Markku Huusko

Tähänkö ilmoitukseen Guggenheim jo kaatui?

  • Vihreiden kaupunginvaltuutettu Otso Kivekäs kertoi kantansa Guggenheimiin viime maanantaina. Kuvakaappaus Facebookista
    Vihreiden kaupunginvaltuutettu Otso Kivekäs kertoi kantansa Guggenheimiin viime maanantaina. Kuvakaappaus Facebookista

Helsingin Guggenheim-hanke on nyt lähellä kaatua - lopullisesti. Yhden kaupunginvaltuutetun tällä viikolla paljastunut kanta saattoi olla ratkaiseva niitti.

Helsingin Sanomien kyselyn mukaan 36 valtuutettua 85:stä ilmoittaa vastustavansa Guggenheimia. Valtuutetuista 19 kannattaa museota ehdoitta, 11 on kahden vaiheilla, 10 ei kerro kantaansa ja osaa ei ole saatu kiinni.

Vastustajilta puuttuisi tuon perusteella enää 7 ääntä sillä oletuksella, että kaikki 85 kaupunginvaltuutettua ovat paikalla ratkaisevassa äänestyksessä, jolloin enemmistö syntyisi 43 äänellä.

Asetelma on se, että Helsingin suurista valtuustoryhmistä kokoomuslaiset pääsääntöisesti kannattavat hanketta, suurin osa kantansa kertoneista demareista vastustaa ja vihreät ovat hajallaan.

Keskisuurista ryhmistä vasemmistoliitossa ja perussuomalaisissa hanketta vastustetaan käsi kädessä.

Huomattavaa on, että Hesarin kyselyssä ei tavoitettu Helsingin kolmea kovaa kansanedustajavaikuttajaa: vasemmistoliiton Paavo Arhinmäkeä, SDP:n Eero Heinäluomaa eikä perussuomalaisten Tom Packalénia.

Arhinmäki on suhtautunut hankkeen rahoitukseen kriittisesti, kun taas Packalén on ollut Guggenheimin suhteen varsin myönteinen. Demareiden vahvan hahmon Eero Heinäluoman huhutaan olevan Guggenheimin puolella.

Hekin voivat kisan ratkaista, mutta erityisen ratkaisevaa saattoi olla vihreiden vahvan kaupunkipoliitikon Otso Kivekkään maanantaina paljastunut kielteinen kanta. Hänen ennen kaupunginhallituksen kokousta Facebookissa ilmoittamansa näkemys oli Guggenheimin kannattajille iso pettymys.

Yllätys aiheutui siitä, että Kivekäs kannatti takavuosina tontin varaamista Guggenheimille. Kaupunginhallituksen toisena varapuheenjohtajana toimivan vihreän tiedetään muutenkin olleen aiemmin suopea hankkeen eteenpäin viemiselle.

Nyt Kivekäs kertoo äänestävänsä myös Helsingin valtuustossa Guggenheimia vastaan, kun asia on sinne tulossa viikon kuluttua 30.11. Vaikuttaako se jonkun toisen ei- ja kyllä-puolen välillä horjuneen vihreän näkemykseen?

Helsingin kaupunginhallituksessa viime maanantaina ratkaisevan äänen hankkeen etenemisen puolesta antanut keskustalainen Euroopan historian professori Laura Kolbe on pohtinut Guggenheim-kantoja mielenkiintoisesta tunnenäkökulmasta.

Kolbe uskoo keskustalaisen Suomenmaa-lehden haastattelussa, että hankkeen vastus­ta­mi­sessa purkautuu kaunoja anti-amerik­ka­lai­suu­desta porva­ril­li­suuden vastus­ta­mi­seen ja kapi­ta­lis­mi­kam­moon.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (56 kommenttia)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Olenko veikannut väärää hevosta? Juuri nyt oma orhini on pahasti takamatkalla. Uskoin vakaasti, että "maa joka maksoi velkansa" ei turhaan järjestä arkkitehtikilpailua, vaan vie Guggenheim-hankkeen konkreettiseen päätökseen.

Hyviä puolia on kaksi. En ole pannut rahaa kiinni Guggenheimin puolesta. En ole luvannut juosta päätäni seinään, kuten Kreikan euroerosta spekuloitaessa.

Laura Kolbe saattaa hyvinkin olla oikeassa, mutta mitä sitten? Peruste se on jenkkivastaisuuskin, ja demokratiassa aivan käypäinen syy kieltäytyä amerikkalaissäätiön kotkotuksista.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Tuomo,"Laura Kolbe saattaa hyvinkin olla oikeassa, mutta mitä sitten? Peruste se on jenkkivastaisuuskin, ja demokratiassa aivan käypäinen syy kieltäytyä amerikkalaissäätiön kotkotuksista."

Tuohon selitykseen en ikinä tule uskomaan, sillä niin montaa amerikansvastaista ihmistä tuskin edes täältä löytyisi. Ihan sama tulisiko Guggeni näillä huonoilla ehdoilla mistä muusta maasta tahansa, niin torjunta olisi juuri sama.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Laura Kolbe-sitaatti Suomenmaan jutusta: " Tässä tehdään erittäin vahvaa mieli­ku­va­po­li­tiikkaa. Ja mikäpäs siinä, sitähän politiikka tänään on, hän toteaa lakonisesti."

Kolbe on vienyt hanketta eteenpäin mahdollisuuksiensa mukaan, mutta nyt tie näyttää nousevan pystyyn. Tarkoitin sitä, että jos Guggenheim kaatuu esimerkiksi lukemin 50-30, niin tulos pätee riippumatta siitä, millä perusteilla siihen on päädytty, taloudellisin vai tunteellisin.

Käyttäjän HarriToikkanen1 kuva
Harri Toikkanen

Mitä taidetta siellä olisi... Pietarin Eremitaasin kanssa pitää tehdä vaihtonäyttely. Se kiinnostaa hyvin paljon. Jos hanke ei toteudu niin vien -90 Saabin parkkipaikalle joka on osin suomalaista taidetta...jos laittaa tuleen,niin nykytaidetta

-Harri

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Tässä on muuten kiinnostava näkemys Suomen museoliiton pääsihteeriltä Kimmo Levältä:

"Niin Guggenheim-hankkeen yhteydessä kuin muussakin toiminnassa meidän on valittava, ohjaako toimintaamme enemmän voiton mahdollisuus vai tappion pelko. Voiton mahdollisuus ohjaa tekemiseen, tappion pelko tekemättömyyteen. Tällä hetkellä meillä ei sen enempää museoalana kuin kansakuntanakaan ole varaa tekemättömyyden riskiin."

Levän Guggenheim-aiheinen bloggaus on kokonaisuudessaan lukemisen arvoinen:

http://museoliitto.blogspot.fi/2016/11/kuka-voitta...

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Jos riskibisnesajattelu soveltuu museoalallekin, eiköhän niitä rikkaita löytyisi jakamaan koko investointipotin, ettei tarvitse veronmaksajien rahoja vaarantaa - niitä kun on osattu panna menemään sinänsä tarpeellisiinkin hankkeisiin.
http://www.talouselama.fi/uutiset/wahlroos-loi-iso...
http://yle.fi/uutiset/3-9292317

Tontin luovuttamista johonkin tarkoitukseen en kovin kummoisena riskin ottona voi pitää, mutta muu osa projektista on jo eri juttu.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Silloin kun hanke näyttää joka puolelta tarkasteltuna kannattamattomalta, siihen ei kannata ryhtyä edes uhkapelimielessä. Eniten hankkeessa arveluttavat tarkoitushakuiset ja epärealistiset vetovoima- ja kävijämääräarviot. Hankkeessa haisee erittäin vahvasti korruptio.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Voihan siellä sitä maan tapaakin olla, mutta olkoon minun puolestani, jos tonttia lukuun ottamatta lystin maksavat yksityiset mesenaatit (näin siis sikäli kuin olisin vielä helsinkiläinen veronmaksaja).

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän Kehva kuva
Esa Aaltonen

Olisko nyt kuitenkin niin, että tulevaisuutta edes jotenkin ymmärtävät poliitikot ovat tiedostaneet, että passiivisten museoiden aika on ohi. Guggenheim olisi toteutuessaan suurten sukupolvien viimeisiä korahduksia - aivan kuten "Rintamäkeläisten Joulun" äänestäminen TV:hen. Valitettavasti se olisi vain paljon makaaberimpi ja persistentimpi.

Ne harvat, jotka tulevaisuudessa jaksavat kiinnostua "analogisesta taiteesta", nauttivat siitä intiiminä kokemuksena hypertarkkojen virtuaalilasien läpi - kokemus johon aiemmin vain miljardööreillä oli varaa.

Taide on siinä mielessä suuren murroksen edessä, että jo nykyisellä kalustolla (Hololens, OZO, dronet jne.) kolmiulotteisesta tilataiteesta kuten veistoksista, arkkitehtuurista ja luonnosta saatava kokemus päihittää useimmissa tapauksissa perinteisen kokemuksen mennen tullen.

Berliinin Sony Centerin taidepläjäyksessä pääsin kurkistamaan tulevaisuuteen ohjatessani 3d kameralla varustettua dronea Sagrada Famigilian ympärillä - kokemus, jota Gaudi tuskin osasi kuvitella tai johon ei Guggenheimia tarvita, koska se ei vastaavaan edes kykene.

Guggenheim on "Makkaratalo"!!!

-Esa

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Tällä hetkellä meillä ei sen enempää museoalana kuin kansakuntanakaan ole varaa tekemättömyyden riskiin."

Järjenkäytöllä ei kait tarvitse olla mitään tekemistä tämänkään asian kanssa. Taisivat kuitenkin pelästyä kansalaispalautetta.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Professori Laura Kolben mukaan sekä asiaa valmistelleet virkamiehet että Helsingin matkailu- ja palvelualan toimijat uskovat, että Guggenheim-hankkeessa on potentiaalia.

"Miksi emme luota näihin tahoihin?", Kolbe kysyy Suomenmaassa.

Suomenmaan juttu: http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/177...

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Joo, nää on kyllä hauskoja, ohitetaan kaikki olemassaolevat tosiasiat mahdollisista kävijämääristä ja taloudellisesta tuotosta ja lähdetään Franchising yrittäjiksi yksityiselle säätiölle. Koko suomihan on jo muutenkin yhtä Franchising yrittämistä, maasta kaivetaan metallit ja muut kansallisomaisuudet joiden tulot valutetaan ulkomaille, maksamatta niistä senttiäkään veroja omaan maahan. Sama on yksityisessä lääkäribisneksessä, tulossa olevassa Guggenheimissa ja monessa muussa.

Valtion talous aiotaan pelastaa siis ryhtymällä Farnchising yrittäjiksi, eli orjiksi, jollekin ylikansalliselle instanssille tai suuryritykselle, joka vie voitot samantien veroparatiiseihin ja tappioiden sattuessa, oma kansa maksaa. Voi näitä valtionhallinnon neroja.

Käyttäjän OSAKARIK kuva
Olli Kankaanpää

Jopa valveutuneet kokoomuslaiset ovat kanssasi samaa mieltä. Isäni oli ortopedi ja toimiessaan vakuutusyhtiöiden asiantuntijana hän ihmetteli kaoottisia vakuutusyhtiöiden hyväksi tehtyjä eläkepäätöksiä, jotka perustuivat omaan etuun eivätkä asiantuntemukseen.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Mitähän se "tekemättömyyden riski" oikein on. Muuta kuin sisällyksetön mielikuvafraasi. Par'aikaa tekeillä on Amos Rex. Nykytaiteen museoina ovat edelleen Kiasma ja Espoon Emma. Saman kaavan toistaminen, vieläpä noin tavattoman huonoilla ehdoilla ei ole ainakaan uutta luovaa tekemistä. Pikemminkin se on mielikuvituksetonta ja kaavamaista junnaamista luutuneissa ajatuskaavoissa ja lobbareitten syöttämien täkyjen nielemistä.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Kolbe uskoo keskustalaisen Suomenmaa-lehden haastattelussa, että hankkeen vastus­ta­mi­sessa purkautuu kaunoja anti-amerik­ka­lai­suu­desta porva­ril­li­suuden vastus­ta­mi­seen ja kapi­ta­lis­mi­kam­moon."

Vielä kun joku käy kertomassa miten museota vastustavat ovat Putin-trolleja, niin kaikki voitat väittelyn -kortit on käytetty.

Kolbe muuten on väärässä siinäkin, etteivät Guggenheimin vastustajat olisi kriittisiä myös liikennehankkeita kohtaan. Uskaltaisinpa väittää, että museota kannattavat ennemminkin ne, joille verovarojen kylväminen kannattavuudeltaan kyseenalaisiin rakennusprojekteihin on muutenkin sydäntä lähellä.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Tässä yksi lähes 400 miljoonan euron rakennusprojekti ja Helsingin valtuuston tämänsyksyinen päätös: Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi syksyn ensimmäisessä kokouksessaan Kruunusiltojen hankesuunnitelman äänin 63–6.

http://yle.fi/uutiset/3-9135165

Tuossa hankkeessa ei ole kannattavuudesta tietoakaan, mutta voihan siitä nätti siltakokonaisuus tulla. Siihen ei toisaalta ole liittynyt lainkaan niitä tunteita, joita Guggenheimiin aika jännittävästi liittyy.

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

Silta on meidän oma eikä siitä makseta lisenssimaksuja yhdysvaltalaiselle säätiölle (joka muuten näillä rahoilla hankkii ITSELLEEN taidetta).

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Juu, näkyy muuan Laura Kolbekin hehkuttaneen keskeistä kaupunkikulttuurin tunnusta.

Siinä olet kyllä ihan oikeassa, että Kruunusiltojen älyttömyydestäkin olisi pitänyt nousta kovempi poru.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #14

Tämä osoittaa sen, että ei se rahamäärä ole ainoa tunteita nostattava seikka. Kruunusillat tosiaan maksaa Helsingin veronmaksajille yli nelinkertaisen määrän, jopa lähemmäs viisinkertaisen määrän rahaa verrattuna Guggenheimiin. Mistä ne negatiiviset tunteet sitten tässä Guggenheim-tapauksessa syntyvät? Koetaanko se elitistiseksi, liian amerikkalaiseksi vai miksi? Kaikilla siitä tuntuu olevan jokin mielipide, jopa meillä leppävaaralaisilla :)

Tosiasiassa suhtaudun omalla kohdallani asiaan niin, että helsinkiläiset päättävät niin kuin päättävät. Meillä muilla ei ole siihen käytännössä sananvaltaa, eikä siihen esimerkiksi minun veroeurojani menisi nyt, kun valtio ei rakentamisessa ole mukana ja museotukikin olisi vain olemattoman pieni raha valtion kirstusta.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #17

Niin no, itseäni Guggenheimissa, tai Kruunusilloissa, tai Tampereen raitiotiessä, tai Turun projekteissa X,Y,Z, jurppii ennen kaikkea poliitikkojen ja virkamiesten täysin holtiton rahankäyttö. Kun yksi saa yhden läpi on muidenkin saatava, ettei vain jäädä pekkaa pahemmaksi.
Jokaisen projektin kohdalla toistuu lisäksi sama laulu. Juuri sillä nimenomaisella projektilla on huima yhteiskuntataloudellinen potentiaali, ja vastustaminen on vain impivaaralaisuutta. Jälkikäteen kukaan ei enää jaksa kysellä, kuinka lopulta kävikään.

Mikäs siinä mällätessä, kun rahat eivät ole omia, ja tulosvastuu on olematon.

Suomi tarvitsee kipeästi oman Ciudad Realinsa.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

#10:
Tuohon perusteluun kommentoin jo kertaalleen, että yhtä onnetonta päätöstä ei pidä käyttää toisen oikeuttajana. Sellaisesta tuloksena on vain kaksi huonoa päätöstä ja niiden yhteenlasketut kustannukset.

Käyttäjän OSAKARIK kuva
Olli Kankaanpää

Kaivopuiston Ehrenströmin tiellä asuva suomen ruotsalainen kaverini on intohimoinen kokoomuslainen, mutta silti hän vastustaa hanketta. Ehkä siksi, että hän asuu naapurissa. Hbl teki minulle eilen kiusaa lähettämällä ilmaisnumeron, jonka etusivulla projektia kehuttiin maasta taivaisiin.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

"Kolbe uskoo keskustalaisen Suomenmaa-lehden haastattelussa, että hankkeen vastus­ta­mi­sessa purkautuu kaunoja anti-amerik­ka­lai­suu­desta porva­ril­li­suuden vastus­ta­mi­seen ja kapi­ta­lis­mi­kam­moon."

Niin, tällähän ei ole mitään tekemistä sen kanssa että Guggenheim on taloudellisesti kannattamaton hanke ja ennustetut kävijämäärät ja taloudelliset odotukset eivät pidä paikkaansa, ja että myös rakennuskustannukset on laskettu noin kolmannekseen oikeista ja että veronmaksajat tulevat kattamaan kaikki tappiot.

Miten muuten voi vastustaa porvarillisuutta tai kapitalismia, jos ehdottaa että museo olisi rakennettu yksityisillä varoilla ja myös pyöritetty yksityisillä varoilla? Eikä juuri julkisten tukien pyytäminen hankkeeseen, ole sitä porvarillisuuden, kapitalismin ja vapaan markkinatalouden vastaista toimintaa?

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Nämä poliittiset rintamalinjat tässä kysymyksessä ovat kiinnostavat. Jyrkimmin tätä Yhdysvallat-kytköksistä kulttuurirakentamisen hanketta vastustavat vasemmistoliitto ja perussuomalaiset. Etenkin vasemmisto on tunnettu jatkuvasta USA-epäilystään. Kannatusta löytyy eniten porvaripuolue kokoomuksesta, missä on perinteisesti kannatettu markkinataloutta ja erilaisia läntisiä yhteistyöhankkeita hanakimmin. Saattaa olla, että Kolben analyysissä on jotain perää.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Erittäin kiinnostaa nimenomaan on poliittisissa linjauksissa se, että tässä kontekstissa Perussuomalaiset rinnastetaan vasemmistoon, kun taas muissa yhteyksissä rinnastetaan joissakin tapauksissa jopa äärioikeistoon.

Kiinnostavaa on myös että vapaan kokoomuksen markkinatalouden kannattajat, ovat halunneet julkista rahaa yksityiseen hankkeeseen, eivätkä ole vaatineet markkinoita ottamaan vastuuta bisneksistään markkinatalouden ehdoilla. Kommunismi ja sosialismi elää siis vahvasti kokoomuksessakin, muttei tietenkään silloin kun kyseessä olisi huono-osaisten aseman parantaminen, vaan silloin kun kyseessä ovat eliitin huvitukset, jotka mielellään maksatetaan kansalaisilla, vastoin markkinatalouden ehtoja.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #23

Soinin "työväenpuolue ilman sosialismia" ja vasemmistoliitto näyttävät vastustavan rakentamista, jonka ne kokevat itselleen vääränlaiseksi. Perussuomalaiset vastustivat myös Tampereen ratikkaa (siellä ei-operaatiossa tosin paras liittolainen oli keskusta): http://www.aamulehti.fi/kotimaa/41-jaa-25-ei-1-tyh...

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Nämä poliittiset rintamalinjat tässä kysymyksessä ovat kiinnostavat.

Se, että amerikanvastaiset ovat #Guggenheim|ia vastaan on itsestäänselvyys. Lisäpiirteen tähän tuo, että Palestiinan kannattajille se on kaiken lisäksi amerikanjuutalaisen perustama.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Vetoaminen poliittisiin rintamalinjoihin on tällaisessa asiassa helppo, etten sanoisi halpahintainen ratkaisu. Sillä voidaan ohjata huomio pois esimerkiksi hankkeen kohtuuttomista taloudellisista ehdoista, rakennuksen huonosta istuvuudesta ympäristöönsä ja Guggenheimin toistuneesti karille menneistä hankkeista. Näihin viimeiksi mainittuihin kuuluvat esimerkiksi Las Vegasin, Rio de Janeiron, Meksikon Guadalajaran, Tokion, Taiwanin Taichungin, Hong Kongin ja Vilnan hankkeet. Jokseenkin kaikissa tapauksissa yhteisenä piirteenä on ollut, että taloudellisten asioiden noustua esiin, hanke on kuopattu. Herää kysymys, että onko Helsingissä todellakin ne maailman kaikkein vedätettävimmät päättäjät. Oireet viittaavat pahasti siihen suuntaan.

Käyttäjän JormaHelenius kuva
Jorma Helenius

Olen samaa mieltä kanssasi. Tapauskohtainen harkinta ei aina tarkoita, että mielipiteet olisi muodostuneet ikäänkuin poliittisen ryhmän mielipiteenä.Hankkeessa on järjellä ajateltuna niin paljon vastustamista puoltavia tekijöitä, että siihen ei tarvita puoluekantaa lainkaan. Hankkeessa on täysin avonita muunmuassa kaupunkikuvaan istumattomaan laatikkokasaan aijottu sisältö. Ei pelkkä rakennus vedä montaakaan ihmistä puoleensa. Miten on voitu laskea kävijäennusteet, kun ei ole varsinaista sisältöä ja näyttelysuunnitelmia yksilöitynä?Näyttelyt vetävät-jos vetävät- kiinnostavuutensa myötä. Nyt uskotaan hankkeessa kuin Linnanmäkeen...kun se kerran tehdään, niin sitten sielä alkaa lampata 500000 ihmistä joka vuosi. Siis jokavuosi täytyisi olla maailmanluokan meganäyttely, jonka kävijämäärä olisi suurempi kuin kaikkien muiden Helsingin museoiden yhteesä!!(Näin laskelman, että 500000 henkeä+ lipputulot toteutuisivat,jos joka 23 sekunti 20 € maksava asiakas ostaisi lipun vuoden ympäri aukiolpäivinä.) Ihan sama kuuluuko ökäämykseen...anteeksi kokoomukseen , vireisiin tai persuihin, aivan varmaa kuitenkin on että tyhjyyden ympärille rakennettava talo ei sellaista porukkamäärää vedä... realismin ymmärtäminen ja tajuaminen ei ole puolue sidonnista.Hyvin toit esille kuopatut esimerkit ja kysymyksen siitä, miksi keskeisimmissä kohteissa hankkeet ovat taloudellisista syistä kuopattu. Mikäli ei ole kyse koruptiosta tai poliittisesta lehmäkaupasta, täytynee olla kyse sellaisesta vetovoima-alemmuuskompleksista, mikä ylittää järjen rajat.
Haluaisin kysyä valtuutetuilta , että kuika selitätte sen, että Helsingin Kaupunginmuseon omat toimipaikat maksavat vuokraa tiloistaan Helsingin kaupungille, mutta ulkomaiselle Guggenheimin säätiölle lapataan rahaa ja ilmainen tontti sitä vastaan, että he tuovat pakkokeksittyä vierasta "kampetta" tänne näytteille?? Onko edes perustuslain mukaista vinouttaa kilpailua yhden "yksityisen" toimijan kohtuuttomalla tukemisella?
Ei kannata tehdä kohtuuttomasta ja utopististen laskelmien pojalle suunnitellun " museon" vastustamisesta turhan poliittista kysymystä, yksilö järjen pitäisi valtuustotasolla riittää. Kaavoitukseen ja rakennusvalvontaan ei voida säästösyistä palkata väkeä poistamaan asuntopulaa ja sitten muka löytyy 100 miljoonaa maksavaan +++ täysin turhaan, harvainhuviin. Kenen asialla valtuutetut ovat ja ketkä äänestävät tuolla tavoin ajattelevia?

Käyttäjän raimoilaskivi kuva
Raimo Ilaskivi

Entä jos Kokoomuksen valtuustoryhmä tekee väkisin ja poikkeuksellisesti asiasta ryhmäpäätöksen, silloin Guggenheim menee läpi. Mutta silloin myös huhtikuussa seuraisin entistä kiinnostuneemmin vaalitulosta Helsingissä!

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Se olisi aika yllättävää. Pitääkö Helsingin kokoomusta hyvin tunteva ylipormestari sitä mahdollisena?

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

Julkisuudessa keskustellaan jatkuvasti Guggenheimista ikäänkuin sen rahoituksen osalta olisi kyseessä kertaluontoinen panostus. Että kun se on rakennettu ja tontti sille luovutettu, niin se on siinä.

Näinhän ei ole. Rahaa tarvitaan lisää joka vuosi paitsi ylläpitoon myös taidehankintoihin.

Kiinnostaisi kuulla sopimuksesta, jossa olennaisena osana on vuotuisten taidehankintojen rahoitus. Mistä taidehankintoihin tulevat rahat? Arvotaanko tämä rahoittava taho joka vuosi uudelleen? Ja tuleeko mahtavat sakot, jos rahoitusta hankintoja varten ei enää löytyisikään isäntämaan tyhjenevästä kukkarosta?

Sopimusoikeuden pienetkin tekstit kannattaa syynätä tarkasti läpi mieluummin etukäteen kuin jälkikäteen.

Saamani käsityksen mukaan säätiö päättää hankinnoista ja siitä mitä kenellekin mistäkin maksetaan. Guggenheim tuskin tyytyy soppariin, jonka mukaan taidetta saa ostaa/lainata/vuokrata/näytteille asettaa muutaman tuhannen euron edestä per vuosi.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Puhe "taidehankinnoista" menee jo huumorin piikkiin. Meillä on monia museoita, jotka voisivat hankkia lupaavien suomalaisten taidetta. Jos niiden määrärahojen kimppuun eivät olisi hyökkäämässä kulttuuria vihaavat hallitukset ja valtuustot.

Guggenheimin yleismaailmallisen kokoelman yhteydessä hehkutetaan yleensä Mark Rothkon tapaisia taiteilijoita. Jos kaikki yhden museon pääsylipputulot kymmeneltä vuodelta käytettäisiin asiaan lyhentämättöminä, niillä tuloilla voisi ostaa yhden keskihintaisen Rothkon teoksen.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

"Sopimusoikeuden pienetkin tekstit kannattaa syynätä tarkasti läpi mieluummin etukäteen kuin jälkikäteen".

Ehdottomasti. Tätä varten Helsingin kaupungillakin on juristeja töissä, joiden juridiikan asiantuntemus ylittää aika tavalla keskivertovaltuutetun juridiset valmiudet. He eivät ymmärtääkseni voi hoitaa työtään leväperäisesti ollessaan mukana näissä valmisteluprosesseissa.

Mutta totta on sekin, etteivät hankkeen ajajat ole onnistuneet kommunikoimaan näitä raha-asioita kansalaisille täydellisesti.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Onhan tuota perusteltu että valtion/kaupungin pitää hankkia hotelleille uusia asiakkaita. Sipilä yrittää vedättää Soinia lupaamalla rahoitusta valtionyhtiöiltä kuten Finnavialta.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Ei sentään TP:n linnaa pureta Guggenheimin tieltä,

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Veronmaksajille tulee halvemmaksi jos kaatuu. Eihän sitä edes tarvita.

Käyttäjän MikkoPunkari kuva
Mikko Punkari

Kyseessä ei ole amerikkalaisuuden kannattaminen. USA:n venäjän-juutalaisen Guggenheim-suvun tarina on yksi järkyttävimmistä maailmanhistoriassa. Kehitysmaiden ryöstöä ja orjatyötä - sekä Venäjän bolsevikkien 1917 vallankumouksen rahoitus. Nyt halutaan siis Guggenheimista bolsevismin 100 v -juhlarakennus.
Mutta tämä tragedia ei ole asiassa edes tärkein.
Suomi on design- ja arkkitehtialalla maailman tunnetuimpia maita. Suuri määrä matkailijoita saapuu maahamme perehtymään tähän erityisyyteen. He vierailevat Helsingin kaikissa suomalaiskohteissa ja janoavat taiteilijoidemme näyttelyitä ja tuotantoa.
Olisi keskisormen näyttö maamme omille huipputason taiteilijoille, jos nuo teokset olisivat esillä maailmalla halveksitun ulkomaalaisen suvun galleriassa ... minkä arkkitehtuurikin on arvotonta halpatuontia ja näyttelyt styrox-taidetta haisevine maitopurkkeineen.

Kuvitellaanpa, että Helsingin paraatipaikalla olisi Alvar Aalto -keskus (tai Eliel Saarinen -keskus). Sellainen saisi aivan täysin erilaisen vastaanoton sekä turisteilta että suomalaisilta. Nämä nimet viittaavat taiteilijoihin - ei kehitysmaiden ryöstäjiin. Kun arkkitehteinä olisivat maamme uudet huiput (ellei sitten voisi kopioida suurten mestariemme suunnitelmia), niin pelkkä rakennus olisi nähtävyys. Tuo esitetty halkoliiterin ja navetan yhdistelmä pilaisi maamme arvokkaimman tontin - ja veisi Helsingin konkurssiin. Olen täysin varma, että suomalaiset voisivat rahoittaa tällaista suomalaista näyttelytilaa avokätisesti - itse lahjoittaisin huomattavan summan tällaiseen tarkoitukseen kansallisromantiikan hengessä.
Joskin toinen puoli asiasta on se, että Helsingissä on jo hienoja uusia rakennuksia (esim. pääkirjasto), missä näyttelyitä voitaisiin järjestää.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

New Yorkin raharikas Guggenheim-väki on löytänyt ”Pohjolan valkean kaupungin”. Sitä on hyvä vähän sävyttää tummasävyisellä rakennuskompleksilla ja vielä kaupungin paraatipaikalle.
Jotenkin tästä tulee mieleen hölmöläistarina, jossa kannetaan säkillä valoa taloon. Tämä tarina eroaa alkuperäisestä siinä, että valoa säkillä taloon ei kanna raharikkaat ”rapakon takaa”, vaan kantajat ovat kantaväestöä. Raharikkaiden tehtävä on katsoa armollisen hyväksyvästi, että työ tulee kunnolla tehdyksi. Näin toimitaan hyväuskoisten Hölmölandiassa. Jos tämä onnistuu, Guggenheim-väki rapakon takana voi hyvällä poksauttaa auki pullon jos toisenkin hyvää vuosikertasamppanjaa ja alkaa odotella kaikessa rauhassa ilman turhaa kiirettä lisenssimaksujen tuloutusta.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Samanlaisia ajatuksia on herännyt.

Asioista, joista Helsinki on kautta aikojen ollut tunnettu, kaikuu rasistinen tunnelma. "Pohjolan valkea kaupunki", "Itämeren helmi", "Lossen Gondor".

Tiedostava paremmisto haluaa pyyhkiä tuon maineen historiaan pykäämällä edustuspaikalle kammottavan rakennelman, "Minas Morgul" (suomeksi: "mustan noituuden torni").

http://www.kulttuuriakaikille.fi/index.php?k=13247

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kyse on Helsingin talouteen nähden varsin mitätttömästä asiasta, muutta useimmat negatiiviset palautteet ovat tervehenkisesti skeptisiä hankkeen onnistumisen ja todellisuuden välimaastoissa.

Huuskokaan ei ole ajatellut tätä päivää huomiseksi.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Helsingin valtuuston eli helsinkiläisten asiahan tuo viime kädessä on. Itse yritän journalistina kuvata tuota prosessia ja tuoda keskusteluun omalta osaltani uutta näkökulmaa. Toki myönnän, että olen vaikuttunut Bilbaon Guggenheimin menestymisestä siellä käytyäni ja sellaisen menestystarinan soisin kyllä pääkaupungillemme, mutta eihän se tietysti varmaa olisi.

Tässä tarjolle vielä yksi uusi kulma. Tilanne Uuden Suomen uutispuolella olevassa nettiäänestyksessä on se, että aika harva tuntuu uskovan Guggenheim-hankkeen toteutumiseen (äänestys löytyy jutun lopusta): https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/208888-nakokulma-...

Käyttäjän JormaHelenius kuva
Jorma Helenius

Asuntopulan poistoon ei ole muka varaa palkata kaavoittajia jne. Leipäjonot kasvavat ja ainoa mitä kaupunki on asian eteen tehnyt, on että jonot ovat viety vähän piilommalle." Museon" ajatellulle paikalle voitaisiin rakentaa asunnottomien asuntola ja leivän ja ruuanjako piste.Näillä toimilla näyttäisimme maailmalle miten, paljon kiitetty yhteiskuntamme todellisuudessa toimii.Itsenäisyys päivänä sielä voisi järjestää tavallisen kansan ja työttömien juhlat- saattaisikin olla 500000kävijää?Tulisimme itsekin huomanneeksi, että ylistetystä koulutuksestamme on vahingossa unohtunut etiika ja moraalioppi kokonaan.Saattaisimme kehittyä uudelle henkiselle tasolle, sellaiselle joka ei kehity sillä, että Guggenheim toisi tänne kullattuja vessanpönttöjä ja muuta tekotaidetta kalliiseen hintaan.
Jossain kommentissa vähäteltiin Guggenheim hankkeen kustannuksia. Toistan:jos ei ole varaa säästösyistä palkata arkkitehteja ja insinöörejä poistamaan asuntopulaa, niin miten sitten voi olla varaa 100 miljoonan "museoon"??? Helsinkiin on viimevuosina rakennettu älyttömästi hotelleja, mutta ei me kaupunkilaiset voida olla maksumiehiä niiden kannattavuuden takaamiseksi.
Myös oman kaupunkimme museoille ilmaiset tontit ja vuokravavapaus tasapuolisuuden nimissä.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Guggenheimin kävijäpotentiaalia laskettaessa voi käyttää lähtökohtana myös Bilbaon lukemia:
https://prensa.guggenheim-bilbao.eus/src/uploads/2...

Kävijöistä 37% on Espanjan sisäisiä kävijöitä. Espanjan väkiluku on 46 miljoona. Jos siis espanjalaisia käy noin 400000 Bilbaossa, väkilukujen suhteessa suomalaisia kävisi Helsingin G:ssa noin 50000... No, ehkä suomalaiset ovat espanjalaisia ahkerampia taiteen kuluttajia. (Prado Madridissa saa muuten vajaa 3 miljoonaa kävijää, joista kotimaisia noin 40%.)

Naapurimaa Ranskan osuus vierailijoista on 19%. Ranskan väkiluku on 66 miljoonaa, joten skaalaamalla saamme Ruotsista noin 30000 kävijää. Mikäli Venäjän potentiaali hyödynnetään samassa suhteessa, sieltä saamme noin 400000 kävijää. Siinähän se 500000 raja jon alkaa olemaan lähellä.

Bilbaon kävijöistä seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat Iso-Britannia, Saksa, USA, Italia ja Portugali. Espanja on briteille muutenkin kohde ja tavallaan naapurimaa, saksalaiset suuntaavat etelään ja Portugali on naapurimaa. USA, Italia ja muut on noin 25%, siis reilu 250000 kävijää. Edelleenkin, miten paljon he suuntaavat Suomeen - yleensä?

Etäisyyden perusteella skaalaamalla Helsingin G:n 500000 on aika pitkälti venäläisten kävijöiden varassa... Bilbao saa lähes 2/3 kävijöistään kotimaasta ja naapureista (Ranska, Portugali, Iso-Britannia), missä väestöpotentiaali on 186 miljoonaa. Ilman Venäjää Helsingin väestöpotentiaali naapureista on 32 miljoonaa, Venäjän kanssa 167 miljoonaa. Olen käsittänyt naapurit laajasti, siis koko Skandinavia mukaanlukien Tanska sekä Baltia.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Argumentointi Guggenheimin Suomeen saamiseksi menee pieleen jos Bilbaota hehkutellaan. Berliinin Guggenheimissä ei ollut kävijäitä koska oli surkea näyttelytilä mutta Bilbaossa on kävijöitä koska on upea arkkitehtuuri, eli turistit eivät hae Guggenheimia vaan vau-elämyksiä joita osataan rakentaa ilman Guggenhemiakin. Espanjan ilmastokaan ei ole Suomeen siirrettävissä.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Niin tuo Guggenheim Bilbaohan oli osana noin 1,5 miljardin projektia jonka EU rahoitti kun Espanja liittyi jäseneksi 1980-luvun lopussa. Siihen kuului mm metro, kansainvälinen lentokenttä, kaksi siltaa, kaksi kirjastoa, näyttelykeskus, konferenssikeskus, kolme museota, puistoja ja hallitorakennuksia. Budjetoitu rakennuskustannus oli 120 miljoona dollaria mutta paisui 230 miljoonan ennekuin se oli valmis. Alla olevasta linkistä löytyy mielenkiintoisia näkökantoja Bilbaon projektista mm Frank Gehry:n museon arkkitehdin mielipide: " Even Frank Gehry himself acknowledged in an interview with The Times that the Bilbao effect is ‘a bunch of bulls**t’."

http://www.woodsbagot.com/blog/the-bilbao-effect-i...

Käyttäjän KristianSheikkiLaakso kuva
Kristian Sheikki Laakso

Guggelin vastustus on mun mielestä niin perusteltua kun voi olla. Ensinnäkin, on naurettavaa, kun taiteen luomisesta maksetaan rojalteja. Toisekseen, ei tuolta maailmalta lähdetä helsinkiin asti kattelemaan jotain guggelia josta kukaan ei tiedä mitään. Käsi pystyyn kuka tiesi gukkelista yhtään mitään, ennen kuin sitä ruvettiin Suomeen väsäämään.

Guggelin puolesta puhuja Ari Lahti ei tiennyt mitään toista hanketta joka olisi yhtä järkevä...... no minäpä kerron, Iitin Tillolankankaalle rakenettava moottorirata. Ja mitäpä sille valtio lupasi. Guggeliin verrattuna ei juuri mitään. Taiteen ansiosta kukaan ei tiedä suomesta mitään ja jos joku jotain suomesta tietää, niin se johtuu moottoriurhelijoista.

Mutta kun moottoriurheilu ei ole korkeakulttuuria joita silmää tekevien rouvat ymmärtäisi.

Juha Muurinen

1. Satamalaitos kammoksuu kahden laituripaikan menetystä juuri kun risteilymatkustus on kasvussa.
2 Itämerellä seilaavat risteilymatkustajat ovat maissa vain rajoitetun ajan. Jos heistä 100 000 menee Guggeen, tarkoittaa se, että kauppoihin ja kahviloihin tulee 100 000 asiakasta vähemmän.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiitos kommenteista tähän mennessä. Laitan tähän vielä pieneksi ärsykkeeksi heille, jotka ovat ehdottoman varmoja Guggenheim-hankkeen surkeudesta, kirjoituksen, johon on niputettu Guggenheim-brändin tarina eri puolilta maailmaa.

Kaikki Guggenheim-museot ovat menestyksiä! (Kirjoittaja: Juha Viitala): https://juhaviitala.com/2016/11/06/kaikki-guggenhe...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Tämä tuttu tarina toimii perusteena nimenomaan Helsingin Guggenheimin vastustamiseen. Vara-Liettuastahan on kyse. Mutta kaikki sopii, kunhan ei valehdella valtionrahoitusta yksityiseksi.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Hyvä tietenkin, että erilaisia näkökulmia esitetään.

Bilbaota käsittelin hieman jo tuossa aiemmin.

New York ammentaa yli 50 miljoonasta vuosittaisesta kävijästä. Niistä G saa noin miljoonan, Metropolitan yli 6 miljoonaa. Ja nimenomaan säätiön ja New Yorkin kustannuskehityshän säätiön on ajanut franchising bisnekseen...

http://www.museus.gov.br/wp-content/uploads/2016/0...

Venetsian Guggenheim museota auttaa myös Venetsian suosio turistikohteena. Siellä on yli 9 miljoona henkilö-yötä vaikkapa Helsingin 3,5 miljoonaa vastaan. En ole itse käynyt palatsissa mutta olen tosiaan ymmärtänyt, että se on sekä paikkana että taiteeltaan käymisen arvoinen. (Venetsialaisia itseään kuuluu jo hieman nyppivän tuo tungos...)

Ja olihan Peggy Guggenheim persoonallinen nainen. Väitti maanneensa Euroopassa 1000 miehen kanssa. Eikä nyt välttämättä köyhänä sukulaisena ollut ihan parhaissa väleissä edes iso G:n kanssa. Oli jo melkein luvannut kokoelmansa Tate Gallerylle mutta sitten englantilaiset laittoivat hänen koiransa karanteeniin Englantiin saavuttaessa... Niin pienestä voi kaikki olla kiinni. (Venetsian kaupungille tehty tarjous taas kaatui laskuun lahjaverosta!) Joten kyllä tuon persoonallisuusluokan naisen perintöä jo kannattaakin käydä katsomassa...

http://www.telegraph.co.uk/news/obituaries/1007646...

JK. Sitä Peggyn residenssiä vaan ei saa siirretyksi Helsingin G:iin millään.

Käyttäjän reijokallinen kuva
Reijo Kallinen

En vastusta tätä museohanhetta. Vastustan vain veronmaksajien varojen käyttöä ko. tarkoitukseen. Todettakoon, että Guggenheim on lakkautettu Berliinistä. Abu Dhabin
museo on vuositolkulla myöhässä. Ennuste on, että projekti olisi valmis vuonna 2019. Mitään varmuutta ei tuosta kuitenkaan ole. Lohduttakoon joitain se, että rakennuksen paalutus on valmiina. Siinä kaikki!
Sopimus rakentamisesta on toki tehty jo vuonna 2006. Ei ole kiirellisimpia töitä tuokaan hanke.
On aivan selvää, ettei tuo etene nyt eikä koskaan . Taitaa olla niin, että öljymiesten rahat menevät parempiin tarkoituksiin kuin Guggenheimin museoon.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Ruotsalaisen diplomaatti Raul Wallenbergin satutarinaa juutalaisten pelastajana natsien kynsistä on ihailtu suomalaisissa kenraalisuvuissa bisnesten suuntautuessa nyttemmin mm. maailman metsien omistukseen.

http://www.hs.fi/kulttuuri/a1305553379720

Aatos Erkon usa:laisen lähiomaisen juutalaisuudella on perusteltu Sanoma Oy:n sympatiaa Guggenheimia kohtaan. Sanoman suurperijä Rafael Seppälä on Mallorcan huvilaltaan käsin tukenut voimakkaasti Hitlerin vainoista kärsimään joutuneiden mahdollisuutta saada kompensaatiota myös suomalaisilta veronmaksajilta.

Yhdessä, vannotaan Suomessa taas koko ensi vuosi.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Täällä on verrattu Kruunusiltojen kustannuksia Guggenheim-museoon. Ne eivät ole vertailukelpoisia. Silta on silta ja museo on museo. Sillat rakennetaan helpottamaan kaupunkilaisten liikkumista. Laajasalon väkiluku tuplaantuu voimakkaan asuntorakentamisen (kerrostaloja ym.) myötä Kruunuvuoren rannassa ja sen lähialueella. Laajasalossa asuu jo nyt lähes 17 000 ihmistä. Saaresta ei johda nyt kuin yksi yleisen liikenteen kulkuväylä ja sekin sillan yli Herttoniemeen. Raitiotieliikenne Kruunusilloilla tulee helpottamaan kaupunkilaisten kulkemista niin työ kuin vapaa-ajan matkustamisessa. Siitä ei mene lisenssimaksuja ”rapakon” taakse Nykin raharikkaille, vaan kaikki hyöty pysyy kotikaupungissa. Siltoja tullaan käyttämään myös hälytysajoneuvoliikenteessä. Arkkitehtonisesti pisin Kruunuvuoren silta on kaunis ja se tulee olemaan eduksi Helsingille.

http://yle.fi/uutiset/3-6693776

http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kruunusillat

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Lehtien kulttuuriosastoissa esitelty Otavan kirjallisuustoimittaja Antti Arnkil kuuluu wikipedian mukaan suomalaiseen metsänhoitajasukuun, kuten myös Paavo Lipponen jonka isä toimi valtion ylimetsänhoitajana. Lipposen glooriaa lisää kaksi Mannerheim-ristillä palkittua setää.

Joskus onkin tuntunut siltä, että meitä yhtiöiden metsäpalstojen välissä syntyneitä ja kasvaneita pidetään yhtöiden maaomaisuuteen verrattavissa olevana omaisuuseränä, eräänlaisina lestadiolaisina, vaikka olisimme kiertäneet muutakin kuin Senaatintoria..

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset