Li Anderssonin ja Touko Aallon liitto

On kohtuullisen hyödytöntä keskustella siitä, olisiko Turun järkyttävä veitsi-isku kyetty estämään lainsäädännöllä, joka olisi antanut poliisille paremman tiedustelukyvyn.

Tällaista spekulointia ovat harrastaneet myös tutkijat mutu-pohjalta. Valtava määrä Turun tragedian yksityiskohtia on auki.

Turvapaikanhakijan myöntämään hirmutekoon ei pidä hakea syyllisiä sen enempää Suomen nykyisistä kuin aikaisemmistakaan päättäjistä, lainsäädännöstä kuin kansalaisistakaan. Opiksi toki voi kaikista kokemuksista, järkyttävistäkin, ottaa.

Keskustelu kiertyy nyt politiikan kentällä kahteen asiaan: tiedustelulainsäädäntöön ja ilman lupaa maassa oleskeleviin ulkomaan kansalaisiin, niin sanottuihin paperittomiin. Alkavan syksyn kuumin keskustelunaihe lainsäädännön kannalta on tiedustelulaki.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.), valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ja kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.) ovat hoputtaneet oppositiota mukaan viemään tiedustelulait maaliin kiireellisesti 5/6:n eduskuntaenemmistöllä. Kolmikko on saanut vahvaa taustatukea tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä.

Oppositiosta on Sipilän, Orpon ja Terhon kutsuun vastannut erittäin myönteisesti vain kristillisdemokraatit. Puheenjohtaja Sari Essayah hehkutti lakia viikonloppuna todeten, että ”kiistanalaiseen massatiedusteluun lakiuudistus ei anna mahdollisuutta”.

KD tuo hallituksen äänipottiin vain viisi kansanedustajaa lisää, eli lisää tarvittaisiin yli 50 muista puolueista. Kokonaistarve edellyttämille perustuslakimuutoksille tällä vaalikaudella olisi 166 kansanedustajaa.

SDP esitti tänään ehkä yllättävänkin positiivisia näkemyksiä tiedustelulain kiirehtimisen puolesta. Reunaehtonsakaan eivät kuulosta mahdottomilta, sillä puheenjohtaja Antti Rinne korosti esimerkiksi vain, että ”perusoikeuksiin puuttumisen vastapainona tiedustelutoiminnan valvonta on saatava laajan parlamentaarisen valvonnan piiriin”.

Jos Rinne porukoineen lähtee mukaan, olisi lain takana jo noin 145 kansanedustajaa. Ruotsalaisesta eduskuntaryhmästä olisi hallituksen hankkeeseen ehkä saatavissa kymmenen lisätukijaa, joten kuninkaantekijäksi jää vihreät, vasemmistoliitto tai perussuomalaiset.

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto esitti tänään Ylen ykkösaamussa kipakoita näkemyksiä kiirehtimistä vastaan, ja sen perusteella puolue on halukas toteuttamaan lakiuudistuksen vasta ensi vaalikaudella normaalissa aikataulussa.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on myös nihkeä asian suhteen ja hänen joukkonsa some-käyttäytymisen perusteella vielä nihkeämpiä. Mutta vasemmisto aikoo toki vielä pohtia asiaa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho puolestaan koplaa tiedustelulain vaatiman perustuslakimuutoksen tässä vaiheessa paperittomiin turvapaikanhakijoihin. STT nimittäin kertoo perussuomalaisten vaativan perustuslakia muutettavan myös niin, että paperittomasti maassa olevien vapaata liikkumista voidaan rajoittaa.

Huomattavaa on, että kaksikaan kolmesta – vasemmistoliitto, perussuomalaiset, vihreät – ei voi estää tiedustelulain kiirehtimistä.

Enimmilläänkin kahden liittoutuma saisi kasaan 32 kansanedustajaa, kun estämiseen tarvitaan 34. Todennäköisin tämän asian ympärille rakentuva liitto on Li Anderssonin ja Touko Aallon liitto, joka tuottaisi 27 ääntä vastustavalle puolelle.

Markku Huusko

Kirjoittaja on Uuden Suomen toimittaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu