Facebookista tuli Ylen kilpailija
Yleisradio on saanut uuden päätoimittajan. Onneksi olkoon, Jouko Jokinen!
Jokinen on ollut viikon todellinen mediahenkilö avattuaan viime sunnuntaina Aamulehden kautta keskustelun sukupuolineutraalien termien käytöstä. Uusi Suomi otti asiaan kantaa omalla linjauksellaan.
Heti ensimmäisissä haastatteluissa uudessa Yle-roolissaan Jokinen on avannut keskustelun Facebookista, tuosta yli kahden miljoonan suomalaisen amerikkalaisesta some-lempilapsesta.
”Muissa Pohjoismaissa Facebook, Google ja muut vastaavat toimijat ovat selkeästi enemmänkin kilpailijoita kuin Suomessa. Epäilen, että tämä asia tulee myös Suomeen viiveellä. Epäilen, että suomalainen media tulee muuttamaan asemointiaan ja ottamaan enemmän kilpailija-asennon näihin kansainvälisiin toimijoihin… Mutta kyllä, näen että nämä suuret toimijat tulee olemaan enemmän kilpailijoita kuin kumppaneita myös Yleisradiolle”, Jokinen pohtii Ylen jutussa.
Kansainvälisessä mediassa Facebook on nähty jopa ”julkisena vihollisena numero yksi”. Näin on julistanut esimerkiksi brittilehti Guardian.
Pääsyy on se, että Facebookista on tullut monille verkkokäyttäjille aloitussivu, jonka pelätään heikentävän mediabrändejä, ja se on kerännyt markkinoilta yhä suuremmat rahat. Lisäksi Facebook algoritmeineen päättää paljolti siitä, mitä uutisia kukin käyttäjä saa silmiensä eteen ja lukee.
Tästä huolimatta lähes kaikki mediatalot koettavat etsiä parhaita hyötyjä Facebookista. Yksinkertainen syy on mainittu jo tämän tekstin alussa: siellä on myös puolet kansasta.
Yle on tehnyt monenlaista sisältötyötä Facebookin alustalla ja tekee yhä. Toista amerikkalaista pörssiyhtiötä, Twitteriä, valtionyhtiö hyödyntää keskustelualustana tv-ohjelmissaan.
Ylen omaperäinen some-tekeminen ei ole ollut koko sosiaalisen median aikakauden aikana mainittavaa. Yhtiön yksittäiset toimittajat ovat rakentaneet henkilöbrändejään ja tulleet suurelle some-yleisölle tunnetuiksi amerikkalaisten palvelujen kautta.
Yle ei ole loistanut viime aikoina muutoinkaan kotimaisilla ratkaisuilla, ei siis yksin eikä yhdessä muiden kanssa. Takavuosina asia oli toisin, kun radiokanava Yle Puhe oli sisältöpuolella rohkea pelinavaaja.
Joutunee Jouko muuttamaan suhtautumistaan yle veroon, mutta ellei sanojaan syö pitää kantansa ja jää nähtäväksi?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tämäkin tosiaan melko radikaali heitto yleläisittäin on: Jokinen sanoi keskiviikkoaamuna HS:lle, että Yle-vero on ”huono asia” ja ”parasta olisi, että asiakas päättäisi itse maksaa palvelusta”.
Lähde: http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005375475.html
Ilmoita asiaton viesti
Tuo heitto on melko varomaton. Moniko haluaisi maksaa? Kenen lauluja lauluja laulaisi Yle silloin: Sen leipää syöt kenen lauluja laulat, voisi toteutua nykyisestä poiketen. Niukka voisi olla tuo tie, mutta rohkea rokan syö. Poliitikot ehkä eivät verojen poistoon kuitenkaan taipune, sillä sitä leipää Ylessä syödään.
Ilmoita asiaton viesti
Jokinen on oikeassa. Yle-pakkovero on pelkästään huono asia. Itse pitäisi saada päättää mitä mediaa rahoittaa.
Yle näyttää olevan muutenkin puolustuskannalla. Tänäänkin radiossa löristiin pitkät pätkät tasapuolisuudesta ja sitoutumattomuudesta. Kaikkien yle linjalla ja tätä on ollut viimeviikkoina paljon. Telkkarista en enää juuri seuraa, mutta näin sellaisen ohjelmaotsikonkin.
En usko, että luottamus enää palaa. He kenen lippua yle kantaa ovat tietenkin luottavaisia ja tyytyväisiä. Miellellään syötetään toisille paskaa ja pistetään maksamaan siitä. Kyllä tuo Laura Huhtasaaren höpötyksiin lisätty vain sanakin oli jo ihan suoraa valehtelua. Moniko valhe tai vääristely jää huomaamatta.
Ilmoita asiaton viesti
Jokinen on väärässä, Yle-vero on järkevä tapa rahoittaa Yleä. Jos suomalaisten totuus muodostuu vain siitä, mikä itseä miellyttää, se on totuuden loppu.
Ei Yle silti ihanteellinen toimija ole, vaikka umpikaupallisessa mediaympäristössämme se muodostaakin poikkeuksen: sen lauluja laulat kenen leipää syöt. Ylekin laulaa omistajansa, koko kansan lauluja – myös muiden kuin sen yksittäisen veronmaksajan, eli minun, jonka on nieltävä muukin sisältö kuin se miellyttävä. Ja toki poliittiset toimijat pyrkivät valtaamaan avainpaikkoja Ylessä: tällä kertaa siinä touhussa ”kunnostautuu” kokoomus.
Sen sijaan kaupallinen media laulaa mainostajan laulua, vaikka me kaikki maksamme (useimmat tietämättään) kaupallisen median monin verroin kalliiimmin kuin Yle-veron – aina kaupassa käydessämme. Mainostajat taas edellyttävät kaupallisen median laulavan mainonnalle altteinta yleisönosaa myötäilevästi – mitä se milloinkin tarkoittaakin: usein hömppää, usein pelkojen lietsontaa, useimmiten läntisiä arvoja hysteerisesti ajavaa uutisointia ja aina kulutusmyönteistä ja ikuisen talouskasvun mantraa hokevaa sisältöä.
Luottamusta kansan omistamaan Yleen ei saaavuta, jos siltä edellyttää pelkästään omaa itseä miellyttävää totuutta kaikessa sisällössään. Mutta meidän Ylen omistajien on pidettävä huoli siitä että poliitikot irrottavat likaiset näppinsä omaisuudestamme.
Ilmoita asiaton viesti
Facebook ja Google tarjoilee uutisia joita lukija haluaa kuulla, biasoimalla haut selaushistorian perusteella, he ovat, kummallista kyllä, mainostaneet tätä ominaisuutta parannuksena,
mutta parannuksena mihin,
ilmeisesti tiedotuskuplalle?
Itse pidän selaimen välimuistin aktiivisesti tyhjänä, muutenkin etsien tietoa mahdollisimman anonyyminä,
se on oikeastaan ainoa keino laajentaa hakua mahdollisimman vapaaksi eri palveluntarjoajien, kuin myös omien ideologioiden asettamista raameista.
Medioiden, kuten just nämä Google ja Facebook, asettamien kiinteiden suodatusten suhteen yllä mainituilla toimenpiteillä ei tietenkään ole mitään vaikutusta.
Ilmoita asiaton viesti
Facebook, Google ja muut alustakumppanit ovat hyviä renkejä mutta huonoja isäntiä.
Hesarissa tänään hyvä kolumni Anna-Liina Kauhaselta:
http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005376407.html
”Saksassa Facebook yritti löytää perinteisistä mediataloista kumppania, mutta sai pakit. Miksi mediatalot tekisivät Facebookin maineenhallintaa – kun se jakaa ilman korvausta mediatalojen sisältöjä samassa virrassa valeuutisten kanssa?”
Ilmoita asiaton viesti
Tuo juttu paljasti hyvin millä arvoilla liikekumppanit pitäisi valita, ja katsoa millainen kokonaisuus edistää omaa liiketoimintaa. Kysymys taisi olla luottamuksesta.
Ilmoita asiaton viesti
”Lähes miljoona Twitter-tiliä on keskeytetty terrorismin edistämisestä alle kahden vuoden aikana uudet julkistetut luvut osoittavat.”
” Mutta tilastot myös paljastavat tilien keskeyttämisen vähenemistä tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla.”
http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-489…
Kuinka tarkasti Yle seuraa näitä twitter viestejä. Tietenkään se ei kaikkia julkaise, mutta voihan sinnekin joku toivossa välittää asiatonta viestiä, jota ei ennätetä siivota. Facebookin osalta ei tullut julkaistuja tilastoja alustan käyttämisestä terrorismin edistämiseen, mutta eivätkö nämä kaikki yleisimmät alustat ole niitä pääasiallisia edistämisen välitys kanavia, myös terrorismin.
Niin, että yrittävät niistä muutkin hyötyä kuin mediatalot.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä vielä esimerkki siitä, minkälaisia yllätyksiä some-toiminta voi tuoda, kun touhutaan omasta toiminnasta etäällä olevien palvelujen kanssa. Yle sai tänään langettavan päätöksen JSN:stä, tapaus oli tällainen:
”Ylen paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä. Tämä oli journalistisen päätösvallan luovuttamista.”
Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-9843996?origin=rss
Instagram on muuten Facebookin omistama.
Ilmoita asiaton viesti
Jokisen aikana Aamulehti lopetti blogipalstansa ja taisi samalla menettää osan lukijoitaan?
Ilmoita asiaton viesti
Massat seuraavat mitä muut tekevät. Sisällön helppous, käytön helppous ja viihteellisyys vie mennessään tiettyjen medioiden käyttöön.
Jenkit osaavat nämä faktat suunnitellessaan tietojärjestelmiä. Tästä syystä siellä kansa on keskimäärin hyvin samanlaista ja tietämätöntä. Se helpottaa massojen hallintaa ja vallanpitoa.
En näe horisontissa mitään perustetta uskoa ihmisten oman ajattelun ja luotettavamman sekä monipuolisemman tiedon haun lisääntyvän vaan enemmän näytämme menevän aina osoitettuun suuntaan mitään miettimättä tyytyväisinä siitä, ettemme poikkea valtavirrasta ja erotu mitenkään.
Muutumme mauttomiksi ja hajuttomiksi valmiiden ajatusten toistajiksi ja hymiöiden sekä ilman merkitystä olevien kahden rivin tviittien lähettäjiksi. Kuten Trump ja Stubb. Voimia, tsemiä ja jaksamisia vai miten nuo hokemat menivätkään.
Ilmoita asiaton viesti
Jouko Jokinen on vahva persoona – kuulantyöntäjäkin – mutta jotkin linjaukset ja yksittäiset kannanotot ovat olleet melko … sanoisinko nyt ”muotopuolia”. Yllättävä kombinaatio raavaalta tyypiltä.
Viime aikoina Jokisen johdolla Aamulehti on yrittänyt koukata Helsingin Sanomien ohi punavihreältä puolelta, ei hyvä. Jälki tulee näkymään.
Ilmoita asiaton viesti
En nyt tiedä miten punavihreältä puolelta AL olisi koukannut mutta sen tiedän että raavaus ja kuulantyöntö ei mitään oikeistolaistakuita olleet ennen altrighthömsötystä.
Ilmoita asiaton viesti
Sanotaanpa Ylestä nyt mitä tahansa, niin ei se sentään yksityistä kansalaista kyttää netistä. Facebook taas on aika pitkälti isoveli-ohjelmisto, jos olen oikein ymmärtänyt.
Järkytyinkin melko pahasti, kun Danske Bankiin kirjautuessani yksi alapalkissa vilahtavista linkeistä oli Facebookin linkki. Mitä sillä on tekemistä minun pankkitilini kanssa? Tätä ehkä ei moni tiedä ja voisikin tämä olla tutkivan journalismin työ selvittää? Minulla ei ole muuten mitään tekemistä Facebookin kanssa. En ole sinne koskaan kirjautunut enkä kirjaudu.
Ilmoita asiaton viesti
Tarjoaahan Puheenvuorokin kirjautumista fb’n kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Kela, työkkäri, oikeastaan mikä tahansa virasto antaa googlelle ja facebookille luvan seurata liikkeitäsi sivuillaan.
Suomessa ei ilmeisesti ole käsitetty tällaisen leväperäisyyden merkitystä, jota itse pidän jonkinasteisena uhkana, jos nyt ei kansalliselle turvallisuudelle, niin yksityisyyden suojalle kuitenkin, työntekijöillä on vaitiolovelvollisuus, mutta silläkään ei ole kovinkaan suurta merkitystä kun heidän työalustansa juoruaa koko maailmalle ja tieto on periaatteessa kenen tahansa osaajan saatavilla kunhan viitsii nähdä hieman vaivaa.
Ilmoita asiaton viesti
Toisaalta Ylekin on viimeistään nykyisen kokoomusvaltansa aikana omaksunut kaupallisen median toimintatapoja: kyllä myös Yle tutkii tarkasti, mikä yleisöä miellyttää ja sopeuttaa tutkimustuloksensa ohjelmapolitiikkaansa ja varsinkin uutis- ja ajankohtaisohjelmiinsa. Sen keinot lienevät erilaiset kuin vaikkapa facebookilla, mutta tavoite on sama.
Facebook toimii niin kuin mikä tahansa kaupallinen toimija: sen menetelmä saattaa olla ylivoimainen yleisönsä myötäilyssä, mutta ajatus on sama: yleisölle tarjotaan vain sitä, mitä se haluaa ja tarvitsee – ja sitä halua säädellään luomalla yleisölle tarpeita, mikä on mainonnan päätarkoitus muutenkin.
Ilmoita asiaton viesti