Markku Huusko

Likaista työtä hallituksen puolesta

  • VM:ssä työskentelevät ministerit ja ministeriön virkamiehiä tänään. Kuva: Petteri Paalasmaa
    VM:ssä työskentelevät ministerit ja ministeriön virkamiehiä tänään. Kuva: Petteri Paalasmaa

”Kyse oli työnjaosta, jossa virkamiehet tekivät likaisen työn poliitikkojen puolesta puolustaessaan julkisuudessa ohjelmaa, jonka takana oli keskeisten ministerien vahva tuki”, analysoi Juho Vesa, jonka väitöskirja Päätöksenteon avoimuus ja medioituminen Suomen konsensusdemokratiassa tarkastetaan ensi lauantaina Helsingin yliopistossa.

Vesan esille tuoma tapaus koski valtion tuottavuusohjelmaa, jota virkamiehet puolustivat julkisuudessa, vaikka päätöksen olivat muotoilleet mieleisekseen poliitikot, eli Matti Vanhasen (kesk.) vuosina 2003 – 2007 istunut hallitus ja sen valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd.).

Havainto ”likaisen työn tekemisestä” on kiinnostava, sillä Suomessa erityisesti valtiovarainministeriön henkilökunnalla arvellaan olevan paljon valtaa. Heitä ei ole pidetty varsinaisesti poliitikkojen suulla puhuvina käsikassaroina.

Useinhan meillä näkyy televisiossa ja muissa viestintävälineissä oppineita virkamiehiä- ja naisia kertomassa, miten maa makaa ja millaisia kovia päätöksiä on edessä.

Näin oli taas tänään, kun VM:n ylin virkamies, valtiosihteeri Martti Hetemäki sanoi sopivasti budjettikeskustelujen alla Suomen tilanteen olevan ”paljon pahempi kuin yleisesti ajatellaan”.

”Meillä on pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, sen etuudet ja palvelut, mutta työllisyysaste on eteläeurooppalainen, Hetemäki muun muassa lausahti Helsingin Sanomien haastattelussa.

Hänen mukaansa suomalaisten tulee hyväksyä esimerkiksi suuremmat palkkaerot.

”Jos ei kyetä ratkaisuihin, joilla työllisyysaste nousee, joudutaan sopeuttamaan lisää: jatkamaan leikkauksia tai korottamaan veroja. Tai sitten luovutaan tavoitteesta taittaa velkaantuminen, Hetemäki jyrisi HS:ssa.

Koko kriisitietoisuutta levittävä ulostulo oli ajoituksineen kuin suoraan strategisen viestinnän käsikirjasta, kun tavoitteena on tehdä mahdollisimman kireä budjetti. VM:n virkamiehet eivät suinkaan riemuitse siitä, että talous on kääntynyt tänä vuonna lievään kasvuun eivätkä myöskään siitä, että sama on käynyt valtion verotuloille.

On kyllä ymmärrettävää, että juuri valtion rahakirstun päällä istuvilla virkamiehillä on huolta siitä, että valtion vuosittaiset alijäämät liikkuvat yhä 5 - 6 miljardin euron maailmassa. Huolissaan oleminen on heidän yhteiskunnallinen roolinsa.

Sama koskee heidän poliittista esimiestään, valtiovarainministeriä. Petteri Orpo (kok.) onkin jo tänään ehtinyt puhua ”hyvin tiukoista raameista” ensi vuoden budjettia valmisteltaessa.

Mitä tässä yhteydessä ei tuoda esiin on se, että niin sanotut markkinavoimat luottavat Suomeen kuin vuoreen, ja saamme lainarahaa poikkeuksellisen halvalla maailmalta. Tästä etenkin oppositiossa oleva poliittinen laitavasemmisto on muistutellut omaan huolettomaan, monen mielestä vastuuttomaan, tyyliinsä.

Mutta takaisin Juho Vesan väitöskirjaan, ja siirrytään virkamiehistä mediaan. Tutkimuksen mukaan media nimittäin ei juuri vaikuta poliittisiin päätöksiin, vaikka kansalaiset niin otaksuvat. Tutkija sai asian selville haastattelemalla kansanedustajia.

”Vaikka medialla on kansanedustajien mielestä paljon vaikutusta esimerkiksi julkisen keskustelun aiheisiin ja näkökulmiin sekä kansanedustajien vaalimenestykseen, kansanedustajat kokevat median vaikuttavan huomattavasti vähemmän poliittisiin päätöksiin ja päätöksentekoprosesseihin. Media vaikuttaa siis paljon enemmän symboliseen politiikkaan eli poliitikkojen kilpailuun äänestäjistä kuin päätöksentekoon”, tutkija huomauttaa.

Eli kärjistetysti: media voi nostaa tai pudottaa poliitikon, mutta ei vaikuta juuri siihen, mitä hallitus ja eduskunta päättävät.

Juho Vesa muistuttaa, että vuonna 2007 tehdyssä kansalaiskyselyssä peräti 57 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että media vaikuttaa paljon tärkeisiin poliittisiin päätöksiin.

”Demokratian kannalta voi olla ongelmallista, jos kansalaisilla on epärealistisia käsityksiä siitä, missä määrin politiikkaan voi vaikuttaa osallistumalla julkiseen keskusteluun”, hän pohtii.

Minä puolestani uskon, että kansalainen voi vaikuttaa politiikkaan nostamalla esiin tärkeitä kysymyksiä tai ongelmia esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, joihin myös blogit voidaan lukea. Uskotteko te?

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (61 kommenttia)

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Hyvä kirjoitus. Taas naulankantaan .

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiitos. Kunnia kuuluu kyllä Juho Vesalle, joka on tehnyt kiinnostavan ja varsin syvällisen tutkimuksen poliittisten päättäjien, virkamiesten ja median vaikutusvallasta. Suosittelen tutustumaan: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/1...

Itse tein vain tällaisen journalistisen raapaisun, jonka pohjalta voimme aiheesta keskustella. Näin budjettiriihen aikaan aihepiiri on ainakin ajankohtainen. Pitääkö palkkaerojen Suomessa kasvaa, kuten valtiovarainministeriö tänään viestittää?

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Poliittinen oppositio otti ja älähti.

– Suomi ei tarvitse palkkaköyhälistöä, vihreiden Ville Niinistö vastaa Hetemäelle.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/201026-ville-niini...

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Voitaisiin myös sanoa, että Suomi ei tarvitse pakkoköyhälistöä. Valitettavasti osa hallituksen jo toteutetuista päätöksistä ja tulevista suunnitteilla olevista on sellaisia että niillä elvytetään vain köyhyyttä.

Poliittisessa ohjauksessa syntynyt kilpailukykysopimus on osa tätä prosessia, syksyn mittaan näemme kenelle pienituloisista tehdään etuuksien lisäleikkauksia ja/tai lisätään kuormaa korottamalla maksuja.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Elämme hyviä aikoja kun aasialaiset tuottavat halvalla melkein kaiken mitä ihminen kotonaan tarvitsee vaatteista lähtien.
Marketit ovat kattoon saakka täynnä aasiassa tehtyjä hyödykkeitä ja velkaraha on halpaa.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Tilanne on sikäli erikoinen , että koska on mahdoton antaa järkeviä kommentteja tähän 'säästetään itsemme hengiltä' - strategiaan, niin ei se vakuuta vaikka saman toistaisi pingviinin suusta. Kun ei tarvitse osata edes talous'tieteen' alkeita ja jokainen lukutaitoinen huomaa, että molempien möläytykset työllisyysasteesta nostattavat kulmakarvoja ja erityisesti Orpon uusin "kun vienti ei vedä ja kotimarkkinoiden kysyntä ei riitä leikataan lisää" on jo aivan koominen väite. Ja toisaalta taas Huuskokin tässä ottaa esiin nerokkaan loputtoman velkaantumisen vastastrategian joka varmasti johtaisi, niin, Kreikan tielle tai jopa koko valtiontalouden konkurssiin.

Kumpakaan tie ei toimi ja muita edes kolmatta vaihtoehtoa ei kukaan suostu edes pohtimaan.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

”Kyse oli työnjaosta, jossa virkamiehet tekivät likaisen työn poliitikkojen puolesta ..."

Onkohan samankaltainen kuvio maahanmuuttoviraston kanssa? Se ohjaa itse itseään. Siis antaa omat ohjeensa. Yleensä ministeriöt antavat ohjeet, mutta tässä taitaakin olla sen verran poliittisesti herkempi alue ja onkin siirretty mahdollisimman kauaksi.

Mutta miten poliittinen ohjaus vaikuttaa maahanmuuttoviraston käytäntöihin? Se kytkös on varmasti olemassa. Kellään ei ole poliittista vastuuta. Jos tiukka paikka tulee, niin "ammuttavana" on viraston ohjeita laatineet virkamiehet.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

VM:n virkamiesten ulostulot vain sattuvat olemaan vastoin tutkimustuloksia. Nimittäin tuloerojen kasvu heikentää talouskasvua ja sitä kautta työllisyyttä(Krugman mm.)

En tiedä kuinka Hetemäki aikoo tuloeroja kasvattaa... leikatako palkkataulukoiden alapäästä ja perusturvasta vaiko nostaa omaa ja kollegoiden palkkoja. Muita tapoja ei liene.

Mielestäni jukisen sektorin palkkojen progressiivinen lasku ja työeläkekaton aikaansaaminen helpottaisivat valtiontaloutta ja lisäisivät työn kilpailukykyä, mutta tämähän tuskin sopii edes Hetemäelle.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

"..tuloerojen kasvu heikentää talouskasvua ja sitä kautta työllisyyttä(Krugman mm.)"

En usko, että yksikään vakavasti otettava tutkija esittäisi yllä olevan kaltaista väitettä yksinään.

Monimutkaisten asioiden ja ilmiöiden luonteeseen kun kovin usein (eritoten tieteiden kuten taloustiede alaisissa ilmiöissä) kuuluu se piirre, että jostakin pisteestä alkaen (ja/tai johonkin pisteeseen saakka) tekijä X voimistaa/heikentää ilmiötä.

Lähinnä tutkijoiden väittämiä omiin suuntiinsa hyödyntävissä palstakommenteissa tai julkisen debatin one-linereissa moisia poimintoja esiintyy.

"En tiedä kuinka Hetemäki aikoo tuloeroja kasvattaa... leikatako palkkataulukoiden alapäästä ja perusturvasta vaiko nostaa omaa ja kollegoiden palkkoja. Muita tapoja ei liene."

Lienee. Tervetuloa tutustumaan suomalaiseen työmarkkina- ja tulopoliittiseen järjestelmään.

Tapaa kutsutaan myös nimellä paikallinen sopiminen. Se tarkoittaa olennaisesti filosofiasta "kaksi kalaa tai viisi kalaa - sama palkka" luopumista palkanmuodostuksessa - filosofiasta jonka kenties ensimmäisenä laajamittaisesti maailmalle esitteli itänaapurimme.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Paikallisesta sopimisesta: Tunnen käytännössä ilmiön 90-luvulta jolloin työpaikkamme työntekijät pitivät firman selviytymistä tärkeänä. Mutta kaikella rajansa. Mitä ajatella yrityksestä jonka palkkakulut hoidetaan huomattavalta osaltaan sosiaalisten tulonsiirtojen avulla? Mitä taas aiheuttaa tulotason aleneminen alimmalla tasolla kysyntälaman oloissa? Käsittääkseni sitä, että farmarit ja parturit saa laittaa pillit pussiin ja sitten meillä taas hauskaa piisaa.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #15

Jos nyt kommentissasi ylipäänsä yrität yhdistää paikallisen sopimisen ja sosiaalisperusteisen palkkaamisen (toivottavasti et), miten ihmeessä katsot niiden lähtökohtaisesti liittyvän toisiinsa?

Mitä sitten ajatella yrityksille suunntatuista palkkatuista ja muista palkkauksista, joihin apuja siivutaan valtiokassan rahavirroista, eiköhän ne ole vain seurausta tästä pitkästä tovista, jonka Suomi on ollut julkisen sektorinsa paisuttamisen ja työmarkkinoidensa jäykistämisen tiellä. Minä en sellaisia kannata.

Pitkä on tie oleva niillä, jotka ajattelevat Suomen tilannetta luonnehtivan olennaisesti kysyntälaman. Harmi vain, että tarvittavien päätösten viivästymisestä joutuvat kärsimään myös ne, jotka katsovat kyseessä olevan ennen kaikkea rakenteelliset ongelmamme ja muuttaisivat järjestelmäämme terveempään suuntaan.

Sisämarkkinoiden osalta kyse paljolti onkin kysyntälamasta, kun kansantalouteemme on vähenevässä määrin virrannut polttoainetta sisämarkkinoita ylläpitämään. Primäärinen ongelma edelleen kuitenkin säilyy siellä kansantalouden polttoaineen puolella eli (suomalaisten) vientituotteiden pitkällä aikavälillä vähentyneessä kysynnässä ulkomaille.

Edelliseen syinä ovat eritoten suomalaisten tuotteiden korkea hinta (<-> järjestelmä- ja palkkakustannukset), mutta myös suppea ja verraten alhaisen jalostusarvon tuotepoolimme sekä sanoisin, että myös jälkeenjäänyt tuotekehitystyömme; todennäköisesti monet muutkin pienemmät seikat.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Tuloerot eivät per se vähennä talouskasvua vaan pienituloisten kykyihin nähden liian vähäiset koulutusinvestoinnit (OECD johon sinäkin viitannet lukematta itse raporttia). Esimerkiksi rahan siirto työttömiltä opiskelijoille, vaikka näiden etuuksien vaihtaminen päikseen, olisi molemmin puolin tehokasta. Opiskelu mahdollistettaisiin yhä laajemmin ja työllisyyttä heikentäviä tulonsiirtoja karsittaisiin.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Totta toinen puoli. Suuret tuloerot (noin vähän laajemmassa kuin Suomen mittakaavassa) tarkoittavat sitä, että suurempi osuus käytettävissä olevista tuloista on sillä porukalla, jonka keskimääräinen kulutusalttius on alhaisempi. Se taas tarkoittaa alhaisempaa kysyntää, ja sitä kautta alhaisempaa talouskasvua.

Aikasarjoja tarkastelemalla voit aika helposti löytää sellaisia kansantalouksia, ja sellaisia ajankohtia, joiden jälkeen talouskasvu on alkanut kärsiä tulojen ja varallisuuden liian suuresta keskittymisestä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #17

Tuossa on pieni virhe. Rahaa ei välttämättä kannata siirtää sinne missä kulutusalttius on mahdollisesti suurin, sillä jos rahaa siirretään esimerkiksi työtuloista sosiaalietuuksiin, vähennetään tuotantoa ja nostetaan hintoja. Tämä vähentää myös volyymikysyntää.

Suomen kaltaisessa maassa tulonsiirtoja pitäisi ehkä lisätä matalapalkkaisimmille työntekijöille sekä ylhäältä että alhaalta. Kuilun pelkkään sosiaaliturvaan soisi kasvavan reilusti.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #22

No tuota, enemmänkin edellisessä viittasin eri puolilla kutistuvan keskiluokan vaikutukseen kysynnälle, kuin sosiaalitukiin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #27

Globaalisti keskiluokka kasvaa räjähdysmäisesti.

Ja olen siinä samaa mieltä, vaikken sitä pysty täysin edes itselleni todistamaan, että sen työtätekevän keskiluokan ostovoiman kehitys vaikuttaa vahvasti talouskasvuun. Keskusteluissa yleensä ei täsmennetä sitä että minne sitä rahaa halutaan siirtää. Yksinomaan kansantalouden näkökulmasta monet suomalaiset passiiviset sosiaalietuudet ovat haitallisia. Moraaliset kysymykset ovat tietysti oma lukunsa. Tie helvettiin on kuitenkin päällystetty tässäkin hyvillä aikomuksilla.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Lainaus:
" Esimerkiksi rahan siirto työttömiltä opiskelijoille, vaikka näiden etuuksien vaihtaminen päikseen

Tarkoitat siis että irtisanotun palkansaajan,veronmaksajan tuet siirrettäisiin opiskelijoille? Miksi hän on maksanut vuosia veroja jo opiskelijoiden neuvola,koulukäyntiä ,lapsilisiä jo veroillaan ? Nyt hänen irtisanottuna pitäisi luopua työttömyysturvastaan joka työttömyyden aikana turvaa hänen ja hänen perheensä,lastenkin elantoa?

Kävikö mielessäsi se että opiskelija maksaa itse veroa vasta kun valmistuu ja jos saa töitä?
Vain ehkä 8% työttömistä on syrjäytyneitä tai työkyvyttömiä,joita roikotetaan tuilla koska muuta tulonlähdettä ei ole.Se taas on kirjattu perustuslakiin ,minimituki elantoon.
Kaikille .

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #21

Kaikki työttömätkään eivät ole maksaneet veroja. Tulonsiirroista 'maksettuja' veroja ei tietenkään lasketa.

Nyt kyse oli kansantaloudesta. Mitä pienemmät etuudet suhteessa palkkaan, sitä korkeampi työllisyys. Ei se niin vaikeaa ole.

Itse jättäisin mielelläni pitkän työuran tehneille nykyiset työttömyyskorvaukset. Suurempi ongelma olemme me, nuoret. Etuudet on hilattu niin ylös että työuransa aloittelevalle on yhä harvemmin insentiiviä tai mahdollisuutta työllistyä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #23

lainaus:
Mitä pienemmät etuudet suhteessa palkkaan, sitä korkeampi työllisyys. Ei se niin vaikeaa ole.

Tarkoitat siis tätä joka -92 päätettiin Maastrichtin sopimuksessa? Jota alettiin toteuttaa heti-94?

Sosiaaliturvasta työhön EU-maissa
" Tämä on sosiaalisen sopimuksen perustavalaatuinen sisältö. Jokaisen oikeuden takana on velvollisuus."
1. Globalitalous hyvinvointijärjestelmän muokkaajana
- Euroopan Komission julkaisemasta Employment in Europe 1997 –julkaisusta.
-Siinä eurooppalaisen työllisyysagendan keskeisimmiksi kysymyksiksi määritellään joustavuus työnteon malleissa, joustavuus palkoissa, (työvoiman)
sosiaaliavustusasiakkaiden pakottaminen tekemään työtä etuuksiensa saamiseksi;
pyrkimykset kasvattaa työtä tekevien ja työttömien välistä tuloeroa

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2011/03/01/...

Nyt se viedään loppuun hallituksen toimest.
JK.
Jopa perustuslain ,yhdenvertaisuuslakia muutettiin työttömien kohdalla 2014 joulukuussa. Jotta työhön pakottaminen ja sosiaaliturvan saaminen ei ole enää oikeutettu ilman vastinetta. (kuten muilla Kelasta on )
Eduskunta/Edi-Lex-14

TYöttömiä 366 100
0 eurolla aktiivityössä 108 000
lomautettuja 32 000
tulossa olevia lomautuksia 1 800
(piilotyöttömät?)
Avoimia työpaikkoja 74 000 (siivoojia,puhelinmyyntiä?)
TEM-kesäkuu-16 työllisyyskatsaus

60% talousjohtajista kertoo että hallituksen toimet ei luo työpaikkoja.
40% heistä sanoo irtisanomisien jatkuvan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #26

Joustavuus on hyvä asia. Aivan samoin kun sinä voit kaupassa valita tarpeesi mukaan erikokoisia pakkauksia riippuen ruokailijoiden kulloisestakin määrästä, myös työn määrä ja tuottavuus vaihtelee yrityksissä ajanhetkestä toiseen. Toinen leipä maksaa kaksi euroa kilolta ja toinen viisi. Aivan samoin tuottavuus vaihtelee työntekijöiden välillä.

Joulukuussa julkaistun Sitran raportin mukaan Suomessa on 360.000 piilotyöpaikkaa joita ei ilmoiteta työkkäriin. Ne vain syntyvät kun yritys ja sopiva työntekijä kohtaavat.

Suurin osa yrityskentästä odottaa sitä paikallisen sopimisen kehittämistä.

Tiedätkö että myös työntekijät pakotetaan tekemään työtä palkkansa saamiseksi. Miksi työtöntä ei saisi 'pakottaa' mihinkään sosiaaliturvan vastineeksi? Sehän on silloin kuin työtä: saat palkkaa vastineeksi työstä. Ja kun puhutaan siitä byrokratiasta niin ihan samalla tavalla laki vaatii työaikakirjanpidon jota työntekijät täyttävät tavalla tai toisella.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #28

"Joustavuus on hyvä asia."

Sinä olet aina jankuttanut että vakaa valuutta on erinomainen asia ja välttämättömyys Suomelle. Mikäli valuutta ei jousta niin työttömyys joustaa ja onhan työttömyys Suomessa joustanut.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen Vastaus kommenttiin #36

Jarmo on viimein (ainakin melkein) sisäistänyt tuon kolmen kultaisen joustotekijän säännön, josta hänelle usein mainittu on. Muistelen Pekankin olleen joskus asiaa valaisemassa.

Mutta Jarmo vain joko tietoisesti tai tahattomasti unohtaen jättää mainitsematta sen kolmannen: palkkakustannukset. Voisihan niidenkin antaa joustaa?

Mutta ehkä Jarmon mielestä parempi mennä oman valuutan joustamisen kautta. Tällöin ei ihmisille suoraan tarvitse kertoa, että lopputulemana asia on sama kuin palkkakustannuksissa joustaminen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #41

"palkkakustannukset. Voisihan niidenkin antaa joustaa?"

Kiky-keskusteluissa ihmettelin miksi hallitus ei suoraan ehdota 20% palkanalennuksia, olisi ainakin joku vientisektori vähän piristynyt. Ehkä hallituksella oli hieman itsesuojeluvaistoa koska eivät tälle tielle lähteneet vaan lähinnä näpertelivät palkkojen kanssa. Sisäiseksi devalvaaltioksi tätä sanotaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #36

Muistaakseni minä en ole sitä jankuttanut ja olen myös todennut että olen siirtynyt euroeron kannattajien leiriin. Käytännön syistä. Mieluummin näkisin palkkojen joustavan mutta en usko että sitä tulee Suomessa tapahtumaan. Valuutan jousto on heti toiseksi paras vaihtoehto.

Yhteisestä valuutasta on kiistattomia etuja (esimerkiksi valuuttariskivakuutukset käyvät vientiyrityksille tarpeettomaksi ja muutama pankkiiri saa etsiä itselleen oikeita töitä), mutta nyt haitat ovat selvästi suuremmat.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson Vastaus kommenttiin #28

Sinä juuri itse sanoit sen. Saat palkkaa vastineeksi työstä. Työttömyyskorvaukset ja työmarkkinatuki ym etuudet eivät ole palkkaa. Työtä tekevät ovat varmasti kaikki itse hakeutuneet työpaikkoihinsa ilman pakkoa. Ainoa pakko on että koska on maksettava laskut elämisestä on pakko saada palkkaa myymällä työpanoksensa. Tuskin heitä on yöllä haettu mustilla autoilla ja viety vasten tahtoaan töihin.
Miten tuo muuten käy yhteen sen vaatimuksen kanssa että sinun pitää olla työmarkkinoiden käytettävissä ja esimerkkitapauksia on olemasssa kun henkilö on ollut palkatta auttamassa kaveriaan tai jossain tapahtumissa ja saanut karenssia kun ei ole ollut käytettävissä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #56

No voitaisiinko työttömyyskorvaus kokonaan korvata työytömyystyöllä? Palkka 10€ - 12€ tunti, takuutyöaika 100 tuntia kuukaudessa? Pienellä työmäärällä pystyisi elättämään itsensä ja samalla saisi työttömyyden mukanaan tuomat terveys- ym. Ongelmat selätettyä. Ja tietysti muutenkin hyvinvointia ylös kun tekeviä käsiä olisi hirmuisesti lisää.

Esim 25 vuoden työhistorialla voisi halutessaan valita myös nykyisen työttömyyskorvausmallin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #58

"No voitaisiinko työttömyyskorvaus kokonaan korvata työytömyystyöllä?"

Neuvostoliitossa tuota kokeiltiin, ei oikein toiminut.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #26

JK."Nyt se viedään loppuun hallituksen toimest.

-Hallitus päätti työttömyysturvan muutosten päälinjoista viime tiistaina. Hallituksen ehdotuksen mukaan ansiosidonnaisen päivärahan
- kesto alenisi 500 päivästä 400:aan.
- Alle kolmen vuoden työhistorialla kesto alenisi 400 päivästä 300:aan.

Jonka jälkeen putoaa Kelan työmarkkinatuelle .Jolloin edm. "työharjoittelu" pakote astuu voimaan .
TYömarkkinatukea leikattiin -94 niin pieneksi että on pakko hakea toimeentulotukea .
(Siitä taas on leikattu pois työttömiltä kaikki muut kelan tuet ,lapsilisistä lähtien) Otetaan tulona huomioon ja vähennetään toimeentulotuesta.Laki -94
SavonSanomat laski-11 että köyhimmiltä,tulottomilta valtio on säästänyt 150 milj./v
-94-16
22X 150 milj.= 3,3 mrd köyhimmiltä pois tuista. Vain lapsilisistä.
Asumistuki,kotihoidontuki,lapsiperheen muut tuet,elastusmaksut vähennetään myös tulona,toimeentulotuesta.Yhä vieläkin.

Toimeentulotuki pysynyt 20 vuotta samana .-90 hintojen mukaan laskettu,ilman Alv.)
Yle tammikuu-11

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #30

Savon Sanomat sekoilee sillä toimeentulotukeen lisättiin lapsilisiä vastaava määrä lapsen osuuteen. Lapsilisä on vajaan satasen, toimeentulotuen lapsen perusosa on jotain 300-400€. Haluaisitko toimeentulotukiasiakkaat ehkä vaihtaa etuudet päikseen saadakseen lapsilisän?

Älyllistä epärehellisyyttä tuo propagointi.

Toimeentulotuki ei ole pysynyt 20 vuotta samana. Siihen on tehty noin 20% edestä tasokorotusta ja poistettu asumismenojen 7% omavastuu. Lisäksi valtaosa kunnista on lisännyt toimeentulotuen käyttöä esimerkiksi lapsen harrastuksissa, lomamatkoissa, laadukkaammassa asumisessa jne. Toimeentulotuen reaalinen ostovoima on kasvanut merkittävästi.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #32

Lisättiinkö? Vai leikattiinko se lisä pois? Lueppa se laki ja HE uudestaan.
Jos muut lapsiperheen tuet myös leikattiin pois niin eikö tuo ole jo selittelyä?

Lainaus:
ehkä vaihtaa etuudet päikseen saadakseen lapsilisän?

Tarkoitatko luopumistuet ,lapsilisiin ? Nythän nuo kummatkin tuet maataloustukien ja eläkkeiden päälle ,Stvm verovaroista.

Tasokorotus? Normi 419,11e/kk-94-11 Yli menevä osa on tuloa ja vähennetään pois.

Sdp Urpilainen nosti enesimmäisen kerran -94 jälkeen köyhimpien tukia.Myös yksinhuoltajalle joka ennen sai saman kuin muutkin.
Nyt ne on :
yhdelle 480,22e/kk (60e lisää)
Yksinhuoltajalle 560e/kk (80e lisää)
Pitkinhampain porvaripuolueet suostui.Mutta vaatimus tuosta oli ALV 25%. Urpilainen tinkasi sen 24%.

Kun tuon sisällyttämisen lapsen toimeentulotukeen ,propakandan julistat totuudeksi ,niin kokeileppa eduskunnan sivuja -91-11.8-16 löytyy faktat asioista.
Sitä aikaisemmat asiakirjat saa tilattua eduskunnan kirjastosta.

Samoin EU-tiedotteista EU asiat.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #32

Lainaus:
Lisäksi valtaosa kunnista on lisännyt toimeentulotuen käyttöä esimerkiksi lapsen harrastuksissa, lomamatkoissa, laadukkaammassa asumisessa jne. Toimeentulotuen reaalinen ostovoima on kasvanut merkittävästi.

Aivan. Tuohan "pitääkin" paikkansa kun kunnat on veloissa .

Jos Stvm ministerin ohje tukien käsittelijöille oli -10
"Aina tukea laskiessa,lasketaan vähentävästi"
Kertooko se noista mainitsemistasi tuen lisäämisestä?

Anne Lindell

Quote: ..."Minä puolestani uskon, että kansalainen voi vaikuttaa politiikkaan nostamalla esiin tärkeitä kysymyksiä tai ongelmia esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, joihin myös blogit voidaan lukea. Uskotteko te?" ...

Markku, en usko ... vert. minun kohteluni täällä

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

" "... Media vaikuttaa siis paljon enemmän symboliseen politiikkaan eli poliitikkojen kilpailuun äänestäjistä kuin päätöksentekoon”, tutkija huomauttaa"

Kylläpäs tässä erään median päätoimittaja on lainannut ilmeisen saman suuntaisen talouspoliittisen agendan omaavan tutkijan käyttämää käsiteakrobatiaa, kenties vähätelläkseen median ja siten myös omien ulostulojensa vaikutusta poliittiseen päätöksentekoon.

Nk. "symbolinen politiikka" ja poliittinen päätöksenteko - saman asian eli politiikan teon toisiinsa vahvasti kytkeytyviä puolia kumpikin.

Poliitikoilla on käynnissä jatkuva tasapainoilu poliittisten päämääriensä mukaisten päätösten ajamisen ja sen välillä, kuinka radikaaleja linjauksia ja päätöksiä uskaltaa edistää ilman, että toiminta mediassa ja siten äänestäjien keskuudessa käännetään liian ikävään valoon.

Oiva esimerkki median vaikutuksesta äänestäjiin eli ihmisiin on entisen ministerin Leena Luhtasen tapaus vaalikeväältä 2007. Kun kevään 2003 vaaleissa heltisi noin 7000 ääntä (esitetyt äänimäärät muistini varaisia) ja sitä myöten ministerinposti, tiputti Luhtasen mieheen liittynyt, median 2-3 viikkoa ennen kevään 2007 vaalien äänestyspäivää esiin nostama rahasalkkuskandaali äänimäärän luokkaan 2500.

Melko harvoin on istuvan ministerin ja muutoinkin pidempiaikaisen poliitikon äänimäärä pudonnut yhtä dramaattisesti vaaleista toisiin tultaessa. Ja edellisessä en ota ollenkaan kantaa siihen, kuuluiko asian myös mennä niin.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Median vaikutusvalta on vahvimmillaan, kun se nostaa jalustalle tai pudottaa sieltä poliitikkoja. Tulee heti ensiksi mieleen entiset ministerit Ilkka Kanerva, Alexander Stubb ja Jutta Urpilainen.

Media ei aina koe asiakseen seurata sitä, miten poliittiset päätökset etenevät esimerkiksi eduskunnan valiokunnissa. Erityisen vaikea on seurata niiden päätösten prosesseja, joissa päätökset tehdään suljettujen ovien takana ja avoimuutta kartetaan. Näistä asioista Juho Vesalla on väitöstutkimuksessaan paljon sanottavaa. Kannattaa lukea.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Jos Sipilä hypetyksen aikana ennen vaaleja -14 lähtien Iltalehdet hehkutti
Alkiopuolueen uudesta "messiaksesta " joka ottaa köyhemmän kansan huomioon.On lapsiperheiden ja eläkkeläisten asialla. Monenko epävarman äänestäjän vaihtoehdoksi kepu puolue tuli?
Gallupit hehkutti isoilla otsikoilla"Kansa haluaa Sipilästä pääministerin"!

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Likaista työtä tuulivoiman puolesta: (minun versio otsikosta)

"virkamiehillä on huolta siitä, että valtion vuosittaiset alijäämät liikkuvat yhä 5 - 6 miljardin euron maailmassa. Huolissaan oleminen on heidän yhteiskunnallinen roolinsa."

"Sama koskee heidän poliittista esimiestään, valtiovarainministeriä. Petteri Orpo (kok.) onkin jo tänään ehtinyt puhua ”hyvin tiukoista raameista” ensi vuoden budjettia valmisteltaessa.

Mitä tässä yhteydessä ei tuoda esiin on se, että niin sanotut markkinavoimat luottavat Suomeen kuin vuoreen,"

Valtion takuuhinta tuulisähköstä, syöttötariffi a´la Pekkarinen, vähät välittää markkinavoimista! Nyt opetetaan suomalaisille miten ne rahat otetaan tyhmiltä pois:

- Suomi rakentaa maailman ensimmäisen jääolosuhteisiin sopivan "merituulipuiston" valtion tuulisähkölle annetun takuuhinnan varaan.
"Merituulipuisto" maksaa n.120 miljoonaa, sen tekevät turbiinitoimittaja Siemens Oy ja rakennustöiden pääurakoitsija belgialainen Jan De Nul, joka on energia-alan offshore-asennuksia eri puolilla maailmaa tekevä yritys. Belgialaiset vastaa ruoppauksesta, pohjatöistä sekä perustusten ja tuulivoimaloiden asentamisesta.

Pohjanmerellä tuulivoimalat voivat olla sadan kilometrin päässä rannikosta ja huoltoväki yöpyy hotellilaivoissa.

–Me voimme tuoda huoltotyöntekijät rannikolle yöksi, kertoo Hyötytuulen toimitusjohtaja Toni Sulameri.
Nämä Siemensin 10 kpl 4 MW:n tuulivoimalaa tulevat lähimmillään n. 600 metriä rannasta, Reposaaren kaupunginosasta n. 2 - 4 km päähän Tahkoluodon edustalle. Tuulivoimalat tulevat olemaan vaaraksi Reposaaren asukkaiden terveydelle.

Ei amplitudimoduloitu matalataajuinen infraääni ole mikään haitta, sen todisti jo Pekkarinen kertoessaan äänen olevan kuin jääkaapin hyrinää. (ministerit voivat kertoa ihan mitä vaan, eivät he ole vastuussa puheistaan, ministerivastuulaki on turvana)

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren ja valtion visioissa hanke poikii lisää merituulisähköä ja markkinoita suomalaisyrityksille? (Belgialaiset tekevät työn ja Siemensin turbiinit tuottavat sähkön, repikää siitä)

Hyötytuulen Sulameren mukaan hankkeessa mukana oleville yrityksille kertyy osaamista, jota ne voivat myöhemmin myydä?? (hyvin sanottu huijauksesta)

Tämän projektin laskun maksaminen tulee veronmaksajille todellakin kalliiksi, kokemukset siitä ovat sitten sitä jota Vapaavuori voi kaupata lopun ikää, eikä tule koskaan saamaan tuhlattuja valtion rahoja takaisin.

Muualla maailmassa on jo tuulivoiman rakentaminen loppumassa kannattamattomana.
Liikaa haittoja, eikä hyötyjä ainakaan Suomelle ole kukaan vielä pystynyt perustelemaan uskottavasti.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Annoin tälle kirjoitukselle suositukseni sen vuoksi, kuinka hyvä ja samalla tökerö esimerkki se on median (edustajan) yrityksestä vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen - pelkän asioista mahdollisimman neutraalisti informoimisen sijaan, jonka aina hetkittäin kuvittelee olevan median tehtävä.

Tökeröys tulee siitä, kuinka kaukaa ja kautta rantain Huusko tällä erää joutui hakemaan sopivan aasinsillan - aasinsillan tällä erää liittyen valtiosihteeri Hetemäen tämän päiväiseen, todella aiheelliseen ulostuloon.

"Huolissaan oleminen on heidän yhteiskunnallinen roolinsa."

Tuollainen toteamus merkittävän median päätoimittajalta on jopa lapsellinen.

Mitenköhän muuten tämä kirjoitus Huuskon itsensä mielestä suhtautuu hänen viime marraskuiseen näkemykseensä:

http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/20727...

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Huolissaan valtiovarainministeriössä ollaan koko ajan ja erityisen huolissaan budjettiriihen aikoihin. Nyt ei sanota käytännössä mitään positiivista edes positiivisista asioista, kuten hieman odotettua paremmasta talouskasvusta ja verotulojen noususta tai kilpailukykysopimuksesta.

Kilpailukykysopimus syntyi kesällä: http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/196979-nyt-se-tapa...

Kasvu kovaa etenkin rakentamisessa: http://www.uusisuomi.fi/asuminen/199670-suomen-tal...

Marraskuussa 2015 Suomen taloustilanne oli paljon huonompi ja työmarkkinaosapuolten riitely rankkaa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

ko. oleva linkki täyttä totta.

-Itse Olli Rehn blogissaan -14 kertoo että on tyritty teollisuuden ja vientiyritysten kanssa pahasti.Tehty isoja virheitä ja kalliilla hinnalla.
Oli Valcosta lähtien lueteltu mokia. Suurempina mokana piti teollisuuden kallista energiaa.

Rikkidirektiivi vei tuhansia työpaikkoja vientiyrityksiltä.
UPM Pesonen kertoi samaa-13.
-Listasi vielä kalliin energian,logistiikan,huonon raaka-aineen saannin ,lopuksi vähäisempänä palkat.
Uhkasi metsäteollisuuden viemisen Saksaan .
MST
Joten kyllä muussa on vika kuin palkansaajissa .
-08 Sari-Sairaanhoitajien muhkeat palkankorotukset ,synnytti palkkaliukuman ja siirtyi muillekkin aloille. Se vei kilpailukyvyn.
(Kok yritti nostaa tuolla kannatustaan ) Tuli kallis lasku julkisellepuolellekkin.)

jk.Itse luen kaikkia lehtiä. Totuudenmukaisemmin US kerrotaan asiat.
Ne kun voi itse tarkistaa eduskunnan sivuilta ja on pitänyt paikkansa miten lehti on kertonut.
Joissain lehdissä jopa propakanda kerrotaan faktana.

Lisää vain politikkojen "tuuletusta" .

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Tuotanoin, Vesa on siis ilmeisesti päätynyt tuloksiinsa haastattelemalla juuri niitä, joihin kohdistuvista vaikutuksista esittää johtopäätöksiään.

Minäpä luulen, että jos haastattelemme bulgarialaisia painonnostajia, saamme tuloksen, ettei kukaan heistä ei ole koskaan saanut mitään etua douppaamisesta.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Mikä on oikea totuus ? Mikä on perimmäinen tarkoitus? Palkat alas. Vaikka kiky-sopimuksella jo taivuttiin aika pitkälle.

Saksa nosti palkkoja -16-17 ajalle 5,8%
Antoi 150 e.kotimaisen kulutuksen turvaamiseksi.
Ruotsi myös nosti palkkoja,eläkkeitä jopa 4,3%.
Lähde:
KL-huhtikuu -16

(Eli kilpailukyky oli jo keväällä meillä,palkoissa,ilman kiky sopimustakin.)

Vuosina 2000-2014 sopimuspalkat nousivat reaalisesti eli inflaatiovaikutus huomioon ottaen lähes 11 prosenttia. Jo pelkästään tämä luku vie pohjaa arvostelulta, jonka mukaan Saksan palkkataso olisi vientiteollisuuden kilpailukyvyn säilyttämiseksi pidetty väkisin kohtuuttoman matalana.

"Saksan palkkakehitys on nyt saatu oikeille raiteille ja työehtosopimusten mukaisella palkkausjärjestelmällä on ollut tässä keskeinen merkitys", WSI:n palkkaekspertti Reinhard Bispinck tähdensi esitellessään selvityksen tuloksia.

2000-2014 palkkatulojen nimelliskasvu oli noin 33 prosenttia. Ay-ekonomistit muistuttavat,
- että kotimainen kysyntä on nyt yksi Saksan talouskasvun tärkeimmistä tukipilareista. Siksi palkansaajien käteen jäävää tuloa pitäisi pyrkiä kasvattamaan edelleen.

Saksan kansantuote kasvoi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 0,7 prosenttia, mikä on poikkeuksellisen hyvä luku.

"Vahva kotimainen kulutuskysyntä oli tämän kasvun ratkaiseva tekijä".
lähde:
KL-15

Saksa
Julkinen velka suhteessa BKT: hen 71.20%
vuonna 2015

Suomi
alijäämä 2,7 prosenttia ja
-velka 63,1 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen
vuonna 2015

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Ruotsi myös nosti palkkoja,eläkkeitä jopa 4,3%.
Lähde:
KL-huhtikuu -16
Vahinko ettei ruotsalaiset lue Kauppalehteä niin yllättyisivät moisesta totuudesta.
Palkat lähempänä kahta prosenttia ja eläkkeet jopa laskivat sopimuksen mukaan.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Ruotsissa päästiin hiljattain sopuun palkkaratkaisusta, jonka mukaan keskimääräinen ansiotaso nousee 2,2 prosenttia seuraavan vuoden aikana
Talsa huhtikuu-16

Saksan reaalipalkat nyt ennätyskorkealla
20.2.2015 KL
Työelämä/Kansantalous/Saksa
EU:n suurin kansantalous ei ole viime vuosina kitsastellut palkkojen kanssa. Vuoden 2014 lopussa Saksan reaali-palkat nousivat yli vuoden 2000 ennätystason.

Jukka Laine

Kansalainen voi vaikuttaa joihinkin yksittäisiin asioihin, mutta ei isoihin kansantaloudellisiin asioihin tai vaikkapa työmarkkinaosapuoliin tai pankkeihin, vakuutusyhtiöihin tai eläkeyhtiöihin millään tasolla. Eipä niihin politiikotkaan kykene juuri vaikuttamaan tai edes puolueet. Kabineteissa sitten päätetään mitä päätetään ja kansalle esitetään aina näytelmä.

Jukka Lampinen

Sana "hyvinvointiyhteiskunta" kertoo hyvin median vallasta.
Kuka muu kuin media, on saanut meidät uskomaan, että sana tarkoitaa niitä ihmisiä jotka ei voi hyvin.
Ja juuri tähän perustuu hallituksen päätökset, kun hallitus leikkaa se ei leikkaa hyvinvoivilta ihmisiltä, vaan niiltä jotka voi pahoin.
Miksi? siksi että media on nimennyt, vastoin kaikkea järkeä, pahoinvoivat kansalaiset hyvinvoiviksi.
Median mieliala muokkaus, on niin vahvaa, että järkihän siinä menee.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Termi hyvinvointivaltio ei ole median keksimä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
Miksi? siksi että media on nimennyt, vastoin kaikkea järkeä, pahoinvoivat kansalaiset hyvinvoiviksi.
Median mieliala muokkaus, on niin vahvaa, että järkihän siinä menee.

Ei pidä paikkaa kaikissa .US on tuonut työttömien 9e/pv 0 eurolla.Lapsilisien leikkaukset,eläkeläisten asumistukien (joita piti leikata) Vammaisien leikkaukset hyvin kirjoituksissa esiin . Toimittajat on ollut hyvin perillä keitä leikkaukset eniten koskee.

Seuraan nimittäin juuri noita asioita mediassa.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Kyllä politiikot pelkää ja kunnioittaaki kaiken maailman medioitten essiinnostoja minustaki.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Tänään kuulemma lisää höpinää ja huomenna VM julkaisee talousarvion.Meille toistettaneen taas sen x kertaa kuinka työllisyysaste pitäisi saada ylös tai leikataan lisää (eli leikataan lisää).Työllisyysaste ei lukuna kuitenkaan kerro paljon mitään. Verrataan vaikka Saksaan.

Suomi on toivottavasti saavuttanut pohjan eli kesäkuussa kauppatase oli plussalla. Tästä saa kaikenlaisia vähäjärkisiä nousuotsikoita mutta unohdetaan ne ja katsotaan Saksaa. Sen luku näyttää 24 miljardia euroa plussaa. Siinä on mistä jakaa. Yksistään Saksan autoteollisuus on kolme kertaa isompi kuin Suomen koko vienti ja se jo yksistään pitää Saksan pinnalla.

Kun luvut ovat plussalla on helppo temppu- pätkä- minityöllistää saksalaisia. Ilman näitä toimia Saksan työllisyysluvut olisivat Suomen tasolla tai alle kuten työllisyysastekin. Ei työllisyysate aivan turha luku ole, mutta lähinnä sillä tällä hetkellä politikoidaan jota vallan puudeli toistelee perässä. Oikeita ja tärkeitä lukuja ovat kauppatase, vienti ja niiden ylijäämät (esim. BKT kasvu kotimarkkinoiden toimesta velkarahalla ei pitäisi olla hehkutuksen aihe)

lisäys:

Kansantaloudellisesti osa-aika, määräaika ja kaikki mahdolliset työn muodot ovat toki hyvä asia. Ne tuovat lisää ostovoimaa kotimarkkinoille ja estävät esim. pitkäaikaistyöttömyyden tuomia syrjäytymisongelmia, terveydenhoidollisia menoja.

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara

Kesäkuussa vienti oli muistaakseni 5% plussalla kun oli laivan luovutus. Saman tiedon mukaan ilman laivaa olisi ollut 5% miinuksella. Jos joka kuukausi valmistuisi laiva vientiin niin olisihan se jotakin. Elokuu jokseenkin varmasti on miinuksella .

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Jos joka kuukausi valmistuisi laiva vientiin niin olisihan se jotakin."

Ja täti olisi setä jos sillä olisi munat.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Juurikin noin, erityisesti kun on kyse näin pienestä kotimarkkina-alueesta. Tottakai kotimarkkinakaupastakin syntyy hyvinvointia, mutta kun suomalaisten kulutusprofiili on hyvin tuontipainotteinen niin se ei riitä pitkälle. Ainakin mikäli asumisen hintojen vaikutus siivotaan kuvasta pois.

Kai Schleutker

Puhut kuin talous tulisi kuntoon jossain seinien sisällä tapahtuvaa oikeista napeista painamalla. Aika akateeminen näkemys, kun oikeasti kansantalous ja verotuspohja tulee kuntoon ainoastaan ja vain sillä että elinkeinoelämä toimii. Se tarkoittaa myös että on merkittävä määrä yrityksiä joiden tuotteita viedään maaasta ja jotka tuovat maahan lisää rahaa. Saksassa näitä yrityksiä on ! Väite 'autotalous yksistään pitää Saksan pinnalla' on tästä syystä aivan liian yksinkertainen ja jopa naivi. Tarvitaan monen muunkin alan pk-yrityksiä jotka toimivat kansainvälisesti, ja niitä Saksassa on, kymmeniä tuhansia.

Itse ihmettelen usein, miten suomalainen koulutusjärjestelmä pystyykin tuottamaan julkiseen hallintoon ja päätöksentekoon valtavat määrät ihmisiä joilta talouden perussäännöt ovat ilmeisen vieraita. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka se, ettei voi syödä enemmän kuin tienaa. Tai että palkka- ja muut kulut pitää aina saada tuloina joltain asiakkailta. Ehkä täällä on vielä vallalla jonkunlainen voutiajattelu jossa ajatellaan että kaikkia (yrityksiä ja henkilöitä) voi verottaa voi loputtomasti, eikä tarvitse ajatella mistä se raha niille/heille tulee.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

"Syömävelka" ja taloustaidot!

Saksalaislehti tylyttää:Tehtiiin historiallinen virhe.
IL -15

Entinen pääministeri, nykyinen Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen ei niele lehden väitettä, että elvytyspaketit olisivat olleet virhe ja syy valtionvelan kasvuun.

– Silloin päädyttiin siihen, että tehdään elvytystä, koska meillä oli perusteita olettaa, että se Yhdysvaltain pankkikriisistä aiheutunut
-lama olisi kertaluonteinen ja
-kestäisi korkeintaan muutaman vuoden.
-Sitä, että lamasta tulisi huomattavasti pidempi,
- ei kyetty silloin ennustamaan, Vanhanen toteaa.

Vanhasen mukaan hänen kaudellaan kasvaneesta valtionvelasta voi syyttää huonoa taloudellista tilannetta.
-08 -10 20 miljardin euron lisä valtionvelkaan tuli muutaman vuoden aikana.

– 2008–2009 Suomen tulot putosivat rajusti.
-Bruttokansantuote supistui kerralla kahdeksalla prosenttiyksiköllä.

"Kertaluonteinen "lama? Kun EU kaatui pankkeja kuin keiloja. Jo -09 tiedettiin että Kreikka,Islanti,Irlanti,Portugali ja ehkä Italia tarvitsee lainoja.
Jo tuon olisi pitänyt kertoa "muutaman" vuoden lamasta. Eikä edes ennustajan lahjoja olisi tarvinnut.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Globaali 'lama' kesti yhden vuoden. Silloinkin (2009) maailmantalous päätyi plusmiinusnollaan. Siitä eteenpäin on menty 3-4% vuosikasvulla. Menetimme kilpailukykymme silmänräpäyksessä useasta eri syystä johtuen. Sen olisi pitänyt näkyä myös ihmisten ostovoimassa ja julkisissa menossa mutta ei.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #52

Aivan. Nyt alkaa syntyä työpaikkoja ja yritykset alkavat investoida oikein urakalla!

Vielä voi olla pieni aikarako välttää massatyöttömyys
VU 3.1.2016
Maailmantaloudessa on ollut ennätyksellisen pitkä nousukausi.
Nyt ilmassa on käänteen merkkejä.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kai Schleutker: "Itse ihmettelen usein, miten suomalainen koulutusjärjestelmä pystyykin tuottamaan julkiseen hallintoon ja päätöksentekoon valtavat määrät ihmisiä joilta talouden perussäännöt ovat ilmeisen vieraita".

Olen samaa mieltä, että Suomessa on vielä tekemistä, että yhteiskunta muuttuisi yritys- ja yrittäjäystävällisemmäksi. Toivoa kuitenkin on, kun katsoo etenkin nuorten menestysyrittäjien hyvin kansainvälisiä tekemisiä. Ehkä joissain kouluissakin on osattu jo antaa eväitä tuohon maailmaan.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Ilmapiirikin vaikuttaa. Esim Ruotsissa ei kaikenlainen lyttääminen ja kännäily ole niin korkeassa kurssissa kuin Suomessa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #57

Hetemäki joutui taas kiinni "muunnellun"totuuden kertomisesta.
Asiantuntijat lyttää edm. puheet.
IL 11.8

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Hiukan ihmetyttää tapa, jolla Martti Hetemäki puhuu tarvittavista toimenpiteistä. Hänen mielestään palkkaerot pitää hyväksyä. Hän on siis täsmälleen päinvastaista mieltä kuin kansanedustaja Ben Zyskowicz, joka (eikä suinkaan vasemmisto) on pitänyt eduskunnassa järeimmät puheet yritysjohdon palkkaökyiolyä vastaan.

Kvarttaalikapitalismin bonukset ovat järjestelmä, joka tuotti v:n 2007 talousromahduksen ja pitkällisen taantuman. Ei kai Hetemäki tarkoita sitä, että palkkaökyily ratkaisee Suomen talouskriisin? Jos tarkoitti, hän puhui suorastaan kuin Donald Trump.

Ilmeisesti Hetemäki tarkoitti kuitenkin sitä, että työehtosopimusten minimipalkkoja pitäisi alentaa, jotta työttömiä saataisiin entistä enemmän työhön. Miksi hän silloin puhui palkkaerojen hyväksymisestä? Oikeasti olisi pitänyt puhua minimipalkkojen alentamisesta. Se olisi kuitenkin ollut ay-liikkeelle sodanjulistus. Siksi ilmeisesti Hetemäki vältti tuollaista muotoilua.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset