*

Markku Huusko

Vanha levy, Sixten Korkman

  • Tästä tilastokeskuksen käyrästä näkyy, että Suomi on kasvu-uralla.
    Tästä tilastokeskuksen käyrästä näkyy, että Suomi on kasvu-uralla.

Suomen hallitus valmistautuu ensi viikon puoliväliriiheen yllättävän mukavissa taloudellisissa oloissa. Vaan silti meillä jaksetaan synkistellä.

Tilastokeskus kertoi kiirastorstaina, että Suomen työpäiväkorjattu bkt kasvoi helmikuussa kolme prosenttia viime vuoden helmikuusta. Tammikuussa bkt kasvoi tarkentuneiden tietojen mukaan 3,7 prosenttia vuoden takaisesta.

Pitkästä aikaa kovia lukuja. Ainakin pankkiekonomistit ovat innoissaan, Uusi Suomi raportoi pääsiäisenä.

”Yli kolmen prosentin kasvua jo parina kuukautena perätysten ja luottamusluvut povaavat jatkoa. Mahdottomana pidetty käymässä toteen?” twiittasi OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.

”Ilman vakavia suhdannetöyssyjä tuo 3 prosentin nousu voisi jatkua 2017”, reagoi Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki Twitterissä.

”Ja nyt jos ennusteet ovat olleet noin puolessatoista prosentissa, niin kyllä tämä alkuvuosi näyttää siltä, että ne ovat jäämässä jälkeen, jos tämä tätä vauhtia menee”, Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju totesi tänään Iltalehdessä.

Samaan aikaan kuluttajien luottamus on korkeimmillaan yli kuuteen vuoteen. Tammikuussa 49 prosenttia uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista vain 14 prosenttia arvioi maamme talouden huononevan.

Mutta ettei niin sanottu totuus unohtuisi, on meitä suomalaisia joidenkin mielestä jatkuvasti ruoskittava.

”Olemme pitkään kärsineet Nokian ja paperiteollisuuden vaikeuksista, maailman investointilamasta ja Venäjän-viennin romahduksesta…  Olemme pelkureita, ja tuo pelko on historian valossa ymmärrettävää. On koettu nälkää ja kärsitty lamaa, on käyty sota veljiä vastaan ja sotia itänaapuria vastaan. Pelon juuret ovat syvällä. Mutta ei sille enää aikoihin ole ollut entisen kaltaisia perusteita. Voisimme jo rohkaistua”, tilittää muun muassa valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtajana pitkään työskennellyt Sixten Korkman Helsingin Sanomissa aivan kuin surkuttelisimme parhaillaan jossain syvimmän kuilun pohjalla vailla valon pilkahdustakaan.

Ja ensi viikolla kuulemme lisää heikkouksista ja uhkakuvista. Silloin valtiovarainministeriö julkaisee tuoreimman kasvuennusteensa, johon lienee taas kaivamalla kaivettu ahdistuksen aiheita, vaikka tosiasiassa maailma hymyilee meille juuri nyt leveästi.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ylöspäin mentiin samassa määrin viimeeksi vuoden 2010 keväällä, kunnes AKS pani satamat jumiin. Timo Räty ei enää ole AKS:n kuninkaana, joten edellytykset ovat tällä kertaa paremmat.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Juu, kyllä Suomi on ihan toiminkin sössinyt. Nyt on kikyä ja maailman vetoapua päällä, eli ei hullumpi tilanne ensinkään.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Suhdanteet ovat puolellamme, joten nyt p*rk*l* hanaa!

Se mikä ei todellakaan ole puolellamme, on ikärakenne ja sen lannistava kehitys. Syntyvyys laahaa pohjalla, ja kun maahanmuutollekin nyrpistellään, ei työlle kohta riitä tekijöitä.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Aika monessa paikassa on pulaa nykyisinkin, vaikka työttömiä on maassa yli 300 000. Tässä juttua runsaan puolen vuoden takaa: "Uudet avoimet työpaikat ovat TEM:n mukaan lisääntyneet kahdeksassa ammattiryhmässä. Eniten uusia paikkoja oli rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden ryhmässä ja toiseksi eniten prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden ryhmässä. Haussa on nyt myös asiantuntijoita sekä toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöitä. Tyypillisesti pulaa on myös sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöistä". Lähde: http://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-200000...

Toivottavasti hallitus puoliväliriihessään keksii jotain tähän kohtaanto-ongelmaan. On puhuttu muun muassa muuttoavustuksista.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Valmet Automotive ei ainakaan ole kohtaanto-ongelmaa pahentamassa, kun se ei uusilta koulutettaviltaan edellytä juuri muuta kuin kykyä tehdä töitä käsillä, ja kestävyyttä työskennellä seisten. Loppu on perehtymistä, yrityskulttuurin omaksumista ja asiaan keskittymistä. Vanhan liiton duunipaikka, niin modernia teknologiaa kuin se edustaakin!

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö Vastaus kommenttiin #10

kuulumme siis Itä-Eurooppaan jonne autojen kokoonpanolinjoja koko ajan perustetaan, Slovakiaan, Romaniaan ja Suomeen.

Ja Meksikoon, josta Trump yrittää saada niitä takaisin USA:an.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #12

Kun Uudestakaupungista lähdetään meridiaania myöten kohti etelää, hollille todellakin osuvat sekä Slovakia että Romania. Maantieteelle emme voi mitään, joten se kannattaa käsitellä saavutettuna etuna!

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö Vastaus kommenttiin #13

Rajat ovat niinkuin ne piirretään, ainakin Sitran mielestä. Heidän papereissaan Itä-Suomeen jää kansallismaisemat, joita voi käydä itkuvirsien veisuun lomassa ihailemassa. Lännessä alettaneen koota Tesloja Vaasassa, sekä laivoja lisää Turussa, mistä tosin Viking Linen viimeisin tilaus lipsahti Kiinaan.

Sitran toimeenpano-osasto, Sipilän hallitus, korjaa "resurssiviisasta" Suomea.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Tilanne on mielenkiintoinen. Hallituksen riihi siirtyi vahingossa yli vaalien. Kun leikata ennen ei tehnyt mieli tai muuten synkistellä. Sattuneesta syystä. Nyt juuri ennen tulee sitten yksi positiivinen singnaali jonka tulkitseminen ja jolla politikoiminen tullee olemaan jännittävää seurattavaa.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Puoliväliriihi painottuu sisäministeri Risikon mukaan turvallisuusasioihin:
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/218810-risikko-pu...

Mutta aivan varmasti rahastakin puhutaan.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Ymmärsimme ilmeisesti tuon Korkmanin tekstin eri tavalla. Minä kun ymmärsin, että Korkman yritti kritisoida juuri sitä perisuomalaista suhtautumista, jota itsekin blogin perusteella odotat Valtiovarainministeriöltä.

Että jospa yritettäisiin ruokkia positiivista kierrettä, sen sijaan että väkisin etsitään sitä tuhkaläjää, josta saisi jotain päälle ripoteltavaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Minäkin ymmärsin Korkmannin lausunnon samalla tavalla kuin sinä. Mutta en usko, että Huuskokaan sitä kovin toisella tavalla on ymmärtänyt, vaan korosti vain sitä, että todennäköisesti Korkman on oikeass tuossa uumoilussaan, miten asiaan tullaan suhtautumaan.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Kyberturvallisuutta vahvistetaan, uusia elimiä perustetaan, mutta kuka niitä tarvitsee?

Läntiset sivilisaatiot tuhoutuvat jos eliitti suojaa itsensä kohtuuttomia etuja kahmien.

http://www.bbc.com/future/story/20170418-how-weste...

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Ei aihetta iloon, sosiaalinen aikapommi käy, kasvun hedelmät menee tehtyihin virheisiin.

Puolimiljoonaa on työttömänä, joten toivon pilkahdukset vähitellen hiipuvat taloudellisesti turvatusta elämästä. Keppiä, keppiä, sitä tarjotaan. Moniko päättäjistä sitä kestäisi päivästä ja vuodesta toiseen?

Työtä ja toimeentuloa nämä ihmiset tarvii, ja on "kaikkien" päättäjien vastuu tehdä sellaista politiikkaa, että tulonjaossa luodaan työpaikkoja että työllistäminen kannattaa, ja että palkalla tulee toimeen, nyt tulonsiirrot suosivat jo ennestään hyvintoimeentulevia.

Ensimmäinen syy on se, että neljäsataatuhatta (400.000) suomalaista on pudotettu pois yhteiskunnan rattaista, heidät on "syrjäytetty" yhteiskunnasta vastoin suomalaista perustuslakia. Työttömyydestä johtuen luottokelvoton on menettänyt kansalaisoikeutensa, josta seuraa se, että työpaikkaa, asuntoa ja muita elämisen perustarpeita ei voi enää tavoittaa. Ne neljäsataatuhatta on tallottu maanrakoon ylikansallisten velkojien ja perintäyhtiöiden toimesta. He kokevat elämänsä niin, että parempi jonottaa leipää, kuin maksaa työtulostaan vippifirmojen ja perintäyhtiöiden kassaan suurin osa tuloistaan. Jos töitä sattuu saamaan se menee vanhojen velkojen maksuun, josta puolet menee veroparatiisien perintäyhtiöille.Sieltä kuopasta kenelläkään ei ole motivaatiota yrittää nousta, sillä yhteiskuntaan palaaminen kestää jopa yli kaksikymmentävuotta, herätkää päättäjät sosiaalinen aikapommi käy. Suurin osa työelämän ulkopuolella olevista, jotka ovat pääkaupunkiseudulla, asuvat vuokra-asunnoissa. Vuokrien suuri kasvu on heikentänyt huomattavasti näiden ihmisten ostovoimaa, vuokratuet menevät keinottelijoiden taskuun.

Tämän lisäksi liian huono sääntely pikavippimarkinoilla on johtanut siihen, että suurella osalla (nuorilla) on velkaa ja yhä useampi (nuori) on ulosottovelallinen. Tämä vaikuttaa huomattavasti palkkojen vaatimustasoon, kun mietitään kannattaako työtä ottaa. Työllä pitäisi siis kattaa isot velat ja korkeat vuokrat ja ylimenevällä pitäisi yrittää tulla toimeen. Monia nuoria on myöskin todettu ulosotossa varattomaksi, joten velallisten määrä on paljon suurempi kuin tilastot antavat olettaa

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Korkman: "Meiltä puuttuu rohkeus uudistaa ja panostaa, tähdätä korkealle."
---
Vuodet Alankomaissa ja etenkin Yhdysvalloissa, vaikka maamme olisi sen edellä blogin mainitsemissa asioisssa, opettivat, että puutteistaan huolimatta juuri vitaalisuus, muutoskyky, rohkeus, ketteryys ja tavoitetietoisuus ovat siinä kulttuurissa kenen tahansa havaittavissa.

Ei ole sattuma, että professori Bengt Holmströmin työpaikka on ollut Boston ja MIT. Ko. maassa menestyvillä suomalaisilla on eräitä yhteisiä piirteitä ja osa heistä on sinne muuttanut voidakseen toteuttaa juuri sitä unelmaansa, jolle ei näkynyt kohtuullisia mahdollisuuksia kotimaassa

Suomi on nyt hiljalleen ja osittain vastoin omaa etuaankin omaksumassa keski- ja latino-eurooppalaista toiminta- ja hallintokulttuuria, joka on EU:ssa saanut Ranskan ja Saksan sekä Välimeren ongelmamaiden (GIPS) vahvan akselin vuoksi korostetun aseman.

Meillä ei ole kanttia poiketa tästä painoarvollamme, vaan tuntuu siltä, että me "seuraamme" tai "peesaamme" jatkuvasti muita, koska meiltä on osittain kirvonnut kyky/ halu huolehtia omista eduistamme ja ote omiin vahvuuksiimme sekä luottamus omaperäisiin kykyihimme ja ratkaisuihimme.

Meillä ideoiden menestyminen riippuu yhä liialti siitä, kuka ne esittää, ei itse ideoiden laadusta. Mikä saa meidät edelleen toimimaan niin - myös aikoina, jolloin ei olisi aikaa?

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Nyt henkilökohtainen omantunnonkysymys Huuskolle: Olisiko tämä kasvuhype tullut ilman KIKY:ä?

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiky auttaa, ainakin se on parantanut tunnelmaa verrattuna sitä edeltäneeseen riitelyyn. Kasvun varsinaisia syitä pitää hakea Euroopan kohentuneesta taloudesta, tulevaisuudenuskon heijastumisesta rakentamiseen, Suomen parantuneesta turismibisneksestä, Venäjän lievästä toipumisesta jne.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Hoitsuna voin todeta, ettei palkka ole noussut ainakaan viiteen vuoteen ja ne ylimääräiset minuutit / työviikko vietän varmaan tupakilla.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

" tulevaisuudenuskon heijastumisesta rakentamiseen"
Mitä meillä rakennetaan... sellutehtaita ja Pudasjärvelle hirsinen ja Kuhmoon CLT koulurakennukset... ja jotkut jossain länsimetroa... Ihmiset eivät vielä ole uskaltautuneet.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Olisinko huru-ukko ja epärehellinen, jos toimittajana esittäisin suoraan, että yksi osittain jo syöty 3%:n kiky ei riitä, vaan niitä (tavalla tai toisella) tarvitaan - jotta aiottu vaikutus toteutuisi - useampia, ehkä 3-4 lisäkikyä?
Miksi meitä varjellaan tältä tulevaisuusnäyltä? Onko se liian synkkä, vai inhorealistisuudessaan päättäjien ja median luomaa uskoa, toivoa ja positiivisuutta järsivä näky? Vaatiiko "vastuullinen" nousu-usko -agendan vahvistaminen tämän asian salaamista? Vai onko se fakta?

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Ei kai nyt taas aleta kuvittelemaan, että noususuhdanne tulee ja hoitaa Suomen rakenteelliset ongelmat.

Yritetään nyt ihmeessä hoitaa ne rakenteet kuntoon, kun asia on vielä omissa käsissämme. Tarkoitan siis mm. julkisen talouden velkaantumista, tappavan kireää kokonaisveroastetta sekä jäykkiä työmarkkinoita.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Uusi maakuntahallintoporras saattaa olla vastaus huutoosi.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Joo, maakuntahallintoon ja sinne siirtyvään soteen saadaan kyllä kaikki kasvun tuotot mukavasti siirrettyä pois kansalaisten ulottuvilta.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

#20:

Hyvä pointti - taitaa tosiaan olla tulossa uusia 'rakenteita' tältä keskustavetoiselta hallitukselta.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Suuri rakenteellinen ongelma on se, että työpaikat ja työntekijät eivät kohtaa Suomessa optimaalisesti. Hallitus yrittää puuttua siihen puoliväliriihessä. Katsotaan, kuinka onnistuvat.

Käyttäjän Juha-PetriJantunen kuva
Juha-Petri Jantunen

Kukin voi katsella BKT-käppyrää ja kuvitella itsensä paljon fantastisemman kasvun vuodenvaihteeseen 2011. Käppyrän jatko on kuitenkin jotain ihan muuta. Koko käppyrä näyttää lähinnä vaimenevalta värähtelyltä, joka tasaantuu vuoden 2006 tasolle.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Talous kasvaa, mutta teollisuustuotanto ja vienti eivät.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Helmikuun vienti oli 4% korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

http://tulli.fi/tilastot/tilastojulkaisu/-/asset_p...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

On hyvä muistaa, miten kauppatase voi heitellä - tässä v. 2014:
http://www.iltalehti.fi/talous/2014070818471626_ta...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Innostuminen on hieno piirre, mutta kontekstuaalisuus myös. Yksi risteilijäkauppa tai venäläisturistien aktivoituminen saattavat heittää lukemia. Tässä ilouutinen v. 2014, jolloin myös innostuttiin:
http://www.iltalehti.fi/talous/2014070818471626_ta...
Siksi jalat maassa.

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Aika jännä kun yleensä nuo valtiovarainministeriön ennusteet ovat olleet yltiöpositiivisia eikä hallituksessa olleet ole uskoneet sitäkään vaan lisänneet vielä 0.5-1 prosenttiyksikköä extraa VM:n arvioihin.

Tunnelmat ovat kyllä positiiviset täällä "kentällä" kunhan valtiovalta ei ala nyt sotkemaan ja jakamaan tuota "jakovaraa" mikä talouskasvusta mukamas syntyy jo ennenkuin se pääsee edes syntymään.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Ei tämä tuorein nyt kauhean yltiöpositiivinen ole. VM: Suomen BKT:n kasvuvauhdin ennustetaan olevan 1,6 prosenttia v. 2016 ja hidastuvan 0,9 prosenttiin v. 2017.

http://vm.fi/documents/10623/3856530/Budjettikatsa...

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Eikö parin vuoden aikana "kaikki asiantuntijatkin yllättänyt ja ennalta arvaamaton" kansainvaellus ole jo syönyt tuota potentiaalista jakovaara noin 1,5 md€. Tätä kansliapäällikkö Erkki VIrtasen arviota tuskin voimme kevein perustein kieltääkään.
http://www.talouselama.fi/uutiset/kova-arvio-ess-s...

Se on merkittävä erä, joka on siis poistunut "jakovarasta ja työkalupakista".

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

On eräs elvytyskeino, joka ei lainkaan rasitaisi valtion eikä kuntien budjetteja. Se on eläkeindeksin oikeudenmukaistaminen. Se rahoitettaisiin finanssikeinottelijoiden keplottelukäyttöön annetusta 180 miljardin euron eläkepotista. Noita rahoja olisi käytettävä tarkoitukseen, johon ne on kerätty eli eläkkeiden maksuun. Näin nostettaisiin ihmisten joukkoon köyhät eläkeläiset, jotka ovat tippuneet lattian läpi leipäjonoihin.

Eläkkeiden oikeudenmukaistaminen ei leikkaisi lainkaan valtion budjettia vaan nostaisi kulutusta ja ALVia, koska vähävaraiset kantavat rahansa ruokakauppoihin. Eläkkeiden korotus siis olisi elvytysruiske taloudelle ilman että valtion velka lainkaan lisääntyisi.

On eläkeyhtiöiltä todella hävytöntä taktiikkaa usuttaa köyhät nuoret ja köyhät eläkeläiset toistensa kimppuun. Usein on kysymys samoista perhekunnista. Eläkeläiset yrittävät useinkin vähistä varoistaan auttaa työttömiä ja alipalkattuja jälkipolviaan. Kysymyksessä on ylisukupolvisen köyhyyden lisääminen.

Siitä vain toimiin korjaamaan karmeaa vääryyttä, eduskunta ja hallitus!

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Minun mielestäni kaikkein suurin elvytys saadaan aikaan kun lopetetaan tuo tai ainakin puolet tuosta noin 30 miljoonan vuosittaisesta kuorma auto kuskauksesta järvi Suomesta/järvi Suomeen rannikolta ja rannikolle .

Lopetetaan aiheeton rannikkoseutujen tuki, Lopetetaan multi miljoona tonnien kuorma auto liikenteeseen perustuvien rannikko satama hubien käyttö.

Alloitetaan suoraliikenteet järvi suomesta suoraan keski euroopan jokialueille. Kaksinkertainen säästö . molemmissa päissä kuorma auto liikennematkat minmoidaan ja rannikkosatama siirrot lastaukset ,varastoinnit ja ylimääräiset vienti tuonti organisaatiot huolitsijat ja muut ylimääräiset lastitarkastajat terveystarkastajat ,työtarkastajat jne... jäävät pois rasittamasta valtiota ja teollisuutta uuden digitalisaation robotisaation ja uusien keveämpien laivojen avulla toteutettavassa logistiikassa.

Edellytys on että laitetaan meidän vesiliikenne verkko kuntoon.

Ja aloitetaan EU liikennestrategian mukaiset liikenteen kehittämistoimet sen sijaan, että piiperretään vuositolkulla taksilupien parissa, kuten se olisi maamme ainoa liikennelogistinen ongelmamme. Ei myöskään logistiikan rakennekysymyksissä auta yhtään liikenneverkon yksityistämien . Päinvastoin se auttaa nykyisen katastrofi linjan ja menon jatkumoa

Meidän liikenneverkon kehittäminen kilpailukyiseksi on noin viidentoista miljardin kysymys maamme logistisissa kustannuksissa; jotka mm eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportin 6/2013 mukaan ovat jopa kaksinkertaiset verrattuna kilpailijoihin.

Jälleen karmea esimerkki 13.4.2017 Talouselämä lehdessä ,siitä miten valittua liikennepoliittista linjaa tuodaan mediassa esiin ja miten linjaa puolustetaan, vaikka faktat niin ilmastopäästöistä, energian kulutuksesta ja valtion liikenneverkkokustannuksista kertovat väistämättömästi sen että "tartteis tehrä" jotain...

http://www.talouselama.fi/uutiset/suomen-tavaravir... em faktan tulisi herättää päättäjät aloittamaan ja suunnittelemaan miten maahan saataisiin saadaan vaikka Ruotsin mallin mukaisesti

(mm Tukholman ja Ruotsin länsirannikon välillä 14 sisämaan satamaa joista on suora yhteys mereen ja siten euroopan markkinoille- meillä ainoastaan saimaan alue )

Järvi Suomen tavaralogistiikka virrat EU liikennestrategian mukaisesti maanteiltä vesille , maassa jossa euroopan kolmanneksi tihein vesiväylästö(jota ei ole yhdistetty toimivaksi vesitieverkostoksi),ja joka ylpeilee talvimerenkulusta ja jäänmurrosta.
https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2...

Mutta tuskin aihe on esillä hallituksen puoliväliriihessä..... vaikka pitäis....

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset