Markku Huusko

Risto muutti edeltä toiseen kaupunkiin

  • Tämän arkistokuvan aikoihin Uudessakaupungissa valmistettiin Saabeja, nyt Mercedes-Benzejä. Lähde: Valmet Automotive
    Tämän arkistokuvan aikoihin Uudessakaupungissa valmistettiin Saabeja, nyt Mercedes-Benzejä. Lähde: Valmet Automotive

Sadun mies Risto lähti Joensuusta Uuteenkaupunkiin Mersuja rakentamaan. Työnantajana toiminut teollisuusyritys oli mennyt konkurssiin. Suurtalouskokki Satu lähtee kohta perässä, Ylen A-Studio raportoi eilen.

Jos kaikki tekisivät kuten Satu ja Risto, Suomen talousongelmat olisivat ilmeisesti aika paljon pienempiä kuin nyt. Työttömyys maksaisi meille kaikille nykyistä vähemmän.

Miksi suomalaiset eivät sitten useinkaan vaihda paikkakuntaa maan sisällä, vaikka työt jostain loppuvat? Muutettiinhan ennenkin Pohjois-Suomesta etelään, Suomesta Ruotsiin ja jopa Amerikoihin asti työn perässä.

Pari selitystä tulee mieleen ja joitain niitä televisiossakin annettiin: ei haluta jättää kotitaloa, saman paikkakunnan ystäviä, sukulaisia ja harrastuksia tai lasten tuttua koulua. Ei ylipäätään haluta lähteä ”vieraaseen kulttuuriin” toisaalle Suomeen.

Vai ollaanko vanhalle paikkakunnalle enemmänkin pakotettuja jäämään?

Jarruttaako muuttamista tällä hetkellä myös ylivelkaantuminen ja pitkä taantuma, kun vanhasta asunnosta ei pääse eroon edes niin, että pääsisi eroon veloista? Kysymys lienee kuitenkin näissä tapauksissa kokonaisuuden kannalta pienestä ryhmästä?

Jarruttaako muuttamista se, että uudella paikkakunnalla asunnot ovat liian kalliita? Ei kai kuitenkaan Uudessakaupungissa tai A-Studion mainitsemassa Raahessa, missä on ongelmia saada teollisuuteen työvoimaa?

Jarruttaako muuttoliikettä se, että ei ole riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja? Helsingin seudulla niitä ei ole, onko niitä Uudessakaupungissa tai Raahessa?

Jarruttaako muuttamista suomalainen ansiosidonnainen työttömyysturva, jonka turvin voi jatkaa kohtuullisin tuloin vanhoissa ympyröissä parikin vuotta, jos työt loppuvat?

Eivätkö jollain alalla jo kannuksensa hankkineet ihmiset halua kouluttautua uusille aloille, vaikka se olisi työantajankin puolesta mahdollista?

Miksi moni työtön suomalainen ei halua muuttaa tai pysty muuttamaan työttömyysalueilta niihin osiin maata, missä on työtä?

Kertokaa minulle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Erinomaisia päättelyitä blogistilla jo onkin.

Asunto:
- Vanhan myynti. Kustannukset. Meneekö kaupaksi? Jääkö velkaa?
- Uusi asunto: Mistä? Millä hintaa? Onko asuntoja? Saako lainaa?

Lasten koulut:
- Kuinka lapset sopeutuvat? Ovatko koulut hyviä?
- Onko harrastusmahdollisuuksia?
- Onko uudella paikkakunnalla sukulaisten tukiverkostoa?
- Loytyykö lastenhoitoa? Millaista se on laadultaan?
- Viihtyvätkö lapset? Sopeutuvatko muuttuneeseen tilanteeseen?
- Miten paikkakunnalla otetaan vieraspaikkakuntalaiset lapset vastaan?

Oma elämä:
- Kokonaan uusi paikkakunta: "Pääseekö sisään piireihin?" Saako ystäviä?
- Miten paikkakunnalla suhtaudutaan tulijoihin?
- Hyppy tuntemattomaan pelottaa useita.
- Onko uudella paikkakunnalla samoja harrastuksia, pitääkö alkaa uusia?
- Mitä koko revohka maksaa? Kaikella on hintansa.
- Muutosta aiheutuu aina stressiä. Jaksaako? Onnistuuko nykyisessä tilanteessa?
- Kestääkö parisuhde kaikki muutokset?
- Onko palkka riittävä kattamaan kaikki muutosta aiheutuneet kustannukset?
- Onko uuden työsuhteen jatkuvuus turvattu?
- Jos ei, onko muita töitä ollenkaan tarjolla?

Itse olen muuttanut yli 20 kertaa elämäni aikana.
- Opintojen vuoksi.
- Töiden perässä.

Suomessa monelle paikkakunnalle. Ruotsiin. Tanskaan. Arabian niemimaalle.

Mitä enemmän on sitoumuksia, sitä vaikeampaa niitä on katkaista.

Uusikaupunki on muuten ihan upea paikka. U:gissa nuoruuteni asuneena :)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Uki on erittäin upea paikka, etenkin tähän vuodenaikaan! Ei ole tullut tosin minulle hirveän tutuksi, vaikka olen siellä pari ensimmäistä viikkoa elämästäni asunut :)

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Hyvää listanpoikasta. Tuohon kun lisää mm puolison työpaikan, vanhemmista huolehtimisen, lasten sosiaaliset ympäristöt, erilaisten harrastusten jatkuvuuden jne. niin alkaisi olla aika kattavasti koottuna niitä syitä. Eli elämä on paljon muutakin kuin työntekoa. On monesti iso harppaus lähteä työn perässä kauas kotoa. Pelkästään materiaan (vaikka siihen omakotitaloon) tuijottaminen ei siis riitä lainkaan selitykseksi muuton vaikeuteen.

Jere Sukarinen

Minä vain 17 kertaa 8^( ja vain yhden kerran opiskelun takia. Tuossa 'kysymys/asialistassa' yli puolet on turhaa murehtimista! Kuitenkin tiedetään: asiat ei murehtimalla parane!

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Kyllä tämä Suomen asumisen painottuminen omistusasumiseen rajoittaa työn perässä paikkakunnalta muuttohalukkuutta selkeästi.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

"Jos kaikki tekisivät kuten Satu ja Risto, Suomen talousongelmat olisivat ilmeisesti aika paljon pienempiä kuin nyt. Työttömyys maksaisi meille kaikille nykyistä vähemmän."

Mikä on tämän oivalluksen painoarvo, kun se suhteutetaan seuraavaan kahteen lukuun?

339 000

12 900

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Nuorelle sinkkumiehelle ei hirveästi tekisi mieli muuttaa pienpaikkakunnalle suuremmasta kaupungista, koska esim. Helsingissä on nuoren sinkkumiehen kannalta Suomen parhaat parisuhde/seksimarkkinat. Turku ja Tampere varmaankin seuraavat perässä. Jos jossain päin maailmaa olisi todella huippu parisuhde/seksimarkkinat sinkkumiehelle tai -naiselle, niin aika helposti sitä sinne muuttaisi pienemmälläkin palkalla. Etelä-Amerikassa on kuulema kohtalaisen hyvät markkinat vaaleille pohjoismaalaisille. Myös Puolassa arvostetaan kuulemma pohjoismaalaisia miehiä, joskaan ei brittejä.

P.S. "Seksimarkkinoilla" en siis tarkoita maksullista seksiä, vaan ihan irtoseksiä, jossa raha ei liiku.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Minulla itsellä on muutamia mahdottomia tekijöitä:

Luottotietohäiriöt. Ne estävät:

- Vuokra-asunnon saamisen, jos hyvin käy, vaaditaan etukäteismaksua
- Netin saamisen, vaaditaan etukäteismaksua

- Asun vanhempani osaketalossa, joten en voi muuttaa sieltä pois, sillä muuten veroetu poistuisi vanhemmaltani ja hän asuu toisessa paikassa eikä voi muuttaa. Verotus ei tunne ketään muuta kuin sen, että vain perheenjäsen siinä talossa antaa sen edun ja satun olemaan ainoa perheenjäsen. Enkä siksi voisi alkaa maksaa kahta vuokramaksua

- Muuttokustannus helkutin iso, esim. vuokrapakettiauton saanti mahdotonta 500-2000 euron etukäteismaksun takia + siihen päälle vuokrausajan maksu. Ennen pakettiauton sai vuokrattua 50-100 euroa vuorokaudessa.

- Vähemmän tuttuja, huonokuuloisena vaikeaa luoda ihmissuhteita

- Täytyy yrittää löytää Turusta töitä, jos vain saa ja koittaa sitä kautta saada velat maksettua nopeammin, siinä sivussa ulosotto ottaa 30% palkasta pois

- Vaivalla saamiani luotuja suhteita ja luottamuksia en haluaisi aloittaa taas saman oravanpyörän, aina on riski, ettei asiat onnistukaan tai työt saattaisivat loppua, taas samat pyöritykset takaisinmuuttoon. Työllä on minulle merkitystä, että saa mahdollisuuden koko ajan tehdä työtä kuin kyhjöttää kotona mieli sairastuen hyödyttömyyteen ja syrjiytymiseen

- Luottotiedoilla voi olla merkitystä työnantajalle, tiedän sen

Siinä suurinpiirtein listaukseni, saatoin ehkä unohtaa jotain. Olen käynyt vuosia sitten läpi helvetin ja haluan pitää nyt ne omissa käsissäni enkä heittää ne hukkaan.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Vaikka tuossa jo hiukan joitain mieleen tulevia asioita sivusitkin, niin jatketaan kuitenkin perheellisen näkökulmasta:

Satu ja Risto ovat ilmeisesti siinä onnellisessa asemassa, että molemmat ovat löytäneet uutta työtä samalta suunnalta. Lähteminen on aika paljon hankalampaa, jos Ristolle löytyy työtä, mutta Sadun pitäisi irtisanoutua omastaan ja jättäytyä tyhjän päälle muuttaakseen perässä.

Kuvio menee vielä monimutkaisemmaksi, jos Sadulla ja Ristolla on lapsia. Pitäisikö Riston jättää perheensä toiselle puolelle maata ja lähteä työn perään, vai pitäisikö myös lasten elämä pistää uusiksi sen toiveen varassa, että perheen tulevaisuus on muualla.

Ja kun nyt otit esimerkiksi juuri Uudenkaupungin, niin kaikki ovat varmasti oppineet, kuinka volatiili autoteollisuuden sopimusvalmistajan ura on. Sopimus Mercedeksen kanssa on voimassa vuoteen 2016, jonka jälkeen saattaa olla, että edessä on taas uuden työpaikan etsintä. Perheellinen saa siis mahdollisesti taas ensi vuonna viedä lapsensa uudelle paikkakunnalle. Pistää miettimään, mikä onkaan perheen parhaaksi.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Auts. Lapsiperheenä idästä länteen olisi ollut minulle jotakuinkin sietämätön ajatus niin lapsena kuin nuorena isänäkin. Samaistun jokaiseen, joka tunteiden selittämättömällä tasolla takertuu kotiseutuunsa kaikin keinoin, olkoon velallinen tai velaton, työssä tai työttömänä. (Minua saa kaikin mokomin tituleerata araksi luuseriksi.)

Käyttäjän JukkaLaulajainen kuva
Jukka Laulajainen

Hevonen ei viihdy kallion kerrostalokämpässä ja voin muutenkin kuvitella tallipaikkojen hinnat. siispä helsinki ei ole vaihtoehto.
Allekirjoittaneen nykyisessä työpaikassa ajetaan keskitystä pääkaupunkiseudulle, töitä olisi mutta palkka pysyisi samana, se raha ei elämiseen siellä riitä.

Käyttäjän ritvalehtonen kuva
Ritva Lehtonen

Asia olisikin kovin helppoa, jos saisi kotiinsa hyvät ja varmat vuokralaiset ja voisi sitten palata takaisin. On se kodin perustaminen vaan niin iso asia, ettei sitä mielellään lähde, koska työpaikatkin ovat nykyään epävarmoja tai niitä menee konkurssiin tai ne lopettaa. Ei uskalla tällaiseen monikaan luottaa, koska pysyviä työpaikkoja ei enää ole ja kaiken aikaa työntekijän irtisanomista heikennetään.

Voikin ajatella asiaa myös niin, miksikös ne työpaikat ei voisi rakentua maakuntiin, eli pois kaupungeista, jolloin työntekijät olisi jo valmiina lähellä. Maaseudun hyödyntäminen olisi muutenkin tervetullut, koska liian paljon erilaisia ongelmia ja juurettomuutta syntyy, jos kaiken aikaa ollaan muuttamassa työn perässä suurkaupunkeihin.
Tiestö kuntoon ja hajautetusti tehtaat ympäri suomea. Tavara kulkee helpommin kuin asunnot.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Aika harva ottaa riskin muuttaa tilapäisen nousukauden vuoksi pysyvästi ugiin tms, jolloin seuraavan laskusuhdanteen/irtisanomiskampanjan vaikutukset voivat sattua aika pahasti.
Tehtaan kannattaisi lyödä parkkipaikalle riviin talovaunuja, sisustettuja merikontteja tms, joissa potentiaalinen uusi työntekijä voisi käytännössä ilmaiseksi asua viikot ja pienellä riskillä mutustella, miten elämä alkaa sujua. Rantakaupungeissa joku asuntolaivakin voisi tulla kysymykseen.
Toisin kuin Ketunkalliolle rakennetun minkkitarhan, tuollaisen voi myydä tai siirtää jos ja kun suhdanteet muuttuvat. Töpselin kun nykäisee seinästä, niin juoksevat kulutkin putoavat lähelle nollaa.
Toisaalta jos työntekijä tuntee työn ja paikan omakseen, hän voi samalla katsella vuokra- tai omistusasuntoa ja asettua tukevammin paikkakunnalle.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Nykyisin telakalla peruskorjataan ja rakennetaan uusia aluksia ainakin puolustusvoimille, rajalle ja pelastuslaitoksille. Muistelisin nähneeni öljyntorjunta-aluksen telakan laiturissa muutama kuunkierto sitten.

Ukissa käydään ja on käyty töissä hieman pitemmältäkin. Kokemusta itseltäni aikanaan päivittäin noin 100 kilometrin yksisuuntainen matka ja illalla toinen mokoma lisää takaisin.
Vaan onhan siellä ja varsinkin lähikunnissa asunnot edullisia. Varsinkin upeilla merenrantapaikoilla olevia kesämökkejä saa hintaan joka duunarinkin kannattaa maksaa.
Kaunis pikkukaupunki. Kesäisin yllättävänkin vilkas, talvella sitten rauhallisempi.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Ansiosidonnainen työttömyysturva. Kun sitä heikennetään, niin muuttoliike pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin kiihtyy.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

"Sadun mies Risto lähti Joensuusta Uuteenkaupunkiin Mersuja rakentamaan. Suurtalouskokki Satu lähtee kohta perässä, Ylen A-Studio raportoi eilen. Jos kaikki tekisivät kuten Satu ja Risto, Suomen talousongelmat olisivat ilmeisesti aika paljon pienempiä kuin nyt."

Tässä oli kyse kahdesta työssäkäyvästä ihmisestä, jotka muuttivat suoraan uusiin työpaikkoihin. Meillä on tässä maassa lukemattomia ihmisiä, jotka kyllä muuttavat työttöminä etsimään työtä suurista kaupungeista, mutta eivät silti työllisty.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Herättelin tällä esimerkillä keskustelua siitä, miksi työttömät eivät aina hakeudu työttömyyspaikkakunnilta sinne, missä työtä on. Minusta tuo Ylen jutussa mainittu raahelaisen yrityksen työvoimaongelma on erityisen silmiä avaava.

Tampere on ymmärtääkseni aika hyvä esimerkki siitä, että kaupunkiin muutetaan muualta työn toivossa. Työttömyys siellä ainakin on hurjaa, kun työttömyysaste oli 18,0 prosenttia viime vuoden lopussa. Vielä ikävämpiä lukuja tosin löytyy Kotkasta, Lahdesta ja Jyväskylästä, kertoo pirkanmaa.fi.

http://www.pirkanmaa.fi/fi/tampereella-seka-suurin...

Käyttäjän JuhaKajander1 kuva
Juha Kajander

Ei kai kukaan nykyään muuta työtä etsimään. Sen sijaan moni saattaa muuttaa lyhytaikaiseksi jäävän pätkätyön vuoksi.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Asunnon omistaminen vaikuttaa olevan riski nykyisin. Eikä muutto olekaan läpihuutojuttu.

Jos paikkakunnalla asuntojen hinnat kääntyvät laskuun saattaa käsissä olla asunto, jonka myyminen ei onnistu helpolla ja käsissä on lähinnä vanhan asunnon korjausvelkaa, kuten putkiremontteja.

Pienemmillä paikkakunnilla asunnon arvot ovat voineet laskea voimakkaastikin, kuten HS kirjoittaa.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Ei uudelta paikkakunnalta kannata lähteä ilman hyvää selvitystyötä asuntoa ostamaan. Voi myös tulla huijatuksi, kun ei tunne kaupungin markkinoita. Erikoispiirteitä kaupunginosineen ei netistä opita.

Vuokra-asuminen saattaisi olla ainakin alkuun optimaalinen ratkaisu. Jos sellaista on tarjolla.

Jos hyvä tuuri käy, voi työtä tarjoavalla yrityksellä olla ratkaisuja asumiseen. Tai ainakin apua voi saada, jos kysyy.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Taisin olla epätarkka kommentissani:

Tarkoitin enemmän sitä, että lähtö pois entiseltä paikkakunnalta ei olekaan yksinkertaista, jos on omistusasunto, josta on velkaa, ja luvassa on putkiremontteja, kattoremonttia, ikkunaremonttia jne.

Ja varsinkin jos vanhojen asuntojen kauppa ei omalla paikkakunnalla käy.

Sekin vaikuttaa siihen, jos työvoiman kysyntä ja tarjonta ei kohtaisi.

Palkkojen alentaminen ei välttämättä tee muuttoa helpommaksi. Kauanko lie kestää, että palkkojen alenemisen seurauksena vuokrat ja ruokien hinta laskevat?

Nekin vaikuttavat ostovoimaan, joka on tutkitusti Suomessa huono.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Olen muuttanut työn perässä Oulusta Tampereelle, ollut etätyöläisenä Turussa, muuttanut Jyväskylään ja takaisin Pirkanmaalle Nokialle. Ouluun takaisin ei ole ollut edes harkinnassa, vaikka nykyään siellä voisi olla halpoja asuntoja myynnissä sattuneesta syystä.
Kahdesta asunnosta eri kaupungeissa ei saa verovähennyksiä kun asuu yksin eli se on käytännössä kuin heittäisi rahaa kadulle, kun toinen kämppä on viikot tyhjillään ja kulut juoksee. Asunnon ostossa ja myynnissäkin kuluu rahaa varainsiirtoveroon ja välityspalkkioihin, nimimerkillä kokemusta on.
Matkakulut etätöiden takia sentään hyvitetään kohtuu hyvin, paitsi että reissun päällä rähjäytyy vuosia kestäessään. Ja jos autolla kulkee, niin turvallisuusriski sekin on, siis jos päättää ettei muuta kotipaikkakuntaa.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Olen tehnyt monta vuotta kohtalaisen vaativaakin työtä niin, että työmatka yhteen suuntaan oli 125 kilometriä.

Vahvistan omien kokemustenkin kautta sen, että liian pitkä työmatka on huono idea.

Jostain luin, että yli tunnin työmatka on oleellinen työviihtyvyysasia. Myös moni muu asia on haitaksi pitkien työmatkojen takia.

Lisäksi on tutkimusnäyttöä, että istuminen on erittäin epäterveellistä.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Omat vanhempani vaihtoivat paikkakuntaa useamman kerran töiden perässä ennen kuin jälkikasvu ylsi kouluikään. Itse olen päätynyt opiskelemaan ja töihin Lohjalta pääkaupunkiseudulle mitä nyt New Yorkissa pari vuotta kävin töissä ennen omaa jälkikasvua.

Liekö merkittävin jarru muuttohalukkuudelle ainakin lapsiperheiden kohdalla siis se, että lasten halutaan käyvän koulunsa yhdellä, korkeintaan kahdella paikkakunnalla?

Onkohan tästä aiheesta tutkimustietoa?

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Itse koin aikaisemmin juurettomuuden tunteita monista muuttamisistani johtuen.

Sittemmin ymmärsin, että niinhän siinä kävikin, että aika lailla kotonaan osaa olla ihan missä vain. Koti on siellä, missä sydän on. Itselleni on erittäin helppoa ja luontevaa tutustua hyvin erilaisiin ihmisiin missä vain.

Silti ymmärrän arvon siinä, että on ne pysyvät ystävyyssuhteet ja vahvat juuret.

Lasten kyky käsitellä muuttamisestakin aiheutuvaa stressiä on hyvin erilainen, kuin aikuisilla. Tarkka miettiminen on viisasta, jos miettii, että muuttaako vai ei.

Tsekkaanpa sopivalla ajalla, jos tutkimuksia löytyisi. Menee luultavasti sosiologian tai sosioekonomian tai yhteiskuntatieteen suuntaan.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Yksi kysymys joka on edelleen täysin relevantti:
kohtaako Suomessa työntekijän osaaminen ja työpaikkojen tarjonta?

Tai toisella tavalla kysyttynä:

Mitä osaamista työn hakijalla on?

Firmat ovat nykyisin erittäin kevyitä. Yhtään ylimääräistä ihmistä ei ole kouluttaa tulijoita.

Eräs toimitusjohtaja kertoi tällaista, kun häneltä oli kysytty uusille myyntiammattilaisille perehdytystä: "Teidän tulee osata työnne tänne tullessanne. Jos ette ole ammattilaisia tullessanne, me emme voi teitä kouluttaa." Hyvin kuvaavaa tämän päivän työpaikoilla.

Esimerkki:

Koulutus ja opetus ovat järjestelminä vielä vuonna 2015 kohtalaisen kankeita.

Ihan historiallisista syistä. Jotka syyt ovat olleet aikanaan erittäin hyvät ja perustellut.

Osaamisen tarve muuttuu nykyään erittäin nopeasti. Koska tiedon määrä lisääntyy erittäin nopeasti. Uusia keksintöjä tehdään todella riuskaa vauhtia.

Kauanko kesti, että PC-oli lähes joka kodissa?
1982-2012. Noin 30 vuotta. Työväline hyvin vaativienkin asioiden tekemiseen on kaikkialla.

Kauanko kesti, että Google on lähes kaikkialla maailmassa käytössä?
1999-2014. Noin 15 vuotta. Tiedon etsiminen on mahdollista ihan kaikkialla.

Kauanko kesti, että Snapchat tai Whatsapp ovatkin nuorten suosikkimedioita?
Alle 5 vuotta.

Kehitys nopeutuu koko ajan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"Miksi moni työtön suomalainen ei halua muuttaa tai pysty muuttamaan työttömyysalueilta niihin osiin maata, missä on työtä?"

Päätoimittajan kysymys on sekundaari. Primaari kysymys on: Missä sitä työtä mahtaisi oikein olla?

Käyttäjän IiroKoppinen kuva
Iiro Koppinen

Uusikaupunki on hieno paikka; tuli aikoinaan vuosittain seilattua Merikarvialta upeaan vierasvenesatamaan Crusell-viikkojen aikoihin.
A-mersujen kokoaminen on esimerkki, että emme me suomalaiset ihan surkimuksia välttämättä olekaan. Uuskaupunkilaiset kokoavat itse konseptoimassaan tehtaassa muutamalla robotilla A-mersuja, joiden laatu tyydyttää täysin mersun vaatimukset ja ovat vähintään sitä tasoa kuin Rastattin päätehtaan laatu, jossa sentään on robottejakin moninkertainen määrä. Käynti tehtaassa teki minuun suuren vaikutuksen. Kaikki oli minimalistista, mutta tehokasta ja asiallista.
Kyllä se koti/linna alkuperäpaikkakunnalla taitaa olla jarru lähteä, jos siitä ei edes saa asiallista hintaa tai kaupaksi yleensä ollenkaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/19638...

Miksi olet ikinä edes tullut kuvitelleeksi, että me suomalaiset olisimme surkimuksia?

Pekka Heliste

Suomessa muutetaan enemmän kuin koskaan, paljon enemmän kuin esim 80-luvulla

http://www.stat.fi/til/muutl/2014/muutl_2014_2015-...

Mutta ei muuttoliikettä voi olla enemmän kuin on työpaikkoja

Työkkäreissä on n 630000 työnhakijaa , mutta heillä on haettavana vain n 40000 työpaikkaa

Eli vain 7 % työttömistä voi muuttaa työn perässä

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Helsingin sisäpoliittinen vehkeily hidastaa asuntorakentamista kohtuuttomasti, kuten tekevät myös useat EU:n ja ympäristöministeriön pykälät, kuntalaisten maaniset kaavavalitukset ja ELY-keskuksen mielivalta. Esimerkiksi Helsingin vanhan kantakaupungin kaltaisia uusia alueita ei nykyään yksinkertaisesti saa rakentaa, koska vastaan tulee ainakin parkkipaikkasäädökset, melunormit, pienhiukkasnormit, esteettömyyssäädökset, viheraluesäädökset yms. Tämä siitäkin huolimatta, että Helsingin kantakaupunki on useilla mittareilla mitattuna kaikkein halutuinta asuinseutua Suomessa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Helsinskijssä on tällä hetkellä tyhjillään yli 40 000 asuntoa. Montako pitäisi rakentaa lisää, että niitä olisi tarpeeksi?

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

No aluksi sellaiset 200 000 vaikkapa. Saa niitä minun puolestani rakentaa vaikka kaikki puistot, tiet ja metsät täyteen. Mitä enemmän, sitä viihtyisämpää.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #47

Miten 200 000 tyhjää asuntoa lisää Helsinkiin lisää viihtyvyyttä?

Pekka Heliste

Eivät ne ole tyhjillään, ne ovat kakkosasuntoja tai tilapäisessä käytössä.

Esim virolaisia majoitetaan 5 yksiöön ja he ovat ns tilapäisiä asujia, jotka eivät tee muuttoilmoitusta.

Tai yrityksiin tulee lyhytaikaisia , jotka majoitetaan tilapäisesti.

Tai muualla maassa asuva pitää kesämökkiä Helsingissä

Käyttäjän teemukakkuri kuva
Teemu Kakkuri

Minä olen raahelainen paluumuuttaja. Lähdin 19-vuotiaana armeijan kautta opiskelemaan Helsinkiin ja jäin sille tielle. Palasin 53-vuotiaana 34 poissa vietetyn vuoden jälkeen ensin hoitamaan lyhyttä sijaisuutta, sitten vakinaiseen työsuhteeseen. Kun saimme lapset omilleen, muutti vaimonikin Raaheen, josta löytyi omaa koulutusta ja kokemusta vastaavaa työtä.

Viihdyn täällä paljon paremmin kuin pääkaupunkiseudulla. Sitä tosin helpottaa tuttuus, vaikka 34 vuotta on pitkä aika. Kaikkialle kotiutuu, jos on itse valmis muutoksiin. Helpommin Pohjanmaalle kotiutuu kuin Helsingin seudulle.

Luopuminen tutuista kuvioista ja uusien omaksuminen ehkäisee dementiaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset