*

Markku Huusko

Tähän kuvaan tiivistyy Suomen ongelma nro 1

  • Työllisyysaste on alemmilla koulutustasoilla pienempi kuin korkeammin koulutetuilla.
    Työllisyysaste on alemmilla koulutustasoilla pienempi kuin korkeammin koulutetuilla.
  • Halukkuus muuttaa työn perässä on vähäisintä Pohjois- ja Itä-Suomessa.
    Halukkuus muuttaa työn perässä on vähäisintä Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Suomessa on avoimia työpaikkoja suhteessa työvoimaan kolmanneksi eniten Euroopassa. Usko tai älä, näin Eurostatin tilastojen mukaan on.

Erityisen paljon avoimia työpaikkoja on Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa, mutta myöskään Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla ei avoimista työpaikoista pitäisi olla pulaa.

Pulaa sen sijaan on monien työantajien kohdalla oikeanlaisista työntekijöistä, koulutetuista ja vähemmän koulutetuista.

Saamme lukea jatkuvasti juttuja siitä, kuinka kasvukeskusten työantajat eivät löydä työntekijöitä, kun taloudessa rullaa nyt ihan mallikkaasti.

”Ihmetellä täytyy nykyajan menoa ja asennetta. Väkeä ei löydy fyysiseen työhön, vaikka palkkaakin tulisi yli virallisten normien”, pohti espoolaisyrittäjä Kauppalehdessä viime keväänä. Palkkaakin oli tuossa yrityksessä tarjolla 14 – 16 euroa tunnilta.

Kohtaanto-ongelma kokonaisuudessaan pitää Suomen työllisyysasteen kilpailijamaihin nähden onnettomana, edelleen alle 70 prosentissa. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on selvästi alle 50 prosenttia, ylemmällä korkeakouluasteella taas peräti 85 prosenttia. (Ylempi kuva tämän jutun yhteydessä)

Tilanne sapettaa niin hallitusta kuin oppositiotakin, joista ensin mainittu yrittää toivottavasti hakea ongelmaan joitain helpottavia ratkaisuja budjettiriihessä tänään ja huomenna.

Kun Suomessa miesten työllisyysaste on runsaat 70 prosenttia, on se Ruotsissa ja Tanskassa lähemmäs 80 prosenttia. Kotimaassa syntyneillä luku on käytännössä sama kuin se, jossa ovat mukana kaikki miehet, täällä ja muualla syntyneet.

Heikko työllisyysaste tarkoittaa sitä, että veronmaksajia on aivan liian vähän suhteessa heihin, jotka eivät tuota työnteollaan valtion kassaan veroeuroja. Ja se on iso ongelma, koska valtiontalous pyörii yhä miljardeja miinuksella.

Kohtaanto-ongelmaan liittyy erityisen paljon työttömien eri syistä johtuva haluttomuus muuttaa pois kotikonnuilta.

Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi 15-34-vuotiaissa yli kolmannes ei ole halukas muuttamaan työn vuoksi. Pohjois- ja Itä-Suomessa muuttohaluttomien osuus on peräti puolet. (Alempi kuva tämän jutun yhteydessä)

Tilastot ovat kylmiä, kenties turhan syyllistäviäkin.

Yksi painava syy muuttohaluttomuuteen on asumisen kalleus kasvukeskuksissa. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen neliövuokrat ovat laukanneet lähes tuplaksi verrattuna muualle maahan.  

Jos vuokraa yksiöstä tai kaksiosta pitää maksaa 700 – 1000 euroa, täytyy nettotulojen olla vähintään parin tonnin luokkaa, jotta rahaa jää muuhunkin.

Sitten on vielä se asunnon löytäminen, vaikka maksuvaraakin olisi.

Ja lopuksi ystävällinen kannustus täältä katsomosta: Hallitus, hoitakaa homma!

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (92 kommenttia)

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Puhuu puolestaan, että jopa Lapissa kasvavan matkailuelinkeinon ja sen verkostojen tarvitsema työvoima joudutaan rekrytoimaan muualta Suomesta, koska liian monia paikallisia ei työelämä näytä kiinnostavan.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Tässä yksi kiinnostava juttu Lappia koskien: Kiintiöpakolaisista toivotaan työvoimaa Lappiin

https://yle.fi/uutiset/3-9727865

Pelkosenniemen kunnanjohtaja Pertti Severinkangas uskoo, että kiintiöpakolaisista saadaan hyviä työntekijöitä rakennus- ja palvelualoille. "Pelkästään Pyhätunturin alueelle yritykset investoivat tänä vuonna seitsemän miljoonaa euroa, lähinnä matkailun tarpeisiin rakennetaan", sanoo Severinkangas.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Siinä on nyt kiintiöpakolaisilla näytön paikka. Ei pitäisi ainakaan olla jarruna vaikeus muuttaa pois kotipaikkakunnalta työn perässä.

Voisiko Uusi Suomi raportoida kokemuksista Lapista puolin ja toisin vaikkapa elo-syyskuussa 2019?

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #30
Käyttäjän MarjukkaAronen kuva
Marjukka Aronen

Luulenpa, että kiintiöpakolaisista tai viime vuosina maahantulleista löytyisi innokkaita muuttamaan Lapin pieniin paikkakuntiin kylmän, lumisen ja pimeän talven keskelle. Heitä kiinnostaa enemmän Suomen suurimmat kaupungit, joissa on helpompi ryhmäytyä muiden oman kulttuurinsa edustajien kanssa.

Käyttäjän KariNikander kuva
Kari Nikander

Vasemmiston ja ay-liikkeen vuosikymmenten saatossa virkkaama turvaverkko on niin tiheä, ettei siitä pääse läpi moottorisahallakaan, vaikka haluaisi. No, vertaus vähän ontuu, mutta on tämä kansa, tai merkittävä osa siitä, niin degeneroitunut, että vie sukupolvia oppia taas työntekoon. Ja sitten robotit ja tekoäly jo kerkeävät hätiin.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Vasemmisto ja ay-liike, kiitokset heille, ovat yrittäneet virkata turvaverkosta sellaista, että se takaisi edes auttavasti ihmisarvoisen elämän, että elämän ihan välttämättömimmät perustarpeet olisivat tarpeentullen käytössä.

Jos suomalaisten työnantajien maksamat palkat eivät kykene samaan, on syy vain ja ainoastaan työnantajien ahneudessa. Keskeisimmissä kilpailijamaissammehan pystytään parempaan mutta meitä ollaan viemässä kohti Aasian hikipajoja.

Käyttäjän tapiomakelainen kuva
Tapio Mäkeläinen

Nikander ja Mononen kuuluvat näköjään siihen valitettavan laajaan joukkoon , joka kaataa kaiken syyn työttömyydestä työttömän niskaan. Työttömätkö ne loputtomat yt- menettelyt on käyntiin polkaisseet? Itse olen vetänyt 28 rundaa. Sit riitti. Lain osaan ulkoa ja se on tosi yksinkertainen. Yrittäjät eivät jaksa edes sitä opetella vaan pitäisi saada ottaa ja jättää mutu- tuntumalla.
Laskekaa netissä olevalla laskurilla huviksenne millainen lähtöpalkka pitää olla jotta työtön saa bruttona maan palkansaajien keskipalkan 2500 e.siitä pois verot ja vähennyksiä ei tipu. Pois jää lomarahat, työterveys, tuettu työpaikkaruokailu, virikeliput, pikkujoulut, koulutus, mahd päivärahat ja autoetu, ja se palkka. Ja saikkua n 5% työajasta täydellä palkalla, puhelin, pc , kynät, kumit ,patterit ja wessapaperit. Ja omien asioiden hoito työajalla.
Oletteko aikuisina miehinä niin asenteellisia, että uskotte oiken kymmenin tuhansin ihmisten toivovan tätä työnteon vaihtoehtona. 400 päivää.
Jos näin on niin herää kysymys ,että onko meidän työelämässä jotain todella pahasti pielessä?
Kyllä siinä muuten onkin mitä kuvaa yhä erittäin alhaiset eläköitymisiät. Usein ovat syynä mielenterveysongelmat.
Olen ollut hr- pomona ja työmarkkinamiehenä 35 vuotta ja se on just näin. Kunnon töitä ei ole ja koulutetut ihmiset ei paskaduuneihin lähde.
Ei espoolainen 57 v ammattijohtaja DI lähde Itä-Suomeen keittiökalusteasentaja kurssille joka sattaa johtaa yrittäjäpohjaiseen suhteeseen valmistajan kanssa. Jätetään se ikäsyrjintä väliin tällä kertaa.

Käyttäjän KariNikander kuva
Kari Nikander

Tapio, en kyllä pysty tekstiäsi kumoamaankaan. Totuushan on jossain ehdottomien ja tiukkojen kommenttien keskellä, näkymättömissä. Sanoisko, että erilaisissa tilanteissa syytä on joskus sysissä ja joskus sepissä. Kohtaanto-ongelma on varma asia, jota sitten pahentaa monet kulttuuriimme ja rakenteisiimme liittyvät seikat. Työtä on edessä, siis näiden asioiden parempaan jamaan saattamisessa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Työttömät ovat hyvin heterogeeninen joukko, josta kaikki yleistykset ovat vääriä.

Sen kyllä myönnän, että minun on vaikea ymmärtää, miksi juuri vaikean työttömyyden riivaamassa Lapissa on niin korkea kynnys ottaa työtä vastaan tai jopa muuttaa naapurikuntaan sen perässä, kun harvinaista tilaisuutta tarjotaan tarjottimella matkailuelinkeinon päästyä nousukiitoon.

Perheettömien haluttomuutta tarttua työtilaisuuksiin Pohjois-Norjassa ja Ruotsin Kiirunassa sopii myös ihmetellä. Siellä olisi kysyntää tekijöistä, ja palkkauskin päihittää kirkkaasti kuvaamasi työttömyysetuudet. Eikä siellä edes voi syyttää "meidän työelämässä" pahasti pielessä olevia asioita.

Jos pelottaa toiseen kieli- ja kulttuuriympäristöön meno edes kokeeksi (mitä 60-luvulta Ruotsiin lähteneet tekivät laajassa mitassa), niin voisi kuvitella Etelä-Suomen laivanrakennus- ja autoteollisuuden sekä näiden alihankkijoiden nousukauden tarjoavan tutumman vaihtoehdon, kun vaihtoehtona on peräkammari Pelkosenniemellä, joka ei sekään mielenterveyttä kuntouta. – En tunne ajankohtaisia tilastoja asiasta. Mutta kohtaanto-ongelma on Suomessa varmasti täyttä totta, se on kyllä pakko uskoa.

Käyttäjän KariNikander kuva
Kari Nikander Vastaus kommenttiin #53

Komppaan Hannua, kaikki yleistykset todella ovat vääriä! On erilaisia ongelmia, jotka ovat syntyneet ajan saatossa. Maailma muuttuu koko ajan. Pointti tässä keskustelussa on, että nykyjärjestelmä passivoi monia. Sittenkin, monille, työnteko olisi elämisen merkityksen kannalta parempi kuin saman toimeentulon saaminen kotiin. Ja jopa riskejäkin kannattaisi ottaa. Liika vapaa-aika ei ole hyväksi, monille. Mutta totuus on, että työtä on paljon vähemmän tarjolla kuin työntekijöitä, ja paskaduuneja on sen vähänkin tarjonnan seassa. Tilanne Suomessa on pirun vaikea, mutta juuri nyt näyttäisi suunta olevan hyvä. Uskotaan parempaan tulevaisuuteen!

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi Vastaus kommenttiin #65

Eräs keskeinen syy on myös ns. pätevyysvaatimukset erilaisinen kortteineen ja kursseineen. 1990-laman aikana sain töitä satamasta isävainaan työantajalta, kun muisti että olen täyttämässä 18-vuotta. Ja silloin riitti yhden iltapäivän kurssi kahveineen. Ja seuraavana arkiaamuna alkoivat työt. Näin ei enää ole vaan pitää olla suoritettuna kaikenlaista vain siksi kun pitää. Vielä 80-luvulla sen kuin vain marssi vaikka rakennustyömaalle niin jos oli töitä niin niitä myös sai. Ja työnantaja koulutti tarpeen mukaan.

Arto Granlund

Pääomaköyhänä maana Suomessa valittiin sodan jälkeen päättäjien toimesta asumismuodoksi omistusasumisen, toisin kuin esim. Ruotsissa tai Saksassa. Ihmiset saatiin säästämään omistusasuntoa varten jolloin osa palkasta talletetiin pankkeihin ja näin saatiin pääomaa teollisuuden ja myös valtion käyttöön. Omistusasuminen on suurimpia syitä siihen miksi työvoima Suomessa ei liiku, työhaluttomuudesta tuskin on kysymys.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Ja nyt nuo pääomat valuvat veroparatiisehin ja hallitus jopa haluaa loputkin kansallisomaisuuden yksityistää.

Omistuskämppä muuttotappioalueella on pallo nilkassa, alue on yleensä muuttotappiollinen koska ei ole töitä.

Olisko ratkaisu esim. valtio ostaa asunnon 80-90% ostoarvosta (ostohinta ei saa jättää myyjälle tarpeetonta taloudellista taakkaa) ja kantaa vastuun sen myymisestä tai vuokraamisesta eteenpäin, toki vain kun kriteerit täyttyy, omistaja on työtön ja aloittamassa työt muualla Suomessa ja kyse on juurikin muuttotappioalueesta jossa asuntoa on vaikea saada kaupaksi. Tämä voisi pitkällä juoksulla muuttaa tilanteen aivan toiseksi.

US blogeissa näyttää olevan ihmisiä jotka ei halua vaivata aivojaan miksi joku ei työllisty vaan loikkaavat päätelmään että ovat vain työhaluttomia liiton jäseniä jotka haluavat elää minimirahalla yhteiskunnan tuella.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Omistuskämppä muuttotappioalueella on pallo nilkassa, alue on yleensä muuttotappiollinen koska ei ole töitä."

Osuvasti kiteytetty!

Miksi sitten on muuttovoitto- ja muuttotappioalueita, johtuu viime kädessä teknologian ja siihen pohjautuvan talouden historiasta Suomessa.

Maatalousyhteiskunnassa oltiin omavaraisia, ja kovalla työllä saatiin itse kasvatettu leipä vaikka korvesta tai arktiselta tundralta, jota koko maapallolla asuttavat harvat 60. leveysasteen pohjoispuolella. Samalla oltiin köyhiä ja alttiita nälänhädille, eikä elintasosta ollut tietoakaan nykyaikaisessa mielessä. Maa- ja metsätalous kuitenkin piti ruokittuna tuolloisen pienen väestön, joka silloin saattoi laajentua Suomen etelärannikolta sisämaahan ja pohjoiseen.

Sodan jälkeen väestö työllistettiin pientiloilla, ja kasvukeskuksia syntyi "savupiipputeollisuuden" paikkakunnille.

Syrjäseudut ovat menettäneet luontaisen elinkelpoisuutensa, sillä vain harvat tyytyvät eilispäivän niukkaan elantoon kun vaihtoehtokin on tarjolla. Syntyy sisäistä muuttoliikettä, ja elinkelpoisin talous keskittyy jälleen Etelä-Suomeen, kuten jo muinaisuudessa.

Muuttotappioalueella ei voitaisi ylipäätään kattaa elämisen kuluja ilman tulonsiirtoja valtakunnan menestyvän talouden osista ja kasvukeskuksista.

Yksilön kannalta on strategisen valinnan ja eri asioiden priorisointien paikka, minne asettua asumaan. Sillä on monia kerrannaisvaikutuksia, eivätkä ne ole mitenkään tasa-arvoisia. On myös pelkkä illuusio, että elämän tärkeistä ratkaisuista olisi vastuussa kukaan muu kuin henkilö itse.

Käyttäjän MarkoMjlnirParkkola kuva
Marko Parkkola

Voin opettaa ihmisiä koodaamaan C#/.NET:iä, jos tällä puolella on pulaa koodaajista. Kahvipalkalla.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

3kk Android harjoittelulla minä rupesin saamaan työtarjouksia sieltä vaikken edes hakenut duunia. Ilman mitään alan koulutusta. Imu on kova.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Mä oon vain pascall', silloin kun tarve tulee. Opetan mitä vain, eri juttu mitä osaan.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Yksi painava syy muuttohaluttomuuteen on asumisen kalleus kasvukeskuksissa."

Samaan listaan voi lisätä vielä esim.

- puolison työpaikka nykyisellä kotipaikkakunnalla. Koko talouden kannalta on vähemmän kuin nollasummapeliä, jos toisen työllistyminen edellyttää toisen siirtymistä työnhakijaksi.

- Työsuhteiden epävarmuus yhdistettynä perheen elämän vakauteen. Lapsia ei kauhean helposti repäise vanhasta uuteen, vain huomatakseen että hetken kuluttua on uuden työpaikan, koulun ja kavereiden etsintä taas edessä.

- Suomen käsittämätön tapa rangaista työn perässä muuttavaa veroilla. Parhaimmillaan vanhan asunnon hinta on romahtanut paikkakunnan työpaikkojen mukana, ja siihen voi päälle laskea tuhansien eurojen varainsiirtoverot uudesta päälle. Kymppitonnin lasku valtiolta, kun kehtaat muuttaa työn perässä?

Käyttäjän jopali kuva
Johan Lindholm

Ensimmäinen kohta: täyttä totta. Tämä asia on tietenkin suuri ongelma, jos kyse on pariskunnasta/perheestä.

Toinen kohta: täyttä totta. Ongelma on vain siinä, että mitä tehdä, jos ei töitä ole omalla paikkakunnalla. Pointtisi koskee perheitä eli muilla ei pitäisi olla tätä ongelmaa.

Kolmas kohta: täyttä roskaa. Pitäisikö valtion jotenkin korvata asunnon arvon lasku? Tämähän vasta olisi päätöntä. Ja minkä takia se pitäisi tehdä vain silloin, kun muuttaa jonnekin muualle... Monet menettivät esimerkiksi uskomattomia summia 90-luvun kriisissä. Varainsiirtovero koskee muuten kaikkia ja kun asuntojen hinnat ovat erittäin korkeat kasvukeskuksissa, siellä asuvat vasta sitä maksavat. Et kuitenkaan itkenyt vaikkapa meidän helsinkiläisten puolesta... Vai haluatko poistaa varainsiirtoveron?

Eli summa summarum mielestäni katsot asiaa jotenkin vain toiselta puolelta. Et välitä yhtään mitään muiden ongelmista.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Pitäisikö valtion jotenkin korvata asunnon arvon lasku? Tämähän vasta olisi päätöntä."

Ja missäs tällaista esitin? Arvon laskun realisointi vain nyt sattuu olemaan yksi muuttohalukkuutta vähentävä tekijä, ja liittyy myös siihen kokonaiskustannukseen, joka muuttajalla on.

"Monet menettivät esimerkiksi uskomattomia summia 90-luvun kriisissä. Varainsiirtovero koskee muuten kaikkia ja kun asuntojen hinnat ovat erittäin korkeat kasvukeskuksissa, siellä asuvat vasta sitä maksavat."

Pitää paikkansa, tässä vain keskusteltiin työn perässä muuttamisesta. Pääkaupunkiseudun (tai minkä tahansa seudun) sisällä muuttaville tämä ongelma ei heijastu työvoiman kohtaanto-ongelmaan.

"Et kuitenkaan itkenyt vaikkapa meidän helsinkiläisten puolesta..."

Jospa itken erityisesti sinun puolestasi?

"Vai haluatko poistaa varainsiirtoveron?"

Kyllä. Nykyisistä veroista on hankala keksiä typerämpää ja haitallisempaa veroa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Lindholm kirjoitti: "Pitäisikö valtion jotenkin korvata asunnon arvon lasku?"

Onko sittenkään jos teemme siitä järjestelmän jossa asuntojen arvonnousuja ja -laskuja tasoitettaisi muuttoliikkeen ohjailemiseksi yhteiskunnan ja kansantalouden eli kaikkien kokonaisuuden yhteiseksi eduksi? Ja yhdistämme sen samoihin päämääriin pyrkivien muiden toimien kanssa eikä kuten nyt, jokaine ntemppu vetää eri suuntaan.

Käyttäjän HenrikVlimki kuva
Henrik Välimäki

On huomattavan hurskas toivomus, että hallitus pystyisi tekemään mitään tuolle asumisen kalleudelle Suomessa. Asunto-ongelma on Suomessa ollut "ratkaistavana" niin kauan kuin muistan, ja pahemmaksi on vain mennyt. Oliskohan niin, että vain alkoholiongelma olisi ollut puheissa pitempään.

Käyttäjän KariNikander kuva
Kari Nikander

Kuinkahan ne Uudessakaupungissa asuvat.. ..uudet työntekijät.. ..taivasalla varmaan.. ..ja sinkkuja kaikki..

On muuten metkaa, että yhdyssanassa Uusikaupunki taipuvat molemmat sanat. Hassu kieli meillä, ja vaikea välillä..

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@7. Siellä on otettu asuntomoduulit käyttöön:

http://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-200000...

Mutta kaipa siellä nettiyhteydet on saatu pelittämään kun aluksi ei ollut yhtään ja huonot kentät?

Niin ja ei kaikki kykene muuttamaan työn perässä useiden syiden takia.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Siitä puhumattakaan, että Uudenkaupungin autotehtaan työssäkäyntialue taitaa olla melkoinen, joten asuminen ei samalla tavalla ole muodostunut pullonkaulaksi.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi Vastaus kommenttiin #18

@18. Esimerkiksi Autotehdas oli sopinut Turun kanssa, että työssäkäyvät tehtaalla kuljetettaisiin linja-autoilla aina tehtaan eteen ja ennen työn alkua. Tämä koko lysti maksaa 130 euroa kuukaudessa.

Siitä minä innostuin, että ei tarvitse omaa autoa käyttää ja rikkoa sitä heti tai tuhlata suuria määriä rahaa.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Melkein aina kun näitä juttuja työvoimapulasta lukee, on niissä jäänyt jotain oleellista mainitsematta.

Työtä etsiessä on 4 oleellista asiaa jotka pitää huomioida:
1) tuntipalkka
2) tuntien määrä
3) työpaikan sijainti
4) työsuhteen muoto

Ottaa lähinnä kupoliin jos tullaan kehuskelemaan miten olisi jopa 13e/h palkkaa tarjolla, jos työtunteja saa vain 25h/kk.
Ei kukaan tule tehtaallesi töihin, jos se on rakennettu 25km päähän lähimmästä asumiskeskuksesta. Niin kauas kaikesta, että työntekijöille pitää rakentaa parakkikylä koska mitään infraa ei ole.

Suurin kompastuskivi on tuo työsuhteen muoto. Osa-aikatyön perässä ei kannata kauas lähteä ja joissain tapauksissa se jopa pilaa perheen talouden, kun palkan takia menettää tukia. 4kk töitä ja takaisin kortistoon, mutta surkeammassa tilanteessa kuin aikaisemmin.
Puhumattakaan luoja ties mistä provikkapalkkaisesta puhelinmyynnistä, josta itse ennemmin ottaisin karenssia kuin suostuisin tekemään.

Haluan nähdä kuinka monta vakituista työsuhdetta kiinteällä kuukausipalkalla on tarjolla. Jos näihinkään ei löydy tekijöitä, voidaan vasta sitten puhua työvoimapulasta.

Käyttäjän KariNikander kuva
Kari Nikander

Nii..i, mitä sitä riskejä ottamaan, jos kotio maksetaan hyviä korvauksia.

Otappa itse selvää asiasta, jota peräänkuulutat viimeisessä kappaleessasi! Saatat saada lihaa ajatusrunkosi ympärille.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Löysin koko Suomesta 7619 vakituista työsuhdetta. Työttömiä on nopealla googlauksella 207 000. Tämä tekee noin 27 hakijaa per työ. Ihan hyvät lihat minusta.

Mitä riskeihin tulee, monella on aika korkea kynnys alkaa uhkapelaamaan perheen toimeentulolla. Kannattaa muistaa että työtä tehdään elääkseen, ei toisinpäin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #21

Hmm, koko Suomesta? Ja onko "vakituinen työsuhde" samaa slangikieltä kuin virallinen "toistaiseksi voimassa oleva työsuhde"?

EDIT: Tarkoitit varmaan AVOIMIA TYÖPAIKKOJA? :) Ajattelin jo, että johan on määräaikaisuus työsuhteissamme levinnyt.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen Vastaus kommenttiin #23

Kuten toisessa kommentissa mainitsin, tarkoitin juuri tuota työkkärin Avoimet Työpaikat-osiossa tehdyn haun tulosta. En tiedä onko siinäkin vippaskonsteja, joilla työ ei olekkaan vakituista.

Tarkoitin juuri tuota "toistaiseksi voimassa oleva työsuhde" mikä on, jos muistan termit oikein, sitä että ollaan töissä kunnes tulee eläke tai potkut. Niitä Suomessa kaivataan.

Käyttäjän KariNikander kuva
Kari Nikander Vastaus kommenttiin #21

Aleksi, vajaassa kolmessa tunnissa ehdit laskea 7619:en, ja samalla surffasit netissä. Nostan hattua! Googlasit vielä työttömätkin. Tutkimus ja sen tulokset kestävät varmasti kriittisen tarkastelun, en epäile hetkeäkään. Ihan hyvät lihat!

Vähän kuitenkin ollaan molemmat sivuteillä. Ongelma edelleen jää, työpaikkoja olisi, mutta turvaverkko pitää tekijät visusti kotona. Jotahi pitääsi kuitennii teherä.. ainaki mun miälestä!

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen Vastaus kommenttiin #28

7619 on työkkärin sivuilta kun laittaa hakuun "vakituinen työsuhde yli 12 kk" ilman aluerajoituksia. 206 000 työtöntä taisi olla tilastokeskukselta.

Noiden idea on antaa suuntaa keskustelulle, ei olla kiveen hakattuja faktoja. Voit toki korjata tietoni jos voit sen sijaan että piilovittuilisit.

Nopeasti mietittynä jos porukan haluaa muuttamaan ja osa-aikatöihin, on muuttamisesta tehtävä valtion osalta mahdollisimman kulutonta. Työttömyystukiin tarvitaan muutoksia, jotta työtön ei joudu taloudellisiin ongelmiin työsuhteen loputtua.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #31

Avoimia työpaikkoja ei ole pelkästään työkkärin sivuilla tai ylipäätään työkkärin välittäminä. Mene vaikka Monsteriin, niin hyvin harvat siellä ilmoitetuista ovat koskaan työkkärin tiedossa.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen Vastaus kommenttiin #50

Olet oikeassa. Töitä on vaikka ja missä tarjolla, puhumattakaan ns piilotyöpaikoista, jotka eivät ole julkisesti tarjolla.

Mutta samalla voisi kyseenalaistaa tuon 206 000 työttömän luvun. Onko siitä vähennetty eri pajatoimissa olevat? Tai palkattomissa työharjoitteluissa olevat? Hekin ovat teknisesti työttömiä, kunnollista palkkaahan he eivät saa.

Mielestäni suunnatonta työvoimapulaa ei ole. Tietyillä aloilla tietyillä alueilla ehkä, mutta isossa mittakaavassa ei.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt Vastaus kommenttiin #31

"Noiden idea on antaa suuntaa keskustelulle, ei olla kiveen hakattuja faktoja."

Kokemuksesta voin kertoa että ilmoituksen vakituinen työsuhde yli 12kk muuttuu haastattelussa määräaikaiseksi 6kk ja ehkä jatkoa luvassa.
Toisessa paikassa muuttui 4kk ja työ oli aivan toista mitä ilmoituksessa.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Riskejä onkin otettava molemmin päin esim. huonosta riskivalinnasta on mm. se kun Posti luopui sanomalehtien varhaisjakelusta Varsinais-Suomessa ja TS otti sen oman tytäryhtiön hoitoon. Palkat putosivat noin 1800 €/kk noin 980 €/kk, koska Paun sopimukset vaihtuivat Teamin heikompiin. Tästä oli seurauksena, että nyt kyseisen yrityksen jakajista eli noin 300 hlö vaihtuu yli puolet vuoden sisällä ja lehtiä jää yksinkertaisesti vain jakamatta. koko ajan on koulutettava ja haettava uusia jakajia, jotka sitten yhden tai kolmen koekuukauden jälkeen lopettavat. Siellä ei yksin ole opiskelijoita töissä vaan iso joukko keski-ikäisiä vanhempia, jotka tämän palkanalennuksen seurauksena joutuvat aamuunien jälkeen iltapäivällä muihin töihin. Se oli tietoinen riski lehtitalolle, joka ei ole pystynyt uudistamaan toimintatapaansa ja ajettelurakenetta lehden eli paperisen tuotteen todellisesta funktiosta.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Minä itse olen luottotiedot menettänyt. Varmaa on, että minä en missään asuntoa saisi itselleni ja nykyisestä asunnosta ei pääse irti, kun se on pakko pitää ja maksaa. Käytännössä se tarkoittaisi, että minun on maksettava kaksi asuntoa. Tämän päälle vielä pitäisi yrittää saada nettiyhteys sinne toiseen paikkaan. Nämä kaikki vaativat takuumaksuja.

Jos satun saamaan kiinteää palkkaa, ulosotto ottaa minulta 30% palkasta pois. Eikä se työpaikka ole mikään elinikäinen tae, että työt siellä paikassa varmasti pysyy edes kymmenen vuotta.

Omalla autolla töihin edestakaisin ei kannata, jos autoon tulee ne korjaus ja tankkauskulut isommiksi kuin olemattomilla julkisilla yhteyksillä.

Osa-aikaiset työt sekä provikat ei kelpaa mitenkään. Puhelinmyyjäksi minusta ei voi tulla, kun en kuule juuri mitään puhelimessa eikä varmana mihinkään myyjäksi.

Toisilla ihmisillä on taakkanaan asuntolainat ja sellaisessa paikassa, missä asuntoa ei saa myytyä heti ja arvo on niin alhainen ja siinäkin lyhennyksiä pitäisi maksella. Perheelliset eivät voi noin vain lähteä työn perässä ja siitä kärsii jokainen. Toisella vakituinen työpaikka ja sen työttömän pitäisi lähteä työn perässä ja pakottaa toista lopettamaan työn, kyllä siinä suhteet voisivat olla todella kireinä.

Eikö Huusko osaa ajatella vähän pidemmälle? Minä olen aiemminkin lässyttänyt erääseen blogikirjoitukseen, jossa ihmettelit sitä, miksi työ ei kelpaa ja haluta muuttaa? Et näköjään ole sisäistänyt yhtään?

Käyttäjän KariNikander kuva
Kari Nikander

Eli maassamme ei ole yhtään työnvieroksujaa, on vain erilaisista hyvistä syistä melkein puoli miljoonaa työtöntä ja joitakin kymmeniä tuhansia avoimia työpaikkoja, joita ei kertakaikkiaan kukaan voi täyttää. On meillä veikeä tilanne, täällä Suomessa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Jees, omistusasumisen suosiminen Suomessa johtaa ilman muuta siihen, että ihmiset myös "juurtuvat" paikoilleen, asuntonsa liepeille.

Suomalaisten sijoitustaito rajoittuu ikävä kyllä seiniin sijoittamiseen. En ole itse huomannut ongelmia vuokra-asumisessa Suomessa, enkä ulkomaillakaan. Kun maisemat alkavat kyllästyttää niin voi nostaa kytkintä. Sijoittelen mielummin osakkeisiin ja luovutusvoitoilla sitten kustannan vaikka ulkomaille muuton (ja paluumuuton).

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Tämä on hyvä pointti tämä omistusasuminen, Henri. On myös niin, että asunto on saattanut mennä lähes arvottomaksi syrjäseudulla, mikä hankaloittaa siirtymistä työn perässä ainakin, jos haluaa omistusasunnon kalliilta seudulta ostaa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä Vastaus kommenttiin #16

No onhan se henkilökohtainen katastrofi olla velkaa 100 kiloeuroa asunnosta, joka pitäisi myydä ja tarjoukset ovat 40 kiloeuron tuntumassa. Ja sitten päälle vielä muuttaa työn perässä paikoille, joissa se omistusasuminen vaatii seitsennumeroisen velkakirjan.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Jotkut fyysiset työt vaativat muutamankin vuoden koulutuksen. Esimerkiksi sähköasentajaksi ei mennä noin vain kantamaan kymmenien kilogrammojen kaapelikeriä ja laiteta pistorasiat, keskukset ja valaisimet asennetuiksi.

Kyse on tuollakin alalla sähköturvallisuudesta, koska töppäämällä aiheuttaa oikeasti hengenvaaraa paitsi itselleen myös sivullisille ja maallikoille. Eli ensin pitäisi vähentää 14-16 euron tuntipalkka siitä, että käy aikuiskoulutuksessa parin vuoden tutkintoon tähtäävän kurssin. Toki saatuun erotukseen lisätään opiskeluajan tuki.

Opiskelu on muutenkin ankeaa puuhaa iäkkäämmille. 40-50 ikävuoden kohdalla tarvitaan oikea kunnon motivaatio ("sielun palo") opiskeltavaan työhön ja ammattiin. Sen lisäksi siihen tarvitaan myös sopivampi korvaus (tai korvausero, jos vaikka poistaisimme työmarkkinatuen ja toimeentulotuen - niin opintorahakin alkaa näyttää kiinnostavalta?)

---

Ja ihan kevennyksenä. Poimin kahdesta kohtaa tekstiäsi ja lisään vain kaksoispisteen niiden väliin. Ei saa suuttua tai harmistua. :)

"...taloudessa rullaa nyt ihan mallikkaasti." : "...koska valtiontalous pyörii yhä miljardeja miinuksella."

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Opiskelu on kovaa puuhaa niin nuorille kuin vanhoille ja toden totta edellyttää motivaatiota. Joskus on vain niin, että uusi ammatti pitää hankkia, eikä valinnanvaraa ole.

Kantaaottava kevennys:) Pitää paikkansa, että valtion budjettipolitiikka on ollut kohta vuosikymmenen verran hyvin elvyttävää.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Heitinkin tässä ilmoille ajatuksen, että joko se motivaatio löytyisi opiskeluun, jos "lorvimisesta" ei maksettaisikaan niin avokätisesti? Johtaisiko se muihin ongelmiin (joku ottaa kirveen kouraan ja lähtee ryöstämään muita kaduille?)

Eurosääntöjen mukaan bkt:n kasvu tulisi olla vuosittaista velkaantumista ripeämpää. Tällä samalla metodilla ne Kreikankin kriisit puhkesi, kun vuosikaupalla kynnettiin velkarahalla talouden polkiessa paikoillaan ("Polkee paikoillaan": Erottele vuoden 2006 ja 2016 Suomen bkt, että miten kehityimme tuollaisen 10 vuoden aikana.)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Tässä vähän tunnelmapalaa liittyen siihen, että hallituksen budjettineuvotteluja käydään talouden myötätuulen ilmapiirissä.

Ote Iltalehden tämän päivän jutusta: "Isossa kuvassa ja hallituksen tavoitteiden näkökulmasta näyttää nyt todella positiiviselta", Sipilä hehkutti hallituksen budjettiriihen alla pidetyssä tiedotustilaisuudessa Kesärannassa keskiviikkona."

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201708302200360...

Josko vaikka työllisyysastekin olisi nousemassa hallituksen tavoitteeksi asettamaan 72 prosenttiin tällä vaalikaudella?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Tuosta kohtaanto-ongelmasta "unohdetaan" kovin usein ja mielellään työnantajien kohtuuttomat vaatimukset. Puheet halutusta kahdesta tutkinnosta, alle 30 v. iästä ja 20 v. kokemuksesta sekä jo pois muuttaneista lapsista eivät ole vain tuulesta temmattuja vitsejä.

Samaten "unohtuu" kuinka rekrytointi-ilmoituksia on käytetty firman markkinointikanavana: ollaan muka hakevinaan vaikka oikeasti ei olla ottamassa ketään mutta halutaan olla esillä kasvuyrityksenä.

Koko totuus ei siis vain ole, että sopivia työntekijöitä ei löytyisi vaan MYÖS siitä, että ei ihan aina halutakaan. Puheet ihmisistä yrityksen tärkeimpänä voimavarana ovat valitettavan usein vain juhlapuheiden sanahelinää.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Työnhakuilmoituksiin totta kai haetaan mitä vain. Paikka täytetään sitten sillä, joka on lähinnä haettua tyyppiä. Moni vain lannistuu eikä hae paikkaa, koska ei täytä ihan kaikkia toiveita. Ne, kun ovat edelleen vain toiveita. Ei vaatimuksia, kuten kirjoitit. Joissain asioissa on toki vaatimukset, eli jos toiminta voisi aiheuttaa vaaraa muille (sähkö, kirurgi, veturinkuljettaja jne.)

Lumeilmoittelusta ja imagokysymyksistä en osaa sanoa.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Laskin tässä pikaisesti, että jos Huuskon 2 kiloeuron nettotulot kuukaudessa tulisi saada, että pystyy pk-seudulla elämäänkin (omat bruttotuloni ei ole edes 2k€/kk) niin palkan tulisi olla about 19 €/h, mikä on siis kymmeniä prosentteja pienempi kuin tarjottu 14€ tuntipalkka.

2000€ / 0,6 (verot ja lakisääteiset maksut) / 21 (keskimäärin työpäiviä kuukaudessa) / 8 (tunteja työpäivässä).

Että 30 prosentin palkankorotukset vaaditaan työntekijöiden puolelta. 30 prosentin palkanleikkaukset vaaditaan eurojärjestelmässä elämiselle. Ja molemmat toimenpiteet koskee nykytasoa.

Eikä kukaan huomaa, että tässä on sellainen vastakkainasettelu menossa, ettei tosikaan?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Jopas on vero noussut tuolla tulotasolla korkeaksi!

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Yrityksiä pitäisi saada myös kehäkolmosen ulkopuolelle. Täällä on asunnot edullisia ja valmiiksi rakennattuja.Eikä tarvitse ruuhkissa viettää tuntikausia päivässä. Elämisen laatukin saattaa olla parempi, kun on luonto lähellä ja väljyyttä asumiseen. Toki jotkut varmaan asuvat mieluimmin ruuhka-Suomessa.
Parempi on siirtää yrityksiä, ettei ihmisten trvitse muuttaa synnyinseuduiltaan.

On paljon sellaisia yrityksiä näin tietotekniikan aikakaudella, joilla ei ole sijainnin suhteen merkitystä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Parempi on siirtää yrityksiä"

Kuka niitä siirtää? Taidat elää sosialismin aatteessa. Jokainen yrittäjä tekee omat päätöksensä sijainnistaan ja on aivan oikeutettu niin menettelemään. Jos toimintaedellytykset lähinnä työvoiman saannin kannalta olisivat paremmat muualla kuin siellä, missä se yritys nyt toimii, niin siirtäminen saattaisi olla houkutteleva ajatus. Mutta jos niin ei menetellä, niin asiaan liittyy muita varteenotettavia näkökohtia yrityksen toiminnan kannalta.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Niinpä, halu yritysten siirtämiseen on "jonkinsortin sosialismia" mutta kun ihmisiä halutaan siirtää, se on vain halua kannustaa työn perässä siirtymiseen. Ja työttömille jonkinlainen kansalaisvelvollisuus olla "työmarkkinoiden käytettävissä" missä työnantajat vain katsovat haluavansa. Toisinpäin on kyse vasemmistolaisten pakkovallata. Tokikin juuri niin.

Vaiko niin, että yhteiskunnallisen keskustelumme diskurssin säätelee työnantajien ja talouselämän eliitin halu ja ahneus? Joku voisi puhua myös yhteiskunnallisesta hegemoniasta mutta sehän olisi marksilaista teorianrakennusta emmekä me sitä sitä siedä. Näillä lakeuksilla ei, jumal**** ...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #56

Yirtykset siirtyvät, jos niiden omistajat mieltävät siirron tarkoituksenmukaiseksi tai haluttavaksi. Samoin ihmiset siirtyvät, jos ihmiset itse mieltävät muuttamisen tarkoituksenmukaiseksi tai haluttavaksi.

Ei siihen valtiovaltaa pidä sotkea kummassakaan tapauksessa.

Mutta jos valtiovalta maksaa veronmaksajien rahoista tukia, esimerkiksi työttömyydestä, niin toki eduskunnan päätöksellä voidaan asettaa mielekkäät ehdot kyseisten tukien maksamiseksi. Eduskuntahan edustaa kansaa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #60

Kuikka ottaa esimerkikseen työttömyystuet. Miksi ei myös yritystukia tai yritysten omistajien verohelpotuksia? Niillehän voisi myös asettaa mielekkäitä ehtoja, vai kuinka?

Toisaalta työttömystukien laittaminen siirtymisen ehdoksi on kuitenkin hieman omituista vapautta sillä ihmisellä ei oikeasti ole mahdollisuutta vapautua nälästä, janosta eikä suojan tarpeesta. Tuollainen vapaus ei tarjoa vapautta "mieltymyksiin" vaan on oikeasti pakottamista.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #68

Periaatteessa vastustan suoria yritystukia siinä mielessä kuin ELY-keskukset niitä maksavat. Verojen alentamista en pidä tukemisena, sillä se tarkoittaa vain sitä, että rosvotaan hiukan vähemmän.

En myöskään varsinaisesti maininnut, että työttömyystukien ehtona pitäisi olla siirtyminen minne tahansa töihin, vaan otin kantaa niiden maksamisen ehtoihin enemmän periaatteelliselta kannalta. Siis kun verrataan työvoiman siirtymistä tai yritysten siirtymistä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #75

Minä lasken tueksi erilaisten tulomuotojen asettamisen eriarvoiseen asemaan. Niinpä meillä tuetaan yrityksiä ja pääomatulojen saajia suhteessa palkansaajiin ja etenkin eläkeläisiin sekä muihin tukien saajiin nähden.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #76

Ihme juttu, sillä suurin osa eläkeläisistä maksanee veroa vähemmän kuin pääomaveron verran. Eikö tuo ole siinä tapauksessa ennemminkin eläkeläisten tukemista suhteessa pääomatulojen saajiin?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #77

Taitaapa Stenbäck sekottaa tulotason ja tulolajien vaikutuksen veron määrääntymiseen?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #80

Niinkö luulet? Mediaanieläkkeellä 1405 € kuukaudessa veroprosentiksi tulee 16,3%. Keskimääräiselläkin eläkkeellä prosentti on 18,8. Muistaakseni pääomatulosta kannetaan enemmän veroa.

http://www.etk.fi/tiedote/keskielake-1-632-euroa-k...
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Laskurit/elakke...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #82

Pääomatulojen verotusta arvioitaessa on otettava huomioon, että normiprosentit lasketaan veronalaisesta tulosta. Pääomatuloissa on myös verottomia osuuksia, m.m. listaamattomien yhtiöiden 150000 € ylittävästä osinkotulosta 15% on verotonta ja yli 8% laskennallisen tuoton ylittävästä osinkotulosta 25% on verotonta. Lisäksi tulee tietysti kaikki muu myös ihan laillinen n.s. verosuunnittelu jota pieneläkeläiset eivät pääse harjoittamaan. Pääomatulojen verotus ei ole siis ihan mitä pelkät verotaulukot näyttävät. (huom: tämä oli vain pienenpieni jäävuoren huippu verotusjärjestelmämme tarkoitushakuisuudesta)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #85

Niin, kumpikohan meistä aloitti rankalla yksinkertaistuksella. Pointtini oli että aika löysin rantein heitit eläkeläisen maksavan enemmän veroa, kuin pääomatulonsaajaa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #86

En lähtenyt yksinkertaistuksella vaan peruslähtökohdalla, että kun puhutaan eläkeläisten pääasiallisesta verotuksellista asemasta, puhutaan pieneläkeläisten reaalisesta asemasta eli, että heidän tulonsa ovat pääsääntöisesti pieniä ja kun puhutaan pääomatulojen pääasiallisesta ja merkittävästä asemasta, puhutaan suurista pääomatuloista.

Toisaalta yritin muotoilla viestini niin, että puhuin eläkeläisistä ja tukien saajista (työttömät j.n.e.) ikäänkuin yhtenä ryhmänä.

Lopputulema on, että tuloihinsa ja elintasoonsa nähden suuri joukko pääomatulojensaajista maksaa oikeudenmukaisuuden nimissä säädyttämän vähän veroja verrattuna eläkeläisiin.

On totta, että olisin voinut muotoilla alkuperäisen viestini eksaktimmin ja vero-opillisesti tarkemmin. Ajattelin, ehkä liikaa laiskuuttani, myös tälläisen hieman kevyemmin muotoillun viestin ytimen välittyvän.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #88

Ehkäpä tuo jäi epäselväksi vain minulle, mutta luin sen niin, että väitit eläkeläisten maksavan enemmän veroa kuin pääomatulonsaajat. Ironista kyllä, mediaanieläkkeen verran pääomatuloja saava (oman eläkkeensä järkännyt yrittäjä) maksaa veroja kaksinkertaisen määrän eläkkeensaajaan verrattuna. Siksi reagoin. Kohtuuttomuuksia löytyy verotuksessamme monenlaisia...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #89

Niin, kun keskustelemme johonkin asiaan liittyvistä piirteistä, valitsemme kukin näkökulmamme. Joskus valinta ei välity ja se on valitettavaa.

Oma näkökulmani ei ollut suhteellinen verojen osuus eikä edes absoluuttinen veron määrä jollakin molemmille yhteisellä tulotasolla vaan ihmisen tuloista veroihin menevä suhteessa hänen toimeentulonsa edellytyksiin.

Tosin taitavalla ja hyvin kohdennetulla verosuunnittelulla monet pystyvät tiputtamaan pääomatulojen verotuksen alle pieneläkeläistenkin absoluuttisen ja jopa suhteellisenkin tason vaikka tilastot eivät sitä yleisyydessään kerro.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #90

Pystyvät toki välttämään veron maksun vaikka kokonaan, mutta maksaako se vaivaa onkin eri asia. Jos ei tarvitse pääomatulojaan itse, vapautuu vaikkapa virolaisella holding-yhtiöllä veronmaksusta. Noin niinkuin yksinkertaisena esimerkkinä. On sitten eri keskustelu onko tulo ollut tuollaisessa tapauksessa henkilön tuloa ensinkään, juridisesti ei.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #91

Niin, pääsisimme syvällekin juristeriaan, juridiikkaan ja oikeusfilosofiaan. Se ei liene tämän plokin aihe joten tyydyn vain nykäisemään tähän osan vanhaa Olof Perssonin, t.m.n. Olaus Petri, tuomarinohjetta: "Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään."

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi Vastaus kommenttiin #77

Tähän oikeastaan voisi miettiä loismääritelmää luonnontieteestä yhteiskuntatieteeseen. Jos otetaan kaksi esim. Kahden lapsen perhe, jonka kokonaistulot ovat kuussa 1800 € saavat tuolla tulotasolla lapsilleen ilmaisen tai vain muutaman kympin maksavan päivähoidon, jonka seurauksena vanhemmat voivat tehdä työtä. Tämä onkin järkevää. Mutta onko järkevää loismääritelmän mukaan, että kaksi lapsinen perhe, jonka tulotaso onkin 8500 € kuussa saa lapset hieman alle 600 € maksuilla. Ei rahatalouden lisäarvon ja taloudellisen toimiallisuuden ja kasvun sekä verokertymien ym. kannalta järkevämpää että tämä 8500 € perhe palkkaisikin lapselleen hoitajan kotiin eikä loisi yhteiskunnan laskuun?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #84
Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi Vastaus kommenttiin #68

Näin se onkin. Luin erään filosofiryhmän ajatuksia rahataloudesta ja vaihtoehtoisista talousjärjestelmistä ja eräs merkillisin ja ehkä myös tosiasiallisin väite oli, että rahatalousjärjestelmän eräs piirre on se (oli se sosialistinen tai kapitalistinen), että aina tulee olemaan työttömiä tai niitä joilla on rahaa vähän käytettävissä. Rahatalous eli rahahan on yleisluonteisesti määriteltynä luottamusta johonkin tai johonkuhun. Työttömyys on myös luottamuksen menettämistä ainakin rahamääritelmän kautta ajateltuna.
Ja kuten kirjoitit niin rahataloudessa raha on välttämättömyys suurimmalle osalle ihmisistä vain hyvin pieni joukko voi elää ilman rahaa. Ja tästä seurauksena ihmisellä ei ole kovinkaan montaa tapaa saada rahaa. Oikeastaan vain työtä tekemällä, perimällä tai arpavoitolla. Yrittäminen on myös työtä eikä tästä johtuen eroa palkkatyöstä vaan lähtökohta on molemmissa sama eli rahan ansaitseminen. Mutta mielenkiintoisin väite olikin se, että rahatalous on luonut työstä eräänalisen orjuuden muodon, joka muistuttaa hyvin läheisesti ennen aikaan ollutta maaorjuutta, jossa ihminen joutui tekemään työtä elantonsa eteen ilman, että olisi voinut omistaa mitään. Ongelmahan tässä onkin se, ettei tuosta ns. työorientoituneestä maailmankatsomuksesta oikein päästä eteenpäin ja siksi siitä ei myöskään voi oikeasti vapautua. Mutta poliittisesti ja yhteiskunnallisesti työorientoitunut maailmankatsomus on tähän mennessä ollut myös vallankäytön ja hallinnan väline, sillä kun ihminen työskentelee 8 tuntia tai enemmän töissä hän yksinkertaisesti ei ole sinä aikana miettimässä mitään vallankumousta vallitsevaa järjestelmää kohtaan.

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Siirtää oli huono sanavalinta. Tarkoitin uusien yritysten perustamisia, onko niiden kaikkien pakko olla ruuhka-Suomessa. Siis vielä sen tyyppisiä yrityksiä, joille ei maantieteellinen sijainti ole ratkaiseva.
En elä missään sosialismissa, kaukana siitä. Jäin kolme vuotta sitten eläkkeelle. En tyytynyt siihen olotilaan, vaan perustin firman. Tälläkin hetkellä on hallin lattialla kokonaan uuden laitteen prototyyppi valmisteilla.

Tarkoitettu Kuikalle kohtaan 52.

Käyttäjän jonirikkola kuva
Joni Rikkola

Muuttohaluttomuus - Ihmisllä on muitakin arvoja kuin työpaikka. Ystävät yms. Ei muuttaminen ole noin vain tehty. Monella on myös muita velvollisuuksia. Moni on myös asuntoloukussa lainansa kanssa.
Työmatkakulut ovat ihan oma lukunsa. Itse törmäsin tähän tovin työttömyyden jälkeen, kun sain työppaikan. Auton osto, vakuutukset sun muut auton kulut, polttoaineeneen olivat 2500 euroa ensimmäisen työkuukauden aikana. Melkoinen rahasumma työttömälle. Ja Ei, sosiaalitukea ei saanut. Eli velaksi menin töihin. Näin sanoin työnantajakin. Ihmisillä ei ole varaa lähteä töihin, vaikka halua olisi.
Samaan jamaan joutuu, kun menet asuntoa vuokramaan ja varsinkin luottotiedottomalle se on toivotonta. Onko laskettu heidät mukaan, joilla ei ole mahdollisuutta autoon, asuntoon, tai velkasi työpaikkaan?
Palkka on nykyisin esim pääkaupunkiseudulla niin onneton kustannuksiin verrattuna, että tilanne on useinmiten parempituloisellekin kannattamaton. Näin insinööriystävällenikin. Viimeistään perheenlisäys ajaa muualle ja perheen kera ei lähdetä kasvukeskuksiin.
Yksinkertainen syy Suomen tilanteeseen on. Koulutusleikkaukset - lamaa ei käytetty hyväksi kouluttaa porukkaa, vaan leikattiin lisää.
Olen aina ihmetellyt tätä, varsinkin kun vanhoja ammatteja on kadonnut, silti porvarihallitukset ovat vain leikanneet. Ja nyt nämä samat ulisevat työvoimapulaa, jota on käytetty aina syynä rajojen avaamiseen. Todellisuudessa sitä pulaa ei ollut ennenkään. Kuntouttava työtoiminta ei tuota mitään tulosta. Ja se pääsyy on . Palkat, maksut, verotus ja hinnat eivät kohtaa millään realistisella tasolla ja syy on julkisten rahojen tuhlaus ihan muualle kuin kansalaisiin ja ahneus.

On tultu tilanteeseen jossa markkinatalous on julkisin varoin ylläpidettyä yksityistalouskommunismia. Ahneus on tunkenut kapulansa kapitalismin rattaisiin.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Tähän on kasattu hyvin niitä syitä, jotka vähentävät muuttohaluja tai tekevät muuton joissain tapauksissa lähes mahdottomaksi.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

"Yksi painava syy muuttohaluttomuuteen on asumisen kalleus kasvukeskuksissa. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen neliövuokrat ovat laukanneet lähes tuplaksi verrattuna muualle maahan. "

Tärkeä huomio - tämä ongelma ratkeaa vain rakentamalla lisää, jopa enemmän kuin on tulijoita.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Miksi kaikkien maahanmuuttajien pitää pakkautua juuri pahimman asuntopulan pääkaupunkiseudulle? Lainsäädäntömme on kovin avokätinen asuinpaikan valinnan suhteen – se vain kärjistää kroonista asuntopulaa sekä asumisen kalleutta.

Kemijärvi otti muuttotappiokuntana paljon turvapaikanhakijoita.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015091820372977_u...

https://yle.fi/uutiset/3-9339440

Liekö noista alkujaan 300:sta viime joulukuulle jäljelle jääneestä 13:sta enää moni paikkakunnalla?

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Eurostatin luvut voi kyllä jättää omaan arvoonsa, nehän perustuvat eri maiden ilmoittamiin tietoihin. Esimerkiksi Suomessa on oikeasti 470 000 työtöntä vaikka Tilastokeskus ilmoittaa luvuksi 207 000. Tilastokeskus on lukujen vääristelyssä Kreikan tiellä!

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Ruotsissakin työttömyysluvut ovat taiteilua, eivätkä lainkaan vertailukelpoisia. Henkilö voidaan lukea työlliseksi, jos on vain käväissyt jossain työllistämistoimenpiteessä. Ruotsalaiset eivät itsekään oikein ole selvillä omista tilastoistaan:
https://www.scb.se/sv_/Hitta-statistik/Artiklar/Ar...

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Helsingissä on yli miljoona neliötä tyhjää toimistotilaa. Tiedossa on, että ne voisi helposti ottaa asuinkäyttöön. Ja toisin päin, valtion virastojen sijoittuminen pitäisi arvioida, ja ottaa mallia Ruotsista. Siellä hajasijoitetaan 10000 valtion työpaikkaa Tukholmasta. SVT uutisoi viimeksi tänään, että seitsemän virastoa muuttaa muualle:
https://www.svt.se/nyheter/inrikes/regeringen-plan...

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Toimistotiloillakin on omistajansa, jotka tavoittelevat voittoa ja luultavasti osaavat kannattavuuslaskennan.

Niinhän sitä Lääkelaitostakin hajasijoitettiin Kuopioon, mutta kokemukset siitä eivät ole olleet rohkaisevia.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Työ- ja elinkeinoministeriön heinäkuun työllisyyskatsauksen mukaan kuun lopussa oli laajan työttömyyden piirissä 470 000 työtöntä työnhakijaa.

Samaan aikaan kuun lopussa oli työ- ja elinkeinotoimistoissa 38 300 avointa työpaikka, joista alle 8 000 vakituisia työpaikkoja. Näin yhtä vakituista työpaikkaa kohti oli 60 työtöntä työnhakijaa.

Eurostatin luvut kuvaavat vain trendejä. Reaaliaikaisesta tilanteesta ne eivät kerro.

Miksikö? No siksi, että kansalliset virastot, kuten Suomen Tilastokeskus, vähentävät ensin työttömyydestä muutaman prosentin ja sitten Eurostat vähentää lisää oman osuutensa.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Näitä samoja tilastoja käytellään, kun perustellaan esim Ukrainalaisten pääsyä työmarkkinoille. Todellista työvoimapulaa ei ole.

Sellaisiin työsuhteisiin, joista maksetaan normipalkka ja ovat toistaiseksi voimassa löytyy kyllä tekijöitä. Uutenkaupunkiinkin tekijöitä on saapunut ympäri maata ja ulkomailta asti.

Halvasta työvoimasta, jonka avulla vielä voidaan kiertää veroja ja maksuja. Siitä on pula. Siinä on sitä todellistakin rasismia. Kaksi ihmistä tekee samaa työtä. Toisella maksetaan puolet toisen palkasta ja asutetaan koppiin 5-6 muun ihmisen kanssa.

Työkkärin sivuilta kun vilkaisin viimeksi, niin tarjotuista työpaikoista aikamoinen osa oli vuokrafirmoja. Sitäkin kautta voi tietenkin saada hyvän työn. Mutta kyseessä on todellisuudessa markkinointi. Työkkäri markkinoi näitä firmoja. Ei niillä välttämättä ole juuri sillä hetekellä mitään tarjota. Pistät vain tietosi heidän järjestelmäänsä ja he ottavat yheyttä, kun sopiva paikka tarjoutuu. Hieman vedättämistä ja ottaako joku työkkärin turhapomo välistä tästä mainonnasta?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Taloussanomat selvitti huhtikuussa avoimina olleiden työpaikkojen kestoa ja työaikoja. Huhtikuun viimeisenä päivänä avoimia työpaikkoja oli 46 200, näistä 14 600 eli alle kolmannes oli yli vuoden jatkuvia ja kokopäiväisiä työpaikkoja. Tämä selvisi lehden Työ- ja elinkeinoministeriölle tekemän tietopyynnön kautta.

Suurin osa työpaikoista on siis joko osa-aikatöitä, alle vuoden mittaisia pätkiä tai molempia. Todellisuus työpaikkojen laadusta on huomattavasti erilainen kuin julkisuuteen annettu kuva. Lisäksi tieto olisi helposti selvitettävissä, mutta hostain syystä tällaisia tietoja ei tuoda suoraan julkisuuteen - onneksi joku taho eli tässä Taloussanomat edes kyselee perään.

Samalla Taloussanomat pohti tuota hallituksen ja erityisesti Kokoomuksen hehkuttaman 100 000:n avoimen työpaikan paikkansapitävyyttä. Luku on EK:n tulkinta siitä, että pari vuottta sitten TEM teki kyselyn, jossa kysyttiin työnantajilta käyttävätkö he TE-viranomaisen palveluja työnhaussaan. Puolet ilmoitti etteivät käytä ja tästä EK teki päätelmänään suoran kertolaskun. Eli kerrotaan avoimien työpaikkojen määrä kahdella ja päästään sataan tuhanteen. Sitten vaan rummuttamaan lisää kohtaanto-ongelmasta.

Laskelmassa unohtui kokonaan mm seuraavat:

- TE-toimistojen palveluita käyttävien määrä on eri asia kuin avointen työpaikkojen määrä.
- Osa ministeriön kyselyyn vastanneista kielteisesti vastanneista työnantajista voi olla pieniä yrityksiä, jotka eivät välttämättä laita paikkoja lainkaan avoimeen hakuun tai ylipäätään rekrytoi työntekijöitä.
- Julkisia hakuja hyödyntävät yhä lukuisat suuret työnantajat, jotka myös palkkaavat keskimääräistä enemmän työntekijöitä.

Nyt virallisena totuutena kiertävälle sadantuhannen työpaikan luvulle löytyy siis varsin hutera laskutapa. Se ei haitannut sitä, että esim ministeri Lintilä ja hallitus nielivät suoraan EK:n lobbaukset ja toistelivat sitä totuutena. Täällä Puheenvuorossakin EK:n disinformaation suoran jakamisen kuningas Harri Jaskari kirjoitti aiheesta peräti kaksi blogia.

Taloussanomat toteaa "Varmaa tietoa koko Suomen avointen työpaikkojen määrästä ei ole kenelläkään."

Tuossa puhuttiin myös henkilöstövuokrapalveluiden osuudesta. Eero Iltanen poimi blogini kommentteihin statistiikkaa TE-palveluiden 25 suurimmasta työnhakijoista 16.6.2017:
StaffPoint Oy 223
Helsingin kaupunki. 156
Academic Work Suomi Ab 151
ISS Palvelut Oy 121
Barona Henkilöstöpalvelut Oy 119
Lassila & Tikanoja Oyj 119
Espoon kaupunki 104
Enersense International Oy 102
Rekrytointipalvelu Sihti Oy 102
SOL Henkilöstöpalvelut Oy 96
Rainmaker SalesHow Oy 87
Kaiku HR Oy 85
R-Kioski Oy 82
Click Henkilöstöpalvelut Oy 81
HUS 81
Lokki Henkilöstöpalvelut Oy 79
Aalto Henkilöstöpalvelut / Aaltovoima 78
Finnacta Oy 76
RTK-Henkilöstöpalvelu Oy 74
HR Yhtiöt Oy 71

Henkilöstöpalveluiden tarjoamat työtö ovat lähes poikkeuksetta pätkätöitä.

Teemu Muhonen taas pohti lukujen taustoja kolumnissaan Taloussanomissa 24.5.2017;
"Tilastokeskuksen luvuista käy ilmi, että työllisyyden kasvun selittää yksinomaan osa-aikatyön kasvu. Osa-aikaista työtä tekevien määrä kasvoi 42 000:lla, joten kokoaikaisten työpaikkojen määrä itse asiassa laski vuodentakaisesta. Tilastokeskukselta pyytämistämme tarkemmista tilastoista käy ilmi, että erityisen paljon – peräti 50 prosenttia – osa-aikatyö yleistyi 25–34-vuotiaiden naisten keskuudessa: kun vuosi sitten heitä oli osa-aikatöissä 41 000, nyt luku oli 60 000."

Lukujen taustalta löytyy paljon asioita, jotka sujuvasti unohdetaan, jotta saataisiin luotua haluttu mielikuva.

Lisäksi itseäni ihmetyttää illuusio siitä, että avoimet työpaikat täyttyisivät ensisijaisesti työttömillä. Totuus on että useimmiten ne täytetään työnvaihtajalla, jolloin toisaalla avautuu sitten uusi paikka ja sitten tilastonikkarit ihmetelevät, kun paikkoja on auki mutta työttömyys ei laskenut. Kannattaisi tutustua reaalielämään tilastojen takana.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Olet aivan oikeassa, että tilastojen taustalta löytyy kaikenlaista. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että työpaikat ja työnhakijat voisivat kohdata Suomessa nykyistä paremmin. Tuo on hyvä huomio tuo henkilöstöpalveluyritysten tarjoamat pätkätyöt.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Liitteenä olevista kuvista käy ilmi hyvin selvästi kaksi merkittävää asiaa:

1)Koulutus helpottaa edelleenkin työöllistymistä ja mitä korkeampi on koulutus sitä epätodennäköisempää on työttömyys. Tämä on siinä mielessä mielenkiintoinen tilastotieto, että nykyään on puhuttu ylenpalttisen paljon nimenomaan akateemisesta työttömyydestä. Yllättävää on se kuinka merkittävä ero työllistymisasteessa on koulutuksen tason suhteen.

2)Helsinkiläiset ovat aivan oma rotunsa kansainvälistymisen kannalta, kun tarkastelee muuttohalukkuutta työhön Suomesta pois. Tässäkin ero on hyvin merkittävä ja heijastelee aivan toisenlaista ajatusmaailmaa ja elämän hahmottamista kuin muualla Suomessa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Pitävät muuten paikkansa, molemmat pointit!

Kohtaanto-ongelmaan voisi saada konkreettista lisävalaistusta haastattelemalla sen parissa päivittäin työskenteleviä työvoimaneuvojia, etenkin pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyydestä kärsivillä seuduilla.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Muuttamiseen sekä pätkätöiden että osa-aikaisten vastaanottoon vaikuttaa mielestäni voimakkaasti välitön tuen loppuminen sekä sen uudelleenarvioinnin tai uudelleen saamisen hitaus.

Kun ajatellaan peruspäivärahalla olevia henkilöitä, niin he elävät veitsenterällä perustoimeentulon kanssa. Jos he ottavat tuollaisia töitä vastaan johtaa se useimmiten ongelmiin. TE-toimisto ja Kela ovat varmaan maailman nopeimpia keskeyttämään tuen, mutta toiseen suuntaan saattaa kulua kuukausia. Jos ajatellaan että siihen vielä lisätään vaikkapa neljän kuukauden Lappiin muuttoa vaativan kausityön ottamisen kustannukset samaan väliin, kun tuet loppuvat, niin lirissä saattaapi olla. Lisäksi päätösten ennekoitavuus kaikkine harkinnanvaraisuuksieen on surkea. Sitten vielä vähän karensseja väliin työn loppumisen jälkeen tms, niin huhhuh. Jos olet perheellinen niin yhtälö vaikeutuu vielä merkittävästi. Kohtuullisen hyvin hyvin toimeentulevan on vaikea ymmärtää, että neljän viikon tulojen viivästyminenkin voi johtaa merkittäviin vaikeuksiin - sukanvarressa kun ei ole rahaa vaan reikä.

Näitä pitäisi järkiperäistää ja laittaa palvelemaan työllistymistä. On haettava radikaalia yksinkertaistamista, joka tekee tukimalleista helpommin ymmärrettäviä, ne vaikuttavat halutulla tavalla sekä niiden onnistumista voidaan tehokkaasti seurata.

Suomi vaikuttaa aikaa myöten kehittäneen Euroopan monimutkaisimman tukijärjestelmäkonaisuuden, jonka pyörittäminen vaatii järkyttävän virkamieskoneiston tarveharkintoineen. OECDn vertailuja tekevät tutkijat eivät näitä ymmärrä ja EU:n tehdessä vertailua esimerkiksi sosiaaliturvasta käytetään usein puolustuksena sitä, että he eivät ymmärrä tukikokonaisuuttamme. Voisiko se tarkoittaa, että se on liian monimutkainen ja hankala - vai kuvittelemmeko sen olevan kaikkia muita maita parempi?

Keskustelu sosiaaliturvasta tuntuu olevan jumittunut kahteen vaihtoehtoon: joko nykymalli tai sitten perustulo. Miksi Suomi on luonut tukimallin, joka tuntuu olevan ainutlaatuisen hankala ja kuormittava suhteessa esim muihin Pohjoismaihin? Miksi vaihtoehtona ei ole nostaa peruspäivärahaa tasolle, jolla voisi olettaa pääosin pärjäävän ilman harkinnanvaraisia toimeentulotukia ja asumistukea?

Toistuvasti esimerkiksi EU:n vertailuihin liittyen ja mm Suomen EU:lta saamaan varoitukseen liittyen todetaan, etteivät tutkijat ymmärrä Suomen kokonaismallia? Olisiko tähän olemassa joku syy? Esimerkiksi se, että malli on niin hemmetin monimutkainen, ettei sitä ole kohtuullisella perehtymisellä helppo ymmärtää? Kenen etu on se, että malli on monimutkainen ja työllistää virkamieskoneistoa järkyttävällä määrällä byrokratiaa? Tämä tuo mukanaan suuren koneiston merkittävät kustannukset.

Esimerkiksi Tanskassa yli 30-vuotiaat työttömät saavat 1440 euroa kuussa. Jos alle kolmikymppinen on aktiivinen, niin tuki voi siis nousta tuohon 1440 euroon kuussa ollen minimissäänkin 790 euroa.

Perustulokokeilun mukainen malli ei tuo juuri mitään uutta niin kauan kuin summa pyörii tuolla 520 eurossa. Samalla tavoin ollaan siellä fattan luukulla täyttelemässä lomakkeita eri lisätukiin selvitäkseen.

Suomen mallissa kustannukset hajautuvat vaikeasti ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Nyt tuntuu olevan muotia puhua asumistuen tasosta ja kyllä siinä onkin ongelmia. Sitä ei voi kuitenkaan erottaa tukikokonaisuudesta. Esim muissa Pohjoismaissa kuten Tanskassa olevan perusturvan tason vuoksi tarveharkintaisia tukia ei välttämättä tarvita. Meidän pitää jatkuvasti tarkastella kokonaisuutta eikä katsoa yhtä momenttia kerrallaan kuten nyt. Montako virkamiestä tekee tarveharkintaa järjestelmän vuoksi ja paljonko se aiheuttaa kustannuksia?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Perustulokokeilun mukainen malli ei tuo juuri mitään uutta niin kauan kuin summa pyörii tuolla 520 eurossa."

Kyllä se tuo uutta, sillä kaikki tarveharkinta loppuu tykkänään eikä tuota perustuloa tarvitse erikseen hakea tai pelätä sen loppumista tai lykkääntymistä. Se on merkittävä helpotus. Kaikki kansalaiset olisivat siis ikäänkuin eläkeläisiä, jolloin raha kilahtaa tilille tiettynä päivänä kuin Manulle ilallinen. Ja sen saisi siitä riippumatta kuinka paljon ansiotyöstä tienaa.

Itse asiassa tarkoitus on myös, ettei "fattallakaan ole lomakkeiden täyttäjiä", vaan mitään muuta tukea ei enää olisi olemassa kuin perustulo.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Peruspäivärahasta jää verojen jälkeen käteen jonkin verran alle 520 euroa. Joka on sama summa kuin tuo perustulo. Kun otetaan huomioon asuminen, sähkö, vesi, vakuutus, puhelin jne, niin miten kuvittelet jonkun selviävän tuolla ellei muita tukia ole olemassa? Summa on sama kuin nyt, erona on ettei muita tuloja saa olla. Edelleenkään valitettavasti kaikki eivät muita tuloja saa, vaikka yrittäisivät.

Olet oikeassa tuon loppumisen tai lykkääntymisen suhteen - siihen se toisi merkittävän helpotuksen. perustulon toteutuminen muuten kuin kokeiluna ei vaan mielestäni näytä todennäköiseltä, joten ei voida vain odottaa sitä kuin kuuta taivaalta tekemättä muita uudistuksia. Tai toki voidaan, mutta tilanne ei parane.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #64

Perustuloa ei ole vielä "piikattu" mihinkään tarkkaan summaan, vaikka kokeilua pienimuotoisena onkin olemassa.

Pidän kuitenkin tuen automaattisuutta niin suurena etuna, että se kumoaa muiden ylimääräisten etujen poistumisen. Silloin pois jää esimerkiksi velkaantuminen erilaisten karenssien tai viivästyksien vuoksi ja kun perustuloa saa siitä riippumatta mitä muuta tekee, niin se pikemminkin aktivoi ihmisiä kuin passivoi. Kaikkinainen stressi ja riitely viranomaisten kanssa jää pois.

Kun kaikki saavat perustuloa, niin lähimmäisaspu lisääntyy hätää kärsiville ja jokainen itsekin voi olla säästänyt hiukan enemmän sukanvarteen pahoja päiviä varten.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi Vastaus kommenttiin #64

@64. Täältä voi katsoa perustulosta ja muista etuuksista.

http://www.kela.fi/perustulokokeilu-2017-2018

Olet oikeassa, että esim. kun saa palkkaa, niin silloin se vaikuttaa merkittävästi niihin etuuksiin mutta perustuloa ei lueta joukkoon.

Laissa on laitettu erillinen pykälä, että ulosotto ei saa ulosmitata perustuloa vaan ainoastaan palkasta otetaan 30%.

EDIT: @66. Syksyn aikana 2017 ehkä marraskuun lopulla saadaan väliaikaistietoja perustulokokeilusta.

Jos tulokset ovat rohkaisevia ja parantaa työllisyyttä, niin silloin 2019 alkaen laajennetaan perustulokokeilua muihin ryhmiin ja parannellaan järjestelmää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset