*

Markku Huusko

Laskisitko sinä eläkettäsi?

  • Talousnobelisti Bengt Holmström pani vauhtia Suomen eläkekeskusteluun. Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa
    Talousnobelisti Bengt Holmström pani vauhtia Suomen eläkekeskusteluun. Kuva: Alma Talent / Petteri Paalasmaa

Talousnobelisti Bengt Holmström teki yllättävän vedon lähtiessään maalitauluksi eläkealennuspuheillaan. Avaus ei ollut uusi, mutta esittäjä oli.

Viimeksi eläkesoppaa yritti Suomessa hämmentää ankarammin toimittajakaksikko Jari Hanska ja Teemu Muhonen, joiden kirja Eläketurma (Vastapaino, 2016) julkaistiin viime vuoden lokakuussa. Juttua Hanskan ja Muhosen ajatuksista on täällä.

Perusteema Holmströmillä on täysin sama kuin Hanskalla ja Muhosella: Maksussa olevien eläkkeiden pitäisi pystyä joustamaan tulevaisuudessa myös alaspäin. Eläkelupaus olisi voitava rikkoa. Nykyinen järjestelmä on epätasa-arvoinen niin, että nuoremmat ikäluokat ovat joutumassa vanhempien maksumiehiksi.

Eläkeammattilaiset riensivät viime viikolla tyrmäämään Holmströmin Kauppakamarin tilaisuudessa esittämän puheenvuoron kohteliaasti.

Johtaja Jaakko Kiander Ilmarisesta muistutti, että ”maksuylijäämät ja sijoitustuotot ovat kasvattaneet yksityisen ja julkisen sektorin eläkevarat yhteensä lähes 200 miljardiin euroon. Tästä eteenpäin eläkemenojen ennakoidaan olevan maksutuloa suuremmat, mutta erotus pystytään kattamaan sijoitustuotoilla”.

Holmström jatkoi kuitenkin viikonloppuna näkemyksensä puolustamista sanomalla, että joustomahdollisuus pitäisi kirjata lakiin, koska ”todennäköistä on, että emme aina voi pitää luvatusta kiinni”.

Poliittiseen keskusteluun antautunut arvostettu professori arveli, että ”jos eläkemaksujen taakka käy nuorten ja yritysten mielestä liian raskaaksi, he lähtevät muualle”, hän sanoi Helsingin Sanomissa.

Hän on saanut sivustatukea jo Helsingin kokoomuslaiselta pormestarilta Jan Vapaavuorelta ja demareiden entiseltä puoluesihteeriltä, Kreabin toimitusjohtajalta Mikael Jungnerilta.

Holmströmin puheenvuoron tekee mielenkiintoiseksi sen ajankohta. Budjettiriihi häämöttää tämän kuun lopussa, palkkaneuvottelut ovat käynnissä ja keskustelu palkansaajan nettotuloista kuplii.

Veroja pitäisi monen mielestä alentaa, koska palkasta vähennettävät työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut nousevat myös ensi vuonna.

Holmströmin esitys tuli sikäli kehnoon aikaan, että koko syksyn palkkaneuvotteluihin valmistautuva Suomi oli juuri ehtinyt seota Finnairin toimitusjohtajalle luvatusta 130 000 euron lisäeläkkeestä. (Ei Finnairissa tosin ole palkitsemisissa ihan tasapuolisesti onnistuttu muutenkaan: lentäjille on luvassa kymppitonnien bonuksia samaan aikaan, kun muut työntekijäryhmät kärvistelevät säästöohjelman seurauksena, kuten Uusi Suomi kertoi perjantaina tässä jutussaan).

Nyt meidän kaikkien eläkeikää kovaa vauhtia lähestyvien tai jo eläkkeellä olevien olisi hyvä kysyä itseltämme: olisitko sinä valmis laskemaan eläkettäsi nuorten hyväksi, jos tarve olisi pakottava?

Kun paino on sanalla pakottava, minä saattaisin vaikka ollakin.

Sitä en tosin tiedä, miten tuo pakottava tarve pitäisi määritellä, ja silloin on aina vaarana, että joku poliitikko keksii sen meidän puolestamme.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (69 kommenttia)

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

En. Sillä eläkkeeni on jo nyt reippaasti alle köyhyysrajan. Muita tukiahan en saa.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiitos kommentista.

Ottamatta kantaa eläkkeesi tasoon olen sitä mieltä, että alimpia eläkkeitä ei tulisi missään tapauksessa leikata, vaikka kuinka pakottava tarve järjestelmän kestokyvyn puolesta olisi.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Eiköhän se ole mieluummin niin, että Markku Huuskon ja muiden vertaisten köyhäinaputulonsiirrot pitäisi ensin pistää leikkuriin ja sitä kautta saada se verorasitus työntekijöiden kohdalla laskuun sote-maksun kautta.

Onko ollenkaan huomioitu sitä, että nuorten eläkelupaus parhaiten katoaa savuna ilmaan, kun heidän tulevia eläkkeitä aletaan leikkaamaan jo nyt.

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

En ole vielä eläkkeellä. Mielestäni oikeus ja kohtuus olisi, että kaikki tienaisivat eläkkeellä saman verran, eli mitä se nyt on - 760e/kk netto. Lisäksi sitten voisi saada eläkkeensaajan asumistukea jos olisi varaton.

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Kuka muistaa 2000-luvun ensimmäisiltä vuosilta ikuisen demarinuorten lupauksen Osku Pajamäen ja hänen pamflettinsa Ahne sukupolvi. Siinä Pajamäki kävi samat asiat läpi kuin näissä parin viimepäivän eläkeskusteluissa: suuret ikäpolvet ei ainoastaan tuhlaa jälleenrakennuksen sukupolven hankkiman varallisuuden, vaan lisäksi syövät tulevien sukupolvien kuormasta.

Pamfletin kirjoittaminen oli Pajamäelle poliittinen itsemurha demareiden kaltaisissa suurten ikäpolvien puolueessa. Mutta ei hänen näkemyksiään halunnut puolustaa moni porvarikaan, ainakaan julkisesti.

Mutta itse asiaan: kenenkään ei pitäisi saada eläkettä enemmän kuin mediaaanisuomalainen saa palkkatuloja. Itse pärjännen tarvittaessa kansaneläkkeellä kunhan lääkekorvauksia ei nykyisestä alenneta tai siis eihän eläkeläisenä menot ole enää suuria, silloin keskitytään puutarhanhoitoon, paitsi jos sairastuu.

Käyttäjän ArtoHeinonen kuva
Arto Heinonen

Noin perstuntumalta näyttää siltä, että eläkeläisillä on lähes kaikilla jotain lääkitystä tarvitsevia vaivoja. Omavastuut esim. diabeteksen hoidossa nousivat monilla useilla satasilla vuodessa. Osa säätelee lääkitystään varojensa, ei lääkärin ohjeiden mukaan.

Tuo puutarhanhoitoheitto ei myöskään oikein osunut. Eläkeläiset haluavat päästä eroon hankalista remontti-, lumi- ja puutarhatöistä ja muuttavat kerrostaloon. Poikkeuksena tietysti ne, joilla on varaa hoidattaa kiinteistötyöt ulkopuolisilla. Näitä ei kuitenkaan minun tuttavapiiriini kuulu.

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Sitä varten on keksitty siirtolapuutarhat!

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Muistutit mainiosti Osku Pajamäen Ahne sukupolvi -kirjan ajoista. Tässä on yksi sen aikainen keskustelu nuoremman ja vanhemman Talouselämän toimittajan keskustelusta vuodelta 2006 muun muassa eläkkeisiin liittyen. Lukusuositus.

Talouselämän juttu vuodelta 2006: http://www.talouselama.fi/uutiset/ahne-sukupolvi-e...

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Olen yli 20 vuotta maksanut YELin minimiosaa ja sen päälle pientä yksityistä eläkevakuutuksta. "Eläkelupauksen rikkominen" todennäköisesti kasvattaisi pysyvästi jälkimmäistä pottia niillä joille on siihen varaa.

Olen ymmärtänyt että maissa joissa on eläkekatto, vapaaehtoista eläkettä maksetaan sitä enemmän mitä matalampi tuo katto on.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Voi olla, että professori Holmström pelasi eläkeavauksessaan ilman varsinaista tarkoitusta yksityisten eläkevakuutusten myyjien pussiin. Epävarmuus tulevasta eläkkeestä kun lisää halukkuutta hoitaa lisäeläketurvaa omatoimisesti. Säästämisessä itsessään ei tietysti ole mitään pahaa, päinvastoin.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Eläkekysymys on hyvin laaja-alainen kysymys. Lainaankin kahden eläkeammattilaisen näkemyksiä alle.

Jukka Rantala sanoo kirjassa Eläkevalta Suomessa näin:

"Sekin on hyvä muistaa, että suurten ikäluokkien euro eläkejärjestelmässä on sekä maksu- että etuuspuolella alle 70 senttiä 1980-luvulla syntyneiden eurosta.

Aktuaarisia tuottoasteita tärkeämpää on huomata, että sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta arvioitaessa ei voida rajoittua pelkästään eläkejärjestelmään, vaan on otettava huomioon myös olosuhteet muutoin. Jos tämänkaltainen tuottoajattelu olisi vallalla yleensäkin suuria päätöksiä tehtäessä, esimerkiksi koulujärjestelmää ei kannattaisi käynnistää lainkaan. Ensimmäisen koulutettavan sukupolven kulut maksaa ikäluokka, joka ei tästä koulutuksesta itse suoranaisesti hyödy mitään. Suuret ikäluokat lienevät antaneet seuraavalle sukupolvelle paremmat lähtökohdat elämään kuin heillä itsellään oli."

Kari puro sanoo kirjan Yrityksen työeläkekäsikirja lukijalle-osassa, että:

"Työeläke on osa sitä kokonaiskorvausta, jonka työntekijä saa antaessaan työpanoksensa työnantajan käyttöön."

Minusta noissa lainauksissa on paljon viisaita ajatuksia. Mikäli työntekijän tulee luopua osasta korvausta, joka on seurausta työaikana annetusta panoksesta, niin onko perusteltua kysyä, että luopuuko työnantaja jälkikäteen osasta tuolloin ansaituista katteista?

Poliitikko saa pakottavan tarpeen tusinaan mahtumaan ainakin tiun verran perusteluja.

Käyttäjän ArtoHeinonen kuva
Arto Heinonen

Joskus unohdetaan näissä keskusteluissa, että eläkkeitä koskee omaisuudensuoja. Lakeja voidaan tietysti säätää, mutta omaisuudensuoja on perusoikeus, eikä varmasti mene läpihuutona perustuslakivaliokunnan syynistä.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Lakimuutos näin herkässä kysymyksessä olisi joka tapauksessa monen mutkan takana, joista mainitsemasi perustuslaki ei liene vähäisin. On vaikea uskoa, että yksikään suuri puolue uskaltaisi lähteä maksussa olevien eläkkeiden leikkauksen mahdollistavaa lakia ajamaan, koska äänestysaktiivisuus korkeammissa ikäluokissa on niin huomattava verrattuna nuorempiin äänestäjiin.

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Totta. Nuoret pitäisikin saada aktivoitua äänestämään. Totta lienee, että nykynuoret tietävät, että vaikka heistä jokainen kävisi äänestämässä niin eläkeläiset heidät suurella joukollaan jyräisivät.

Mutta asiaan on ratkaisu: Äänioikeus pitäisi poistaa myös vanhuksilta http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi...

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Perustuslain suojan katsotaan ulottuvan vain voimassa oleviin eläkepäätöksiin.Eläkkeen maksatusperusteiden muutokset ovat toistaiseksi ulkoistettu työmarkkinaosapuolille.Valtiovallan siunaus tosin tarvitaan.

Käyttäjän ArtoHeinonen kuva
Arto Heinonen Vastaus kommenttiin #17

Totta, mutta blogin otsikko kysyi laskisitko sinä eläkettäsi. Minun eläkettäni koskee omaisuudensuoja.

Sebastian Andersson

Otsikkoon vastaten ei tarvitse koska hallitus on leikannut minun puolestani.

Kansan- ja takuueläke on indeksikorotukset jäissä ja tasoa jopa leikattiin tämän hallituksen aikana, tosin takuueläkkeessä kompensoitiin tasokorotuksella joka luvatulla vuoden 2018 ja 2019 8 euron tasokorotus molemmilta vuosilta arviolta paikkaa indeksijäädytykset ja leikkauksen, mutta kansaneläkettä saavilla sekä tason että indeksin jäädytystä ei ole korvattu, lisäksi hallituksen maksujen nostot ja monet muut saavat takuueläkkeelläkin olevan ostovoiman miinukselle, tosin nyt on kuulunut vaatimuksia Keskustasta 40-50 euron tasokorotukseen takuueläkkeeeseen jolloin useimmat minimieläkettä saavat jäisivät hallituksen jäljiltä kuitenkin plussalle.

Mitä tulee työeläkkeiden omaisuudensuojaan niin paljon helpompi tapa isojen eläkkeiden leikkaus onnistuu yksinkertaisesti laittamalla esim yli 5000 euron ylimenevältä osuudelta veroprosentti vaikka 90, joilla saadulla summalla voidaan työssäkäyvien työeläkemaksujen korkeutta helpottaa verotuksella ja samalla hieman voi kansan-ja takuueläkettäkin korottaa. Kyseinen toimenpide kiertää nokkelasti suoran työeläkkeiden leikkauksen sudenkuopat.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Johan tuota on leikattu merkittävästi nostamalla eläkeikää. Miehillä eläkeiän nosto vuodella vähentää odotettavissa olevaa eläkettä kymmenisen prosenttia, naislla vaikutus lienee kolmisen prosenttiyksikköä pienempi.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Pätevä pointti, eli pari vuotta on tässä itsellekin tullut lisää pakollisia työvuosia verrattuna itseäni joitain vuosia vanhempiin kavereihin.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Näin on ja myös elinaikakertoimella on tuota eläkettä leikattu, jopa takautuvasti.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Robotiikan ja automatiikan kehitys todennäköisesti aiheuttaa pitkäaikasen ja ison notkahduksen työpaikkojen määrään, josta seuraa että nuoremmilla ikäluokilla ei ole niin paljon töitä, jotka kerryttäisivät eläkettä. Näin heidän eläke-edut tulevat olemaan paljon huonommat.

Työmarkkinoille tuskin kerkeää syntymään kovin merkittävässä määrin uusia työpaikkoja korvaamaan menetettyjä työpaikkoja. Esimerkiksi jos automaattikassa vie 10 myyjää kortistoon ja yhdelle riittää töitä automaatikassan valvojana, niin eipä kovin 9:lle löydetä töitä, kun sama ilmiö tulee vaikuttamaan myös muillakin aloilla.

Siitä syystä perustulokeskustelua käydään jatkuvasti.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Asiaa Jormalta 17.
Robotiikan omistajilla tulee olemaan taloudellinen valta ja sitä myöden myös poliittista valtaa. Jos omistajilla ei ole käsitystä maailman tilasta, niin barrikaadiainekset ovat seuraava menestysartikkeli.

On herännyt ajatus, että vakuutusmuotoinen kansalaisturva olisi se ratkaisu, jolla ostettaisiin lisäaikaa ihmisen kehitykseen. Kansalaisturva alkaa ihmisen syntymästä ja jatkuu siihen asti, kun hiekka ropisee puulaatikolle. Saattaa k.turva siirtyä myös seuraavalle sukupolvelle.

Nyt mennään näillä eläkkeillä ja varastoidaan astaloita ja auton kumeja tulevaisuutta varten.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Suomessa ei ole käyty laaja-alaista keskustelua eläkejärjestelmästä. Suurimpana syynä lienee se, että eläkerahoilla on monta käyttäjää ja käyttötarkoitusta.

Vakuutusmatematiikan osaajia ei tällä hetkellä taida olla ainoatakaan. Ei riitä, että on taloustieteen nobelisti, vakuutusmatematiikan monenlaisten koukeroiden ratkaisuun.

Yleisesti ottaen Holmströmin niin kuin kaikkien muidenkin puheet ovat mielipiteitä asiasta. Mielipiteet taloustieteessä ovat aina tarkoitushakuisia.

Eläkkeet ovat laskeneet 1990- luvulta alkaen. Silloin lähtöeläke oli 60 % palkasta. Siitä se on laskenut tämänpäivän noin 45 % tasolle. Joustaminen on ollut merkittävää.

Eläkevakuutusyhtiöiden varallisuus (200 miljardia €) saattaa tässä olla se keskeinen asia, josta kaikki saa alkunsa. Se on muuttanut suomalaista rahoitusta ja on nytkin ainoa, joka pystyy suuriin yksittäisiin rahoituspäätöksiin.

Tuo raha lasketaan myös kansallisuusvaroihin, jolloin luottolaitokset voivat pitää Suomen luottoluokituksen korkealla suuresta velkamäärästä huolimatta.

Myös se, että tällainen eläkevakuutusjärjestelmä heikkenisi, loisi markkinoita yksityisille eläkevakuutusyhtiöille, joista ihmiset voisivat ottaa erilaisia eläkevakuutuksia.

Tässä asiassa on niin monta ulottuvuutta, että tutkiva journalisti voisi tehdä työtä asian parissa pitkään. Aluksi voisi tutkia, kuinka suuria ne suuret ikäluokat ovat nyt.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Totta on, että me tällä hetkellä työelämässä olevat olemme jo joustaneet mainitsemallasi tavalla. Itse luotan alan laskelmiin siitä, että rahat järjestelmän nykyisten velvoitteiden hoitamiseen riittävät, jos maailma kehittyy rauhallisesti ilman suuria kriisejä. Professori Holmströmin pointti oli ymmärtääkseni varoitella, että niin ei välttämättä käy. Sellaista tilannetta varten pitäisi hänen mielestään olla lain puolesta liikkumavaraa.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Myös jo eläkkeellä olevat joustavat vuodesta toiseen leikatun indeksin takia.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Taitettu indeksi hidastaa nykyään eläkkeiden ostovoiman kehitystä tehokkaasti. Lisäksi eläkeikää on korotettu ja otettu käyttöön ns. oletetun tulevan eliniän kerroin. Jospa katsottiaisiin vaikka 10 vuotta, miten tilanne kehittyy. Sen jälkeen todennäköisesti on varaa eläketason nostoon. Varsinkin vähimmäiseläkkeellä oleville se on tarpeen.

Täsrkeää on myös pitää erillään kansaneläke ja työeläke. Kansaneläkettä ei työllä ansaita, kuten työeläkettä. Se maksetaan yhteiskunnan varoista niillekin, jotka eivät ole koskaan työhön kyenneet.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Liian pitkälle tulevaisuuteen ei nähdä laskelmilla ja matematiikalla. Kristallipalloa ei ole, vaan tarvitaan niitä visioita ja mielipiteitä humanisteilta ja ajattelijoilta. Maailma on vaan nyt niin kallellaan, ettei pelkillä kouluopeilla kerkiä junaan.

Jari Lievonen

Unohtuiko Holmströmiltä että eläkkeet ovat veronalaista tuloa saajalleen? Valtio voi koska tahansa verotusta muuttamalla vaikuttaa eläkkeisiin, myös niihin jotka on säästetty omaehtoisesti. Tällaisia muutoksia on sitäpaitsi tehty jo moneen kertaan.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Holmströmin jutut kääntyy sen mukaan, mitkä miellyttävät vallassa olevia eniten. Tämä ei ole ensimmäinen asia, jossa Holmström hakee oikeita sanoja.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

En laskisi. Se olisi huono viesti lapsilleni. Maksakaa, mutta luvatusta tulee teidän luopua.

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

Jos tutkaillaan hieman tilastollisesti näitä eläke kertymiä, sekä maksettavia eläkkeitä. Voidaan päätyä aika erikoisiinkin loppupäätelmiin.
Olen kerännyt tietoja kyseisistä lähteistä

-tilastokeskus
-eläkekeskus
-terveyskirjasto

Eläkkeen saajat jakautuu neljään kategoriaan.
Naiset, miehet sekä korkeasti koulutettuihin ja peruskoulutettuihin henkilöihin.

Eläkkeelle siirtymisen keski ikä on kaikilla sama 63,2v

Naisten elin ikä on keskimäärin 82v kun taas miehillä se on kuusivuotta lyhyempi, eli 76v. Joten naiset ovat keskimäärin kuusivuotta kauemmin eläkkeellä kuin miehet.

Työssä olo aika jolloin eläkemaksuja maksetaan eläkekassoihin jakautuu kahteen ryhmään.

Peruskoulutuksen saaneet 43,8v
korkeankoulutuksen saaneet 39,4v

Korkean koulutuksen saaneet ovat työelämässä 4,4v lyhyemmän ajan kuin mitä peruskoulutuksen saaneet henkilöt ovat.

Eläkkeellä oloaika jakautuu seuraavasti.

-naiset 18,8v
-miehet 12,8v
-korkeasti koulutetut 15,8v

Parivuotta sitten palkkojen keskiarvo oli 3340€
eläkkeiden keskiarvon ollessa 1550€
eli keskimääräinen eläke on lähes puolet keskimääräisestä palkkatulosta.

Eläke maksut ovat 19% ansiosta aina 53 ikävuoteen jolloin elääkemaksu llaskee 17,5%

Nyt kun huomioidaan eri ryhmien välillä keskimääräiset ansiot työssä oloaikana, sekä maksettavat elääkkeet eläke olo aikana, voidaan todeta että näyttää olevan vain yksi ryhmä joka saa enemmän eläkettä euromäääräisenä kuin mitä on eläke kassaan kertynyt.
Tämä ryhmä on naiset, johtuen heidän korkeammasta keski-iästä.

Eläkesäätiöiden ilmoituksen mukaan sijoitus korko on ollut keskimäärin 6% vuodessa, ja nyt kun huomioidaan keskimääräinen työssä oloaika 39,4v/43,8v sekä keskimääräinen eläkkeellä oloaika 15,8v On eläkesäätiöiden hallussa olevat varat kerännyt korkoaa, korolle reilusti yli viidenkymmenen vuoden ajan. Kukaan ei saa enempää eläke maksuja euroina mitä on eläkelaitoksille maksanut.

Tämä yllä oleva pikaisesti tehty päätelmä koskee vain eläkekassojen maksamia eläkkeitä, ja ne riittää kaikille eläkkeensaajille joille he maksavat, niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Koska eläkekassat maksavat vain niille, joilta eläkemaksut on kerätty. Yllä mainittujen periaatteiden mukaisesti.

Toinen asia on sitten ne henkilöt, jotka saavat vain kansaneläkettä, kokonaan tai osittain.
Siksi olisikin tärkeämpää miettiä keinoja millä saataisiin nuoret työttömät töihin, keräämään oman eläketurvansa, eikä puuttua jo eläkkeellä olevien eläkkeisiin, he ovat oman eläkkeensä ansainneet.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Blogi ja ketju mukaan lukien, tämä Arto Nakkilan kommentti (#26) on periaatteessa informatiivisin. Kiitos.
Ikäluokkien koko on nyt paljon pienempi kuin 1940-luvun lopulla, elinajanodote voi nousta, mutta työllisyyden osalta taas monen eläkekertymät jakautuvat tuevaisuudessa epätasaisesti.

Kun Suomi on elinkustannuksiltaan ja veroasteeltaan korkean luokan maa, meiltä voi siirtyä jopa yhä kasvava osa muualle, halvempiin maihin, eläkevuosiksi? Niin käy, ellei julkisen menojen hillintäkään onnistu.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Paitsi, että se on kovin karkea yleistys asiasta. Meillä on voimassa seuraavat eläkelait.

Kansaneläkelaki (568/2007)
Työntekijän eläkelaki (355/2006)
Yrittäjän eläkelaki (1272/2006)
Maatalousyrittäjän eläkelaki (1280/2006)
Valtion eläkelaki (1295/2006)
Kunnallinen eläkelaki (549/2003)
Merimieseläkelaki (1290/2006)

Maassa on varmasti joku,joka on ehtinyt elämänsä aikana maksaa noihin kaikkiin eläkemäksua. Lisäksi laki lesken- ja perhe-eläkkeestä, mutta nykyisin ne taitaa maksaa Kela.

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila Vastaus kommenttiin #30

Niin Veli.

Mainitsemasi eläkelait ovat kaikki vanhentuneita, mutta he jotka ovat jääneet eläkkeelle näiden eläkelakien voimassa olo aikana, saavat eläkkeensä kuten niissä on määritelty.

"eläkeuudistus 2017"

Eläkeuudistuksessa sovitut muutokset koskivat pääasiassa yksityisalojen työntekijän eläkelain eli TyELin muuttamista. TyELiin tehdyt muutokset heijastuivat kuitenkin myös muihin eläkelakeihin, kuten yrittäjien eläkelakiin ja julkisen sektorin eläkelakeihin.

Merimieseläkelain uudistaminen oli oma, erillinen hankkeensa. Uusi merimieseläkelaki tuli voimaan jo 1.1.2016.

Merimieseläkelain uudistuksesta kerrotaan tarkemmin Merimieseläkekassan verkkosivuilla.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiinnostavaa tietoa. Oletko selvittänyt tilastoista myös, miten keskimääräinen eläke (mainitsemasi 1550€/kk) on kehittynyt?

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Suomessa Eläketurvakeskus tilastoi ja raportoi lähes täydellisesti kaiken mitä eläkkeistä voi tilastoida. Käy siellä sivuilla tutustumassa eläkkeiden todellisuuteen. Alla lainaus, joka kumoaa yhden Nakkilan väittämän.

"Vuonna 2015 keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli työeläkejärjestelmässä 61,1 vuotta. Se laski edellisvuodesta 0,1 vuotta. Eläkkeellesiirtymisiän kehitys vastaa likimain ennakkoarvioita."

Keskimäääräinen työeläke vähän laskentatavasta riippuen on nyt n. 1600 € ja tärkeämpi arvo eli mediaani n. 1400 €. Näissäkin se, miten laskennassa on otettu huomioon työkyvyttömyyseläke, muuttaa lopputulosta. Tai sitten se, otetaanko kansaneläkeosuus mukaan.

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila Vastaus kommenttiin #43

"Vuonna 2015 keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä oli työeläkejärjestelmässä 61,1 vuotta. Se laski edellisvuodesta 0,1 vuotta. Eläkkeellesiirtymisiän kehitys vastaa likimain ennakkoarvioita."

Jälleen kerran vanhaa tietoa, joka pitää paikkansa kun katsellaan mennyttä aikaa.
Olen antanut kommenttini ja mielipiteeni uuden eläkelain merkityksessä, ja sen mahdollisista vaikutuksista tästäpäivästä eteenpäin.

Eläkkeelle siirtymisen ikä on nostettu 65 vuodesta 67 vuoteen, ja näin ollen voi päätellä keskimääräisen eläkkeellesiirtymis iänkin nousevan 2 vuotta eli 63,2 vuoteen.

"Keskimäääräinen työeläke vähän laskentatavasta riippuen on nyt n. 1600 € ja tärkeämpi arvo eli mediaani n. 1400 €. Näissäkin se, miten laskennassa on otettu huomioon työkyvyttömyyseläke, muuttaa lopputulosta. Tai sitten se, otetaanko kansaneläkeosuus mukaan."

Yksi tärkeä seikka joka vaikuttaa eläkkeiden keskiarvoon laskevasti on osa-aika eläke, joka on otettu huomioon siinä tilastossa josta minä olen tidon löytänyt, mutta kansan eläke ei ole siinä mukana, sillä sen vaikutus kokonais eläkkeiden keskiarvoon ei ole suuri.

Lopuksi vielä.
Tärkeää tässä asiassa ei ole onko eläkkeelle siirtymisen keski-ikä 61v vai 63v. Eikä tärkeää ole edes se onko eläkkeen keskimääräinen eläkesuuruus 1550€ kk vai 1600€ kk

Tärkeintä Omassa kannanotossani on Bengt Holmströmmin esitykseen eläkkeiden alennus puheista.ja siitä onko mahdollisilla alennuksilla vaikutusta eleläkesäätiöiöiden tai eläkevakuutusyhtiöiden maksukykyyn tulevaisuudessa.

Kuten ensimmäisessä kannanotossani sanoin.

"Tämä yllä oleva pikaisesti tehty päätelmä koskee vain eläkekassojen maksamia eläkkeitä, ja ne riittää kaikille eläkkeensaajille joille he maksavat, niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Koska eläkekassat maksavat vain niille, joilta eläkemaksut on kerätty. Yllä mainittujen periaatteiden mukaisesti."

Samaten mainitsin vielä.

"Toinen asia on sitten ne henkilöt, jotka saavat vain kansaneläkettä, kokonaan tai osittain.
Siksi olisikin tärkeämpää miettiä keinoja millä saataisiin nuoret työttömät töihin, keräämään oman eläketurvansa, eikä puuttua jo eläkkeellä olevien eläkkeisiin, he ovat oman eläkkeensä ansainneet."

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

Keskimääräinen eläke muodostuu monien eri asioiden yhteisvaikutuksesta.

Naisten keskimääräinen eläke on reilut 1400€ kk ja miesten hieman yli 1900€ kk Naisten saama eläke on 79% miesten eläkkeistä.

Alueellisesti keskimääräisten eläkkeiden suuruus vaihtelee aika rajusti. Annan muutaman esimerkin.

Suurimmat eläkkeet maksetaan Uudellamaalla, missä keskieläke on noin 1900€ kk. Kunnista suurinta eläkettä maksetaan Kauniaisissa 3000€ kk keskieläkkeellään. Kuitenkin Kauniaisissa naisten eläkkeet ovat 50% pienemmät, kuin mitä miesten eläkkeet ovat.

Pienimmät eläkkeet taas maksetaan Etelä- ja keskipohjanmaan kunnissa. Pienintä eläkettä maksetaan Isojoella, keskimääräinen eläke on hieman yli 1100€ kk.

Näihin suuriin eroihin vaikuttaa alueelliset palkka ja tulo erot, mikä on työllisyys aste, minkälaista teollisuutta alueella toimii sekä alueella asuvien ihmisten sukuppuoli ja ikäjakauma.

Mitä suurempi keskieläke kunnassa on, sitä todennäköisemmin sukupuolten väliset erot ovat suuret. Kuten esimerkiksi Kauniaisissa naisilla on keskimäärin puolta pienemmät eläkkeet kuin miehillä.

Nämä minun päätelmäni perustuu hyvin pitkälle Kelan tilastoihin, sekä
Eläketurvakeskuksen tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino laatimiin tilastotietoihin.

Käyttäjän VesaPeltola kuva
Vesa Peltola

Laskin jo tulevaa eläkettäni, kun varat omassa hallinnassa tuntuivat paremmalta kuin varat eläkeyhtiön hallinnassa. Yrittäjäeläkettä maksavalle tämä on mahdollista. Kun olen eläkkeellä omat lapset toivottavasti ovat työelämässä. Jos heidän asemansa paranisi voisin teoriassa hieman laskeakin eläkettäni, kun se muutenkin tulee olemaan vähäinen. Käytännössä näiden solidaaristen ratkaisujen kohdistuminen on aina vaikeaa samalla tavalla kuin Kikyssä. Meneekö säästyneet eurot lisätyöpaikkoihin vai osinkoihin?

Tärkeämpää kuin eläkeprosenttien kanssa näpertely on varmistaa, ettei Eurooppa täyty nykyiseen malliin haittamaahanmuutolla.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Eläke on elämistä varten eikä ulkomaanmatkoja ja muuta luksusta varten! Oma eläkkeeni on reilu tonni ja se pitäisi riittää muillekin.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Voisi tietty kysyä että uskotko eläväsi eläkeikään asti, saati olevasi töissä sinne saakka että eläkettä olisi kertynyt sen verran että tulet sillä toimeen?

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Itseäni sapettaa se, että 1995 lähdettiin rahastoja kasvattamaan ja eläkemaksut nousivat käytännössä nykytasolleen. Ennen palkasta maksettiin vähemmän eläkemaksuja.

Oma "virallinen" työurani alkoi 2000 ja 23v iässä. Sitä ennen toki tein töitä kuten aikaisemmat sukupolvetkin, mutta eläkettä ei kertynyt.

Nyt nelikymppisenä omaa eläkettäni on leikattu 17% ja eläkeikää nostettu 63v minimistä 65 v 6kk ja suosituksesta 65v -> 68v 3kk

Jotenkin koen eläkemaksujen suhteen itseniäni huijatun.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Ei ole eläkkeen suhteen itsellänikään yhtä hyvä tuuri kuin joitain vuosia vanhemmilla kansalaisilla. Mistä saat tuon 17%?

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Eräästä laskurista. Yhteisvaikutus nelikymppiselle näiden kahden eläkeuudistuksen tuloksena (2005 ja 2017). Siellä on monia muutoksia, superkartuman poistumista jne.

Kaikkein karskein yksittäinen leikkaus oli se minimieläkeiän nosto 63v->65,6kk siten, että saman eläkekertymän saan tulevaisuudessa 65v 6kk kuin nykyiset saivat 63v. Tai vastaavasti suosituseläkeiän nosto 65v -> 68v 3kk. Elinaikakerroin leikkaa eläkettä ja eläkkeelle siirtymisen lykkääminen poistaa sitä leikkuria.

Eli maksan eläkemaksuja ylimääräiset kaksi ja puoli vuotta mutta nämä ylimääräiset vuodet eivät kerrytä eläkettäni lainkaan suhteessa vanhaan järjestelmään. Toisaalta lohdutuksena 80-luvulla ja jälkeen syntyneille nämä saavat eläkekertymää myös alle 23v tehdystä työstä. Mitä nelikymppiset eivät siis saa enää jälkeenpäin.

Uudistuksien suurimmat häviäjät olivat 60- ja 70-luvuilla syntyneet. 1962 ikäluokka on ensimmäinen jolla uusi minimieläkeikä on 65v sen 63v sijaan.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Paras ja oikeudenmukaisin eläkeleikkaus olisi eläkekatto. Se voisi olla esimerkiksi 2500-3000 euroa/kk.

Holmströmin ja kumppaneiden "huoli" eläkevarojen riittävyydestä on politikointia. Kun yhteisöverokantaan suunnitellaan uutta jättialea ja joukkotyöttömyys jää kapitalismin kriisissä pysyväksi, valtion ja kuntien reaaliverotulot eivät voi enää nousta.

Kapitalistinen talousjärjestelmä on nyt ja jatkossa kuin harakka tervatulla katolla, kun nokka irtoaa pyrstö jää kiinni.

Käyttäjän MarjaWolski kuva
Marja Wolski

Paljonko Holmström saa eläkettä? Vaio eikö saakaan? Vielä?

Minä en alentaisi tippaakaan eläkettäni. Se on tismalleen tarpeeksi pieni jo!

Terveisiä Wahlroosille ja Holmströmille - voivat kertoa julkisesti tulonsa ja varansa.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Alla olevassa blogissa on varsin selkeästi perusteltu miksi eläkerahastojen pitäisi edelleen kasvaa. Jotta eläkelupaukset pystytään pitämään tulevaisuudessa ja eläkemaksut eivät nousisi jyrkästi olisi rahastoinnin kasvettava nykyisestä huomattavasti. Ainakin tuplaannuttava nykyisestä.

Jos näin ei käy on joko leikattava tulevia eläkkeitä edelleen tai eläkemaksu nousee huomattavasti.

Nyt näyttäisi siltä, että rahastot eivät juuri enää tule kasvamaan, joten eläkkeitä tullaan edelleen leikkaamaan tai eläkemaksu kasvaa. Kilpailukyky ei kestä eläkemaksujen nostamista, joten eläkeleikkaukset ovat edessä. Eläkeuudistuksia tullee edelleen 10 vuoden välein. Nyt annetut lupaukset eivät ole siis minkään arvoisia.

http://www.etk.fi/blogit/miksi-elakerahastojen-ann...

Huuskon blogin ajatus

"Johtaja Jaakko Kiander Ilmarisesta muistutti, että ”maksuylijäämät ja sijoitustuotot ovat kasvattaneet yksityisen ja julkisen sektorin eläkevarat yhteensä lähes 200 miljardiin euroon. Tästä eteenpäin eläkemenojen ennakoidaan olevan maksutuloa suuremmat, mutta erotus pystytään kattamaan sijoitustuotoilla”.

Ei siis pidä paikkaansa. Eläkerahastojen pitäisi edelleen kasvaa. Tässähän viitataan, että eläkkeiden rahoitus hoidetaan maksuilla ja rahaston sijoitustuotoilla.

Itse en luottaisi juurikaan eläkeyhtiöiden hallintoon. He yrittävät vakuuttaa meidät, että ei huolta mitään muutoksia ei enää tarvita. Mutta eihän se näytä pitävän paikkaansa. Hehän ovat tästä nykysysteemistä varmat hyötyjät. Enkä luottaisi epäluotettavaan mediaankaan asiassa.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Tuossa laskelmassa unohdetaan, että rahastoihin kerätään jatkossakin rahastoitavaa osaa. Tämä tarkoittaa, että vaikka tuotot koko ajan käytettäisiin, niin silti peruspääoma kasvaa jatkuvasti. Laskelma edyllyttää, että rahasto-osuus lopetetaan kokonaan.

Toinen huomion arvoinen seikka on se, että mitä jos laskelmissa on sovittu palautusprosentiksi 3,5%, mutta tuotto onkin vaikkapa 4,5-5%, eli 1-1,5 prosenttiyksikköä korkeampi? Tuokin ylitys tuplaa pääoman vajaassa 50 vuodessa. Mihin nyt jää tuo loppu tuotoista? Nykyisin sitä käytetään työnantajien maksualennuksiin.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Ei sitä unohdeta. Siinä kerrotaan miksi näin pitäisi olla.

"Tämä tarkoittaa, että vaikka tuotot koko ajan käytettäisiin, niin silti peruspääoma kasvaa jatkuvasti" Nyt tuli höpöä. Jo nyt maksetut eläkkeet ylittävät eläkemaksut. Erotus rahoitetaan rahastojen tuotoilla. Loput tuotoista meni rahastoon. Mutta jos sekä eläkmaksut, että tutot joudutaan tulevaisuudessa käyttämään maksussa oleviin eläkkeisiin, niin ei to peruspääoma enää tietenkään kasva.

Huoltosuhden heikkenee, vaikka eläkeläisten määräkin kääntyy laskuun. Syntyvyys laskee ja maahanmuuttokin heikentää huoltosuhdetta.

Saas kattoo. Hyvä olisi heti alkaa leikkamaan maksussa olevia eläkkeitä. Ei tule sitten tulevassa, niin suuria liikkeitä.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #50

https://www.slideshare.net/tyoelake_ilmarinen/jaak...

Ei rahastoista pääomia pienennetä vaan tuottoja käytetään maksuihin. "Jo nyt maksetut eläkkeet ylittävät eläkemaksut". Juuri siksihän noita tuottoja joudutaan käyttämään "aukon" paikkaamiseen. Jos eläkemaksut olisivat jatkuvasti suuremmat kuin menot, niin mihin niitä rahastoja kerätään? Rahaston pääomien on tarkoitus kasvaa jatkuvasti.

Tietenkin TyEL maksujen maksukaavaakin voidaan rukata tarpeen mukaan, mutta tasausosan suuruus kyllä asettaa tiettyjä rajoituksia liialle intoilulle.

En harrasta höpöä. Vahinkoja toki joskus sattuu, mutta ei tässä. Ja kyllä se laskelmassa unohdetaan.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #51

Kyllä sinä höperehdit monin tavoin. Tekstissä ei ole unohdettu mitä väität. Siinä kerrotaan mitä tapahtuu, jos rahastot eivät kasva. Olihan tossa joku höperö ex kansanedustaja väittämässä ihan muuta höpöä ja sai laajaa julkisuutta sekä kannatusta etujen saajien piirissä. Ei niinkään maksajien keskuudessa.

Tosiaan nyt ollaan ensimmäisiä kertoja tilanteessa, jossa maksetut maksut eivät riitä kattamaan maksettavia työeläkkeitä. Joudutaan käyttämään rahastojen tuottoja. Jos olisit oikeassa siitä, että ihan varmana riittää rahastojen tuotot tuplaamaan rahastot, niin ensi vuodenkin työeläkemaksujen korotukset olisivat vain turhaa rahastusta. Näin ei ilmeisesti ole. Vaan maksut jatkavat kasvuaan, koska huoltosuhde heikkenee tulevaisuudessakin. Siitä Suomen paskavaltio pitää huolen monin tavoin. Uskoisin, että seuraavassa eläkeuudistuksessa eläkeikiä nostetaan taas. Eläke säilyy samana kuten nyt. Käytännössä entistä harvempi yltää siihen, joten se on pelkkä leikkaus.

No enhän minä sille mitään voi. Mutta tämä tyyppilinen tulos Suomessa.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #55

Sinulla on sekä matematiikka, että luetun ymmärtäminen hukassa.

Toki kirjoituksessa kerrotaan, että mitä tapahtuu jos rahastot eivät kasva, mutta huomioon otetaan vain tuottojen käyttö. Ei siis jatkuvasti lisääntyvää peruspääomaa. Ja varmaan ymmärrät senkin, että tulos eri tuotoilla muuttaa laskelmaa? Linkin laskelma on toki esimerkki eikä tyhjentävä laskelma, mutta pitääkö sitä pitää ainoana totuutena? Laskelma muuttuisi silloinkin, jos asiakashyvityksiä ei maksettaisi ja ne varat jätettäisiin peruspääomaan kasvamaan korkoa.

Tuossa laittamassa linkissäkin puhutaan pääoman tuplaantumisesta, laitan sen alle, jos uskot sitä enemmän.

"ETK:n pitkän aikavälin peruslaskelman oletuksilla palkat ja eläkemeno kaksinkertaistuvat reaaliarvoltaan (siis inflaatiosta puhdistettuna) suunnilleen 45 vuodessa. Ja tässä tarvitaan sitä logaritmilaskentaa: kaksinkertaistuminen 45 vuodessa tarkoittaa noin 1,5 % kasvua vuotta kohden (tarkemmin ottaen 1,55225… mutta pyöristetään hiukan)."

"Joudutaan käyttämään rahastojen tuottoja."

Itse sanoisin, että voidaan käyttää rahastojen tuottoa, sillä juuri näitä tilanteita varten niitä on kerätty. Tällä tavoin aikaisempikin sukupolvi osallistuu nykypäivän kuluihin, niin kuin on ollut tarkoituskin.

Rahastoon maksetut varat ovat olleet "turhaa rahastusta", sillä nehän ovat olleet kuluja kulujen päälle. On kerätty siis enemmän kuin on ollut tarvetta ja varauduttu näihin nykyisiin tilanteisiin.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #57

Varmaan on, että luetun ymmärtäminen sekä matematiikka ovat hankalia. Jostain sitä kuitenkin pitää maailmaa katsellaan.

Kirjoituksessa käsitellään aihetta miksi rahstojen pitää kasvaa ja mitä tapahtuu, jos rahastot eivät kasva. PISTE.

Rahastot eivät kasva, jos sekä tuotot, että maksut käytetään eläkkeiden rahoitukseen. Sitä käsitellään ja mitä sitten tapahtuu. Eläkemaksut nousevat huomattavasti.

Pahemmin en ole näissä kommenteissa mitään kyllä laskenut.

Pistät vielä sanoja suuhuni. Sanoin,että ensivuonna tehdyt eläkemaksujen nostot ovat turhaa rahastusta, jos aikasempi väitteesi nykyisten tuottojen ja maksujen riittävyydestä pitää paikkansa. Jarkat höperehtimistä sekä siirryt henkilöön meneviin solvauksiin ihan suotta. Mutta sellainen tämä pakayhteiskunta on tänään. En tekisi tämän paskan puolesta mitään.

Ei kai se mikään yksi totuus ole. Perusteltu mielipide siitä miksi eläkerahastojen pitää edelleen kasvaa. Eikä rahastoja pureta eläkemaksuihin.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #58

Ymmärrän milloin tilanne on toivoton, joten antaa itse asian olla.

Sinä pistät sanoja suuhuni. Missä väitän, että nykyiset maksut ja tuotot riittävät? En ole ennustaja, joten en tuohon kykene.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #59

Kommentti 40.

Vittu mitä paskaa.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #60

Kuti kuti, ottaako päähän? Luetun ymmärtäminen ei todellakaan ole vahvin puolesi. Perustele nyt ihan rauhassa, että miten luet asian noin, niin katsotaan sitten uudestaan.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #61
Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #61

Lienee tämä ottavan enemmän pienen miehen sielusi päälle.

Mimun päähäni ottaa lähinnä se, että en usko koskaan saavuttavani nykyistä eläkeikää työtä tehdrn. Eläke kyllä tulisi varsin hyväksi. 2940 antaa arvioksi, jos nykyisillä tuloilla pystyisin jatkamaan. Vertailuna voisi ottaa työtoverit jotka 90 luvun alussa päästettiin 55v putkeen. Ei nämä jutut ihan oikein menneet.

Kyllä uskon eläkemaksujen korotusten tulevaissa uudistuksissa jatkuvan. Myös tulevia eläkkeitä leikataan edelleen, koska minunkin jälkeeni naksajia on edelleen vähemmän, jos edes siihen asti systeemi pysyy pystyssä.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #63

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/227548-elakkeisii...

Kyllä näitä laskelmia riittää.

Nuorison usko eläkkeisiin on huono. Tätä uskoa pitää vahvistaa oikeilla laskelmilla ja rehellisellä keskustelulla. Työssä jatkaminen eläkeikään asti on varmasti utopiaa, mutta ei töitä aikaisemminkaan ole tehty eläkeikään asti. Läheskään kaikki ratkaisut eivät ole olleet oikeudenmukaisia, ainakaan viime vuosikymmeninä. Tulevaisuuden uudistukset kuorrutetaan parannuksiksi, mitä ne eivät tule olemaan. Voimme ainoastaan toivoa järkeä ratkaisuihin.

Uudistukset jatkuvat varmasti, mutta mitään totaalista järjestelmän hajoamista tuskin tapahtuu, mutta ennustaja en ole.

Lopuksi sanon, että itsetuntoni kyllä riittää, joten turhaan murehdit "pienen miehen sielusta". Olen ylpeä Alahärmäläisistä juuristani, joten silläkin on jotain merkitystä itsetunnon osalta.

Tsemppiä kuitenkin sinulle.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #64

Ole ihan mitä vain. Omia pieniäkään virheitäsi et myönnä. Otat nenääsi. Vittu mitä paskaa. Tarkoittaa, että millaista tällainen tällainen somekeskustelu on. Paraiheden usari perinteiden mukaan mentiin sitten henkilökohtaisten solvausten vaihtoon.

Ihme kun ollaan tässä tilanteessa, kun noinkin älykläitä ihmisiä on maa täynä. Itse en ole kyennyt muuta kuin hoitamaan asiani ja tekemään liikaa töitä. Yhteiskunta pakottaa moniin asioihin. Kuten noihin eläkemaksuihin ja milloin mihinkin. Pakottaa voidaan. En usko enää mihinkään.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #65

Minähän pyysin sinua osoittamaan virheet, mutta et siihen kykene vaan vikiset kuin pikku lapsi. Jatka siis samaan tyyliisi, sillä nyt minulle riitti tuo oma paskan jauhantasi. Voit myös katsoa, että kuka aloitti henkilökohtaisuuksiin menon. Sitä saa mitä tilaa.

Taso tässä keskustelussa mennyt niin alas (omanikin), että omalta kohdaltani lopetan, jotta muut saavat rauhan.

Sinä et todellakaan usko mihinkään, et edes itseesi.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #66

Etkö pistänyt sanoja suuhuni? Pistit? Etkö väittänyt kaikenlaista etk linkistä . Siinä vastattiin kysymykseen miksi eläkerahastojen pitää kasvaa ja oli esimerkki laskelma mitä tapahtuu, jos näin ei tehdä. Ja juuri tätä alkuperäinen kommenttini koski.

Ja taas pistit sanoja suuhuni. En itseluottamuksestasi puhunut mitään. Totesin vain, että olet pienimies, joka näyttää pitävän paikkansa. Höperehtiminenkö on sinusta vastaavaa henkilökohtaisuuksiin menoa. Voi yhren kerran ja silti jaksaa kommentoida, naurettavaa kaikinpuolin.

Mutta turha tietenkin tämäkin komentti. Ihan samanlaista. Lopeta sitten minulle vinkuminen.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #68
Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #70

Voi yhren kerran millainen pieni mies.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Sellaista kuin 'eläke' ei pitäisi edes olla. Maksetaan työttömyyskorvausta sen sijaan, jos iäkäs ei saa töitä.

Säästyneet rahat kun palauttaa duunareille veronkevennyksinä niin järjestelmästä tulee kerta heitolla oikeudenmukainen ja työhön kannustava.

Sama pitäisi koskea kaikkia ansiosidonnaisia etuuksia. Ei siinä ole mitään järkeä että maksetaan pomolle sairastamisesta enemmän kuin duunarille. Maksetaan siitä työstä enemmän ja sairastamisesta yhtä paljon - eli työttömyyskorvaus peruspäivärahana.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Eläkerahastojen varat ovat kasvaneet vuodesta 1995 viisinkertaisiksi lähes 200 miljardiin euroon, maksetut eläkkeet vain kaksinkertaistuneet noin 27 miljardiin euroon.

Sama epäsuhta näkyy myös maksetuissa työeläkemaksuissa. Työntekijöiden eläkemaksut ovat nykykriisin aikana kaksinkertaistuneet, työnantajien puolittuneet.

Vesa Repo

Näin ovat eläkkeet 8 vuodessa LISÄÄNTYNEET.. NAURETTAVAA.

Eläkkeeni on nyt sit ruhtinaalliset 1084,28/kk netto (01.01.-17).

Jos eläkke oli n. 1100 euroa -09, kehitys on ollut tällainen
-9 -10 -11 -12 -13 -14 -15 -16 -17
1100 1102,86 1117,75 1158,1 1190,76 1207,07 1211,78 1211,78 1218,93

Siis eläke lisääntynyt 8 vuodessa 111 euroa...

Näinhän nämä tuloerot kaventuvat HEH HEH, ja ostovoima lisääntyy?????

Ja, eläkkeenihän maksaa yksityinen eläkevakuutusytiö.... Hallitus suojelee, että yhtiöidden kannataavuus paranee eläkkeiden kustannuksella.

Ei liene HALLITUKSEN tarkoitus näin toimia??? Eläkkeiden saajilla ei mitään oikeuksia/mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan....

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Laskisitko sinä eläkettäsi

Olen sitä laskeskellut, ja nippanappa riittää.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Markku Huusko päätti bloginsa:
"Nyt meidän kaikkien eläkeikää kovaa vauhtia lähestyvien tai jo eläkkeellä olevien olisi hyvä kysyä itseltämme: olisitko sinä valmis laskemaan eläkettäsi nuorten hyväksi, jos tarve olisi pakottava?"
"Kun paino on sanalla pakottava, minä saattaisin vaikka ollakin."
"Sitä en tosin tiedä, miten tuo pakottava tarve pitäisi määritellä, ja silloin on aina vaarana, että joku poliitikko keksii sen meidän puolestamme."

Viittaisin heti tuohon loppuosaan: Joku poliitikko todellakin keksii tuon "pakottavan tarpeen" meidän puolestamme. Minusta Bengt Holmström on tuollainen "joku poliitikko". Hän elää amerikkalaisessa kuplassa eikä ole kunnolla perehtynyt suomalaiseen eläkejärjestelmään.

Tuskin missään maassa on valmistauduttu tuleviin eläkkeisiin niin kuin Suomessa. Meidän muhkeat eläkerahastomme ovat niin valtavia, että Suomi on niiden voimalla säilyttänyt hienon AA+ -luottoluokituksensa.

Suomen eläkerahastoja ei näet ole käytetty siihen, mihin niitä on kerätty, eli eläkkeiden maksuun.

Entä sitten eläkkeiden alentaminen? Se on jo sinänsä hämmästyttävä ja epäasiallinen kysymys, koska eläkkeitä on kaiken aikaa alennettu. Meillä on vuodesta 1996 ollut voimassa ns. taitettu eläkeindeksi. Se on tarkoittanut jatkuvaa eläkkeiden alentamista. Eläkkeen kuuluisi olla jotain 60% vastaavasta palkasta. Taitetun eläkeindeksin vaikutuksesta pidempään eläkkeellä olevat saavat enää eläkettä jotain 40-45% vastaavasta palkasta.

Taitettu eläkeindeksi on vaikuttanut siten, että köyhimmät eläkeläiset ovat romahtaneet lattian läpi leipäjonoihin ja keskituloiset eläkeläiset vajonneet köyhälistöksi. Suurta eläkettä saaneet ovat jo työuran aikana keränneet säästöjä ja omaisuutta. Kyllä he pärjäilevät, vaikka ovatkin menettäneet vuosi vuodelta enemmän luvatusta eläkkeestään.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Tässä lisätietoa eläkkeistä, eli siitä miten niiden uskotaan kehittyvän näistä päivistä 2080-luvulle. Ote eilen tehdystä jutusta: "Eläketurvakeskuksen ETK:n ennustemallit osoittavat kuitenkin suomalaisten eläkkeiden tason kulkevan aivan päinvastaiseen suuntaan: suoraan koilliseen. ETK:n Uudelle Suomelle toimittama grafiikka on suorastaan mykistävää katsottavaa positiivisuudessaan".

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/227548-elakkeisii...

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Kyllä kai tässä on nimmellistä euromäärää tärkeämpi tuo suhteellinen osuus palkkoihin? Sama ilmiö saattaisi näkyä koko eläkesysteemin ajalta, jos sellaisen käyrän jostain löytää. Oletan, että nykyeläkeläisen tulot ovat nimellisesti, että suhteellisesti esim 80 lukulaista tasoa korkeammat.

Suhteelisen osuuden käyrä menee päinvastaiseen suuntaan. Huippu on ohi ja tehdyt tulevien eläkkeiden leikkaukset vaikuttavat.

Tämähän tarkoittaa, että tulevat eläkeläiset ovat nykyisiä huomattavasti köyhempiä. Riippuen inflaatiosta ja ostovoimasta. Suhteellisesti, joka tapauksessa, verrattuna työssäoleviin?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset