*

Markku Huusko

Li Anderssonin ja Heikki Salmelan hutilyönnit

  • Veronmaksajat kertoi tänään järjestöjen neuvottelutuloksen osumisesta kansalaisiin.
    Veronmaksajat kertoi tänään järjestöjen neuvottelutuloksen osumisesta kansalaisiin.

Hallituksen jo eteenpäin puskemat niin sanotut pakkolait, joiden mukaan esimerkiksi ensimmäisen sairauslomapäivän palkka poistettaisiin ja kaikkien lomarahoja leikattaisiin 30 prosenttia, ovat siirtymässä tämän päivän neuvottelutuloksen myötä historian unohdetuille lehdille.

Olemme välttymässä myös 1,5 miljardin lisäkiristyksiltä ja veronkorotuksilta. Tuolta listalta löytyi muun muassa lapsilisien leikkaus.

Pakkolait kohtelisivat ihmisiä kovin eri tavoin. Pahiten ne iskisivät nuoriin naisiin, Akavassa on laskettu.

Vielä ei voi täysin hengähtää. SAK-laiset liitot ja etenkin riitaa hämmästyttävän mielellään haastava AKT ovat kysymysmerkkejä. Niiden vastauksia saadaan odottaa vielä viikon päivät.

Suomessa on ollut tänään joka tapauksessa havaittavissa tyytyväistä hyrinää, vaikka työntekijät ovat päivän uutisten pohjalta maksumiehen puolella, koska sosiaalivakuutusmaksuja siirtyy työnantajilta työntekijöille ja työaika pitenee kolmella päivällä vuodessa.

On sopimuspohjassa muutosturvaa, työaikapankkia ja lisääntyvää vaikutusvaltaa työntekijöillekin luvassa, mikä ei ole kauheasti uutiskynnystä ylittänyt.

Erityistä ilon aihetta on ollut jopa noin 300 000 julkisen sektorin työntekijän perheessä, koska pisimmät lomat pysyvät pitkinä. Tosin joidenkin muiden mielestä liian pitkinä.

On tänään kuultu valitustakin, kahdelta taholta erityisesti. Ne ovat eduskunnan laitimmainen vasemmisto ja suomalaiset yrittäjät.

Vasemmistoliiton puheenjohtajakisaa käyvä Li Andersson pitää neuvottelutulosta ”massiivisena tulonsiirtona palkansaajilta työnantajille”. Kilpakumppani ja puoluetoveri Aino-Kaisa Pekonen haluaisi tässä tilanteessa lyhentää työaikaa.

Aikamoisia huteja, missä tahallaan unohdetaan Suomen kammottava työttömyys, yritysten vaikeudet, valtiontalouden onneton tila ja hallituksen lupaamat veronalennukset sitten, kun yhteiskuntasopimus on kasassa.

Toisessa päässä tyytymättömyyttään ovat tuoneet esiin yrittäjät, vaikka sen kanssa samalla puolella oleva Elinkeinoelämän keskusliitto kuuluu tyytyväisiin. Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo, että neuvottelutulos ”ei riitä auttamaan Suomea nousuun”, kun paikallinen sopiminen ei mennyt järjestön tahtomalla tavalla sopimukseen.

Vielä kovempaa kieltä tänään on käyttänyt Hesburger-yrittäjä Heikki Salmela. Hän pitää koko yleissitovuutta turhana järjestelmänä. Yleisradion haastattelema Salmela haluaisi pidentää suomalaisten työaikaa yleisesti 45 viikkotuntiin. Aikamoinen irti Suomi-todellisuudesta –tyyppinen hutilyönti tuokin.

Kun lähinnä vain näillä kahdella talousvaikuttamisen laidalla on tyytymättömyyttä, keskimäärin olemme menossa parempaan suuntaan? Pelätyt lakot jäävät nyt tulematta?

Hallituksen lupaamaa veronalennuspakettia odotellessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (43 kommenttia)

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Eipä tuohon ole lisäämistä, eikä pois ottamista.

Kaikkia ei ole realismilla siunattu.

Käyttäjän AnttiMikkola1 kuva
Antti Mikkola

"SAK-laiset liitot ja etenkin riitaa hämmästyttävän mielellään haastava AKT ovat kysymysmerkkejä."

Ei AKT haasta riitaa vaan puolustaa jäsentensä sovittuja työehtoja.

Käyttäjän HeikkiJokinen kuva
Heikki Jokinen

Mielestäni Li Andersson on oikeassa. Tämä on massiivinen tulonsiirto palkansaajilta työnantajille. Minunkin perheeni menettää tämän sopimuksen seurauksena laskutavasta riippuen 1200-1600 euroa nettovuosituloistaan. Samalla tavalla menettävät tulojaan myöskin muut palkansaajat.Lisäksi joudun työskentelemään palkatta vuodessa kolme työpäivää lisää. Epäilen, että ainoa positiivinen tulos koko revohkasta löytyy parina seuraavana vuonna osingonsaajien kukkarosta.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Kaima,

tietenkin Li Andersson on tulonsiirron osalta oikeassa. Mutta sopimalla ei sitä muuksi muuteta. Se on vain kylmä tosiasia.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Ei kait pk-yrittäjät paljon osinkoja jakele? Sen sijaan työllistävät 65% yksityisen sektorin työvoimasta.

Jos ne saadaan työllistämään ja investoimaan, niin maalla on toivoa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Jos sopimus viikon päästä syntyy, voidaan olla kaikki tyytyväisiä, mutta ei siitä mitään 5 % kilpailukykyloikkaa tullut.

Toisaalta, miten ihmeessä siihen kilpailukykyloikkaan vaikuttaa se, että eläkelaitosten hallitusmandaatteja jaetaan uudelleen EK:n ja SAK:n kesken?

Iltalypsyllä on siis oltu ja eihän se muuten kaupaksi olisi mennytkään. Nyt myös voidaan haudata vanha sanonta; kolmas kerta toden sanoo, kun sen sanoo vasta viides kerta.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

"Toisaalta, miten ihmeessä siihen kilpailukykyloikkaan vaikuttaa se, että eläkelaitosten hallitusmandaatteja jaetaan uudelleen EK:n ja SAK:n kesken?"

Ari viittaa siis ymmärtääkseni tähän juttuun: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016022921195529_u...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Niin, paitsi luin vain Pekka Lukkalan blogin, en itse Ainolan juttua.

Käyttäjän maanselka kuva
Asmo Maanselkä

Ei tee mieli hurrata. Hallituksen on pakko tehdä yli miljardin veronkevennykset, jotta verotuksen kiristymiseltä säästytään. Miten kilpailukyky tai valtion rahoitusasema paranee, jos nämä yrityksille annettavat huojennukset rahoitetaan viime kädessä valtion ottamalla lisävelkarahalla? Samahan se olisi antaa yrityksille ne miljardit ja uskoa sen johtavan talouskasvuun kuin vatkaamalla samaa asiaa vuosi yhteiskuntasopimusneuvotteluiden kautta. Sama raha on pois valtion kirstusta.

http://maanselka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212762-t...

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Ihan hyvä pointti. Pääasia tässä taitaa olla ylipäätään sopu ja se, että lakkoaallolta vältyttäneen.

Arto Granlund

"Kilpailuloikka" pitkällä aikajänteellä tapahtuu muilla keinoilla kuin palkka-alella. Suomessa olisi syytä pohtia mitä täällä oikein kannatta valmistaa ja mitä ei ja panostaa tuotteisiin joista maailmalla maksetaan korkeaa hintaa, edelletyksiä Suomessa tähän on korkean koulutustasomme vuoksi, rohkeutta uusiin avauksiin ja markkinointikyky vain puuttuvat.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Eikös teidän Lipponen ole vahvasti sitä mieltä, että alea tarvitaan?

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Demareilta toivon erityisesti rohkeutta uusiin avauksiin ja markkinointiin!

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Olen samaa mieltä. Odottaisin niitä innovatiisia myyntimenestyksiä erityisesti heiltä, jotka tuovat aina esille sen, että nousu ei synny palkkoja leikkaamalla vaan kehittämällä tuotteita, jotka käyvät kaupaksi. Jos kerran tietää, että edistyksellisten tuotteiden tekijöille voi maksaa normipalkan päälle vielä hyvät bonuksetkin ja kauppa käy silti, niin miksi perkeleessä ei sitten pistetä toimeksi.

JK. Jotenkin taas paistaa, että jonkun yhteisestä kassasta pitäisi investoida tutkimukseen ja yrittäjien pitäisi sitten muokata tutkimus menestyväksi tuotteeksi. Mutta ei minun henkilökohtaisesti tarvitse tehdä mitään...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Ehkä suomalainen sopimuskulttuuri on aikansa elänyttä, toimii kitisten ja vain pakkotilanteessa jyrkänteen reunalla?

Suomi joutunee suorittamaan nykytietojen valossa noin 3 tekeilä olevan kokoista kilpailukykyhyppyä, ennen kuin haluttuun tilanteeseen päästään.

Toisaalta, voihan nykyinen Eurooppakin näyttää jo ennen sitä kovin erilaiselta, sillä tällä hetkellä on menossa erikoinen prosessi: 'hajoaminen', jota ei kutsuta siksi, vaan "kaikki tekevät nyt kansallisia ratkaisujaan" tai "kansalliset vaalit voivat yllättää" tai "taistelu brittien EU-sieluista kovenee..."

Suomen ns. pakkolaki- ja yhteiskuntasopimusneuottelut työmarkkinaviivyttelyineen tuntuvat kyläpolitikoinnilta isommissa raameissa.
---
P.S.
1.3.2016 Arno Ahosniemi (Kauppaliehti) totetsi TV1:ssä, ettei työmarkkinajärjestöjen sopimus riitä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Yleisradion haastattelema Salmela haluaisi pidentää suomalaisten työaikaa yleisesti 45 viikkotuntiin. Aikamoinen irti Suomi-todellisuudesta –tyyppinen hutilyönti tuokin."

Jotkut sueraavat ajan henkeä ja toiset pyrkivät sitä luomaan.

Muistan, että kun lukioaikoinani mustimman suomettuneisuuden vallitessa ehdotin poliittisessa debatissa, että Suomen kannattaisi liittyä NATO:on, niin "paatuneimmatkin porvarit" nauroivat päin naamaa. Sellaista ehdotusta ei kukaan missään, ei virallisissa puitteissa eikä epävirallisissa sellaisissa, koskaan ollut edes ajatellut esittävänsä. En ole joutunut takinkääntäjäksi tässä(kään) asiassa sitten 70-luvun,

Ehkäpä Salmelakin saa gloriaa osakseen jonain päivänä.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Onhan se tuleva gloria mahdollista, mutta irti Suomi-todellisuudesta tuo kommentti on vuonna 2016.

Kai Schleutker

Salmela puhui mm. työn tekemisen tärkeydestä, työvoimakustannusten vaikutuksesta tuotteen hintaan . Maassa jonka vientituotteet tunnetusti ovat kalliita, työmarkkinoiden ulkopuolisen väestön määrä on suhteessa kaiketi suurin koko Euroopassa, Salmelan kommentit osuvat suoraan ytimeen.

Se että hänen ajatuksensa joidenkin mielestä tuntuvat radikaaleilta ja hänen ehdottamansa 45-tuntinen työviikko tyrmätään, kertoo mielestäni hälyttävällä tavalla suomalaisen keskustelun kapeutumisesta, uusien ideoiden puutteesta (ja esitettyjen tyrmäämisestä) sekä jumiutumisesta merkityksettömien yksityiskohtien säätämiseen.

Ei ole kovin vaikeaa huomata että tällainen palvelee tiettyjen edunvalvontajärjestöjen statuksen ja omien saavutettujen etujen ylläpitämistä. Tavallisen suomalaisen työmahdollisuuksia tällainen ajattelu leikkaa salakavalasti ja tehokkaasti.

Käyttäjän vantaaliittyyennemminkeravaankuinhelsinkiin kuva
Petri Muinonen

>> Vasemmistoliiton puheenjohtajakisaa käyvä Li Andersson pitää neuvottelutulosta ”massiivisena tulonsiirtona palkansaajilta työnantajille” >>

Huti ja huti - vaikken mistään liene samaa mieltä Li Anderssonin kanssa, niin ei tämä lausuma sinällään ole huti, vaan kiistämätön tosiasia.

Samalla kuulen juuri nyt Huomenta Suomessa Arto Satosen lauseen "kun yrityksillä menee huonosti"... joo, huonosti menee, kun omistajille jaetaan suurimmat osingot ikinä!

Pitäisikin ymmärtää, ettei yrityksillä YLEISESTI niinkään huonosti mene: ne vaan eivät saa parasta tuottoa ihmisiä työllistäen, vaan esim. toimien täysin perseellään olevilla kansainvälisillä pääomamarkkinoilla. Ja se on voi voi niillle firmoille, joilla sijoitettavaa ei ole eikä lainaa saa yleisen korkotason mataluudesta huolimatta. Hallitus pyrkii korjaamaan tilannetta takaperoisesti yrittäen parantaa tuota pääomapuolen kilpailukykyä verrokkimaihin nähden, joka yhä vaan suhteellisesti heikentää työllistämisen kannattavuutta, kun samalla mm. työvoiman liikkuvuuteen tai työn tarjonnan ja kysynnän parempaan kohtaantoon ei ole löydetty uusia keinoja.

Käyttäjän NikoSillanp kuva
Niko Sillanpää

"huonosti menee, kun omistajille jaetaan suurimmat osingot ikinä"

Kyse on pörssiyhtiöistä, joista niistäkin noin kolmasosa ei jaa osinkoa ollenkaan ja kolmasosa välillä 0,01-0,20€ per osake.

Jotain merkittäviä määriä osinkoja jakavien yhtiöiden kohdalla tilanne kertoo mm. siitä, että niiden on järkevämpää ottaa firmasta rahaa pois osakkeenomistajille kuin investoida Suomeen, koska jälkimmäisessä tapauksessa odotetut tuotot ovat mitättömiä tai persnettoa Suomen toimintaympäristön vuoksi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Niin Petri, näissä yhteyksissä puhutaan kansallisista PK-yrityksistä, joilla on kilpailukykyvaikeuksia vientimarkkinoilla. Ei suinkaan monikansallisista pörssiyhtiöistä, jotka keräävät voittoja osakkailleen kaukomailla. On eri asia verrata pohjoiskarjalaista metallipajaa Kone Oy:n Kiinan tehtaan voitolliseen toimintaan.

Käyttäjän vantaaliittyyennemminkeravaankuinhelsinkiin kuva
Petri Muinonen

Eli viime hallituksen toimet lisäsivät osinkojen jakovaraa jo pelkästään pörssiyhtiöillä useammalla miljardilla, vaikkei firmoilla mene sen paremmin? Tämä on kai hyvä uutinen pääomien vetämiseksi maahan.

Voi kysyä, ovatko toimet kohdentuneet oikein, jos nimenomaan nuo jo kansainvälistyneet yritykset saavat valtaosan hyödystä. Tosin kotimaisissakin firmoissa on niitä saamapuolella olevia, jotka eivät suurta ääntä itsestään pidä: mm. lakimies- ja lääkärifirmoja, joissa osakkaat nostavat holding-bulvaaniensa kautta alennettuja osinkoja, parhaimmillaan maksamatta tekemästään työstä lainkaan ansiotyöveroa. Verohallitus on linjannut, että tässä ei ole mitään vikaa. Satoja tuhansia korkeintaan n. 19% effektiivisellä verolla.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #31

Mistä päättelit että firmoilla jotka korottavat osingonjakoaan ei "mene sen paremmin"?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #31
Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #31

Eivät ne viime hallituksen toimet mitään jakovaraa ole lisänneet, vaan monikansallisten yhtiöiden omat toimet maailman turuilla. Oudon valtiokeskeisesti ja sosialistissuuntautuneisesti tunnut liike-elämää tarkastelevan.

Joten kyse ei myöskään ole siitä ovatko jotkut "hallituksen toimet" kohdentuneet oikein. Firmat menestyvät omasta kyvykkyydestään, joskus hallituksen toimista huolimatta, mutta harvoin niiden ansiosta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

"ei tämä lausuma sinällään ole huti, vaan kiistämätön tosiasia"

Mielenkiintoinen tapa ilmaista asia, ottaen huomioon että Anderssonilla menee tulot ja menot iloisesti sekaisin.

Arto Granlund

Se, että otetaan firmasta rahat pois eikä invesoida, kertoo kyllä yritysjohdon laiskuudesta sekä kyvyttömyydestä etsiä uusia investointikohteita ja haluttomuudesta kasvattaa yritystä. Tästä samasta asiasta on keskusteltu vuosiymmeniä ja olisiko jo korkea aika osakkeenomistajien potkia suomalaiset bonusten perässä juoksevat yritysjohtajat ulos ja palkata vaikka Ruotsista johtajat heidän tilalleen, kuten urheilumaailmassa on varsin hyvin tuloksin tehty.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Olen elänyt käsityksessä, että osingot ovat omistajien päätös, mutta saattaahan olla että osakeyhtiölakia on huomaamattani muutettu.

Osingonmaksu sinänsähän ei ole investointien kannalta huono asia. Markkinoille tulee uutta rahaa, joka etsii kotia tuottavasta yhtiöstä (varsinkin kun korkopaperit eivät ole vaihtoehto). Jos suomessa on mielenkiintoisia kohteita ja yhtiöiden toimintaympäristö koetaan hyväksi, en näe miksi rahat lähtisivät pois Suomesta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Pukkasin pointsin, koska toit esille näkökohdan, joka tällaisen keskustelun standardiargumentoinnin kannalta on oleellisin.

Toki täytyy ymmärtää myös, että yritysjohdollakin on merkitystä osingonjaon kannalta, koska sen harteillahan makaa innovatiivisuus ja uusien investointien suunnitteleminen ja jos sellaisia ei ole omistajille esittää, niin omistajat ottavat sitten osingot taskuunsa.

Lisäksi on muistutettava, että eivät ne osingotkaan aina Suomeen mene, vaan monissa tapauksissa ulkomaisille omistajille. Nokia Oy:n kotipaikka on Suomi, mutta taitaa edelleenkin 70% omistuksesta olla muualla ja osaketta treidataan vilkkaasti New Yorkin pörssissä.

Joten jotkut debatoijat osuvat väitteissään osittain oikeaan vaikkakaan eivät välttämättä ymmärrä miksi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #25

Olet toki oikeassa, mutta jos portfolioa on hajautettu maantieteellisesti en näe syytä miksi osinkoja ei investoitaisi uudestaan Suomeen. Pointtini on tavallaan ettei pääomaa pysty pitämään missään väkisin, vaan sijoittajille pitää tarjota houkuttelevia kohteita. Niitä syntyy yritysten ja valtiovallan yhteisvoimin, kun molemmat hoitavat leiviskänsä hyvin.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Hutilyönti on erinomainen vaihtolyönti pesäpallossa, kun se ajoitetaan oikeaan hetkeen. Sama koskee politiikkaa.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Huti toimii pesäpallossa hyvin, kun lukkari lähtee aavistelemaan näpyä etukentälle tai pallo kimmahtaa lautasen reunasta kauas. Useimmiten hutin lyönyt kuitenkin kärähtää.

Politiikassa hutien lyöminen on arkipäivää ja kärähtäminen harvinaisempaa.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Jäykkään poliittiseen järjestelmään tottunut ja kokouspullalla pyöristynyt poliitikko ei ole kovin ketterä juoksemaan. Kiiressä pitäisi vielä aavistaa oikeinkin, kannattaako se huti, vaiko ei. Kentällä tilanne elää ja on kova hulina.

Käyttäjän PauliLaasonen kuva
Pauli Laasonen

Totta kai palkat pieneneen jos kerran ne ovat liian isoja työttuottavuuten nähden. Kaikissa maissa jotka ovat onnistuneet kääntämään taloutensa nousuun on nimenomaan laskettu työväen palkkoja jos kerran työväki ei ole kilpailukykyistä. Toinen ryhmä jonka palkkoja on laskettu vielä enemmän on julkisensektorin palkat joissa alennus on ollut jopa 30 prposenttia koska juuri heidän palkkapottinsa on koko kurjuuden syy kun veroja on jouduttu korottamaan aivan liikaa jotta tämän porukan palkat on saatu maksuun. Tuottavuuden nousua ei tällä sektorilla ole ollut vaikka tietokoneeita ja muita apuvälineitä on tullut melkein kaikkiin portaisiin. On aivan tyhmä kysymys että mistä työnantaja ovat joutuneet tinkimään, millä ne sitten työllistävät jos heiltä viedään rahat. Ainoat työllsitäjät ovat yksityiset työnantajat ja jokainen työpaikka edellytää että meillä tehdyt tuotteet menevät kaupaksi. Eivät ostajat ole valmiita maksamaa Suomen tuotteista enempää kuin muiden sentähden että meillä on isot palkat ja rahtikulutkin maailmalle isommat kuin kilpailijoilla.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Miten voidaan puhua leikkauksista muka työttömyyden torjujana? (Huusko antaa näin ymmärtää).
Kun tavisten ostovoimaa leikataan ovat pienyrittäjät taksikuskeista lähtien lirissä. Taatun varmaa on, etteivät palkkaa lisää porukkaa töihin.

Henry

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Leikkauksilla tarkoitetaan valtion menojen suitsimista, ei "taviksien ostovoiman" pienentämistä. Valtion menot pitää rahoittaa velan otolla tai sitten "taviksia" verottamalla. Leikkaukset ovat siis osa kansantalouden tervehdyttämistoimenpiteitä ja vain terve kansantalous kykenee pitämään yllä tervettä työllisyysastetta.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Paitsi jos on kyse investoinnin kaltaisesta valtion menosta, josta leikkaukset vähentävät menojen aiheuttamaa tulovaikutusta. Tästä esimerkkinä voi mainita, että oikein toteutettuna tällainen meno on sellainen ammatillinen koulutus, joka tuottaa työntekijöitä suoraan alalle jossa on työvoimapula.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

"Aikamoisia huteja, missä tahallaan unohdetaan Suomen kammottava työttömyys, yritysten vaikeudet, valtiontalouden onneton tila ja hallituksen lupaamat veronalennukset sitten, kun yhteiskuntasopimus on kasassa."

Ovatko oikeasti huteja? Vai onko kyse vain laskelmoidusta oman äänestäjäkunnan kannatuksen optimoinnista? Tai siis omasta käsistyksestä siitä miten kannatusta optimoidaan.

Sen minkä koen politiikasta oppineeni on juuri sen näkeminen miten poliitikot optimoivat kannatustaan. Poliitikko on kuin tuote, se jalostaa siis sitä omaa juttuaan, jotta saisi mahdollisimman paljon äänestäjiä. Tästä syystä olen itsekin välillä ihmetellyt, vaikka kuinka on jokin asia hyvin ja järkevästi perusteltu jollekin poliitikolle, niin edelleen se pauhaa aivan kuin sokeasti sitä omaa juttuaan. Siis laulaa juuri niin kuin ajattelee äänestäjien haluavan. Mutta haluavatko äänestäjät? Äänestäjien haluaminen muuttuu olosuhteiden muuttuessa.

Käyttäjän arirusila kuva
Ari Rusila

Kirjoittaja näkee valituksena kahta kantaa: "Vasemmistoliiton puheenjohtajakisaa käyvä Li Andersson pitää neuvottelutulosta ”massiivisena tulonsiirtona palkansaajilta työnantajille”. Kilpakumppani ja puoluetoveri Aino-Kaisa Pekonen haluaisi tässä tilanteessa lyhentää työaikaa."

Mielestäni ensimmäinen kanta on perusteltu ja toinenkin tutkimisen arvoinen. Päätoimittajalla lienee tiedossa joitakin jopa Suomessa toteutettuja kokeiluja joissa työaikaa lyhentämällä silti työntekijän tulotaso säilyttäen on saatu aikaan yrityksen tuottavuuden kasvua. Lisäksi esim. kuusituntisella työpäivällä voisi olla myönteisenä sivuvaikutuksenaan työttömyyden aleneminen.

Käyttäjän juhaniraesaenen kuva
Juhani Räsänen

"Hän pitää koko yleissitovuutta turhana järjestelmänä. Yleisradion haastattelema Salmela haluaisi pidentää suomalaisten työaikaa yleisesti 45 viikkotuntiin. Aikamoinen irti Suomi-todellisuudesta –tyyppinen hutilyönti tuokin."

Eiköhän ole pikemminkin nähtävä niin, että Suomi on irti todellisuudesta: yleissitovuus on supisuomalainen korporaatiokulttuurin reliikki ja työaika liian lyhyt muihin maihin verrattuna, ks. esim.
http://tilastokeskus.fi/artikkelit/2012/art_2012-0...
Kuvio 6. Palkansaajien keskimääräinen tehty viikkotyöaika kokoaikatyössä vuonna 2011, 15–64-vuotiaat. Tuntia viikossa.

Käyttäjän RistoNikander kuva
Risto Nikander

Heikki Jokiselta puuttuu se perustavaa laatua oleva ymmärrys, että hänkin ja hänen perheensä on saanut ainakin 10 vuotta liian korkeaa palkka ja muita etuja joita hän ei ole ansainnut! Tämä on yleistys, koskien erityisesti sellaista porukkaa, jotka elävät valtion kustannuksella, luulevat että raha tulee ilmaiseksi ja ovat aina purnaamassa.
Siitä tosin olen samaa mieltä, että hallitus suosii sijoittajia ja pääomapiiriejä kun sen pitäisi suosia pienyrittäjät. Ja yleensä suomalaisia "pakolaisten" ja EUn sijaan.

Käyttäjän TimoVirtanen11 kuva
Timo Virtanen

Julkisen puolen ylipitkiin lomiin ei puututtu. Se on paha vääryys. Tasa-arvon vastaista. Eräs perussyy sitäpaitsi julkisen puolen tehottomuuteen. Samoin julkisella puolella sairastellaan aivan liikaa. Pitäisi säätää laki, jolla kuntien ja valtion on pidettävä tarkkaa kirjaa sairaspoissaoloista ja ulkopuolinen kontrollielin puuttuisi tarvittaessa asioihin paljon poissaolevien terveystilan kohottamiseksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset