihen aikaan isänmaa ei tarjonnut kaikille Suomen lapsosille työpaikkaa. Edelleen suomalaisia lähtee töihin ainakin Norjaan. Edesauttaa ruotsinkieli varmaan norjankielen omaksumista.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Olen myös hyvin kiitollinen kouluruotsistani, vaikka se etenkin lukiossa otti ankarasti pattiin. Olen koko työelämäni ajan asunut alueilla, missä ruotsin kieltä on säännöllisesti tarvinnut (jopa New Yorkin Brooklynissä pari kertaa!).

Timo Laine

Minä en ole, mutta en tyrkytä subjektiivista kokemustani perusteeksi velvoitteelle. Tässä tapauksessa minunhan pitäisi vaatia, että koska en ole yli 40 vuotisen elämäni aikana kertaakaan tarvinnut ruotsin kieltä on ruotsi kielenä tarpeeton ja sen opetus tulisi kieltää.

Nyt vähän järkeä näihin perusteisiin.

Ukko Makkonen

Markku, aivan. Mitä yllättävimmissä yhteyksissä törmää ruotsin kielen hyötyihin. Itsellänikin on suunnitelmia USA:n länsirannikolle päin ja minusta on hienoa että pystyn hakemaan työtä osittain hyvällä ruotsin kielen taidolla. Kunpa nuoret vain tajuaisivat miten korkeassa kurssissa juuri esim USA:ssa ovat ruotsia osaavat.Tämänhän se on Duudsonien Jarppekin aikuisiällä tajunnut:)

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi Vastaus kommenttiin #135

Näin se on, ruotsin kieli herättää iloa ja sympatiaa. - Niin kuin silloin kun tädin mies oli Ruotsin-matkan alla opetellut ruotsia: "jag talar inte svenska". Ja varalta "jag talar dåligt svenska".

Pääsipä sitten tosiaan käyttämäänkin hyöyruotsiaan. Sanoi tyylikkäästi "jag talar inte dåligt svenska". - Pääsi siinä loistamaan, se varmasti pelasti hänen päivänsä, olivathan kaikki tuon jälkeen oikein iloisia.

- Markku, ei kysyvä tieltä eksy, vaikka vastaava voikin eksyä.

Käyttäjän Minnamaarialax kuva
Minna-Maaria Lax

Täällä itärajalla tarvitsisin itsekin venäjän taitoa, mutta se etten sitä osaa, johtuu ihan omasta saamattomuudestani. Tarjontaa olisi vaikka millä mitalla, ja ei kai se opiskelu rajoitu kouluaikaan. Ruotsia ei paljoa tarvitse, mutta silloin kun sitä pääsee käyttämään, tuo se ihan hyvän mielen.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Siinäpä ihminen Tossavaiselle oiva näpäytys.

Saukkosen alueperustainen malli on silti jyrkästi vastustettava esittäessään, että Uudellamaalla peruskoululaisten pitäisi opiskella entistä enemmän ruotsia, kun sen sijaan muilla alueilla voisi valita saksan, venäjän tai espanjan. Uudellamaallahan niitä vasta onkin koululaisia, jotka haluaisivat opiskella vastustamansa pakkoruotsin tilalla esimerkiksi saksaa. Ei se saa olla alueesta kiinni.

On epäselvää, onko Huuskon ehdotus käytännössä toteuttamiskelpoinen:

”Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla suomenkielinen peruskoululainen voisi ottaa ruotsin tilalle venäjän, saksan, espanjan tai vaikka viron ja jatkaa sitä lukiossa tai ammattikoulussa.”

Miten niin ”voisi”, jos ei ole opettajia? Peruskoululaisia lienee Suomessa noin 540 000. Vakinaisia, päteviä opettajia sekä todellisuudessa opetustyötä tekeviä ihmisiä on myös aika paljon – luku löytynee jostakin tilastosta. Nyt nämä opetustyöntekijät kaikki osaavat ruotsia edes jotenkin – kyse ei siis ole lukioruotsista. Sen sijaan saksan osaajia ei ole lähellekään riittävässä määrin. Opettajakoulutusta voisi tietysti kuvitella uudistettavan, mutta se on hidas tie, johon nykyisessä taloustilanteessa tuskin on varaa.

Käyttäjän JanneSuuronen kuva
Janne Suuronen

Kiitos Markku. Kannattamalla Pasi Saukkosen mallia liityit samalla epä-älyllisten ihmisten joukosta rehellisten ryhmään. Heitit nimittäin samalla 95% ruotsinkielen valtakunnallisen opiskelupakon perusteista romukoppaan. "Yleissivistys", "historian tuntemus", "kynnys oppia uusia kieliä" ja millä kaikella asiaa onkin perusteltu.

Uusimaan väestöstä muuten 8% puhuu äidinkielenään ruotsia, eikä se ole yhtään parempi perustelu koulujen pakkoruotsille, kuin koko valtakunnan 5%:n tasokaan.

Siitä kyllä olen täysin samaa mieltä, että nykymuotoisen pakkoruotsin poistamisen jälkeen vaikkapa kaikille kuutosluokkalaisille voitaisiin opettaa ruotsinkielen alkeita muutaman viikkotunnin verran; Alkeiden ja perussanojen tunteminen kuitenkin yhteisen historian kauttaa kuuluu yleistietämykseemme. Kuten ehkä kuuluisi venäjän alkeiden, ehkä tervehdysten ja aakkosten, tunteminenkin.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

En suoraan kannata Saukkosen mallia, mutta se on hyvä lähtökohta keskustelulle kaikkien Freudenthal-höpötysten jälkeen. En muuten keksi heti mitään syytä pakolliselle venäjälle sen enempää kuin pakolliselle virolle tai norjallekaan. Vapaaehtoisesti lukisin venäjää, jos juuri nyt olisin koulussa.

Joachim Seetaucher

Ehkäpä tällaisen kielitaiston tuoksinnan tuloksena on pakko ottaa lusikka kauniiseen käteen ja loiventaa jonkin verran kantaa.

"Pakkoruotsin" ideana on ollut, että koko Suomi olisi tietyssä mielessä kaksikielinen, t.s. että kaikki Suomen syntyperäiset kansalaiset hallitsisivat molempia kansalliskieliä, jolloin niitä voisi arjessakin käyttää kaikkialla.

Ruotsinkielisten kohdalla "pakkosuomi" on lähes täysin saavuttanuut tämän päämäärän. Ainakin nuoremman polven närpiöläiset ja maalahtelaiset pärjäävät riittävän hyvin vaikka menisivät Ilomantsiin. Suomenkielisten kohdalla ruotsin kielen oppimisen mentaalinen vastustus aiheuttaa monen yksilön kohdalla sen, että kieltä ei opita riittävästi. (Vaihtoehtoinen selitys on tietysti, että ruotsinkieliset oppivat asioita paremmin.)

Kun tosiasia on tällainen, niin periaatteessa siitä voidaan tehdä kaksi vaihtoehtoista johtopäätöstä: joko ruotsin kielen pakko-opiskelua tiukennetaan ja tehostetaan niin, että alkuperäinen tavoite täydellisestä kielen hallinnasta toteutuu kaikkien kohdalla, tai sitten kielen opiskelu tehdään vapaaehtoiseksi.

Jälkimmäisen vaihtoehdon kohdalla on syytä tiedostaa, että se merkitsee Suomen statuksen muuttumista pohjoismaisella forumilla ja antaa ruotsinkielisille entistä paremman etulyöntiaseman suomalaisilla työmarkkinoilla.

Juhani Piironen

"Suomen statuksen muuttumista pohjoismaisella forumilla" olisi hyvä että Suomella ei olisi mitään statusta pohjoismaisella foorumilla.

Tuo foorumi on tarpeeton.

"antaa ruotsinkielisille entistä paremman etulyöntiaseman suomalaisilla työmarkkinoilla." Miksi ihmeessä? Jos suomenkielinen ruotsin sijaan osaisi esimerkiksi kiinaa, espanjaa, ym. niin miksi ihmeessä se heikentäisi asemia?

Valtion ja kuntien suojatyöpaikat käyvät pian vähiin. Otamme joka päivä yli 20 miljoonaa velkaa ja ensivuonna enemmän.

Johan järkikin sanoo että kohta on loppu edessä turhanpäivisille viroille.

Joachim Seetaucher

Se etulyöntiasema tulee siitä, että ruotsinkieliset pääsääntöisesti ovat opetelleet myös riittävässä määrin suomea, mikä ei ole muodostanut heille hidastetta opetella myös muita kieliä, kuten kiinaa tai venäjää, yhtä tehokkaasti kuin suomenkielisetkin ovat saattaneet tehdä. Toisin sanoen ruotsinkielisten kielitaito tulee olemaan keskimäärin laajempi ja he tulevat nauttimaan keskimäärin paremmasta statuksesta työmarkkinoilla yksityisellä sektorilla tämän vuoksi.

Julkishallinnon puolella tuo etulyöntiasema on vielä merkittävämpi, mutta en sitä korostanut tässä ensimmäiseksi, koska olet sitä mieltä, että kaikki virat poistuvat tuota pikaa ...

Juhani Piironen Vastaus kommenttiin #38

hyvä että ollaan tuossa asiassa lähes samaa mieltä "kaikki virat poistuvat tuota pikaa ..."

tuo "kaikki" on ehkä vähän liikaa :)

Käyttäjän mikaoksanen kuva
Mika Oksanen Vastaus kommenttiin #38

Niinhän he nauttivat nytkin. Pakkoruotsin poistolla tasapuolistettaisiin asemaa niin, että yksityisellä puolella myös suomenkieliset kohentaisivat asemaansa laajemmalla kielten osaamisella.

Käyttäjän Kalanaama kuva
Andreas Turunen

Pohjoismainen foorumi turha? Hulluko sinä olet?

Minnehän suuntaan Juhani haluaisit maamme menevän? Olisi aika surullista, jos luopuisimme pohjoismaisesta identiteetistämme ja kääntyisimme VENÄJÄN suuntaan.

Juhani Piironen Vastaus kommenttiin #44

Minä kun luulin että olemme Euroopassa ja Eu:ssa.

Voisimme mennä esimerkiksi osaksi saksalaista foorumia.

Voisimme pyrkiä balttien joukkoon turisemaan jaskaa.

Puolakin on lähempänä kuin Tanska ja puolalaiset ovat mukavia.

Lisäksi puolalaiset luonnostaan pitää suomalaisista, koska me taistelimme niin hyvin talvisodassa.

P.S. voisin kiistää hulluuden, mutta vain tyhmä tekee silleen :)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"(Vaihtoehtoinen selitys on tietysti, että ruotsinkieliset oppivat asioita paremmin.)"

Joachim Seetaucher. Oletkohan nyt ajatellut tuota lausettasi vähän tarkemmin? :)

Meitä suomenkielisiä on lähes viisi miljoonaa suomea puhuvaa päätä ja ruotsinkielisen kohtaaminen on jopa täällä pääkaupunkiseudulla melkoisen harvinaista. Kaikkihan puhuvat suomea, jopa Stokkallakin ja sinnekään ei enää kuulemma vaadita ruotsia osaavia, vaan venäjä on päivän sana englannin lisäksi.

Annan kyllä mielelläni kaikille ruotsinkielisille etulyöntiaseman suomalaisilla työmarkkinoilla, jos vastapainoksi saamme monipuolisemman kielipaletin meille suomenkielisille.

Käyttäjän mikaoksanen kuva
Mika Oksanen

Aikanaan kauppakorkeassa opiskellessani oli luentoa pitämässä Stockmannin venäjän kaupasta vastaava johtaja. Luennnon aikana hän kysyi: "Löytyykö tästä salista yhtään venäjänkielentaitoista ihmistä, jonka palkka on alle 7000e/kk? Jos löytyy, niin ilmoittautukaa luennon jälkeen, niin korjataan asia".

Pentti Järvi

Maalahtelaisena (som Malaxbo, närmare bestämt Övermalaxbo) aionkin tehdä empiirisen tutkimuksen haastattelemalla kaupan edessä rötköttäviä nuoria haastelemalla heidän kanssaan suomeksi.

Vahvasti epäilen, että alkavat kikattaa, punastella ja - pysyä vaiti tai vastata jotakin omalla murteellaan.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Suomen valtiondoktriini "kaksikielisyydestä" on kehittynyt pitkän ajan kuluessa, vaikka alkuperäinen idea lähti kyllä kansalaisen näkökulmasta.
Kansalaisella ajateltiin olevan oikeus odottaa valtiolta tiettyjä kielioikeuksia, olipa kieli sitten suomi tai ruotsi.
Jossain vaiheessä itse 17 § alkoi kuitenkin poliitikkojen tulkinnassa elää omaa elämäänsä ja se alkoi vääristyä ylhäältä alas-kaksikielisyydeksi. Eli siis alkuperäisestä ihmisoikeusnäkökulmasta, yksilön oikeuksista, siirryttiin valtiondoktriiniin, jota nykyään kutsutaan Suomen kaksikielisyydeksi.
Saukkosen ehdotus palauttaa tilanteen perustuslain alkuperäiseen ideaan, siis ehdottaa luopumista doktriinista.
Se onkin ehdotuksen tärkein sisältö.
Suomeen on rakennettu uskomattoman absurdi itse itseään ruokkiva kaksikielisyysbyrokratia, jota tulee alkaa purkaa ja jonka tilalle aletaan rakentaa ruotsinkielisiä palveluita kansalaislähtöisesti, ei valtion ylhäältä sanelemana byrokratiaa ruokkivina määräyksinä.
Kuntataso on oikea taso ratkaista palvelujen tarjonta.
Valtion rooli kaksikielisyyden ohjaamisessa tulee karsia minimiin.
Valtiollinen kaksikielisyys kuolee joka tapauksessa pois.
RKP voisi tehdä eri skenaarioita doktriinin alaskirjaamisesta.
Jos nyt poistetaan pakkoruotsi, kaksikielisyysdoktriinihan vain palaa sille tasolle, missä se oli ennen peruskoulua.
Pakkoruotsihan keksittiin aikoinaan vahvistamaan kaksikielisyysdoktriinia, joka oli ajautumassa kriisiin,
kuihtumassa pois. Kuihtuminen on edessä joka tapauksessa.

Valtion kaksikielisyys kuolee joka tapauksessa,
joten on vain kysymys siitä, miten se kuolee.
Kuihtuuko se edelleen hitaasti vai kaatuuko se rysähtäen,
kun joustojen puutteessa paine järjestelmää vastaan kasvaa.

Mielestäni kannattais antaa valtiondoktriinille kunniallinen saattohoito ja askel askeleelta
siirtää ruotsin kielen varjeleminen ainoastaan kuntatasolle.

Haluan puolustaa räyhääjiä: Keskustelun kärjistyminen johtuu turhautumisesta, koska RKP ja sen hallitukset eivät ole osoittaneet minkäänlaista ymmärrystä suomenkielisen väestön tarpeita kohtaan, vaan perustuslakia on käytetty vain ruotsin kielen aseman pönkittämiseen.
Turhautuminen aiheuttaa purkauksia. Täysin ymmärrettävää.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

RKP on siis se taho joka alistaa koko valtion ja väestön?

Arja-Leena Hilska

Uudellamaalla virkamiesten tarvitsee osata monta muutakin kieltä kuin ruotsia, koska täällä asuu nopeasti kasvavia uusia kielivähemmistöjä, määrältään jo enemmän kuin ruotsinkielisiä ja lähitulevaisuudessa nuo kielivähemmistöt kasvavat hurjaa vauhtia.

On kestämätöntä, että täällä nuorten pitäisi opiskella entistä enemmän ruotsia, kun Helsingissä kuulee koko ajan enemmän ja enemmän muita vieraita kieliä.

Suomenruotsalaisilla on jo täydet omakieliset oikeudet, päiväkodit, koulut, yliopistot, media, julkiset palvelut. Heille itselleen kuuluu myös vastuuta selviämisestään tässä maassa, joka on lähes 90% suomenkielinen. Tuota vastuuta ei voi vierittää suomenkielisten harteille.

Myös Uudenmaan nuoret suuntaavat entistä useammin opiskelemaan ja töihin Eurooppaan, Aasiaan, ympäri maailmaa, ja siellä ei selviä ruotsin kielellä, vaan tarvitaan isompien maailmankielten osaamista.

Meidän kaikkien etu on, että kielivarantomme olisi mahdollisimman monipuolinen ja laaja. Siksi ei ole järkevää uhrata kohtuuttoman suuria resursseja yhden pienen vähemmistökielen opiskeluun.

Suomen kielipolitiikkaa pitää nopeasti päivittää vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden haasteisiin.

Juhani Piironen

"Uudellamaalla virkamiesten tarvitsee osata monta muutakin kieltä kuin ruotsia, koska täällä asuu nopeasti kasvavia uusia kielivähemmistöjä,"

virkamiesten ei tulisi puhua mitään mutta kuin suomea.

Jos vastapuoli ei osaa, tai halua opetella sitä kieltä, niin silloin he jäisivät ilman sosiaalietuuksia.

Johan taphtuisi "kotoutuminen" äkkiä.

On idioottimaista palvella Suomessa englanniksi, swahiliksi ym. virastoissa.

Silloinhan tarve kotoutua poistuu.

Itse ihmettelen esim. noita amerikkalaisia, jotka 10 vuoden täällä asumisen jälkeen eivät osaa suomea.

Arja-Leena Hilska

Virkamiehet voivat olla esim valtionhallinnon virkamiehiä, jotka palvelevat Suomen etua, kun asioivat ulkomaalaisten kanssa. Ei tässä ole kyse pelkästään sosiaalietuuksista, vaan monista suomalaisia hyödyttävistä asioista, joista pitää keskustella vieraalla kielellä, koska vastapuoli ei osaa suomea tai ruotsia tai englantia, kuin ehkä alkeita hiukan.

Suomen kansalaisuutta hakevilta pitää toki edellyttää suomen kielen opiskelua.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tähänkö kännikultuuriin pitäisi sivistysmaista tulevat kotoutua?

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kyllä helsinkiläisen on syytä osata vähintään ruotsia ja englantia, jos asiakkaita täällä palvelee. Niin on myös turkulaisen, vaasalaisen, kokkolalalaisen jne. Venäjä ja muut kielet ovat kaikki niiden päälle plussaa.

Arja-Leena Hilska

Mielestäni kaikkien helsinkiläisten ei tarvitse osata ruotsia. Se on ylimitoitettu ja kohtuuton vaatimus, joka ei ota huomioon pääkaupungin muuttumista, kun olemme osa Eurooppaa ja kanssakäymisissä ympäri maailmaa.

Helsingissä tarvitaan monien eri kielten osaamista, siitä tulee meille kaikille hyötyä ja iloa.

Näen, että kukaan ei ole oikeutettu sanomaan toiselle ihmiselle, että sinun pitää opetella minun kieleni ja palvella minua minun omalla kielelläni.
Minusta se on ihmisoikeusloukkaus. Ihmiset kyllä ymmärtävät vapaaehtoisesti mitä on tärkeää, hyödyllistä ja järkevää opetella.

Juhani Piironen

Kun minä menen Saksassa esimerkiksi hakemaan rekisterikilpiä, niin virkamies ei suostu ymmärtämään mitään muuta, kuin saksaa.

Kolmella luukulla pitää käydä ja ainoastaan yksi nainen suostui vastaamaan englanniksi.

Joten en sitä enää itse kokeile (asiointia yksin rekisteröintivirastossa).

Kunnioitan kumminkin saksalaista virkamiestä suoraselkäisyydestä.

Autonmyyjä sanoi että tämä on Saksa, viitaten byrokraattisuuteen.

Frankfurtissa menin kerran melkein keskustassa hotelliin, jossa ei osattu englantia.

Saksan teollisuus pärjää, vaikka kansan kielitaito on itseasiassa tosi huonoa.

Saksalaiset lukevatkin matematiikkaa ja fysiikkaa.

Porschen rakentamisessa fysiikka on tärkeämpää, kuin englanti.

Joachim Seetaucher Vastaus kommenttiin #42

Tuosta tuli mieleeni, kun aikoinaan nuorena olin interreilillä ja aamukuudelta menin Hampurin rautatieaseman lippuluukulle kysymään virkailijalta jotain.

Ajattelin, että rättiväsyneenä "oikaisen" vähän ja puhun englantia aloittaen kysymyksellä saksaksi kuitenkin: "Entschuldigen Sie, sprechen Sie englisch?"

Keski-ikää vanhempi naisvirkailija kohottti päätään tiiraten minua otsa rypyssä silmälasiensa linssien takaa nenänvarttaan pitkin ja vastasi: "NEIN, ich spreche DEUTSCH!"

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan Vastaus kommenttiin #50

Saksaa aikoinaan mukisematta pakko-opiskelleena, ensimmäinen lauseeni Saksanmaalla, nuorena ja väsyneenä, ynnä Hampurissa, kuten hra Seetaucherkin, oli: "Entschuldigen Sie bitte, wo ist der Abort?"

Arja-Leena Hilska Vastaus kommenttiin #42

Itsekin olen sitä mieltä että matematiikan, fysiikan, kemian, biologian opiskelu on paljon tärkeämpää kuin kieltenopiskelu, koska sitä kautta Suomeen saadaan vähitellen uutta korkeaa osaamista, korkean teknologian tuotteita, uusia yrityksiä, työpaikkoja, kilpailukykyä. Noihin oppiaineisiin ja tietysti yliopistojen tutkimustoimintaan ja tuotekehittelyyn pitää varata resursseja enemmän kuin minkään pienen vähemmistökielen opiskeluun. Nyt tilanne on päinvastoin.

Petri Haapa Vastaus kommenttiin #55

Vähän outo mielipide. En ole samaa mieltä

pekka numminen

"Kyllä helsinkiläisen on syytä osata vähintään ruotsia ja englantia, jos asiakkaita täällä palvelee."

Koskeeko tämä (suomi/ruotsi/englanti) vaade bussikuskeja, vartioita, kauppojen kassoja...?

Et taida haluta ulkomailla syntyneitä palvelutöhin?

Vai tarkoittaako helsinkiläinen = suomenkielinen?

Jonas Hellgren

"Kyllä helsinkiläisen on syytä osata vähintään ruotsia ja englantia, jos asiakkaita täällä palvelee."

Annetaan ruotsinkielisten hoitaa nuo tuollaiset monikieliset palveluhommat.
Vai eikö palveluhommat kelpaa paremmalle väelle?
Suomenkieliset hoitavat asiansa suomeksi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kaikki eivät palvele asiakkaita.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Jos itse valitsen sanojen pakko tai vapaa ehtoisuuden välillä, niin kyllä tuo viimemainittu sointuu kielellisesti paremmin.

Ei tässä mitään olla poistamassa. Virossa oli pakkovenäjä aikoinaan. Nyt maan niillä alueilla, joissa oli ruotsinkielistä väestöä on jopa kylien nimiä muutettu alkuperäiseen ruotsinkieliseen asuunsa. Toki emokielen rinnalle.

Pakko ja vapaaehtoinen on kaksi eri asiaa. Pakkoruåttista on kysymys ja se ei toimi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Nyt Virossa on pakkoviro jos vaikka koko ikänsä maassa asunut meinaa kansalaisoikeudet saada.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Joo ja meillä on pakkosuomi:) Ihan oikeasti ennekuin kansalaisuuden saa. Ainakin -80 luvun alussa. Silloin maksoi suomen kansalaisuus leimoineen 170 markkaa, tuli jälkivaatimuksella postissa ja Manun allekirjoitus alla. Vaimolle, että sen verran ollaan säästetty, kun on vapaassa maassa saanut syntyä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #210

Olen ollut Suomen kansalainen jo syntyessäni.
Maahanmuuttajillekin käsittääksen riittää yhdenkin virallisen kielen oppiminen. En ole kysynyt mutta luulisin, että naapurin pelkästään persiaa papattava mammakin on saanut Suomen kansalaisuuden. Hänellä on sentään monikymmeninen liuta jälkeläisiä, jotka osaavat sujuvasti suomea.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Ainoa järkevä avaus ruotsinkielen asemaan, olisi vapaa kielivalinta!

Mitään kompromisseja ei pitäisi tehdä! Suomalainen on ollut niin kauan alisteisessa asemassa omassa kotimaassaan, että nyt on jo aika tavallisen suomalaisenkin olla tasa-arvoinen ja yhdenvertainen oman maan kielivähemmistön kanssa!

pekka numminen

Markku Huuskon avauksessa on "kaksikielisen" Lohjan kyltti ja teksti: "Esimerkiksi läntisellä Uudellamaalla puhutaan paljon ruotsia".

Lohja väkiluku 39.334, joista ruotsinkielisiä 3,5%.

"Kaksikielisessä" lohjassa on 1.568 ruotsinkielistä ja 37.766 pakkoruotsitettavaa "metsäläistä".

Lohjan kohdalla tämä "puhutaan paljon ruotsia", viitta ilmeisesti meidän metsäläisten vähäpuheisuuteen verrattuna puheliaisiin finlandssvenskar:noihin.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Sattuipa olemaan tuollainen kuva läntiseltä Uudeltamaalta Lohjan ja Siuntion rajalta. Siuntiossa, Inkoossa, Raaseporissa, Hangossa ja Kirkkonummella puhutaan ruotsia toki enemmän kuin Lohjalla.

Jari Vuorinen

"Saukkosen mallissa ruotsin kielen asema vahvistuisi kolmessa maakunnassa eli Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Käytännössä tämä tarkoittaisi muun muassa sitä, että kyseisten alueiden suomenkieliset koululaiset opiskelisivat nykyistä enemmän ruotsin kieltä. Sen sijaan muissa maakunnissa – valtaosassa Suomea – ruotsi ei olisi enää virallisen kielen asemassa."

Kansalaisaloite "Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla" tarkoitaa minun mielestäni myöskin sitä että virallisuus katoaisi Pohjanmaalta,Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaaltakin."Kaikilla kouluasteilla" tarkoittaa maantieteellistäkin määritelmää mielestäni.

On vaikeaa kuvitella,että myönnettäisiin erivapauksia joillekin maakunnille.Kyllä Pohjanmaalla,Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalakin kyetään valitsemaan ihan itse.

Käyttäjän Kalanaama kuva
Andreas Turunen

Tästä saa aika herkästi sellaisen käsityksen, että ihmiset haluaisivat vaihtaa ruotsin pois venäjään taloudellisista syistä.

No:

http://www.ek.fi/ek/fi/tietografiikka/ulkomaankaup...

Ruotsi on Suomen suurin kauppakumppani.

pekka numminen

"Ruotsi on Suomen suurin kauppakumppani."

Avaatko vielä mitä tekemistä tällä on pakkoruotsin kanssa.

Tarkoitatko mahdollisesti että pakkoruotsi kasvattaa kauppaa Suomen ja Ruotsin välillä?

Mikä on matemaattinen kaava jolla voimme verrata laajan ruotsin opiskelun taloudellista hyötyä siihen, että Suomessa opiskeltaisiin paljon enemmän esimerkiksi Venäjää ja Saksaa?

Esimerkiksi: vienti Ruotsiin ilman kielitaitoa * x (pakkoruotsin vaikutus) = vienti.

Vienti Venäjälle ilman kielitaitoa * y (parempi venäjän osaaminen) = kasvanut vienti.

Käyttäjän Kalanaama kuva
Andreas Turunen

Kielitaito taitaa olla yksi parhaimpia kaupankäynnin keinoja.

Sitä yritän tässä vain osoittaa, ettei ruotsin kielen asema Suomen talouteen ole merkityksetön ja sillä on myös hyvin positiivinen aspekti.

pekka numminen Vastaus kommenttiin #59

Voisit myös osoittaa, että pakkoruotsista luovuttaessa yleistyvät muut kielet kuten venäjä eivät ylikompensoisi Ruotsin kaupan menetyksiä taloudessa.

Kuka/mikä olisi pätevin arvioimaan pakkoruotsista luopumisen vaikutusta Suomen taloudelle?

Miten olisi Elinkeinoelämän keskusliitto?

"EK:n mielestä toisen kotimaisen kielen pakollisuus ei ole enää kannatettavaa. Sen sijaan valintamahdollisuuksia pitää lisätä, sillä uhkana EK:n mukaan on yksipuolistuva kielten tarjonta kouluissa ja lukioissa."

Petri Haapa Vastaus kommenttiin #59

Tässä on kysymys velvollisuudesta oppia yhtä tiettyä kieltä, ei kielitaidosta sinänsä, joka nyt on kaikkien mielestä varmaan ihan positiivinen asia

Käyttäjän IirisJaakkola kuva
Iiris Jaakkola Vastaus kommenttiin #131

Minun mielestäei ole kysymys velvollisuudesta oppiakaan, vaan velvollisuudesta opiskella/olla läsnä näillä tunneilla.

Petri Haapa Vastaus kommenttiin #145

Pelkkä läsnäolo ei riitä peruskoulun päättötodistuksen saamiseen.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Turunen kirjoitti: "Ruotsi on Suomen suurin kauppakumppani."

Kannattaisiko tavoitteena olla, että suurin kauppakumppani olisikin joku muu? Johtuuko meidän talousongelmamme osittain myös siitä, että yritämme toimia väärillä markkinoilla? Olisiko joku suurempi markkina-alue, esimerkiksi Saksa tai Venäjä tai hieman myöhemmässä tulevaisuudessa Kiina tai Brasilia t.m.s. taloutemme ja hyvinvointimme kannalta parempia markkinoita? Edellinen ei tarkoita, että supistaisimme keinotekoisesti Ruotisn-kauppaamme vaan kysymys kuului, pitäisikö Ruotsia enemmän panostaa muualle?

Joachim Seetaucher

Voit olla varma siitä, että yritykset pyrkivät hyödyntämään kaiken tavoitettavissa olevan markkinapotentiaalin optimaalisesti.

Koko kommenttisi ilmaisi jonkinlaista sosialistista ajatustapaa, että valtiovalta voisi jotenkin yrityksien markkinointiponnisteluja viitoittaa niin, että se koituisi yritysotiminnalle menestyksekkkäämmäksi.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #70

Yritykset laativat strategioita joiden mukaisesti ne suuntaavat ponnistelujaan sillä kaikkialle ei kannata ampua yhtäaikaa. Panostaminen voisi siis tarkoittaa yritysten resurssien ja myyntiponnistelujen suuntaamista toisenlaisin strategioin toisiin suuntiin. Sitä varten tarvitsemme lisää tietoa ja osaamista, muutakin kuin ruotsinkieltä. Niiden tarjoaminen voi olla myös valtio- ja muun julkisen vallan keinovalikoimassa.

Noin yleisesti voisi ajatella, että markkinoiden kannattanee olla mielummin suuria kuin pieniä ja mielummin lähempänä kuin kauempana. Ruotsi on osalle lähellä mutta kuitenkin pienehkö. Viro on osalle lähellä mutta pieni, Venäjä on osalle lähellä ja suuri. Saksa on suuri eikä niin kovin kaukana j.n.e. Pienenevässä maailmassa Kiinakaan ei loppujen lopuksi ole kaukana sillä kannattaahan sieltäkin tuoda tavaraa tänne ja siellä on todella isot markkinat.

Matti Mottonen

Eikö ole SURULLISTA, että 9 miljoonan asukkaan Ruotsi on Suomen suurin kauppakumppani? Eikä Ruotsi tuosta kasva.

Etenkään, kun Suomi ei ole Ruotsin suurin kauppakumppani.

Eikö tämä osaltaan vain todista nykyisen suuntautumisen rajoitteita?

Joachim Seetaucher

Kun kauppaa käydään markkinoilla yksittäisten yritysten välillä, niin ei ole kovin paljon merkitystä sillä mika "valtio" on se suurin "kauppakumppani". Varsinkaan EU:n sisällä.

Ruotsi on suomalaisyrityksille lähinnä kotimarkkinan jatke. Varsinainen vienti tapahtuu muualle.

Käyttäjän JouniM kuva
Jouni Minkkinen

Jos pakkoa on ylläpitää niin pakollisen ruotsin kirjakielen opiskelun voisi korvata kaikille pakollisella ruotsin puhumisen ja ymmärtämisen kurssilla joka kestää kuusi kuukautta. Toki jos haluaa valita ruotsinkielen ensimmäiseksi kieleksi niin sehän olisi jokaisen oikeus.

Lasse Laaksonen

Markku Huusko

EY 2000/43 on voimassa myös Uudellamaalla. Affenassa ei ole eli et saa laskea affenia suomalaisiksi.

Muutkin kuin Tohmajärvi ansaitsevat vapauden.

Opetettakoon ruotsi vain sitä erikseen haluaville. Myöhemmille ja vain silloinkin harvinaisissa tapauksissa ruotsin puolen vuoden intensiivikurssi riittää.

Käyttäjän PetriMkel kuva
Petri Mäkelä

Ahvenanmaan kielivapaus kumoaa kaikki pakkoruotsin puolesta olevat argumentit. Jos suomessa voi olla alue, jossa ei opeteta suomenkieltä väkisin, ei missään muuallakaan tarvitse opettaa pakolla ruotsia. Näin yksinkertaisesta asiasta on kyse!

Reijo Tossavainen

Nykyinen hallitus yrittää tähän maahan kuntauudistusta. Esim. eteläisen kymenlaakson kunnat ja kaupungit niputettaisiin yhteen. Asukkaita olisi noin 80.000. Yksi liitettävistä kunnista on Pyhtää. Se on nyt kaksikielinen, koska kunnan asukkaista noin 400 on ruotsinkielisiä. Uusi iso kunta/kaupunki olisi tästä syystä kaksikielinen. Ja siitäkin huolimatta, että Pyhtään ruotsinkieliset osaavat suomea.

Tämä yksittäinen esimerkki osoittaa kuinka järjetöntä kielipolitiikkamme tällä hetkellä on.

Arja-Leena Hilska

Totta, Suomen kielipolitiikkaa pitäisi nopeasti päivittää vastaamaan tämän päivän tarpeisiin.

On käsittämätöntä hulluutta, että pakkoruotsin opetukseen törsätään kohtuuttomasti opetusresursseja ja valtavat summat verovaroja joka ikinen vuosi, vaikka siitä saatava hyöty on olematon.

Suuri enemmistö suomalaisista ei koskaan tarvitse ruotsin taitoa. Se taito ei kelpaa edes ruotsinkielisille, kuten he totesivat, kun Kokkolaa aiottiin siirtää Oulun hallintopiiriin. Oululaiset olivat turhaan opiskelleet ruotsia.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Eihän se olekaan järkeä, vaan nimenomaan politiikka.

Käyttäjän NiiloKrki kuva
Niilo Kärki

Vähän tuntuu keskustelu rauhoittuneen ja argumentointi selkiintyneen.

Muistuttaisin hyvästä kirjoituksesta;

http://lasselaaksonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147...

jossa tulee hyvin esiin olennainen - peruskysymys.

Käyttäjän janimakela kuva
Jani Mäkelä

Voi sanoa suoraan, että höpöjuttu. Vai meinattiinko samalla määrätä, missä suomalaiset asuvat lopun ikäänsä?

Veikko Virkkunen

Mikähän sai aikanaan Johannes Virolaisen pään kääntymään pakkoruotsin puolelle?
Siihen aikaan maksettiin ilmeisesti isoja rahoja määrätyiltä puolueilta ja piireiltä
määrätyille puolueille ja poliitikoille.

Joachim Seetaucher

Virolainen nyt ei ainakaan ole rahoja vastaanottanut - siitä voin panna vaikka pääni pantiksi.

Kyse on vain siitä, ettei kielikeskustelu silloin peeruskoulu-uudistuksen aikoihin roihunut tällä tavoin ilmassa ja kyse oli aika toisarvoisesta asiasta. Pakkoruotsia oli ollut monissa kansakouluissa jo ennen peruskoulu-uudistusta ja tämän kieliasian kohdalla piti tehdä joku päätös. Silloin katsottiin, että kun peruskoulu yhtenäistää kaikkien koululaisten opinnot, niin on parempi, että se yhtenäistää ne myös molempien perustuslaillisten kansalliskielien osalta.

Sen jälkeenhän ruotsin kielen asemaa on heikennetty, kun sen pakollisuus poistui mm. YO-kirjoitusten kohdalta.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Virolainen nyt ei ainakaan ole rahoja vastaanottanut - siitä voin panna vaikka pääni pantiksi"

En usko siihen minäkään, mutta Johannes sai hallitukselle omalla lehmänkaupallaan keskustalle edullisia päätöksiä RKP:n leristä. Alkuperäisen ehdotuksen mukaan olisi peruskouluun tullut vain yksi pakollinen kieli englanti kaikille, mutta Virolainen tyrmäsi hyvän ehdotuksen, josta koko Suomi on saanut nyt edelleen kärsiä.

Tehtiin vain koululainmuutos ja asia oli sillä selvä. Nyt kaikki muutokset toisinpäin näyttävät olevan ylivoimaisen vaikeita:)

Petri Haapa

60-luvulla peruskoulua synnytettäessä kielten opiskelu oli kyllä pinnalla, kun rinnakkaiskoulujärjestelmästä haluttiin päästä kaikille yhteiseen peruskouluun. Silloin jotkut rinnakaiskoulujärjestelmää kannattavat kasvatusoppineetkin olivat sitä meltä, että kaikkien suomalaisten on mahdotonta oppia kahta vierasta kieltä. Tämä oli hyvä syy ruveta puhumaan toisesta kotimaisesta kielestä

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield
Käyttäjän sannavauranoja kuva
Sanna Vauranoja

Kannatan itse valinnaisuutta ja tarpeellisuusperiaatetta. Meidän on opiskeltava oman äidinkielemme lisäksi ainakin kahta muuta kieltä, joista toinen lienee automaattisesti englanti. Suhde ja suhtautuminen ruotsin kieleen muuttuisi luultavasti sillä hetkellä, kun lakattaisiin pakkomeiningeistä.

Mitä vielä valinnaisten kielten järjestämiseen tulee, kirjoitat "Tämä edellyttäisi sitä, että koulun samasta ikäluokasta löytyisi riittävän suuri ryhmä kieltä lukemaan."

Minusta tällaistakaan rajaa ei tarvita. Nykyteknologia mahdollistaa niin loistavat mahdollisuudet opettaa kieltä vaikka Espanjasta käsin Savonlinnaan, että ryhmäkoko ei ole kynnyskysymys. Muutama kunta tai koulu voisivat yhdistää voimansa ilman kuntaliitoksiakin ja tuottaa opetuksen verkon kautta.

Käyttäjän IirisJaakkola kuva
Iiris Jaakkola

Aamu-tv:ssa tuli esille, että teknologia ei ole tullut kenellekään mieleen myöskään kielellisten palvelujen suunnittelussa.

SK Marttila

"Ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa ruotsi ei olisi myöskään pakollinen, mutta joku lisäkieli englannin lisäksi olisi aivan kuten alemmillakin asteilla."

Muualla maailmalla on ihan tavallista, että ihminen puhuu vain yhtä kieltä. Koska suomi (ja ruotsi) on pieni kieliryhmä, jotain valtakieltä on järkevä opettaa kaikille, mutta en näe tarpeellisena esimerkiksi ammattikoulun puupuolella pakottaa kolmatta kieltä palettiin. Jo kaksikielisyys (esim. suomi ja englanti) on tavan duunarille saavutus valtaosassa maailmaa.

Täytyy muistaa, että kielellisten taipumusten puuttuessa (käytännön-ihmisillä tavallisempaa) usean kielen opiskelu ja _oppiminen_ ei ole mikään läpihuuto-juttu, erityisesti kun Suomessa kielten opetuksessa keskitytään kielioppiin ja muuhun detaljiikkaan käytännön puhumista enemmän. Väkisellä vääntäminen vie oppilaan hyödylliseen tekemiseen suunnattavissa olevat resurssit ja itsetunnon. Opettaminen ja rimaa hipoen pakkotenttiminen ei ole itseisarvo, vaan oppiminen on.

Michael Manhattan

'keskitytään kielioppiin ja muuhun detaljiikkaan käytännön puhumista enemmän'

metematiikassa vastaava olisi 'kirjoitit rumasti nuo numerot ja määrätyn integraalin merkin - hylätty'

'kristus - laskin sen ainoana koko vuosikurssilla oikein'

'silti- kirjoita kaunniimmin'

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Jos on vielä lukuhäiriö kielten oppiminen nykyisin vielä yleisillä menetelmillä on tosi vaikeaa.

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

On kyllä vaikea ymmärtää, millä ihmeen perusteella kielipolitiikan kritiikki leimataan aina "kiihkoiluksi" ja pilkaksi -- varsinkin Ahvenanmaan kohdallahan on helppoa nähdä että yksikielinen kielipolitiikka on täysin mahdollista ja näköjään hyväksyttävääkin, ja että ihmisiä saa jopa aktiivisesti suojella jonkin kielen vaikutuksilta. Vetoamiset siihen, että Ahvenanmaan asema on legalistisesti erilainen eivät riitä silloin jos keskustellaan niistä universaaleista mielikuvista joita "kielten osaamisen tärkeydestä" meille maalaillaan.

Jos vaikkapa RKP:lle ja ruotsinkielisille on ihan hengen ja elämän kysymys, että Suomen kielellisiä kuvioita kontrolloidaan kielipolitiikalla kuten nykyään halutaan tehdä, niin onko tosiaan näin, että sitä vastapuolta tässä kysymyksessä ei ollenkaan ole olemassa, ja jos on, kyseessä on aina "kiihkoilija"? Saako tässä siis koskaan vetää mitään rajoja?

"Rationaalinen" ja "asiallinen" kielipolittinen keskustelu tuntuukin olevan aina sitä, että rationalisoidaan pelkästään sen ideologisen rakennelman sisällä, mikä pakkoruotsia oikeuttaa.

Kuitenkin nimenomaan pakkoruotsin puolustelijoiden perustelut ovat oikeasti heikkoja ja ne on sellaisiksi osoitettu kerta toisensa jälkeen. Sitten kun keskustelu degeneroituu sille tasolle, mikä kielen roolin "kuuluu" olla, niin sitten voidaan kyllä ihan hyvin kysyä ihmisiltä itseltään miltä asia heistä henkilökohtaisella tasolla näyttää.

Viimeaikainen keskustelu ei ole kyllä näyttänyt ollenkaan siltä, että pakkoruotsiargumentit olisivat mitenkään "voitolla"; esimerkiksi Henrikssonin kilpailukykyväittämät olivat aivan omista maailmoistaan. Junttausta on vaan taas lisätty ja sitten julistetaan että nyt me ollaan voitolla.

Käyttäjän vivelu kuva
Ville Lukka

Markku Huusko on siinä oikeassa, että Saukkosen ehdotus on huomattavasti parempi kuin useimmat muut kommentoinnit, puolin ja toisin. Kuitenkin sellaisenaan se olisi se tavallinen niin maallisen kuin henkisenkin pääoman ryöstö ruotsin kielen valtapiiriin. Esimerkiksi suomenkielisenä Turkulaisena en näe kaupunkiani erityisen ruotsinkielisenä. Kyllä sitäkin kieltä kuulee jonoissa ja kaupoissa, mutta ei siihen myöskään törmää kaiken aikaa, kaikki on pääsääntöisesti vain suomeksi.

Kuitenkin Saukkosen ehdotusta voi käyttää hyvänä alkuna.

Jos ruotsinkielinen erityiskielialue syntyisi niin ehdottaisin seuraavaa kielikylvetystä tälle alueelle. Koululuokat 1-6 opiskelevat ruotsia leikkien ja laulaen, ei mitään kirjallista. Luokalla 4 aloitetaan kirjallinen ruotsin opetus ja englannin opetus. Sitten 7 luokasta lähtien voi jatkaa tätä erityispitkää ruotsia tai vaihtaa kunnan tarjoamaan kielipalettiin. Köyhä tai pieni kunta saattaa tarjota pienen paletin, esim. vain saksan ruotsin rinnalle, mutta jo tämä riittää.

Muilla kuin ruotsin erityiskielialueella ensimmäisellä luokalla voidaan valita vapaammin, esim. englantia tai venäjää .. tai jotain muuta, jos kunnan rahkeet riittää. Jos kunnalla on riittävästi kokoa, se voitaisiin määrätä tarjoamaan ruotsin opetusta heti ensimmäiseltä luokalta alkaen. Ja taas 7-luokalla saisi vaihtaa kieltä tai jatkaa tätä erityispitkää.

Kielen oppii parhaiten nuorena, tämä on yksi perusajatus ehdotuksessani. Kuitenkin virkamiesruotsia ei erityisesti tarvita, vaan jos viranhoidossa tarvitaan ruotsia, niin sitten siihen palkataan sitä osaava henkilö. Kielen tarpeen pitää olla todellinen, jolloin esim. venäjän osaajia palkataan ns. venäjä-virkoihin jne. Kun ruotsin erityskielialueilla on nuoret opiskelleet ruotsia luokat 1-6, syntyy riittävästi hyviä ruotsinkielen osaajia, jotka takaavat riittävän ruotsin osaamispohjan.

Kuulisin mielelläni kritiikkiä ja parannusehdotuksia ehdotukseeni. Kirjoitin sen kuitenkin ihan tosissani ja mielestäni tulin kumpaakin kieliryhmää vastaan siten, että kaikki hyötyvät eivätkä joudu luopumaan oikeastaan mistään.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tämä Saukkosen malli jossa muutamalla paikkakunnalla pakkoruotsi säilyisi osittaisena on jokin psykologinen juttu jotta RKP:n ja ruotsinkielisten kasvot säilyisivät eivätkä joutuisi myöntämään olevansa täysin väärässä. Itse olen sitä mieltä että ruotsinkieliset palvelut voidaan turvata täysin ruotsinkielisten omin voimin, näinhän tapahtuu Islannissakin, ei sinne värvätä muita islantia opiskelemaan ja palvelemaan. Vapaa kielivalinta kuten muissakin maissa on jokaisen suomalaisen perusoikeus.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Islannissa islanti on kai valtakieli. En ymmärräollenkaan miten ruotsinkieliset voisivat olla vastuussa ja hommata paikalle ruotsinkielistä henkilökuntaa aina kun joku ruotsinkielinen joutuisi johonkin vankilaan tai pitäisikö ruotsinkieliset järjestää omat vankilansa? Pitäisikö ruotsinkielisillä olla oma hallinto että voisivat hoitaa vastuunsa tai ketkä heitä edustaisi?
Haluaako ruotsinkielinen väestö tällaista erillishallintoa?

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

Kai tiesit, että ihan erityisenä **ttuiluna meitä suomenkielisiä kohtaan vankeinhoitolaitos on ainoana valtion viranomaisena yksikielisesti suomenkielinen?

Jotenkin tuo ajatus että ruotsinkielisille järjestettäisiin jonkinlainen totaalinen ruotsinkielinen "kupla" ja että tämän kautta meille suomenkielisille syntyisi sitten systemaattinen "epätasa-arvo" jos emme sitä ole toteuttamassa, kuulostaa vain vähän väärältä. Ei voi mitään. Uskon kyllä siihen että tosiasiallisesti paikkakunnilla jossa ruotsinkielisiä oikeasti on, palvelut voidaan toteuttaa infrastruktuuria jakamalla siten että liiallista eriyttämistä ei tarvita.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #231

Eero: Tuohon väitteeseen vankeinhoitolaitoksesta en usko, koska ainoa työpaikkahakemuksen osoite, johon minulta on vaadittu todistusta ruotsin kielen hallitsemisesta oli vankila.
En minäkään usko eriytymisen tarpeeseen vaikka mielestäni valtion tukemat ruotsinkieliset koulut ja korkeakoulutkin voidaan säilyttää.

Kristiina Mäyrä

Kirjoitin aikoinaan myos Ruotsin ylioppilas kokeissa. opiskelin Ruotsia koko kouluelamani ajan pakollisena kielena. Olen asunut Lahi-Idassa milteipa yhtajaksoisesti vuodesta 1979. Arvatkaapa kuinka monta kertaa olen tarvinnut Ruotsinkielen taitoani ja kuinka ruostinut se nyt on? Jopa Swedish Busines Council niinkuin Finnish Busines Councilin tapahtumat ovat kansainvalisia ja kielena on englanti. Antakaa kaikille vapaus valita se kieli opiskeltavaksi, jota tuntee tai luulee myohemmin tarvitsevansa eniten. Kylla sen Ruotsin sitten oppii kuten muut kieletkin aina tarpeen mukaan. nain saastettaisiin myos koulutuskustannuksista. Jokainen maksaisi sitten itse ylimaaraiset kieliopiskelunsa koulun jalkeen.

Petri Haapa

Eikö ihan yksikertaisesti voitaisi poistaa peruskoulun opetussuunnitelman perusteista kaikille oppilaille yhteinen velvollisuus oppia toista kotimaista kieltä. Eli se tuntimäärä, joka nyt käytetään pääosin ruotsin kielen opiskeluun voitaisiin käyttää minkä tahansa muun kielen opiskeluun. Järkevissä rajoissa toki. Silloin olisi varmaan luonnollista, että aluiella, joissa puhuttu ruotsin kieli on yleinen, myöskin valittaisiin peruskoulussa ruotsin kieli. Jossain itärajan tuntumassa varmaan haluttaisiin valita venäjä, jossain taas saksa tai ranska jne.

Petri Haapa

En kannata mitään alueellisia tms. maantieteelisiä velvotteita, vaan annettaisiin sen tapahtua pakottamatta kerrankin.

Käyttäjän IirisJaakkola kuva
Iiris Jaakkola

Markku Huusko, olet kommentoinut suunnilleen kaikkia kielipuheenvuoroja, tätä et vielä:
http://lasselaaksonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147...

Mikko Kahila

Paljon olen lätinää kuullut tässä parinkymmenen vuoden aikana ruotsin tarpeellisuudesta Suomessa, mutta yhtäkään realistista perustelua ei ole esitetty vieläkään. Faktahan on, etteivät suomenkieliset ja ruotsinkieliset juurikaan kohtaa jakauman takia ja tämä nimenomaan asettaa meidät eriarvoiseen asemaan, kun sattumoisin valtakielen saa ikäänkuin ilmaiseksi suomenkielisessä ympäristössä ja sitä on helppo ylläpitää.

Suomenkielisillä ei ole enää minkäänlaista velvollisuutta tekohengittää keinotekoista kielipolitiikkaa, mikä ei kestä päivänvaloa sekuntiakaan ja suoranaisesti loukkaa aivan vietävästi, kuinka typerinä poliitikot pitävät meitä suomenkielisiä selityksineen ruotsin tarpeellisuudesta.

Eduskunnassa toimii tulkkaus vallan mainiosti, miksi se ei toimisi virastoissakin. Kannatan Saukkosen ehdotusta aidosti kaksikielisissä kunnissa, ja niitähän ei yllättäen ole kovin montaa.

Jaakko Häkkinen

Markku Huusko:
"Itse heitän kansainvälisiä kielikysymyksiä tutkineen Saukkosen pohdinnan innoittamana ajatusmallin, että ruotsin kieli voisi olla jatkossa kaikille suomalaisille pakollinen vain peruskoulun seitsemännellä luokalla."

Tuohan on luova ehdotus! Se varmasti riittäisi perusteiden oppimiseen. Mikä tärkeintä, se on yksi suunta taas vähentää valtakunnallista monivuotista pakkoruotsia.

Muutenkin nykyinen systeemi, missä aina 15 suomenkielistä opetetaan palvelemaan yhtä ruotsinkielistä ruotsiksi, on järjettömän epätaloudellinen. Paras hyötysuhde saadaan, kun ruotsia opetetaan suoraan niille valtiollisille ja kunnallisille virkamiehille, joiden palveluista on kyse:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147017-mita-...

Intensiivikursseja järjestettäisiin työajalla ja palkallisina. Ne voisivat päättyä parin päivän käytännön harjoitteluun Ruotsin-risteilyllä tai vastaavasti saamenkurssi saamelaisalueella. :-)

Jaakko Häkkinen

Reijo Paunonen:
"Ja saamelaiset? Heille on kyllä varmistettu palvelukielilaki mutta meillähän täytyisi saman pakkoruotsilogiikan mukaan tulla myös pakkosaamen opetus."

Markku Huusko:
"Saukkosen malli on hyvä ja pohdittu keskustelunavaus ulos poteroista. Itse veisin ajattelua enemmän kuntatasolle."

Samoin, Sveitsin malliin:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136346-suome...

Reijo Hakaoja:
"Vaatimus, että kaikkien myyjien pitäisi hallita myyntitilanne ruotsiksi edes Hesan keskussa, ei ole tästä maailmasta enää."

Ei laki sitä nykyäänkään edellytä - kielilaki käsittelee ainoastaan viranomaispalveluja. Kaupanmyyjien, parturien ja taksikuskien eri nykyäänkään tarvitse palvella ruotsiksi.

Arja-Leena Hilska

Omakielisten palveluiden vaatiminen alkaa olla joutavaa haihattelua ja ylellisyyttä tämän päivän monikielisissä kansainvälistyneissä metropoleissa.

Palvelua voi vielä vaatia, ja esim hätä- ja turvallisuuspalveluita ja terveyspalveluita on kansalaisten saatava aina ja kaikkialla.
Mutta fakta on, että yhä useammin joudumme turvautumaan vierasta kieltä puhuvien palveluihin.

Kansalaisuuden saamiseksi pitää edelleen vaatia suomen kielen opiskelua. Muuten suomen kielen asema alkaa olla uhattuna maassamme jollain aikavälillä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Oletteko jo lukeneet tämän Jarmo Kanervan blogin? Kannattaisi, sillä se on insinöörimäisen hyvä tarkkoine laskelmineen:) Tässä pieni näyte siitä:

"Lisäksi pelkästään ruotsinkielisiä on 28000 Ahvenanmaalla ja 35000 manner-Suomessa. 80 % ruotsin äidinkielekseen ilmoittavista puhuvat suomea. ( Usein motiivina on kielellinen identiteetti ja edut. ) Manner-Suomessa on jokaista pelkästään ruotsinkielistä kohden koulutettu 140 suomenkielistä tulkkia. 95 % suomalaista on koulutettu 5 %:n tai oikeastaan 1 % pelkästään ruotsinkielisen tulkeiksi. 1% väestö on usein aika vanhaa ja ongelma on poistumassa pikkuhiljaa. Usein perusteluna on 'turvata ruotsinkieliset palvelut'.""

Onkohan kaikkinainen kohtuus ja oikeudenmukaisuus jo ylitetty Suomessa?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Onkohan kukaan laskenut paljonko virallinen kaksikielisyys yhteiskunnalle maksaa. Kaikki viralliset asiakirjat pitää olla kummallakin kielellä jne.

Suomessa on ruotsinkieltä äidinkielenään pitäviä n. 300000 ja heistä noin 80 prosenttia osaa myös suomea. Ummikko ruotsinkielisiä on siis noin 60000 mutta ei kai ruotsi ole näidenkään ainoa kieli, osa puhuu varmaan esimerkiksi englantia. Siis paljonko Suomen kansalaisista puhuu ainoastaan ruotsia? Luku jäisi varmaankin alle 50000 eli alle 1 prosentti kansalaisista.

Pitääkö tästä tehdä se johtopäätös, että he ovat niin paljon avuttomampia kuin muiden kieliryhmien edustajat, että heille pitää olla lakisääteinen kieliturva?

Ahvenanmaalla suomenkielisen kannattaa aina kommunikoida englanniksi, saa parempaa palvelua!

Maija Toivanen

Hei, Vilkaiskaapa siellä etelässä esimerkiksi www.arcticbusinessforum.com jossa esitellään Pohjois-Norjan ja Pohjois-Ruotsin meneillään olevia ja myös tulevia projekteja, joihin TARVITAAN TYÖNTEKIJÖITÄ. Myös Yle fi/Pohjoisessa on töitä Suomalaiset ovat erityisen haluttuja juuri ruotsin kielen taitoisina, sillä jokainen peruskoulun käynythän osaa jo ruotsia! Aikamoinen etu muihin ulkomaalaisiin työntekijöihin verrattuna.

Pohjois-Norja elää renesanssia öljy- ja kaasulöytöjen hyödyntämisessä ja työvoimapula on valtava varsinkin rakennusalalla, ja kun uusia asukkaita muuttaa alueelle koko ajan niin myös opettajia, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia jne. tarvitaan.

Myös Pohjois-Ruotsi kaipaa työntekijöitä, sillä Kiirunan ja Jällivaaran kaupungit siirretään (aivan oikeasti) uuteen paikkaan kaivosten laajentuessa. Ja kaivosala tarvitsee työntekijöitä...

Suomalaisia siis halutaan työntekijöiksi nimenomaan jo olemassaolevan ruotsin kielen taidon takia!

Arja-Leena Hilska

Ei herran jestas suomalaisia pidä kouluttaa Ruotsin työmarkkinoita varten!

Ruotsin tai Norjan työvoimatarve on kaikista alhaisin ja kelvottomin peruste pakkoruotsille! Sen takia ei suomalaisten verovaroja pidä törsätä pakkoruotsin opettamiseen koko kansalle.

Sitäpaitsi, meillä itsellämme on pula työvoimasta, ja lisää maahanmuuttajia halutaan paikkaamaan tuota vajetta, mm hoitoalalle, bussikuskeiksi.

Jokainen koulutettu suomalainen on kullanarvoinen, meidän omalle maallemme.

Maija Toivanen

Jos hyvällä palkalla käy väliaikaisesti Norjassa tai Ruotsissa töissä ei siitä haittaa pitäisi olla.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #200

Norjassahan tunnetusti on kova palkkataso esim. työkeikkailijalle. Norja on tosiaan helppo kieli omaksua ruotsin pohjalta. Tanska on hitusen vaativampi, mutta pelkästään foneettisella puolella, mutta kun lausunnan logiikka aukeaa, ei sekään ole ongelma. Ulkomaalaisista ei koskaan tule erityisen hyviä tanskan lausujia, mutta muuten oppivat hallitsemaan sen hienosti. Islanti poikkeaa enemmän.

Nämä ovat tosiasioita, mutta ei näistä saa tällä alaustalla keskustella, ilman että joku tulee jossain vaiheessa ahdistelemaan.

pekka numminen Vastaus kommenttiin #203

Petra Nyqvist,

Pitääkö kaikkien suomenkielisten opetella ruotsia, koska jotkut muuttavat Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan?

Eikö tällä logiikalla Suomessa kaikille koululaisille pitäisi pakko-opettaa kaikki maailman kielet, sillä suomalaisia tulee aivan varmasti tulevaisuudessa muuttamaan kaikkiin maailman maihin?

**Toivon ettet koe tätä kommenttia ahdisteluna. Toivon myös että sallit minulle luvan olla kanssasi eri mieltä, ilman että tulkitsisit sen olevan vainoamista, rasismia tai vihaa. Minulla ei ole mitään tarvetta tai halua olla tekemisissäsi muuten kuin US blokissa keskustelussa.**

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren1 kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #227

Vastaan alustavasti Petran puolesta, hän saa sitten jatkaa.

Suomalaisille ei ole järkevää opettaa pakolla esim. kiinaa, japania ja tai arabiaa, koska ne ovat todella vaikeita kieliä suomalaisille. Sama valitettavasti koskee venäjää - opiskelin sitä nuoruudessani ja kovasta motivaatiosta ja 5 vuoden urakasta huolimatta en osaa sitä enää juuri ollenkaan.

Englannin lisäksi ruotsi on järkevä kandidaatti pakolliseksi kieleksi, koska se on sanastoltaan ja rakenteeltaan helppo ja sen oppiminen on avuksi muissa kielissä. Olen itse ranskan ja espanjan opettaja (ja englannin, jota en tosin tällä hetkellä opeta) ja yritän korostaa oppilailleni aina asioita, jotka ruotsin kielessä toimivat samoin kuin näissä romaanisissa kielissä.

Lisäksi Ruotsi on Suomen naapurimaa ja suuri osa viennistämme on Ruotsiin. Suomalaiset myös käyvät paljon Ruotsissa. Ongelmana on lähinnä, että ruotsin kielen tuntien määrä on viety niin minimiin, että ne eivät takaa käytännön osaamista ja siksi monesti ruotsalaisten kanssa puhutaan englantia, jota opetetaan kouluissa tosi suurella tuntimäärällä sen lisäksi että sitä oppii ympäristöstä aivan eri tavalla kuin mitään muita kieliä.

pekka numminen Vastaus kommenttiin #232

"lisäksi ruotsi on järkevä kandidaatti pakolliseksi kieleksi, koska se on sanastoltaan ja rakenteeltaan helppo ja sen oppiminen on avuksi muissa kielissä."

Suosittelisitko esimerkiksi venäläisille sitä, että Venäjän kouluihin tulisi pakkoruotsi, koska se helpottaisi muiden kielien oppimista?

"...monesti ruotsalaisten kanssa puhutaan englantia..."

Ruotsissa oleva pakkoenglanti ja tosiasia että englanniksi tulee erittäin hyvin toimeen ruotsalaisten kanssa lienevät kuitenkin suurimmat syyt miksi ruotsalaisten kanssa puhutaan englantia.

Jos osaisit auttavasti esimerkiksi saksaa, niin puhuisitko englantia hyvin osaavan saksalaisen kanssa mieluummine englatia vai saksaa, varsinkin jos kysymyksessä olisi kauppaneuvottelu?

Olet myös esimerkki siitä mitä tehdään niille ruotsinopettajille kun pakkoruotsi poistuu... ne opettavat jotain muuta kieltä.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren1 kuva
Olli-Pekka Lindgren

Jotenkin hirveän persuhenkinen tämä sinun kommenttisi Arja-Leena.

Eikö tämä insinöörien työttömyydestä kertova uutinen sitten ole totta?

http://www.3t.fi/artikkeli/uutiset/tyoelama/nyt_le...

Onko sinulla parempaa tietoa asiasta?
Toivottavasti työttömät insinöörit saavat töitä väliaikaisesti naapurimaista, kunnes taas Suomessa asiat ovat paremmin. Monet tulevat kyllä takaisin - ei pelkoa!

Hieman myös epäilisin kommenttiasi työvoimapulasta - tiedotusvälineet kylläkin kertovat työttömyysprosentin noususta ja irtisanomisista.
Ei Suomessakaan julkinen sektori voi palkata kaikkia yksityiseltä sektorilta irtisanottuja. Esim. Espanjassa päin vastoin julkinen sektori pistää porukkaa pois ja nuoret joutuvat hakemaan töitä ulkomailta - heistä muuten osa opiskelee myös ruotsia ja norjaa - vaikka englanti ja saksa tietenkin ovat tällä hetkellä eniten in.

Maija Toivanen Vastaus kommenttiin #230

Oheistan tähän Jarmo Siivikon artikkelin hänen toimittamastaan ohjelmasta yle1/Pohjoisessa on töitä

Pohjois-Ruotsin, Pohjois-Norjan ja Luoteis-Venäjän suunnitellut investoinnit vuoteen 2020 mennessä nousevat yli 75 miljardin euroon. Suuri osa näistä projekteista on jo käynnistynyt, mutta mukaan ehtii hyvin. Pohjois- Norjassa työvoimavajeeksi lasketaan noin 15.000 henkeä, joista 2000 on insinöörejä. Barents Centerin toimitusjohtajan Martti Hahlin mukaan suomalaiset ovat enemmän kuin haluttua työvoimaa alueella. Pohjoiseen tarvitaan duunareita ja insinöörejä. Paljon.

Norjan rakennussektorilla vain vajaa puolet urakoista pystytään toteuttamaan, koska ei ole tekijöitä. Kirkkoniemessä kaivataan on- ja offshore kuin myös kaivososaajia. Veidnesiin investoidaan on- ja offshore puolelle 8-10 Mrd euroa vuoteen 2018 mennessä. Pohjois-Ruotsissa tilanne on lähes samanlainen. Tekijöitä tarvitaan kaivospuolelle, kuljetuksiin ja rakentamiseen. Kiirunan ja Gällivaaran kaupunkien siirto ja niihin liittyvät urakat ovat käynnistyneet. Molemmissa maissa on pula konepajaosaamisesta, jota nyt ostetaan ulkomailta.

-Suomalainen ammattiosaaminen on kysyttyä pohjoisessa, sillä suomalaisilla on erinomainen maine alueen työmarkkinoilla. Kielitaitoinen suomalainen ammattimies viedään lähes käsistä, Martti Hahl sanoo.

Venäjä aukeaa pian

Luoteis-Venäjä vetää hieman henkeä Shtokmannin kaasukenttäprojektin jäädyttämisen myötä, mutta kaivos- ja infrastruktuuriprojektit etenevät kuten Petroskoin vedenpuhdistamon urakkatarjouskilpailut, jotka käynnistyvät syys-lokakuun 2013 aikana. Keväällä 2014 Komissa avautuu vedenpuhdistamo ja kaukolämpöurakka. Vologdassa vedenpuhdistamo ja kaukolämpöurakka samaan aikaan. Murmanskin vedenpuhdistamoprojekti aukeaa kesällä 2014.

Barents Road show kertoi mahdollisuuksista

Barentskeskus toi Ivaloon 12. elokuuta 2013 Road Shown, jossa esitelltiin Barentsin alueen ajankohtaisia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille pk-yrityksille. Mukana olivat Finpro, joka kattaa Luoteis- Venäjän sekä Business Oulu, joka hallitsee Pohjois-Ruotsin. Mukana oli myös Storvik Consult, joka esittelee Pohjois-Norjan projektit. Tapahtumassa esiteltiin Barentsin alueen avoinna olevat projektit sekä kerrottiin miten Barentskeskus ja sen yhteistyökumppanit voivat olla yrittäjien apuna.

Tialisuudessa kerrottiin kiinnostuneille myös kuinka yksityisen työnhakijan tulee toimia etsiessään työtä Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa.

- Suomalaiset yritykset ovat tähän saakka olleet liian varovaisia lähtemään mukaan Barentsin alueen urakoihin. Me haluamme saattaa yrityksiä yhteen perustamaan konsortioita, joiden avulla mahdolllisuudet osallistua isoihinkin urakoihin peranevat, Barents Cebnterin toimitusjohtaja Martti Hahl kertoo.

Yritykset voivat seurata Lapin kuntien elinkeinoyhtiöiden internet- sivuilta, tai ottamalla yhteyttä ko. yhtiöihin, Barentsin alueen avoinna olevia urakoita. Barents Center päivittää niitä kerran kuussa. Martti Hahlin mukaan muutakin apua saa tarvittaessa.
Jarmo Siivikko Yle Lappi

SK Marttila Vastaus kommenttiin #230

"Toivottavasti työttömät insinöörit saavat töitä väliaikaisesti naapurimaista, kunnes taas Suomessa asiat ovat paremmin. Monet tulevat kyllä takaisin - ei pelkoa!"

Jos 6600 insinööriä osaisivat tasaisesti eri kieliä, olisi väliaikainen työllistyminen muualle Eurooppaan huomattavasti helpompaa. Osa menisi Ruotsiin ja Norjaan, osa Saksaan ja muihin saksankielisiin maihin, osa Venäjälle ja muihin venäjäkielisiin maihin jne. Jos kaikki 6600 pyrkivät Ruotsiin ja Norjaan yhtenäisen kielitaitonsa vuoksi, siellä on äkkiä markkina ääriään myöten täynnä.

Maija Toivanen Vastaus kommenttiin #246

Kunhan edes joku lähtisi töitä hakemaan sen sijaan että on työttömänä Suomessa.

Tarkoitukseni olikin alun perin vain kertoa, että ruotsia kannattaa edelleenkin Suomessa opiskella. Norjassa öljyä ja kaasua riittää ainakin sadaksi vuodeksi eteenpäin, joten sieltä ei työvoiman tarve heti lopu. Ja sinnehän halutaan suomalaisia yrityksiä tahkoamaan rahaa, ei pelkästään työntekijöiksi norjalaisten firmoihin.

Ja Ruotsi haluaisi suomalaisia yrityksiä ja työntekijöitä puhumattakaan kaikista mahdollisuuksista Luoteis-Venäjällä. Siellähän on tulossa vesilaitosten/systeemien rakentamisia sinne tänne, joissa suomalaisilla on ammattitaitoa. Että eiku hihoja käärimään ja töihin!

Eipä muuta, nyt loppuu minun osaltani tämä blogittelu.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren1 kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #246

Laita vain se koko lista kun nyt aloit saksa, venäjä...
eli mitkä ne muut maat on joihin niitä insinöörejä sitten menisi.

Saadaan sitten samalla sinun versiosi siitä, minkälaista kielipalettia Suomen kaikkien kuntien tulee jatkossa peruskouluissa tarjota, jotta
perheet voivat vapaasti muuttaa työn perässä paikkakunnalta toiselle.

Jottei sitten käy niin, että perheen Virpi-Eemeli aloitti Espoossa kiinan, mutta myöhemmin tulikin ongelma kun isä sai Paraisilta uuden työpaikan ja siellä olikin vain ruotsia, saksaa ja espanjaa tarjolla.

Muutenkin olisi kiva kuulla mistä näiden kaikkien haluttujen kielten opetuksen rahoitus otetaan - monien kielten tarjoaminen tulee nimittäin älyttömän kalliiksi. Suomen A-kielen kokeilut (eli muita A-kieliä kuin englantia ja ruotsia) takavuosiltahan olivat ihan epäonnistunut show ja on onneksi nyt enimmäkseen lopetettu.

Timo Laine Vastaus kommenttiin #258

Tottakai se epäonnistui. Valtaosalle ihmisistä 2 kieltä on valtava urakka, ja nykymaailmassa englantia ei juuri voi kukaan järkevä jättää väliin. Siihen lisäksi valtion suuressa viisaudessaan pakottama B-ruotsi niin eihä noita A-valintoja todellisuudessa ollut olemassa järjissään oleville vanhemmille.

En minäkään edellytä jälkikasvultani enempää kuin 2 kielen opiskelua, jos omaa intoa on niin toki saavat valinnaisia ottaa mielensä mukaan kun 8-> luokilla jo alkaa olla käsitys siitä mitä kieltenopettelu oikeasti vaatii.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Oliko tuo linkki tarkoitettu vitsiksi? Ei sanaakaan ruotsia.

Yritin kerran Pohjois-Norjassa kalastajan kanssa puhua ruotsia, ei tullut mitään kun hän puhui sitä gammelnorskaa, joka muistuttaa enemmän islantia. Englannilla pärjäsi kummasti.

Maija Toivanen

Itse olen saanut loistavia työmahdollisuuksia Norjasta ja ollut kiitollinen siitä että olin koulussa oppinut jo ruotsia. Oli helppo oppia norjaa mutta meneehän siihenkin aikansa kun ei se ruotsia ole.

Arja-Leena Hilska Vastaus kommenttiin #199

Suomalaisten verovaroja satsattiin rikkaan Norjan rikastuttamiseksi. Kuinka voit olla siitä kiitollinen, kun omassa maassamme joudutaan leikkaamaan monista kipeistä tarpeista?

Maija Toivanen Vastaus kommenttiin #216

Korkeasti koulutetut työttömät kyllä tulevat kultaakin kalliimmaksi tälle maalle tälläkin hetkellä...

Rikkaassa Norjassa ansaitsemillani rahoilla ostin mm. asunnon Helsingistä.

Lisäksi muistuttaisin, että kaksikielisyys toimii esimerkiksi koulutuksen suhteen molemminpuolisesti: kun suomenkielinen opiskelee ruotsinkielisessä oppilaitoksessa hänellä on lain takaama oikeus vastata kokeissa äidinkielellään eli suomeksi. Ruotsinkielisiin oppilaitoksiin saattaa olla helpompi päästä kuin suomenkielisiin, niin että kannustakaapa nuorisoanne hakemaan niihin jos eivät satu suomenkielisiin opiskelemaan pääsemään.

Itse opiskelin ruotsinkielisellä kurssilla yhden ammatin, olin kurssillani ainut pelkästään suomenkielisestä kodista, muut joko kaksikielisistä tai pelkästään ruotsinkielisistä. Hyvin meni ja sain todellakin vastata kokeissa suomeksi. Olisihan se ruotsiksikin luonnistunut, mutta esseevastaukset vaativat paljon aikaa joten äidinkielellä helpompi. Opettajat tietysti kaksikielisessä maassa osasivat myös suomea.

Arja-Leena Hilska Vastaus kommenttiin #220

Kas kummaa, ruotsinkielisessä koulutuksessa tyhjiä paikkoja! Ylimitoitettuja koulutuspaikkoja?

Muualta on leikattu koulutustarjontaa, esim suomenkielisistä ammattikorkeakouluista.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren1 kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #226

Siis mitä ihmettä sinä Arja-Leena horiset jostain kielen mukaan mitoitetuista koulutuspaikoista.

Olen itse hakenut ja saanut vuonna 1987 opiskelupaikan Åbo Akademista, vaikka äidinkieleni oli suomi. Samoin suomea osaavat suomenruotsalaiset voivat ihan vapaasti hakea koulutuspaikkaa suomenkielisistä oppilaitoksista.

Tärkeää olisi osata noita kieliä eikä kuluttaa aikaansa siihen, että muut eivät saisi osata. Suomessa opetettiin vielä 70-, 80- ja 90-luvuilla ruotsia esim. lukioissa aika suurilla tuntimäärillä ja sitä osattiin silloin paremmin kuin nyt. Silloin lukioissa opiskeltiin myös runsaasti ranskaa ja saksaa ja niitäkin osattiin jonkin verran. Ja mikä tärkeintä: noina vuosikymmeninä ei ollut vielä persuja haittaamassa kielten opiskelua ja Suomen kilpailukykyä rapauttamassa.

Käyttäjän mikaoksanen kuva
Mika Oksanen

Saukkosen malli ei kohtele tasapuolisesti kaikkia kansalaisia. Huuskon malli on minun oikeustajuni mukaan tasapuolisempi ja ihan miettimisen arvoinen.Pakollisen ruotsin kielen opiskelu järkevimmässä tapauksessa tulisi olla kokonaan vapaaehtoista, perusteulut tähän on esitetty jo niin moneen kertaan, ettei niitä tässä kannata uudelleen luetella.

Suomenruotsalaisuus on osa tätä yhteikuntaa. Ruotsi kielen tarpeellisuutta on perusteltu mm. yleissivistävyydellä ja suomenruotsalaisen kulttuurin paremmalla tuntemisella. Eikö yhteisen historiamme voisi käydä läpi historiantunnilla? Ja tämän lopun vaikka yhteiskuntaopin tunneilla?

Vuodessa ei opi ruotsista edes alkeita. Mutta jos tällä päästään edes kompromissiin pakkoruotsittajien kanssa, niin se on hyvä alku.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Mutta jos tällä päästään edes kompromissiin pakkoruotsittajien kanssa, niin se on hyvä alku."

En usko kompromissiin RKP:n kanssa, pelkkää viivytystaisteluahan tämä on ollut 40 vuotta. Etuoikeudet haluavat pitää ja pelkäävät myös että säätiöitään aletaan verottamaan.

Jyrki Seppälä

Kansalaisaloitteen idea ja perussisältö on vapaus pakkoruotsista, niin joku dosentti esittää, että ruotsin opetusta on lisättävä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. -- Haistakaa nyt kukkanen ja lukekaa se kansalaisaloite uudelleen.
Minkä ihmeen takia esim. helsinkiläiset joutuisivat kärsimään pakkoruotsista? Samat edellytykset pakkoruotsin poistolle on koko maassa.

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri

Mikä erottaa Manner-Suomen Ahvenanmaasta. Kummassakin on 5 prosentin kielivähemmistö (Manner-Suomessa ruotsi ja Ahvenanmaalla suomi), mutta vain Ahvenanmaa on virallisesti yksikielinen.

Koska Manner-Suomessa ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä vähenee tasaisesti pitäisi lähivuosikymmeninä vakavasti harkita ruotsin asemaa virallisena kielenä. Mikä on se raja joka vie legimiteetin ruotsin asemalta virallisena kielenä (vähemmistökielihän se voisi olla)? Jos ei viisi prosentia, niin entä kolme prosenttia? Tai jos jokin muu vähemmistökieli menee ruotsin ohitse?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Pakko-matematiikka on useimmille suomalaisille yhtä turhaa."

Sinähän voit tehdä tuosta kansalaisaloitteen, pakkoruotsin kanssa sillä ei ole mitään tekemistä koska jokaisella oppiaineella pitää olla omat perusteet.

Jaakko Häkkinen

Jyrki Seppälä:
"Samat edellytykset pakkoruotsin poistolle on koko maassa."

Tämähän nyt ei pidä alkuunkaan paikkaansa!
Larsmo: ruotsinkielisiä 92,6 %. Aika tavalla eri edellytykset kuin Pihtiputaalla.
Viralliset kielet olisi järkevintä ja oikeudenmukaisinta määrätä alueen todellisen kielitilanteen pohjalta.

Eeva-Liisa Billhardt:
"Pakkoruotsittaminen on enemmistön oikeuksia loukkaavaa toimintaa. Ei siitä voi kompromissin kautta päästä. Kyllä tässä on kyse joko-tai asetelelmasta. Alistun vähän vähempään oikeuksieni loukkaukseen, ei kuulosta kovin järkevältä."

Äärimmäiset vaatimukset eivät toteudu, ennen kuin persuilla on vähintään 105 kansanedustajaa. Kompromissiratkaisut toteutuvat. Miksei sinulle riitä se, että pakkoruotsi poistuisi 300:sta suomenkielisestä kunnasta, missä se on täysin tarpeeton? Ruotsinkielisissä kunnissa se puolestaan on paljon perustellumpi – aivan kuten pakkosuomi suomenkielisissä kunnissa.

Timo Laine

Ei pakkoruotsi ole perusteltu missään Suomessa, ruotsinkieliset palvelut ovat aivan eri asia. Ruotsin malli on oikeudenmukainen ja tasapuolinen, vai väitätkö että pakkosuomi olisi perusteltu jossain päin Ruotsia?

Arja-Leena Hilska

Meillä suomi-ruotsi-kaksikielisissä kaupungeissa, esim pääkaupunkiseudulla muukielisiä kansalaisia alkaa olla jo enemmän kuin ruotsinkielisiä.

On kestämätön ratkaisu, että suomenkieliset täällä velvoitettaisiin opiskelemaan ruotsia, jotta ruotsinkieliset saisivat omakielisiä palveluja.

Vapautettaisiinko muukieliset kansalaiset tuosta velvollisuudesta, vai velvoitettaisiinko heidä opiskelemaan sekä suomi että ruotsi? Monesti muukielisillä on lisäksi englannin osaaminen aika heikkoa tai lähes olematonta, joillakin jopa lukemisen ja kirjoittamisen kanssa on ongelmia.

Saukkosen esittämällä mallilla kansalaiset asetettaisiin eri luokkiin, sen mukaan, mikä heidän äidinkielensä sattuu olemaan.

Alan itse asettua sille kannalle, että kansalaisten rekisteröinti eri kielten mukaan lopetetaan, eikä kenellekään enää sallita oikeutta vaatia omakielisiä palveluja kuin hyvin kapeilla julkisilla sektoreilla. Palveluja saa vaatia, mutta omakielisyys on ylellisyyttä tämän päivän monikielisessä Euroopassa.

Kansalaisuuden saamiseksi pitää toki edelleen vaatia suomen kielen opiskelua, muuten suomenkielisyys joutuu uhanalaiseksi hävitä kokonaan jollain aikavälillä.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren1 kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #218

Siis mihin tutkimustietoon perustuu ajatus siitä, että "suomenkielisyys joutuu uhanalaiseksi". Luultavasti ei mihinkään, sillä Suomessa on tällä hetkellä vahvana ns. persuajattelu, joka ei vaadi mitään tutkittua tietoa jostakin. Sen pohjana on vain ihan omasta perseestä kumpuava ennakkoluulo/vakaumus ja muuta ei sitten tarvita. Kun oma ego on se, joka aina tietää. Mitään argumentteja ei juurikaan tarvita, kunhan vain osataan maalata pelkoja ja uhkakuvia, joilla ei ole mitään pohjaa.

Siis mistä ihmeestä teitä oikein sikiää?

Persujen mielestä on väärin, että suomalaiset muuttavat esim. Norjaan tai Ruotsiin töihin, koska se on epäisänmaallista. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että mikäli Suomea alkaa persut hallita, niin hiton moni - ja etunenässä koulutetut - alkavat miettiä pakopaikkaa. Elämä on sen verran lyhyt, että siitä montaa vuotta ei kannata ääliöiden kanssa pilata.

Mikko Järvinen

Mikä kiihkoilijoiden Ahvenanmaa- ja RKP-pilkka? Sekö on Ahvenanmaa-pilkkaa, kun kerrotaan (kiusallinen?) tosiasia, että ahvenanmaalaiset poistivat pakkosuomen jokin aika sitten?

RKP-pilkka... Voi hyvänen aika, Markku. RKP on poliittinen puolue, joka sattuu vieläpä istumaan Suomen hallituksessa... Jos joku sitä äityy peräti pilkkaamaan, niin ei sen takia kannata itkuun purskahtaa.

Perussuomalaisetin saavat kestää jatkuvaa pilkkaa. Mikäpäs siinä; poliitikkojen ja puolueiden tulee kestää kovaakin kritiikkiä.

Toisekseen, rasismi ja Freudenthal ovat osa RKP:n historiaa. Sen kanssa on vain elettävä, vaikka se kiusallinen fakta olisikin.

Jukka Lauri

Siis ruotsin kieltä tarvitaan vain Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla! Höh!!!

Kyllä sitä tarvitaan meillä täällä pohjoisessa länsirajalla. Kummallisesti unohtuu se fakta, että meillä on 500 km pitkä maaraja Ruotsin kanssa. Rajakauppa on elinkeinona aivan keskeinen ja ruotsalaisten ostovoima vähintään samaa luokkaa kuin Lappeenrannoissa vierailevien venäläisten. Tähän päälle vielä muu kanssakäyminen, yhteisesti tuotetut kunnalliset palvelut, ym. Sama raja jatkuu norjalaisten kanssa, jossa ruotsin kielellä myös selviää.

Käyttäjän TiuskeaRakki kuva
Eero Nevalainen

Eikös olekin hauskaa, miten tuokaan ei sitten ole tämänkään syvällisen ystävyyden vallitessa vastavuoroinen tilanne, vaan suomi on toisella puolella rajaa "spotta ej på golvet"-kieli...

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren1 kuva
Olli-Pekka Lindgren

Siis hetkinen...se on ihan ok, että suomalaiset opiskelisivat venäjää rajaseuduilla pakollisena Itä-Suomessa. Eikö sinun logiikkasi mukaan silloin myös venäläisten tulisi ensin vastavuoroisen ystävyyden nimissä alkaa opetella suomea?

Kaupankäynnissä pätee se, että myyjä yrittää puhua ostajan kieltä. Sitten kun esim. persut tajuavat tämän, saadaan taas suomalaiset opiskelemaan kieliä monipuolisesti kuten tehtiin viime vuosituhannella kun persuja ei vielä ollut.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #236

"Kaupankäynnissä pätee se, että myyjä yrittää puhua ostajan kieltä"

Opiskellaanko Ruotsissa suomea kun myyvät tänne? Vähän onnetonta argumentointia jos se ei toimi molemmin päin ja yleisesti. Olen jo huomannut ettei asiakysymyksiin teiltä pakon kannattajilta saa vastauksia, ihmesaivartelua kyllä riittää.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren1 kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #245

Eli kun Suomessa argumentoidaan, että kannattaa opetella ruotsia, kun samalla avautuu kanava norjaan ja tanskaan (ja saksaan ja muihin germaanisiin kieliin)

niin Ruotsissa pitäisi mainostaa suomen kielen opiskelun järkevyyttä sillä, että suomi toimii porttina eestin ja karjalan kieliin. Ja udmurttiin.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #236

"Kaupankäynnissä pätee se, että myyjä yrittää puhua ostajan kieltä."

Näin on, mutta kai myöskin tiedät kuinka suurissa summissa liikkuu venäläisten ostokset joka viikonloppu rajan takana mm. Lappeenrannassa, ja juhlapyhinä Hesankin Stokka pullistelee rikkaista ostovoimaisista venäläisistä. Vähittäiskaupassa puhutaan miljardista eurosta vuosittain, joten ei se nyt ihan nappikauppaa ole? Pääkaupunkiseudullakin venäjää taitavia kaivataan huomattavasti enemmän kuin mitä on tarjontaa.

Mistä muuten moinen kiukkuinen kiihko saakaan sinulla alkunsa meitä pakkoruotsin vastustajia kohtaan? Onko kielivapaus nyt niin kauhea asia sinulle, vai mistä kenkä puristaa? Eikä kaikki vastustajat suinkaan ole edes persuja, joten voit jättää väärän yleistämisen sivuun.

On meitä paljon muidenkin puolueiden edustajia, vaikka harkinnassa sekin alkaa jo kohta olla. Ylimielisyys ja kaikkitietävyys ei ole niitä mukavampia ominaisuuksia kenessäkään, ihan vain näin ystävällisesti sanottuna.

Käyttäjän Olli-PekkaLindgren1 kuva
Olli-Pekka Lindgren Vastaus kommenttiin #253

Vapaa kielivalinta on ihan älytöntä soopaa. Rehellisempää olisi vain vaatia ruotsin opiskelun pakollisuuden poistamista ja lakata käyttämästä siinä ristiretkessä keppihevosena muita kieliä, joita ei edes oikeasti haluta opiskella. Esim. kiinnostus venäjää kohtaan on suuresti yliarvioitua. Joka paikassa sitä yritetään tyrkyttää, mutta vain harvalla on järkeä alkaa panostaa siihen kunnolla (ja siihen ruotsilla ei ole mitään syytä!).

Jos Vapaan kielivalinnan taholta tulisi joku esitys listana siitä, mitkä kaikki kielet pitäisi sitten ruotsin kanssa yläkoulussa olla vaihtoehtoisia, niin esityksen voisi ampua samantien alas.

Vaikka olisihan se kiinnostavaa nähdä olisiko se valinnaislista sitten

a) ruotsi ja venäjä
b) ruotsi, venäjä, ranska, espanja, saksa, espanja, arabia, kiina, japani

vai jotain tuosta väliltä.

Kun joka tapauksessa on otettava huomioon, että oppilailla tulee olla mahdollisuus aina kaikilla paikkakunnilla jatkaa sitä valitsemaansa kieltä (koska vanhemmat voivat joutua työn takia muuttamaan), niin päästään siihen realiteettiin, että se yhteisesti pakollisena opiskeltavan kielen on oltava nimenomaan ruotsi.

Sitä ruotsia opiskellaan joka tapauksessa peruskouluissa ja lukioissa niin minimimäärä, että normaaliälyinen oppii sen jälkeenkin vielä jotakin muutakin kieltä. Ja tätä tapahtuu ihan koko ajan maassamme, koska osa nuorista vielä lukee useita kieliä. Pitäisi vaan päästä ranskan ja saksan opiskelussa TAKAISIN sille tasolle, jossa se oli vielä silloin kun ruotsi oli yo-kirjoituksissa PAKOLLINEN.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #254

Itse olen pakkoenglannin kannalla, Ruotsin ja Ahvenanmaan mallin mukaisesti.
Sen lisäksi peruskoulussa pitäisi ottaa vielä toinen vieras kieli valinnan mukaan. Siis esim. englanti ja saksa, silloin täyttyisi myös tuo EU:n suositus äidinkieli plus kaksi vierasta kieltä.

Lukiossa olisi sitten valittava vielä pakollisena yksi vieras kieli tai vaihtoehtona pitkä matikka. Ylimääräisiä vieraita kieliä toki saisi lukea niin montaa, kuin sielu ja kyvyt sietävät.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #254

Juuri näin. Järjen sanaa kaaoksen keskellä.

Jaakko Häkkinen

Timo Laine:
"Ei pakkoruotsi ole perusteltu missään Suomessa, ruotsinkieliset palvelut ovat aivan eri asia. Ruotsin malli on oikeudenmukainen ja tasapuolinen, vai väitätkö että pakkosuomi olisi perusteltu jossain päin Ruotsia?"

Pakkoruotsi ruotsinkielisillä alueilla on tasan yhtä perusteltu kuin pakkosuomi suomenkielisillä alueilla. Mikäli olet eri mieltä, ole hyvä ja perustele näkemyksesi.

Kerropa, miten Ruotsin mallissa käytännössä autetaan vähemmistökieliä?
Sveitsin malli on taatusti oikeudenmukainen kaikille alueellisille kieliryhmille:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136346-suome...

Eeva Liisa Billhardt:
"Suomenruotsalaistenkin on huolehdittava itse omista asioistaan eikä orjuuttaa viittä miljoonaa suomenkielistä heille tarpettoman pakkoruotsin opintoihin."

Tästä olen täysin samaa mieltä. Mutta osaisitko perustella, miksei ruotsinkielis-enemmistöisillä alueilla ruotsi virallisena ja pakkokielenä olisi tasan yhtä perusteltu kuin suomenkielis-enemmistöisillä alueilla suomi?

Jukka Lauri:
"Siis ruotsin kieltä tarvitaan vain Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla! Höh!!! Kyllä sitä tarvitaan meillä täällä pohjoisessa länsirajalla."

Eihän se perustele valtakunnallista pakkoruotsia yhtään sen enempää kuin ostovoimaisten japanilaisturistien Lapinvaltaus perustelee pakkojapania.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Ruotsinkielen opetus alkoi minusta sata vuotta liian myöhään vasta silloin kun ruotsinkielen osaamisen tarve jokapäiväisessä toimissa oli lakannut.
Ruotsinkielisten on vaikea motivoida säilyttämistä vahingoittamatta omaa asiaansa tässä mittakaavassa kun asiasta keskustellaan

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Tulkoon vielä todetuksi, että Huuskon mainostamalla Saukkosella on ketunhäntä kainalossa: hän on säätiö-ajatuspajojen oma mies.

http://www.magma.fi/teema/mikae-suomenruotsalaisis...

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Voisitte haastatella Juhani Lönnrothia, joka teki vuonna 2011 hieman samansuuntaisen "kulttuuriruotsiehdotuksen"..

Minun ehdotukseni "integroidusta kulttuuriruotsista"
yhdistäisi Huuskon ja Lönnrothin mallin...

Borde vi inte separera svenskundervisningen (resp. finskundervisningen i
svenska skolor) helt från den normala språkundervisningen?
Kunde man i
stället skapa ett nytt, bredare ämne med finlandssvensk/nordisk
samhällskunskap som kärna med inslag av språk, kultur och historia?
Borde
det inte tillhöra varje finländares allmänbildning att ha en helhetssyn på vårt
tvåspråkiga rättssamhälle och samtidigt uppnå grundkunskaper i
finlandssvenskan som kan fördjupas vid behov?

Juhani Lönnroth 8.1.2011

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset