Markku Huusko

Kataisen siksakkihallitus vei meiltä kyvyn

  • Suomessa vähittäiskauppa on hyytynyt toisin kuin Ruotsissa. Lähde: Nordea
    Suomessa vähittäiskauppa on hyytynyt toisin kuin Ruotsissa. Lähde: Nordea

Jyrki Katainen, Jutta Urpilainen, Ville Niinistö, Paavo Arhinmäki, Päivi Räsänen ja Carl Haglund, miksi te kiristitte verojamme ja jarrutitte Suomen talouden kehitystä?

Toki kiristävistä veropäätöksistä (lista niistä tämän kirjoituksen lopussa) vastanneiden joukossa on ollut vuosina 2011 – 2014 muitakin, kuten Alexander Stubb ja Antti Rinne loppumetreillä sekä Stefan Wallin alkumetreillä, mutta ensin mainitut kuusi henkilöä ovat six packiksi nimetyn Kataisen hallituksen ja sen työn jatkajan päävastuulliset.

Jokaisen Suomessa vakituisesti asuvan kuluttajan ja säästäjän kukkaroon osuneilla verojen kiristyksillä saatiin aikaan se, että me suomalaiset pystyimme yhä vähemmän ostamaan asuntoa, vaihtamaan autoa, ja pienempienkin tavaroiden hankinta alkoi tuntua kestämättömältä. Taloudellinen kyky aleni ja jopa meni.

Ei meitä kyllä säästämäänkään kannustettu, koska pääomatuloveroa ja osinkoveroa kiristettiin.

Osin hallitus on tehnyt päätöksiä ensin kiristäen, sitten vähän hölläten. Siksakkia. Näin on käynyt kotitalousvähennyksen kanssa.

Ostovoimamme on siis heikentynyt kuluvan vaalikauden aikana, mistä Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen muistutti eilen Uudessa Suomessa. Tämä heikkeneminen taas on ruokkinut sitä, että maamme bruttokansantuote on laskenut vuodesta 2012 alkaen, eikä loppua näy. Työttömyys on kasvanut.

Toki vientiteollisuutemme oli myös rakenteellisessa ongelmissa ja vanha kännykkä-Nokiakin meni. Kauppa ulkomaille tökki myös, koska Euroopan talous yski. Hallitus yritti kannustaa yritystoimintaa laskemalla yhteisöverokannan 20 prosenttiin 24,5:stä viime vuoden alusta alkaen. Tulokset ovat valitettavasti ainakin toistaiseksi laihat.

Ruotsissa meni kuitenkin samaan aikaan kohtalaisen hyvin (katso tämän jutun yhteydessä oleva käyrä), talous kasvoi ja valtiontalous pysyi kunnossa.

Nyt joku sanoo, että se johtui siitä, että Ruotsissa on oma valuutta. Onhan siellä, mutta vuosina 2011 – 2014 kruunu on ollut keskimääräistä vahvempi suhteessa meidän valuuttaamme euroon, mikä on nakertanut vientiä Ruotsista muualle ja auttanut vientiä esimerkiksi Suomesta sinne.

Jos joku ei usko kertomustani Ruotsin kruunusta, kannattaa katsoa tämä käppyrä. Ja lukea esimerkiksi tämän linkin takaa löytyvä juttu.

Ruotsissa ei kuristettu ostovoimaa 2011 – 2014. Jatkosta en tiedä.

Suomessa verojen kiristyksillä ei parannettu valtiontalouden ahdinkoa kuin hippunen. Edelleen teemme vuodessa useita miljardeja euroja syömävelkaa, koska todelliset julkisten menojen leikkaukset ovat jääneet tekemättä.

Puoliksi leikkauksia, puoliksi veronkorotuksia -malli olisi voinut toimia täydellisessä maailmassa, mutta ei vuosien 2011 – 2014 Suomessa.

Vaalivuosi 2015 on koittanut ja kuljemme edelleen Italian ja Kreikan viitoittamalla tiellä.

 

 

Tässä on lueteltuna kertauksen vuoksi Suomen hallituksen päättämiä merkittävimpiä veronkiristyksiä kullekin mainitulle vuodelle:

 

2012

- Kuluttajan ja sijoittajan verotusta kasvattavat energian, alkoholin ja makeisten verojen nousu, asuntolainan verovähennysten pieneneminen sekä pääomatulojen ja perintöjen verotuksen kiristyminen. Asuntolainan koroista saa vähentää enää 85 prosenttia.

- Pääomatulojen veroprosentti nousee 28:sta 30 prosenttiin ja yli 50 000 euroa ylittävien pääomatulojen veroprosentti nousee 32 prosenttiin.

- Vuonna 2012 perinnön tai lahjan 200 000 euroa ylittävästä osasta maksetaan perintöveroa 16 % sen oltua vuonna 2011 kolme prosenttiyksikköä vähemmän eli 13 %.

Lähde: Yle

 

2013

- Yleinen arvonlisävero nousee 23 prosentista 24 prosenttiin ja ruuan, ravintolapalveluiden sekä rehujen arvonlisävero nousee 13 prosentista 14 prosenttiin. Lääkkeiden, kirjojen, tilattujen lehtien, liikuntapalveluiden, henkilökuljetusten, majoituspalveluiden sekä kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien arvonlisävero nousee 9 prosentista 10 prosenttiin.

- Valtion tuloveroasteikkoon tulee vuonna 2013 uusi progressioporras. Veroa peritään 100 000 euroa ylittävistä tuloista 31,75 prosenttia. Uusi yli 100 000 euron tulojen progressioporras koskee noin 50 000 tulonsaajaa.

- Yli 45 000 euron eläkettä saaville tulee oma eläketulon lisävero. Se on 6 prosenttia eläketulon 45 000 euroa ylittävästä osasta. Eläketulon lisäveron arvioidaan kohdistuvan 45 000 eläkeläiseen

- Perintö- ja lahjaveroasteikkoon tulee vuosille 2013 - 2015 ylimääräinen veroporras 1 000 000 euroa ylittävälle osalle perintöosaa tai lahjaa. Korotus on kolme prosenttiyksikköä. Yli miljoonan euron perinnöstä tai lahjasta menevä vero on vuosina 2013 - 2015 I veroluokassa 19 prosenttia ja II veroluokassa 35 prosenttia.

- Asunto-osakkeen kauppahinnasta maksettava varainsiirtovero nousee 1,6 prosentista 2 prosenttiin.

Lähde: Talouselämä 

 

2014

- Pääomatulojen progressiorajaa kiristetään siten, että yli 40 000 euron pääomatuloista vero on 32 % (raja 50 000 euroa vuonna 2013).

- Julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadun osinkotulon veronalaista osuutta nostettiin 70 prosentista 85 prosenttiin. Osingosta 15 prosenttia on verovapaata tuloa aiemman 30 prosentin sijaan.

Lähde: EK

 

2015

- Ansiotuloverotuksen ylimmän tuloluokan rajaa alennetaan 100 000 eurosta 90 000 euroon. Ylimmän tuloluokan voimassaoloa on päätetty pidentää vuoteen 2018 saakka.

- Asuntolainan korkojen vähennysoikeus pienenee 10 prosenttiyksiköllä, joten vuonna 2015 vähennyskelpoista on 65 prosenttia koron määrästä. Sen jälkeen vähennysoikeuden pienentäminen jatkuu 5 prosenttiyksiköllä vuosittain vuoteen 2018 asti. Silloin korkomenoista on vähennyskelpoista 50 prosenttia.

- Pääomaverokannan korotukset jatkuvat. Vuonna 2015 korotetaan ylempää verokantaa, joka nousee 32 prosentista 33 prosenttiin. Samalla ylemmän verokannan tuloraja laskee 40 000 eurosta 30 000 euroon. Alempi pääomaverokanta 30 prosenttia säilyy ennallaan.

Lähde: Kauppakamari 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

22Suosittele

22 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (149 kommenttia)

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Markku Huusko!

Kiitos kirjoituksesta.

Vuosi sitten kysyin Henna Virkkuselta, onko hallitus miettinyt, mistä tällainen taloustilanne johtuu?

Ei ollut.

Olen lähetellyt vuosien varrella sähköpostia.
Tässä on yksi paikka, jossa ovat näytillä
http://www.promerit.net/2014/10/sahkopostia-valtio...

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Ko. posteissa on vanhan kotisivuni osoite, jonka tekstit ovat uudempien parempien tietojen puitteissa vanhentuneita.
Tässä on uusi sivusto
http://jormajaakkola.fi

Niko Sillanpää

Niin, kysyntälamahan täällä on. Toki rakenteellisin maustein, mutta silti.

Tuossa linkkaamassasi SEK/EUR-kurssikäppyrässä nimenomaan näkyy oman rahapolitiikan etu, eli SEK heikkeneni voimakkaasti 2008-2009 -lamassa ja osaltaan auttoi noususuhdanteeseen siinä, missä Suomi jäi matamaan pohjalle.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Tästä löytyy (Komissio 4.6.2014) tiedot, miksi Ruotsi saa olla euron sivustakatsoja
http://jormajaakkola.fi/Miten%20varaumat%20erosivat

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kruunun devalvoituminen vuonna 2009 ei ole merkittävä selittäjä Ruotsin pärjäämiselle 2011 - 2014, erityisesti kun muistetaan kruunun huomattava vahvuus noina vuosina.

Niko Sillanpää

"Kruunun devalvoituminen vuonna 2009 ei ole merkittävä selittäjä Ruotsin pärjäämiselle 2011 - 2014"

Mietipä nyt hetki asiaa hieman tarkemmin.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #8

Valuutan yksi käväisy jollain alemmalla tasolla ei ole kansantalouden kannalta mikään kestävää kasvua luova seikka. En käy kinaamaan, jos olet sitä mieltä, että on.

Kuulemieni arvioiden mukaan Ruotsin talouskasvu on ihan muista asioista kiinni, varsinkin kotimaisesta ostovoimasta, jota ei ole veroilla kuristettu.

Jos valuutan arvon aleneminen olisi joku ihmelääke apteekin hyllyltä, pitäisi esimerkiksi Venäjän olla kohta vallan hirmuisessa taloudellisesta iskussa. Talous sen sijaan syöksyy, inflaatio huitelee jossain 15 prosentissa ja kaikki ulkomailta tuleva tavara on kansalle kallista.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #12

Komppaan Markkua, kyllä notko auttoi, muta ei ole selittävä tekijä. Toisaalta kaikki ei voi samaan aikaan käyttää tuota vipua, eli se mikä onnistui yhdelle ei olisi onnistunut useammalle.

Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #12

Kyseessä ei ole minun mielipiteeni, vaan ihan kansantaloustieteen perusasioita.

Miksiköhän Ruotsilla ei ole ollut (niin) suurta tarvetta (kuin Suomella) veronkorotuksiin?

Venäjän vientiteollisuus hyötyisikin ruplan devalvoitumisesta, jos Venäjällä olisi jotain merkittävää investointi- tai kulutushyödykkeitä vievää teollisuutta. Mutta Venäjä vie lähinnä vain öljyä, joka on OPEC:n liuskeöljyyn kohdistaman markkinamanööverin vuoksi liki historiallisen halpaa.

Euron devalvoituminen Sveitsin keskuspankin yllätyspäätökseen (linkki alla) liittyen auttaa Suomea vain rajallisesti, koska Suomen valuutan pitäisi devalvoitua nimenomaan Saksaan nähden.

http://www.taloussanomat.fi/porssi/2015/01/16/svei...

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #17

Ei meilläkään ollut välttämätöntä tarvetta lähellekään kaikkiin veronkorotuksiin. Kataisen hallitus vain aktiivisilla päätöksillään valitsi sen tien. Julkisia menoja olisi voinut leikata enemmän, mutta niitä haluja oli vähemmän.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #12

Yksi perusvirheistä kansantaloudellisia analyysejä tehtäesä on hintatason nousun tulkitseminen inflation synonyymiksi. Vastaava virhe on hintatason laskun tulkitseminen eflaation synonymiksi.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #12

En käsitä mistä kruunun vahvuudesta puhut, Markku. Katselin EURSEK kurssia 10 vuoden horisontissa, jossa kruunu on nyt pikkuhiljaa palannut sille tasolle, jossa se oli ennen finanssikriisiä. 2010-14 EURSEK on ollut tuon tason alapuolella.

Riksbanken teki virheen nostaessaan korkojaan ennenaikaisesti pelätessään "asuntokuplaa". Samanlaisen virheen teki myös EKP Jean-Claude Trichet'n aikana. Korkojen nostaminen ja vyönkiristyksen aloittaminen yhtä aikaa suisti Euroopan taloudet kaaokseen, jossa nyt olemme.

Tarinan opetus siis on, että emme me välttämättä omallakaan rahapolitiikalla osaa tehdä oikeita ratkaisuja, mutta silloin syyllinen löytyy meistä. Riksbankenkin toki korjasi virheensä. Kuten myös EKP. On silti se yksi merkittävä ero euromaiden ja Ruotsin välillä. En tiedä tajutaanko sitä milloinkaan, vaikka kuinka montaa kertaa sen selvittäisin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #75

Niinpä. Se ero on sana "itsenäisyys" vartalo-osa, "itse".

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #12

Onkohan Ruotsissa irtisanottu yhtä innokkaasti työntekijöitä kuin täällä on tapahtunut. Eiköhän osa syyllisistä löydy niistä irtisanoneistä yrityksistä, hallituksista ja yritysjohdosta, jolla ei ole ollut muuta näköalaa kuin osinkojen saanti ja omat bonukset. Minusta syyllistä pitää etisä myös sieltä.Kurjistajia kerta kaikkiaan. Telakkateollisuuden johdossa oleva henkilö minulle tämän valaisi. Uudet johtajat nappasivat rahat, jotka entiset oliva yritykseen tuoneet. Näin menetettiin paljon. Näin lie tapahtunut muuallakin kuin telakkateollisuudessa. Palkitaanko Suomessa osaamattomia johtajia ylimääräisin bonuksin. Miksi he osaavat vain sano ihmisiä irti?

Irtisanomiset ovat vieneet paljon ostovoimaa ja vaikuttaneet meidän kaikkien veronkiristyksiin. Oikeat syylliset esille, please.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

Kyllä tässä on selvästi näkyvissä oman kelluvan valuutan etu. Ruotsi selvisi heikommalla kruunulla hyvään kasvuun ja oli paremmalla talouskasvulla pari vuotta ja kruunu vahvistui. Nyt kruunu on taas vuoden 2014 aikana heikentynyt ja auttaa Ruotsin vientiä.

Anne Lindell

No nyt Markkua voidaan sanoa "myöhäisheränneeksi" ... Tervetuloa kaskiseen joukkoomme! Parempi myöhäisherännyt kuin ei herännyt ollenkaan. Voimmeko luottaa siihen, että pysyt jatkossakin hereillä?

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Yrityksenä on arvioida työn tuloksia, jotka nyt siis ovat tämän vaalikauden osalta aika lailla nähtävissä ja on myös erilaista vertailudataa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Kritiikki jää hiukan torsoksi, jos ei samalla kerro mitä olisi tämän valitun ja toimimattomaksi havaitun mallin sijaan pitänyt tehdä.

Toisin sanoen, olisi mukava saada tähän samaan päätoimittajan näkemys siitä, mikä olisi ollut se oikea politiikka?

Niko Sillanpää

Jos nyt blogin ainoasta eksaktista sisällöstä eli esitellyistä tilastoaineistoista haluaa loogisesti päätellä, niin oman rahapolitiikan puolestahan nuo puhuvat. Mutta päättely ei ole aina loogista...

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Veroja ei olisi pitänyt kiristää noin ahkerasti ja julkisen talouden leikkauksia olisi pitänyt uskaltaa tehdä reippaammalla kädellä. Ei valtio voi syödä pitkäaikaisesti enempää kuin tienaa.

Sitä en lähde yksilöimään, mitä noiden leikkauksien olisi pitänyt olla. Se on poliitikkojen tehtävä, mistä heitä sitten täältä katsomosta haukutaan tai kiitetään.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

No kompataan edelleen, vaikka onhan nuo asiat jo monesti kirjoitettukin. Minuakin kehuttiin pesänlikaajaksi, mutta nyt ei tarvitse olla jälkiviisas.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Veroja ei olisi pitänyt kiristää noin ahkerasti ja julkisen talouden leikkauksia olisi pitänyt uskaltaa tehdä reippaammalla kädellä. Ei valtio voi syödä pitkäaikaisesti enempää kuin tienaa."

Jaha, siis veroja ei olisi pitänyt kiristää, koska sillä on negatiivinen vaikutus (kokonais)kysyntään. Julkisia menoja taas olisi pitänyt leikata enemmän, vaikka sillä on aika lailla samanlainen negatiivinen vaikutus kokonaiskysyntään.

Eikö se ole aika lailla herttaisen yhdentekevää, kumpaa kautta sitä kokonaiskysyntää lähtee laskusuhdanteessa leikkaamaan, kun lopputulos on joka tapauksessa sama?

Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #38

Mainitaan nyt vielä sekin tuosta SEK/EUR-käyrästä, että kruunun vahvistuminen euroon nähden vuosina 2011-2014 on Ruotsin euroaluetta paremman taloustilanteen seuraus, eikä syy. Eli blogisti hakee syy-seuraus -suhdetta väärään suuntaan ottamatta huomioon suhdannetilannetta ja talouden muita fundamentteja.

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #38

Ei ole. Julkisen sektorin leikkaaminen ei leikkaa kokonaiskysyntään. Jos leikataan julkista sektoria, niin silloin verotus kevenee ja se nostaa kulutuskysyntää yksityisellä sektorilla.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #45

Voisitko selittää vähän laajemmin ja tarkemmin, miten julkisen sektorin palkansaajien siirtäminen työttömyysturvan varaan lisää kulutuskysyntää?

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #45

Kyllä, juuri näin, mikäli julkisen sektorin leikkaukset menevät verotuksen keventämiseen. Tässä vain on sellainen ero, että päätoimittaja Huusko oli huolissaan velkaantumisesta, ja vaati velanoton vähentämistä. Toisin sanoen, oli leikkaamassa kokonaiskysyntää.

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #53

Ei se ihan niinkään mene. Jos julkisen sektorin leikkaamisen yhteydessä saadaan vaikkapa leikattua heidän käsittämättömiä lomaetuja, niin kokonaiskysyntä saadaan pidettyä samana ja samalla lyhennettyä velkoja 2 miljardilla vuodessa. Oma lukunsa on vielä byrokratian leikkaaminen, mistä suurimmat säästöt tulisi.

Lähetin joulutervehdyksen 3148:lle kuntasektorin asiakkaalle joulukuun 18. päivä. Sain saman tien 107 automaattista vastausviestiä, jossa kerrottiin että palaan töihin joko 7.1. tai 12.1. päivä. Arvaappa tuliko viestit julkiselta vai yksityiseltä puolelta? Toiset pitää veronmaksajien piikkiin 3 viikon joululoman ja lystin maksava osapuoli 3 päivän...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #57

Lomista jankuttamista ei voi laittaa kuin joko ajattelemattomuuden tai ymmärtämättömyyden piikkiin:

Miten se, jos viranhaltija tienaa 50 000 vuodessa tekemällä töitä, sanokaamme yksinkertaisuuden vuoksi, 10 kuukautta, ja sitten hänen työaikaansa muutetaan siten, että hän tienaa 50 000 vuodessa tekemällä töitä 11 kuukautta, lisää kulutuskysyntää?

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #98

Ei mitenkään. Miksi kulutuskysynnän pitäisi nousta? Minulle riittäisi se että veronmaksajana saisin rahoilleni maksimaalista vastinetta joko alempina verointa tai parempana palveluna. Tällä hetkellä saan paskaa julkistapalvelua sikahintaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #105

Voisitko ystävällisesti antaa reaalimaailman esimerkkejä saamastasi "paskapalvelusta" ja sen "sikahinnasta"?

Kiitos jo etukäteen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #57

"Sain saman tien 107 automaattista vastausviestiä, jossa kerrottiin että palaan töihin joko 7.1. tai 12.1. päivä. Arvaappa tuliko viestit julkiselta vai yksityiseltä puolelta?"

Näinhän se on. Ja arvaapa sinä, miksi. No, siksi, että yksityisellä puolella palkataan lomatuuraaja, julkisella puolella siihen ei ole varaa, kun on leikattu kaikki "ylimääräinen" pois.

Olet siis saanut juuri sitä, mitä olet tilannut, kun olet vaatinut "julkisen puolen leikkauksia".

Jussi Rajaniemi Vastaus kommenttiin #99

Täysin absurdi kommentti. Kun sinä opettajan ominaisuudessa pidit pikkusta vajaan kolmen viikon joululoman veronmaksajien piikkiin, niin firmat laittoivat lapun luukulle kolmeksi päiväksi. Ei todellakaan sinne mitään lomatuuraajia ole palkattu.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #104

Ahaa! Nuo "kuntasektorin asiakkaasi" olivat siis opettajia. Mitä tässä siis oikein halusit tuoda esiin? Lapset kouluun myös jouluksi, vain kolmen päivän vapaa mukuloille, niin kuin "firmoillekin"? Vai ehkä jotainmuuta?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #53

Juuri tasan päin vastoin. Jos julkisen talouden leikkaukset menevät veronalennuksiin, se laskee reaalista kokonaiskysyntää, koska irtisanomiset johtavat tuloerojen kasvuun. Täällä lisää: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/140663-kans...

Sen sijaan, jos leikkaukset menevät tulonsiirtojen lisäämiseen ja tuloerojen tasaamiseen, ne joko ovat neutraaleja kulutuskysynnän suhteen tai lisäävät sitä. Täällä lisää: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/142150-kans...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #45

"Jos leikataan julkista sektoria, niin silloin verotus kevenee..."

Toisaalta jos hallitus lähettää nämä rahat Kreikan velkojen maksamiseen niin se ei auta Suomen taloutta mitenkään. Olisi kyllä hyvä kuulla miten ostovoimaa saataisiin suomalaisille?

Ps. Nyt tilttailee jatkuvasti joten lopetan kritiikin päätoimittajan blokissa.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee Vastaus kommenttiin #45

" Julkisen sektorin leikkaaminen ei leikkaa kokonaiskysyntään. Jos leikataan julkista sektoria, niin silloin verotus kevenee ja se nostaa kulutuskysyntää yksityisellä sektorilla. "

Tavoite oli sen kysynnän kasvattaminen, ei pitäminen ennallaan. Leikkaus ja vastaava veronkevennys ei nosta kokonaiskysyntää, joten vaikutus ei liene kummoinen.

Jos perinteisten aatteidensa vangiksi jumittunut oikeisto haluaa kasvattaa kysyntää veronkevennystietä, on se rahoitettava velkaa ottamalla. Kokoomus on ollut itse velkakehityksen jarrumies, joten kritiikki on kohdistettava siihen suuntaan. Päätoimittajakin jo havaitsee mihin kulutuskysynnän leikkaus johtaa, mutta muutoin kirkastuminen on vielä vaiheessa.

Käyttäjän JaniHtnen kuva
Jani Hätönen Vastaus kommenttiin #38

Julkisissa menoissa on kymmenittäin momentteja, joista leikkaaminen ei vaikuta kysyntään kotimaassa mitenkään. Tai sitten saman rahan voisi käyttää muuhun kuin demarien uusiin hyväveli-virkoihin (10k€/kk toverille uuteen johtajavirkaan: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014112218855797_u... )
Toisaalta olen sitä mieltä että tonni omassa taskussa tuottaa enemmän kulutusta, palveluiden käyttöä ja sitä kautta työllisyyttä kuin tonnin lisää maksettuja veroja.

Perusmeikäläisellä tonni valtion varastamaa rahaa pois vuosituloista johtaa vain erilaisten palveluiden käytön vähentämiseen; omalla kohdalla esim. lounaat "ruokalassa" on vähentynyt puoleen, myös vapaa-ajalla ulkoka käynti on tippunut ja parturikäynnit on korvattu trimmerillä, eli osaltani olen työllistänyt vähemmän. Väitän että tuon varastetun tonnin taloutta hyödyntävä vaikutus valtion pohjattomassa kassassa on on pienempi kuin yksityinen suora kulutus.

tästä voi repiä sitten arvioita, olisiko rahalle muuta käyttöä;
Pääluokka 36
36. VALTIONVELAN KOROT 1 868 600 000

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Kyse taitaa olla yksinkertaisesti asenteesta, joka on kuin jostakin itsevaltaisesta monarkiasta: toteutetaan kaiken maailman hankkeita hinnasta välittämättä, kun alamaisilta voi aina kerätä lisää veroja. Ja se asenne on kyllä pesiytynyt vallanpitäjiin puoluekannasta riippumatta.

Pisara-rata ei varmastikaan ole ainoa esimerkki "satumaisesta" rahankäytöstä, mutta onpahan nyt yksi poiminta siitä, miten yleisiä asioita tässä maassa "hoidetaan".
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Täällä pitäisi monet käytännöt panna täysin uusiksi. Yksi on hallitusohjelman laatiminen. Nythän se menee vähän niin, että sinne voidaan kirjata vaikkapa "hypätään kaivoon hallitusohjelman aikana". Sitten hallituskauden aikana tulee ilmiriita, kun joku uskaltaa kyseenalaistaa idean. Hallitukselle uskolliset kansanedustajat korostavat, että tämä on hallitusohjelmassa sovittu eikä siitä saa poiketa opposition vain kyetessä "inisemään".

Järjetöntä puuhaa.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän JanRossi kuva
Jan Rossi

Nyt jo Uuden Suomenkin toimitus on valmis tunnustamaan, että Katainen oli floppi. Itse näin jo vuonna 2007 mitä tästä tulee ja erosin kokoomuksesta 7 vuodeksi Kataisen kauden ajaksi. Kritisoin voimakkaasti Kataisen kautta Timo Haapalan blogissa vuosien ajan, ja kukaan ei voi väittää enkö olisi ollut oikeassa.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

En minä sano, että Katainen oli floppi. Hänen hallituksensa ei vain onnistunut talouspolitiikassa. Sen voi arvioida nyt jälkikäteen, kun katsoo, mitä maan taloudelle on käynyt. Ei tämä ole vain ulkoa tulevaa, kyllä päätöksilläkin on merkitystä.

Syyt epäonnistumiseen ovat moninaiset. Ensimmäiseksi nostaisin sen, että kuusikolla ei ollut yhteisiä tavoitteita ja yhteistä strategiaa, jota hallitus olisi lähtenyt toteuttamaan. Homman nimi oli pitkälti "kyllä se talouskasvu sieltä tulee, on se tullut ennenkin".

Käyttäjän JanRossi kuva
Jan Rossi

Kollegasi Olli Ainola kirjoitti äskettäin Iltalehdessä, että oma ura oli Kataiselle kaikkein tärkein. Tässä tämä on. Oman uransa varjolla Suomelle sai käydä mitä tahansa, kunhan Katainen pääsee Brysseliin. Kaikkein käsittämättömin oli se tapa, jolla Katainen lähti vastuitaan pakoon. Jätti uppoavan laivan ja muut saivat tehdä työn. Tulee mieleen Costa Conkordian kapteenin lähtö uppoavasta laivasta lipettiin.

Tuomas Pirttisalo Vastaus kommenttiin #21

#21

Minullekin tuli viime keväänä mieleen Costa Concordia http://tuomaspirttisalo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Olen täsmälleen samaa mieltä, Katainen teki kaikkensa ja pyrki valjastamaan koko hallituksen ainoastaan EU-virkansa hankkimiseksi. Kreikkaan menneet eurot ovat maksu siitä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #87

Itse asiassa Suomea pidettiin hyvin jääräpäisenä änkyränä kreikkapakettia sorvailtaessa EU:ssa. Suomi oli ainoa maa, joka osallistuneista ei suostunut pakettiin ilman vakuuksia. Kreikka maksoi ne Suomelle riihikuivana rahana. Suomen antamat takaukset puolestaan eivät ole toistaiseksi langenneet.

Tuollaisen logiikan mukaan EU:ssa pitäisi tusinan verran pääministereitä panna valtiopetoksesta syytteeseen, jos niikseen tulee.

Anne Lindell

Terävä huomo Markku (quote): ..."Homman nimi oli pitkälti "kyllä se talouskasvu sieltä tulee, on se tullut ennenkin"." ... Saat tästä papukaija- merkin, ja ota se rintarottingilla vastaan ja henkseleitäsi paukutellen, sillä minulta ei hehvillä kehuja heru. Mieluummin annan näetsen risuja kuin ruusuja.

Sanoo nimimerkki "piikki-lihassa" alias "kävelevä molotovin-coktaili"

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Helpointa olisi ollut, jos Katainen ei olisi pitänyt bailout-asiaa kynnyskysymyksenä, ja sisäisesti ristiriitaisen sateenkaarihallituksen sijaan olisi ollut vahva hallitus.

Siinä olisi vahingossa voinut säästyä muutama sentti tukiais- ja takausrahaakin Suomen kannalta hyödyllisempiin kohteisiin.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Mielestäni Katainen oli nimenomaan floppi. Kokemus ja ryhdikkyys puuttuivat. Ymmärsi sentään itse erota.

Tämä ero toisaalta myös vahvistaa sen edellä esitetyn kommentin, että Katainen ajatteli vain omaa uraansa. Näki, että hallituksessa hän oli jo saanut kaiken mahdollisen - ja lisäksi huonon maineen.

Kuten nähtiin, seuraaja ei ollut sen parempi. Melkeinpä päinvastoin.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Meillä Suomessa, poliitikot ovat uskoneet megalomaanisen tarjonnan määrään talouspolitiikkaan, ja saman aikaiseen, pieni- ja keskituloisten ostovoiman supistamisen, johtavan talouden kasvuun. On selvää, että PK - alan yrittäjät joutuvat vaikeuksiin. Alun perin olisi tullut olla tiedossa, että talousteoria ja reaalimaailman käytäntö ei tule kohtaamaan. Arvan heitti huono "Käsi".

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Nämä veronkorotukset aiheuttavat työttömyyttä ja vievät firmoja pois suomesta. Ei ole enää kasvun eväitä.

Toisaalla taas pistettiin esikouluvelvollisuus, subjektiivista päivähoitooikeutta ei saa purkaa. Oikeastaan kaikki palvelut ovat hetteessä, kunnes tilanne saadaan korjattua ja menot vastaavat tuloja. Tulot mielummin vielä kasvaisivat.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Perusongelma oli hallituksen koostumuksessa. Yhdessä vaiheessa vasemmisto heitettiin jo Säätytalon portailta kadulle, mutta sitten taas nöyrästi otettiin mukaan, kun pelättiin liian kapeata enemmistöä.

Puhdas porvarihallitus olisi keskittynyt enemmän rakenteisiin menopuolelle ja vähemmän veropuolelle, joten Kataista ei voi päätöksistä sinänsä syyttää. Virhe oli itse sixpack.

Toisaalta maalla on helppo olla viisas, kun merellä myrskyää, sanotaan.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kuuden puolueen hallitus syntyi jytkyvaalien jälkeen kovassa paineessa pitkän väännön jälkeen. Kaikki osallistujat, myös pienimmät puolueet, saivat puumerkkinsä hallitusohjelmaan.

Suurimmat veropäätökset 2011 - 2014 eivät noudata ainakaan mitään perinteistä oikeistolaista kaavaa. Yhteisöveron alennus voidaan sellaiseksi luokittaa, mutta mahdolliset positiiviset vaikutukset ovat tässä vaiheessa näkemättä.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Olenko aivan väärässä kun olen luullut, että eduskunnalla on täysi perustuslaillinen valta muuttaa hallituksen verolaki-esityksiä, muttei ole käyttänyt valtaansa ? Joten pitäisikö eduskuntaakin haukkua ?

Olen sen kyllä osaltani useaan kertaan jo tehnytkin, väittämällä että meillä vallitsee ja hallitsee enemmistödiktatuuri. Puoluekuriin perustuva enemmistöhallitus saa aina tahtonsa läpi. Eduskunnassa peiliin pitäisi katsoa. Mutta kuka nyt poliittista itsemurhaa tekemään; oma etu tärkein.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Tarkoitatko pieniä puolueita istuvia puolueita etkä ulkopuolisia? Sopisi vähän tarkentaa?

EDIT:

Siis Markku Huuskolle #27.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #58

Tarkoitan hallituksen muodostaneita puolueita.

Jukka Nieminen

On totta että vyönkiristys ei ole historiansa ajan koskaan johtanut haluttuihin nousukausiin. Tähän on kyetty historiassa vain elvytyksen avulla. Tästä lienemme samaa mieltä?
Sen sijaan olen eri mieltä, että julkinen talous olisi jotenkin este talouden noususuhdanteelle. Mikään fakta ei sitä ainakaan puolla, sillä suomessa on ollut iänkaiken raskas julkinen talous joka kuitenkaan ei ole vaikuttanut nousu- tai laskukausiin millään tavoin. Ruotsissahan julkinen talous on maailmanennätysluokkaa - peräti 33% - mutta ei se ole nousukausia koskaan jarrutellut.
Siihen toki voin yhtyä että julkista taloutta olisi hyvä pienentää, mutta käsittääkseni se käsittää enemmänkin eläkkeet kuin "turhien virkamiesten palkat" ja periaatteessa rankalla kädellä sen siivoaminen tarkoittaisi eläkkeiden leikkaamista...?

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Suomen taloutta jarruttaa se, että sen sijaan että olisi leikattu julkisia menoja, korotettiin veroja. Julkista taloutta ovat viime kädessä sosiaalietuudet, koulutus, terveydenhoito, satojen kuntien ja valtion hallinto palkkoineen ja it-kuluineen, valtion maksamat yritystuet... Kaikkien näiden pyörittämiseen tarvitaan verorahoja ja nyt siis myös valtavasti lainarahaa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Ookkei, kun kerran perustelet veronkiristysten huonoja vaikutuksia seuraavasti: "Jokaisen Suomessa vakituisesti asuvan kuluttajan ja säästäjän kukkaroon osuneilla verojen kiristyksillä saatiin aikaan se, että me suomalaiset pystyimme yhä vähemmän ostamaan asuntoa, vaihtamaan autoa, ja pienempienkin tavaroiden hankinta alkoi tuntua kestämättömältä.", niin kerro nyt tyhmälle, minkä ihmeen logiikan mukaan leikkaukset sosiaalietuuksissa, koulutuksessa, terveydenhoidossa, kuntien ja valtion hallinnossa, it-kuluissa, yritystuissa jne, eivät johtaisi ihan samaan?

Leikkaat sosiaalietuuksia-> sosiaalietuuksia saavat pystyvät ostamaan vähemmän.

Leikkaat koulutuksessa -> osa opettajista saa kenkää -> pystyvät ostamaan vähemmän.

Leikkaat terveydenhoidossa -> osa hoitsuista saa kenkää -> pystyvät ostamaan vähemmän.

Leikkaat hallinnossa -> osa paperinpyörittäjistä saa kenkää -> pystyvät ostamaan vähemmän.

Leikkaat it:stä -> osa nörteistä saa kenkää -> pystyvät ostamaan vähemmmän.

Jne. Jne.

Toisin sanoen, ehdotat ratkaisuksi sellaista politiikkaa, joka väistämättä leikkaa talouskasvua, tilanteessa jossa talous ei muutenkaan kasva. Oliko muita hyviä ideoita?

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #44

Kyllä nämä mainitsemasi leikkaukset laskisivat ostovoimaa joksikin aikaa osalta kansalaisia, mutta ei koko kansalta, kuten nyt toteutetut laajat verojen korotukset. On myös esitetty ajatuksia esimerkiksi julkisen puolen lomien lyhentämisestä yksityisen puolen tasolle. Sekin toisi säästöjä.

Ei kukaan huvikseen leikkaa rakennettua hyvinvointivaltiota. Kysymys on siitä, miten sen toiminta rahoitetaan, kun rahaa tuottavalla koneistolla on vuosikausia kestävä yskä.

Tällaisiakin esimerkkejä Euroopasta löytyy (pätkä Iltalehdestä): Muutama vuosi sitten Latvia oli EU:n hätälainaluukulla. Ylikuumentunut talous romahti finanssikriisin takia. Maa pääsi jaloilleen poikkeuksellisen nopeasti, sillä se runnoi läpi rajuja rakenneuudistuksia ja tarttui määrätietoisesti isoon leikkuriin. Verotus, eläkejärjestelmä ja työmarkkinat remontoitiin, palkkoja leikattiin, kymmeniätuhansia irtisanottiin, satoja kouluja ja sairaaloita suljettiin. Työttömyys ampaisi nousuun, mutta piikki saatiin taitettua.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2014122718954569_...

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #61

Unohdat autuaasti, että se heikentynyt ostovoima "joillakin kansalaisilla" tarkoittaa alhaisempaa kokonaiskysyntää, joka taas puolestaan säteilee väistämättä negatiiviset vaikutuksensa myös yksityiselle sektorille ja sitä kautta tärvää koko kansantalouden kasvuedellytyksiä.

Julkisen puolen loma-aikojen muuttaaminen vastaamaan yksityistä sektoria on eri asia, ja kannatettavaa. Se kun ei leikkaa kysyntää juuri nyt, kun kysyntä on muutenkin heikkoa, mutta vähentää kustannuspaineita tulevaisuudessa. Samaan listaan voisi liittää vielä julkisen sektorin palkankorotusten jäädyttämisen määräajaksi. Meillä on nykyisellään luonnoton tilanne, kun julkinen sektori (valtio) on käytännössä palkkajohtaja.

Latviaan on monessakin suhteessa turha verrata. Suomi ei ole hätälainaluukulla, eikä edes lähellä sitä. Tällä hetkellä velan suhde BKT:een taitaa vieläkin olla jopa mallioppilas Saksan alapuolella, ja lainaa saadaan lähes samaan hintaan.

Samalla, Latvian työttömyys on Suomea korkeampi, ja kasvukin näyttää vetäneen melkoisen äkkijarrutuksen. Kansantuote on edelleen romahdusta edeltävää tasoa alempana. En siis pitäisi Latvian matokuuria kovinkaan käyttökelpoisena ratkaisuna.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #61

Perusvirheesi: Leikkaukset nimenomaan laksevat kulutuskykyä myös niiltä, joilta ei "leikata". Tämä johtuu leikkausten seurauksena tapahtuvasta tuloerojenkasvusta:http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/140663-kansantaloutta-ilman-kyyneleita-vi-%E2%80%9Dtuloerojen-kasvustako-haittaa%E2%80%9D

Samoin lomien lyhentäminen mistä tahansa alentaa kokonaiskysyntää, koska se johtaa irtisanomisiin. Tulos sama kuin edellä.

Sensijaan veroaste sinänsä ei vaikuta kokonaiskysyntään mitenkään. On aivan samantekevää kansantlaouden kannalta, missä raha kiertää, kunhan se kiertää.

Pekka Heliste

Julkisen sektorin maksamat sossumenot ovat peanutss jos eläkkeitä ei huomioida.

Jos eläkkeitä ei leikata niin seuraava merkittävä kohde on julkisen sektorin palkat,liki 30 miljardia nettona.

Kokoomus ja Katainen saivat aikaan katastrofin ostaessaan vaalivoiton 2007
Korotukset realisoituivat täysimääräisinä 2009-2011,jolloin Velanotto karkasi käsistä.
Mutta virkamiespuolueena Kokoomus ei uskalla hyökätä virkamiesten kimppuun vaan käy raukkamaisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kimppuun.

Virkamiesten palkkojen jäädyttäminen vähentäisi suoraan julkisia menoja.

Pekka Heliste

Julkisen sektorin maksamat sossumenot ovat peanutss jos eläkkeitä ei huomioida.

Jos eläkkeitä ei leikata niin seuraava merkittävä kohde on julkisen sektorin palkat,liki 30 miljardia nettona.

Kokoomus ja Katainen saivat aikaan katastrofin ostaessaan vaalivoiton 2007
Korotukset realisoituivat täysimääräisinä 2009-2011,jolloin Velanotto karkasi käsistä.
Mutta virkamiespuolueena Kokoomus ei uskalla hyökätä virkamiesten kimppuun vaan käy raukkamaisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kimppuun.

Virkamiesten palkkojen jäädyttäminen vähentäisi suoraan julkisia menoja.

Pekka Heliste

Julkisen sektorin maksamat sossumenot ovat peanutss jos eläkkeitä ei huomioida.

Jos eläkkeitä ei leikata niin seuraava merkittävä kohde on julkisen sektorin palkat,liki 30 miljardia nettona.

Kokoomus ja Katainen saivat aikaan katastrofin ostaessaan vaalivoiton 2007
Korotukset realisoituivat täysimääräisinä 2009-2011,jolloin Velanotto karkasi käsistä.
Mutta virkamiespuolueena Kokoomus ei uskalla hyökätä virkamiesten kimppuun vaan käy raukkamaisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kimppuun.

Virkamiesten palkkojen jäädyttäminen vähentäisi suoraan julkisia menoja.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

Lipposen aikana oli lähes sama hallituspohja, mutta tuloksia saatiin aikaan. Kataisessa (tai Stubbissa)ei ole johtajuutta.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Tai Demareiden vaatimus puolet veronkortuksia oli erityisen typerä. Sillä hillitään säästöjä ja pistetään ihmiset työttömiksi.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Kerropa Lehto, mitä ne vaatimasi säästöt sitten tarkoittavat, ellei sitä että pistetään ihmisiä työttömäksi? Joka taas puolestaan heijastuu väkisin yksityiselle puolelle, joka pistää ihmisiä pihalle kysynnän puutteen takia.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #46

Niin, verotuksella siirretään työttömyys yksityiselle puolelle. Julkisella puolella olisi ollut mahdollisuuksia vähentää työvoimaa esim eläköitymisen kautta. Näin tehtiin jo 90 luvun laman aikoihin.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #46

Niin, verotuksella siirretään työttömyys yksityiselle puolelle. Julkisella puolella olisi ollut mahdollisuuksia vähentää työvoimaa esim eläköitymisen kautta. Näin tehtiin jo 90 luvun laman aikoihin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #80

Voisitko laittaa tänne meille kaikille nähtäväksi listan viroista, joiden haltijat voitaisiin siirtää työttömyysturvan piiriin?

Siitä olisi hyvä aloittaa asiallinen keskustelu. Pelkkä "tarttis tehrä jottan" ei ole koskaan johtanut mihinkään positiiviseen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Lipposen aikana oli lähes sama hallituspohja, mutta tuloksia saatiin aikaan."

Lipponen oli yksi pääarkkitehdeista kun Suomea euroon vietiin ja katastrofia rakennettiin. Tämä että saadaan tuloksia aikaan ei tarkoita välttämättä positiivista kehitystä.

Jukka Matti

Lähes sama ei ole sama. Paavolla oli tähtäimenään iso EU-vakanssi, epäonnistui siinä. Toimintatapa oli sama kuin kataisella. Silloin oli nousukausi, edes paavo saanut intoilullaan tuhottua, ja hanellä oli kaksi tarkkaa vV.V. ministeriä. Iiro ja Sauli. Silti vain Sauli on ainoa jota kokoomuksesta arvostan.

Käyttäjän JaniHtnen kuva
Jani Hätönen

Älkää nyt, vihreiden tavoite on täyttynyt. Kulutus on vähentynyt ja päästöt pienentyneet. TOSIN samaan aikaan on tullut +100.000 työtöntä ja vastaava tuotanto on siirtynyt saastuttamaan enemmän Aasiaan. Ratkaisu tähän on nostaa esim. sähkön hintaan keinotekoisella päästökaupalla ja syytää rahaa tuulivoiman tukemiseen. Ja Maailma Pelasutuu! Not......

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

On ihan hyvä herätä flopin havainnoijaksi ja näkijäksi. Toinen Suomen ja hallituksen flopin osa on merkittävä, mutta miksi sen käsittely näinkin laajasta 'tulokulmasta' on niin vaikeata?
Se-jonka-nimeä-emme-mainitse?

Tässä on pitkä Suomi/EU-euroalue SIK-SAK:in kohtalonyhteys klikkausten päässä. Ja tästä pitäisi kyetä vetämään joitakin johtopäätöksiä, kun Olli Rehn edelleen 'vaikuttaa' - viimeksi todella onnettomassa A-studion ohjelmassa eilen 15.1.2015.
http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178767-...

Pentti Hanninen

Hei Markku,

todistit juuri, että jälkiviisaus on eksakti tiede!

Monivuotisena US:n lukijana olisin odottanut, että olisit käyttänyt kynääsi ahkerasti ajassa, jossa kuvaamaasi politiikkaa toteutettiin, sillä ajassa eläminen on sanomalehdistön ikiaikainen tehtävä.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Ei riitä toimittajan kynässä lyijy ihan kaikkeen. Onpahan kuitenkin ammuttu sarjatulta opposition kylkeen yhtäjaksoisesti neljän vuoden ajan, joten hyvin on lehdistö hommansa hoitanut.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Toki, mutta kyllä media on ollut aika lauhkea lammas aiempaan verrattuna. Muutama varttuneempi toimittaja on toki kunnostautunut.

Markku Laaksonen

Kataisen hallitus keskittyi useinmiten kehumaan päätöksiään, päätettiin päätettiin muttei kyetty panemaan päätöksiä toimeeen, eli ne jäivät nulliteeteiksi.

Hallituksella ei myöskään ollut konkreettisia numeraalisia tavotteita saati niiden seurantaa, uskottiin ja toivottiin yleisen tulevan taloudellisen kasvun hoitavan asiat kuin ennenkin, kasvua vain ei koskaan tullut.
Vaihtoehtoisia malleja ei ollut, mikä on hämmästyttävää, alkeellista.

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki

Toimittaja on ylistänyt täälläkin useasti aikaisemminkin euroa sokeasti. Kannattaisi ehkä ensin ottaa asioista selvää ja opetella kansantaloustiedettä.

Nyt toimittaja esittää linkkejä kuvaajiin, jota nimenomaan todistavat siitä että Ruotsi talouden vahvuus on oma kelluva valuutta, joka joustaa talouden vahvuuden mukaan. Tai Ruotsin keskuspankin tehtävä on ohjata rahapolitiikkalla korkotasoa ja/tai valuutan vahvuutta siten että talous pysyisi vakaassa kasvussa sekä inflaatio ja työttömyys pienenä.

Ruotsin kruunu vahvistui kyllä liiaksi jossain vaiheessa finanssikriisin jälkeen. Merkittävä syy tähän oli ilmeisesti se, että Ruotsi keskupankki nosti ohjauskorkoa liian aikaisin v 2010, koska talous oli finanssikriisistä toivuttaessa vahvassa 6% nousussa. Keskuspankki on saanut vahvaa kritiikkiä näistä virheistä.

Ruotsin ohjauskorkon taso, reporentan, on esitetty mm. sivulla:
http://newsroom.soderbergpartners.se/analys/sverig...
Tästä näkyy nostot ja laskut.

Ruotsin keskuspankki laski muistaakseni syyskuussa 2014 ohjauskoron tasas nollaan ja kruunun kurssi on laskenut tämän seurauksena voimakkaammin kuin euron kurssi. Ja ihan tarkoituksella laskevat, siis Riksbanken laskee, kruunun kurssia että talouteen saataisiin vauhtia.

Rahapolitiikan (penninpolitik) tai ohjauskoron vaikutus valuuttakurssiin tai muuhun talouteen on esitetty Ruotsin keskuspankin, Riksbankenin sivulla:
http://www.riksbank.se/sv/Penningpolitik/Prognoser...

Tätä kuvaajaa kannattaa silmäillä ajatuksella.

JOka tapauksessa, toimittaja Huusko on täysin väärässä siinä mitä kirjoittaa Ruotsin taloudesta ja kruunun kurssista. Hän on väärässä myös siinä mitä kirjoitti Venäjän taloudesta ja ruplan kurssista.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Näin voit toki arvioida, mutta miksi suomalaiset yritykset ja niiden etujärjestöt eivät kaipaa Suomelle omaa valuuttaa?

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Aiemmat karvaat kokemukset valuutan hoidosta?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #70

Mitkähän nuo "karvaat kokemukset" ennen EU-hypeä mahtoivat olla?

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #94

Viimeisin oli 90-luvun lupaus olla devalvoimatta ja devalvoida kuitenkin. Eipä tainnut muutenkaan olla helposti ennustettavissa. Meillä on paljon puolueita. Suurin osa kansasta aika keskellä. Eikä vaalituloksia pysty kovin helposti ennustamaan. Harjoitettava politiikka riippuu siitä kuka on vallankahvassa, jos se vaikuttaa valuuttaan, niin vaikea sitä on valuuttakurssia ennustaa. Ei sellaista kristallipalloa vielä ole keksitty.

Ylipäätään omassa pienessä valuutassa on isompi valuuttariski kuin nykyisessä valuutassa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #108

90luvun valuuttasekoilut olivat juuri tuota EU-hypeä, jonka tarkoitus oli saada Suomi "eurokuntoon": Onnistui.

Koiviston kruunajaisten jälkeen vaalituloksilla ei ole ollut vaikutusta harjoitettuun talouspolitiikkaan.

Miksi valuuttakurssi pitäisi voida ennustaa?

Pieni oma valuutta on aina vakaampi ja parempi kuin muiden iso valuutta. Toisesta voimme päättää itse (vrt. "itsenäisyys"), toisesta emme (vrt. "osavaltio").

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #110

Joku muu saattaisi tuon uskoakin, muttei henkilö, jolla on kokemusta kv-kaupasta ennen ja jälkeen.

Valuuttariski on riski siinä missä muutkin riskit. Mitä paremmin ennustettavissa, sitä parempi kv-kaupan kannalta. Koskee niin vientiä kuin tuontia.

Tietysti kahteen suuntaan toimivassa sähköverkossa sillä ei ole merkitystä. Mutta siinäkin taitaa tulla ongelmia tuotantolaitoksissa, vaikka siirtoverkko sinänsä saa rahansa meni sähkö mihin suuntaan tahansa. Valuutalla on aika keskeinen merkitys, mistä kannattaa ostaa, missä kannattaa tuottaa ja minne kannattaa myydä eikä uusien asiakkaiden löytäminen hetkessä tapahdu.

Ainaisesta paremmuudesta en välttämättä ole täysin samaa mieltä. Molemmissa on puolensa. Päätösvallan pitäminen omissa käsissä on tietenkin tärkeää.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Pitäisi varmaan katsoa, että miten on PK-yrityksiä kannustettu 90-luvulta lähtien verotuksineen ja tukiaisineen? Etujärjestöt varmaan komppasivat keski- ja suuryrityksiä ja unohtivat ne pienet.

Ennen 90-luvun lamaa oli markka kytketty vahvan markan politiikkaan eli siihen ECU-kurssiin ja kun oli mahdottoman suuret korot ja vahvan markan politiikasta luovuttiin, laitettiin markka kellumaan, se koitui Suomelle parhaimmaksi mahdolliseksi nousta suosta, korot laski yms. Sitä ennen kuitenkin ehdittiin tehdä paljon tuhoa yrityksien ja kotien rintamilla.

Jotain vikaa on silti, että ei yrityksiä oikein haluta perustaa tai investoida tänne Suomeen. Syyt voivat olla hallituksen liian lyhyet tähtäimet talouteen ja yritykset eivät voi luottaa muuhun kuin pitkän tähtäimen näkökulmiin. Eduskunnan on siis sitouduttava antamaan yrityksille pitkän tähtäimen lupauksiin (10-20 vuoden päähän), joihin ei voi kajota muuttelemaan ensimmäisen, toisen vuoden peräkkäin tai peruuttelemaan. Siitä ei tykkää kukaan, ei edes kotimaisetkaan.

Kauheat byrokratialait kuristamassa yrittämisen meininkiä ja työllisyyttä. Täältä voisit vähän katsella Googlen hakukoneella "byroslavia" ja lueskella muutamia niistä sadoista turhuuksista.

Yritykset kai pelkäävät, että valtio jatkaa samaa linjaansa eli pee päin puuta samalla linjalla, oli valuuttana mikä hyvänsä vaikka kupariset levyt ja joista tehtiin vaikka paistinpannuja.

Paras keino on kuten eräs Risto Aallonharja kertoikin, että vertailemalla vuoden 2000 valtion talousbudjettia vertailemalla viime vuoteen rinnakkain voitaisiin löytää ne syyt, jotka johtivat suuriin vikoihin.

Minäkään en ole huomannut mitään poikkeavaa vuonna 2000-luvun aikana ja silti nykyisin meillä on hitosti velkaa, ennen oli paremmin tilanne hallussa.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #72

Valuuttariski on yksi riskeistä, poliittinen riski toinen. Valuuttariski poistuu sillä, että on vakaa valuutta. En nyt oikein usko, että poliittisen riskin arvioinnissa huomioitaisiin mitään (neukkuaikaisia) kymmenvuotissuunnitelmia. Kyllä siinä huomioidaan ihan se kuinka poliittisesti vakaasta maasta on kyse. Suomi ei ole riskialtis maa. Sellaisena se olisi syytä pitää. Talouspolitiikassa pitkäjänteisempi talouspolitiikka olisi kuitenkin ehkä paikallaan.

Investointeihin vaikuttaa tietenkin riskien lisäksi kysyntä. Kotimarkkinoiden kysyntään vaikuttaa olennaisesti verotus. Vientiin valuuttakurssi ja tullit...

Blogistin esittämistä käyristä näkee, että läskiksi meni taas. Ei ole ensimmäinen kerta. Kenen syy? Mistä johtuu? Mitä sillä on väliä. Nyt tarvitsisi keskittyä siihen, miten tästä noustaan. Ihan alkajaisiksi voisi varmaan lopettaa jauhamisen Euroopassa sitä sun tätä. Erilaisuus on joskus valttia. Esimerkiksi annetaan sen jumalanpilkan kriminalisoinnin olla ihan rauhassa. Ei sen kanssa ole ollut mitään ongelmia. Euroopassa vastaavaa ei ole. Siellä onkin terroriuhka. Täällä ei ole. Terroririski ei lisää investointihalukkuutta.

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki

Kiitos että kommentoit väitteisiini edes jotenkin. Toivon myös että olit klikannut linkittämäni linkit Ruotsin keskuspankkiin, joissa Ruotsin ohjauskorot yms. näkyvät hyvin.

En nyt jaksa alkaa kirjoittamaan siitä mitä itse ajattelen sitä että yritysten etujärjestöjen eivät kaipaa Suomelle omaa valuuttaa julkisuudessa. Nimimerkki Tyhmyri on kuitenkin kirjoittanut aiheesta blogin osoitteeseen:
https://tyhmyri.wordpress.com/2015/01/05/miksi-suu...

Huomasin juuri, että myös Myllyniemi oli julkaissut uuden blogauksen tähän aiheeseen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Hallitus, kuten myös keskustapuolue ovat täysin sitoutuneet ajamaan liittovaltiokehitystä ja siinä olemme täysin EKP:n ja EU:n määräysvallassa eikä omaa talouspolitiikkaa pystytä ajamaan kuin näpräilemällä leikauksilla ja säästöillä. Rahaliitto on kiinteä osa liittovaltiokehitystä ja taitaa pitemmän päälle hajottaa koko EU:n.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Minulla on epämiellyttävä olo. Jyrki Katainen, Siilinjärven siloposki ja Kuopion läänin kultasormi, käytti ministerivuotensa sittenkin ennen muuta omaa uraansa edistääkseen. Ja sehän totta vieköön edistyi - sponsoreina toimivat suomalaiset veronmaksajat.

Yhtä voi jallittaa kaiken aikaa ja kaikkia jonkin aikaa, mutta ei kaikkia kaiken aikaa. Viime keväänä Katainen tajusi että Suuren Puhalluksen viimeinen käyttöpäivä on käsillä, joten Jyrkipä otti ja livahti Brysseliin. Nyt on koetettava maksattaa viulut Kokoomuksella edes poliittisesti, koska rahallisesti se ei tietenkään ole mahdollista.

Janne Suuronen

Niinno, pohjatyö kyllä tehtiin jo Kepun Matti Vanhanen II-hallituksen aikana, jolloin rakenneuudistukset ja pitkäjänteiset vientimme kilpailukykyyn vaikuttavat toimet olisi tullut aloittaa. Kyseisen hallituksen flegmaattisuuden sijaan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Janne on eniten oikeassa tässä ketjussa;)

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

... ja jolloin Kreikka I:een mentiin "me tienataan tällä" -mentaliteetilla. :D

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kilpailukykymme on kansainvälisessä vertailussa sijalla 4, 200 itsenäisenä pidetyn maan joukossa. Edellämme ovat USA, jonka kilpailukyvylle emme mahda mitään vaikka itkisimme, Sveitsi, jonka ylivertainen käkikelloteollisuus on meille saavuttamattomissa asemissa ja Singapore, jonka kilpailukyky perustuu sijaintiin Malakan salmessa.

Mitä keinoja sinulla olisi esittää sijoituksemme parantamiseksi?

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Hallituksen aktiivisempi rooli kansainvälisessä kaupassa ja muu markkinoinnin kehittäminen, että saadaan olemassaoleva kilpailukyky hyödynnettyä.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #111

Miten hallituksen aktiivisempi rooli ja markkinoinnin kehittäminen kansainvälisessä kaupassa muuttaisivat Suomen etulyöntiasemaa listalla ylöspäin, jos huomioi taloutemme muut realiteetit ja reunahdot, esim. työmarkkinoiden jousto, velkaantuminen, suurtyöttömyys, EU:n, euron ja euroalueen vaikutus, sisäisen devalvaation vaikutukset, maan tulonsiirtorakenne ja -volyymi, yritysverotuksen kannustavuus jne.?

Janne Suuronen

Maamme vakaus ja väestön koulutustaso ovat olleet tärkeitä tekijöitä kilpailukyvyssämme. Molempien suhteen on nyt nähty huolestuttavia piirteitä.

Yritykset investoivat ja sijoittavat sinne, josta saavat investoinnin elinkaaren ylitse parhaimman tuoton. Korkean kustannustasomme lisäksi vaikkapa rakentamiseen liittyvä byrokratia ovat jarruttamassa investointeja Suomeen. Kustannustasoa ei tässä tule mieltää synonyymiksi työntekijöiden bruttopalkan kanssa. Suomen viennin rakennemuutos oli nähtävissä jo 10 vuotta sitten ja jolloin valtion olisi tullut aloittaa tukitoimia perustutkimukseen sekä sen jälkeiseen soveltamiseen.

Lisäksi julkisen vallan olisi tullut kannustaa ihmisiä täysin uusien yrittämisen avauksiin, kuten vaikkapa puhtaiden Suomen luonnossa kasvavien elintarvikkeiden (marjat, sienet jne) viennin Aasiaan.

Tällä hetkellä maamme tulisi rynnätä joidenkin Aasian vielä kehittyvien osien lisäksi Afrikkaan ja mihin valtiovallan tulisi erilaisin keinoin yrityksiä kannustaa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #119

Toistanpa kysymykseni, rautalangasta, koska se tuntui liian hankalalta: Mitä Suomen pitäisi tehdä, että pääsisimme listalla USA:n Sveitsin ja/tai Sinaporen edelle?

Käyttäjän KaleviOnnela kuva
Kalevi Onnela

Jouko, nämä vertailut eivät kuvaa viennin hintakilpailukykyä, joka nyt on heikko ja joka on ehkä suurin syy Suomen vaikeuksiin. Viennin hintakilpailykyky mitataan silloin, kun asiakas päättää, tilaako Suomesta vaiko kilpailijoilta. Nyt ei tilauksia tule tarpeeksi ja väkeä joutuu maantielle vientifirmoista ja niiden palveluiden tuottajilta.

Olen yrittänyt miettiä missä käytännön tilanteessa näillä tarkoittamillasi kansainväisillä vertailuilla on merkitystä. En ole päässyt selville. Mitä ehdottaisit?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #123

Nämä kilpailukykyvertailut kertovat kilpailukyvystä, kun kilpailtavana on saman tai vastaavan tuoteen tai palvelun myynti kansainvälisillä markkinoilla. Siinä Suomi pärjää loistavasti, laatu/hinta -suhde on kohdallaan.

Sen sijaan ongelma on, niin kuin tutkimukset osoittavat, että vaikeuksissa ovat kansainvälisillä markkinoilla sellaiset suomalaiset yritykset, joiden tuotteita kukaan ei halua ostaa oikeasaan mihinkään hintaan. Toisin sanoen, vain hieman liioitellen, kun suomalainen yritys haluaa saada uuden, loistavan ja innovatiivisen mämminsä markkinoille, sitä ei osta kukaan, oli hinta mikä tahansa - ja kilpailukin on olematonta. Sitä nyt vain ei haluta.

Ja SIINÄ "kilpailussa" ei kotimaan kustannuksilla, sen enempää tyvoimakustannuksilla kuin sillä kaamealla pyrogradiallakaan, ei ole mitään osaa.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #124

Tarkoitin kommentillani koskien markkinointia, ettei yhtään mitään. Kilpailukyvyssä tuskin päästään ylöspäin, mutta markkinoinnissa (laajassa merkityksessä) on kehitettävää, ettei yritetä niin kuin mainitsit myydä/kehittää tuotteita, joita kukaan ei osta.

Käyttäjän KaleviOnnela kuva
Kalevi Onnela Vastaus kommenttiin #124

Tosiasia kuitenkin on, että parinkymmenen prosentin devalvaatio palauttaisi viennin kilpailukyvyn. Devalvaatio ei synnytä mitään uusia tuotteita eikä tee myyntihenkilöistä ihmeiden tekijöitä, se vain alentaa vientituotteiden hintoja kilpailijoihin verrattuna. Nyt yritetään samaa "maltillisilla palkkaratkaisuilla"

Ei ole perää siinä väitteessäsi, että Suomesta yritettäisiin viedä tuotteita, joita "kukaan ei halua ostaa mihinkään hintaan". Kyllä markkinat, niiden tarpeet ja kilpailevat tuotteet selvitetään jo tuotekehitysvaiheessa ja tuote suunnitellaan sen mukaan. Et taida Jouko olla mikään varsinainen vientialan ammattilainen.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #127

Tuosta Suomen tuotevalikoimaongelmasta on tehty tutkimuksia mm. Helsingin Kauppakorkeakoulussa (nyk. Aalto-Yliopisto), ja niistä on kirjoitettu myös Uudessa Suomessa.

Siinä olet oikeassa, että suorittavan portaan "maltillinen palkkaratkaisu" on yksiselitteisesti kansantaloudellista itsemurhaa.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #128

Kalevi & Jouko,

Kyllä niitä tuotteita on, jotka eivät ketään kiinnosta ainakaan vielä kustannus tms syistä. Toisaalta niitä on hyväkin olla, jos halutaan olla innovatiivisia. Ne voivat olla tulevaisuudessa tuotteita.

Ei suomalainen markkinointi ole laadullisesti huonoa. Sitä tehdään vain liian vähän.

Niin ja suomalaisella maltillisella riskinotolla ei voi kauheasti odottaa.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Suurin virhe on sosialistinen eliitin eu-kommuuni.Suomi maksaa arvoyhteisö kerholaisten etuisuuksien säilymisestä,joka vuosi enemmän ja enemmän.Suomi ei itse saa mitään vastineeksi.

Vanhasen hiihtoreissut eläkeiän nostamispäätöksineen(2009)ja kerhomaksujen osalta oli valmis maksamaan enemmän kuin pyydettiin,ja vielä toistenkin maksut,jotta ei kommuuni hajoa.Se kun oli vaikeuksissa jo vanhasen aikana..Merkel(sosialisti number 1)ja vanhanenhan siellä keskenään teltassa ennustivat,kristallipalloon katsellen,mikä on kommuunin tulevaisuus,vai onko sitä.

Suomi ainoana pohjoismaana luopui vielä omasta valuutastaankin.eu Äänestyksenkin osalta harhautettiin ihmiset,kukaan ei tällaista holhouskolhoosia äänestänyt.Kansalaisten rahat sosialisoidaan kommuunin ylläpitoon,poliitikkojen ja muiden rahastaja tahojen tarpeisiin.Salailu,korruptio,mafia jne.siinä sitä eu-kommuunia,ja sen arvoyhteisöä.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Hyvä kirjoitus.

Kyllä kait päätösten vaikutus oli aika hyvin ennustettavissa ja he/ne, joilla oli siihen mahdollisuus turvasivat varansa. Harvemmin kysyntä lisääntyy veroja korottamalla.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Veroilla ja niien korottamisella/alentamisella ei ole mitään yhteyttä kysynnän määrään.

Tarkemmin: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/142150-kans...

Sen sijaan verotuksen rakenteella, tuloerojen kasvattamisella/tasoittamisella, on: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/140663-kans...

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Erityisesti kulutusveroja korottamalla, jota nykyinen hallitus on tehnyt. Hinnankorotus vaikuttaa suoraan kysyntään. Ja kyllä kokonaisveroasteen nostaminen vaikuttaa kysyntään. Jos tulot pienenevät, niin kyllä kysyntäkin heikkenee. Kuinka voimakkaasti riippuu siitä, miten veronkorotukset vaikuttavat tuloeroihin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #112

Luepa nyt nuo antamani linkit, jatketaan sitten.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #113

Kyllä minä ne luin. En vain ole ko asiasta asiasta samaa mieltä kanssasi, vaan samoilla linjoilla kritiikkisi kohteen kanssa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #116

Sitten vain osoittamaan, missä minulla on virhe. Kansantaloustiede kun ei ole, sen enempää kuin muukaan tiede, mielipidekysymys.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #117

Ei se nyt niin kauhean eksakti tiede ole.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

On kuitenkin muistettava, että kaiken alku ja juuri ovat Vanhasen hallitusten väärät päätökset. Tästä on jopa Vanhanen puhunut. Silloin tehtiin päinvastoin kuin olisi pitänyt.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Hauskaa onkin, että samainen Vanhanen on nyt pyrkimässä takaisin politiikkaan, tekemään vääriä päätöksiään.

Tosiasia kuitenkin on, että ongelma on paljon vanhempi: Alku ja juuret ovat Mauno Koiviston kruunajaisissa 1982, jonka jälkeen Kalevi Sorsan viimeisen hallituksen aloittamaa talouspolitiikkaa on jatkettu johdonmukaisesti, hallituksen kokoonpanosta riippumatta.

Suomi taritsee todellisen vaihtoehdon, eikä se synny vaihtamalla puolueita, vaan vaihtamalla edustajia.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Ja tästä seuranneen politiikan mukaisesti olemme antaneet osan meille tärkeästä päätösvallasta kaikkien EU maiden yhteiseksi päästämiseksi. Painoarvomme tässä päätöksenteossa on niin pieni, ettei viime vuosina vallassa olevilla johtajilla ole ollut kykyä tai halua ajaa Suomen asioita vaan jotkut muut vaikuttimet on ohjanneet päätöksen tekoa. Myös kansa vaalien tuloksilla on tukenut tälläistä politiikkaa. Jälleen kerran on vaalit käsilllä joten on taas sen arvioinnin paikka jatkammeko tällä samalla linjalla. Ilokseni muissa EU maissa on myös havahduttu tähän jatkuneeseen kehitykseen ja voi olla, että seuraavan vuosikymmenen aikana saadaan näitä korjauksia aikaiseksi.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #97

Älähän nyt! Saammehan me sentään istua EUn "kovassa ytimessä" kuuntelemassa käskyjä, ettei tarvitse eteisessä odottaa.

Käyttäjän IlkkaJrvel kuva
Ilkka Järvelä

Ylivoimaisesti suurin syy sille miksi ruotsalaisilla on paremmin ostovoimaa kuin meillä on siinä, että ruotsalaiset eivät maksa asuntolainaansa toisin kuin me. Tuon seikan unohtaminen vie pois pohjan kaikilta valuutta- yms spekuloinneilta. Kyllä meidänkin ostovoimamme nousisi ihan kivasti ja työllisyys paranisi sitä myöten jos jättäisimme asuntolainan lyhentämättä. Toivottavasti tuohon ei kuitenkaan mennä koska tuokin kupla tulee puhkeamaan ja ei kivuitta.

Käyttäjän HenriJrvi kuva
Henri Järvi

Tästä kuviosta ei tule muuta mieleen kuin se että Suomi ei taida olle muuta kuin vasallivaltio Saksan ja Ranskan politiikassa, asia josta Ylessä ei tietysti mitään puhuta. Kansalle urheilua, höpinää ja tanssia tähtien kanssa. Yle paskaa. Demareita kai meidän on kiittäminen tästä EU ihanuudesta. Koivisto, Lipponen, Liikanen. Naivine virkamiehineen ovat olleet hakemassa turvaa Venäjästä tai taloudesta EU:n ja Emuun, kiva kun on yhteinen valuutta ei tarvitse miettiä hintoja... Yksinkertaisen naivia, menee läpi yksinkertaiselle kansalle. Että kyllä ne sielllä brysselissä meidän etujamme puolustavat. Todellisuus onkin vaan aivan toista. Itäeruroopan halpisorjat tekemään työt ja alkuasukkaat etsimään leipäjonon päätä. Tätähän tämä on. Ja tiputtamalla keväällä äänestyslappusi uurnaan tulet legitimoimaan tuon kehityksen omalla kohdallasi.

Käyttäjän HenriJrvi kuva
Henri Järvi

Tästä kuviosta ei tule muuta mieleen kuin se että Suomi ei taida olle muuta kuin vasallivaltio Saksan ja Ranskan politiikassa, asia josta Ylessä ei tietysti mitään puhuta. Kansalle urheilua, höpinää ja tanssia tähtien kanssa. Yle paskaa. Demareita kai meidän on kiittäminen tästä EU ihanuudesta. Koivisto, Lipponen, Liikanen. Naivine virkamiehineen ovat olleet hakemassa turvaa Venäjästä tai taloudesta EU:n ja Emuun, kiva kun on yhteinen valuutta ei tarvitse miettiä hintoja... Yksinkertaisen naivia, menee läpi yksinkertaiselle kansalle. Että kyllä ne sielllä brysselissä meidän etujamme puolustavat. Todellisuus onkin vaan aivan toista. Itäeruroopan halpisorjat tekemään työt ja alkuasukkaat etsimään leipäjonon päätä. Tätähän tämä on. Ja tiputtamalla keväällä äänestyslappusi uurnaan tulet legitimoimaan tuon kehityksen omalla kohdallasi.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Tuosta kaikesta ei voi tehdä muuta kuin sellaisen johtopäätöksen, että meille ei pidä koskaan enää synnyttää tuonlaista sixpackkiä. Kolme suurinta ja tietenkin RKP riittää. Oppositioon on tunkua. Kokoomus, SDP vai PS?
Halla-Ahon äänimäärän poistuminen ei siirry perintönä kenellekään ja se saattaa pudottaa PS:n leikistä. Miten sitten SDP ja Kokoomus mahtuisivat yhdessä sotkemaan taas kerran maan asioita, nyt Keskustavetoisesti ? Rubikin kuutio.

Niko Sillanpää

"Tässä on Suomessa asuva Markku, ja Euroopan Unioni tekee työtä hänenkin hyväkseen."

Käyttäjän Masa kuva
Masa Nieminen

Voisi ajatella vanhanajan asuntosäästämistä nyt kun inflaatio on sekä korot ovat lähes nollassa.
Ongelma on se, ettei kenelläkään ole kärsivällisyyttä siihen.
Sama koskee valtiontaloutta.

Käyttäjän JarmoNevalainen kuva
Jarmo Nevalainen

Ihan ensiksi. Suomessa ei olla kokonaisveroasteessa vielä missään ennätyksessä, vuonna 2000 se oli 45,8%. Nyt ollaan vielä prosentti tuosta.

Ongelma on verotuksen painopiste. Sitähän on iloisesti muutettu vuodesta 1987 asti Erkki "olen keskuspankkiiri" Liikasen aloitteesta (verotus kevenee).
Veronmaksun ykkösperiaate kun on se että verot otetaan niiltä joilla on PARAS veronmaksukyky. Nykyään on vallalla täysin päinvastainen mentaliteetti.

Toinen keskusteluketjussa esiintynyt väärä premissi on Suomen valtion velka. Osaako joku sanoa mikä on Suomen nettovelka? =). Kummasti pahimmat paineet katoaa kun tämä luku selviää.

Sitten vielä elvyttämisestä. Niin kauan kun Suomen valtio joutuu lainamaan käytänössä kaiken yksityisiltä ja ulkomaisilta toimijoilta niin touhussa ei ole järjen häivää. Miksi lainata sieltä kun se voi tehdä itse? Mutta kun Eu ja Euro.

Euroopassa on viimesen sadanvuoden aikana vaihdettu valuuttaa lähes sata kertaa. Suomen Pankin holveissa on erinomaiset dokumentit miten se tehdään. Nyt tarvitaan tekijät. 19.4.2015.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Suomen talouden katastrofin perussyy on siinä, että meillä ei ole vieläkään opittu normaalin sivistyneen parlamentarismin periaatteita, jotka ovat käytännössä kaikissa pohjoismaissa, läntisessä Euroopassa, Englannissa, Australiassa jne.

Terveen parlamentarismin perusteella hallituksen muodostaa sellainen puolueblokki, jonka välillä on riittävästi "ideologista liimaa". Suomen kaltaiset siksakki- eli sekametelisoppahallitukset ovat sivistysmaissa täysin tuntemattomia tai aivan poikkeusilmiöitä.

Normaaliin parlamentaariseen käytäntöön kuuluu, että hallitus on joko keskustaoikeistolainen tai keskustavasemmistolainen. Tämän perusperiaatteen mukaisesti Kokoomuksen ja Sdp:n ei pitäisi istua samassa hallituksessa. Heti tämä on Suomen kardinaalivirhe.

Keskustaoikeistolainen hallitus harjoittaa parlamentaarisessa demokratiassa johdonmukaista ja järkevää talouspolitiikkaa, jonka kasvun hedelmät menevät enemmän rikkaille kuin köyhille. Keskustavasemmistolainen hallitus taas harjoittaa myös tolkullista talouspolitiikkaa, joka hyödyttää enemmän köyhiä kuin rikkaita.

Sekametelisoppahallitus harjoittaa sulle-mulle-kompromissehin kaatuvaa tolkutonta talouspolitiikkaa, jonka voitoista ei ole jaettavaa rikkaille eikä köyhille, koska noita voittoja ei ole eikä tule. Talouspolitiikasta puuttuu kaikki johdonmukaisuus.

Tästä huolimatta Suomessa kuljetaan taas kerran puolueblokkivaalien sijaan kohti "pääministerivaaleja", joiden tuloksena on uusi sekametelisoppahallitus, jonka kokoonpanoa ei ratkaista vaaliuurnilla vaan Säätytalon "pitkien puukkojen öinä".

Suomen alhainen äänestysaktiivisuus osoittaa, miten kyllästynyt kansa on vaaleihin, joissa se ei voi määrätä politiikan suuntaa.

Pekka Heliste

Suomen vaalijärjestelmä tuottaa tuloksen, jossa ideologiset erot eivät ole puolueiden välillä vaan puolueiden sisällä.

Jos puolue haluaa menstysä niin ehdolla pitää oolla niin oikeistolaisia kuin vasemmistolaisia edustajia

Kokoomus on kouluesimerkki tästä

Käyttäjän HannuMyllynen kuva
Hannu Myllynen

Onko VATTin Juhana Vartiaisen listassa jotain vikaa?

Ellei niin mikä estää meitä toteuttamasta sitä?

Onko hallitus, kansalaiset vai SAK ja muut nk etujärjestöt estämässä vai mikä?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Karmeinta tässä blogikirjoituksessa on tuo kuva tilastosta: Suomen ja toisaalta Norjan ja Ruotsin "tiet" eroavat, kun Jyrki Katainen, Siilinjärven Valo, tuli valtionvarainministeriksi. "Suomen tie" jatkuin saman Ajatusten Siilinjoen johdolla hänen pääministerikaudellaan.

Kansan tuki oli massiivinen: noin 30 000 ääntä eduskuntavaaleissa!

Onko syypää ongelmiin Katainen, Kokoomus vai Kataisen äänestäjät?

Käyttäjän kaarlo1erjala2 kuva
Kaarlo Erjala

Kansa oli viime vaaleissa kovin arvaamaton. Hallituksen epäonnistumisia ei voi mitenkään panna pelkästään Kataisen eikä Kokoomuksen syyksi.

Pekka Heliste

Ostovoiman vei tulojen tippuminen.Kun bkt tippuu niin ostovoimakin vähenee, ei siihen tarvita verojen nostoa

Verotus on ostovoiman sunteen neutraali, sillä ei valtio polta verorahoja vaan jakaa ne edelleen. Ostovoima on sama riippumtta veroasteesta.

Vain kuka kuluttaa vaihtelee

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Puhutaako vielä Suomesta? Meillä ei taida olla neutraali verotus.

Pekka Heliste

Kuten kerroin,verotus ei vaikuta koko kansan ostovoimaan. Se muuttaa ostovoimaa väestöryhmien välillä

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Jos keskimääräinen veroprosentti olisi 30 tai 20, olisi kansan ostovoima sama? En oikein ymmärrä ajatteluasi.

Bruttotulot ovat laskeneet työttömiksi jääneiltä, työpaikkansa säilyttäneillä ne ovat pääasiassa nousseet. Nettoa on sitten kutistettu aktiivisesti valtion verojen korotuksilla. Veroja on nostettu myös kunnissa, kun niillä ovat menot paisuneet ja lama painaa.

Kaikkien tuotteiden hintaa hallitus on nostanut alv-korotuksilla.

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki

Littyisiköhän kansantaloustieteen teoriaan, joka on kirjoitettu maassa, jossa on ideaalinen tilanne eli neutraali tai mahdollisimman neutraali verotus tms.

Tai yrittääkö sanoa, että pelkkä verojen korotus, jos verotettu raha kiertäisi takaisin julkiseen kulutukseen ei vaikuttaisi kokonaiskysyntään. Mutta kun samaan aikaan on leikattu julkiselta puolelta, niin ei sekään toteudu.

Enkä minäkään silti oikein ymmärrä ajatuksenjuoksua. Jos meidän ongelma on liian suuri julkinen sektori suhteessa yksityiseen sektoriin, niin kyllä verojen korotus joka tapauksessa siirtää rahaa yksityiseltä puolelta julkiselle puolelle. Ei valtiota pahemmin ole maitokaupassa näkynyt.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #136

EKn propagandan toistaminen ei ole kovin omaperäistä, ei ole mitään todistetta , että nuo keinot loisivat yhtään työpaikkaa.

Vielä 90-luvulla työpaikkoja syntyi vaikka työmarkkinat olivat jäykät ja rajoitukset suuremmat

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #138

Ei kai siitä takeita ole, mutta ei julkisen sektorin paisuttaminen kauheasti luo vientituotteita, joiden varaan hyvinvointimme rakentuu.

Kritiikki koski siksak-mallia (puolet veronkorotuksia ja puolet leikkauksia), joka ei taida olla oikein minkään mallin mukainen ja jossa taidetaan leikata kysyntää sekä julkisella että yksityisellä puolella.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #136

Polttako julkinen sektori kerätyt verorahoja? Vai onko Rinteellä jossain rahasäiliö,jossa hän käy uimassa?

Kyllä julkinen sektori pistää joka centtiä liikkeelle ja se päätyy yksityiseen kulutukseen

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #143

Lyhentää velkaa. Tai ainakin yrittää lyhentää velkaa.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #147

Sekin raha menee yksityiselle sektorille....

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #149

Muttei välttämättä kotimaahan nimeltä Suomi.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #150

Raha päätyy kuitenkin yksityiselle sektorille.Ja valtio ottaa tilalle uutta ja vähän enemmän ja jakaa sen yksityiselle sektorille Suomessa

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #151

Kerrohan ihmeessä missä valtio jakaa rahaa niin minäkin tulen paikalle.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #152

Esim Kelassa, sossussa , työkkärissä , TEM:ssä, virkamiehille palkkana etc

Ei muuta kuin anomuksia sisään

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #154

Ihan pari pientä ongelmaa. Tukien perustana taitaa olla bruttotulot, joten verojen korottaminen ei korota tuen määrää. Vaikka olisi nettotulot, niin arvonlisäveron korotus ei vaikuta kuin indeksikorotusten kautta.

Ajatus siitä, että kompensoisi veronkorotuksen vuoksi vähentyneitä tuloja valtion viralla on mielenkiintoinen, mutta kun ne a) ovat yleensä täysipäiväisiä ja aika on rajallista ja b) kun niitä on saneerattu pois.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #136
Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #136
Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #136
Pekka Heliste

Esim ansaitsemme 1000 euroa eli bkt on 1000 euroa.

Jos siitä peritään veroa 40 % niin yksityiselle sektorille jää suoraan 600 euroa

Ja kun valtio maksaa palkat virkamiehille ja sossutuet sitä tarvitseville niin näiden ryhmien ostovoima on 400 euroa eli maassa on edelleen se 1000 euroa ostovoimaa

Jos taas veroa alennetaan niin, että se on 20 % niin yksityiselle jää suoraan 800 euoa kulutukseen.Mutta valtiolla on vai 200 euroa jakaa rahaa virkamiehille ja sossutukea tarvitseville.

Mutta edelleen kansna ostovoima on sama 1000 euroa

Ei valtio polta rahoja vaan se jakaa ne eteenpäin ja kaikki päätyy lopulta yksityiselle sektorille.

Nyt tilanne on sellainen, että bkt on laskenut jotain 10 % ja se leikkaa ostovoimaa aivan oikeasti , mutta se on taas eri asia

Käyttäjän JariVuorijoki kuva
Jari Vuorijoki Vastaus kommenttiin #137

Vaan kun on päätetty korottaa veroja ja leikata menoja. Eli jätetään yksityiselle puolelle heti 600 euroa ja käytetään palkkoihin ja sossutukiin 200 euroa, niin ostovoima onkin 80%.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset