*

Markku Huusko

Ketä uskoa vai Jaakko Kianderia

  • Ilmarisessa vaikuttava ekonomisti Jaakko Kiander uskaltaa olla optimistinen. Arkistokuva: Petteri Paalasmaa
    Ilmarisessa vaikuttava ekonomisti Jaakko Kiander uskaltaa olla optimistinen. Arkistokuva: Petteri Paalasmaa

Ilmarisen Jaakko Kiander ja valtiovarainministeriön Mikko Spolander ovat juuri tehneet keväiset ulostulonsa. Molemmat yrittävät mahdotonta, ennustaa tulevaa.

Talouden muuttujia, joista useimpiin emme voi vaikuttaa, on mahdoton määrä. Pääosa näistä Suomeen vaikuttavista muuttujista tulee kansainvälisestä taloudesta: euroalueelta, Yhdysvalloista, Kiinasta, Intiasta, Venäjältä jne.

On tietysti joitain tekijöitä, joihin me suomalaiset voimme vaikuttaa: yleinen poliittinen vakaus, verotus, kilpailukyky johon liittyvät palkat jne.

Ilmarisen Kianderin tiimi pukkasi eilen ulos muihin ennustajiin verrattuna poikkeuksellisen optimistisen näkemyksen, jonka mukaan maamme talous kasvaa tänä vuonna kaksi prosenttia (kuten myös ensi vuonna), työllisyys kohenee ja viestinä on, että Suomen julkisen talouden alijäämä supistuu. (Ilmarisen talousennuste luettavissa tämän linkin takaa)

Valtiovarainministeriön Spolanderin tiimi arvioi puolestaan viime viikolla pessimistisemmin, että Suomen talous kasvaa tänä vuonna vain 1,2 prosenttia (ensi vuonna enää 1,0 prosenttia). Työllisyys sentään kohenee senkin mukaan, mutta viestinä on, että talouskasvu ei riitä poistamaan julkisen talouden alijäämää. (VM:n taloudellinen katsaus luettavissa tämän linkin takaa)

Julkisen talouden osalta kumpikin on omalla tavallaan oikeassa, mutta katsotaanpa sitä talouskasvua.

Alkuvuoden kuukausina Suomen talous on tilastokeskuksen mukaan rallatellut jopa kolmen prosentin kasvulukemissa, konkurssien määrä on romahtanut, kuluttajien luottamus on noussut hurjasti ja yritykset ovat tänään julkaistun EK:n suhdannebarometrin mukaan hyvin luottavaisia loppuvuoden suhteen.

Vienti kasvaa tänä ja ensi vuonna 3 – 4 prosenttia niin Ilmarisen kuin VM:nkin papereissa, mikä on suuren ilon aihe koko Suomen kansantalouden kannalta. Yksityisessä kulutuksessa ja investoinneissa Kianderin ja Spolanderin ekonomistiporukoiden ennusteet poikkeavat.

Edellinen on kulutuksen suhteen optimistisempi ja arvioi kasvuksi 1,5 – 2,0 prosenttia, kun taas jälkimmäisen mukaan oltaisiin yhden prosentin molemmin puolin.

Ero näyttää pieneltä, mutta on kansantalouden mittakaavassa jättimäinen; yksityinen kulutus on yksittäisistä kysyntäeristä suurin kattaen noin 300 miljardista eurosta yli kolmanneksen.

Ilmarinen näkee asian näin: ”Suotuisat odotukset lisäävät kotitalouksien lainanottohalukuutta ja pitävät säästämisasteen matalana, mikä tukee yksityistä kulutusta ja rakennusinvestointeja”.

Valtiovarainministeriö sen sijaan muistuttaa tuoreessa raportissaan kaikista maailman riskeistä, mutta jättää itselleen takaportin myös paremmalle tulevaisuudelle: ”Kotitalouksien kulutuksen kasvu perustuu vaatimattoman ostovoiman oloissa vahvaan luottamukseen, joka voi vahvistuessaan vielä kiihdyttää kulutuksen kasvua”.

Eli me kuluttajat voimme syöstä VM:n ennusteen romukoppaan, panna talouden pyörät hyrräämään vaikka lisää velkaantuen ja luoda töitä kymmenille tuhansille suomalaisille. Veikkaan, että näin myös teemme.

Jo liikkeelle lähteneissä investoinneissa Ilmarinen näkee edelleen 4,0 - 4,5 prosentin kasvua tänä ja ensi vuonna, kun VM tyytyy maltillisempaan noin kolmen prosentin kasvunäkemykseen.

”Investointeja kasvattavat vilkkaan asuntorakentamisen lisäksi myös teollisuuden kasvavat kone- ja laiteinvestoinnit. Investointien kasvu onkin tärkein yksittäinen tekijä, joka nopeuttaa talouden kasvua”, Ilmarinen otaksuu optimistisesti.

”Investointien kasvu edellyttää suotuisaa kokonaiskysyntää, johon sekä koti- että ulkomaiset epävarmuudet voivat vaikuttaa negatiivisesti”, VM puolestaan toppuuttelee.

Tälläkin puolella me kuluttajat olemme osaltamme avainasemassa, koska varsinkin asuinrakentaminen on paljon siitä kiinni, mitkä ovat markkinatunnelmat.

Vaan miten tässä käy? Itse olen kallellaan uskomaan siihen, että Kianderin ryhmän maalailema positiivisempi tulevaisuudenkuva toteutuu.  Entä sinä, hyvä lukija, oletko kianderilaisia vai spolanderilaisia?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Molemmat ovat todennäköisesti pielessä, mutta tässä tapauksessa kyseenalaistaisin Kianderin tiimin motiiveja vähemmän, koska siellä tuskin kysellään puoluetoimistolta neuvoa.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Tämä arviosi pitää nähdäkseni sisällään olettamuksen, että VM:n virkamiehet kysyvät puoluetoimistoilta neuvoa. Itse en olettaisi ihan niin rankasti, mutta kyllä nuo ministeriön näkemykset välillä hieman oudoksuttavat. Nyt esimerkiksi pitää ilmeisesti olla niin pessimistinen kuin olosuhteet sallivat.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Teollisuuden tilauskirjat ovat olleet hyvällä mallillaan ensimmäisellä vuosineljänneksellä ja tilauskannan odotetaan kasvavan edelleen.

Nykyhallituksen toimet ja kiky:n vaikutukset alkavat näkyä nyt aivan selvästi positiivisina talousuutisina liki kymmenen vuoden hörhöilyn jälkeen ja luottamus talouteen on edelleen kasvussa.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Sipilän hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat tehneet yhteistuumin oikeita päätöksiä Suomen kilpailukyvyn kohentamiseksi, olen samaa mieltä. Vähän natisten ratkaisut ovat syntyneet, mutta kaikki kunnia tekijöille.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Kahden prosentin vuosikasvulla Sipilän hallitus pääsisi pälkähästä ja Sipilä jatkaisi seuraavankin vaalikauden.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #5

Sipilä, Orpo ja Soini puolueineen voivat tässä saada sulan hattuunsa. Jos vielä julkisen talouden velkaantuminen oikeasti saadaan aisoihin, niin opposition poliittinen asearsenaali kutistuu oleellisesti.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Hallituksen kummisetä, EK, on kieltänyt melskaamasta näillä numeroilla, niin ennusteilla kuin jo toteutuneilla. Nyt nimittäin tähdätään syksyn tuloneivotteluihin, joihin liittyy pyrkimys vyöryttää paikallista sopimista, ja kovin rehevissä oloissa se kävisi perin kalliiksi, siksi sordino.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

En usko varsinaiseen kieltoon, mutta totta on, että VM on hyvin maltillinen talousnäkemyksineen. Ministeriön seuraava ennuste tulee ulos 21.6. Silloin on käytettävissä kansantalouden tilinpidon vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen toteutunut luku, VM:n Mikko Spolander muistutti Twitterissä minulle.

Vuonna 2016 Suomen BKT kasvoi 1,4 prosenttia, eli VM:n ennuste tälle vuodelle (+1,2%) on jopa sen alle. Tässä tilastofaktaa viime vuodelta:

http://www.stat.fi/til/vtp/2016/vtp_2016_2017-03-1...

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Hallituksen kummisetä, EK, on kieltänyt melskaamasta näillä numeroilla, niin ennusteilla kuin jo toteutuneilla. Nyt nimittäin tähdätään syksyn tuloneivotteluihin, joihin liittyy pyrkimys vyöryttää paikallista sopimista, ja kovin rehevissä oloissa se kävisi perin kalliiksi, siksi sordino.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kannattaako sellaista talousjärjestelmää ylläpitää, jota ei voi hallita. Globaali talous vaatisi globaalia yhteistyötä,
Kilpailu vie suunnattomia resursseja.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

"Toivotalkoita" on pidetty aina Vanhasen II-hallituksesta lähtien. Sormet ristissä seläntakana. Kun VM sivuilla luki Kikyn vaikutus työllisyteen "Paljon epävarmuustekijöitä"-17

Kun Ahon hallitus leikkasi
Tuposta 3 Mrd mk
Sosiaaliturvasta 30 Mrd
Hävisi ostovoima .Syntyi pankeille velkaorjia.

Toistuuko sama nyt kun ei vielä ole edes kaikki leikkaukset,verojen korotukset
voimassa.
Kotitalouksien velkaantumisaste kasvoi edelleen ja oli vuoden 2016 lopussa 126,5 prosenttia eli 2 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin.
findikaattori

28.11.2016
YLE
Suomen rahoitusjärjestelmä on haavoittuvainen kotitalouksien velkaantuneisuuden takia varoittaa Euroopan järjestelmäriskikomitea, ESRB (siirryt toiseen palveluun).

Komiteaa huolettaa maamme korkea ja yhä kasvava pientä joukkoa koskeva velkaantuminen. Komiteaa huolettaa myös velkaantumisen heijastusvaikutukset, jos riskit joskus realisoituisivat. Varoitus annettiin yhteensä kahdeksalle maalle

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset