*

Markku Huusko

Väärin onnistuttu, Juha Sipilä

  • Juha Sipilän keskusta on alamäessä, kun taas Petteri Orpon kokoomus porskuttaa gallupeissa. Kuva: Petteri Paalasmaa
    Juha Sipilän keskusta on alamäessä, kun taas Petteri Orpon kokoomus porskuttaa gallupeissa. Kuva: Petteri Paalasmaa

Ruotsissa sanotaan, että Nordean menettäminen Suomeen oli Ruotsin hallituksen vika. Samalla logiikalla Suomessa pitäisi sanoa, että Nordean saaminen tänne on hallituksen ansiota.

Näinhän asia ei tietenkään ole, mutta ei maamme hallitus täysin ansiotonkaan ole. Pitkän jatkumon seurauksena Suomi on mukana eurooppalaisissa ytimissä, myös talous- ja rahaliitossa sekä sen pankkiunionissa.

”Saamme tasapuolisen ja ennustettavan toimintaympäristön. Suomi on pankkiunionissa ja se on yksi suurimmista kotimarkkinoistamme”, Nordean konsernijohtaja Casper von Koskull on perustellut siirtymää Suomeen Kauppalehden mukaan.

Olisiko Nordea tehnyt tällaisen ratkaisun, jos Suomen Eurooppa-sitoutumisen horjuttajat olisivat vahvoilla eduskunnassa, jopa maan hallituksessa?

Ehkä se olisi nähty vain ohimenevänä ilmiönä, vaikka hallituksen takapiruna ennen perussuomalaisten hajoamista toiminut Jussi Halla-aho on uhonnut Suomen EU- ja euroerolla. Ehkä ei. ( Iltalehti: Halla-aho ajaisi Suomen eroa eurosta ja EU:sta )

Mutta nyt on Suomessa vakautta ilmassa. Hallitusyhteistyö keskustan, kokoomuksen ja Sampo Terhon johtamien sinisten välillä toimii. Siitä on käytännön esimerkkinä heittämällä syntynyt budjettiratkaisu.

Parantuneesta hallitusyhteistyöstä olen kuullut puhetta myös pääministeri Juha Sipilän ja valtiovarainministeri Petteri Orpon suunnasta. Eli ei ollut maan kannalta ollenkaan hullumpi asia, että Sipilä hankki kesällä hallitukselleen jatkoaikaa siipirikkojen sinisten avulla.

Sekin on suomalaisten etu, että maan talous on jatkanut kasvuaan, investointitahti on kiihtynyt ja työpaikkoja syntynyt kovaan tahtiin.

Olisiko tämäkin mennyt poliittisen kriisin oloissa toisin?

Itse olen oppinut, että talouden toimijat odottavat poliitikoilta jatkuvuutta ja ennustettavuutta. Toki Sipilän hallitus on myös kämmäillyt, erityisesti sote-uudistuksensa kanssa.

Lähes huomaamatta on käynyt niin, että paljon arvostelua osakseen saaneet kiky-sopimus ja palkkamaltti ovat palauttaneet Suomen kustannuskilpailukyvyn suhteessa Ruotsiin. Niissäkin on vahvasti näkyvissä pääministerin kädenjälki.

Talouttamme edistäneitä poliittisia ansiota on myös edellisillä hallituksilla. Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen toteuttama yhteisöveron pudotus 20 prosenttiin vaikuttaa yrityksiin kiistattoman positiivisesti, vaikka ex-valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselle se toi potkut SDP:n johdossa.

Kuinka paljon ennustettavuudella, vakaudella ja verotuksen justeeraamisella on ollut merkitystä yksittäisten onnistumisten kohdalla – sellaisten kuten Turun telakka, Äänekosken biotuotetehdas ja Uudenkaupungin autotehdas – on vain arvailtavissa.

Poliittiset suhdanteet eivät tunnetusti kulje samaa tahtia talouden onnistumisten kanssa. Tämän saivat kokea Yhdysvalloissa ex-presidentti Barack Obaman johtamat demokraatit viime syksynä ja sen on saanut nyt kokea Suomessa pääministeri Juha Sipilän keskusta.

Pääministeripuolue on kannatuskriisissä ja se kulkee vääjäämättä kohti vaalitappiota tulevissa vaaleissa. ( Juttua tuoreesta Ylen gallupista täällä ) 

Heikko kannatus hyvissä talouden oloissa tekee pääministeri Sipilästä aliarvostetun. Epäsuosio taitaa johtaa hänen lähtöönsä valtakunnanpolitiikasta parin vuoden sisällä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (62 kommenttia)

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö
Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Niin todellisuudessa vastuut riskeistä siirrettiin tänne, koska Ruotsissa vastuiden kasvattaminen olisi ollut Nordean itsensä vastuulla. Meillä täällä eurolandiassa on piikki auki ja maksajista ei ole pulaa...

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

On se kumma, kun ovelat ruotsalaiset eivät siirrä kaikkia pankkejaan tänne. Ja ollakseen vielä ovelampia vielä harmittelisi päälle,

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kuinka suuri osin Nordea on mukana Ruotsin asuntokuplan rahoituksessa ?

Suomessahan pankki voi EMU-jäsenmaassa siirtää vastuut veronmaksajien maksettaviksi, mikäli ongelmat osoittautuisivat riskiksi osakkeenomistajille.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Erinomainen kommentti, eihän ne asuntojen hinnat siellä Ruotsissakaan voi loputtomasti nousta ja kun vielä niitä yli 30 vuoden luottoja...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Jan Hurri:

"Ja se, että muuton jälkeen Suomi altistuu entistä selvemmin ja suoremmin Nordean omille riskeille ja pankin välityksellä koko kansainvälisen finanssijärjestelmän riskeille."

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #7

Sinällään pätevän taloustoimittajan kauhuskenaariot eivät ole tähän mennessä toteutuneet. Eurokin se vain mennä porskuttaa.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #9

Kyllä porskuttaa ja Saksa kiittää, mitenkä meillä paljonko on vastuut Euron myötä kasvaneet ?

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #11

Euro on tarjonnut meille toimintaympäristön vakautta, joka on investointien kannalta avainasia. Olisiko saksalainen Meyer tullut tänne, jos touhuaisimme oman markan kanssa? Euron hypoteettinen vaihtoehto Suomelle olisi Ruotsin kruunu, mutta se lienee sula mahdottomuus. Meidän historiamme oman valuutan kanssa ei ole mairitteleva: valuuttapakoja, jättikorkoja ja devalvaatioita.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #14

EMU:n ja jäsenmaiden olisi vain pitänyt kunnioittaa alkuperäisiä säännöksiä. Virheitä on tehty paljon ja laskut lähetetty veronmaksajille, joista suurin osa on vielä syntymättömiä tai kapalovauvoja. EKP:n QE- ohjelmakin aloitettiin lopulta aivan liian myöhään.

Valuviat ovat edelleen korjaamatta. Saksalaiset eivät suostu nostamaan palkkojaan, eivätkä muut maat harvoja poikkeuksia lukuunottamatta suostu kilpailukykytalkoisiin.
Ranskalainen ay-väki tulee kadulle 12.9., jolloin Macronin päättäväisyys joutuu puntariin laskevan kansansuosion oloissa.

Euro on nyt vahvistumassa vauhdilla, joka ei lupaa hyvää Suomenkaan viennille.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #24

Asiat voi nähdä potentiaalisten uhkakuvien kautta tai toisin. Tässä on valittu uhkakuvien tie.

Tällä hetkellä Suomella menee kuitenkin hyvin: kilpailukyky on kohentunut, vienti vetää ja työpaikkoja syntyy. Vielä kun saataisiin edelleen jatkuva velkaantuminen kuriin.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #31

"Tällä hetkellä Suomella menee kuitenkin hyvin: kilpailukyky on kohentunut, vienti vetää ja työpaikkoja syntyy. Vielä kun saataisiin edelleen jatkuva velkaantuminen kuriin."
Mikään muu kuin jatkuva velkaantuminen ei ole euron ansiota, kaikki muut seikat johtuvat ainoastaan siitä, että maailmankauppa on kasvanut ja tuotteille joita tuotamme on kysyntää huolimatta siitä olemmeko eurossa vai emme, vai väitätkö, ettei vientikauppaaa käyty ennen euroa ?

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #34

En väitä. Ilman euroa korko- ja investointiympäristömme olisi hieman toisenlainen. Myös vientiyritykset joutuisivat puljaamaan valuuttojen kanssa toisella tavalla. En muistele 1990-luvun alun valuuttapakoa ja talouskatastrofia mitenkään mukavan nostalgisissa fiiliksissä.

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström Vastaus kommenttiin #35

Katastrofi johtui euro kytkennöistä ja kyllä kauppaa käytiin myös 70- ja 80-luvuilla. Kuka osaisi kertoa mikä olisi ollut ympäristö ilman kytkyä, tämäkin argumenttisi perustuu sinun mielipiteeseen, myös toisenlaisia arvioita on esitetty. Toki varmaan sen myönnät, että Saksa on ollut suurin hyötyjä eurossa ja muut vain kuvittelevat sen hyödyn...

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #35

"Ilman euroa korko- ja investointiympäristömme olisi hieman toisenlainen."

Älä erehdy ajattelemaan, että nykyiset korot ovat terveellä tasolla. Ruotsiin on investoitu Suomea paremmin, joten investointiympäristö todella olisi toisenlainen. Kruunu ja markka seurasivat toisiaan aika tarkkaan, kun markkakin kellui 90-luvulla.

Valuuttojen puljaaminen ei suurille yrityksille ole mikään asia ja tappioita vastaan on ylipäätään instrumentteja tarjolla. Sitä paitsi, sattumoisin juuri 90-luvun alussa yritykset olivat kansainvälistymässä. Puolet ulkomaankaupasta tehdään tänä päivänä "valuuttoja puljaamalla".

Päivitä lentävät lauseet 90-luvulta 2010-luvulle ja muista maailma EU:n ulkopuolella. EU:ta kannattavat poliitikot myyvät kaikenlaisia markkinalauseita valtarakennelmaa puolustaakseen.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #14

Miksi markka olisi saanut Meyeriä karsastamaan Suomea?

Toistuvasti markkakeskustelussa tulee vastaan suorastaan pelokkaan taikauskoinen näkemys markasta. Ikään kuin markka valuuttana oli syypää 90-lamaan? Ei, se oli silloisten päättävien poliitikoiden selitys äänestäjille vaaleja varten.

"Meidän historiamme oman valuutan kanssa ei ole mairitteleva: valuuttapakoja, jättikorkoja ja devalvaatioita."

Devalvaatiomyytti. Jopa Englannin puntaa on devalvoitu yhtä lailla. Kannattaa myös huomioida aikakausi. Aikanaan oli Bretton Woodsit mutta nyt matalien inflaatioiden aikakausi.

Jättikorot ovat markan syy -myytti. Korot johtuivat eurokytkennästä, eikä markasta. Kun valuutan arvo oli katteettoman korkea, siihen ei uskottu ja valuuttaa vaihdettiin pois. Kyllähän näistä on Huuskonkin silmän alla kerta toisensa jälkeen keskusteltu. Silti nämä samat käydään uudelleen, eikä mikään muutu. Jos nyt edes jotain toivoisi, niin pelkkien myyttisten sloganien vihjailu markan syyksi voisi loppua.

Euron vakaus -myytti. Vakautta verrattuna mihin? 90-luvun markka-ajan lamaan, jota edelsi pankkisektorin ylikuumeneminen ja NL:n romahdus? Onko se reilu vertailu? Verrattuna muiden nykyisten valuuttojen arvoon? Vai itse talouden vakauteen? Euro on todella tuonut Suomeen vakautta yhdessä mielessä: pitkän taantuman. Vakaus on joskus huono asia. Valtaapitävälle poliitikolle se on hyvä asia, se pitää kannatuksen korkeana.

Käyttäjän KariNikander kuva
Kari Nikander

Hyvä kirjoitus! AY-liike torppasi innokkaasti liikkeelle lähteneen pääministerin uudistusaikeet. Vahinko, sillä todennäköisesti saadaan odottaa pitkään poliitikkoa, joka on riippumaton aina seuraavista eduskuntavaaleista. Veikkaan, että Sipilä haistattaa pitkät politiikalle tämän savotan jälkeen. Suomi on hyvä maa, mutta täällä on paljon paskaa porukkaa.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

a) globaali noususuhdanne ei ole millään mittarilla Sipilän hallituksen ansiota.

b) Nordeasta tulee Suomelle valtava riippa, kun seuraava pankkikriisi tulee. Ja se tulee satavarmasti, eikä Sipilä hallituksineen mahda sille mitään – koska olemme EU:ssa ja eurossa.

Päätoimittaja esittää Nordean ja Wahlroosin paluun ikään kuin voittona Suomelle – kuten valtaosa muustakin mediasta.

Minkä ihmeen takia?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Wahlroosin paluu? Mitä tarkoitat sillä, onko hän ilmoittanut muuttavansa Suomeen?

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kommentoin tähän väliin, että Wahlroos ei ole, mutta von Koskull on.

Käyttäjän paiviruippo kuva
Päivi Ruippo Vastaus kommenttiin #13

Casper von Koskull on Nalle Wahlroosin likaisten töiden tekijä ja siitä hänelle maksetaan.

Von Koskulin vuosipalkka: 12 miljoonaa kruunua.

Von Koskulin ex-duuni oli häikäilemättömyydestään tunnettu amerikkalainen investointipankki Goldman Sachs, 12 vuoden ajan.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Mikä merkitys pääkonttorin siirrolle on sillä, että sekä pääjohtaja että hallituksen puh.joht. ovat suomalaisia?

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #27

Varmaan jokin merkitys on. Täytyy muistaa, että Wahlroos nousi hallituksen puheenjohtajaksi sen myötä, että hänen hallitsemansa Sampo osti itsensä Nordean suurimmaksi omistajaksi. Voi sen halutessaan ajatella niinkin, että hän tuo aikoinaan ruotsalais-suomalaiseksi synnytetyn Nordbanken-Meritan takaisin Suomeen. Ja niinkin, että Yhdyspankin ja Kansallispankin fuusiosta syntynyt Merita, joka siirtyi ruotsalaisille, on taas suomalainen suurella ruotsalaispankilla lisättynä:)

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #32

Huusko kirjoitti: "... on taas suomalainen ..."

Tapahtuiko jo vai onko tapahtumassa jotain merkittäviä Nordea-omistusten siirtoja maasta toiseen? Miten päätösvalta yhtiökokouksessa muuttui pääkonttorin siirron yhteydessä?

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #37

Suomalaisuus on kasvanut Nordeassa Sammon osto-operaation myötä pitkin matkaa. Nyt se saavuttaa pääkonttorin muuton jälkeen yhden kulminaatiopisteensä.

Tässä Nordean suurimmat omistajat, eli yhtiökokouksen merkittävimmät vallankäyttäjät, kertauksen vuoksi: https://www.nordea.com/fi/investor-relations/norde...

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #38

Mutta tekikö pääkonttorinsiirtopäätös jonkin erityisen muutoksen tai aloittiko se jonkin omistuksensiirtoboomin? Voiko pääkonttorin siirrolla katsoa olleen joku vaikutus tai päinvastoin vai ovatko ne toisistaan irrallisia kehityskulkuja?

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #40

Mutta tekikö pääkonttorinsiirtopäätös jonkin erityisen muutoksen tai aloittiko se jonkin omistuksensiirtoboomin?

En näe näillä asioilla mitään yhteyttä. Pääoma on kansainvälistä. Nordean omistajakunnassa on sekä suomalaisia ja ruotsalaisia yhteisöjä sekä amerikkalaisia rahastoja.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiky vähän jo on, kuten joiltain osin palkkamalttikin, kun työmarkkinaosapuolet on saatu yhteiseen rakennustyöhön mukaan. Tulevaisuudenusko on hieno asia, joka edellisellä vaalikaudella valitettavasti hukattiin.

Nordean paluussa voi varmasti nähdä mörköjäkin, mutta yleensä jättifirman pääkonttori tuo mukanaan esimerkiksi pari aika hyvää veronmaksajaa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Huusko lupailee työpaikkoja. Nordea ei kuitenkaan itse niitä lupaile, ainakaan uutisten mukaan.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #17

En minä työpaikkoja lupaile, kirjoitin vain että joitain hyviä veronmaksajia tulee siirron myötä. Mitä tapahtuu jatkossa, ei tiedetä.

"Nordea on aiemmin arvioinut, että Helsinkiin siirtyy ehkä joitain kymmeniä, enintään satakunta työpaikkaa. Kukaan ei vielä tiedä tarkkaan".

http://www.hs.fi/talous/art-2000005358385.html

Yleensä pääkonttoritoiminnot ovat kotimaan kannalta hyvä asia. Muistetaan vaan, kuinka paljon Suomessakin on surkuteltu "tytäryhtiötaloudeksi" ajautumista.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Poliittisessa keskustelussa on toisinaan hyvä valottaa sitäkin, että kaikki ei automaattisesti ole pääministerin vika. Toisaalta oma arvonsa, jota en tarkemmin erittele, on Uuden Suomen uutispuolelle tänään oikein kahteen kertaan painetulla kansalaisjournalistisella kommentilla:

"pidä sipiolä suu kiinni huhtasaasri puhuuasiaas ota oppia tuio tom puhuu kakkaa"

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Seuraavissakin vaaleissa Risto Wegeliuksella ja Markku Huuskolla on molemmilla käytettävissään tasan yksi ääni, jonka turvin kumpikin omalta osaltaan huolehtii suomalaisen demokratian toteutumisesta.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Tällä hetkellä Nordean paluu on hyvä juttu, mutta riski on olemassa että tästä tulee Suomelle todellinen taakka, ja iso - mekkinen luku.. Mutta toivotaan ettei ihan lähivuosina kumminkaan..

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Nordea on levittäytynyt laajalti Pohjoismaihin ja sen menestyminen on paljolti kiinni siitä, miten Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa menee taloudellisesti. Jos yrityksillä ja yksityisasiakkailla menee huonosti, myös pankit kärsivät.

Toivottavasti sellaista ei nähdä, mitä 1990-luvun alun Suomessa nähtiin. Silloin romahtivat tuotannolliset yritykset, työpaikkoja tuhoutui valtava määrä ja sitten horjuivat myös pankit. Eniten omaa hölmöyttään kaatui silloin säästöpankkien Skop, joka pelasi osakkeilla uhkapeliä. Sen kaltaista riskinottoa eivät pohjoismaiset pankit tiettävästi nykyisin harrasta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Toivottavasti sellaista ei nähdä, mitä 1990-luvun alun Suomessa nähtiin."

Eli lopetetaan yhteisvaluuttakokeilut.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Mielenkiintoinen kommentti tuossa asia-yhteydessä, kun tiedetään että silloin valtava määrä yrityksiä kaatui, ja ilmeisesti osittain kaadettiinkin, devalvaation vuoksi yön yli kasvaneeseen velkataakkaansa.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

"Toivottavasti sellaista ei nähdä, mitä 1990-luvun alun Suomessa nähtiin."
Eli lopetetaan yhteisvaluuttakokeilut.

1990-luvun alun Suomessa ei oltu yhteisvaluutassa. Yritysten konkurssit johtuivat siitä, että niiden lainat olivat eri valuutassa kuin niiden tulot.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"1990-luvun alun Suomessa ei oltu yhteisvaluutassa."

Markka oli sidottu ecuun joka oli ensimmäinen yhteisvaluuttakokeilu (ERM). Suurin osa konkursseista tuli koska rahoitus lopetettiin ja takaisinmaksua vaadittiin välittömästi, yhtiöillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin konkurssi tai monet myytin halvalla ulkomaille kuten Tampellan parhaat osat.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #42

Markka oli sidottu ecuun joka oli ensimmäinen yhteisvaluuttakokeilu (ERM).

Jos FIM olisi ollut kiinteästi sidottu ECUun, ei sitä olisi voitu devalvoida pelkällä Suomen päätöksellä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #43

Devalvointi tietenkin tapahtui vasta ecusta irtautumisen jälkeen.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #44

Eli mikään yhteisvaluuttakokeilu ei aiheuttanut suomalaisten yrittäjien konkursseja, vaan se yksinkertainen fakta, että olivat ottaneet ulkom. valuuttalainoja, joita devalvaation jälkeen eivät pystyneet hoitamaan.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #45

Tuossa on vinha perä. Sen lisäksi olin tuolloin näkevinäni, että erityisesti halutiin omaisuuksien uusjakoa niin, että ihan toimintakykyisiäkin yrityksiä ajettiin tarkoituksellisesti konkurssiin jotta ne saatiin pankkien haltuun ja uusille omistajille tai lihoiksi.

Ikäänkuin tarkoituksella ja väkisin vietiin lama niin syvälle kuin voitiin. Käsittääkseni lähimmissä kilpailijamaissa toimittiin toisin ja syöksy oli lyhyempi ja matalampi.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #46

...omaisuuksien uusjakoa niin, että ihan toimintakykyisiäkin yrityksiä ajettiin tarkoituksellisesti konkurssiin jotta ne saatiin pankkien haltuun ja uusille omistajille...

En ymmärrä. Toimintakykyinen yritys pystyy hoitamaan velvoitteensa ja lainansa pankille. Millä perusteella pankki pystyisi ajamaan tällaisen yrityksen konkurssiin?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #47

KYse oli siitä, että lainanhoitovaikeuksissa pankeille taattiin valtion toimesta ehdoton turva jolloin ne saattoivat realisoida velkojen vakuudet hyvinkin pienillä syillä ja välittämättä vaikka yrityksen omaisuus reaalisoitiin pilkkahinnalla.

Toinen vaihtoehto olisi ollut, että pankeille ei olisi taattu ehdotonta turvaa vaan niiden olisi kannattanut kantaa huolta asiakkaiden lainanhoitokyvystä. Silloin olisi monen asiakasyrityksen kohdalla löytynyt tarvittavaa joustavuutta ja molemmat olisivat selvinneet.

Nyt valitussa vaihtoehdossa toteutui kansantalouden kannalta pahin mahdollinen skenaario jossa toisaalta yrityksiä meni nurin sekä tuli luottotappioita. Mutta pankkien kannalta yritysten omaisuudet siirtyivät tarkoituksenmukaisempiin käsiin - laillisesti.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #48

KYse oli siitä, että lainanhoitovaikeuksissa ...

Miten toimintakykyinen yritys voi olla lainanhoitovaikeuksissa?

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #49

"Miten toimintakykyinen yritys voi olla lainanhoitovaikeuksissa?"

Pankit saattoivat kaataa yrityksiä, vaikka kykenivätkin hoitamaan lainojaan. Lainoja saatettiin pakottaa heti kokonaan maksuun ja mitä lie kaikkea muuta. Lait eivät olleet este. Sopimuksia väärennettiin. Se oli pimeää aikaa Suomelle ja suomalainen moraali näytti synkät puolensa.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #54

Lait eivät olleet este. Sopimuksia väärennettiin.

Onneksi lait ovat täsmentyneet sen jälkeen.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #49

Rautiainen kysyi: "Miten toimintakykyinen yritys voi olla lainanhoitovaikeuksissa?"

Eikö Rautiainen todellakaan tunne tuolloisia olosuhteita vai tekeytyykö hän tyhmemmäksi ja tietämättömämmälsi kuin onkaan?

Oikeasti tuolloin moni yritys jonka tuotanto ja toimitukset pelasivat, tilauskanta tulevaisuuteen oli hyvä, joutui pankkien käsiin sillä, että valuuttakurssien takia pankkien heille turvallisina ja edullisina tyrkyttämien lainojen hoitokustannukset ja lyhennykset kallistuivat yli odotusten ja varaumien sekä samanaikainen talousromahdus vei söi vakuuksien arvoja. Jos ne olisivat pystyneet järjestelemään lainojaan pidemmille maksuajoille, monet niistä olisiat toiminnallisella tuloksellaan pystyneet jatkossa hoitamaan lainansa.

Nyt pankkien saama ehdotun tuki valtiolta mahdollisti pankeille pistää nuo yritykset "lihoiksi" ja kirjata luottotappiot, joista heidän ei oikeasti tarvinnut välittää.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja Vastaus kommenttiin #45

"Eli mikään yhteisvaluuttakokeilu ei aiheuttanut suomalaisten yrittäjien konkursseja, vaan se yksinkertainen fakta, että olivat ottaneet ulkom. valuuttalainoja, joita devalvaation jälkeen eivät pystyneet hoitamaan."

Yhteisvaluuttakokeilussa valuutalla oli liikaa arvoa. Niinpä vienti kärsi. Yritysten talous heikkeni. Kun lopulta irrotettiin markka ecusta ja päästettiin hakeutumaan tasapainoiseen arvoon markkinoiden mielestä, se tapahtui nopeasti ja yritysten talous oli jo ehtinyt valmiiksi heikentyä. Yrityksille ei jäänyt aikaa sopeutua lainoihin. Luultavasti pankitkaan eivät sopeutuneet.

Kirsikkana kaiken päälle pankit nostettiin Koiviston johdolla lain yläpuolelle keskiaikaisten kuningasten tapaan, tosin lähinnä laina-asioissa. Se tarkoitti, ettei tarvinnut sopeutua senkään vertaa.

Käyttäjän KariNikander kuva
Kari Nikander

On ajan hengen mukaista dissata Nordeaa, ja niinpä täälläkin sopulit kipittävät massan mukana asenneilmastoviemärissä. Kaiken vastustaminen näyttää älykkäältä. Mitäs jos katsottaisiin ensin, mitä Nordean pääkonttorin siirto Suomeen tuo tullessaan ja länkötettäisiin vasta sitten. Voisko se olla viisaampaa, älyköt!

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Toistaiseksi tiedossa:
- Mikään ei busineksessa muutu vaan pankki jatkaa entiseen tapaan niissä maissa joilla sillä on toimintaa.
- Nordea säästää vakuusmaksuissa- ja veroissa joten joku muu maksaa.

Olen Nikanderin kanssa samaa mieltä: katsotaan mitä tapahtuu ennenkuin lähdetään maaotteluhengessä "torille tapaamaan".

Toisaalta mitähän kaikkea tullaan laittamaan, niin Nordean kuin tiedotusvälineidenkin taholta käsin, siirron piikkiin ja mitä sieltä pois ottamaan erilaisista "tarkoituksenmukaisuussyistä".

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Maaotteluhenkeä tai ei, tällainen lieveilmiö on jo markkinoilla näkynyt: Nordean muutto suututti ruotsalaiset asuntolainaajat – ennennäkemätön asiakaspako

Lähde: Kauppalehti https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nordean-muutto-...

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Politiikassa vastuunkantoa rehellisesti yrittänet ovat saaneet aina turpaansa. Stubb uudenaikaisella poliitikallaan, kun Katainen karkasi. Jutta Urpilainen osasi ja teki hyvää työtä, mutta ay kampitti ja Rinne kompuroi omaan ansaansa seuraavaksi. Ja Sipilä, joka on todellinen muutosjohtaja, mutta kansa ei pidä muutoksista eikä vähiten Keskustan perinteiset. Soini, joka on osoittanut valtiomiemäisyytensä, joutui joutavan oh-allah äkkyräparven uhriksi. Vakautta sensijaan osoittavat Vihreät, KD, RKP ja Kristilliset.

Johannes Hissa

Eikös Vihreät ole tunnettuja karkureita, sillä Vihreät tietävät, että kansalaisten poliittinen muisti on enintään puoli vuotta, joten Vihreät erosivat Stubbin hallituksesta syyskuussa 2014 eli äänestäjät kerkesivät unohtamaan Vihreiden Kataisen ja Stubbin hallituksessa tekemät päätökset. Eli vakautta edustavat oikeastaan vain RKP ja KD.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

"Äänekosken biotuotetehdas",
sehän on normaalia tuotekehittelyä tuotannon ohessa suorittava sellutehdas ja joka sivutuottaa samoja "biotuotteita" kuin sellutehtaat yleensäkin, kuten mäntyöljyä, tärpättiä, biokaasua, tuotekaasua ja rikkihappoa.
Toki siellä on panostettu laboratorioon ja tulevaisuuden tuotteiden tuotannon mahdollistavaan joustavuuteen ja monipuolisuuteen yms.,
mutta näin olisi tehty ilman tuota kummallista nimitysseikkailuakin.

Olisi kiva jos asioista puhuttaisiin niiden omilla nimillä, eikä väkisinkeksittäisi komealta kalskahtavia, mutta harhaanjohtavia viherpesunimiä,
onhan postikin palannut takaisin postiksi järjettömältä itellaharharetkeltään.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Oli nimi mikä tahansa, tuo suuri tuotantolaitos tuo Suomeen työtä ja vientituloja:)

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Esimerkeistäsi Äkin tehdas ja autotehdas olisivat toimineet luultavasti aivan samoin hallituksista riippumatta. Turun telakka sai apua valtiolta kriittisillä hetkillä, mutta sen jälkeen se on pärjännyt omillaan. Maailma haluaa loistoristeilijöitä niin, ettei telakat enää riitä. Mersuja menee kaupan ja sellulla pärjää, muttei paperilla.

Kiky on yhtä tyhjän kanssa. Se ei meitä ole nostanut yhtään mihinkään. Palkkamaltti kyllä, kun Kataisen kuprua on tasoitettu. Talouttamme on nostanut maailmantalous ja devalvaatio. Koska devalvaation kohteena on euro, se on Huuskolle hyvä, mutta jos se on markka, se on huono. Eikös se näin mene.

Vaikka Huusko haluaa uskoa parempaan huomiseen, bisneksessä kannattaa varautua uhkiin. Nyt odotetaan jo maailmantalouden sakkaamista.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Silloin kun valtiontalous paranee ja on kasvua, niin se ei ole koskaan opposition mielestä hallituksen ansiota, kaikki johtuu aina jostain muista ulkoisista sikoista, ja sama päinvästoin.

Aina kaikki hyvä on hallituksen ansiota, tai ainakin hallitus ottaa siitä kunnian. Tämä ei riipu puolueista mitkä hallituksessa ovat, vaan tilanne on aina sama.

Nyt kyllä täytyy sanoa, että aika vaikeata on tätä hallitusta haukkua, siitä, että talosu on nyt nousussa, tottakai se persuja ottaa hiukan takaraivoon,kun ei pysty tätä lainkaan omiin nimiin ottamaan.

Toisaalta aika harvaa persua nykyään kiinnosta mikään muu kuin maahanmuutto, jos olet eri mieltä niin katsoppa vaikka viikkon varrelta persujen blogeja täältä.

Yksi agenda, ei mitään annettavaa Suomelle.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

"aika vaikeata on tätä hallitusta haukkua, siitä, että talosu on nyt nousussa, tottakai se persuja ottaa hiukan takaraivoon,kun ei pysty tätä lainkaan omiin nimiin ottamaan."

En hauku yhtään ketään, jos jotain hyvää tapahtuu. Yleensä hyvän takia ei haukuta (tämä vinkkinä). Koska Petterin poliittinen muisti on alle kolme kuukautta, muistutan Perussuomalaisten olleen vielä kesäkuun alussa hallituksessa ja siis tekemässä asioita Suomen talouden eteen.

Itse en hallitusaikana saati nytkään ole suuresti hallitusta talouden saavutuksista kehunut. Odotin enemmän.

"Silloin kun valtiontalous paranee"

Jos puhut valtiontaloudesta puhuessasi valtiontaloudesta, niin huomautetaan valtiontalouden tekevän edelleen velkaa ihan riittävästi. Kansantalous taas on muista ansioista parantunut. Et tiedä niistä, mutta syitä on monia, eikä hallituksella ole useimpiin osaa tai arpaa. Se ei ole mielipideasia. Lukemalla opit.

Käyttäjän IiroKoppinen kuva
Iiro Koppinen

On muitakin ruotsalaisia pankkeja, jotka voisivat tulla Vallilaan; varsinkin jos haluavat karistaa tuottamattomia ja jaloissaan hiekkaa tuovia pienasiakkaita. Ja Danskebank Kööpenhaminasta. Näitä voisi varmaan jotenkin värvätä. Hävittäjäksi Eurofighter tai muu alueen tuote paitsi jos Euro nousee oikein kovin dollariin nähden niin Trumpin koneet tai F-35.

Käyttäjän paiviruippo kuva
Päivi Ruippo

'Girigheten har tagit över själen hos Nordea.'

'Nordea har fångats av sin egen girighet.'

'Girigheten får styra.'

- kommentteja ruotsalaisista medioista koskien Nordeaa

Wahlroos, Nordea, Danske Bank ... Tässä haisee jokin, jota ei kansalaisille kerrota ...

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Wahlroos, Nordea, Danske Bank ... Tässä haisee jokin, jota ei kansalaisille kerrota

Eläköön salaliittoteoriat.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset