Kun suomalainen mies tänään venäläistä halasi

Olen osallistunut tänään Savonlinnassa Saimaa Summit –tapahtumaan. Se on yrityselämän, politiikan vaikuttajien ja myös tutkijoiden kohtaaminen, jossa Venäjä ja venäläiset ovat vahvassa roolissa.

Venäläisiä delegaatioita on muun muassa Karjalan ja Komin tasavalloista, leppoisia, mutta myös vähän tiukkailmeisempiäkin pukumiehiä. Tällä kertaa on muutama kiinalainenkin vieras.

Suomalaisista esiintyjistä on moni koko kansalle tuttuja. Juontajana toimii Peter Nyman ja lavalla ovat pyörähtäneet niin valtiosihteeri Paula Lehtomäki (kesk.), liikemies-kansanedustaja Hjallis Harkimo kuin ministeri Jaakko Iloniemikin.

Lähdetään liikkeelle iloniemestä. kansainvälisten asioiden vahva tuntija maalaili yleisölle kuvaa suurvalta-asemaa havittelevasta Venäjästä, joka on päättänyt, että se minkä Yhdysvallat tekee saa tehdä sekin. Tätä omaksumaansa ajattelutapaa se soveltaa Ukrainassa. Kosovon itsenäistyminen lännen myötävaikutuksella antaa venäläisten mielestä sille vapaat kädet Ukrainassa.

Vaikka Venäjän asevoimat ovatkin entistä vahvemmat, on Iloniemen mukaan kyse ”heikolla perustalla olevasta rinnastuksesta”, koska Venäjän bruttokansatuote on vain 15 prosenttia Yhdysvaltain vastaavasta ja väkilukukin puolet. Yhdysvallat on lisäksi globaali toimija myös sotilaallisesti, mitä Venäjä ei entisen Neuvostoliiton tavoin ole.

Tämä oli arvatenkin melko ikävä muistutus myös Savonlinnasalissa istuville lukuisille venäläisille, jotka edustavat presidentti Putinin hallintoa.

Kaikesta tästä ja talouspakotteiden jossain määrin pilaamasta tunnelmasta huolimatta Savonlinnassa ollaan edistämässä kauppaa, puolin ja toisin. Jossain näytetään halailevan naapurimaiden miesten kesken, venäläiseen tyyliin.

On havaittavissa, että suomalaiset itäsuuntautuneet bisnesihmiset ovat selvästi kiusaantuneita pakotteista ja määrättyjen venäläisten matkustuskiellosta.

Itäsuuntautuneisiin bisneksentekijöihin kuuluu KHL-seura Jokereiden omistaja Harkimo. Kokoomuslainen hallituspuolueen edustaja väläytti paneelissa esiin jopa ajatuksen, että Suomen ”ei ehkä olisi pitänyt mennä kyselemään ollenkaan”, siis EU:sta, Etyj-kokouksen vierasasioista.

Kaikkihan muistavat diplomaattisen sopan, kun Suomi lopulta torppasi venäläisten parlamentaarikkojen tulon tuohon Helsingin-kokoukseen vedoten Euroopan unioniin ja sen sääntöihin. Iloniemi kertoi muuten Savonlinnassa, että Etyj-virkamieskokouksessa venäläiset olivat suunniteltuun tapaan.

Hieman yllättäen keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä tuki Harkimon ajatelmaa, että ei ehkä olisi pitänyt muilta kysellä.

Se ei taas ollut yllätys, että dosentti Arto Luukkanen, kotoisin Savonlinnasta, piti Suomen Etyj-päätöstä Suomen ”mämmimisenä” ja suurena epäonnistumisena.

Virallinen torppaus tälle Suomen virallisesta linjasta poikkeavalle ajattelulle tuli suurlähettiläs Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuvelta. Hänen mukaansa Suomen oli toimittava juuri niin kuin toimi. Häntä tuki ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

Konsulttifirma MIF:n toimitusjohtaja Timo Helosuo toi esiin kyselytutkimuksen, jonka mukaan Venäjällä toimivista yritysjohtajista 80 prosenttia arvelee, että pohjakosketus on tehty tai se on lähellä, eli suunta olisi muuttumassa ja kasvua olisi näköpiirissä. Hän puhui Venäjästä ”Klondikenä” ja Pietarista ”kolmekymppisten kaupunkina”, innostuneesti kuin mitään Ukrainan sotaa ei olisi olemassakaan.

Tosiasia on että kauppa maiden välillä on pudonnut lyhyessä ajassa kymmeniä prosentteja. Näitä lukuja esitteli suomeakin yleisölle vähän puhunut Venäjän kaupallinen edustaja Valeri Shlyamin.

Venäläisvieras siteeraili vapaasti myös Urho Kekkosta suurin piirtein niin, että ”kansamme ovat oppineet toisiltaan niin paljon, että ymmärtämättömyyden riski on pienempi. Tämän käännöksen otin Itä-Savo-lehden tviitistä.

Jotenkin sopii Savonlinnan tämän hetken tunnelmaan, että Kekkoseen on viitattu lavalla muutenkin.

Mutta Uuden Suomen blogeistakin tuttu historiantutkija Luukkanen on tosiaan ollut vauhdissa. Varasti show’n tunnetummilta lavaesiintyjiltä.

Hän kertoi venäjäksi, ettei kannata Suomen Nato-jäsenyyttä, kertoi värikkäästi kansojemme sukulaisuussuhteesta, ilmehti ja taputti, kun sen paikka hänen mielestään oli.

Luukkanen tivasi valtiosihteeri Lehtomäeltä Parikkalan raja-aseman avaamisesta luvaten positiivisesta vastauksesta ”kultatuolin ja muikkuja”. Lähinnä puukuljetuksiin käytettävän tilapäisen rajanylityspaikan kansainvälistämisestä on tullut aloite Venäjältä.

Lehtomäki sanoi Sipilän hallituksen linjanneen niin, ettei raja-asemaa nyt tule ja viittasi kustannuksiin.

Sali tuntui olevan enemmän Luukkasen puolella.

Naapurimaan ihmisiä pitää tavata, matkustella puolin ja toisin sekä kauppaa käydä, ja kyllä kai yhden asemankin voisi avata, mutta EU:n Venäjä-pakotteissa ja matkustuskielloissa ei Venäjälle pidä antaa tuumaakaan periksi.

Ehkä Savonlinnan hurmoksessa vähän unohtuu, että rivienhajotuspolitiikassa Venäjä on mestari.

Markku Huusko

Kirjoittaja on Uuden Suomen toimittaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu