*

Markku Huusko

Nyt viinaveroa nostamaan

  • Viinaralli Virosta voi vähetä, kun hinnat siellä ovat veromuutoksen vuoksi reippaassa nousussa. Kuva: Petteri Paalasmaa
    Viinaralli Virosta voi vähetä, kun hinnat siellä ovat veromuutoksen vuoksi reippaassa nousussa. Kuva: Petteri Paalasmaa

Hallitus pohtii tässä kuussa budjettiriihessään suuria kysymyksiä, joista vähäisimpiä eivät ole ne joihin liittyy alkoholi.

Suomalaisen kaljaturismin suosikkikohde Viro on tehnyt omat ratkaisunsa ja nostanut tänä kesänä omaa viinaveroaan reippaalla kädellä (Katso tästä Uuden Suomen jutusta, miten hinnat etelänaapurissa nousevat).

Nyt pääministeri Juha Sipilällä (kesk.), valtiovarainministeri Petteri Orpolla (kok.) olisi tuhannen taalan paikka ohjata suomalaisten alkoholin nautiskelua ravintoloihin ja mietoihin juomiin samaan aikaan, kun saatavuus kaupoista on alkoholilakiuudistuksessa ilmeisestikin paranemassa.

Ei tarvitse muuta kuin pudottaa ravintolassa nautitun alkoholin alv samalle tasolle kuin ruuan eli 24:stä 14:ään. Samalla yleistä alkoholiveroa eli viinaveroa voisi kiristää tiukkojen alkoholijuomien osalta enemmän ja mietojenkin osalta lievästi.

Simon Elon vetämä Uusi vaihtoehto (UV) on jo esittänytkin lievää nostoa tasamallina eri väkevyysasteisten tuotteiden osalta. Vielä määrittelemättömän suuruinen alv-alennuskin ravintoloiden osalta ryhmälle käy, jos 5,5-prosenttiset juomat tulevat ruokakauppojen hyllyille.

Ennen UV:ta alkoholiveron nostosta oli puhunut jo veronmaksajia edustava Veronmaksajain keskusliitto.

Suomessa olisi tämän kokonaisuuden toteuttamisen jälkeen kannattavampaa pyörittää ravintoloita, kansalaiset saisivat parempia palveluja ja turismi kohenisi. Eikä verotuloja menetettäisi välttämättä juuri lainkaan, ehkä lopulta kävisikin aivan päinvastoin.

Jos viinaveroa nostettaisiin, voisi laskennallinen alkoholikuolleisuus jäädä entiselle tasolle, vaikka saatavuus paranee. Siinä siis myös kaikille pekkapuskille terveysargumentti.

Ja ei, eivät ne isot massat mihinkään Latviaan lähde kaljalavoja ja viinapulloja ostamaan, jos oluttölkin hinta nousee täällä sentin pari, ja viinapullo vaikka kokonaisen euron.

Vasta-argumentteja?

 

EDIT klo 15.00: Taloussanomiin viittava linkki jutun alussa on vaihdettu Uuden Suomen juttuun ohjaavaan linkkiin, koska Taloussanomien jutun taulukossa oli lukijan havaitsema epätarkkuus.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (55 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Vaikka tupakat ja viinat ovat runsaasti käytettynä epäterveellisiä, niin niiden hinnankorotukset vaikuttavat kuitenkin suoraan kuluttajahintaindeksiin ja sitä kautta palkankorotusvaatimuksiin ja indeksoituihin tulonsiirtoihin.

Suomessa on pitkään peräänkuulutettu esimerkiksi kehittyneempää viinikulttuuria jossa viiniä voisi nauttia arkisesti kotona ruoan yhteydessä kohtuudella. Nimenomaan tällainen hallittu käyttö vähenee korotusten myötä, tai sitten kulttuurin kehittyminen toivottuun suuntaan hidastuu.

Suomessa on jo nyt yksi EU:n korkeimmista alkoholiveroista, joten sitä taustaa vasten tarkastellen veron kiristäminen ei ole aiheellista. EU:ssahan on pyrkimys pitemmän päälle harmonisointiin likipitäen kaikkien tuotteiden verotuksen kohdalla.

Kaikki hinnankorotukset ovat aina kuluttajan kannalta epämieluisia, olkoonpa kyse mistä tuotteesta hyvänsä. Ja yleisesti ottaen kannatan kokonaisveroasteen alentamista johdonmukaisesti asteittain pitkäjännitteisellä suunnitelmalla.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiitos kommentista. Kokonaisuuteen liittyisi se, että ravintoloiden alkoholi-alv putoaisi selvästi, mikä halventaisi siellä nautittua oluttuoppia kymmeniä senttejä ja viinipulloa useita euroja. Tämä ohjaisi alkoholin käyttöä kodeista ravintoloihin, mitä voisi myös pitää mainitsemanasi kehittyneempänä kulttuurina. Ruokaravintoloita kannattaisi alkaa pitää auki ehkä myös sunnuntaisin, mikä olisi kaikkien etu.

Pieni alkoholiveron korotus mietoihin juomiin ja isompi vahvempiin kompensoisi alv-verotulojen menetystä.

Käyttäjän KariNikander kuva
Kari Nikander

Pudottaisivatko ravintolat hintoja? Parturit eivät niin tehneet aikoinaan.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #5

Riippuu vähän kilpailutilanteesta, mutta uskoisin, että moni ravintola pudottaisi.

Parturiala on Suomessa ollut vähän kummallinen ala viime päiviin asti, mutta onneksi ei enää. Itse en suostu maksamaan pääni kynimisestä enää yli 30 euron hintaa, vaikka sellaista jotkut vielä yrittävät pyytää. Pk-seudulla sain hyvää palvelua 10 - 15 eurolla, nykyisellä asuinpaikkakunnallani 20 eurolla.

Käyttäjän juhalehtonen kuva
Juha Lehtonen Vastaus kommenttiin #5

Tähän nyt on pakko kommentoida: kupletin juonihan meni niin, että lvv/alv oli joku vuosikymmen sitten partureille 0 %. Sitten liiketoiminta muutettiin alviliseksi, ja hintaan lisättiin 22 % alvia. Mentiin vuosi tai kaksi, niin alv-kanta pudotettiin 12/13/14 %, ja valtion viskaalit alkoivat syynätä, että veromuutos myös tulee hintoihin, ja taisivat julkaista mustia listoja yrittäjistä, jotka eivät niin tehneet.

Eipä siinä mitään, mutta ongelma vaan oli siinä, etteivät lähellekään kaikki laittaneet alvia hintoihin lainkaan, silloin kun toiminta alvilliseksi muuttui, vaan ottivat muutoksen selkänahastaan. Sitten olisi hintoja pitänyt toisen alv-muutoksen iskiessä vielä alentaa, ja viskaalit olivat asiaa syynämässä. Vaikeuksiahan siitä vain tuli, ja yrittäjät "kiittivät" päättäjien johdonmukaisuutta.

Olen tehnyt kaikki tarjoukseni alv 0 % hinnalla, ja joku kysyy miksi, niin kerron syyksi oheisen tarinan, vaikka en parturialalla toimikaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Verojen alentaminen ravintoloille on tietysti positiivinen asia ravintolaelinkeinon kannalta. Senhän ei sikäli välttämättä tarvitse kuitenkaan vaikuttaa kokonaispainollaan ravintoloiden hinnoitteluun, joka riippuu niistä itsestään.

Joku voisi lisäksi todeta, että tällaisella päätöksellä suositaan hyvin toimeentulevia kansalaisia, jotka muodostavat ravintoloiden asiakaskunnan ja kurmotetaan ahtaammalla olevia, jotka joutuvat ostamaan juomansa kotiin.

Mielestäni olisi parempi jättää alkoholiveronkorotukset tekemättä ja silti alentaa ravintoloiden ALV:ta. Laskennallinen menetys verokertymässä kompensoituisi sitten lisääntyneellä ravintoloiden myyntimäärällä ja toiminnan kokonaisverokertymällä, mikä ei välttämättä tarkoittaisi pelkästään alkoholijuomista generoituvaa kassavirtaa, vaan myös ruoan lisääntyneitä myyntituloja. Mainitsit blogikirjoituksessa myös turismin. Heidän lisääntynyt ravintolakäyttönsä ei olisi juuri lainkaan pois ALKO:n myynnistä, joten siltä osin ei kompensaatiota tarvittaisi lainkaan.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #7

Jos ravintolassa nautittu tuoppi halpenee 20 - 50 senttiä ja oluttölkki kallistuu samaan aikaan sentin pari, ei kai se kauheasti kurmottaisi ketään?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #9

Ehkä ei kovin kauheasti, mutta kun on kulkemassa tiettyyn suuntaan, niin ei kannata ottaa muutamaa askelta taaksepäin vain siksi, että se ei paljon vaikuta.

Senttejä ja prosentin kymmenyksiähän sitä lasketaan palkkojen ja etuuksienkin korotusten yhteydessä. Jos vaikkapa päivässä kuluu jonkin veronkorotuksen vuoksi 20 senttiä enemmän rahaa siksi, että esimerkiksi viinipullon hinta on noussut 50 sentillä, niin se tekee kuukaudessa kuusi euroa eli noin prosentin verran nipistystä niin sanotulla minimitoimeentulolla elävälle.

Tietysti aina voi sanoa, ettei sellaisen ihmisen tarvitse rahojaan Alkoon kantaa, mutta jos kyse ei kuitenkaan ole päihdeongelmaisesta, niin saman voi sanoa minkä tahansa tuotteen hinnankorotuksen yhteydessä. Juuri sitä ei tarvitse ostaa.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Jack Daniels & Cola 0,33l

-REWE,Potsdamer Strasse Berlin 2,99e
-Alko,Wiklund Turku 2,99e

Saksan hintaa tasoittamassa on alhaisempi Alv

Käyttäjän KariNikander kuva
Kari Nikander

Onko sama alkoholiprosenttimäärä? Muistan nähneeni tota Saksassa 10 prosenttisenakin.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Rupattelin eilen parin tuopillisen (3,7€ / 0,5l) verran Narinkkatorin ravintola Ikkunan terassilla kansanmiesten parissa.

Poliitikot olivat tulleet hulluiksi sekä maailmalla että täällä. Ennen käytiin töissä raksalla ulkomailla Leningradissa ja tultiin hyvin toimeen venäläisten kanssa, nyt media suoltaa vihanpitoa ja seuraa ilmatilan muka-loukkauksia.

Älyllisesti sukurutsaiset poliitikot (hybridit) naivat mediasta, elleivät omasta puoluetoimistosta.

Kansojen välinen rauha syvenisi, jos sitä voisi edistää noilla hinnoilla muuallakin.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Korkea kaljatuopin hintako esti keskustelut rauhanasiasta venäläisten asiakkaiden kanssa ?

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Hinta haittaa tarinointia suomalaisten kanssa keskustan monissa pubeissa, joissa 0,4 l tuopin hinta heiluu 6 -7 €:n tietämissä. Niiden väki tosin vahtii suorana lähetyksenä venäläisen sukellusveneen liikkeitä Suomenlahden kansainvälisillä vesillä, ettei vaan tule salaa hörpyille.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #19

Niin, onhan alkoholilla hermomyrkkynä omat kielteiset sivuvaikutuksensa.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Päivän naimauutisen lisäksi eilen esillä olleista Maarit Feldt-Ranta hengailee Maikkarin toimittajan kanssa, Timo Harakan puoliso johtaa Suomenvaltion leivissä Tallinnan instituuttia, Tytti Tuppuraisen kumppani toimii eduskunnan hallintojohtajana, Paavo Lipposen parempi poliittinen puoliso on muuten vaan otsikoissa, Eero Heinäluoma on löytänyt uuden puolueen parista, jne.

Onko omasta kuormasta syöminen jotenkin sos.dem. ilmiö? Eipä ihme, ettei äly välähtele.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Onneksi tämä on blogi eikä artikkeli, ettei tule vahingoitettua Uuden Suomen uskottavuutta. Lähdekritiikki joutuu joka tapauksessa outoon valoon, kun kirjoitat "Katso tästä Taloussanomien jutusta, miten hinnat etelänaapurissa nousevat". Jutussa väitetään Superalkon hinnoiksi 1.7.2017 alkaen A. Le Coq 16,21 ja Karhu 17,21, vaikka ne tosiasiallisesti ovat 12,99 ja 13,99. Ei tullut mieleen tarkistaa ennen kuin lähdit levittämään huhua?

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Mihin tietosi pohjautuu?

Roima veronkorotus on menossa Virossa kuluttajahintoihin saamani tiedon mukaan viiveellä, koska vanhoja varastoja myydään vielä kuukausia.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Muistaakseni Virossa on tehty aina neljvuotisen hallituksen aikana, että alkoholiverot ovat maksimissaan hallituksen viimeisenä vuonna. Ei siis kertaheitolla.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kävin kuseisen yrityksen liikkeessä 4.7.2017 ja heillä on nettisivuillaan mainitsemani hinnat 9.8.2017. Artikkelissa olleessa taulukossa kuitenkin ilmoitettiin Superalkon hinnat 1.7.2017. Taulukko on yksiselitteisen virheellinen, mutta viittasit siihen kuitenkin lähteenä josta voi tarkistaa miten hinnat nousevat. Molemmat varmasti myös ymmärrämme, ettei mahdollisesti nostettava hinta tule olemaan jotain ja 21 senttiä.

Olisin hyvin yllättynyt jos syy viiveeseen olisi pelkät vanhat varastot, kun toimitusjohtaja ilmoitti hintojen pysyvän vuoden loppuun jo hyvissä ajoin ennen veronkorotusta. Pelkästään tuollaisen volyymin varastointi tuottaisi hankaluutta. Lisäksi laadun ja varsinkin asiakastyytyväisyyden kannalta olisi hyvin kyseenalaista ehdoin tahdoin varastoida olutta 6 kk, kun siinä on 12 kk säilyvyys. Kolmas teoriaasi (ja Taloussanomien teoriaa vastaan puhuva asia on vaadittu puolen vuoden myyntiä vastaavien ostojen summaa vastaava käyttöpääoman korotustarve. Toki monet asiakkaat korottavat varastosaldojaan hinnankorotusten alla, mutta 6 kk ei kuulosta uskottavalta.

En luottaisi tuohon Taloussanomien toimittajaan kyllä muutenkaan, kun hän kirjoittaa "Oluen hinta Virossa muodostuu neljästä osasta: olutverosta, katteesta, pantista ja arvonlisäverosta." Ei tarvitse olla talousnero ymmärtääkseen ettei hinta ole edes Virossa pelkästään veroja pantti ja kate. Toki tuo on samalla tavalla kutkat suoraksi vedetty väite, kuin omalla laskimella laskettu kauppaketjun kuluttajahinta. Mitäpä sitä faktoja kertomaan, kun voi kirjoittaa oman teorian.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #22

Kiitos kommentista. Taloussanomien jutussa sanotaan, että hinnankorotukset astuvat voimaan viipeellä, kun varastoja on koko vuodeksi. Taloussanomissa on tosiaan mainittu tuo 1.7.2017, joka on veronkorotuksen voimaanastumispäivämäärä. Kuluttajahinnat eivät heti nousseet ainakaan kaikkialla eli siltä osin taulukossa on virhe, vaikka jutussa asia on selostettu paremmin.

Jutusta: "Viron valtionvarainministeriö arvioi olutsalkun eli 24 tölkin hinnan nousevan veronkorotusten myötä vuosina 2017–2020 noin 11 eurosta noin 18 euroon. Samankaltaisia laskelmia on tehty myös Veronmaksajain Keskusliitossa, jossa 12 euron olutsalkun on laskettu maksavan 18,15 euroa vuoden 2020 alussa".

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #26

Kertoo toimittajan puutteellisesta ymmärryksestä raportoimiensa yritysten liiketoimintastrategioista, että hän luulee hinnaksi tulevan 16,21/17,21. Ei vaadi montaa minuuttia Superalkon nettikaupassa, jotta ymmärtää noiden hintojen olevan heille vieraita hintapisteitä. Oman laskelman esittäminen faktana onkin sitten silkkaa ylimielisyyttä. Kuten sanottu, onneksi viittaus oli sentään blogitekstissä, eikä artikkelissa. Kannattanee talousjutuissa luottaa konsernin sisäiseen talouslehteen mieluummin kuin naapurin.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #28

Olen erinomaisen samaa mieltä, että Kauppalehti, Talouselämä ja muut konsernimme talousjulkaisut ovat monin verroin Ilta-Sanomien alaisuudessa toimivaa Taloussanomia parempia. Tässä Viron viinaveroasiassa naapuri oli nyt liikkellä tavalla, jota en ollut muualla havainnut.

Mutta koska Taloussanomien taulukossa oli virhe ja meiltä Uudesta Suomestakin löytyi aiheesta keväällä tehty ennakkojuttu, vaihdan blogin linkkaukseen tämän Uuden Suomen jutun: https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/221008-olutkeissi...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #22

"Kävin kuseisen yrityksen liikkeessä 4.7.2017..."

;) (joskus nuo painovriheet voivat olla aika freudilaisia...)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Eräälolä on vieläkin jäljellä vanhaa piruvarastoa, vai täydentääkö sitä.

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Tälläinen näpertely alvin kanssa on yhtä tyhjän kanssa. Ainut oikea tapa olisi poistaa ravintoloilta alkoholivero kokonaan. Tällä tavalla hinta laskisi reilusti ja syntyisi tuhansia tai kymmeniätuhansia uusi työpaikkoja.

Käsitykseni mukaan kaikesta alkoholista nautitaan ravintoloissa noin 10%, joten alkoholiveron poisto toisi valtiolle takuulla suuremmat verotulot palkka ym. verojen kautta.

Tällä hetkellä 0,33l olut virosta tuotuna maksaa noin 55 senttiä ja ravintolassa nautittuna 4-6 euroa paikasta riippuen. Oluen hinta ravintolassa on miltei kymmenkertainen.

Minusta olisi jo syrjäytymisen kannalta parempi juoda edullista olutta hyvässä seurassa ravintolasa kuin yksin virontuliaisia kotona.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Tällä hetkellä ravintolat tekevät tuon itse. Ravintola saanee tuon 0.33 aika samaan hintaan kuin Virostakin (suomalaisessa kaupassa n. 0,70 + pantti). Kuten kerrot se maksaa ravintolassa 4-6 euroa. eli yli 600 prosentin myyntikate. Ei ne ravintolat mitään hintoja laskisi, vaikkei niiden tarvitsisi maksaa alv:tä lainkaan.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Viinavero on aika vaikea rasti. Ongelmakäyttäjiin se ei vaikuta (siirtyvät muihin juomiin tai pimeään kauppaan) ja kohtuullisesti käyttäviltä alkoholiveroa ei saada tarpeeksi kerättyä.

Aika moni nuori löytää googlen kautta parilla hakusanalla verkkokaupan joka toimittaa alkoholia kotiovelle. Tällä hetkellä 72 tölkkiä 5,5% kotiovelle kannettuna maksaa karvan alle euron tölkki. Litran vodkapullon saa kotiovelle 10e kuljetuskustannuksineen.

Pimeälle kaupalle on unionin aikana aivan uudet markkinat.

Tämän päälle sitten toki se viron ja latvian tuonti. Sekä se perinteinen kotipoltto jota itse köyhänä opiskelijanakin harrastin yli 20v sitten.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

En ole varsinainen oluen kuluttajahinta-asiantuntija, kun ei ole vähään aikaan tullut alkoholillisia versioita käytettyä. Alla olevan jutun mukaan mainitsemasi verkkokaupasta hankittu tölkki ei hirveän halpa ole, jos sen vajaalla eurolla saa. Suomestakin näyttäisi saaneen samaan hintaan:

"Yhden tölkin hinta laskee 0,83 eurosta 0,75 euroon. Hintoihin lisätään 0,15 euron pantti".

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000000864698.html

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Ostin eilen Tikkurilan Prismasta oluttölkin (III) hintaan 0,86€ (0,71 + 0,15).

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Huom 5,5%, sitä saa vain alkosta. Pantitonkin alle euron hinta kotiovelle kannettuna 5,5% olutta on halpa millä tahansa mittarilla.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #24

Jos 5,5-prosenttinen tulee ruokakauppoihin, kuten on suunniteltu, sen hinta lienee vain hitusen kolmosolutta korkeampi. Alla olevan perusteella tölkki nelosta voisi maksaa kaupassa tulevaisuudessa noin 1,20 euroa.

MTV:n juttu: "Taloustutkimus on arvioinut Päivittäistavarakauppa ry:n tilaamassa tutkimuksessa, että ruokakaupassa nelosoluen, siiderin ja long drink -juomien hinta putoaisi 40 prosentilla eli nelosoluen litrahinta putoaisi 5,9 eurosta 3,7 euroon".

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/alkoh...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #27

Alkoholivero kun on käytännössä ainoa kustannusero noilla ja se on luokkaa 6 senttiä 5,5% ja 4,5% välillä asettunee hinta 10-15 senttiä nykyisten marketissa myytävien oluiden yläpuolelle. Tuon hinnan ja Alkon hinnan erotus on viite siitä minkä arvoiseksi Alko hinnoittelee asiantuntevan palvelunsa kun asiakas miettii ostaisiko Koffia vai Karjalaa.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #29

Max, kumpaa olutmerkkiä näistä sinulle suositeltiin ja mitkä näkökohdat Alkon myyjän tekemässä psykologisessa profiloinnissa painoivat vaakakupissa eniten ?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #48

En muista, kun taisin viimeksi ostaa olutta Alkosta joskus 90-luvun alussa.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi Vastaus kommenttiin #27

Minä taas ennustan, että panimoille on edullista hävittää vähän olevat promillet.olevat tuotteet ja tuoda samat hinnat kuin 4,7%.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #30

Todennäköisesti 90% oluista tullaan myymään jatkossa marketeissa 5,0-5,3% vahvuisena.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Taas on yksi suomalaisen politiikan kulmakivistä käytössä. Kun halutaan merkittävämpien asioiden jäävän piiloon ja vähemmälle huomiolle, nostetaan alkoholi puheenaiheeksi. Ja toimii kuin vanha junan vessa, uusista en tiedä..

Käyttäjän marjattahalkilahtiblogituusisuomifi kuva
Marjatta Halkilahti

Just näin. Viedään tavallisen kansan ajatukset nyt vähäksi aikaa viinan kimppuun, niin hallitus saa työrauhan päättää isommista asioista!

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Uudet eivät luonnollisesti ole lainkaan yhtä luotettavia, eivätkä ainakaan vertauskuvana toimi ollenkaan. Tuo hieno kielikuva on katoavaa kansanperinnettä.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Tuo maanmainio ja aikoinaan hyvin kuvaava "Toimii kuin junan vessa" oli kerran erään tuttavani suussa muuttunut muotoon "Etenee kuin junan vessa". Sitä voi käyttää jatkossakin:)

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi Vastaus kommenttiin #36

Minä lueskelen tällä hetkellä kirjaa "Tupenrapinat - Idiomeja Ajan Uumenista: Juha Kuisma". Tämä kirja oli pakko ostaa, kun puhuit törkeästi aikaisemmasta blogista Perussuomalaisista ja Halla-Ahosta muka puhekieleenä olevasta lauseesta ja siksi halusin sivistää itseäni.

Et uskokaan, että mitä kaikkea hauskaa tietoa sieltä kirjasta löytyykään. Esimerkiksi Joutua Pulaan et ikivarmasti keksi, että mistä se tulee ja vihjeeksi annan, että "naiset ensin" tai "lapset ensin" on kirjaimellisesti totta, heidät piti lähettää edessä ja raavaat miehet viimeiseksi.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Kohta Suomeen tulee turisteja enää Norjasta, sillä norjalaiset ovat tottuneet alkoholin korkeisiin hintoihin.

P.S. En jaksa uskoa visioon, jossa suomalainen lapsiperhe lähtee ravintolaan syömään vanhempien viinilaskun pienentymisen kannustamana.

P.P.S. Mikä estää myymästä ravintoloissa tax free- alkoholia ruokailun yhteydessä turisteille ?

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Eräällä on vielä Virossa varastossa pirtuakin, tosin hintakin on noussut.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Markku, ravintolat ovat itse tiensä valinneet. Laske huviksesi sen oluen myyntikate!

Alkukesän oma kokemukseni ruokaravintolasta:
- Paistetut ahvenet uusilla perunoilla ja kermakastikkeella 26,40 euroa/annos
- Anselman Riesling Classic (tarjoilijan suositus) 28 euroa pullo

Yhden annoksen hinnaksi tuli siis 33,40 euroa viineineen.

Tein samalle ryhmälle kilpailevan annoksen pari viikkoa myöhemmin.
- Paistetut ahvenet etc. 5,20 euroa/ annos ilman työpalkkaa
- viini 11.48 euroa pullo haettuna Alkosta

Yhden annoksen hinnaksi tuli 8,17 euroa ilman palkkakuluja.

Aika mojovat myyntikatteet. Luopuisivatko ravintolat moisista, vaikka alv niiden osalta laskisikin.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Tuosta viinipullosta lähtisi laskennallisesti kolmisen euroa. Tuo ruoka-annoksesi ravintolassa on ollut aika arvokas, joten toivottavasti se oli myös hyvä. Noihin ruuan hintoihin alkoholin alv-pudotus ei vaikuttaisi paitsi jos se houkuttelisi viereen kilpailijan, joka tekisi saman vähän halvemmalla.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Paistettujen ahventen menuhinta Helsingin hyvissa ravintoloissa on kyllä tuota luokkaa. Ahvenet olivat hyviä. Tosin muut ruokailijat sanoivat, että minun tarjoama vaihtoehto oli parempi.

On kuitenkin aivan älytöntä ne kaikki myyntikatteet, joita Stadin ravintolat perii alkoholijuomista.

Jos tuo ravintola olisi myynyt rieslingin 15 eurolla olisi sille vieläkin jäänyt mukava yli 4 euron myyntikate.

Todennäköisesti suurin syy, ettei ravintolaan mennä syömään edes viikonloppusin, on viinin hinta. Ei ruuan hinta. Mekin joimme kotona kaksi pulloa rieslingiä, kun nuukuuttaamme tyydyimme ravintolassa yhteen.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi Vastaus kommenttiin #44

Toinen syy on ehkä vuokran hinta.

Esimerkiksi Turussa keskustassa oli erinomaisen hyvä ravintola nimeltä Amarillo ja lehtien mukaan se lopetettiin kannattamattomana mutta todellisuudessa syy oli liian korkea vuokrahinta ja piti lopettaa.

Sittemmin se sama "Amarillo" on siirtynyt Raisioon Pancho Villa-nimiseen ja siellä on samat ruokalistat kuin mitä oli Turussa aikanaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #44

Viinin kate kuulostaa esimerkissäsi poikkeuksellisen alhaiselta. Kerroin vain 2,5, kun se tuppaa usein olemaan 3-4. Ei kukaan pysty elämään 4 € katteella per viinipullo. Kympillä ehkä voisikin, mutta se vaatii jo volyymin kasvattamista aika merkittävästi.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen Vastaus kommenttiin #46

Joo, luin kerran viinilehdestä, että asiakas oli tinkinyt tukkurilta pullon hinnaksi kympin ja viinilistassa sen hinta oli 68 euroa. Ei tuo Rieslingkään maksanut ravintolalle tuota Alkon hinnaston hintaa, vaan tukkurin antaman hinnan.

Ehkä Stadissa syyttävä sormi voi taas osoittaa osuuskaupan suuntaan. Niillähän on kohta monopoli ravintoloidenkin osalta. Aina oikein hätkähtää, kun kuulee kysymyksen: Onko S-kortti. Ja ajattelee, siis tämäkin...

Niissä on jäsentarjouksena viinipullo noin 20 eoron hintaan, vaikkei sitä tarjoilija aina tilausta tehtäessä kerrokaan.

Ja oltaisiinhan mekin juotu kaksi pulloa sitä viiniä ahvenien kyytipojaksi, jos sen hinta olisi 0llut 15-18 euroa. Silloin ravintolan tulopuolelle olisi kertynyt melkein sama summa.

Mikko Toivonen

Kerronpa taas kerran mielipiteeni vaikka en polta ja viskejäkään ei kovin montaa kupillista vuodessa nieluun kallistu
Sen mitä olen maailmaa kiertänyt eli noin 40 vuotta elämästäni niin kaikki systeemit kokene4ena kannatan keskieurooppalaista alkoholin täysin vapaata myynti ja hinnoittelupolitiikkaa missä vero on esimerkiksi Saksan tasoa.

Aivan selkeä näyttö maailmalta on viinan suhteen sellainen että mitä vapaampi myynti sitä vähemmän ongelmia.
Aivan kuten elintarvikkeissa, mitä vähemmän tukia sitä halvemmat ja laadukkaammat kuluttaja elintarvikkeet.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Siis kerralla ilma puhtaaksi. Ne, joilla on geeneissä se tietty altistava ominaisuus, kuolevat suhteellisen lyhyen ajan kuluessa. Uusiakin geenivikaisia syntyy, mutta rodunjalostus toimii pikkasen pidemmällä jaksolla eliminaattorina.

Jäljelle jäämme vain me, pikkulillien koukistelijat. Keitä me sitten paapomme, kun heitä ei enää ole joukossamme?

Käyttäjän atsoeerikainen kuva
Atso Eerikäinen

Mikko Toivosen kanssa olen samaa mieltä.

Olen asunut Japanissa 25 vuotta. Täällä alkoholia myydään vapaasti jokaisessa ruokakaupassa, ja tietysti alkoholimyymälöissä. Ja halvalla. Alkoholivero laskee, mutta tupakkavero kasvaa Japanissa. Silti tupakka-askin saa 2,50-4,00 eurolla. Finlandiavodka maksaa alle 10 euroa, halvimmat viskit (Skotlandista) 5 euroa. 25 vuotta sitten sai vielä automaatistakin viskiä ja sakea kuka tahansa. Nykyään vain täysi-ikäiset eli 20 vuotta täyttäneet voivat ostaa alkoholia kaupasta (ei enää automaatista myydä). Ikäraja putoaa pian 18 vuoteen.

Suomeen vien tuliaseksi japanilasta viskiä (voitti kansainvälisen kilpailun), mutta ei tulisi mieleenkään ostaa lentokentältä suomalaisia alkoholituotteita, vaikka ovatkin ns. "verottomia" (tax free). Saman tuotteen saa Japanista lähes puolta halvemmalla. Laivojen tax free hinnatkin ovat 30-50% korkeammat Japanin hintoihin verrattuna. Ainoa mikä pitää laivaliikenteen Suomen, Ruotsin ja Viron välillä kannattavana on ns. tax free myynti. Siksi halutaan nostaa alkoholiveroa, etteivät laivat mene konkurssiin. Juopot eivät vähene. He ostavat viinansa, mistä saavat mihin hintaan tahansa. Jos eivät rahat riitä, pummataan tai varastetaan.

Huuskon ehdotus alkoholin alvin laskemisesta ruuan tasolle saattaa kohentaa ravintoloiden kannattavuutta Suomessa. Japanissa alv on 8 %, ja ravintolat menestyvät oikein hyvin, mutta eivät alkoholin myynnin takia, vaan koska ravintolassa syöminen tulee suurinpiirtein yhtä halvaksi kuin kotona. Tokiossa on ravintolakulttuuri, joka ohitti tasossa jo Pariisin. Koska liikenteessä on nollatoleranssi (jota tehokkaasti valvotaan ja kärähtänyt ei sen jälkeen enää aja Japanissa), ainakaan kuski ei nauti ravintoloiden kaupan hintaa hieman korkeampia alkoholijuomia.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

M.H:"Ei tarvitse muuta kuin pudottaa ravintolassa nautitun alkoholin alv samalle tasolle kuin ruuan eli 24:stä 14:ään. Samalla yleistä alkoholiveroa eli viinaveroa voisi kiristää tiukkojen alkoholijuomien.."

Hihhahhei..ttu, että voi olla pihalla. Itselleni täysin sama onko viinipotun alvi kapakassa, 1, tahi satayksi prosenttia. Juomat ostan sieltä mistä halvalla saan, esim. Virosta.

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Jos alkoholiverolla mitataan niin olemme Euroopan kolmanneksi raittein kansa. Alkoholiveron nosto kiihdyttäisi viinan ostamista ulkomailta entisestään ja vaikeuttaisi kotimaisten panimoiden ja tislaamoiden syntymistä.

Ainoa järkevä tapa toimia on pikkuhiljaa totuttaa suomalaiset omaan vastuuseen juomisestaan ja se ei hyysäämistä lisäämällä onnistu.

Käyttäjän JaakkoLautaoja kuva
Jaakko Lautaoja

Kun partureiden ALV aikanaan postettiin, se ei vaikuttanut mitään hintoihin. Partureiden perustelu oli, että heillä oli juuri sen verran korotuspainetta. Jos seitsemän euron viinipullo maksaa ravintolassa kolmekymmentäviisi euroa, on siitäkin turhaa syyttää ALV:a. Eikä oluttuoppi ole viisikymmentä senttiä edullisempanakaan kilpailukykyinen Tallinnasta tuodun lavallisen kanssa. Joutavaa näpertelyä koko touhu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset