*

Markku Huusko

Hekö muka jotain vapaamatkustajia?

  • Juha Hulkon verot vuodelta 2015 ovat yli 15 miljoonaa euroa. Kuva Alma Talent Arkisto
    Juha Hulkon verot vuodelta 2015 ovat yli 15 miljoonaa euroa. Kuva Alma Talent Arkisto

Suomessa on kourallinen suuria pääomatuloja saavia henkilöitä. He rahoittavat ansiokkaasti Suomen poliisivoimia, puolustusvoimia, tiestön ylläpitoa, sosiaalitukijärjestelmää, terveydenhuoltoa, kouluja, päiväkoteja, kirjastoja jne.

He pitävät omalta painavalta osaltaan yllä Suomen mittavaa kuntaverkostoa.

Tiedän, että tämä on jotain muuta kuin se, mitä Helsingin Sanomat ja sen sisarlehti Ilta-Sanomat ovat viimeksi kuluneen vuorokauden aikana julistaneet.

Ote tämän päivän Helsingin Sanomista toimittaja Tuomo Pietiläisen HS-analyysistä:

 ”Toissa vuonna nollaprosentin kunnallisveron maksajia oli noin 13 prosenttia tuhannen kärjestä eli 129 henkilöä. Viime vuonna nollan euron kunnallisveron maksajia oli 123 henkilöä tuhannesta eniten pääomatuloa saavasta. Näin siitä huolimatta, että he käyttävät jotain asuinkuntansa palveluista: vähintään he ajavat kunnan ylläpitämiä teitä. Monilla heistä on lapsia, jotka käyvät kunnan ylläpitämää koulua”.

Ilta-Sanomien toimituspäällikkö Timo Paunonen kirjoitti kolumnissaan vähintään yhtä riipaisevasti otsikolla: ”He saivat miljoonatulot, mutta eivät maksa euroakaan kunnille päivähoitoon, kouluihin ja kirjastoihin”.

Olisin ehkä itsekin ottanut nuo syyllistävät tekstit laiskasti vain annettuna, ellen olisi törmännyt aamujunassa VATT:n erikoistutkijan Tuukka Saarimaan tviittaukseen:

”Yritetään muistaa, että meillä on valtionosuusjärjestelmä, jonka rahoittamiseen valtionveroja maksavat osallistuvat”.

Sitten rupesin muistelemaan, kuinka monta miljardia tuo summa on. Kaivoin Kuntaliiton sivuilta, että vuonna 2015 se oli 8,2 miljardia euroa. Kyseessä on valtion budjetin suurin menoerä, kuten esimerkiksi Verkkouutiset tässä kertoo.

Valtionosuuksia tilitetään kunnille valtionveroista, joita suurten pääomatulojen saajat kerryttävät valtion kassaan valtavasti, Juha Hulkon ja Jorma Ollilan tapauksessa peräti 14 - 15 miljoonaa euroa vuonna 2015.

Moni suomalainen kunta pystyy tarjoamaan kunnalliset peruspalvelunsa ja pysyy pystyssä vain siksi, että se saa reippaita valtionosuuksia. Esimerkiksi Ranua, Salla, Kärsämäki, Kinnula ja Vesanto ovat kattaneet menoistaan 60 – 70 prosenttia valtionavulla.

Mikähän mainitun HS-IS-tendenssijournalismin tavoite on? Se, että Suomen harvoja menestyneitä yrittäjiä ja sijoittajia verotettaisiin vielä ankarammin?

Yhteisöveron ja pääomatuloveron päälle kunnallisvero ja bonuksena varallisuusvero?

On Suomen talouden kannalta kammottava harhakäsitys, että veroprosentteja ylös hilaamalla ja uusia veroja kehittämällä talous voisi paremmin, ja julkisin varoin rahoitettavia ihannetyöpaikkoja syntyisi kuin neuvostoliittolaisessa elokuvassa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (53 kommenttia)

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Globalisaatio tarkoittaa sitä että veronmaksajat voivat halutessaan äänestää jaloillaan. Liika verotus loppupeleissä on keskiluokan turma, siinä vaiheessa kun verotus ylittää kipupisteen, kaikki kynnellekykenevät ovat siirtäneet verotulonsa muualle.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Himoverotuksen ja julkisen sektorin kasvattamisen ystävät ajattelevat, etteivät ne Suomen varakkaat kuitenkaan mihinkään pääomineen lähde. Kyllä heitä voi lähteäkin, kuten vaikkapa Björn Wahlroos. Siinä muutossa puhuttiin aikamoisesta verosäästöstä: http://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/wahlroo...

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Himoverotuksen ja julkisen sektorin kasvattamisen ystävät ajattelevat, etteivät ne Suomen varakkaat kuitenkaan mihinkään pääomineen lähde. "

Pääomat ja varakkaat kulkee omia latujaan. Vaikka varakkaat eivät lähtisikään, pääomat ovat silti jo muualla.

Tässä on kyse uhkavaatimuksesta, eli kiristyksestä.
Valtion budjetti pitää vakauttaa köyhiä kyykyttämällä,
rikkaille mieluimmin verohelpotuksia.
Muuten rikkaat lähtevät muille maille
ja köyhille ei jää sitäkään vähää.

En tiedä miten on tuon kiristyksen tehon laita,
mutta valtion budjetti pitäisi jokatapauksessa tasapainottaa,
joko rikkaita verottamalla, tai käyhää kyykyttämällä.

Koska tämä hallitus ei siihen köyhän kyykyttämiseen näytä pystyvän,
niin ei siihen pysty sitten mikään muukaan hallitus.

Kun SDP astuu valtaan seuraavien vaalien jälkeen,
niin alkaa se verotuksen kiristäminen
ja mitä ilmeisemmin rikkaiden joukkopako ikomaille,

Miten meidän rehellisten köyhien kunnon eläkeläisten oikein mahtaakaan käydä?
Onneksi on eläkerahastot, mutta ei nekään riitä kuin meille nykyeläkeläisille.

Kun rikkaat ja suurituloiset palkansaajat lähtevät maasta,
on kai pakko ottaa tilalle ulkomaista halpatyövoimaa.
Jonkun han ne verot on maksettava.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #13

SDP voisi myös ehdottaa julkisen sektorin pienentämistä ja julkisten menojen laskemista. SDP voisi miettiä miten tuo tapahtuisi oikeudenmukaisesti. Siihen se ei kyllä pysty.

Vaikka verot tietenkin ovat euroja eivätkä prosentteja. Siitä huolimatta tämä tilanne ei ihan oikeudenmukaiselta tunnu. Luotettavan median edustajalta tietenkin ehdottoman luotettava mielipide.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Jos valtiota ajattelee business-mallina, jonka ansaintalogiikkana on talousalueensa verotus, niin olisikohan valtioilla mahdollisuutena taistella pääoman dynaamisuutta vastaan verokartellilla? Siis valtioiden yhteenliittymä, jossa ne sitoutuvat yhtenäistämään verotuksensa ja tarvittaessa tuontimuureilla hillitsemään alhaisen verotuksen maiden tuontia.

En tiedä olisiko em. miten huono juttu, mutta yksi uhka suurelle osalle ihmisistä maailmantaloudessa on teknologinen työttömyys, jota tekoäly ja robotisaatio voi synnyttää. Jos ei ole töitä, niin eläminen perustuu pääomatuloihin, tulonsiirtoihin tai lahjoituksiin.

Käyttäjän RaunoSuoraniemi kuva
Rauno Suoraniemi

Tuolta pohjalta Kuten Pekka Lampelto ehottaa on ainoa oikea tapa saada verotus oikeudenmukaiseksi, ja tolkuttomat tulot järkeviin mittasuhteisiin.
Olemme tulossa kokonaisvaltaiseen jakamisen aikaan, joka valtioiden päättäjien tulisi vihdoin tajuta/hyväksyä ja alkaa toimimaan sen mukaisesti.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

#23 Pekka, olet oikeassa.

Automatio ja robotisaatio on se, joka tekee meistä duunareista ennenpitkää automation & robotisation omistajien holhokkeja ja orjia.

Tulevaisuuden orjilla ei ole varallisuutta ostaa omistajiensa tuotteita. Omistajat voivat hetken ostaa toistensa tuotteita, mutta sitten tulee stoppi.

Stopin jälkeen nousee uusi antikristus joko orjien, tai omistajien luokasta. Alkaa suuri paariasota. Kaikki kaikkia vastaan, kunnes olemme vastakkain me viimeiset, sinä ja minä.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Pääomatuloveroprosenttihan on noussut viimevuosina ja jos pääomatuloa saava yrittäjä maksaa sen ilman veroparatiisikikkailuja, niin kenelläkään ei liene nokan koputtamista. Metsäverotuksessa on aikoinaan tehty kuitenkkin tulonsiirto kunnilta valtiolle pinta-alaverotuksesta siirryttäessä myyntiverotukseen. Tämä aiheutti monissa maaseutukunnissa lisääntyvän valtionosuusmaksun tarpeen.

Pertti Väänänen

Pääomatuloista ja omaisuudesta maksetaan Suomessa niin vähän veroja, että häpeän tälläisten kirjoituksien kirjoittajien puolesta!

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Maksavat yleensä omat kulunsa ja jonkun muunkin siihen päälle. Luulisi sen olevan kunniakkaampaa kuin 70% suomalaisista jotka eivät maksa edes omaa osuuttaan. Yli puolet ei maksa mitään. Tai no eläkeläisten osalta voi tietysti sanoa että osa maksaa.

Käyttäjän JoonasHelander kuva
Joonas Viktor Vastaus kommenttiin #17

Suurinta osaa kansasta. Tuohon kun otettaisiin vielä huomioon kansalaisten saamat verovaroin kustannutetut palvelut ja muut valtion menoja kasvattavat erät.

"Noin 60 prosenttia suomalaisista jää "plussalle", kun saaduista tulonsiirroista vähennetään pakolliset, välittömät verot."

http://yle.fi/uutiset/3-7311261

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Päinvastoin kun Huusko antaa ymmärtää. Kourallinen suurien pääomatulojen saajia eivät rahoita merkittävällä tavalla Huuskon mainitsemaa yhteiskunnan perusinfraa. Mistäköhän Huuskon käsitys on peräisin?

Ylivoimaisesti merkittävin rahoittaja on tavalliset työssä käyvät veronmaksajat.

Joskus Huusko voisi hieman perustella erikoisia heittojaan.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Perustelen sanomaani: jos yksityishenkilö maksaa tuloistaan veroja 15 miljoonaa euroa, hän osallistuu suomalaisen yhteiskunnan ylläpitoon sillä samalla summalla. Esimerkiksi kulutusverojen kautta kertyy vielä lisää.

Jos hän maksaa veroja esimerkiksi 10 000 euroa, hän osallistuu sillä summalla. Toki näitä 10 000 euron maksajia on valtavasti enemmän.

Ihmettelen tässä bloggauksessani niitä tahoja, jotka syyllistävät miljoonia euroja valtiolle veroja maksavia kansalaisia.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Perustelu puhuu juuri omaa kirjoitustasi vastaan. 15 miljoonan veroja maksanut yksityishenkilö kun ei ole mikään merkittävä verojen maksaja. Onko kenties kyse jonkinlaisesta suuruusluokkien hahmottamisen vaikeudesta?

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren Vastaus kommenttiin #16

Huusko jatkaa omituisia blogauksiaan. Ei kauppiksen käyneelle sentään prosenttiluvut voi olla vaikeita mutta ilman niitä eli jos jollain harvalla on paljon josta maksaa vähän ei se ole oikein kun kaikki ne muut joilla on paljon vähemmän maksavat suhteessa enemmän. Ja kun facebook - on se tiedon lähde ehkä voisi vilkaista vaikka Esko Seppäsen uusinta ja tehdä siitä jutun?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ketä mahdollisesti tarkoitat?

Jos julkiset menot, 120 mrd, jakaa tasan 5.4 miljoonalle, jokaisen osuudeksi tulee noin 22,200 euroa vuodessa. Tämän verran siis nautimme keskimäärin julkispalveluista. Jotta oman osuutensa kattaisi, veroja pitää maksaa noin 1850€ kuukaudessa läpi elämänsä, Kehdosta hautaan.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"Mikähän mainitun HS-IS-tendenssijournalismin tavoite on?"

Kun sitä sanaa populismi niin viljellään, niin olisikohan tässä kyse aivan siitä itsestään?

No, hiukan asiallisemmin. Huonosta journalismista siinä ainakin on kysymys. Ja harhaanjohtavan tiedon levittäminen mielipidekirjoituksiksi luettavissa kolumneissa saatikka sitten analyyseiksi väitetyissä kirjoituksissa on huonoa journalismia.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Itse pidän tuota journalismina, jossa haetaan yhtä lopputulosta välittämättä kaikista faktoista. Kun se toistuu, on kyse tendenssistä.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

Ei ole mikään salaisuus, että Helsingin Sanomat ja sen aisapari Ilta-Sanomat ovat punavihreiden - vasureiden ja vihreiden - ideologian rämettämiä! Kaikki uutiset, pääkirjoituksista puhumattakaan, väännetään tätä ideologiaa myötäileviksi. Kommentien moderoijat heittävät roskakoriin kaikki mielipiteet, jotka eivät sovi punavihreään ajatusmaailmaan.

Kiitos Markku Huuskolle tästä kirjoituksesta. Pidetään Uuusi Suomi puolueettomana.

PS Suomeen tarvitaan paljon enemmän miljönäärejä, jotka yrityksissään työllistävät kansalasia ja maksavat verot tänne.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Hyvin moniin kohtiin sopii parhaiten kansan käyttämä perinteinen ilmaisu, esim. "sen lauluja laulat, kenen leipää syöt".

Kaikkea on nimittäin esiintynyt ennenkin, mitä tulee ihmisluonteeseen ja sen paljastumiseen.

Jokainen on elämänkokemuksensa perusteella filosofi. Siirtykäämme me suomalaisetkin läntiseen normaaliaikaan.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"On Suomen talouden kannalta kammottava harhakäsitys, että veroprosentteja ylös hilaamalla ja uusia veroja kehittämällä talous voisi paremmin, ja julkisin varoin rahoitettavia ihannetyöpaikkoja syntyisi kuin neuvostoliittolaisessa elokuvassa."

En ymmärrä millä muulla tavalla kuin verottamalla saadaan valtiontalouden menot katettua.

Toki voitaisiin verottaa enemmän kulutusta, mutta silläkin veromuodolla on vastaanpanijoita.

Valtion kuluja ei saisi vähentää mutta verottaakkaan ei saisi, tämä on mahdoton yhtälö jota kuitenkin kaiken aikaa esitetään, varsinkin niiden taholta joilla olisi eniten tuloja verotettaviksi.

Nyt on porvarihallitus. Miksei porvarihallitus ole sitten leikannut menoja, leikannut köyhien, sairaiden, vanhusten, eläkeläisten ja työttömien hyvinvpoinnista. Sieltähän sitä leikattavaa olisi.

Porvaripuolueilla olisi nyt kansan antama valtuutus ja ainutlaatuinen tilaisuus tasapainottaa valtion budjetti kyykyttämällä köyhää vieläkin enemmän.

Mikä estää?

Populismi estää. Perussuomalaisilla on paljon arvokonservatiivisia köyhiä äänestäjiä.

Kun yhtälö on mahdotonta ratkaista tällä hallituskokoonpanolla niin se ei sitten ratkea millään hallituskokoonpanolla.

Kilpailukyvyn korjaaminen parantaisi valtion verotuloja, mutta kilpailukyvyn parantaminen ei ole hallituksen päätäntävallassa, siitä päättävät työntekijäjärjestöt.

Sekä varakkaiden suurituloisten, että köyhien pienituloisten työmarkkinajärjestöt ovat yksimielisiä siitä ettei palkkoja laskemalla kilpailukyky parane, eikä työttömistä saa tehdä halpatyövoimaa jonka toimeentulosta vastaisi osittain valtio.

Tämä yhtälö ei ratkea siis kilpailukykyä parantamallakaan, se tie on tukossa.

Ainut auki oleva tie on alijäämäisen budjetin ja valtion velkaantumisen tie ja se tie vie niin pitkälle kuin velkojat pitävät Suomea luottokelpoisena. Sen jälkeen sekin tie on tukossa ja jäljellä on kolme vaihtoehtoa, kyykyttää köyhiä enemmän, verottaa rikkaita enemmän, tai vararikko.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Valtion pitäisi leikata menoistaan yli viisi miljardia, jotta tulot ja menot olisivat tasapainossa. Ei sellaista tehdä kuin pakon edessä.

Toinen vaihtoehto on se, että yhä uusia ihmisiä saadaan työttömyyskortistosta tuottaviin töihin kasvaviin yrityksiin. Työllistyvät kansalaiset tuottaisivat valtiolle verotuloja sen sijaan, että he joutuisivat käyttämään tukia elämiseensä.

Kasvavien yritysten menestys tuottaisi myös lisää yhteisöverotuloja (vrt. Supercell) ja kansalaisten kulutuksen kasvu lisää alv-tuottoja.

Hallituksen työllisyystavoite on 72 prosenttia ja liike on nyt hitaasti oikeaan suuntaan.

Kuva Suomen työllisyysasteesta: http://www.findikaattori.fi/fi/41

Juttua työllisyystavoitteesta: http://www.ksml.fi/kotimaa/Asiantuntijat-Hallituks...

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Valtion pitäisi leikata menoistaan yli viisi miljardia, jotta tulot ja menot olisivat tasapainossa. Ei sellaista tehdä kuin pakon edessä."

Jossain vaiheessa se pakko tulee, viimeistään silloin kun "troikka" sanelee Suomen hallitukselle ja eduskunnalle mitä sen pitää päättää.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #15

Toivon mukaan osaamme hoitaa asiamme ennen minkäänlaisia troikkia. Raha ei kasva puussa, eikä edullista lainarahaa saa loputtomasti lisää.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #19

Raha nimenomaan kasvaa puussa, mutta todelliset aikaansaannokset ja työ eivät. Niiden eteen pitää tehdä jotain.

Sen sijaan rahaa haravoidaan kuin vaahteranlehtiä. Se, kuka päästetään haravoimaan, miksi ja kuinka paljon, on oma kysymyksensä, samoin kuin se, ketkä päästetään/joutuvat työtä tekemään ja saamaan aikaiseksi jotain todellista, jota sitten nuo vaahteranlehtiä keräämään päästetyt ostavat ja myyvät.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen Vastaus kommenttiin #15

Troikkaa (EKP, IMF,..) ei saa päästää päättämään Suomen asioista. Kyllä suomalaisten on osattava hoitaa omat asiansa itse.

Eikä tilanne ole niin musta-valkoinen kuin väität. Ketään ei tarvii "kyykyttää". Tilanne ei tietenkään korjaannu vääntämällä vaan yhtä talouden ruuvia. Ratkaisu on tietysti monen asian kombinaatio. Sovelletussa matematiikassa tätä kutsutaan optimoinniksi. Eduskunta päättää ja valtion virkamiet toteuttavat. Yhteinen tahto on pakko löytyä, "troikkaa" ei täällä tarvita.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #25

"Eikä tilanne ole niin musta-valkoinen kuin väität. Ketään ei tarvii "kyykyttää". Tilanne ei tietenkään korjaannu vääntämällä vaan yhtä talouden ruuvia. Ratkaisu on tietysti monen asian kombinaatio. Sovelletussa matematiikassa tätä kutsutaan optimoinniksi."

Tilanne olisi tosiaan helppo hoitaa vääntämällä niitä ruuveja, kuten sanoit. Pitäisi vähän kyykyttää köyhää ja verottaa vähän lisää hyvin toimeentulevia. Pitäisi myös parantaa oikeasti sitä kilpailukykyä, eli pitäisi helpottaa työnantajien työvoimakustannuksia.

Mitään näistä ei kuitenkaan tapahdu kun ei ole poliittista tahtoa. Politiikka tässä on se mahdoton asia, eikä suinkaan se ruuvien säätäminen oikeaan asentoon, eli se optimointi. Yritysjohtaja Sipilä olsaisi kyllä nämä säätötoimet organisoida, hän ei vain saa äänestäjiä, eikä politikkoja suostumaan näihin varsin yksinkertaisiin säätötoimiin.

"Eduskunta päättää ja valtion virkamiet toteuttavat. Yhteinen tahto on pakko löytyä, "troikkaa" ei täällä tarvita."

Toivon että olisit oikeassa, mutta ei se nyt siltä kyllä oikein näytä. Näyttää pikemminkin siltä että Troikkaa tässä juuri tarvittaisiinkin. :)

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #25

#25

1) "Kyllä suomalaisten on osattava hoitaa omat [taloudelliset] asiansa itse."

Samaa mieltä tästä, mutta taloudellinen itsenäisyys on mahdotonta niin kauan kuin ollaan EU-kytköksessä.

On myös koulukunta, joka esittää, että taloudellinen itsenäisyys on mahdotonta, hybris, koska ollaan sidoksissa globaaliin talouteen.

Jälkimmäinen "fakta" on mielestäni lähinnä hokeman tasoa.

Jo ennen EU-aikoja suomalainen laatutyö, esimerkiksi Koneen hissit ja Konecranesin satamanosturit, kävivät kaupaksi ympäri maailmaa. Suomalainen insinöörityö ja käytännön toteuttajien työn laatu, sitoutuminen aikatauluihin ja toimitusvarmuus olivat kansainvälisesti tunnustettuja tosiasioita.

Oravannahkoja ei enää vaihdeta - muuta kuin naapureiden, sukulaisten ja ystävien kesken, ja näin vaikka niinkin pöllö ja todellisuudelle vieras esitys kuin se, että talkootyö pitäisi laittaa verolle, on päässyt herra poliitikolta sammakkona suusta ja aivan vakavalla naamalla. Suomalaiset ovat hyviä auttamaan toisiaan, ja se perinne vahvistaa taloudellista itsenäisyyttä mikrotasolla.

Oma-aloitteisuus ei ole pahasta näillä leveysasteilla.

Kultakanta heittelehtii eivätkä valuutat enää ole kaikki sidottuja siihen. Ympäristöongelmien edetessä voi olla, että kultaa arvokkaampaa onkin vehnä tai puhdas vesi. Suomalaisilla on mahdollisuus hallinnoida arvovarallisuutta myös makrotasolla, jos on taloudellista itsenäisyyttä, jonka turvin hallinnoida.

Puhtaan veden lisäksi meillä on pakkanen, joka pitää kurissa esimerkiksi kasvitauteja ja tuholaisia. Yhdenlainen pohjoinen ulottuvuus, joka on käypää valuuttaa.

Jään murtaminen on näillä leveysasteilla työtä, joka kelpaa vaihdon välineeksi, vaikka ei kelpaakaan etelämpänä - joskin monitoimimurtajien kapasiteettia merenpohjan haravointiin voidaan käyttää myös pohjoisten olojen ulkopuolella. Suomessa myös mahdollisuus lämmitettyyn asuinsijaan on kovaa kamaa talvella - se on täällä elinehto. Ruis ravitsevana viljalajina on täällä myös arvossaan.

Summa summarum: Suomi toimii omalla logiikallaan, ja on ollut toimiva yhteiskunta luottaessaan omaan logiikkaansa ja hallinnoidessaan itse omaa talouttaan.

Eli todellakin, yksinomaan jo maantieteellisen sijainnin ja ilmastollisten olosuhteiden vuoksi on täysin kannatettava asia, että Suomi säilyisi taloudellisesti itsenäisenä toimijana. Ylikansallisten toimijoiden viitoittama tie sen sijaan herättää paljon kysymyksiä:

http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212514-...

2) "Yhteinen tahto on pakko löytyä"

Sen sijaan, että kiistellään verotuksesta, pitäisi alkaa keskustella kunnioituksesta. Yhteistä tahtoa ei voi löytyä ilman keskinäistä kunnioitusta. Keskinäistä kunnioitusta ei ole, jos keskustelun eri osapuolet eivät kykene antamaan arvoa toisilleen. Mielestäni tässä oltiin parempia sotien jälkeen: jokaista tarvittiin, jokaiselle annettiin arvo, jokainen vastasyntynyt lapsi merkitsi kansakunnan vahvistumista ja sen elinvoiman kasvua.

Nykyinen, etenkin politiikassa ja medioissa vallalla oleva, sättimisen ja vähättelyn kulttuuri ei edistä keskinäisen kunnioituksen ja yhteisen tahtotilan löytymistä millään tavalla. Eri toimijoiden kyvyttömyys ja haluttomuus tarkastella elinehtoja muistakin kuin yksinomaan omasta näkökulmasta köyhdyttää ajatusmaailmaa eikä ruoki ongelmanratkaisukykyä.

Nyt tapetilla ovat verot - sekä maksetut että maasta katoavat verotulot. Sankaruuden keskiöön halutaan nostaa ne yritykset, jotka rehellisesti maksavat veronsa Suomeen ja täten tukevat vallalla olevaa politiikkaa siitä riippumatta, mitä itse toimijoina ajattelevat vallalla olevista poliittisista suuntauksista.

Joitakin yrityksiä politiikka hyödyttää, toisia ei.

Sijoittajat puolestaan suosivat yrityksiä, joiden toiminta tuottaa mukavat pääomatulot. Maariski on käsite, jonka avulla tarkastellaan eri maiden kykyä toimia sijoittajan rahojen pitkä- tai lyhytaikaisena, kannattavana tuotantopisteenä.

Jos yrityksen pitäisi omassa toiminnassaan voida luottaa kauppakumppaneihin, jotka yhtenä hetkenä vannovat päätöksentekoprosessiensa vakauteen, mutta omalla toiminnallaan osoittavat, että päätös heiluu kuin vanha ladonovi tuulessa, niin voi olla, että kauppakumppani ei juuri herättäisi luottamusta.

Myös sijoittajat saattaisivat kyseenalaistaa kohdemaan luotettavuuden.

Jos Suomen poliittinen päätöksenteko ja sen kovasti mainostettu demokraattisuus on samalla tasolla kuin Guggenheim-museohankkeen kanssa soutaminen ja huopaaminen, niin toiminta ei juuri luottamusta herätä; kun äänestystulos ei miellytä, äänestetään uudestaan.

Kun keskustellaan verosankaruudesta, keskustelun alaotsikoissa kannattaisi pitää mukana myös työntekijät, nämä väheksytyt, pientä tai lähes olematonta verotuloa "tuottavat" tuotantotyöntekijät, jotka kuitenkin loppupeleissä oman työnsä kautta tekevät strategiat eläviksi ja niiden tuotteet myyntikelpoisiksi.

Kun yksi bisnesnero luo strategian, jonka avulla tehdään vientihistoriaa, ja tuhat - tai kymmenentuhatta - työmuurahaista saa täten työpaikan ja työstään palkan, josta maksaa veroja, niin suurten lukujen lain mukaan veromereen sataa monta pientä veropisaraa. Ei sekään huono juttu ole, kyllä sekin tulo kelpaa infrastruktuurin rahoitukseen.

Yhteinen tahtotila kansallisen strategian suunnitteluun ja toteutukseen löytyy, kun keskinäinen kunnioitus ja luottamus löytyvät - kun ymmärretään, että kaikki on tärkeää, ja annetaan arvo jokaiselle, joka kantaa kortensa kekoon - tavalla tai toisella.

Kunnioitus ja luottamus avaavat mahdollisuudet eri prosessien todelliseen optimointiin. Mutta mistä näitä saataisiin?

Esimerkki Guggenheim-politiikka edustaa kiilaamista, joka ei herätä kunnioitusta eikä luottamusta. Rahaa on, ja rahat taskussa yritetään kävellä yhdessä sovittujen pelisääntöjen yli ja pyyhitään niillä pöytää.

Yhteiset pelisäännöt rapautuvat, jos niitä ei noudateta. OIkeustaju joutuu koetukselle. Luottamus on ehkä maailman hitaimmin uusiutuva luonnonvara. Kun se katoaa, se on menetty.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #30

"Jo ennen EU-aikoja suomalainen laatutyö, esimerkiksi Koneen hissit ja Konecranesin satamanosturit, kävivät kaupaksi ympäri maailmaa. "

Jo sitäkin ennen myytiin tervaa ja kapakalaa.

Kyllä se Suomalaisten hyvinvointi on kuitenkin kaupankäynnistä peräisin.

Minun mielestäni itsenäisyyttä tulisi käyttää kaupankäynnin edistämiseen, se luo hyvinvointia.

Se että itsenäisyyttä käytettäisiin ja sitä näytettäisiin estämällä rajan ylittävä kaupankäynti on aika tyhmä ajatus.

Jotta kauppaa voitaisiin käydä mahdollisimman tehokkaasti ja esteettömästi, se edellyttää EU:n jäsenyyttä.

Jos EU purkautuu, emme voi sille mitään, mutta tilalle tulee varmaan joku uusi systeemi, sitten pitää vain osallistua siihen. Ei kannata ottaa sitä itsenäisyyttä liian kirjaimellisesti, se syö hyvinvointia ja tulee kalliilksi.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #33

Ei kai kukaan ollut estämässä kaupankäyntiä?

Taloudellisesta itsemääräämisoikeudesta lähinnä kirjoitin. EU:n "suojassa oleminen" merkitsee vajaavaltaisuutta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #35

"Ei kai kukaan ollut estämässä kaupankäyntiä?"

Toki EU:sta eroaminen merkitsee kaupan esteiden palautumista ennen EU:ta vallinneelle tasolle. Myös suomalaisten vapaa liikkuvuus EU:n alueella olisi historiaa.

"Taloudellisesta itsemääräämisoikeudesta lähinnä kirjoitin. EU:n "suojassa oleminen" merkitsee vajaavaltaisuutta."

Kun talous on jokatapauksessa yhteinen, taloushan on tänä päivänä globaalia, niin sen säännöista ei tietenkään yksikään maa, ei varsinkaan pieni maa, voi päättää itsenäisesti. Sellainen on turha haave. Ei EU:n ulkopuolelle jääminen suinkaan palauttaisi itsemääräämisoikeutta, jos sitä on koskaan ollutkaan.

Taitaa olla niin että se itsemääräämisoikeus ei ole muuta kuin retoriikkaa, tai kaukainen haave, tangolaulajan sanoin "onnen satumaa". Sellaisia "onnen satumaita" ei vain realimaailmassa ole, eikä niitä suvaittaisikaan. Jossain päin sellaista on tavoiteltu ja Pohjois-Koreassa kai vieläkin tavoitellaan.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #37

#37

Talous voi olla yhteistä, mutta ei taloudenpito. Tai ainakaan sen tulisi olla sitä. EU:sta rakennettiin vahvaa kauppaliittoa, mutta nythän TTIP räjäyttäisi kaiken taivaan tuuliin.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #30

Ja vielä tähän liittyen:

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/eu-myllaa-yritys...

Paperilla näyttää hyvältä, että yritykset saisivat vähentää verotuksessa osan t&k-käyttöön, yrityksen omaan tutkimus- ja tuotekehitystyöhön.

Ennenkuin tästä liikaa innostuu, niin kannattaa muistutella mieliin, että EU samaan aikaan ajaa tutkimuspooleja, joissa yhden tutkimuksenalan tietotaito kootaan yhteen maahan osaamiskeskittymäksi, joka imuroi _kaikki_ alan tutkimusrahat itselleen.

Tätä nimitetään tutkimustyön tehostamiseksi.

Kansainväliset tutkijaryhmät ovat mehukkaimmillaan silloin, kun jokaisella yksilöllä on tuotavanaan siihen omaa erikoisosaamistaan, omista kansallisista lähtökohdistaan käsin. Kun tutkimusta keskitetään ja virtaviivaistetaan EU-yhteensopivaksi, menetetään kansalliset ja paikalliset tutkimuskulttuurit, ja esimerkiksi Suomessa verrattain matalan hierarkian yhteistyö, jossa on ollut mahdollista joustavasti ja kisällihengessä olla vuorovaikutuksessa mestareiden kanssa.

Nyt, jos yritystä kiinnostava perus- ja/tai soveltavatutkimus siirtyy pois yrityksen kotimaasta, niin yrityksen omat satsaukset saattavat jäädä orpona tuuleen huutelemaan, kun ei kotimaisen tiedeyhteisön, esimerkiksi VTT:n yksiköt enää olisikaan käytössä yhteistyötä varten.

Suomessa on paljon kiinnostavaa tutkimusta meneillään kuten esimerkiksi vedyn erottaminen vedestä. Läpimurto kansallisessa tutkimuksessa voisi merkitä kansainvälistä menestystarinaa. Mutta jos resurssit Suomesta vedetään EU:n yhteisellä verotuksella pois, niin kansallinen osaaminen ei pääse hyötykäyttöön elleivät suomalaiset pääse kiinni ja jäseniksi EU:n tutkijapooleihin.

Miten nämä poolit EU:n kartalla sijoittuvat, siitä ei vielä ole tietoa, mutta satavarmaa on, että EU:n päämaja Brysselissä on tuonut eniten työpaikkoja belgialaisille. On kuten eräs entinen meppi sanoi, EU:ssa jokainen maa vartioi omia etujaan.

EU-alueen eri tiedeyhteisöjen "yhteenpakkaamishanke" sopii huonosti yhteen kansallisten etujen valvonnan kanssa. Tieteen tekemisen taso altistetaan kokeiluun, jonka lopputulemasta ei ole mitään tietoa. Varmaa on vain se, että byrokratia ainakin lisääntyy, jos esimerkiksi maataloudessa saadut näytöt toistuvat.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Me eletään yli varojemme, me eletään yli varojemme, me eletään yli varojemme. me eletään yli varojemme. me eletään yli varojemme.

Talouskuri, talouskuri, talouskuri, talouskuri, talouskuri, talouskuri, talouskuri

Julkinen velka, julkinen velka, julkinen velka, julkinen velka, julkinen velka, julkinen velka, julkinen velka

Näitä mantroja nyt sitten on kuunneltu vuosikausia, eikä loppua näy, totiset naamat vilahtavat televisiossa, ja jauhavat samaa tekstiä, eri medioiden päätoimittajat jatkavat sitten omalta osaltaan sanan levitystä.

Me menemme sinne minne Merkel meitä vie ja Suomipoika säästää.

Tapetaan ensin köyhät, sairaat ja vanhukset, siellä sitä on ilmaa ja säästökapasiteettia. Niin ja tottakai aidataan pakolaiset Turkkiin, mitä helvettiä ne tänne tulee, hyvähän niiden on siellä, ei meillä ole varaa, kun julkinen velka, talouskuri ja me eletään jo nyt yli varojemme.

Jotenkin on tämän maan ja maailman suunta mennyt ihan päin helvettiä

Minäkin joskus naiviudessani luulin, että valtio pitää huolta heikoista ihmisistä, nythän se on muuttunut niin, että heikot ihmiset pitävät valtioita hengissä.

Säästetään juu oikeen perkeleesti, jotta valltion talous näyttää hyvältä, kalvot esille ja käyrät osoittavat yläspäin. Paskaako sen sitten niin väliä, jos ihmiset siellä valtiossa kärsivät, pääasia on nousevat käyrät ja työllisyysprosentit.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Suomessa on kourallinen suuria pääomatuloja saavia henkilöitä.

Meidän suomalaisten tulee olla ylpeitä heidän pyyteettömästä panoksestaan rakentaa ja ylläpitää Suomen valtiota ja mahdollistaa sen vapaamatkustajat.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Ei kai niistä valtavista tuloista ole mitään hyötyä yhteiskunnalle, jos ne makaavat veroparatiisitileillä? Siellä ne ovat vain numeroina.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Mistähän Wahlroosille on syntynyt käsitys, että Suomessa kaikki on ostettavissa? Kenties hän on perustanut omien aistien välittämiin havaintoihin. Moderni ihminen.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Mutta ovatko nuo yhteiskuntaamme rahoittamaan ohjautuvat varat alun pitäen tuon porukan ANSAITSEMAA rahaa?

Kun verovarat kulkevat muodollisesti jonkun isoista pääomatuloista nauttivan kirjanpidon kautta, kuka on määritellyt, että tuon rahan on missään vaiheessa omistanut tuo ihminen, jota ei kuulemma sovi kutsua vapaamatkustajaksi? Jos jokin jumalan käsi ilmoittaisikin kaiken jonkun ihmisen kirjanpidon kautta kulkeutuneen rahan kuuluvan tuolle jollekin, tekeekö oikeudenmukainen tulontasaus tuosta jostakin hyväntekijän?

Oikeudenmukainen tulonjako on ainoa, joka yhteiskunnan voisi pelastaa totaaliselta romahdukselta. Mutta se edellyttäisi omistuskäsityksen täydellistä uudistamista, joten olisi ylioptimistista odottaa maailman pelastuvan. Moni varakas vie nimittäin omaisuutensa mieluummin mukanaan hautaan kuin jakaa sitä oikeudenmukaisesti.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Moni varakas vie nimittäin omaisuutensa mieluummin mukanaan hautaan kuin jakaa sitä oikeudenmukaisesti."

Ennenvanhaan omaisuutta tosiaan laitettiin omistajan mukaan hautaan, kaikennäköistä käyttökelpoista omaisuutta kuten miekkoja, astioita, ruokaa, hevosia, orjia jne.

En ole kuullut että nyt niin tehtäisiin, mutta onhan se mahdollista.

Jos hautaan laitetaan vaikkapa rahaa mukaan, niin se on kyllä siellä haudassa, tai sen takana varsin käyttökelvotonta kamaa. Kyllä se käytännöllinen omaisuus jää yleensä tänne maan päälle ja elävien käyttöön, tavalla tai toisella.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Eivät ole rikkaat keskenäänkään tasa-arvoisia. Joiltakin näkyy menevän miljoonatuloista veroa ylii 50% mutta toiset selviävät 30%:lla. Tarttisko tehdä jotakin?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Suuret pääomatulot ovat työntekijöiden tekemästä työstä syntynyttä arvoa, joka kapitalismin lakien mukaan syntyy kapitalistin omistukseen. Se, että kapitalisti joutuu luovuttamaan osan tuosta anastamastaan arvosta verotuksen kautta yhteiskunnalle, ei tee hänestä mitään hyväntekijää.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

"Anastamastaan arvosta"? Vielä joku näköjään viljelee ummehtunutta kommunistista retoriikkaa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Joskus vielä kaivataan ummehtunutta vanhaa vasemmistolaista retoriikkaa, sitten kun siitä on tullut katoavaa kansanperinnettä.

Soinin populistinen retoriikka alkaa sekin olla jo unohtunut, mutta veikkaan ettei sitä kukaan edes muista, eivätkä tutkijat tule sitä väitöskirjoissaan analysoimaan, se on niin lyhytaikainen pintailmiö.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Kumma kyllä niitä löytyy vielä. Janne Kejo laita 100 hyvää työmiestä/naista tyhjään teollisuushalliin ilman raaka-aineita, sähköä, koneita ja laitteita, suunnittelu ja kehitysosastoa, myyntiosastoa, kirjanpito-osastoa, työterveydenhuoltoa jne, jne, jne ja käy kuukauden päästä tarkastamassa kuinka paljon lisäarvoa he ovat siinä tyhjässä hallissa tuottaneet anastamiseen.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #49

Jos niille maksetaan täysi palkka, niin eihän ne mitään saa aikaiseksi.

Jos taas niiden pitää ansaita pakkansa työllään siinä hallissa, niin toki ne hyvät miehet ja naiset olisivat järjestäytyneet, niin että sieltä löytyisi pian tarpeelliset suunnittelu- kehitys-, myynti- ja muut osastot. Yhteisöllä olisi myös toimiva johto, joka olisi neuvotellut lainan, jolla toiminta olisi saatu alkuun ja sähkölaskut maksettua.

Toimeentulo olisi niukkaa, mutta hernesoppaa ja näkkileipää olisi jokaiselle niin paljon kuin haluaa. Mersuja elisi, eikä lomia, eikä lomamamatkoja kauko-itään. Pikkujouluissa ei tarjottaisi ranskalaisia viinejä, vaan omatekoista kiljua ja kotikaljaa.

Homma kuitenkin pyörisi ja vähitellen fismalla olisi varaa palkata ulkopuolisia asiantuntijoita ohjaamaan ja johtamaan toimintoja, mikä parantaisi tuottavuutta ja antaisi mahdollisuuksia parantaa hernesopan laatua, kenties joskus olisi myös pannaria jälkiruuaksi.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #49

Pellot eivät lakanneet olemasta vaikka maaorjuus lakkautettiin. Vastaavasti tuotantovälineet eivät lakkaa olemasta vaikka kapitalismi lakkautetaan.

Käyttäjän JariHollsten kuva
Jari Hollstén

Kas kerrankin hyvä kirjoitus Huuskolta.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

Rikkaiden maksamat verot yhteiskunnalle ovat tärkeitä. Mutta omaan käyttöön jääneen neton käyttö on yhtä tärkeää tai jopa tärkeämpää. Jääkö se pyörittämään oman maan taloutta vai karkaako ulkomaille? Tässä on se missä Suomi on epäonnistunut, sekä rikkaiden että tavallisen kansan osalta.

Kansalaiset vievät kaiken ylimääräisen rahansa matkailemalla Viroon Kanarialle ja Thaimaahan, tuovat verottomat viinat ja oluet ulkomailta.

Rikkaat tekevät samaa ja lisäksi sijoittavat ulkomaisiin yrityksiin, jotka eivät työllistä suomalaisia. Ovatpa vielä haitaksi kilpailutilanteessa toimiville suomalaisyrityksille. Yksi peliyritys toimi oikein myydessään osan yrityksestään. Peliala muuten ei työllistä kuin 2500 henkeä Suomessa.

Isänmaan puolustaminen ei ole välttämättä sotilaallista vaan myös taloudellista puolustamista. Tässä on uinahdettu 1980-luvulta alkaen globalisaation hurmassa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Rahojen karkaamista ulkomaille ei voida estää muuten kuin kilpailukykyä parantamalla. Ei ole mahdollista että lansäädännöllisesti rajoitettaisin yksilöiden rahankäyttöön jotenkin niin että ostokset suuntautuisivat kotimaahan, ulkomaiden sijasta. Ihmisten moraaliinkaan on tässä tapauksessa turha vedota.

Tilanne korjautuu jos saadaan aikaan kunnolliset kiky- sopimukset. Nämä nykyiset kiky- sopimukset toki on paremmat kuin ei mitään, mutta parempia tarvittaisiin jatkossa.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Taas kerran ymmärtämättömyydessään hyödytön kirjoitus.

Verotuksen primäärinen tavoite on ohjata yhteisön kehitystä. Sekundäärinen tarkoitus on varmistaa talouden likviditeetin säilyminen, eli palauttaa holvaantumisvaarassa olevat pääomat kirtoon. Tertiäärinen tarkoitus on sitten rahoittaa julkista kulutusta.

Jos ymmärtää rahatalouden mekaniikkaa ja siten kansantalouden toimintaa, ei edellinen luusisi olevan vaikeaa ymmärtää. Itku veroista kertoo puhtaasti ymmärtämättömyydestä.

Milloin kiinnostus kansantalouden toiminnasta herää, ja myyttien toistelu vähenee?

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

"Kyllä kansa tietää"-kansassa taitaa olla paljon niitä, jotka elävät joillain valtion tulonsiirroilla, eläkkeillä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset