Markku Huusko

Suomen rauhan ajan pahin kriisi

  • Jan Vapaavuorelta tuli torstaina ulos kirja. Kuva: Petteri Paalasmaa
    Jan Vapaavuorelta tuli torstaina ulos kirja. Kuva: Petteri Paalasmaa

”Suomi on rauhan ajan historiansa pahimmassa kriisissä”, EIP-johtaja, kokoomuspoliitikko Jan Vapaavuori kirjoittaa eilen julkistetussa kirjassaan Puoliholtiton Suomi (Otava, 2016).

Suomen kriisi on monisäikeinen: talous ei sanottavasti kasva, julkinen talous velkaantuu räjähdysmäisellä vauhdilla, työmarkkinajärjestöjen sopu antaa aina vain odottaa itseään ja maan hallitus on järjestöjen panttivankina eli sekään ei pysty mitään tekemään tilannetta helpottaakseen.

Tai pystyy se jotain tekemään: leikkaamaan julkisia menoja ja korottamaan veroja. Kumpaakin on tekeillä ja ihmisiä kiukuttaa.

Tällä viikolla takajaloillaan ovat olleet opiskelijat opintotuen leikkausten takia, yliopistomaailma tieteen tukemisen vähentyessä ja vaikeavammaiset heidän tukiensa laskiessa.

Esille hallituspiireissä on noussut Helsingin Sanomien mukaan myös esimerkiksi lapsilisien paneminen verolle ja työttömyysturvaan tehtävät säästöt.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) on vakuutellut, että sovitusta neljän miljardin euron sopeutustavoitteesta ei tingitä.

Jos tingitään, voi alkaa todellinen luisu Suomen kansainvälisessä luottoluokituksessa. Se taas nostaisi väistämättä lainarahan hintaa.

Jonain päivänä myös vastuuta eniten karttelevat poliitikot joutuisivat huomaamaan, että se taivaasta satava lainaraha ei olekaan ”ilmaista”.

Kertauksen vuoksi: yksi prosentti tekee 100 miljardista yhden miljardin, viisi prosenttia viisi miljardia.

Surkeaa tilanteessa on se, että yksikään menoleikkaus tai veronkorotus ei edistä talouskasvuamme. Eikä oikeastaan kukaan pidä niistä.

Oppositiopoliitikot ja muut populistit hyödyntävät tilannetta ja hallitsevat julkisuutta. Milloin äänessä on vihreiden Ville Niinistö, vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki tai SDP:n Antti Rinne ja milloin joku populistishenkisempi tai poliittisemmin orientoitunut tiedemies.

Haukkuja piisaa, muttei lääkkeitä.

Vähän populistiseen turinointiin sortui eilen myös kokoomuslainen Jan Vapaavuori tuomitsemalla jyrkästi koulutusleikkaukset tarjoamatta mitään tilalle. Kun nimittäin kysyin häneltä kirjanjulkistustilaisuudessa, pitäisikö koulutuksen sijaan leikata esimerkiksi sosiaaliturvasta (kuten tehtiin Vapaavuoren ihailemien Ahon ja Lipposen hallitusten aikana), ei selkeää vastausta tullut.

Vaikka Suomi on rauhan ajan historiansa pahimmassa – tai ainakin pitkäkestoisimmassa –  talouskriisissä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (110 kommenttia)

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Jos vaikka tarjotaan vaihteeksi vaihtoehtoja.

Olisiko joku tällainen auttanut:

"Mitä olisin tehnyt toisin, kuin tämä hallitus"

"Aivan ensimmäiseksi olisi pitänyt rakentaa Suomi-talkoiden ja yhteiskuntasopimuksen perusta moraalisesti kestävämmälle pohjalle. Olisin torpannut heti alkuunsa nämä "leikkausylilyönnit" joihin kuuluvat esimerkiksi vaikeavammaisten sosiaalituen leikkauksen suunnittelu. Ottaisin vuokrasääntelyn käyttöön. Sääntelyllä pienennettäisiin asuntojen vuokria ja jarrutettaisiin vuokrien korotuksia, jotta saataisiin vastaavan suuruinen "pelivara" palkanalennuksiin, jolla parannettaisiin kilpailukykyä.

Lapsinlisät olisin verottamisen sijaan poistanut kokonaan suurituloisilta. Se on tarkoitettu perheen toimeentuloksi. Vanhustenhoitoon lisättäisiin resursseja tuntuvasti. Koulutussäästöt olisivat toteutuneet vain kohdentamalla tutkimusrahoitusta ja vähentämällä tohtoriksi valmistuneiden määrää ja vähentämällä yhteiskuntatieteiden koulutuspaikkoja. Yritystuissa tehtäisiin merkittävät säästötoimenpiteet. Suurin osa yrityksistä ei yritystukia tarvitse. Nämäkin yritykset saisivat lisää hyötyä kilpailukyvyn paranemisen vuoksi.

Suurituloiset virkamiehet, virastojen johtohenkilöt, ammattiliittojen ja järjestöjen johtohenkilöt ja kansanedustajat joutuisivat palkkojen ja palkkioiden leikkauksien kohteeksi. Heidän osalta kehitettäisiin malli jolla palkkaleikkaukset saataisiin toteutettua. Viimekädessä kiristettäisiin heidän tuloverotusta tuntuvasti ja siirrettäisiin heidän verottomia tuloja verotuksen piiriin jos ei muuten onnistu. Näiden ryhmien palkankorotukset jäädytettäisiin.

Olisin tiukentanut verottoman yleishyödyllisen toiminnan ehtoja niin, että järjestöjen suoraan tai välillisesti saamat osingot ja muut tulot muuttuisivat verolliseksi. Näin AY-liikkeen saamat tulot joutuisvat verotuksen piiriin. Puoluetukia ja muun poliittisen toiminnan tukia leikattaisiin tuntuvasti. Esimerkiksi tällaista muuta tukea on poliittisten koulutusjärjestöjen saama tuki."

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Tosta voisi syntyä jonkinlaista pohjaa sitten tarvittaessa niiden hankalampien toimenpiteiden toteuttamiseen, kun parempiosaiset ja vahvemmassa asemassa olevat näyttävät ensin esimerkkiä "uhrautumisesta". :-)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Ihan kehityskelpoisia ajatuksia, mutta luulen, ettei hallituksellakaan niistä ole pulaa, vaan ehkä enemmänkin kyvystä ja rohkeudesta toteuttaa.

Näissä esittämissäsikin on tosin tulkinnanvaraisia kohtia, kun mennään yksityiskohtiin. Esimerkiksi tässä: "Lapsilisät olisin verottamisen sijaan poistanut kokonaan suurituloisilta. Se on tarkoitettu perheen toimeentuloksi. "

Missä menisi suurituloisen raja?

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Se tossa saattaa olla keskustelua herättävä poliittisesti herkkä kysymys, joten ehkä parempi olisi muuttaa lapsinlisä kokonaan samanlaiseksi kuin asumistukikin, joka on käytännössä tarkoitettu vähävaraisille. Samankaltaisilla kriteereillä voisi lapsinlisää myöntää.

Käyttäjän PerttiRanne kuva
Pertti Ranne Vastaus kommenttiin #6

Jos lähdettäisiin ensin maksamaan kaikista lapsista sama lisä , kuin ensimmäisestä. Säästöä tulisi eikä tarvittaisi tulorajojen. Kuka tätä vastaan voi olla?

Jukka Laine Vastaus kommenttiin #6

Tätikin olisi setä, jos sillä olisi ne. Pilkun viilaus ei auta, kun laivasta näkyy enää savupiippu.

Neuvostoliiton aikana syntynyt Suomen kolmikantainen sopimisen malli on ajanut jäävuoreen avoimessa taloudessa. 7 miljardin ihmisen harmaa talous. Sen luulisi olevan jo kaikille selvä. Tästä ei nousua näy ennenkuin suurista ikäluokista aika jättää.

Ainoa järkevä teko on myydä kaikki ja siirtää varoja pois Suomesta ja mieluiten jättää uppoava laiva, jos ei ole sitten omaa edunvalvontakoneistoa tai kuulu sellaiseen.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Jos esimerkiksi astuisi voimaan yleinen vuokrasääntely ja vuokratasoa pudotettaisiin, niin esimerkiksi voitaisiin saada luokkaa 200-300€:n leikkaus palkkoihin, jos samalla summalla pudotettaisiin vuokria. Tämä on suuntaa antava esimerkki. 900€/kk markkinahintainen vuokrakaksion vuokra jos olisikin 600€/kk.

Tällainen elinkustannusten muutos ja sen hyödyn siirtäminen työvoimakustannuksiin olisi merkittävä muutos työvoimakustannuksissa. Meillä ei jotenkin haluta nähdä ongelmaa elinkustannusten aiheuttamaksi.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Mikäköhänlainen neuvotteluasetelma olisi yhteiskuntasopimuksen suhteen ollut AY-liikkeellä, jos olisi asuntojen vuokria pudotettu jo ennakkoon ja vaikka osa vuokrien halpenemisesta jäänyt kansalaisten hyödyksi? Olisi ollut hankalaa ammattiliittojen lähteä venkoilemaan yhteiskuntasopimuksen kanssa, kun jäsenistö olisi koennut saaneensa selvää hyötyä. ;-)

Lakkouhkauksiako sellaisissa olosuhteissa?

Tossa esimerkissäni on itseasiassa elvyttäväkin elementti, joka lisäisi kulutusta.

Käyttäjän RaimoKorhonen kuva
Raimo Korhonen

Nimenomaan juuri kehityskelpoisista ajatuksista on pulaa. Ja se koskee myös Vapaavuorta (jossain määrin): ongelmat osataan kuvata hyvin, mutta ratkaisuja puuttuu.

Eikä niitä ole ns. yleisellä mielipiteelläkään eli ei kysymys ole siitä, etteikö ongelmia tiedosteta, vaan siitä, että toimivia ratkaisuja ei ole ollut kenelläkään esittää.

Tämä ns. yhteiskuntasopimuskin todennäköisesti vain syventää lamaa (mutta ehkä sitä ei huomata, koska kasvua alkaa tulla - yhtesikuntasopimuksesta tai sen puutteesta huolimatta.

Juhani Kahela

Suurituloinen on hän, joka tienaa enemmän kuin minä.

Pekka Iiskonmaki

Suomen talous sai sitä mitä se tilasi. Käänne Suomen taloudessa tapahtui tosiasiassa jo 1988.

Lama tuli pienellä viiveellä. Nokia buumi vain siirsi onnettomien päätösten realisoitumista.

Suomessa ei ole lamaa, vaan pysyvä olotila. Suomen talous menee alaspäin, eikä loppua ole näkyvissä.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Onhan vaihtoehtoja olemassa ja onhan niitä tarjottu. Suomi on kuin alkoholisti ja taitava selittäjä, jopa valehtelija.

Viennin ongelmatkin laitetaan sen syyksi, että Eurooppa on lamassa eikä investoi, ja sen takia Suomen investointituotteisiin perustuva vientimme ei vedä.

Pari päivää sitten Ruotsin tilastointilaitos kertoi, että Ruotsin talous kasvoi voimakkaasti, ja se tapahtui nimenomaan investointitavaroiden viennin ansiosta (Investeringsvaror drog upp varuexporten).

http://www.scb.se/sv_/Hitta-statistik/Statistik-ef...

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

→ #4/KS: "Suomi on kuin alkoholisti .."
Vieraskynässä (HS. 18.3.2016 s.A5) P. Eriksson antaa osittaisen kunnian tästä alkoholisoitumisesta entiselle valtionvarainministeri Antti Kalliomäelle (sd).

Juhani Kahela

Ruotsilla onkin oma valuutta. Irlantikin kasvaa vauhdilla pohjalla käynnin jälkeen . Kun Irlannillakin on euro eikä devalvointimahdollisuutta, niin palkkoja alennettin 17 prosenttia ja tauti alkoi parantumaan.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Tässä Jaakko Kianderin kirjaamaa analyysiä Vapaavuoren kehumien Ahon ja Lipposen hallitusten leikkauksista:

Leikkausten uhreja 1992 - 1998 olivat sairaat, työttömät, eläkeläiset, lapsiperheet, nuoret ja köyhät. Löytyy täältä VATTin tutkimuksesta sivulta 91: https://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/j27-...

Eli tulevissakin leikkauksissa kärsijöitä on paljon. Osuvat ne myös yliopistoihin, jotka eivät toki romahda kivikaudelle, kuten professori Teivo Teivainenkin eilen A-Talkissa myönsi. Eilinen A-Talk: http://arenan.yle.fi/1-3073425

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Ton lisäksi sosiaalitukia, ei ole kovin montaa kertaa nostettu. Onkohan tullut ainoastaan vain yksi korotus niihin? Samaan aikaan palkkoja on korotettu useita kertoja. Esimerkiksi opintotukikin jäi niin pahasti kustannuskehityksestä jälkeen ja yleisesti jouduttiin toteamaan, ettei valtiolla ole varaa korottaa sitä niin paljon, jotta olisi saanut kustannuskehityksen kiinni.

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki

Neuvoin (tai käskin) elokuussa 2015 Markkua lukemaan tämän nimenomaisen Jaakko Kianderin kirjoittaman raportin 90-luvun lamaan johtaneista syistä (Laman opetukset, Suomen 1990-luvun kriisin syyt ja seuraukset). Kommentoin tuohtuneessa tilassa Markun blogiin jossa hän otti esille 90-luvun laman ja linkkasin omassa kommentissani tämän Kianderin raportin.

En sitten tiedä oliko minun ansiotani että Markku on ilmeisesti lukenut tämän teoksen, mutta tunnen onnistumisen tunnetta että tuohtumukseni ja kyseinen kommenttini ei ehkä mennyt hukkaan. Loistavaa!

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kiitos, Markku, teksistäsi!

Paljon paremmin ei eurojäsenyyttä kannattava voi ruotia eurojäsenyytemme vuoksi tulleita oireita.

Leikataan vaikka jalkamme poikki. Sitten huomenna ihmetellään, miksemme menesty 100 metrin pikajuoksussa.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Mikä on Henrin selitys sille, että euromaista menestymme Kreikan jälkeen huonoimmin? Pitäisihän sen euron vaikuttaa muidenkin euromaiden talouteen jos se kerran on kaiken selitys. (Toki eurolla on vaikutuksensa, mutta ne juuri Suomea runtelevat ongelmat taitavat sittenkin olla vähän muualla).

Janne Suuronen

Kyselee ihminen, joka viitisen vuotta sitten kirjoitti viennin merkitystä painotettavan ihan liikaa. Ja jonka puolue kokonaisuudessaan vieläkin on samaa mieltä.

Hyvinvointimme ei edelleenkään pohjaudu rahan nostamiseen seinästä eikä keskinäiseen selänpesuumme.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #18

Edelleen taloudestamme 2/3 syntyy kotimarkkinoiden toiminnasta. Itse asiassa aika monen meitä paremmin nyt pärjäävän euromaan "salaisuus" on kotimarkkinoiden veto. Kotimarkkinoita ei pidä väheksyä. Ei myöskään palvelusektoria. Valitettavasti nykyhallitus tuntuu osin uhraavan kotimarkkinat viennin nimissä, ja vaikuttaa, ettei se lääke oikein toimi.

Janne Suuronen Vastaus kommenttiin #22

Keskustelua on hyödytöntä jatkaa niin kauan, kun ilmiselvästi et ymmärrä (materiaalisen) hyvinvointimme peruskiviä.

Pohjois-Korean kotimarkkinat lienee on maailman suurin. Kuubakin vahvalla sisäisellä palvelusektorillaan tulee vahvasti perässä.

Ajatus Suomen Kestävään nousuun saattamisesta kotimarkkinoiden vetämänä olisi hedelmällisempi, mikäli väestöpohjamme olisi vaikkapa 100 miljoonaa euroa ja maamme luonnonvarat olisivat erittäin monipuolisia. Voisimme silloin käyttää toisenlaisia mekanismeja vaikkapa kotimaisen palvelusektorin nostamiseksi ja sitä kautta myös muun talouden vauhtiin
saattamiseksi.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Kommenttiin #15
Optimaalisen valuutta-alueen teorian ja tutkimusten mukaan euro sopii varsin hyvin Saksalle. Suomelle euro ei ole optimaalinen valuutta. Jos Suomella olisi ollut sama valuutta Ruotsin kanssa, olisimme nousseet yhdessä Ruotsin kanssa finanssikriisistä ja taloutemme olisi kasvussa. Nyt olemme olleet kahdeksatta vuotta euroalueen kummajainen ja hännän pitäjä.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #27

Euromaita on 19 ei 2. Näistä 17 on vahvemmalla kasvu-uralla kuin Suomi.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Parahin Marko Kivelä,

ymmärtääkseni olet vihreiden jäsen? Joten kysymykseesi, jotta miksi Suomessa ei osata elää eurossa on siinä, ettei täällä osata leikata palkkoja!

Nyt tehdään niin "yhteiskuntasopimuksen" nojalla, jossa siirretään pakollisia maksuja kädestä toiseen.

Tarvitsemme noin viisi kappaletta samanlaisia yhteiskuntasopimuksia nyt vuoden sisään ja aina about yhden joka tuleva vuosi.

Jotta voisimme elää eurossa.

Jos tämä ei maistu vihreille, niin alkakaapa kampanjoimaan Suomen euroeron puolesta. On turha kitistä lapsilisäveroista tms., jos itse ONGELMAAN ei haluta puuttua.

---

Mutta onneksi on markkinat. :) Nehän lopetti Suomen ekan eurokriisin. Tuloksena oli Suomelle kelluva, kansallinen valuutta. Sekä hetken viiveellä rähähdysomainen talouskasvu.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #36

Ja kuinka monessa noista yhdeksästätoista euromaasta on leikattu palkkoja? Voin kertoa, että yllättävän harvassa, eli selityksesi ei oikein toimi. Kun keskitytään tähän pahaan euroon, jää helposti huomaamatta, että ne perimmäiset ongelmat ovat jossain aivan muualla. Oma valuutta toki tarjoaisi lääkettä kriisin hoitoon, mutta se ei estä kriisien syntyä, kuten vaikkapa 90-laman lävitse eläneet muistavat.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #46

Kaikissa, missä se on ollut tarpeen. Se, joka ei osaa suhteuttaa syklejään Saksan tahtiin, saa tuta Frankfurtin raivon.

Tai näin se meni. Nykyisinhän Kaiserstrassen geriatriselta psykoosiosastolta printataan vessapaperia siihen malliin, ettei pankinjohtajatkaan kykene pyyhkimään.

Mutta...

Kreikkalaisuutisissa luki (Muistaakseni Skai):

44 prosenttia luotoista on tuottamattomia.
51 prosenttia kiinnelainoista (esim. asuntolainat) ovat tuottamattomia.

Kun Suomessa 90-luvun alun ekan eurokriisin aikaan pankeilla oli 10 prosenttia hapanta lainakannassaan, niin se oli pankkikriisi.

Eli mitä enemmän jätetään pankeille pystyyn (nythän kuulemma kaikki on hyvin) niin sitä riemuisammin surffaamme kohti uusia euroaaltoja, joiden lähettäjä on kukas muukaan kuin EU:n suosikkipoika Erdogan.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Irlannin talouskasvu 6,9 prosenttia viime vuonna. Eurolla ei ole mitään tekemistä Suomen ongelmien kanssa.

http://www.irishtimes.com/business/economy/ireland...

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Kun tarpeeksi euron vuoksi pudotellaan niin kai sieltä pohjilta joskus noustaan?

Käyttäjän VesaHellman kuva
Vesa Hellman

Eikös Irkut painaneet "omia" eurojakin noin 50 miljardin edestä muutama vuos sitten?

Tuollasella summalla saatas varmaan vähän buustia tännekkin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #92

Vesa on oikeassa. Tässä lähde niille, jotka eivät asiasta ole hyttysinä:

http://www.businessinsider.com/ecb-allows-ireland-...

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kyllä me voisimme leikata, siis tervehdyttää itsemme. Niin teki myös Irlanti, mutta vasta pakon edessä. Nyt sitten siellä onkin talousralli päällä.

Voi olla, että meidätkin pitää ulkoa päin jotenkin päätöksiin pakottaa, koska se paljon puhuttu tilannekuva on eri tahoilla edelleen niin kovin erilainen.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Irlanti on yksi esimerkki siitä, miten yhteiskunta saadaan sisäisesti hajalle. Etelä-Euroopassa päästiin niin pitkälle, että koko sukupolvi saatiin hajalle.

Suomella oli paremmat "puskurit". Siksi tämä tulee Suomeen viiveellä.

Jotta ketkä kaikki haluamme taluttaa teuraalle pitääksemme Suomen toimimattomassa valuuttaunionissa?

Mitä tehdään, kun Italian kansa kyllästyy tähän? Täällä Etelä-Euroopassa elävänä ei voi kuin odottaa.

Täällähän järjestettiin viime kesänä kansanäänestys, minkä tulosta eliitti ilmeisesti noudatti?

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

Vuosi sitten Aidan Regan Dublinin Eurooppa-instituutista pohti Suomen ja Irlannin talouseroja ja selitti Irlannin talouskasvun sen valtiojohdon aktiivisilla toimilla.

"Whether one likes it or not, the State strategy in shaping economic recovery in Ireland is the outcome an embedded relationship between the public sector and large foreign owned global tech firms. This deeply embedded role for the state in the international market underpins Irelands capacity to make the transition to export-led growth in internationally traded services, rather than austerity, declining labour costs or macroeconomic stabilization. It is, fundamentally, about strategic political decision making, rather than market competition. If the European Commission is serious about generating the conditions for economic and employment growth in the Euro area it needs to rethink its textbook approach to supply-side “structural reform”. It needs a State-led industrial and enterprise policy."

Irlantilaiset eivät myöskään lähteneet kilpailemaan työn hinnasta niillä teknologia-aloilla, joilla kilpailevat maat saattoivat valmistaa tuotteita murto-osalla Irlannin työvoimakustannuksista.

http://europedebate.ie/what-explains-the-irish-eco...

Pekka Iiskonmaki

#35
Ei Suomi selviä omin avuin talouskaaoksestaan. Suomi on entinen Ruotsin ja Venäjän maakunta. Ei nähdä kokonaisuuksia.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö Vastaus kommenttiin #60

Niin kuin on laita pohjoismaisissa kokouksissa, suomalaisten tulee olla mielellään vaiti. Heidän ei ole lupa puhua, vaan heidän on oltava kuuliaisia, niin kuin tapa sanoo. Jos he tahtovat tietoa jostakin, heidän on kysyttävä sitä kotona omalta ruotsalaiseltaan, sillä suomalaisen on sopimatonta arvuutella johtokunnan kokouksessa. Teidänkö luotanne viisauden sana on lähtenyt liikkeelle? Tai onko se tullut pelkästään teidän luoksenne?

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Suurempi talouskasvu näyttää olevan raunioille rakentamista. Eli ensin pitää syntyä ne rauniot, jotta tulee suurempaa talouskasvua, joten tuskin se suuremman talouskasvun tavoittelu kovin monia innostaa, kun näkee mikä hinta siitä ensin pitää maksaa.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Ihmettelen edelleen kovin tuota retoriikkaa "Haukkuja piisaa, muttei lääkkeitä.". Kaikki oppositiopuolueet ovat kaiken aikaa esittäneet vaihtoehtoja. On oikeastaan vaikeaa nähdä miten oppositio olisi voinut tuoda enemmän lääkkeitä esille. Hallituspuolueiden edustajat voisivat vihdoin todeta noista vaihtoehdoista, että onhan oppositio esittänyt vaihtoehtoja, mutta ne ovat olleet kokoomukselle ja muille hallituspuolueille karvaampia kuin hallituksen tekemät leikkaukset.

Kyse ei missään vaiheessa ole ollut vaihtoehtoisten lääkkeiden puutteesta vaan siitä, että hallitus on tehnyt ideologiset valinnat ja toimii niiden mukaan. Olisi aika jo lakata teeskentelemästä, etteikö vaihtoehtoja esitettäisi. Mutta silloin katoaisi toki tuo pakon tuoma suoja ja hallituksen täytyisi myöntää, että autoveron alennus, maataloustuista kiinni pitäminen, navetoiden kehittäminen ja muutamat muut asiat ovat tärkeämpiä kuin köyhimpien asema tai koulutuksen tason ylläpitäminen.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Eikös se ole aina joka hallituksen osalta sama ihmettely. Ihmettelijät siirtyvät hallitukseen ja aiheuttavat sitten entisille hallituspuolueille ihmettelyä, kun ei esitetyt vaihtoehdot kelpaa. Paljon on tarjolla vaihtoehtoja ja lääkkeitä, mutta mikään puolue ei opposition vaihtoehtoja ja lääkkeitä halua. Niin vain ihmiset toimivat, kun kilpailevat vallasta.

Ei kelpaisi Kivelällekään opposition vaihtoehdot, vaikka olisivat kuinka hyviä, jos istuisi hallituksessa se on varma. Ehkä tämä ihmettely kuuluu tähän poliittisten roolien mukaisen näytelmän käsikirjoitukseen. Nyt on roolit vaan näin päin.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Ei se yleensä ole ihan näin räikeää. Mutta totta on, että rotoriikan tasolla harjoitettu politiikka on turhan usein sitä ainoaa oikeaa. Onneksi usein hallituksen tai ainakin hallituspuolueiden kansanedustajien ja rivijäsenten joukosta löytyy niitä rohkeita jotka osaavat välillä nähdä opposition ehdotuksissa niitä hyviä ja toteuttamiskelpoisia ideoita.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #19

Käytännössä se on niin räikeää, kun ei juuri koskaan ole opposition esitykset edenneet yhtään mihinkään. Esimerkiksi Helsingin kaupunginvaltuustossa ei sielläkään etene juuri muiden kuin valtaapitävien esitykset. Näin se vain toimii. Jos olisi toisin, niin olisi paljon konkreettisia esimerkkejä, jolla tämä kumottaisiin.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Voisitko esittää tiivistelmän noista lääkkeistä?
Tällainen tavallinen lehtien seuraaja kun on ollut näkevinään enimmäkseen ehdotuksia menojen lisäyksistä ja verojen korotuksista.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Löydät tietoa niistä kunkin puolueen sivuilta ja puolueiden edustajien kirjoituksista sekä eduskuntapuheenvuoroista... Löydät ne itsekin jos haluat etsiä.

Ongelma on siinä, että tavallinen lehtien seuraaja seuraa suodatettua materiaalia ja jostain syystä media ei ole erityisemmin kiinnostunut kaikenmaailman varjobudjeteista ja vaihtoehtoisista leikkauskohteista. Huuskolle voisi heittää tästä pallo: "miksi Uudessa Suomessa ei tuoda juurikaan esille oppositiopuolueiden vaihtoehtoja ja verrata niitä hallituksen linjauksiin?"

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #24

Väitteen tueksi ei siis ollut edes yhtä linkkiä, tiivistelmästä puhumattakaan. Ydinkohdat, jos sellaisia on, on kyllä helppo tiivistää. Minä kyllä heittäisin pallon näille varjobudjettien tekijöille. Jos heillä on varteenotettavaa esitettävää, asiat voi pakata yhdeksi lukukelpoiseksi paketiksi. Tuollainen "etsikää jostakin jos viitsitte" kertoo ilmeisesti olennaisen odotettavissa olevasta annista.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #28

Ei aivan. Se ettet itse viitsi tutustua asiaan, kertoo toki jotain. Itselläni taas ei aika riitä siihen, että tekisin kolmen pääoppositiopuolueen varjobudjeteista tiivistelmät vain keskustelupointiksi tai että tekisin moiset vielä RKP:n ja kristillisten linjauksista. Jos et halua tutustua noihin, niin se on sinun asiasi, mutta älä narise siitä, että ne ovat olemattomia vain koska et viitsi niihin tutustua. Sellainen on älyllistä epärehellisyyttä.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #32

Luulisi Kivelän löytävän kädenkäänteessä edes linkin oman puolueensa varjobudjettiin tai osaavan luetella ydinkohdat käden käänteessä. Epämääräisten lähteiden seulominen opastuksella "kai jossakin on jotakin, etsi itse" kertoo paljon. Vaihtoehdon olemassaoloa koskevan väitteen uskottavuutta parantaisi, jos väitteen esittäjä pystyisi tukemaan väitettään edes jollakin konkreettisella faktalla. Se, että väitteen esittäjä ei viitsi sitä tehdä, kertoo varsin paljon.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #52

Se on laitettu tuonne alemmas jo tunteja sitten, etsi niin löydät. (kommentti 33)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #58
Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Marko, on erilaisia osaratkaisuja esitetty valtiontalouden korjaamiseksi, mutta mikä olisi se neljän miljardin euron sopeutusohjelma, jonka joku puolue oppositiosta olisi valmis pistämään nyt käytäntöön? Ensimmäiseksi tulee mieleen vasemmistoliiton ajama velkaelvytys eli päinvastainen toimenpide.

Kuten tiedetään, suurta sopeutusohjelmaa tarvitaan kipeästi, koska kansainväliset luottoluokittajat ja Euroopan komissio katselevat meitä jo vähän paheksuen:

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-200000113693...

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Aika moni taho nimenomaan varoittaa meitä liiasta säästämisinnosta. Joukossa mm Maailmanpankki ja OECD.

Vihreiden vaihtoehtobudjetti löytyy täältä:
https://www.vihreat.fi/vaihtoehtobudjetti2016

Viitseliäämmät voivat hakea vastaavat demareiden ja vasemistoliiton sivuilta.

Ylipäätään kannattaa huomata, että kaikki muut puolueet kannattavat jonkinasteisia leikkauksia, vasemmistoliitto on tuolla voimakkaammin elvyttävällä ja leikkauksia välttävällä linjalla aika lailla yksin, vaikka tiettyä ymmärrystä sille löytyykin myös muista puolueista.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #33

Tässä se juuri onkin, kun EU ja luottoluokittajat sanovat yhtä, jotkut toiset instituutiot toista. Ja sitten on vielä tietysti asetelma Suomen valtavirtaekonomistit vs. Jäntti, Kanniainen ja kumppanit. Kukin poliittinen taho hakee itselleen sopivan mielipiteen poliittisen taloustieteen maailmasta. Itse luotan enemmän maalaisjärkeen: jos elää riittävän pitkään yli varojensa, käy todennäköisesti huonosti.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi Vastaus kommenttiin #41

Tuota tuota. Markolle ja Markulle. Missäköhän Euroopassa on luottoluokittajat? Entä Aasian alueella?

Ne ovat Amerikassa. Mikä takaa niiden määritelmät johonkin luokitukseen? Puolueettomasti?

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Arhinmäeltä toimittaja kysyi velkaelvytyksestä, kun Arhinmäki ihmetteli velan pitämistä isona mörkönä. Mikä on se varasuunnitelma, jos velanotto ei toimi, jossain pitäisi kuitenkin olla se takaraja, jolloin velanottamista ei enää kannata lisätä? Arhinmäellä ei ollut mitään vastausta siihen. Ei ollut suunnitelma B:tä.

Politiikka on tossa suhteessa niin paljon helpompaa kuin yritystoiminta. Veronmaksajia syntyy kokoajan lisää uusia sukupolvia. Yritystoiminnassa täytyy pakosti harrastaa riskienhallintaa ja tehdä riskienhallintasuunnitelmia. Politiikassa niin ei tehdä.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #44

Valtion talous toimii myös toisella tavalla kuin yrityksen talous. Valtion taloudessa rahan kiertonopeus on tärkeä tekijä, eli valtion kannattaa pitää mahdollisimman paljon rahaa kierrossa (myös velkarahaa), ja turvata näin kysyntää, kun taas yritys ei voi vaikuttaa positiivisesti omaan pärjäämiseensä kuluttamalla lisää. Tämän takia yritystaloutta ja valtiontaloutta ei pitäisi kovin kevyesti vertailla keskenään.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #48

Mikään ei ole osaamattomampi heitto, kun heittää velan ja siihen liittyvän riskinoton suhteen, että valtio on eri asia kuin yritykset. :-D

Ei ole mitään hajua mistä on kysymys, kun sellaisia heittelee.

Valtio ottaa velan rahoittaakseen jotain toimintojaan. Valtio ottaa siinä tiedostamattaan tai tietoisesti riskin, joka on hallittu tai hallitsematon liittyen siihen kuinka kauan se rahoittaa velalla. Riski liittyy luonnollisesti velan kasvun aiheuttamiin seurauksiin, kuten velanhoitokulut.

Tämän asetelman hallitsemiseen voi käyttää riskienhallintaa. Joten on suorastaan järjetöntä lähteä hettelemään tyyliin, valtiontalous on eri asia kuin yritykset. Tässä suhteessa logiikka on aivan sama. Väite osoittaa ettei olla aivan perillä taloudenhoidosta.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #51

Taloustieteen perusteet. Tutustu.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #59

Valtio maksaa velanhoitokulut siinä kuin muutkin ja velanhoitokulut kasvavat sitä mukaa kuin se velkakin. Siinä on aivan yksinkertainen taloustieteen peruste. :-D

Ehkä tunnetuimpia ylivelkaisten maiden velkojen anteeksiantoja tapahtui II maailmansodan jälkeen, kun Saksa sai velkoja anteeksi. Tässä suhteessa valtiot ovat eri asemassa kuin yritykset, mutta sitä ennen veronmaksajat joutuvat hoitamaan suurenevia velanhoitokuluja.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Lääke: Euroero. So simple.

Tepsi edelliseenkin eurokriisiimme.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Tästä tulee vaikutelma :"Kaikki oli siis oikeesti surkeaa paitsi tietysti minä joka pelastin Turun (telakan". Mutta mistä sen tietää.

1)Taas on median metatulkintaa eli väännetään kirjan paria lausetta edes takaisin. Ennen kuin sanoo mitään kirjasta se olisi syytä lukea kannesta kanteen. En pidä näistä keskusteluja kovin antoisina. Vapaavuoren lausunnot julkaisutilaisuudessa on taas eri asia.

2)Suomen rauhan ajan pahin kriisi. Jep. Mutta vieläköhän media huomenna kertoo taantumasta ja juuri kulman takana häämöttävästä kasvusta? Negatiiviset lööpit myyvät mutta rajansa yltiöoptimismillakin, ollaanko sitä / tätä rajaa lähestymässä?

Janne Suuronen

Maassamme on asenne: Voidaan ehkä leikata muilta - meille lisää.

Suomen Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön puheet ja oman esimerkin näyttäminen ei näyttäisi kantavan hedelmää. Olemme moraaliltamme jo ihan liiaksi sosialidemokratisoitunut valtio.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Mutta jos vaikka leikattaisiin palkansaajien elinkustannuksia, eikös siitä syntyisi lisää "jakovaraa"?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Oppositiopuolueiden muodostama hallitus (ns. six-pack) antoi vaihtoehtoiset näyttönsä, lääkkeensä ja visionsa Suomen pelastamiseksi jo vuosina 2011-2015.
Ei toiminut Jyrki/Jutta, eikä Alex/Antti, vaikka Ville, Paavo, Carl ja Päivi olivat mukana. Ehkä syy onkin tottumus punavihreässä itsepetoksessa elämiseen?
Kiander sentään myöntää, että 1990-luvun lamasta tapahtunut nopeahko nousu alkoi melko pian sen jälkeen, kun vahvan markan puolustuksesta (hinnalla millä hyvänsä) luovuttiin.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Kummasti Sepoltakin unohtuu, että nykyinen hallituspuolue kokoomus oli viime hallituksen johtava puolue ja edellisen hallituskauden aikana se johtava puolue oli keskusta. Ja että nykyinen valtionvarainministeri oli edellisen hallituksen pääministeri... Vai että oppositiopuolueiden muodostama hallitus...

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Vaalikaudella 2011-2015 ei syntynyt mitään valmista, koska toinen päähallituspuolue kokoomus halusi leikata ja toinen eli SDP korottaa veroja. Niinpä ne tekivät sitä 50-50-hengessä eli hallitus leikkasi ja korotti veroja, mitä ei voi kutsua talouspolitiikaksi vaan laihaksi kompromissipolitiikaksi.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Korjaisin avausvirkkesi muotoon:

"Vaalikaudella 2011-2015 ei syntynyt mitään valmista, koska halusimme hirttäytyä euroon".

Ettekö te jumansviidu huomaa, että te haette SYITÄ kaikkialta muualta kuin missä se on?

Jos olisitte olleet oikeassa, niin olisimme hyvin porskuttamassa. Te ette halunneet kuunnella kriitikoita, vaan syytätte "populismista".

---

Irlannin yritysverotus on yksi askel. Suomessa junttamainenen punaviherpöpö ei suostuisi KOSKAAN tähän. Ja koska ei suostu, niin parempi antaa niille julkisille paperinpyörittäjäbyrokraateille kelluvaa valuuttaa.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #42

Henri, ei Venäjänkään talous ole rahan kelluttamisella noussut, hinnat kyllä.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #45

Eikö?

Energiamarkkinoilla lienee tällä haavaa hieman turbulenssia. Vuosi sitten ostin lämmitysöljyä tänne tundraiseen Kreikkaan 1,1 euroa per litra. Nyt voisin saada jopa 85 senttiin litra.

Venäjän taloushan ei ole energiariippuvainen? Silloin jos olisi niin ruplan kuuluisikin heiketä.

Venäjän talouteenhan eivät MILLÄÄN MUOTOA vaikuta talouspakoitteet tai maan käymät sotilastoimet Syyriassa? Ei tietenkään.

Euro on jumalasi.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #55

No nyt on lennokasta jumalajuttua. Ei valuuttoja voi pitää jumalina, olivatpa ne luonteeltaan yhteisvaluuttoja tai kelluvia kansallisia valuuttoja.

Jos yhteisvaluutan vaihtaminen muita kansainvälisiä osapuolia (esimerkiksi velkojia) kuulematta markkaan olisi 100 miljardin euron valtionlainapottimme sekä kansalaisten, kuntien ja yritysten velkojen ja saamisten osalta läpihuutojuttu, se alkaisi tuntua houkuttelevalta ajatukselta. Mutta kun se ei olisi läpihuutojuttu.

Olen ennenkin kysynyt, että kuka maksaisi niille, jotka tuossa järjestelyssä saisivat nenilleen? Miten kävisi Suomen valtion ja suomalaisten ylipäätään uskottavuudelle lainamarkkinoilla?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #61

Edelleen: eurot -> markat. Todennäköisesti nenilleen ottaisivat pikavippejä jo muutoin kärkkyvät instituutiot.

Keskipitkällä välillä (2-5 vuotta) en usko suuriin mullistuksiin. Jos Suomi lähtisi määrätietoisesti kohti järkevämpää talouspolitiikkaa, niin se suunta tulisi pitää.

Pitkällä aikavälillä 5-10 vuotta sijoittajat nettoisivat. Voi olla, että NYKYISISTÄ papereista tulisi takkiin, mutta rullauksessa olisi sitten mielekkäämpi tuottotaso.

---

Mutta miksi mietit nykyisiä sijoittajia? He ovat aikanaan ottaneet riskinsä. Suuri osa Suomen joukkovelkakirjoista on Suomen lain alaisia. Suomen lait päättää Suomessa eduskunta.

Islanti teki juuri niin kuin pitikin: pankkiirit telkien taakse (googlaa nyt vaikka hakusanat, niin vertaa eurooppalaiseen pelleilyyn "Hypo real estate"), ei pankkitukia, ja nyt maa posottaa NIIN tyytyväisenä. Työttömyyskin on jossain alle 4 prosenttia (Snellmann!)

Onko Islantiin luottoa? No on. "Konkurssinkin" jälkeen.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #76

Islannin kymppivuotinen korko on 6%, Suomen 0,5%. Islannin korkotasolla Suomi maksaisi korkomenoja verovaroista 6 miljardia euroa vuodessa.

Islannin korot: http://www.investing.com/rates-bonds/iceland-10-ye...

Suomen korot: http://www.suomenpankki.fi/en/tilastot/korot/Pages...

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren Vastaus kommenttiin #80

Islannin inflaatio taas on siellä missä nyt vaikka IMF, EKP ja BOJ haaveilevat eli kahdessa pojossa. Lainojen korko on näitä harvoja hyviä juttuja muuten edes negatiiviset korot eivät saa aneemisissa talouksissa mitään aikaan. Yksi hyvä juttu vastaan kymmenen negatiivista ei saa kokonaiskuvaa plussan puolelle.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #80

Islannin talouskasvulla ja inflaatiotasolla tuo ei ole ongelma.

Perimmäinen kysymys on tietysti se, haluammeko me ylipäätään talouskasvua?

Minusta euromyönteisten vastaus on selkeä: "Emme halua."

---

Mutta se herättää minussa kysymyksen: "Miksi ihmeessä sitten itkette?"

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

Suomen talous ei käänny kasvu-uralle suunnitelluilla, heikommassa asemassa oleviin kohdistuvilla leikkauksilla ja pääministerinleikkauksella (=keisarinleikkauksella) väännetyllä yhteiskuntasopimuksella.

Suomessa on yli 300 kuntaa, 14 maakuntaa, 44 korkeakouluyksikköä ja on avia, elyä, maakuntaliittoa, sairaanhoitopiirejä sekä hallintoalakohtaista ministeriötä hallituksineen tai keskusvirastoineen. Näillä kaikilla on oma hallintonsa, joka maksaa maltaita. Eikä tarvitse olla edes mikään selvännäkijä, että näissä hallintoyksiköissä tehdään päällekkäisiä töitä. Reilun 5 miljoonan väestöpohjalla Suomessa on tolkuttomaksi paisunut hallintojärjestelmä, joka kaipaisi jotain juustohöylää jykevämpää leikkuria. Puuttumalla näihin rakenteisiin saataisiin saataisiin merkittäviä kustannussäästöjä, vähennettäisiin byrokratiaa ja tehostettaisiin julkisia palveluita, mikä näkyisi kansalaisille aiempaa jouhevampana asioiden käsittelynä.

Samalla toteutettu ansioverotuksen tuntuva kevennys kohentaisi kotimaistta kysyntää parantuneen ostovoiman ansiosta ja sitä kautta loisi pohjaa maamme talouskasvulle.

Leikkaukset koulutuksesta ja tutkimuksesta ovat täysin hölmölän hommaa, mikä tavoitteena on saada aikaan talouskasvua. Sen sijaan opetus-, tutkimus- ja koulutusrakenteessa tehtyjen rakenteellisten säästöjen rinnalla tehtävät panostukset koulutuksen ja yrityselämää palvelevan tutkimuksen aiempaa vahvempaan hyödyntämiseen esim. erilaisin innovaatiokannustein loisi vahvemman pohjan talouskasvun edellytyksille kestävällä tavalla.

Mutta suurin ongelma Suomessa on se, että tsaarinvalta maassamme päättyi liki 100 vuotta sitten, mutta siitä on jäänyt aivan järjetön hallintojärjestelmä ylläpidettäväksemme, mitä ei millään norminpurkutalkoilla korjata.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Onko Suomella varaa pitää maan eri kolkat asuttuna nykyiseen tapaan nykyisillä verotuloilla? Tiet, terveyspalvelut, koulut ja muut julkiset rakennukset ovat henkilökuntineen kallista ylläpidettävää. Jos eivät talous ja verotulot kasva, pitänee tinkiä joko laadusta tai kattavuudesta tai molemmista. Varmasti voi tehdä järkevää tehostamistakin, mutta esimerkiksi sote-touhuilu ei oikein näytä lupaavalta.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Täytyy ruveta ajattelemaan realistisesti. Noin Pietarin kaupungin väestön kokoinen kansa näin suuressa maassa. Ei ole enää paperiteollisuutta, eikä Nokiaa ja vienti tökkii pahemman kerran.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Keskustan ollessa hallituksessa ei aluepolitiikasta tingitä olisi se kuinka mielekästä tahansa, tähän kun vielä lisätään maataloustukiaiset niin nähdään selvästi, että yhteiskunnassa tapahtuva tehostaminen on selkeästi arvomaailmavetoista. Toki muillakin puolueilla on omat "ei saa koskea" - juttunsa.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Markku

Kirjoitat: ”Tiet, terveyspalvelut, koulut ja muut julkiset rakennukset ovat henkilökuntineen kallista ylläpidettävää. Jos eivät talous ja verotulot kasva, pitänee tinkiä joko laadusta tai kattavuudesta tai molemmista”

katsotaanpa tarkemmin mitä putkessa on. Onko jotain tulppana vai onko veneestä tappi irti ? Ja missä mainitsemistasi kohdista olisi jotain tehtävää…

Julkiset rakennukset henkilökuntineen . = niitä tietääkseni arvioidaan, myydään, käyttöä optimoidaan koko hallinnossa ja omissa erityisyhtiöissä jatkuvasti ilman katkoja..tarpeen mukaan…. Valtion henkilöstövähennyksiä ja töitten optimointia tapahtuu koko ajan enemmän tai vähemmän ….eli homma on kuitenkin tavalla tai toisella työn alla . Tehokkuutta lisää….

Koululaitoksessa samoiten on jatkuva koko maata kattava keskustelu kunnissa koulujen lakkauttamisista ja yhdistämisistä. Ja säästöistä…. Eli homma on työn alla . Tehokkuutta lisää….

terveyspalvelut … tarvitseeko edes mainita sote työtä. sitä saa mitä tilataan ja tehdään…. Eli homma on työn alla . Tehokkuutta lisää toimintaan ehken kaivataan …. kuten toteatkin : "ei oikein näytä lupaavalta"

Jäljelle jää purkauksestasi tiet.

Maantiet rautatiet ja vesitiet.

Olemme menneet EU:hun . siellä vuonna 2011 sovittiin strategia millä EU rahoittaa toimintaa. Teitten vesiteitten ja rautateitten kehittämistä.
Sovittiin edelleen vuonna 2011 yhteisesti että siirretään maanteiltä liikennettä raiteille ja vesiteille. Ajettiin liikenteeseen yhteistä ilmasto ,energia ja taloudellisuus näkemystä josta toimenpiteet sovittiin.

Mitä tekee Suomi. ei mitään … tai tekee hallitus ja eduskunta valitsevat vastakkaisen toimintatavan mitä EU:ssa jossa EU alkoi kymmenillä miljardeilla tukea; . Suomessa alettiinkin panna tuktimukset uusiksi ja tuettiin ja rajattiin tutkimus ja analyysit kokonaisvaltaisesti koskemaan pelkkää raide ja maantieliikenteen kehittämistä niin että tavaraliikenne maanteillä alkoi kasvaa .

Ja raiteilla ja vesiteillä pienentyä.

esimerkki Pellervon tutkimuslaitoksen Ruotsi suomi liikenne infra (josta jätetiin vesi-infra tutkimuksesta pois vaikka Ruotsissa on satojen miljoonien sisävesi rakentamiset käynnissä ) tutkimus mikä julkistettiin 5.2.2016 ja oli yksi perusfaktoista joilla annettiin 600 miljoonaa extraa maanteille ja rautateille hallituskauden ajalle budjettien lisäksi (1,1 miljardi molemmille normaalirahaa /vuosi )

Tuloksena Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportin 6/2013 mukaan meillä on kaksinkertaiset logistiset kustannukset Ruotsiin verrattuna. Meillä on myös kaksinkertainen kuorma auto määrä Ruotsiin verrattuna.

Ja kolminkertainen Saksaan verrattuna.

Raideliikenne % on Saksan kanssa sama . Ongelma on että Saksan noin 30% vesiliikenne osuus meillä suoritetaan maanteitse.

tarkoittaa todella suurta rahanmenoa ja kilpailukyky menetystä nyt ja tulevaisuudessa , vaikka meidän ilmasto sallisi jo ympärivuotisen sisävesiliikenteen kehittämisen ja maanteitten tavaraliikenteen massiivisen siirron vesille. mm VTT raportti 37/73/2009

UPM :n oman arvion (hesari - maaliskuu 2015) Suomessa logistiset kustannukset ennen tuotteiden tuloa satamaan vientilaivaukseen on 60-65 euroa kalliimpaa mitä Ruotsissa.

Mikäli tämä sama vaivaa koko Suomen vientiä ja tuontia, niin kyseessä on 100 miljoonaa tonnia tehden maamme viennille ja tuonnille 6-6,5 miljardin loven joka vuosi verrattaessa toimijoihin Ruotsissa.

Ja me vaan analysoidaan hallituksen tahtotilan mukaan pelkkää maanteitten ja rautateitten infran korjausvelkaa kun tuotteita voitaisiin tuoda ja viedä EU ssa sovitusti ja Ruotsissa toteutetun mukaan myös vesiliikenteessä ..

Hallituksessa ja eduskunnassa on yhteisesti päätetty puutteellisin tiedoin(oikeuskanslerin mukaan 15.4.2014) liikennepoliittinen selonteko täysin vika puihin ja koko kansa kärsii….kun 2,5 miljardia joka vuosi kannetaan yhteisiä liikenne ylläpito ja infran rakentamis varoja lähes ”Kankkulan kaivoon” – raiteille ja maanteille ilman että kansainvälinen kilpailukyky paranee. huomataan vain että maantiet heikkenevät ja raiteille ei riitä liikennettä.

World bank Logistic Performance indexille on käynyt samoin mitä Suomen kansainvälisille luottoluokituksille- Olemme pudonneet vv 2012-2014 maailman top 4 joukosta Saksan ja hollanin vanavedestä logistiikan B sarjaan sijalle 24 Malesian ja Uudes Zeelannin joukkoon http://lpi.worldbank.org/international/global

Eli summa summarm .

Mikäli muutetaan liikenne kehittämis strategia niin laatu paranee, kilpailukyky nousee ja pitkällä aikavälillä investointien tarve vähenee kun raiteet ja maantiet kuluvat vähemmän vesiliikenteeseen siirretyn tuotekuljetuksen määrän mukaan.

Kyse on pelkän metsäteollisuuden osuudella jo sadoista miljoonista ellei miljardista tonnikilometreistä millä voitaisiin aloittaa ja siirtää hyvin pienin panoksin

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #56

On hyvä, että asioiden eteen tehdään, mutta tehdäänkö riittävän nopeasti, koska julkinen talous ei tervehdy? Tuota kuljetusanalyysisäsi en kykene arvioimaan, mutta voihan se noinkin olla. Ehkä kaikkea pitkän aikavälin kehittämistä hankaloittaa nyt se, että olemme rahattomia eli otamme jo syömävelkaa niin julmetusti.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen Vastaus kommenttiin #62

Markku ilmoitat että:

"Tuota kuljetusanalyysiäsi en kykene arvioimaan". No autan yksinkertaistamalla ja konkretisoimalla asiaa sinulle ja koko Suomen medialle.

Avaa viisi linkkiä ja tutki ne ja mieti mitä ne voisivat merkitä Suomessa :

1) Vuoden 2011 EU liikennepoliittinen strategia http://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/20...
jossa edellytetään maantieliikenteen siirtoa mm vesille.

2) Vuoden 2012 Suomen liikennepoliittinen selonteko
http://www.lvm.fi/ohjelmia_ja_strategioita
jossa edellytetään ainoastaan maantie ja raideliikenteen kehittämistä

3) Oikeuskanslerin kommentti liikennepoliittisen selonteon poliittisesta päätöksestä sivu
http://www.okv.fi/media/uploads/ratkaisut/ratkaisu... jossa todetaan että ” että hallitus oli tehnyt vaalikauden liikennettä koskevat politiikkapäätöksensä keväällä 2012 epäselvien tietojen perusteella. ” eli päätös pelkän maantie ja raideliikenteen kehittämisistä tehtiin puutteellisin tiedoin joissa ei ministerinkään myöhemmin tehdyn tiedotteen mukaan oltu huomioitu em vuoden 2011 EU tavoitteita.

4) Liikenneministerin tiedote 16.4.2015
http://www.lvm.fi/-/risikko-liikenneinvestointien-...

jossa todetaan että: ” Myös kansainvälinen ulottuvuus tulee olla tarpeen mukaan arvioinnissa mukana, toteaa Risikko. ”

Tätä ministerin huomiota ei kuitenkaan ole otettu tosissaan vaan valittiin uusi liikenneministeri joka valmisteli budjetin edelleen vanhan virheellisen kaavan mukaan.

5) Valtion budjetti vuodella 2016 : https://www.eduskunta.fi/FI/talousarvio/Sivut/Budj...

jossa ei ole otettu millään tavoin vieläkään huomioon , ei mitään kohtaa 1-4 käytäntöön vaan liikenteelle budjetoidut infra varat ovat 1,1 miljardiamaantie/ 1,4 miljardia raide/ ja 82 miljoonaa vesitiet . Tällä tavalla ei muutost saada aikaan etenkin kun sanallisissa strategioissa tutkimus ja analysointi kohteissa ei edellytetä mitään muutoksia vallitsevaan status quohon tehtävän.

Jos vielä em lisäksi on energiaa niin käy katsomassa syy koko tälle suunnalle. www.vesitiet.fi plogista 17.9.2014 jossa mainitaan myös ehken kaikkein tärkein :

Vuonna 2007 KTM(nykyisin TEM) tutkimuksessa no 16/2007 sivulla 24 toteaa että : ”Biojalostamo on, tietyissä olosuhteissa, uhka metsäteollisuuden raaka-ainehuollolle. Se on uhka, mikäli sitä hallitaan metsäklusterin arvoketjun ulkopuolelta ja mikäli Suomessa murretaan metsäklusterin logistiikkaketju. ”

Metsä energiateollisuudessa nähdään kaikki sellainen kehitys ehdottomasti torjuttavana mikä edistäisi muiden toimijoiden tuloa puun korjuun, käytön ja kuljetus-/logistiikka-alueelle. Tätä tilannetta ylläpitävät LVM ja Liikennevirasto toimenpitein mitkä viittaavat kintaalla kansalliselle edulle.

Käyttäjän PetriF kuva
Petri Flander Vastaus kommenttiin #56

Oleellinen kommentti, Veikko.

Muistan joskus jostain lukeneeni tai kuunnelleeni kun joku saimaan laivureista totesi, että jos hän saisi samat kuljetustuet kuin kuorma-autoilijat, niin voisi maksaa valtiolle siitä ilosta että saa kuljettaa haketta/kuitupuuta...

Tästä on varmaan 15-20 vuotta aikaa, mutta perusasetelma on tuskin muuttunut mihinkään.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #56

Kuvitteleeko Hintsanen, että saman tuuban tarpeeksi monta kertaa toistamalla joku alkaa uskoa siihen?

"Tuloksena Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportin 6/2013 mukaan meillä on kaksinkertaiset logistiset kustannukset Ruotsiin verrattuna."

Sinulle on jo muutamaan kertaan taivutettu rautakangesta, että nuo luvut eivät ole vertailukelpoisia, koska kustannusten arvioinnissa käytetyt menetelmät ovat erilaisia. Samoin, edes erilaisilla menetelmillä laskettujen lukujen mukaan Suomen kustannukset eivät ole läheskään tuplat Ruotsiin verrattuna. Vrt. esim. Solakivi et al. 2014, 2012, 2010, 2009 ja Naula et al. 2006, vs. Elger et al. 2008. Itse asiassa, Ojala et al. 2007 mukaan samalla menetelmällä mitattuna logistiikkakustannuksilla Ruotsissa ja Suomessa ei ole käytännössä eroa.

Samoin, logistiikkakustannuksista keskimäärin noin 45% on kuljetuskustannuksia, joihin Hintsanen tarjoaa omia ratkaisujaan. Mutta kerro nyt toki, mikä olisi kuljetuskustannus per tonni per päivä esittämälläsi aluskonseptilla. Mikä olisi kuljetusnopeus, ja täten vaikutus kuljetusaikoihin ja varastoon sitoutuneen pääoman kustannuksiin?

"Meillä on myös kaksinkertainen kuorma auto määrä Ruotsiin verrattuna."

Ja taas kerran, meillä on verotussyistä ajoneuvorekisterissä suurempi määrä kuorma-autoja. Ammattimaisessa liikenteessä olevien kuorma-autojen määrä on samalla tasolla ruotsin kanssa.

Maailmanpankin Logistics Performance Index taas mittaa ihan muita asioita kuin kuljetuskustannuksia, mikä selviäisi kyllä jos kävisi kurkkaamassa itse raporttia. Voisiko Hintsanen siis kertoa, vaikuttaisiko hänen itsepintaisesti lobbaamansa konsepti eniten 1) tullin toimintaan 2) infrastruktuuriin 3) kansainvälisten kuljetusten saatavuuteen 4) logistiikkaosaamiseen 5) kuljetusten seurantamahdollisuuksiin vai 6) kuljetusten oikea-aikaisuuteen?

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen Vastaus kommenttiin #90

Mielenkiintoisinta tässä Solakiven ja minun välisessä keskustelussa(, jossa Solakivi alkaa silminnähden hermostua):

- on se että Solakiven edustama yliopistolla on poliittinen ja taloudellinen tuki kalliissa ja metsäteollisuuden maahan ajamassa ja edelleen kehittämään luodussa Suomi on Saari strategiaa tukevassa projektissa, jossa ajetaan juuri samoja uudistuksia itämeren alueen meriliikenteeseen, mitä minäkin, sillä poikkeuksella että liikenne vaihtuisi ja siirtyisi aina pelkästään valituissa rannikkosatamassa raide tai maantieliikenteeseen, ei sen mukaan missä se olisi loppukäyttäjille tai viejille edullisin vaihtoehto – lähin paikka missä laiva voi operoida …

Solakiven ja valtion tukemassa , ja jo Fimecc palkitussa mallissa ei käytettäisi maan luonnollista vesitieväylästö mahdollisuutta lainkaan hyväksi, eikä liikenneväylästöön tehtäisi (esim Ruotsin mallin mukaan ) lisäkanavointia ,kanavien suurentamisia jne ( joita tarpeita vesitie infrassa on olemassa ; jopa täysin huomioimatta valtion toimesta jopa noin 100 vuoden ajalta on todellista korjausvelkaa ) liikenteen ilmastopäästöjen pienentämisiin ja energian taloudellisuuden kehittämiseksi. EU vuoden 2011 liikenne strategian mukaisesti.

Tähän Suomi on saari malliin on nyt Turun projektissa on kopioitu selkeästi toiminta malli (itse purkava/ja lastaava) konttilaiva jo vuonna 2008 mallisuojaamastani aluksesta muuttamalla kontin lastaus ja purkauslaitteet laivan sivulta laivan perään.

Mallisuojattumalli
http://epalvelut.prh.fi/fi/web/mallitietopalvelu/h...

Turun malli

http://www.businessturku.fi/bt/fi/cms.nsf/PFBD/0E9...

Tästä johtuen Turun laivamalli tarvitsee toimiakseen itsenäisesti erillisen laituri ja kiinnitysjärjestelmän (kalliiin) koska perälaituri ei käytännössä kykene purkamaan ja lastaamaan nykyisissä, lähes jokaisessa sisävesien niemen nokan kivilaiturissa, kuten EU tuella suunnittelemassani itämeri/inland navigation laivassa , jonka metsäraaka -aine laivamalli oli VTT raportin 37/73/2009 on realistinen kuljetusmalli ympärivuotisesti keitele Päijänne alueelle.

Pari jatkokysymystä Solakivelle:

1) Mistähän sitten UPM on ottanut tiedot Suomen logistiikan ylimääräisistä kuluista joita se ilmoittaa heillä olevat 6o-65 euroa jokaista tonnia kohden verrattuna Ruotsiin.

2) Miksi Ruotsissa kaikesta huolimatta panostetaan sisävesiväyliin ja kuljetetaan sisävesille/sisävesiltä kahta kautta jopa 9000 tonnin aluksilla tavaraa sisään ja ulos.

3) Miksi EU strategia on tehty Solakiven logiikan mukaan virheellisille päätelmille kun Suomessa on hänen mukaansa on todistettu kuorma auto liikenteeseen perustuva logistiikka yhtä edulliseksi mitä laivaliikenteeseen perustuva .

Totean vain että on ihmeteltävä että Logistiikan tutkija Solakiven päähän ei näy menevän sitten millään (ei edes useaan kertaan toistettu ) fakta;
että mikäli voimme kuljettaa yhdellä laivalla 150 kuorma auto määrän esimerkiksi Saksasta Suoraan Vaasa -Joensuu linjalle ympärivuotisesti jakamalla kontit optimoidusti lähimpään loppukäyttäjään haluamaan sisävesilaituriin josta joko suoraan laiturilla odottavaan kuorma autoon loppukäyttäjälle

http://www.iff.fraunhofer.de/content/dam/iff/en/do... SIVULTA 16 ALKAEN

tai linkissä kuvatun mukaisesti kontista suoraan minikontteina sähköautoilla kauppoihin niin kokonaisuudesta, jossa on nyt turun yliopiston(solakiven työnantaja) kahden miljoonan projektin mukaan loppukäyttäjän ja viejän välillä noin 16-19 toimijaa / toimenpidettä,
kuljetuksista tulee halvempaa kun sisävesiliikenteen mahdollisuudet otetaan suunnitteluun ja toteutukseen , ei ainoastaan kuljetusten osalta vaan myös koko logistiikka ketjun aivan toisenlaisen yksinkertaisemman (rannikko satamat pois lisäarvon tuottoketjusta -saannin ) muodon takia, jota Turun yliopisto tutkii ja jota World Bank LPI:ssä verrataan ja ranking listaa tehdään maakohtaisesti.

http://www.businessturku.fi/bt/fi/cms.nsf/PFBD/0E9...

Erkki Lankinen Vastaus kommenttiin #101

Tää nyt on ehkä hiusten halkomista, mutta kun tuolla verrataan Uberiin, että tekee saman kuin takseille, niin ei kyllä ole sama asia, eikä edes sinne päin. Uberin toiminta perustuu puhtaasti siihen, että kuka tahansa voi "siinä sivussa" kuskata ihmisiä minne vaan ja kaikki vastuu on ulkoistettu pois Uberin käsistä. Tottakai se on halvempaa, kun ei makseta mitään velvoitteita mistään.

Itse kuljetussuorite ei muutu yhtään miksikään. Henkilö/ asia viedään edelleen autolla paikan A ja B välillä, mutta laskutustapa on eri, ja taksien määräsääntely puretaan.

Muulla kuljetusalalla on kiinteinä kuluina tuntipalkat. Taksissa ei ole tuntipalkkoja. Määräsääntelyn purkaminen toisin sanoen laskee päivän aikana mahdollisuuksien rajoissa saatavaa palkkaa, koska tekijöitä olisi rajaton määrä. Siinä käy lopulta niinkuin rapakon takana, eli hommaan designoituja takseja ei enää ole olemassa lainkaan.

Joitain erikois invahissi/invataksi/yhdistely"takseja" varmaan jää, mutta itse taksit häviää pois. Taksi ei siis enää työllistäisi ketään. Jokainen kuski olisi silloin franchise yrittäjä, oli sitten yrittäjä tai ei.

Vähän sama asia kuin että sieltä sisävesisatamasta käydään hakemassa Opel corsalla fin-lavallinen sekatavaraa, joka on tilattu aplikaation kautta ja maksettu netissä. Tietenkin rekisteröimättä sitä Corsaa tavaraliikenteeseen tai noudattamatta mitään tuntipalkkoja, ja maksamatta mitään asiaan kuuluvia vakuutuksia. Verot maksetaan jos muistetaan eli ei. Kyllä siellä satamassa sitten olisikin sen 10 Corsakuskia käsi pystyssä että heitä mulle yksi lava, vien sen femmalla :)

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen Vastaus kommenttiin #103

Erkki olen kanssasi täysin samaa mieltä.

Uber on ihan huuhaata laivakuljetuksissa.

Uberin tapaista mihin ilmeisesti toimintaa on harjoitettu jo 1700 luvulta asti ns hakurahtiliikenteen nimellä ympäri maailmaa .

Kyse on kuitenkin aina suurista pääomista ja riskeistä. Kun ne olivat hallussa voitiin myös hakurahtiliikennettä kehittää. mutta aina jo noin kolmensadan vuoden aikana on ollut mukana vakuuttaja . Tietotaidon tästä loi LLoydds kahvihuone lontoossa omalla laivojen ja rahtien ja erityisesti riskien tietotaidoillaan ja kirjanpidollaan.

Nyt todelliset muutokset tapahtuvat samoin uusien innovaatioiden ja tietotaidon kanssa käsikädessä. Niissä ei ole UBER mukana minun mielestäni.

Ne mitkä muuttavat todella logistiikkaa ja laivakuljetuksia näillä leveys asteilla on :

1) ilmasto muutos, perustuu siihen että kun ilmasto lämpenee vähintään 2-6 astetta ja meille tulee Unkariin verrattava ilmasto, jossa talvi on lyhyt ja mahdollistaa Vaasa Joensuu linjan ympärivuotisen vesiliikenteen suorayhteyksin keski eurooppaan ja Suomen rannikolle koko Järvi Suomen alueelle. Ja nyt esim Hollannissa noin 30-40 % maan satamien läpi kulkevista tuotteista edelleen lastataan sisävesilaivoihin.....meillä tuo % on nolla . Ja Saimaalle menevät ja sieltä tulevat suoralastit euroopaan ovat hyvä alku josta voidaan lähteä kehittämään koko järjetelmää.

2) tietotekniikka jonka avulla voidaan koota lasteja ja maximoida vesikuljetusmatkat ja minimoida rekkamatkat koko Järvi Suomen vaikutus alueella.

3) jo kehitetty ns ultrakevyt konttilaivamalli(noin 30% keveämpi jäissäkulkeva laiva mitä Turussa suunnitellaan) jolla voitaisiin operoida jo nyt ympärivuotisesti mikäli it järjestelmät ja infra sen sallisivat. (ks edelliset aiheesta kirjoittamani tekstit).

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros Vastaus kommenttiin #105

Veikko;
Jos ilmastonmuutokseen, meriveden korkeuden muutokseen uskotaan, miksi metroa edelleen jatkorakennetaan ?

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen Vastaus kommenttiin #107

Jarmo

Kun seuraat mediaa huomaat kyllä mitkä sadat miljoonat on laitettu ilmastomuutoksen, päästöjen pienentämisiin niin energian säästön pyhässä nimessä tuulivoimaan , bioenergiaan,kuin maantie ja raideliikenteen kehittämisiin.

Vain yksi on jäänyt joukosta pois.

EU:n edellyttämä tavaraliikenteen optimointi -valtakunnan tasolla (liikenne infra kustannukset /liikenteen ulkoiset kustannukset ja teollisuuden ja kaupan kokonaislogistiset kustannukset raaka aine hankinnasta -loppukäyttäjiltä ) eri kuljetusvälineille, koska maantie ja raideliikenteen kehittäminen on samalla poliittista hyvänmielen ja äänten kalastelua metsäteollisuuden rannikkosatamien ja nykyliikenteen kymmenien tuhansien toimijoiden ja lobbareiden tarpeiden tyydyttämisen lisäksi, mitä suurimmassa määrin.

Nyt hallitus jakoi 600 miljoonaa alueiden maanteille heti valtaan tullessa, tosin virheellisiin, puutteellisiin raportteihin perustuen, ilman kokonaisvaltaista näkemystä asiasta, tai edes EU:ssa sovittuja liikenne tavoitteita mukaan ottaen.

Kehuen vielä samalla että jako on tehty tasapuolisesti kaikkia maakuntia kohdellen....

Erkki Lankinen Vastaus kommenttiin #105

Oli miten oli, "Uber of the seas" ei jotenkin soi kovin vakuuttavalle :)

Yhtymäkohdat niinkin maalliseen kuljetustapaan kuin taksi, on ehkä jollain tavalla olemassa. Järkevintähän olisi se, että kun saan keikan Vantaalta Helsinkiin, jään hetkeksi passiin Helsinkiin. Pian saankin keikan takaisin omille kylille, ja koska se on "siinä samalla" kotiin mennessä, se on halvempi kuin Helsingin taksi.

Vituiksi menee välittömästi, koska myös Helsingin taksi päivystää siellä Vantaan puolella omaa paluukyytiään Helsinkiin - jonka hän sitten heittäisi vähän halvemmalla kuin minä. Ihan höpönlöpöksi menee.

En saanut katsottua juttua tuosta konttilaivahommasta loppuun koska streami tökki niin pahasti. Jäi siis vähän epäselväksi että mitä nyt haettiin ja mikä oli homman nimi. Visiohan ei sinänsä ole pöllömpi, siis että ei ajella tyhjillä, ja kaluston käyttöaste huippuunsa.

Käyttäjän jukkakuhanen kuva
Jukka Kuhanen

Koko maan asuttuna pitäminen on kaksipiippuinen juttu. Mutta on itsestään selvä, että Pietarin kaupungin väestömäärän asuttaminen ja palveluiden ylläpito reilun 338 miljoonan km2:n suuruisella alueella on moninverroin kalliimpaa kuin mitä se olisi 0,0035 miljoonan suuruisella alueella. Moninkertaisen hallintojärjestelmän purkamisesta ja keskittämisestä jo sellaisenaan tulisi merkittäviä taloudellisia etuja. Ihmiset saisivat itse sen sijaan päättää missä ja miten kaukana näistä palveluista asuvat. Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa nykyisen kaltaiseen määrään lähipalveluita. Hallintopalvelluiden vieminen nykyistä kauemmaksi ei kuitenkaan koskettaisi ihmisten arkea siinä määrin kuin monien suorittavaa työtä toteuttavien julkisten palveluiden laita on.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Leikkausten ei tarvitse tarkoittaa, että koulutustaso laskee. Innovoidaan vain uudenlainen koulutusjärjestelmä, jonka ylläpito maksaa vähemmän. Digitalisaatio tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden siihen. Esim. koulutuksessa suurin menoerä ovat henkilöstökulut.

Uudenlaisessa koulutusjärjestelmässä voisi olla esim. tällaisia elementtejä:
1. Digitalisaatiota hyödynnetään itseopiskelun lisäämiseksi. (videoluentoja verkkoon, harjoitustehtäviä verkkoon, opetuspelejä ja -simulaattoreita).
2. Pedagogiikkaa ja ryhmätyöskentelyä siirretään enemmän opiskelijoiden itsensä toteutettavaksi. Luokkakeskusteluissa olisi opettajan tai professorin sijaan opiskelijoita ja ehkäpä joku vanhempi opiskelija vetämässä oppimistilaisuutta. Edelleen fyysiset tilat tarjoaisivat kohtaamispaikan opiskelijoille.
3. Kirjatenttien tarkastaminen vie paljon työtunteja ja voidaan keskittää valtakunnallisesti, kun kaikista kirjatenteistä tehdään sähköiset. Itsekin olen tehnyt yliopistossa sähköisiä kirjatenttejä ilman, että koskaan edes tapasin kyseisen kurssin vetäjää tai tenttini tarkastajaa. Opin aiheista ja sain reilun arvostelun tenteilleni kommenttien kera.
4. Opintorahasta rakennetaan kannustinjärjestelmä, joka palkitsee etenemisestä, nopeudesta ja laadusta.

Tällaisilla keinoilla voitaisiin leikata kustannuksia ja samalla tehdä tuottavuus- ja digiloikka ainakin korkeakouluopiskelussa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ei näiltä eurofiilistelijöiltä saa hohtimillakaan irti mitään järkeväksi ja toteuttamiskelpoiseksi katsottavaa ideaa talouden kohentamiseksi.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Jan Vapaavuoren uudessa kirjassa on luku ”4 Suomalaisen yrityskentän haasteita ja heikkouksia” – juuri saatu teos on lukeillla tästä kohdasta, keskeltä aloittaen.

Vapaavuori raportoi Turun telakan omistajavaihdoksen vaiheista:

”Keskustelin alkuvuodesta 2013 kymmenien vuorineuvosten, toimitusjohtajien ja muiden maamme elinkeinoelämän ykköspäättäjien kanssa Turun telakan tulevaisuudesta. Suurin osa heistä ei nähnyt harjoituksessamme mitään toivoa. Perusviesti oli synkkä: Suomessakin kannattaisi hyväksyä tosiasiat ja luovuttaa sovinnolla[--]” (Vapaavuori 2016, 114).

Näin suomalaiset elinkeinoelämän ykköspäättäjät ja nämä globaalin talouden erityisasiantuntijat.

Sitten Vapaavuori lähtee Saksaan Meyer Werftin telakalle Papenburgiin – Vapaavuori ei huomaa tai ei raportoi sitä seikkaa, että Papenburg sijaitsee sisämaassa. Sen sijaan hän kertoo todenneensa, että tehdashallit Papenburgissa ovat hyvin lähekkäin. Vapaavuoren mukaan Meyerin perhe on harjoittanut menestyksestä telakkatoimintaa yhtäjaksoisesti yli 200 vuotta ja se näkyy ”paitsi alan syvällisenä ja monipuolisena osaamisena myös täydellisenä sitoutumisena yritystoimintaan”.

”Turun telakkaharjoituksen yksi opetus on se, että omistajuudella on väliä. Saksalaiset näyttävät onnistuvan siinä, mikä korealaisille ja sitä ennen norjalaisille muodostui ylivoimaiseksi – ja missä Suomen valtiolla ei yksinään olisi ollut minkäänlaisia menestymisen mahdollisuuksia” (2016, 115).

Samassa luvussa mainitaan myös siitä havainnosta, että Saksan talouden vahvistuminen oli paljolti Mittelstandin eli keskisuurten teollisuusyritysten ansiota. Kaksi kolmasosaa näistä oli perheomisteisia. (Vapaavuori 2016, 136).

Valuutta on sama kuin Suomessa, Saksassa teollisuudessa työn yksikkökustannukset ovat samat tai lievästi korkeammat kuin Suomessa, mutta yritysjohto ja omistajat käyttäytyvät eri tavalla. That makes the difference. Valuutalla selittäjien koulukunta on ilmiselvästi väärässä, mutta myös Jan Vapaavuori on itse vähän ristiriitainen puhuessaan toisaalta toistuvasti ”globaalin talouden lainalaisuuksista” – eiväthän ne ole mitään lainalaisuuksia jos esimerkiksi nuo saksalaiset Mittelstand-perheyritykset eivät sellaisista laeista välitä.

Vapaavuoren kirjasta löytyy pikaisella selaamisella toki myös julkishallinnon asiallista ja ilahduttavaakin kritiikkiä, kuten että ”Järjestelmällemme on tyypillistä myös itse kunkin viranomaisen pyrkimys maksimoida oma merkityksensä säädösviidakossa” ja ”Siiloutunut hallintomme johtaa osaoptimoinnin riemukulkuun kokonaisuuden vaalimisen sijasta” (2016, 102).

Asiallinen teos, jota voi suositella hankittavaksi kirjakaupasta ostamalla

Käyttäjän EsaPaloniemi kuva
Esa Paloniemi

Nykyinen kriisi on kaikkien aikojen pahin Suomessa (toistaiseksi). Pahempi kuin sotien aikakin; sodissa oli yhteinen vihollinen yhdistämässä suomalaiset mutta nyt suomalaiset ovat toistensa kurkussa inttämässä "ei minulta saa leikata, leikatkaa tuolta toiselta".

http://asfalttikukka.blogspot.fi/

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Suomen ongelma on se, että ideoita ja innovaatioaihioita ei saada vietyä lävitse kuin harmaan kiven kautta, jos sittenkään.

Ainoa tapa Suomessa on se, että perustat nakkikioskin, ravintolan oikealle paikalle ja saat hetken tuloja. Taso on sitä ja tätä, mutta joissakin myös hyvääkin - hyvä !

Sitten on edistyksellisempiäkin. Teimme jo v. 1990 - 2000 liikenteen varoitusmerkkien digitaalisen näyttösysteemin autoihin navigoinnin lisäksi. Sen proto sai varauksettoman hyväksynnän rahoittajilta kaupallisuuksineen. Olimme digitoineent sen manuaalisesti erään kaupungin osalta varoitusmerkkeineen ja palveluineen demoksi. Tieliikennelaiktoksen valtakunnallinen digitointi viivästyi n.3 vuotta eikä se vieläkään ole kunnossa. Me annoimme periksi.

Omassa ryhmäsäsäni on lukuisa määrä jo puoliksi olevia toteutuksia eri alueilta lääketieteestä kaivurien uuteen ohjausmekanismiin. Meidän luova tuotantomme on niin voimakasta, ettei mikää skriinaava organisaatio pysty niitä suodattamaan. Nyt viemme eteenpäin paikallistavaa turvallisuusmekanismia, jota kukaan muu ei ole osannut soveltaa elämän osa-alueille.
Keksintösäätiö on juuttunut patentoitavuuksiin, ELYt ovat virkamiselähtöisiä organiosaatioita, joissa on hyviä ihmisiä klo 8-16, mutta sen jälkeen ei heitä näy.

Tampere on ensimmäinen luovuuteen suuntautuva kaupunki, jossa vakavasti viedään asioita eteenpäin linkitettynä eri alueiden toimijoihin.

Kollatkaapa vaikka www.newfactory.fi

Mm. tuo juuri nyt puheena oleva ihmisten kuljettamien Turusta Tukholmaan per 11 min. Oli jo meidän 30 vuotta vanha idea matkustaa Tampereelta Helsinkin samassa ajassa. Se toimisi paineilman säätelyllä ja suprakjohavalla alustalla huippunopeasti.

Olemme luoneet myös maanalaisen idean lähettää tunneleissa rekkakontteja vihivauniuilla kohteesta toiseen. Jo Liikenneministeri Norbacka sai ehdotuksen, nyttemmin Merja Kyllänen, joka vasta kiinnostui. Ans katsoa.

Olemme aivan liian innovaatiovvastanen maa !

Ei tämä voi onnistua ! Sanovat lonkalta useat.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Täällä kannattaa olla ihan hiljaa ideoidensa kanssa ja toteuttaa ne niin valmiiksi, että kannattaa hakea vaikka joukkorahoitusta ja olla valmis siirtämään järjettömän byrokratian vuoksi toiminta ulkomaille.

Muutaman kerran olen idean heittänyt eteenpäin kohtuullisen hyvin valmisteltuna. On seurannut joko vähättelyä, tai sitten se on hautautunut ja kadonnut jonnekin, kunnes muutamien vuosien päästä samainen taho on tullut sillä esiin omana ideanaan.

Ideoista ei mitään makseta, koska se on loppumaton luonnovara, valtavasti ihmisillä on ideoita, jotka jäävät pöytälaatikkon. Harvassa on ne, jotka toteuttavat niitä valmiiksi ja saavat niistä rahaa.

Käyttäjän marttiimmonen7 kuva
Martti Immonen

Jaakko Aalto18.3.2016 12:26
Voisitko esittää tiivistelmän noista lääkkeistä?
Tällainen tavallinen lehtien seuraaja kun on ollut näkevinään enimmäkseen ehdotuksia menojen lisäyksistä ja verojen korotuksista.

Pähkäillämpä vähän niitä lääkkeitä. Niitähän täällä kaipailtiin peliin.

Suomen ”lääkkeet”voisi suorittaa vaikka näin :
-Kaikille työntekijöille samat lomat kesällä 4 vko ja talvella 1 vko
-vanhat ”lomaltapaluurahat” pois .
-Kaikki säätiöt verolle
-Pakkoruotsi pois
-AY maksujen verovähennys pois ja liitot saisivat itse kerätä jäsenmaksunsa. Tämä on normaali tapa.
-Ylen budjetti on törkeän suuri, Ruotsalaisen ohjelman taso vastaamaan väestöpohja eli n.4%.Lisäksi 200 miljoonaa pois budjetista
-Älytön henkilömäärä vähintään puolitettava. Mm. miksi on kaksi uutisten lukijaa jne?
-Eläkevakuutusyhtiöiden Vähentäminen , Keva + 1.
-Verotus samalle tasolle mm.optioissa, osingoissa ,bonuksissa , millä niitä nyt kutsutaankin. Kai se on sama miten sen tilinsä tienaa, toiset työllä, toiset sijoittamalla
– Yritystukien perkaus, miksi erittäin tuottoisat yhtiöt saavat yritystukia vuodesta toiseen. Taatanko niillä tasainen osingonmaksu veronmaksajan piikkiin?
-Vuokra-asuntoihin jotain tolkkua hinnan korotuksille, koska ne ovat linkitetty valtion maksamiin asumistukiin automaattisesti.
-Suomalainen sosiaaliturva koskee vain Suomen kansalaisia, maahantunkeutujien kulut saatava EU:lta, YK:lta ,IMF, jne , koska sinne me maksamme molokin kitaan melkoisia summia.
Venäjän kauppa rokottaa Suomea liikaa, pitää irtautua pakotteista ja aloittaa uudelleen vientikauppa. Tai EU:n pitää korvata menetykset täysimääräisenä Suomella.
-Taitaa tämä EU-kokouksissa istuminen turhauttaa, kun päätökset on tehty linjalla Merkel, Hollande, Juncker ja Draghi, muut vain nyökyttelevät. Mutta ollaanhan me ytimissä puudelina !
-AY-mafiajäärät johtaa Suomea, Hallitus ja eduskunta ovat vain marionetteja tässä pelissä ja yleissitovuus poistettava.
Tämä pitää kääntää päinvastoin. Eduskunta ja hallitus ovat kansan valitsemia ,Suomen hyvinvoinnista vastaava instanssi.
-Oman edun, puolueen edun tavoittelu pitää saada kaikille selväksi, että sijalla nro 1 , pitää olla oma isänmaa SUOMI, sen viennin ja talouden kehittämien !
-Näistä lääkkeistä voi valita haluamansa ja tehokkaimmiksi katsomansa !
Myös Hallitus, jos rohkeutta riittää .... ja sitä ei riitä !

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Yksi pieni, mutta nopea laadun kohottaja olisi: poliittiset virkanimitykset pois kaikkialta. :-))

Käyttäjän SakariLahti kuva
Sakari Lahti

Leikkaukset koulutuksesta on todettu huonoiksi OECD:tä myöten, ei vain "populistitiedemiesten" toimesta. Lisäksi ns. yhteiskuntasopimus on moraalisesti kestämättömällä pohjalla niin kauan, kun samalla ei puututa suuryritysten harjoittamaan räikeään verosuunnitteluun. Jos suuryritykset eivät osallistu näihin "talkoisiin", niin miksi pienituloisen palkansaajan pitäisi?

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

On tällainenkin näkemys, jonka on esittänyt taloustieteen professori Matti Virén: ”Miksi koulutuksesta ei saisi leikata? – Suomen koululaitos elää vuotta 1858”

Koko juttu:
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/143748-professoril...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari
Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Vaikka velkaa on enemmän kuin koskaan, Suomi maksaa joka vuosi vähemmän lainankorkoja, nyt 1,5 miljardia. Vuonna 2005 maksettiin 2,5 miljardia.

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2016&...

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2005&...

EKP:llä tuskin on intressejä lähteä vähään aikaan nostattamaan valtionlainojen korkoja. Sikäli päällimmäiset huolet lienevät muita kuin korkokulut.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

EKP tunnetusti säätelee lyhyitä eurokorkoja eli euriboreja, mutta nykyisessä maailmassa sen tekemisillä on suuri vaikutus myös euromaiden ja muidenkin eurooppalaisten maiden valtionlainojen hintoihin.

Me elämme Suomessa nyt kymppivuotisen lainan kanssa 0,5 prosentin korkomaailmassa, kun esimerkiksi takavuosien kriisimaassa Espanjassakin puhutaan enää alle 1,5 prosentista. Euron ulkopuolisessa Islannissa korko on noin 6 prosenttia. Islantilaisella korkotasolla meillä olisi aika kovat lainanhoitokulut.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Et voi ruveta vertailemaan Islantia niillä korkotasoilla.

Minä katson maan kehittymistä kokonaisuudessaan. Joko unohtui muutaman kuukauden vanha Jan Hurrin kirjoitus?:

http://www.taloussanomat.fi/porssi/2015/11/29/tama...

Suomen luottoluokituksen lasku voi ennustaa viivettä, mikä tulee ilmenemään vasta myöhemmin ja silloin korot nousevat. Miten unohdamme sen 90-luvulla sattuneen kriisin?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Sikäli päällimmäiset huolet lienevät muita kuin korkokulut."

Päällimmäinen huoli taitaa olla virheen myöntäminen. Aivan älytöntä junnata vuosia paikallaan koska ei haluta myöntää virhettä.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Rauhanajan pahin kriisi? Ja eduskunta askartelee alkoholi-ja tupakkalaikien parissa.

Erkki Lankinen

Tossa se on :D

Syypäänä ei nyt ole sairaanhoitajat, eikä muutkaan duunarit. Riippana on aivan käsittämätön määrä täysin jonninjoutavaa hallintoa, joka on olemassa vain itseään varten... Ei menesty pörssissä.

Käyttäjän ArtoNurmi kuva
Arto Nurmi

Lainaus: "Oppositiopoliitikot ja muut populistit hyödyntävät tilannetta ja hallitsevat julkisuutta. Milloin äänessä on vihreiden Ville Niinistö, vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki tai SDP:n Antti Rinne ja milloin joku populistishenkisempi tai poliittisemmin orientoitunut tiedemies."

Kiitos tästä! Olen aina välillä miettinyt tarkoittaako populismi vain "yhden puolueen lausuntojen dissaamista". Kun luvataan kymmentä hyvää ja yhtätoista kaunista (nykyoppositio) on se myös minunkin mielestäni sitä paljon puhuttua populismia.

Suomen tuonti- ja vientikäppyrät kyllä kertovat missä maa makaa. Suomi elvyttää koko ajan velkarahalla ja on tehnyt sitä jo kohta kymmenen vuotta. Edellinenkin hallitus joutui leikkaamaan ja valitsi tehdä niin mm. Koulutuksesta (enemmän mitä nykyinen). Käytännössä jokainen ajatteleva tietää että leikkauksia tekisi niin sdp, vihreät kuin vasemmistoliittokin mikäli olisivat hallituksessa. Edellisellä hallituskaudella tehtiin myös nuoremmille sukupolville epäreilu eläkeratkaisu.

Mitä vihreiden vaihtoehtobudjettiin tulee ei se kovin realistinen ole eikä siellä juuri taida olla vaihtoehtoja mm koulutusleikkauksille. Ei tämä maa sillä pelastu että juuri kilometrikorvauksia leikattaisiin (kapulaa rattaisiin "aktiivisille"). Sdp ok esittänyt "harmaan talouden torjumista" sekä emu puskureita...

Lapsilisistä en kyllä kannusta leikkaamaan. Lapisiperheissä kun kuitenkin asuu se Suomen tulevaisuus ja lapsiperheissä ne kulut ovat kovat. Monelle perheelle ko. lisät ovat lähes välttämättömiä. Lisien verolle laitto olisi itse asiassa veroprogression kiristämistä vain lapsiperheille.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Populismia on tosiaan helppo harrastaa oppositiosta, koska voi tarttua aina yhteen asiaan kerrallaan, eikä sillä hetkellä tarvitse kantaa vastuuta. Kun sama puolue sitten on hallituksessa, tuon puolueen edustajien puheen sävy muuttuu yleensä vahvasti vastuunkannon ja kokonaisuuden huomioimisen suuntaan. Tästä perussuomalaiset on hyvä esimerkki.

Tietty populismi myös kuuluu demokratiaan, jotta hallitus pysyy varpaillaan, ja se joutuu perustelemaan aikeensa ja päätöksensä.

Pekka Heliste

Yksinkertaisin tapa tasapainottaa julkinen talous on leikata julkisen sektorin palkkoja.

Palkat ovat julkisen sektorin suurin menoerä.

Espanja, Irlanti, Portugali, Viro, Latvia , Liettua etc ovat tasapinottaneet julkista taloutta leikkaamalla julkisen sektorin palkkoja

Suomessa riittäisi n 20 % palkkojen leikkaus

Mutta eipä ole näkynyt Kokoomukselta esitystä eikä tule sillä Kokoomus on virkamiespuolue

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Nyt ei ole Huusko mitään hätää, Stubb otti hallituksessa ohjat käsiin ja hallintarekisteri etenee, jotta rahat saadaan jemmaan, kun rysähtää. Mutta mitä tekee jäljelle jääneet kaksi ässää, jotka ovat varmasti aivan äimän käkenä viimeisistä hallintarekisterikäänteistä. :-D

Uskaltavatko kävellä Stubbin yli? Kuka johtaa hallitusta?

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Tänään oli Hesarissa kiinnostava kirjoitus eurosta ja Natosta. Asialla ministeri Antti Tanskanen, taloustieteilijä ja entinen pankkipomo:

"Nato takaisi Suomen turvallisuuden varmemmin kuin euro"

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1458281833005

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset