Markku Huusko

Älkää sitten sanoko ettei kukaan varoittanut

Suomen ja Kreikan touhuissa nähdään nykyisin usein yhtäläisyyksiä. Viimeksi tänään on uutisoitu yhden kansainvälisen eurokriitikon ja yhden kotimaisen yritysjohtajan maininneen nämä kaksi talouden alisuorittajaa samassa virkkeessä.

"Kuten Paul Krugman on aiemmin osoittanut ja monet muut meistä vuosia ovat huutaneet vuosia, Suomen ei olisi pitänyt liittyä euroon ikinä, kuten Kreikankaan ei olisi pitänyt", brittiläinen Ukip-aktiivi, talouskommentaattori Tim Worstall pohti kirjoituksessaan Forbesissa.

"Esimerkiksi vuonna 2012 Suomeen investoitiin Kreikan jälkeen vähiten Euroopassa", teknologiayritys Outoteckin toimitusjohtaja Pertti Korhonen muistutti Kultarannassa Suomen taloudelliselle ja poliittiselle eliitille.

Suomessa on laajasti vallalla näkemys, ettei markkaan ole paluuta ja devalvaatiot ovat osa kadonnutta kansanperinnettä. Isoja monin tavoin omillaan pärjääviä maailmantalouksia edustavien Worstallin ja Krugmanin valuuttaoppien ei uskota soveltuvan tänne.

Edes vientiteollisuus ei omaa markkaa toivo, vaan se uskoo pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ajamaan yhteiskuntasopimukseen ja erityisesti sen työaikaa pidentävään osaan.

Olosuhteet ovat ne, joihin Outotecin Korhonenkin viittasi.

"Tavaravienti on pudonnut vuoteen 2008 verrattuna 18 prosenttia eli 12 miljardia ja yritysten investoinnit ovat pudonneet kymmenen miljardia alemmalle tasolle. Tämä vastaisi kymmentä Äänekosken biotuotetehdasta joka vuosi, siis joka vuosi", hän sanoi.

Yksityinen sektori ei kykene enää mitenkään elättämään sellaista julkista sektoria, johon tässä maassa on totuttu. Tästä myös yritysjohtaja Korhonen varoitti.

Arvovaltainen Moody’s on liittynyt luokittajista niiden joukkoon, jotka eivät usko Suomeen entiseen tapaan. Näkymät ovat sen mukaan negatiiviset. Varoitus sekin.

Ikävästi samoihin aikoihin on kansainvälisten sijoittajien luottamus eurooppalaisiin ”turvasatama-arvopapereihin” laskenut.

Suomen kymmenvuotisen lainan korko on hupsahtanut Saksan vanavedessä hetkessä lähes prosenttiyksikön ylöspäin runsaaseen 1 prosenttiin. Varoitus sekin.

Varoituksia on saatu aika monta.

Ja sitten yksi pyyntö: voisiko höpinät maailmalta ilmaiseksi saatavasta rahasta jo lopettaa?

Mikähän rahan hinta muuten olisi omalla markalla? 10 prosenttia? 15?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (131 kommenttia)

Anne Lindell

Olemme,Markku, paljolti samoilla linjoilla ... eli, on aika alkaa puhua totta. Kansan kusettamisella ei voiteta mitään.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Olen kokoajan itse varoittanut, ettei tämän kaavion vaikuttavuustoimet riitä, jos Suomen valtion ottamien lainojen korkotaso nousee 1-3-? prosenttiyksiköllä.
Kaavion ajanjaksolle tulee miljardiluokan korkomenoja lisää.

http://img.yle.fi/uutiset/hallitusneuvottelut/arti...

http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/195860-tass...

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Näinpä. Paljon on kuultu viisaita varoituksen sanoja, mutta nyt myös kansainväliset finanssimarkkinat muistuttavat olemassaolostaan.

Ajattelepa Seppo-Juha, jos Suomessa olisi ikioma markka. Korkomaailma olisi jotain ihan muuta ja tulevaisuudessa nykyisestä 100 miljardin euron velkapotista voisi joutua maksamaan vuodessa 5, 10 tai 15 miljardia euroa korkoa nykyisen 1,5 miljardin euron sijaan, koska velan määrä ainakaan tuskin vähenisi.

Suomen hävittäjäkaluston uusiminen maksaa sellaiset 6 - 10 miljardia euroa. Esimerkiksi siihen voi noita potentiaalisia vuosittaisia korkomenoja suhteutella. Mahtavatko tällaiset asiat noille kansainvälisille euromätkijöille tulla edes mieleen?

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Tuossa kommentin linkissä tuon vertailuksi esille korkomenot vv. 2002-2003, jotka n. 50 mrd:n velkakannalla olivat 2,5 kertaiset tämän vuoden budjetoituihin korkomenoihin verrattuna.

Euro on tuonut vakautta, vaikka siinä on myös valuvikoja. Saksa ja Ranska rikkoivat itse vakaussopimusta ja uskoivat v. 2002 kaiken Kreikan fuskaamisen ja velaksi elämisen sekä eivätkä puuttuneet Kreikan korruptioon.

P.s. Korkotaso markkinoilla voi nousta 1-3 prosenttiyksikköä lähivuosina, mutta sekin tuo miljardiluokan lisämenot. Saksan pitkin lainojen korkotaso on tässä kevään mittaan joussut nollan pinnasta lähemmäksi 1 prosenttia.

Jouni Peltoniemi

Nyt vaan toimittajalta ja monilta muiltakin kommentoijilta unohtuu, että Suomi velkaantuu juurikin euron takia. Markassa voisimme elvyyttää ihan vapaasti sisäisesti niin paljon kuin haluamme ja ulkomaisen velanoton voisi rajoittaa vain todellisiin kriiseihin.

Eurossa taas on systemaattinen pakko ottaa jatkuvaa uutta velkaa eikä siitä kierteestä voi järjestelmän sisällä edes hypätä pois, vaan kaikki velkaantumisen pysäyttäneet valtiot ovat romahtaneet hirvittävään kurimukseen. Aikamoista epäinhimillisyyttä tukea tuota polittiikkaa ja vielä ajaa samaa Suomeenkin.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

On erittäin epäuskottavaa povata kehittyneille länsimaille 10-15% vuosikorkoa jos ne käyttävät kelluvaa valuuttaa kuten vaikkapa Ruotsi, Puola tai Sveitsi.

Tästähän minä yritin jo vuosi sitten oikaista sinua tässä blogauksessani:

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1684...

Et ole yksin oletuksesi kanssa, mutta auttamattoman väärässä. Toisessa blogauksessani "markan toinen tuleminen" näytän Ruotsin ja Suomen korkoerot vuodesta 1998 vuoteen 2014, kertaakaan ero ei ole muutamaa prosentin kymmenystä suurempi ja lisäksi toisinaan Suomen korko on Ruotsin korkoa pienempi, näin riippumatta onko kyseessä markka vai euro.

Ehkä voisit miettiä edes yhtä syytä miksi juuri nyt yllättäen korkoero olisi aivan giganttisesti enemmän eli jopa 10%? Mihin ihmeeseen tällainen ihme perustuisi?

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1668...

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen Vastaus kommenttiin #130

Yrität haastaa argumentein Huuskon ja SJP:n? Onnea yritykselle.

Niko Sillanpää

"Mikähän rahan hinta muuten olisi omalla markalla? 10 prosenttia? 15?"

Ehkä tosiaan 10-15%, jos pidettäisiin kiinni vahvan markan kiinteästä vaihtokurssista. Jos taas markka kelluisi (ja devalvoituisi), ehkä 3-4% talouskasvusta ja muista fundamenteista riippuen.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Että ulkomainen lainoittaja luottaisi omalla pikkuvaluutalla sooloilevaan maahan niin, että kovaa vauhtia ylivelkaantuva valtio saisi tuolla hinnalla rahaa markkinoilta?

Niko Sillanpää

Niin kuin Ruotsi tai Tanska? No ok, jälkimmäisellä on eurokytkentä, entäs Sveitsi? Norja on sellainen öljykuriositeetti, että sitä ei kannattane mainita.

Suomen julkinen velka / bkt ei ole länsimaisessa mittakaavassa kovin suuri.

Eiköhän luottaisi, jos ja kun devaltoituminen potkaisisi viennin (-> talouskasvun) liikkeelle.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #7

Ruotsi hoitaa asiansa ja Tanskakin jotenkin eli ne ensinnäkään eivät ole tässä velkaspiraalissa missä meidän valtiomme. Joka tapauksessa Suomen valtion raha kallistuisi niin, että miljardeja verorahaa menisi vuosittain lisää pelkkiin korkoihin.

Äkillinen devalvoituminen olisi aikamoista myrkkyä eurovelkaisille yrityksille. Moni kaatuisi/kaadettaisiin ja syntyisi nopeasti lisää työttömyyttä, ehkä samaan malliin kuin 1990-luvulla.

Oma kysymyksensä on, miten eurovelkaantuneita kotitalouksia kohdeltaisiin noissa kriisioloissa. Miten kävisi kotimaisen finanssijärjestelmän, kuin 1990-luvulla?

Vientiyritykset hyötyisivät vähitellen, mutta tuhoa ehtisi tapahtua valtavasti ennen sitä. Työllistäisikö esimerkiksi metsäteollisuus niissäkään oloissa nykyistä enempää?

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen Vastaus kommenttiin #13

Huusko juttelee:

"Ruotsi hoitaa asiansa ja Tanskakin jotenkin eli ne ensinnäkään eivät ole tässä velkaspiraalissa missä meidän valtiomme."

Kannattaa ehkä vilkaista niitä Ruotsin ja Tanskan velkakelloja joskus. Ruotsin valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen on noussut yhtä vauhdikkaasti kuin Suomella; viime vuonna 38,7% ja tänä vuonna 43,9%.

Suomella olisi halutessaan pelivaraa. Tosin voi olla, että sitä ei ole kovin kauaa, mutta katsotaan nyt miten tämä EU-komission ukaasilla toteutettu talouskuriohjelma ajetaan täällä läpi. Irlannin ja Espanjan esimerkit eivät lupaa järin hyvää ainakaan kasvun kannalta; yhteiskunnallinen protesti tosin jää vähäiseksi, etenkin kun se ainoa EU-kriittinen puolue on nyt saatu kesytettyä.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #18

Nyt juttelee Jalonen. Tämä suomalainen spiraali on pohjoismaisittain vertaansa vailla vuosittaisen lisävelkaantumisen kestossa 2009 - 2014 ja edelleen paheten:

http://www.treasuryfinland.fi/fi-FI/Tilastot/Valti...

Mitähän olet käyttänyt lähteenä Ruotsin ja Tanskan osalta, jos löydät niistä lähellekään vastaavaa kierrettä?

Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #13

Suomen keskuspankki muuttaisi tietenkin euroeron yhteydessä euromääräiset luotot kiinteällä kurssilla yön yli markkamääräisiksi. USD:ssa ja CHF:ssä olevia luottoja on Suomessa vähän sekä yrityksillä että kotitalouksilla.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola Vastaus kommenttiin #13

"Ruotsi hoitaa asiansa"

Suomen euroon liittymisen jälkeen Suomi on menettänyt Ruotsille markkinoita ja työtä. Yhtenä esimerkkinä Stora-Enso, joka on aina tarvittaessa, kun kilpailu on sitä vaatinut, tuottanut Ruotsissa, Suomen sijasta, Eurooppaan ja maailmalle menevät tuotteensa . Euron takia myös muut Suomen metsäteollisuusyritykset ovat heikentyneet suhteellisesti enemmän kuin olisi käynyt omalla kelluvalla valuutalla. Tämä on tapahtunut vaikka tehtaat Suomessa oli 90-luvulla maailman parhaiden joukossa.

Thaimaan matkailussa kansalaiset ovat euroilla pärjänneet ja oppineet ainakin tuhlaamaan ja saastuttamaan ilmakehää.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Suomelle lainaaminen on kuin juopolle lainaamista. Vaikka kunto rapistuu koko ajan, tosiasioita ei tunnusteta vaan juhlitaan lisää. Ja velaksi tietysti.

Vanheneva ja laiskistuva väestö vaatii aina vain enemmän ja laadukkaampia juomia.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kannattaa Markku muistaa, että mistä tämä "kovaa vauhtia velkaantuminen" johtuu. Jos sitä mielestäsi voisi hillitä niin, että yksityinen sektori kasvaisi takaisin entisiin mittoihinsa lisäten verotuloja ja vähentäisi työttömyystukia niin 3-4 prosenttiakaan ei ole välttämättä paha.

Viimeaikaiset velkakirjamarkkinat ovat nyt havahtuneet siihen, että euroalue todellakin on piristämässä inflaatiotaan - ja saattaa siinä onnistuakin. Siksi tuottovaatimukset kasvavat myös.

Niin, ja olen sitä mieltä edelleen, että tuon yksityisen sektorin kasvattaminen takaisin onnistuu paljon helpommin omalla kelluvalla valuutalla.

Eipä tuota Ruotsin kruunuakaan voi maailman mahtivaluuttana pitää, mutta sellainen lilliputtivaluutta kuin Yhdysvaltain dollarin indeksiarvo (DXY) määräytyy muutaman valuutan mukaan. Ja Ruotsin kruunu on yksi näistä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #25

"Eipä tuota Ruotsin kruunuakaan voi maailman mahtivaluuttana pitää, mutta sellainen lilliputtivaluutta kuin Yhdysvaltain dollarin indeksiarvo (DXY) määräytyy muutaman valuutan mukaan. Ja Ruotsin kruunu on yksi näistä."

Ruotsalaiset osaavat hoitaa talouttaan vaikka heillä onkin oma valuuttansa, toisin kuin suomalaiset. Kruunun arvo kyllä heiluu, mikä on huono asia, mutta kruunu on säilyttänyt arvonsa, mikä on hyvä asia. Sveitsikin osaa hoitaa talouttaan, mutta liiankin hyvin, frangi vahvistuu, mikä on Sveitsille huono asia.

Paras tilanne on jos valuutan arvo säilyy muihin valuuttoihin nähden ennallaan. Se tuo vakautta talouteen, varsinkin Suomen kaltaisen maan talouteen joka elää eurosta huolimatta vielä vallatonta markka-aikaa. Euro pitää sen edes jollain rotilla.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #28

Arto, mutta kun tämä maailmamme, jossa me elämme, ei ole "vakaa". Yksi huono satovuosi voi pilata "vakauden", toisena vuonna taas tulee ennätyssato.

Mutta jos haluat sen devalvaation mielummin massatyöttömyyden ja konkurssin kautta niin saat sinä sitä mieltä olla. Tee kierros manner-Kreikassa katsomassa, että mitä silloin on odotettavissa. Ehkä se muuttaa mielesi.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #35

"Mutta jos haluat sen devalvaation mielummin massatyöttömyyden ja konkurssin kautta niin saat sinä sitä mieltä olla. Tee kierros manner-Kreikassa katsomassa, että mitä silloin on odotettavissa. Ehkä se muuttaa mielesi."

Mikä muuttaisi kreikkalaisten mielet?

En suosi Kreikkalaisten suosimaa velkaantumispolitiikkaa. En muuten pidä syyllisinä siihen kreikkalaisia, vaan vastuuttomia kreikkalaisia populistipolitikkoja, jotka ovat harhauttaneet ja narranneet vallanhimossaan Kreikkalaisia äänestäjiä. Sääliksi käy Kreikkalaisia, mutta ei tämä Kreikan sotku Eurosta johdu.

EU yrittää auttaa, mutta populistit naruttavat ainavaan kreikkalaisia äänestääjiä, mistä syystä sotkusta ei näytä tulevan loppua.

Käyttäjän donnybird kuva
tuula pakarinen-curry Vastaus kommenttiin #28

Ei rahan nimellä ole mitään merkitystä, vaan sillä mistä se tulee kunkin talouden kiertoon.

Eurorahaan liittyminen on mielestäni mukavasti harhauttanut koko rahasysteemin merkityksen.

Raha on jo pitkään tullut kaikkiin talouksiin luottona, mutta ennen luoton
antaja oli valtio itse. Siitä systeemistä kun luovuttiin, luovuttiin itsenäisestä rahapolitiikasta.

Asia on niin yksinkertainen, että sitä ei uskota.
Virallisesti puhutaan vain velkojen korkojen tuomasta ongelmasta, pakko
tuhlauksen, eli keinotekoisen tuotteen tekemisen muodossa, jotta saadaan
rahaa liikkeelle. Kuten esim. saksalaiset pankit lainaavat rahaa kreikkaan,
jotta kreikka voi sitten ostaa saksalaista tuotantoa, kuten teollisuuden
kuviot osoittavat.
Ilmaston muutos, ja päästökaupat ovat samaa maata. Ja moni muu "tuotanto".

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #25

Yksityisellä sektorilla menee Suomessa joillain aloilla ihan hyvin nytkin. Esimerkiksi telakkateollisuus saa Turkuun hienoja tilauksia, koska toiminta on omistuksellisesti ja rahoituksellisesti nyt vakaata, teknologinen osaaminen kunnossa, eikä suomalaisen työvoiman hintakaan näytä haittaavan.

http://www.uusisuomi.fi/raha/83169-suomeen-2-eritt...

En ole myöskään kuullut valituksia Mercedes-Benzin Uudenkaupungin valmistustoiminnan osalta.

Valuutta ei ole taloudessa autuaaksi tekevä asia. Osaaminen on - ja rahoitus.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #29

Juu, kyllä osaaminen on ihan hyvästä, mutta pahoin pelkään, ettei kaikista suomalaisista tehdä tekniikan tohtoreita riittävän mielekkäässä ajassa.

Olen kyllä sitäkin mieltä, että työajan pidennys on parempi tie kilpailukyvyn palauttamiseen kuin palkka- ja etuusleikkaukset. Ei sekään silti yhtä mukava kuin valuuttakurssien automaattiset joustot.

Leikkauksista ja veronkorotukset ovat tälläkin Euroopan kolkalla jokapäiväisiä uutisaiheita. Nyt pitäisi saksia (ja korottaa veroja) 2 miljardin euron vuosivauhdilla.

Ennen vanhaan britit lähetti kuninkaallisen laivastonsa hakemaan takaisin sen, mikä kruunulle kuului. Hieman samanlaista runtua tarjotaan euroalueellakin. Nyt sama konfiskointi tehdään vain hieman sivistyneemmin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #34

Toisaalta valtio säästäisi isot rahat kouluttamalla työttömistä dippainssejä. Aallon DI maksaa noin 40.000e ja opiskelija sosiaalietuudet ovat helposti 600€ kuussa pienemmät kuin työttömällä Helsingissä. Sanotaan että säästö olisi keskimäärin 700e kuussa koska kesänhän opiskelija tekee töitä.

6v x 12kk x 700€ - 40.000€ = 10.400€.

Kymppitonni säästöä per jokainen työtön. Ja tuo 40k hintaan on itseasiassa jyvitetty jo jatkotutkinnotkin.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi Vastaus kommenttiin #34

Jeps Brittien Itä-Intian kauppakomppania vaihtoi pari pientä muskottisaarta Hollantilaisilta, johonkin Manhattan nimiseen pieneen juttuun jostain...

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi Vastaus kommenttiin #34

Kommenttina tuossa työajan pidennyksestä, että se ei paranna tuottavuutta tai laatua. Se vain pahentaa ja johtaa siihen, että voidaan vähentää työvoimaa pois.

6-tuntinen työpäivä toisi muille työtä ja vähentäisi työttömyyskorvausmaksuja ja ihmisillä olisi enemmän vapaa-aikaa. Vanha mennyt aika ei palaa takaisin ja vaikka lisättäisiin tuplasti työajan pidennystä, niin se ei paranna vaan heikentää vielä enemmän.

Enemmän haluaisin keskittyä siihen, että miten voitaisiin parantaa yrittäjyyttä ja vähentää siihen liittyvää byrokratiaa. Verotuksessakin olisi syytä keventää pykäliä rankalla kädellä. Sillä joku aikaisemmin linkitti verotoimiston verokäsikirjan vuodelta 2012 ja verotusvuosi 2011 ja se sisälsi 870 sivua verotusta ja kv. verotus 322 sivua ja kun katsoo Viron verotusta netissä, niin sehän on aika vähäsivuinen ja joustava Suomeen verrattuna.

Verotuksessa joudutaan yhä useammin turvautumaan asiantuntijan puoleen, kun löytyy liikaa tulkinnanvaraisia asioita ja mistään ei voi olla varma etteikö jostakin voi paukahtaa lisäveroja.

Kaikki ryhmät Suomessa voittaisivat, jos pannaan byrokratia lihoiksi ja paljon laihemmaksi.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #110

Mahdollisesti juuri noin.

Silläkin päätöksellä on kerrannaisvaikutuksensa. Lähes kaikilla päätöksillä on.

Esimerkki:
Jos vaikka kansalaispalkka tulisi.

=> Suurin osa Kela:n työntekijöistä joutuisi työttömiksi. (Henkilökuntaa 6097.)
=> Pitkäaikaistyöttämyys luultavasti kasvaisi.
=> Työttömyyskorvausten määrä ja sosiaaliset ongelmat kasvaisivat.

Miksi niin?

Moniko Kela:n työntekijöistä olisi potkut saadessaan sellainen seppä, että perustaisi välittömästi oman menestyvän firman?

Moniko Nokian työntekijä oli potkut saatuaan heti valmis menestyvä sarjayrittäjä?

Ei monikaan.

Kuinka moni turvalliseen toimistotyöhön hakeutuva nimenomaan haluaa välttää riskiä elämässään?

Voi olla, että useampikin.

Kuuluuko yrittäjyyteen riskin kanssa eläminen ja toimiminen?

Kyllä kuuluu.

Kuinka opitaan yhtäkkiä elämän kovimman kriisin keskellä ihan toinen tapa ajatella ja toimia?

Ei siihen monikaan yksin pysty. Vaan ilman ohjausta tipahtaa kärryiltä.

Siirtymävaiheeseen ei riitä lämmin käsi monon kuvan jälkeen. Markkinoiden näkymätön käsikään ei ihmisiä opeta yritteliäiksi moniosaajiksi. Koska sellaista ei ole. Koska markkinoiden näkymätön käsi on vertauskuva ajalta, jolloin ei ymmärretty monimutkaisia syy-seuraussuhteita.

Nykyään ymmärrämme. Kaikki liittyy toisiinsa tavalla tai toisella.

Työttömyyteen liittyy sosiaalisen statuksen romahdus, nykyihmisen suurin pelko.

Sosiaalisen hierarkian pohjalla olo on stressaavaa ja terveydellekin vaarallista. Se on sitä apinoilla. Se on sitä ihmisillä. Sosiaalisen hierarkian alimmaiset kärsivät kovasta pitkittyneestä stressistä. Siitä ei pääse lomille eikä karkuun.

Pitkittynyt stressi => Oppimiskyky heikkenee. Koska lyhytmuisti heikkenee.
Pitkittynyt stressi => Terveys heikkenee. Koska immuunijärjestelmä heikkenee.
Pitkittynyt stressi => Havaintohorisontti kapenee. Eikä enää näe mahdollisuuksia.
Pitkittynyt stressi tappaa ihmisiä Suomessakin.
Pitkittyneeseen stressiin ihminen hakee melkein mitä tahansa, että tuskan saa pois.

Siksi sieltä niin harva pääsee pois. Ei sen takia, että olisi ahkeruudessa vikaa.

Tai geeneissä.

Sosiaalinen status on läsnä hyvinvointivaltiossakin.

Jos oikeasti Suomessa haluamme tehdä hyviä ja fiksuja asioita, niin keinoja on.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #29

"Valuutta ei ole taloudessa autuaaksi tekevä asia. Osaaminen on - ja rahoitus."

Jaa, onko noin? Siinä tapauksessa pistää hiukan mietityttämään, miksi päätoimittaja on mukana kuorossa taputtamassa, kun hallitus kusee 600 miljoonan edestä pakkasella housuihinsa talouskurin nimissä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

EU- ja eurojäsenyydesämme on myös turvallisuuspoliittinen motiivi. Korkotaso ja muut taloudelliset tekijät eivät ole koko kuva asiasta.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Tuotakaan meille merkityksellistä asiaa eivät ota huomioon ne ulkomailta asioita katsovat, jotka käyttävät Suomea lähinnä omassa ideologisessa eurovastustuspropagandassaan.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Tuotakaan meille merkityksellistä asiaa eivät ota huomioon ne ulkomailta asioita katsovat, jotka käyttävät Suomea lähinnä omassa ideologisessa eurovastustuspropagandassaan."

Eivät ota. Meillä ja muualla on varsin yleistä, että asioista tuodaan esiin vain yksi vaikuttava tekijä. Laajemman näkemyksen muodostaminen ei ole niin helppoa.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Voisin kysyä vanhan virolaisen miehen tapaan EU:ta mitä hyvää se on meille tuonut,kun hän totesi maahantulleista venäläisistä, he opettivat meidät valehtelemaan ja varastamaan ja sen me opimmekin hyvin.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #94

Vertaus vain ei toimi.

Kyllä Suomessa ollaan erittäin rehellisiä. Ja se on myös voimavara.

Ei sitä Venäjällä arvosteta, se on totta. Monessa muussa paikassa maailmalla kylläkin. Suomessa luottamus nopeuttaa asioita monessa paikassa.

Kun Warren Buffet tekee sopimuksia, tarvitaan enintään 2 kpl A4 paperia.

Koska luottamusta on.

Moni muu firma joutuu käyttämään kymmentä lakimiestä ja 500-1000 sivua sopimustekstiä. Ja kallistahan se on. Ja vie aikaa tuhottomasti. Joka maksaa myös.

Miten luulet, että Venäläisten firmojen kanssa tehtävä kauppa lutviintuu seuraavina vuosikymmeninä? Saattaa olla takkuista ja kallista.

Kun ei kukaan luota Venäjän päättäjien esimerkkiin, jolla venäläiset alkavat jo nyt toimia.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #94

En minäkään kovin montaa hyväää asiaa EU:sta osaa luetella: alhaiset korot, kuuluminen läntiseen leiriin... - Haittapuolia tulee mieleen paljon enemmn. On kuitenkin eri tason asia ryhtyä siitä eroamaan.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #112

Haittapuolien "markkinointi" onkin ollut jatkuvaa ja jatkuvaa ja jatkuvaa...

Tyytymättömyyttä on kylvetty tosissaan. Onko ollut Suomen etu sellainen?

Kuinka meinaavat saada yhtäkkiä ihmiset "opetettua" tyytyväisiksi?

Kun siihen valittamiseen on käytetty vuositolkulla aikaa. Ja toistoa...

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #113

"Tyytymättömyyttä on kylvetty tosissaan. Onko ollut Suomen etu sellainen?"

Näin on tehty, mutta vastapainona on ollut voimakas EU-propaganda, joka lienee osaltaan virkistänyt haittapuolien markkinointia. Välillä on tuntunut kuten neuvostoaikoina, kun valtaideologiasta ei olisi saanut sanoa poikkipuolista sanaa. Nyt on sana vapaa (vapaampi).

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #113

"Kun siihen valittamiseen on käytetty vuositolkulla aikaa. Ja toistoa..."

Onneksi kaikki eivät ole suggeroiutavissa tai manipuloitavissa tuollaisella hypnoottisella propagandan toistamisrella.

Itsensä nämä propagandistit kuitenkin ovat saaneet saaneet hypnotisoitua. Asenteet tuntuvat betonpoituneen, eikä auta vaikka taustalla oleva puoluekin on jo aikapäiviä muuttanut kantansa.

Käyttäjän TapioLehtimki kuva
Tapio Lehtimäki

No nyt äijät hei! EU on talous- eikä sotilasliitto, kuten hyvin tiedätte. Turvallisuuspoliittista ulottuvuutta siitä ei löydy hyvällä tahdollakaan. Sitä varten on olemassa Nato. Suomi liittyi väärään klubiin, jos uskoi saavansa puolustuksellisia muskeleita unioniin astellessaan.

Mikäli Lissabonin sopimuksen sotilaallista näkökulmaa jouduttaisiin joskus oikein tulessa koettelemaan, niin eihän turvatakuita toki maan käyttämään valuuttaan ole sidottu vaan EU-jäsenyyteen.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"No nyt äijät hei! EU on talous- eikä sotilasliitto, kuten hyvin tiedätte. Turvallisuuspoliittista ulottuvuutta siitä ei löydy hyvällä tahdollakaan. Sitä varten on olemassa Nato. Suomi liittyi väärään klubiin, jos uskoi saavansa puolustuksellisia muskeleita unioniin astellessaan."

Ei ole aihetta ylimielisyyteen. Toki tiedetään, ettei kyse ole sotilaliitosta, mutta jopa presidentti Mauno Koivisto on jälkikäteen myöntänyt, että keskeinen motiivi Suomen EU-jäsenyyshakemukseen oli juuri turvallisuuspoliittinen. Sen jälkeen on moni muuu viitannut tähän näkökohtaan. Oikeaan kerhoon kuuluminen - valuuttaunioni mukaan lukien - kytkee meitä länteen, jolloin emmme ole itänaapurille niin vapaata riistaa kuin ilman näitä.

Selvää tietysti on, että vain Nato-jäsenyys turvaisi meille sotilaallisen turvan (jonka tosin Nato-kammoiset kieltävät), mutta Nato-optio hukattiin valheelliseen "kukaan ei meitä uhkaa" -hokemaan). Se ovi kuitenkin sulkeutui ainakin toistaiseksi.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #60

"Selvää tietysti on, että vain Nato-jäsenyys turvaisi meille sotilaallisen turvan (jonka tosin Nato-kammoiset kieltävät),"

Suurin osa sellaisten Nato-maiden asukkaista joista löytyy sotilaallista voimaa ovat sitä mieltä ettei Baltteja kannata auttaa, vaikka Venäjä hyökkäisi. Pelkäävät omaa nahkaansa, mikä on luonnollista ja viisastakin.

Jos demokratia vallitsee, niin Natosta ei siis ole Balteille apuja, molisiko Suomelle, Suomi sijaitsee täällä kaukana, melkein Jäämeren rannalla. Mitä ne meistä välittävät?

Nämä USA:n Balttiaan rahtaamat sotatarvikkeet 5000 miehelle ovat kuin hiiren pissaa. Venäjä jyrää ne. Ne on pelkkä symbooli ja ne jätetään sinne venäläisten sotasaaliiksi kun lähtö tulee.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #62

Venäjä ei ole toistaiseksi koetellut viidennen artiklan pitävyyttä. Spekuloida voidaan mielin määrin suuntaan jos toiseenkin. Ja niin on totisesti tehtykin.

Käyttäjän TapioLehtimki kuva
Tapio Lehtimäki Vastaus kommenttiin #62

Tiedä sitten ylimielisyydestä, Pekka, mutta mielestäni ei kannata myöskään heittäytyä vähämieliseksi tuudittautumalla väärään turvallisuuden tunteeseen EU:n auttamishalun ja -kyvyn suhteen.

Arto, en kutsuisi 250 Abrams-tankkia hiiren pissaksi. Ja se lienee vasta alkusoitto. Jos maaottelu USA-Venäjä oikein pahaksi äityy, niin Nato-rautaa kyllä riittää Euroopan rajoille. Venäjän jyräämiset jäävätkin sitten sen valtakunnan viimeiseksi pullisteluksi pitkään aikaan. Kivikaudelta kestää hetken ponnistaa takaisin suurvallaksi. Samalla tarjoutuu meillekin oiva tilaisuus kerrata luolamaalaustaiteen ja keräilytalouden alkeita.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #68

"Tiedä sitten ylimielisyydestä, Pekka, mutta mielestäni ei kannata myöskään heittäytyä vähämieliseksi tuudittautumalla väärään turvallisuuden tunteeseen EU:n auttamishalun ja -kyvyn suhteen."

En ymmärrä miksi minulle tolkutat "väärästä turvalllisuudentunteesta", sillä en ole väittänyt, että olisimme ilman Natoa turvassa mahdolliselta sotilaalliselta aggressiolta.

Kirjoitin vain, että sekä EU:hun että euroon liityttäessä pidettiin turvallisuusnäkökohtaa yhtenä merkittävänä tekijänä. En arvioinut näiden argumenttien todellista pitävyyttä tositilanteessa, mutta päättäjät pitivät niitä huomionarvoisina. Monet luottavat itsenäiseen puolustukseemmme - kun muutakaan ei ole - mutta en usko siitä olevan kovin pitkäaikaista turvaa todellisessa kriisissä.

Natoon emme voi mennä, koska kansan enemmistö ei halua, ja päättäjätkin ovat sen mahdollisuuden torjuneet, mutta tosin jättäneet oven raolleen.

Sitten puhutaan vielä kansanäänestyksestä ennen mahdollista Nato-hakemusta, mikä venyttäisi liittymisprosessin keston mahdottomuuksiin. Naapurilla olisi aikaa tehdä vaikka mitä sen aikana. Eikä Natonkaan käsittely läpihuutojuttu olisi. - Se turvallisuuden tunteesta.

Käyttäjän TapioLehtimki kuva
Tapio Lehtimäki Vastaus kommenttiin #69

No itsehän löit ensimmäisessä kommentissasi pöytään turvallisuuskortin Suomen eurojäsenyyttä puolustaessasi. Aikamuodosta päätellen et myöskään viitannut historiaan vaan vallitsevaan hetkeen. Siksi yritänkin tässä tähdentää, että turvallisuusharha on kestämätön peruste eurossa roikkumiselle.

Valinta oman valuutan ja euron välillä tulisikin tehdä puhtaasti taloudellisten tosiseikkojen nojalla hämärtämättä asiaa Venäjän pelolla tai muilla epäolennaisuuksilla. Nyt kun meillä on pitkästä aikaa laskutaitoinen kaveri ruorissa, niin laitetaan insinööri hallituskumppaneineen "iteroimaan" rahaliittoon kuulumisen edut ja haitat ja esittämään laskelmiensa lopputuleman eduskunnalle ja kansalle.

Jos Suomen kannalta vaikuttaa paremmalta irrottautua mokomasta liitosta, niin sitten alistetaan päätös kansanäänestykselle ja katsotaan kuinka käy. Nykyinen touhu kurjistaa maamme taloutta ja lisää moraalikatoa, jos sitä nyt enää EU-päätöksenteon osalta voi lisätä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #77

Totesin sanatarkasti:

"EU- ja eurojäsenyydesämme on m y ö s turvallisuuspoliittinen motiivi. Korkotaso ja muut taloudelliset tekijät eivät ole koko kuva asiasta."

Olen siis sitä mieltä, että siinä o n tämäkin motiivi. Toki se on vain yksi ja vähäinenkin, mutta onpahan silti. Kriisejä on vakavuusasteeltaan erilaisia. On hyvin luultavaa, että naapurin painostus meitä kohtaan olisi paljon kovempaa, jos meillä olisi oma valutta, jota se voi helposti horjuttaa. Myös EU-jäsenyyden tuoma henkinen tuki muilta jäseniltä merkitsee tässä kylmäksi käyneessä maailmassa jotakin. Sotilaallisen puolen olen jo käsitellyt aikaisemmissa kommenteissani.

Iterointi-insinöööri ei ryhtyne näin vakavaan asiaan. Hallitusmurheita hänellä riittää muutoinkin. Näkkyypähän.

Käyttäjän TapioLehtimki kuva
Tapio Lehtimäki Vastaus kommenttiin #117

Näin todella sanoit ja hyvä kun tarkensit, että kyse on pikemminkin mielikuvasta kuin tosiseikasta.

Itse olen taipuvainen uskomaan, ettei EU- ja eurojäsenyydessä ole perusteita kyseisen kaltaiselle motiiville. Sitä vain käytettiin aikanaan houkutuslintuna EU-jäsenyyden etuja puntaroivalle pelokkaalle Suomen kansalle. Se oli koukku ilman täkyä. Aivan kuten mainitsemasi henkinen tukikin.

Tällä hetkellä Suomi ei tarvitse euroa sen enempää kuin teetä ja sympatiaakaan. Suomi tarvitsee devalvaation tai uuden Nokian.

Edes insinöörismies ei kykene polkaisemaan pystyyn uutta kumisaapastehdasta eikä rahaliiton ansiosta onnistu D-pillerin pyöräyttäminenkään. Mitä vaihtoehtoja jää siis jäljelle - erotaanko eurosta itse vai odotetaanko rahaliiton romahtamista?

Mikäli nykyinen porukka sinnittelee eurossa, ristinämme on maailman tappiin takaajan rooli velansiirtounionissa. Jos kelkasta puolestaan putoavat euron ulkoista arvoa painavat Välimeren maat, euro todennäköisesti revalvoituu ja saamme kiusaksemme nykyistäkin kalliimman valuutan. Jälkimmäisestä ei olisi huolta, jos Suomen vienti suuntautuisi vain euromaihin, mutta näinhän ei ole.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #60

Eurolla ei sotilaalliseti ole edes ritsan painoarvoa.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Käytännössä reaalista ostovoimaa leikkaavat palkkasopimukset parantavat valtion ja kuntien asemaa pidemmällä aikavälillä samalla kun yksityinen sektori saa lisää panoksia toimintaansa ja kannattavuuteensa.

Luin hiljattain sellaisen kannanoton, (en nyt muista kuka ja missä) jossa todettiin että Suomi ei tule menestymään myöskään matalapalkkavaltiona. Vientialat tarvitsevat osaajia ja he saavat sen mukaiset palkat.

Palvelusektori on niin palkkojen kuin työaikojen osalta kaikkein heikoimmilla, työttömien lisäksi. Sosiaaliavun varassa ainakin
jaksottain elävien määrä on lisääntymässä. Pahimmassa tapauksessa siirrytään täysin hyväntekeväisyyteen perustuvaan leipäjonojärjestelmään mallia USA.

Lottovoitto syntyä Suomeen alkaa olla luokkaa kolme plus lisänumero. Valuutalla ei silloin ole väliä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"Älkää sitten sanoko ettei kukaan varoittanut" - eikä tässä sellaista olla sanomassakaan. Ne varoitukset vain tuntuivat olevan jotenkin... epämääräisiä, ja kun oli kaikenlaista muutakin mietittävää. Ja varoittelijathan joka tapauksessa vaikuttivat ilonpilaajilta, joita hyvinvointivaltiossa ei edes kuuluisi olla.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Niillä ilonpilaajilla oli ihan omia lempinimittelyjäkin. Jopa median taloustoimittajat ylenkatsoivat noita varoituksia vuosien ajan. Ne kun taisivat tulla "liian aikaisin"... :-)

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

En näe tässä blogikirjoituksessa mitään ylösrakentavaa, mutta tuskin suomalaisten joukkoitsemurhakaan mikään piristysruiske talouselämällemme olisi ?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Esko Aho totesi Kultarannassa ettei Suomi osaa vielä toimia Eurossa, vaan Suomen talous elää edelleen markka-aikaa.

No, niinhän se on. Ei eurotaloudessa ole vielä ansaittu edes mopokorttia, ajokortista puhumattakaan. Se ei ole mikään syy siirtyä takaisin potkulautaan. Pitää vain sitkeästi opetella, ei se muuten onnistu.

Jotain merkkejä opin menemisestä perille on jo ilmassa. Kyllä toivoa on mopokortista ja sen jälkeen vielä ehkä ajokortista.

Valuutan arvolla keplottelu kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja palkkakustannusten hallitsemiseksi on niin alkeellinen tapa hoitaa taloutta ettei sitä pitäisi enää haikailla, ei enempää kuin noitien ja kansanparantajien aikaa lääketieteen historiassa, joskin joku niitäkin vielä kaipailee.

Kilpailukyky pitää hankkia innovaatiolla, laadulla ja tehokkuudella, se on ainut oikea tapa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mutta eihän sillä valuutalla pitänyt olla merkitystä..eikö sitä nyt moni ole täällä toitottanut?

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Jooo-oo. Saas sitten nähdä kumpi osoittautuu talousviisaammaksi, Krugman vai Huusko. Haaste on heitetty, varoituksen sanat väräjävät ilmassa. Jännitys varmaan säilyy loppuun asti. Kansallinen kohtalo pelissä, ja suomalaiset ovat penkkiurheilijakansaa.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Nobelisti on kaikilla mittareilla maallikkoa parempi teoreettikko. Suomi on hänelle yksi kuriositeetti muiden joukossa. Euroon hän ei ylipäätään usko.

Voi olla, että euro joskus kaatuu. Niissä kaoottisissa oloissa kaikki länsieurooppalaiset valtiot alkaisivat ehkä pelata kovaa peliä toisiaan vastaan valuutoilla.

Jos euro ei kaadu, on siitä rapakuntoisen maan lähes mahdoton irrota ilman valtavia taloudellisia menetyksiä ja inhimillistä kärsimystä. Edes kreikkalaiset eivät halua eurosta eroon sen pelossa, että heille voi tapahtua sen myötä hyvin ikäviä asioita.

Kuka lainaa rahaa mitenkään järkevään hintaan sopimuksensa pettäneelle valtiolle sen uudessa horjuvassa valuutassa?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF. Se on pystytetty nimenomaan varmistamaan siltarahoitusta yli vaikeuksien. Sen aikaa, että maa pääsee taas tolpilleen.

Mutta eurokriisissä tehtiin ihan jotain muuta. IMF:n tarkoitus on pelastaa valtioita, ei eurooppalaisia pankkeja - kuten nyt tehtiin.

IMF havaitsi 80-luvulla Afrikan kokemustensa osalta, että onnistunut tulos saadaan, kun ennen tukea:

1) Järjestellään maan luotot uudelleen. Ei tehty euroalueella (pl. Kreikka 2, mutta se oli jo myöhäistä tuolloin.)

2) Devalvoidaan valuutta kilpailukykyiseksi. Ei tehty euroalueella.

IMF on jo myöntänyt virheensä, ja esimerkiksi Irlannin tukipakettia häärännyt silloinen IMF-mies Ashoka Mody on esimerkiksi sanonut, että kreikkalaisen Syrizan tulisi palkata IMF-henkilökuntaa neuvottelemaan asioistaan, sillä yhtä lailla IMF:ltä kuuluu velkasaneerauspuheita.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Pakko heittää tällainen vähän asiasta sivuun menevä kysymys, joka on hissunkissun ruvennut askarruttamaan. Mistä johtuu, että taloudesta kirjoittavat nostavat aina esiin talousnobelisti Krugmanin ja vain hänet? Talouden Nobeleitakin jaetaan yksi vuodessa, kolme parhaassa. Johtuuko tämä yhden ja saman esiin nostaminen siitä, että kirjoittajat eivät tunne ketään muuta ja ovat tottuneet nostamaan esiin tutuksi tulleen nimen? Vai johtuuko se siitä, että Krugman on kirjoittajille ajatuksltaan ja ideologialtaan muita läheisempi? Missä ja kuinka laajalti Krugmannin oppeja ja neuvoja on noudatettu ja onko niiden noudattaminen tuottanut selvästi parempia tuloksia kuin muiden talousviisaiden neuvot?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Ehkä siksi, että on perehtynyt asiaan. Talousnobeleja saa niin laajalla kirjolla, etteivät kaikki ole orientoituneet makrotalouden ja kiinteiden valuuttakurssien maailmaan.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #38

Koska taloustieteilijöitä on niin moneksi, niin on ihan luonnollista että on joku sellainenkin joka kannattaa erillisvaluuttoja Euroopassa. Se ei tarkoita sitä että vain tämä tyyppi olisi ainoastaan oikeassa, kun 99% on jotain muuta mieltä.

Totuutta ei ehkä kukaan tiedä, eikä saa selville, mutta ei se nyt niin voi olla että jokaisen maan kannattaa tehdä omaa rahapolitiikkaa. Miksei sitten jokaiselle kunnalle, kylälle, tai kotitaloudelle kannata hommata omaa valuuttaa? Miksei Kiinaa tau USA:ta ole jaettu pienempiin valuutta-alueisiin? Kannattaako tämä Krugman sellaistakin ajatusta?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #42

Kyllä se nyt vaan on niin.

Suomenkin kunnat ja kylät olisivat pakoitettuja omiin valuuttoihinsa, jos Suomen sisäinen tulonsiirtojärjestelmä, valtionosuudet lakkautettaisiin.

Nyrkkisääntö, joka ei pitäisi olla sinullekaan liian vaikea: yhdellä valuutta-alueella tulee olla alueen sisällä toimivat tulonsiirrot.

Joko euroalueelle tehdään euroalueen sisäiset tulonsiirrot, eli Suomesta kärrätään rahaa (lahjoituksina, ei "luottoina") Kreikkaan, Saksasta Suomeen, Itävallasta Portugaliin jne.

Tai sitten palataan kansallisiin valuuttoihin, joissa on jo olemassa valmiina tulonsiirtomallit.

Niko Sillanpää Vastaus kommenttiin #45

Ja jos suorat tulonsiirrot ovat poliittisesti vaikeita, niin sitten eurobondit.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #45

"Suomenkin kunnat ja kylät olisivat pakoitettuja omiin valuuttoihinsa, jos Suomen sisäinen tulonsiirtojärjestelmä, valtionosuudet lakkautettaisiin."

Mahtaisi olla Hesalaisille herkkua tämä ajattelusi tulonsiirtojen loppumisesta.
Koetapas ryhtyä tyrkyttämään ajatustasi.

Siinä kyllä menisi sitten Hesalaisten kipailuetu, kun Tuupovaarassa devalvoitaisiin valuutta, niin työt menisivät Helsingistä sinne, ja muihin peräkyliin.

Oikeasti, ajatus on mieletön.

Kyllä yhtenäinen systeemi taloudenpidossa on parempi kuin epämääräinen joukko eri säännmöillä ja valuutoilla varustettuja erillisalueita. Niin se on, vaikka se sitten vaatisi tulonsiirtojakin.

Saksalaiset eivät muuten varmaankaan kannata Euroopan sisäisiä tulonsiirtoja, luulen että heidän talousgurunsa eivät ole sitä mieltä että niitä tarvittaisiin. Saksalaisilla on kyllä hyvät talousviisaat.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #49

En minä kehottanut siirtymään tähän malliin! Se oli tarkoitettu vain malliksi siitä, miksi Suomessa nyt ei ole joka pitäjällä omaa maksuvälinettä.

Ja kyllä, mallilla voit ihan hyvin tarkastella "onko työt siirtyneet Tuupovaaraan"? Onko muuttoliike ollut Kreikasta Saksaan vai Saksasta Kreikkaan? Peilaa teoriasi ensin todellisuuden kanssa.

Ja hyvä on jos hyväksyt euroalueen mittaiset tulonsiirrot. Äänestä jatkossa puoluetta, joka linjakseen ottaa liittovaltion.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #38

Euron devalvoiminen 20-25 %:la ei vaikuttaisi sisämarkkinoin, mutta lisäisi nopeasti kilpailukykyä maailman markkinoilla.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Todella hyvä kysymys. Uskoisin sen johtuvan siitä, että Krugman on nettiajan nobelisti. Tviittailee ihan pirusti ja myy synkkiä näkemyksiä. Milloin haukkuu Suomen, milloin Viron, milloin Euroopan ihan noin niin kuin yleisesti. Itselläni tulee hänestä välillä mieleen jotkut kaikkitietävät radiojuontajat Twitterissä 140 merkin viisauksineen.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #40

Markku, tässä on oikein hyvä vinkki uutistoimituksellesi. Ei tule Paul Krugmanilta, mutta IMF:n pääekonomisti Olivier Blanchardilta.

"On the other hand, the European creditors would have to agree to significant additional financing, and to debt relief sufficient to maintain debt sustainability."

Mitä muuta tuo on kuin rahan kärräämistä Kreikkaan tulonsiirtomallin mukaisesti? Uutta rahaa ja vanhat rahat pyyhitään villaisella?

http://blog-imfdirect.imf.org/2015/06/14/greece-a-...

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

On niitä muitakin, eikä yksikään alan ihminen kehu euroa menestystarinaksi tai edes suositeltavaksi ideaksi. Mielestäni ainoa hajonta tulee siinä, että miten eteenpäin - olisiko purkaminen, liittovaltio vai sisäinen devalvaatio oikea tie.

Oletan, että Krugman on esillä sen takia, että kirjoittaa yleistajuista kolumnia tiheällä tahdilla - ja se riittää ylittämään uutiskynnyksen. Yksittäiset julkaistut varsinaiset tutkimukset aiheesta herättävät vain vähän huomiota. Tämä johtuu tietenkin toimitusten heikosta ammattitaidosta sekä aikakiireestä.

Roger Wessman, entinen Nordean pääekonomisti, saatuaan "työnantajan suitset" pois, totesi Suomen eurojäsenyyden virheeksi, mutta ei suositellut purkamista. Hänen mielestään Suomen ja Euroopan päättäjistä ei yksinkertaisesti ole tekemään euron hallittua purkua. Tuon argumentin olen itsekin esittänyt eurojäsenyyden puolesta. Itse en haluaisi ottaa politiikassa kuitenkaan lähtökohdaksi ajatusta, että "eivät ne mitään osaa" - vaikka pahoin pelkään, että Wessman voi olla oikeassa. Siinä tapauksessa ainoa vaihtoehto on sisäinen devalvaatio.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Yhteisvaluutta (ERM) on ikuinen hoettiin jo 90-luvun alussakin kunnes yhdessä yössä se hävisi Iiro Viinasen julistuksella. Tuota aikaa moni Suomessa muistelee kauhulla eikä meillä nykyoloissakaan ole mitään mahdollisuutta saada taloutta nousuun, pelkkää teatteria ovat palkkaneuvottelut, työttömyys vain lisääntyy.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"pelkkää teatteria ovat palkkaneuvottelut, työttömyys vain lisääntyy."

Rahan arvon huonontaminen on kuin viinan lantraamista.
Juotavaa kyllä on enemmän, mutta jotta tulisi humalaan sitä pitää juoda enemmän kuin ennen.

Devalvaatio merkitsee sitä ettei palkalla, eläkkeellä, työttömyysrahalla, tai sosiaaliavustuksella saa enää yhtä paljon leipää, maitoa, kaurapuuroa tai keppanaa.

Sitäkö kansa haluaa?

No, ei halua, ei täällä Suomessa, eikä edes Kreikassa.
Tämä on vain joidenkin höppänöiden markka-fantsuttelijoiden ja fantasiaa.

Herätkää jo todellisuuteen.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Devalvaatio ei muuta ostovoimaa inaustakaan kotimaassa tuotettujen tarvikkeiden tai palvelujen osalta. Leipä, maito, kaurapuuro ja keppanakin ovat tuotteita, joita Suomessa vielä tehdään. Muutama vuosi eurojäsenyyttä lisää niin niitäkään ei kannata Suomessa enää tehdä.

Viikko sitten Pukkilan kaakelit päätettiin tehdä vastaisuudessa Portugalissa, koska siellä valtio leikkasi suoraan eläkkeitä ja työttömyysturvaa "oppiakseen elämään eurossa".

Oletko sitä mieltä, ettei tällaiset leikkaukset sitten mitenkään vaikuta pienituloisella maidon, leivän, kaurapuuron tai keppanan määrään?

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #27

Vaan ne Saksassa laadukkaalla työllä tehdyt autot kallistuisivat.

Ja Öljy kallistuisi. Ja bensa.

Ja logistiikan hinta nousisi Suomessa. Koska rekatkin kulkevat tuontipolttoaineella.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #73

Sehän on Jouni hyvä se ideakin!

"Ohjataan" kuluttajat käyttämään kotimaista tuotantoa. Se nimittäin auttaa kummasti siihen vaihtotaseen oikenemiseen!

Ja jos kotimaassa ei vielä tuoteta tarpeeksi niin sitten pitää katsoa, että onkohan tarjolla joutilaita käsiä palkatakseen duuniin.

Voin sanoa ihan tarkistamatta tilastoista, että ainakin täällä Kreikassa on. Todennäköisesti on myös Suomessa.

Suomessa ei ainakaan bensan hinta juuri heilahtaisi. Suurin osahan siitä on veroa. Mutta jos paremmalla työllisyysasteella saataisiin kerättyä veroja (ja vähennettyä tulonsiirtojen tarvetta) niin käyttövoimaveroa voitaisiin jopa laskea.

Kenties ehkä niin paljon, että ne "pumppuhinnatkin" putoaisivat!

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #89

Olisihan se konsti pelastaa maailma. Jos positiivisia puolia oikein hakemalla hakisi.

Vaan olisikohan niitä helposti myös Suomelle parempia konsteja?

Onhan meillä niitä häkäpönttöautojakin.

Ja Audi kertoi vastikään, että aikovat tehdä hiilidioksidista diisseliä. Siihen taitaa kuitenkin mennä tovi.

Miksikähän tuo diisseli-innovaatio on saksalaisen firman tuotteistama?
Olisiko kyse yhteiskunnan rakenteista? Ne on korjattu tekemällä työtä systemaattisesti.

Jotenkin, kun tähän aiheeseen on perehtynyt on kyllä tullut sellainen käsitys, että enemmän haittoja tulisi rahajärjestelmän vaihdosta ja devalvaatiosta, kuin hyötyjä.

Tietenkin, jos 4-6 vuoden syvempi työttömyys ei haittaisi, niin sitten toki. Jokuhan siitäkin hyötyisi. Ainakin populistiset liikkeet.

Shokkihoitoa vakauteen tottuneelle yrityselämälle ja työpaikoille rahajärjestelmän muutos olisi. Aivan varmasti olisi.

Kyllä siitäkin yli päästäisiin. Ennenkin on päästy. Vaan mille tasolle työttömyys sitten jämähtäisi?

Kun muualla mentäisiin koko ajan kohinalla eteenpäin, jos Suomi käyttäisi vuositolkulla aikaa ja resursseja finanssijärjestelmän rukkaamiseen.

Ja ihan varmasti mennään eteenpäin. Ja lujaa mennäänkin.

Kreikan tilanteesta olikin jännä artikkeli FT:ssä. Jännäksi menee sielläkin. Ei käy kateeksi. Liian moni fiksu kreikkalainen on joutunut jättämään kotimaansa.

Niin kuin myös liian moni irlantilainen on joutunut tekemään.

Syyt vain ovat syvemmällä, kuin rahajärjestelmässä. Mittarin rukkaaminen ei paljoa vaikuta, kun moottorissa on korjattavaa.

Moni asia maailmassa on muuttunut peruuttamattomasti.

Se on tosiasia. Tosiasioiden tunnustaminen on tunnetusti ihan fiksua.

Sen jälkeen löytyykin ihan eri lailla parempia keinoja.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Viikko sitten Pukkilan kaakelit päätettiin tehdä vastaisuudessa Portugalissa, koska siellä valtio leikkasi suoraan eläkkeitä ja työttömyysturvaa "oppiakseen elämään eurossa"."

Maitoon ja piimäänkin jää vähemmän valuuttaa kun Portugalissa tehdyt pukkilan kaakelit kallistuvat devalvoinnin yhteydessä.

Se on tosiaan kumma juttu ettei rikkaiden rahoihin ja tuloihin saa koskea, vaan aina otetaan vain eläkkeestä ja työttömyysturvasta, niin Suomessa kuin Portugalissakin.

Mutta kyllä ne leikkaukset valtion menoihin on vain pakko tehdä ja palkkoihin myös, jos aikoo saada työtä kaupaksi, kaakelien tekoa tai jotain muuta.

Suomalaisten pitää siis joko leikata palkkoja tai on automatisoitava kaakelien tuotanto ja potkittava työntekijät ulos, jos aiotaan valmistaa kaakeleita. Tässä on ne vaihtoehdot. Devalvoinnilla ei mitään lisäarvoa tule, se on vain temppu jolla toteutetaan työkustannusten alantaminen.

Tehostaminen on siis ainut oikea keino, se tapahtuu joko pudottamalla palkkoja tai automatisaatiolla.

Jos haluaa menestyä pitkällä tähtäimellä pitää automatisoida, muuten edessä on pelkkää kurjistumista, mitä ei devalvaatiotempuillakaan muuksi muuteta.
--------------

PS. Kyllä ne maidot, leivät ja kaurapuurotkin muuten kallistuuvat devalvaation myötä, kun ulkomailta tuotavat rehut, lannoitteet ja maatalouden työvälineet kallistuvat, niin, ja isäntien ja emäntien lomamatkat ulkomaillekin kallistuvat, samoin heidän ulkomaita hankkimansa vaatteet, elektroniikka, autot ja kotitalousvempaimet. Kaikki ne näkyy maidon hinnassa ennenpitkää, tai isäntä panee pillit pussiin ja muuttaa lopullisesti Teneriffalle.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Pääministeri Sipilä sanoi, että vaikea on koskea, koska rikkaat harvemmin (siis harvemmin) nauttivat tulonsiirroista.

Veroja voi tietysti yrittää korotella, mutta sitten nämä nostavat kytkintä - ja jäävät ne aiemmatkin verotulot saamatta.

Jos leikataan niin on pakko leikata torppareilta, jotka eivät "pääse pakoon".

Surullista ja raadollista, mutta totta.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Tässä on aika hyvä kooste siitä, että progressiota on Suomessa viime vuosina jo kiristelty eri tavoin. Niinpä hyvätuloiset torpparit maksavat suhteellisestikin aiempaa enemmän veroja, absoluuttisesta määrästä puhumattakaan:

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/eva_verotalkoo...

Rikkaita Suomessa on aika vähän. Heistä suurin osa maksaa Suomeen miljoonatolkulla veroja numeroa tekemättä. Pari arvostelua herättäneeseen suunnitteluun taipuvaista on päässyt otsikoihin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #44

Njoo, Suomessa kaikki ovat tasapuolisesti yhtä köyhiä, sillä tuloeroja ei ole kuin muodollisesti.

Tarkoitin kuitenkin, että jos tämä 10 miljardin "kestävyysvaje" napsitaan yksistään tai suurimmaksi osaksi suurituloisten veroina niin Suomessa on entistä vähemmän tuloeroja.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Jos valtion tulot ovat vain verojen varassa niin tilanne on aika surkea.

Reijo Tossavainen

Huusko: Mikähän rahan hinta muuten olisi omalla markalla? 10 prosenttia? 15?

Kysyn, mikä on kruunun hinta? Miksi sitten markan hinta ei voisi olla samaa luokkaa, kun olisimme säilyttäneet kilpailukykymme Ruotsin tapaan?

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kirjoitan nykyhetkestä ja tämän liian vauhdikkaasti velkaantuvan valtion hypoteettisesta euroirtiotosta.

Ruotsi on vähän huono vertailukohta. Tuo varakas ja taloudeltaan monipuolinen valtio on kyennyt niin kauan kuin muistia riittää lainaamaan omassa valuutassaan. Kruunu on pärjännyt omillaan, markan laita on ollut historiassa vähän heikompi. Ei sentään ihan niin heikko kuin Venäjän ruplan.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Yllättäen Ruotsin kausitasoitettu työttömyyskin on sama kuin Suomessa.

Vaikka Ruotsi kelluttelee...

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

...ja ottaa vastaan kymmeniätuhansia maahanmuuttajia vuosittain...

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #72

Jos arvata saa, niin Ruotsista tulee seuraavina vuosikymmeninä pohjolan USA.Kansojen sulatusuuni, joka saa melkoista kilpailuetua ihmisten erilaisuudesta.

Ihan kuin USA:ssa on ollut jo pitkään. Vaan ei se erilaisuuden kautta tullut kilpailuetu USA:ssakaan ole ilmaiseksi tullut. Mitä nyt välillä USA:ssa sössivät rahamarkkinansa täysin. Ja vetivät muun maailman mukanaan kuplaansa.

Pankkimaailmassa ei liika innovatiivisuus useinkaan ole ollut hyväksi...

Onkohan Kiinassa seuraava kupla?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Ruotsin kellutus ei ole muuttanut kruunun arvoa euroon nähden 20 vuodessa ja se, juuri se, eikä suinkaan mikään devalvoituminen, on ollut ruotsalaista hyvää talouspolitiikkaa. Nämä Suomen kelluttelijat sen sijaan ryhtyisivät hetimmiten huonontamaan rahan arvoa ja se olisi huonoa politiikkaa se.

Eli, toisin sanoen, markkafanitsuttelijat ja menneisyyden haikailijat ovat ajattelussaan aivan pihalla, pellolla, metsässä, pöheikössä ja eksyksissä.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #76

Vaikka sitä keskustelua on hauskaa seurata popkorniastian kanssa, silti välillä tulee miettineeksi, että mitä jos moni niistä markan ja devalvaation haikailijoista käytttäisivätkin aikansa oikeasti Suomen kannalta hyödyllisesti?

Aika vauras maa voisi Suomi olla. Fiksuja ihmisiä kun vaikuttavat olevan.

Yllättävän moni vaikuttaa uskovan toiston "parantavaan" voimaan.

Vaikka sitä ihteään se kuitenkin on. Ihan kuin jotkut tahot olisivat lukeneet jonkin Sudenpentujen propagandakäsikirjan. Sen lyhyemmän version...

Toistoa pahoinvointiin asti...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Yhteisvaluutan kannattajat ovat nyt pattitilanteessa, kunnon palkanalennukset ratkaisisivat viennin ongelmat mutta samalla häviäisi ostovoima kotimaassa ja tulisi tukku muitakin päänsärkyjä.

Niko Sillanpää

Onkohan historiassa mikään maa milloinkaan onnistunut sisäisessä devalvaatiossa siten, että tulos olisi hyvä? Käsittääkseni ei.

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Ei ole - paitsi ehkä Saksa. Saksalta se onnistui poikkeuksellisessa tilanteessa - Saksalla oli aikaa toteuttaa se pitkän aikavälin kuluessa rauhallisesti, sillä muissa euromaissa oli voimakas palkkainflaatio. Lisäksi Saksa pystyi pokkana harrastamaan alijäämäistä budjettipolitiikkaa, mikä laimensi sisäisen devalvaation haittavaikutuksia. Nyt mikään näistä ei toteudu.

Niko Sillanpää

Ja sanottakoon, että yhteisvaluutta-alueella tulonsiirrot osavaltioista tms. toisiin ovat käytännössä välttämättömiä. Esimerkkinä vaikkapa Yhdysvallat.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Yksikään USA:n valtio ei silti ole yrittänyt irtiottoa unionista puoleentoista vuosisataan. Ei se nyt niin kauheaa taida ollakaan, se tulonsiirto. Olen muuten luullut ettei USA:ssakaan näitä tulonsiirtoja kovin paljon suosita.

Niko Sillanpää

Liittovaltio tulonsiirtoineen on puolestani ok, jos kaikki yritys-, sote-, eläke- jne. lainsäädäntö harmonisoidaan Pohjois-Euroopan mallin mukaisesti yhteiseen finanssipolitiikkaan siirryttäessä, tähän sopimattomat vanhat järjestelmät ja instituutiot puretaan ja arvotetaan markkina-arvon eikä poliittisen arvon mukaisesti, maanomistusolosuhteet jne. selvitetään lopullisesti ym. ym. Ilman edellä mainittuja pelkkiä tulonsiirtoja en voi hyväksyä. Luottamukseni eteläeurooppalaisiin on lähtökohtaisesti hyvin vähäinen.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

USA ei ole Eurooppa, eikä EU:sta koskaan voi - monista kulttuurisista ja poliittisista syistä - tulla USA:n kaltaista liittovaltiota.
USA on sentään myös kansakunta, mutta EU:sta ei sellaista saa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #79

"USA on sentään myös kansakunta, mutta EU:sta ei sellaista saa."

Euroopassa on useita maita joissa asuu lukuisia kansakuntia. Muun muussa Ruotsissa "tree kronor" tarkoittaa että Ruotsi on kooste kolmesta kansasta. Skotlannissa juuri äänestettiin kuulumisesta Englantiin. Espanjassa on Katalonia ja Baskit, sekä muita kansoja. Saksa on valmiiksi liittotasavalta. Ranska koostuu maakunnista joilla on hyvin erilliset historiat, Italia on kaikkein hajanaisin edellämainituista.

Ei EU:ssa ole kyse kansasta, ei yhtenäisestä eikä mistään kansojen liitostakaan, se on yksinkertaisesti yhtenäinen talousalue joka kaipaa yhteisiä sääntöjä, lakeja, yhteistä hallintoa. Kansat voivat tässä talousunionissa jatkaa elämäänsä miten haluavat, mutta talous tarvitsee koko alueella jotkin yhteiset pelisäännöt.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #85

Jännäksi menisi elämä, jos tämä kaikki menisi ihan tilkkutäkiksi.

Valuuttaneuvojan jo kadonnut työpaikka voisi ollakin hyvin kysytty osaaja...

Kustannuksia kyllä tulisi, se on selvä. Ihan kuin kustannuksilla ei olisikaan väliä.
Kilpailukyvyn osalta siis.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #85

No nyt annan puheenvuoron Erkki Toivaselle siitä, mitä EU:n piti olla, mitä se ei ole, mitä siitä ei tullut ja kuinka sitten kävikään:
http://erkkitoivanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/4178...

Alunperinhän kansoja piti lähentää toisiinsa, mutta ideologia vaihtuikin valtioden yhdistämiseksi tavoitteena liittovaltio. Eurooppa-aate muuttui euroideologiaksi.

Sitä epäonnistunutta keittoa nyt lusikoidaan edelleen, koska ajatuksen isät eivät mahdu myöntämään ideologian olevan toimimaton eurooppalaisten kansojen pelissä. Toki soisin, että olisi sellainen rinnakkaistodellisuus, jossa euroideologia ikään kuin vastoin luonnonlakeja toimisi sen (euroideologian) keksimillä pelisäännöillä, vaan kun sellaista ei ole.

Kansat nimenomaan eivät saa tässä unionin liittovaltiohaaveessa jatkaa elämäänsä, miten haluavat. Luulisi sen jo kirkastuneen kaikille: juopa Eurooppa-aatteen ja ideologian välillä.

Toivaselle asia oli kirkas 8 vuotta sitten - itse asiassa jo v. 1994, kun hän haastatteli O. von Habsburgia.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi Vastaus kommenttiin #79

Seppo Saari. Tätä me ollaan jankutettu jo vuosikausia. Millä h......llä (keskisuomalaisen murteen tapaan) unelma voisi toteutua.

Ei onnistu väkisin. Vapaaehtoisesti ehkä joskus. Kontu on jossain.... ja Hobbitit.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Luottamukseni eteläeurooppalaisiin on lähtökohtaisesti hyvin vähäinen."

Ennakkoluuloja. Monet Suomalaiset ovat sinne hyvin sopeutuneet, ei ilman hankaluuksia ja vastuksia, muttei ilman niitä elämästä selviä Suomessakaan.

Kukaan ei muuten ole puhunut sellaisesta tulonsiirtounionista. Se ei taida olla edes kenekään märkä päiväuni. Silti se on joillekin painajainen.

Painajaiset syntyvät oman pään sisällä ja eihän niille tietenkään mitään mahda, mutta helpottaa jos ei valveilla ollessaan kuvittele että ne olisivat totta

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

On täysin päivänselvää ettei yksityinen sektori pysty, eikä edes halua elättää julkista sektoria. Siksi meillä olikin ennen oma raha ja rahapolitiikka, sekä valtava määrä valtion yrityksiä, luonnonvaroja ja kansallisvarallisuutta, joiden avulla hyvinvointivaltiomme on rakennettu ja joilla julkinen sektori on pidetty pystyssä.

Nyt kun olemme antaneet rahanluonnin tyhjästä, yksityisen sektorin tehtäväksi, samoin kuin rahapolitiikan, sekä myyneet valtion tuottavat yritykset, kansallisvarallisuuden ja pääosan luonnonvaroista pilkkahinnalla ylikansallisille yrityksille. Niin nyt ne rahat joilla hyvinvointivaltiota olisi pidetty pystyssä, tuottavat valtavia voittoja ainoastaan muutamille osakkeenomistajille.

Poliitikot ovat pettäneet maansa ja kansansa, ja pelanneet lahjottuina ja korruptoituneina jo vuosikymmeniä omia kansalaisiaan vastaan.

Käyttäjän donnybird kuva
tuula pakarinen-curry

Nyt media esittelee Valion tuotteita ja tehtaitakin, kuin suomalaisina.
Suomessa tehtyjä tuotteita, mutta muiden omistamia liiketoimia.

Voiko osakkuus olla turvattua missään, jos rahan virhesysteemi syö itse
rahan, eihän uusi rahaliitto muuten olisi syntynyt aasiassa. Vai onko se
vain samaa harhautusta, suuret ostavat lopulta pienet pois tieltä.
Sitähän se TTIP sopimus kaiketi tarkoittaa. Kansallisvaltion loppu, oikeus
yksilön puolustamiseen, kollektiivisen hyvän puolesta. Mutta lopulta kenen?

Yksilön oikeus kapenee kaikissa asioissa hurjaa vauhtia, palvellaan ketä?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Euroko se onkin Baltian maiden turva? Luulin, että se on NATO.
Suomalaiset voivat luottaa mm. Espanjalaisiin, kunhan eläke tulee Suomesta.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Kyllä devalvaatio varmaan hetken lämmittäisi. Ihan kuin housuihin päästäisi lämpimät lirut pakkasella. Kohta hytisyttäisi hurjemmin. Ja jäljelle jäisi höyryävä läjä pyykkiä.
Luultavasti jonkun toisen pestäväksi.

Koskahan niitä rakenteita oikeasti Suomessa korjataan?

Rakenteiden korjaamisella Suomi onnistuu saavuttamaan aitoa kilpailuetua.

Millä luulisit Saksan kansantalouden päässeen nykyiseen iskuunsa?

Palkkoja alentamallako?
No ei.

Sopimusehtoja huonontamallako?
No ei.

Säästämällä itsensä henkihieveriin?
No ei. Oikeissa kohdissa säästäminen on kyllä fiksua. Vaan miettiä pitää.

Saksassa on tehty määrätietoisesti työtä, joka hyödyttää Saksalaista tuotantoa ja työtä.

Esimerkkinä standardointi Saksassa. Se ei kyllä tarjoa populistisia pikavoittoja poskensoitolla. Vaan kestävää kilpailukykyä kymmeniksi vuosiksi. Ja työpaikkoja.

Koska Suomessa?

Pari lainausta tuosta dokkarista:

  • GOAL 1: Standardization secures Germany's position as a leading industrial nation.
  • GOAL 2: Standardization as a strategic instrument supports a successful society and economy.
  • Jne.
  • Vuosien työ. Kantaa nyt hedelmää Saksassa. Koska Suomessa?

Muitakin tehokkaita rakenteellisia keinoja on:

- Koulutukseen panostaminen. Saksassa tosiaan satsataan koulutukseen...

- Laadun systemaattiseen kehittämiseen panostaminen. Mites Saksassa...?

- Työssä tapahtuvaan oppimiseen. (On-the-job-training.)
Josta onkin yllättäen tullut Saksan uusi vientituote...
jne.

Sisäisen devalvaation merkitys on Saksassa pieni.
Rakenteiden systemaattinen korjaus on ollut se juttu Saksassa.

Koska Suomessa?

Saksa kuuluukin euroalueeseen, eikä kellutuksilla haakuroida...

Käyttäjän donnybird kuva
tuula pakarinen-curry

Saksalaisten palkat ovat pysyneet alhaalla, ja monikaan ei haikaile omasta
asunnosta.
Kukin kansakunta opetetaan arvoihin eri tasolla. Saksassa työ on no.1.
Onko sosialidemokratia eri tasolla, vai lähempänä muutaman pääoman johtamista, jokainen maahan nyt jo pelkää työvoiman menettämistä, kun
lapsia ei tehdä enää missään.

Teknologia ehtii varmaan apuun, kun käsiparit katovat!

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Saksassa on monen tasoisia työpaikkoja ja palkkatasojakin on monia.

Tässä tilastoa lääketieteen työpaikoista. Vuodelta 2013.

Ihan halpamaalta Saksa ei vaikuttaisi.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Olen joskus myynyt saksalaisia tuotteita. Voi olla, että jotkin ovat ihan ok. Tai sitten meikälle kävi vain huono tuuri.

Sällä alkava yhtiö sieltä päin on luultavasti eniten korruptiorahaa jaellut yritys euroopassa,

Omat kokemukseni ovat toki pienempimuotoisia. Saksalainen laatu on kuin Kruppin teräs ja siihen se sitten jääkin.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Tilastotieteestä olen oppinut, että yhden tai kahden tuotteen otos ei riitä kuvaamaan kokonaisuutta. Joskus ihan huippulaatua tuottavasta maasta tulee tsägällä sitä vähemmän kuranttiakin. Ja vuosien systemaattinen laatutyö Saksassa näkyy nykyisin enemmän kautta linjan.

Jostain syystä Saksassa tuotetaan nykyään parempaa laatua kautta linjan. Mistä syystä?

Seuraus: Laatu myy.

Ja laadukas tuote ja palvelu tuottaa työpaikkoja:

Lainaus:
1. Create constancy of purpose toward improvement of product and service, with the aim to become competitive and to stay in business, and to provide jobs.

Kyllä palvelut ovat myös yksi "rakenne", jota Suomessa ei ihan vielä ole oivallettu.

Joitain yksittäisiä sähköisiä palveluita on. Ja joitain teollisuuden palveluita.

Olisiko Suomessa jo isomminkin aika herätä?

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi Vastaus kommenttiin #84

Joo kun ne tsi koneet autoissa. Saksan teollisuus esim . No b:llä alkava teki aikoinaan merinmoottoreita ja täyttä paskaa.

M merkkiset ruostuu ja koneet paukkuu, kun ne on tehty Romaniassa.

Minkä takia satsasivat Turun telakkaan. Aika helppo vastata eivät itse osaa.

Ei saksan teollisuus niin kova juttu ole. Huippulaatua tulee Koreasta ja Japani aikoinaan opetti.... Saksa on itseasiassa hiipuva sisäsiittoinen valtakunta, jonka teollisuus kyntää vielä syvältä.

Saksa nousi kun Romania ja Bulgaria tulivat Meksikon kaltaisiksi alihankkijoiksi rajojen murtumisen jälkeen.

Saksan talouskasvu on yleensä ollut muun euroopan tuho.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #95

Aika nurinkuriselta väitteesi kuulostaa.
Jokin tuossa päättelyssäsi ei ihan toimi.
Sanot, että laatua ei tulisi. Vaan kun tulee.

Koska kauppa käy. Jos olisi sutta ja sekundaa, niin eipä kauppa kävisi.
Koska Saksan talous on kasvanut.
Koska Saksalainen laatu myy maailmalla.

Virheitä tehdään. Ja kalliitakin virheitä. Jotka laatujärjestelmä korjaa ennemmin tai myöhemmin. Oli mersun pellit. Jotka korjattiin. Oli hirvenväistökoe. Joka korjattiin. Jne.

Koska laatutyö on Saksassa ollut systemaattista. Ja kaikkien yhteinen asia.

Aikaa ei ole Saksassa käytetty kinastelemiseen valuuttajärjestelmästä.

Kyllä Suomessakin jo joissain firmoissa tehdään parempaa laatua, kuin Saksassa.

Milloin koko Suomi herää samaan oivallukseen?

Se on sellainen rakenteellinen korjaus.

Se on meidän kaikkien etu. Sillä korjataan tiet ja maksetaan eläkkeet ja koulut.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi Vastaus kommenttiin #100

Voi olla, etä en olen väärässä tai sitten ei.

Onko se sakemannien laatu ihan aidosti hyvää. Bocsh satsaa kiinaan esim. lämpöpumpuissa ja maalämpöjutuissa koska teknologiaosaaminen on parempi kuin Saksassa. Yhteistyötä tai ei Saksa imee Kiinalaisten osaamista ja ihan aidosti. Siinä seuraavat kumppanit globaalimarkkinoilla.

Kiina ja Saksa

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #105

Kyllä Eurooppaan monenlaista ristipainetta on.

Yllättävän monen tahon etu vaikuttaa olevan, että globaalissa pelissä yksi isompi toimija hajoaisi.

Onko se Suomen etu? Sitä mietin paljon.
Vaikuttaa siltä, että nykyisessä leirissä on saavutettu paljon sellaista, jonka rakentaminen yksin olisi mahdotonta. Joidenkin asioiden rakentamiseen taas menisi kevyesti pari sukupolvea.

Ei tämä tilanne lähellekään optimaalinen ole. Meidän suomalaisten kannattaa tehdä niitä asioita, jotka hyödyttävät Suomea ja suomalaisia.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi Vastaus kommenttiin #106

Jeps, sitä mietin itsekkin. Kreetalla vuorilla viimeksi käytyäni. Ei niillä vuohilla mitään lappuja korvissa ollut. Onko jokainen Suomen kansalainen korvamerkitty? Pitää pohtia....

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari
Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Antaa niiden kellojen tikittää. Aika ei lopu koskaan. Maailman "velkoja" ei kukaan koskaan tule maksamaan kenellekään "takaisin". Ei edes viidettätuhannetta osaa, ei edes nyt "velaksi" noteeratuista summista. Monta köyhää kansalaista kuitenkin ehtivät kansallisvaltioiden hallitukset vielä tappaa ollakseen jonkun silmissä "uskottavia velanmaksajia".

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Yllättävän suuri viisaus tässä kommentissa. Resetoidaanko velat jossain vaiheessa?

Mitä käy, kun vaikka 75% kaikesta maailman varallisuudesta on veroparatiiseissa?

Nythän on jo yli puolet. Entä 90% ?

Resetoidaanko jotkin rahajärjestelmät, jonka jälkeen valuutan tuonti veroparatiiseista maksaisikin maltaita?

Ikään kuin Islannin malliin.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #102

Onko valtaa resetoitu koskaan? Valta otetaan,koska sitä ei anneta...eikös se näin mennyt?

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen Vastaus kommenttiin #107

""Onko valtaa resetoitu koskaan? ""

Yllättävän suuri viisaus tässä kommentissa. Luulen että rahatalousajattelun niin sanotuissa asiantuntijoissa on vain harvoja sellaisia, jotka jollain lailla onnistuvat vallitsevan ajattelun "sisällä" kyseenalaistamaan sen legitiimisyyden.

Eurooppalaisen uuden ajan "liberalistinen" talousajatteluhan on pohjimmiltaan uskonnollista valtamagiaa, niin paljon kuin tämä ajattelu muotorakenteissaan yrittikin apinoida uudella ajalla kehittyneitä erityistieteitä.

Eikä mitään uskontoa pystytä kyseenalaistamaan sen "sisältä" käsin. Kaikki uskonnot ovat hyviä vastaamaan kysymyksiin jotka on asetettu niiden omalla käsitteistöllä, ja ne tarjoavat ratkaisuja ongelmiin, joiden synnyssä ne ovat itse olleet ratkaisevassa roolissa.

Luulen että esimerkiksi syy sille, miksi joku Krugman on älykköjen piirissä suositumpi talousteoreetikko kuin Jyrki Katainen, A Stubb tai Juha Sipilä, saattaa liittyä siihen että näillä krugmaneilla on kykyä kolkutella talousvallan legitimiteetin rajoja.

Fysiikka tietää että vesi kiehuu sadassa celsiusasteessa, ja tätä vastaava talousajattelun "fakta" väittää että kuusikymmentä rahaprosenttiastetta BKT:sta panee kansainvälisen rahakaupan korkotason kiehumaan. Jos ette usko, muistakaa että varoitin.

Tällaisissa varoituksissa kuuluu pohjimmiltaan uskonnollinen legitimaatio. Rahan valta on tabu, kukaan ei saa kyseenalaistaa kansainvälisen lainakaupan legitimaatiota. Kukaan ei saa nostaa kansallisvaltioita enää perinteiseen rooliin ihmiselämän turvamuotoina. Niiden on omaksuttava uusi roolinsa kansainvälisen lainakaupan lypsylehminä.

Luulen, että helvetillä pelottelevien äänenpainot saavat jatkuvasti vain lisää tulikiven katkua, suorassa suhteessa siihen mitä tähtitieteellisemmiksi maailman numeeriset "velkasummat" kasvavat ja mitä pahemmin rahaprosenttiasteet todellisuudenhallinnassa floppaavat.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #116

"Kukaan ei saa nostaa kansallisvaltioita enää perinteiseen rooliin ihmiselämän turvamuotoina. Niiden on omaksuttava uusi roolinsa kansainvälisen lainakaupan lypsylehminä."

Puhut taloususkovaisista, mutta eivätkö hyvin monet sellaiset asiat perustu uskoon joita mitä me pidämme tärkeinä ja jotka muodostavat pohjan identiteetillemme ja ikäänkuin kuvitteellisen "turvan" tässä meille vieraasa maailmassa, jota emme oikeasti tunne, emmekä käsitä. Enkä nyt puhu mistään uskonnosta, vaan ihan arkisista "maallisista" uskomuksista.

Eivätkö kansallisvaltiot ja niiden muodostama "turva" ihmiselle ole lähinnä uskon asia. Tämä usko voi toteutua jos usko on vahvaa ja tietoisesti suurin osa ihmisista pyrkii rehellisesti toteuttamaan tämän uskon mukaisen "totuuden". Poikkeuksia kuitenkin löytyy runsain mitoin ja usein kansallisvaltioista on tullut turvallisuuden sijasta turvattomuuden tuottajia.

Toki taloustiede on täynnä uskomuksia ja erilaisia "uskonlahkoja" ja ilmeisesti tarvittaisiin siinäkin jotain yhteistä uskoa, jotta kaikki toimisi parhaalla mahdollisella tavalla.

Yksi perustavanlaatuinen uskonto taloudessa on usko rahan arvoon. Rahan arvohan perustuu pelkästään siihen että ihmiset uskovat siihen, eikö vain? Jos usko rahan arvoon loppuu, myös rahan arvo lopahtaa.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #118

Ei ole simppeli kysymys tämä.

Kyseessä on sopimus. Sopimus, että satasen setelillä saa tietyn verran leipää.

Ja sopimus perustuu luottamukseen.

Luottamus ei ole mustavalkoista. Luottamusta voi rakentaa. Luottamusta voi rikkoa. Rikottuakin luottamusta voidaan jälleenrakentaa. Helppoa se ei ole.

Esimerkki: Tapaus Venäjä.
Venäjällä on kirjaimellisesti näytetty, että mitä Venäjän johto ajattelee kansainvälisistä sopimuksista. Luotetaanko nyt Venäjään jatkossa enemmän vai vähemmän? Onko Venäjän kannalta kaupankäynti jatkossa helpompaa vai vaikeampaa? Onko venäläisten kanssa kauppaa tekevillä mielessä, että alkaako ylimmän johdon näyttämä esimerkki levitä enemmänkin toimintatapoihin Venäjällä?

Lisääntyykö luottamus vai heikkeneekö luottamus?

Luottamus on raudanluja asia. Luottamukseen perustuvan systeemin avulla maksetaan Suomessakin eläkkeet.

Siksi pidän erityisen isänmaallisina tekoja, jotka lisäävät luottamusta Suomessa.

Jos Suomen etua pitää tärkeänä. Miksi meillä Suomessa ei olisi Suomen etu tärkeä?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Mitä käy, kun vaikka 75% kaikesta maailman varallisuudesta on veroparatiiseissa?"

Onkohan tässä ongelmassa nyt jotain liioittelua. Veroparatiiseissa olevat rahat ovat samaa ylikansallista pääomaa, mitä kaikki nekin varat ovat jotka eivät ole veroparatiiseissa. Ei siinä ole muuta eroa kuin että veroparatiiseissa nämä rahat saavat levätä vähän enemmän rauhassa, ilman että verokarhut olisivat alinomaa niskassa.

Käsittääkseni veroparatiiseissa lepäävä raha liikkuu ja vaihtaa omistajaa yhtä herkästi kuin mitä raha tekee missä muualla tahansa, todennäköisesti vielä vilkkaamminkin. Se täyttää siis tehtävänsä rahana, mutta verottaja ei siitä saa vietyä osaa pois päälätä, mitä muualla kuin veroparatiiseissa tapahtuu.

Ongelma voitaisiin poistaa globaalisti, sopimalla asioista, niin ettei tällaisia rahan kansallisia turvasatamia enää olisi, vaan rahaa verotettaisiin kaikkialla suunnilleen samalla tavoin.

Mitä vähemmän mitään resetointia,sitä parempi. Joskus tällaisiinkin toimiin tietenkin pitää turvautua, mutta mitä vähemmän sitä parempi. Jos esimerkiksi Kreikan velat jouduttaisiin osin resetoimaan, se olisi huono juttu, mutta vahiko pitäisi jakaa mahdollisimman tasaisesti, eikä vain sille joka sattuu silloin kohdälle.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Moni ongelma poistuisi globaalisesti lopettamalla raha.

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Tuolla omassa blogissaan joku ihmttelee miksi persut eivät enää kirjoita tänne. - Olisiko syy juuri tämä: "Älkää sitten sanoko ettei kukaan varoittanut".

Käyttäjän PerttiRinne kuva
Pertti Rinne

Investointien puuttumiselle on selvät syyt:

Vientikysyntä on ollut lamassa ja Suomen hintakilpailukyky heikkona vuodesta 2008. Siksi ei ole investoitu.

Sosialidemokraattien "oikeudenmukainen verotus" on jyrkentänyt veroprogressiota ja verokiilaa, niin, että jokainen palkankorotus lisää yrityksen työvoimakustannuksia 2,6-2,8 euroa, jos palkansaaja saa käteensä yhden euron enemmän. Kotimainen työ ei mene kotimaassa kaupaksi, koska työ on verotettu ostovoiman ulottumattomiin. Tämä hidastaa investointihalukkuutta.

Ay-liikkeen vaatima "muutosturva" eli irtisanomisten vaikeuttaminen ja yt-byrokratian ulottaminen jopa alle 20 ihmistä työllistäviin pienyrityksiin, ei houkuttele kasvattamaan yritystä, koska palkkakulut eivät jousta tarpeeksi nopeasti kysynnän vaihtelujen mukaan. Palvelualoillekaan ei investoida.

Nyt voimme vain odottaa kaatavatko vasemmisto ja palkansaajajärjestöt yhteiskuntasopimuksen niin kuin ne kaatoivat reilu 20 vuotta sitten. Sen jälkeen on turha odottaa investointeja talouskasvuun. Edessä on laman syveneminen leikkausten ja veronkorotusten vauhdittamana, juuri niin kuin tapahtui Ajon/Viinasen hallituksen aikaan.

Vastuuton vasemmisto tuhoaa hyvinvointivaltion rahoituksen itsekkyydellään.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Vastuuton vasemmisto tuhoaa hyvinvointivaltion rahoituksen itsekkyydellään."

Vasemmiston vastuulla on turvata köyhien asema, koska siitä ei kukaan muukaan kanna vastuuta, ei ainakaan yritysmaailma siitä mitään vastuuta ota, jos se heidän harteilleen jätettäisiin.

Köyhistä ei kanna vastuuta myöskään nykyhallitus, koska vasemmistoa ei siinä ole mukana, eikä eduskunta, koska sielläkään ei vasemmiston edustajia juurikaan ole.

Ammattiliitotkin nujerretaan, eiväkä ne muutenkaan köyhiä ja kurjia juurikaan puolusta, vaan työssä käyvää varakasta keskiluokkaa pääasiassa.

Nyt on siis Suomen oikeistolla, siis varakkaan väen edustajilla, loistava mahdollisuus panna köyhät kyykkyyn, koska kukaan ei ole heidän asemaansa puolustamassa. Ja niin se nyt näyttääkin tekevän.

Käyttäjän PerttiRinne kuva
Pertti Rinne

Höpö, höpö!

"Köyhän paras turva on hyvin hoidettu talous." Näin totesi Outi Ojala (vas) valtionvarainministeri Sauli Niinistölle jo 20 vuotta sitten.

Jos vasemmisto ja ay-liike yhtään välittävät köyhistä, niin ne ajavat yhteiskuntasopimuksen läpi nopeasti. Vain talouskasvu parantaa köyhän aseman, ei mikään muu.

Suomessa on liian vähän rikkaita lisäverotettaviksi, kun palkkatuloistaan veroa maksavien hyvätuloisin 10% maksaa jo nyt 70% tuloveron tuotosta ja loput 90% kansasta vain 30%.

Jos yhteiskuntasopimusta ei synny ja verotusta joudutaan kiristämään, niin se leikkaa kotimarkkinoiden ostovoimaa, aiheuttaa lisää työttömyyttä ja tuottaa lisää köyhiä.

Vasemmiston vastuu punnitaan nyt.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #124

"Höpö, höpö!

"Köyhän paras turva on hyvin hoidettu talous." Näin totesi Outi Ojala (vas) valtionvarainministeri Sauli Niinistölle jo 20 vuotta sitten."

Talous ja köyhät ovat eri asioita. Köyhät eivät ole taloudesta vastuussa, he eivät pysty vastaamaan edes omasta taloudestaan saati sitten valtakunnan taloudesta. Köyhiä ei siis voi panna valtakunnan taloudesta vastuuseen, kuten hallitus nyt tekee, heistä pitää vain huolehtia.

"Jos vasemmisto ja ay-liike yhtään välittävät köyhistä, niin ne ajavat yhteiskuntasopimuksen läpi nopeasti. Vain talouskasvu parantaa köyhän aseman, ei mikään muu."

Yhteiskuntasopimuksella ajetaan lähinnä ökyrikkaiden asiaa, eikä pelkästään suomalaisten ökyrikkaiden, vaan kansainvälisten ökyrikkaiden asiaa, niiden joilla on ylimääräistä hynää niin paljon että siitä riittää Suomeenkin sijoitettavaksi. Näin pitääkin tehdä, tämä on tämä meidän taloudellinen järjestelmämme, jonka mulkaan pitää elää ja toimia. Kansainväliset ökyrikkaat, joihin pitää laskea myös sijoitusrahastot ja eläkerahastot, missä ammattilaiset sijoittajat hoitavat tavallisten kansalaisten pieniä säästöjä, ovat oma instituutionsa, taho joka pitää yllä tätä meidän talouttamme.

Tämän ökyrikkaiden instituution alapuolella on sitten se porukka jonka kesken pitäisi suorittaa sitä tulonjakoa. Heihin kuuluvat sekä pienipalkkaiset että suuripalkkaiset työtä tekevät ihmiset.

Sekä suuri- että pienipalkkaiset ovat yhtälailla velvollisia osallistumaan siihen talouden tasapainottemiseen mistä yhteiskuntasopimuksessa on kyse, mutta nyt sitä sopeutusta vaaditaan vain pienempipalkkaisilta.

Presidentti ja jotkut muut ovat esittäneet isopalkkaisten vapaaehtoista palkkojen alentamista, mutta ei sekään tunnu oikealta että joiltakin otetaan väkisin kun toiset saavat antaa vapaaehtoisesti, jos siltä tuntuu.

Köyhien "ansioihin" tehtävät leikkaukset on kuitenkin kaikkein helpoimpia toteuttaa, joten he tulevat joutumaan kärsimään tästä "sopimuksessa"

"Suomessa on liian vähän rikkaita lisäverotettaviksi, kun palkkatuloistaan veroa maksavien hyvätuloisin 10% maksaa jo nyt 70% tuloveron tuotosta ja loput 90% kansasta vain 30%."

Tässä puheessa ei ole järjen hitustakaan. Siksikö, että rikkaita on vähän, heidät pitää jättää tämän yhteiskuntasopimuksen ulkopuolelle? Ei taida olla oikein järkeenlkäypä peruste. Miten näin tyhmiä esittävistä onkaan voinut tulla niin rikkaita?

"Jos yhteiskuntasopimusta ei synny ja verotusta joudutaan kiristämään, niin se leikkaa kotimarkkinoiden ostovoimaa, aiheuttaa lisää työttömyyttä ja tuottaa lisää köyhiä."

Yhteiskuntasopimus on välttämätön, mutta ei se nyt kyllä mitenkään oikein ole että niiltä otetaan joilla ei oikeasti ole mitään ennestäänkään ja ne jotka rypevät yltäkylläisyydessä jätetään rauhaan.

Vaikka niinhän siinä taas varmasti käy että näin tulee tapahtumaan.

"Vasemmiston vastuu punnitaan nyt."

Vasemmistolla ei näissä jutuissa ole nyt mitään vastuuta, kansa otti sen vastuun heiltä pois viime vaaleissa. Nyt vastuu on rikkaiden edustajilla ja tulemme näkemään miten he sitä vastuutaan käyttävät.

Käyttäjän PerttiRinne kuva
Pertti Rinne Vastaus kommenttiin #125

>>> Yhteiskuntasopimuksella ajetaan lähinnä ökyrikkaiden asiaa, eikä pelkästään suomalaisten ökyrikkaiden, vaan kansainvälisten ökyrikkaiden asiaa, niiden joilla on ylimääräistä hynää niin paljon että siitä riittää Suomeenkin sijoitettavaksi. <<<

Tuon mielipiteen jälkeen en valitettavasti näe enää mahdollisuutta asialliseen keskusteluun yhteiskuntasopimuksen tavoitteista. :-(

Kyse ei nimittäin ole siitä ketkä "osallistuvat" sopimukseen tinkimällä tuloistaan tai eduistaan, kun tavoite on se, että hallitus saisi sopimuksen synnyttyä mahdollisuuden luopua 1,5 miljardin euron (1.500.000.000€) leikkauksista ja voisi lisäksi toteuttaa sellaiset veronalennukset, jotka KORVAISIVAT palkansaajille pidemmän työviikon tekemisen kasvattamallla heidän ostovoimaansa antamalla entisestä palkasta enemmän rahaa käteen.

Se, että vasemmisto ja ay-liike vastustavat tällaista sopimusta ideologisista, imagollisista ja valtapoliittisista syistä ja propagoimalla vastakkainasettelua "köyhien ja ökyrikkaiden" välillä, on minun mielestäni vasemmiston kannattajien ja ay-liikkeen jäsenten törkeää pettämistä!

Vielä 20 vuotta sitten meillä oli vastuullinen sosialidemokratia, mutta se haudattiin, kun ay-liikkeen väki päästettiin johtamaan myös puoluetta.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #124

Rajansa kalavaleillakin, tuosta linkistä voit katsoa,ettei asia aivan näin ole

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Verotu...

Ja pitää muistaa,että nuo varakkaimmatkin saavat merkittävän määrän tulonsiirtojen ja paljon palveluita

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Syyt eivät ole lähellekään suoraviivaiset ja selkeät.

On monia syitä.

Työ siirtyy, koska se on mahdollista siirtää. Digitalisaatio. Merikontit. Kansainväliset rahan siirrot. Ja monet monet muut syyt.

Työvoiman osaamisen >><< kustannusten suhde on vain yksi tekijä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

On faktaa, että julkisten menojen kasvun osalta voimme vertailla Suomen kehitystä 2000-luvulla EU-maiden ja EMU-maiden osin vain Kreikkaan, Espanjaan ja Irlantiin, joissa sorruttiin velkavetoiseen hyvinvointiin järisyttävin huonoin seurauksin jo aiemmin vuosia takaperin. Saksaan verraten julkiset menomme ovat kasvaneet n. kolminkertaisella nopeudella sitten 2001 euro-järjestelmään siirryttyämme.

Käyttäjän donnybird kuva
tuula pakarinen-curry

Tottahan julkiset menot kasvoivat, koska raha talouteen piti lainata 10%
korolla. Korkovelka kasvaa exponentin avulla jyrkästi!

Sitä se oman pankkitoiminnan menettäminen tarkoitti. Vain muutama valtio
maailmassa luotottaa itsensä, ja heillä ei tietenkään ole velkaa.

Kaikki maat ovat tämän velkarahan systeemissä, eli rahan arvo on vain sopimus. Muutenhan sillä ei olisi enää arvoa. Työ ja sen arvo on n i i n
kaukana finanssikasvukeskuksista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset