Mitä Suomi edellä sitä Saksa perässä

Miljoonat saksalaiset ovat äänestäneet Alternative für Deutschlandia (AfD), Euroopan unionia ja maahanmuuttoa hanakasti syyllistävää puoluetta.

AfD ylsi lopullisissa laskelmissa vajaan 13 prosentin ääniosuuteen. Se on Saksan liittopäivävaalien suurin voittaja.

Huomattavan menestyksen saavutti myös liberaalien FDP lähes 11 prosentin äänisosuudella. Puolue nousee tauon jälkeen liittopäiville.

Saksan liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraatit eli CDU oli suuri menettäjä, vaikka CDU-CSU ylsi yhä 33 prosentin ääniosuuteen ja pysyy vallassa. Vielä kehnommin meni kuitenkin paikallisilla demareilla SPD:llä, joka ei onnistunut kristillisdemokraattien haastajana ja jäi noin 20 prosenttiin.

Vasemmisto ja vihreät saivat kumpainenkin noin yhdeksän prosenttia äänistä.

Saksan vaalituloksessa on jotain samaa kuin Suomessa 2011, kun perussuomalaiset saivat melkoiseksi yllätykseksi 19 prosenttia äänistä. Maltilliset poliittiset voimat ottivat torjuntavoiton samalla, kun radikaalimpaa linjaa vetävät oikeistopopulistit nousivat näkyväksi tekijäksi paikalliseen parlamenttiin.

Suomessa populistit jätettiin hallituksen ulkopuolelle 2011, ja niin toimitaan myös Saksassa nyt. Hallitus muotoutunee puolueiden värien mukaan nimetyn Jamaika-koalition pohjalle CDU:n, FDP:n ja vihreiden kesken.

Suomessa päädyttiin vastaavassa tilanteessa hyvin värikkääseen kuuden puolueen hallitukseen, jota veti Jyrki Katainen (kok.). Mukana olivat myös vasemmistopuolueet SDP ja vasemmistoliitto. Vastaavaa Saksassa ei ole nyt käymässä, sillä kuluneen vaalikauden hallituspuolue SPD ai halunne antaa johtavan oppositiopuolueen roolia liittopäivillä AfD:lle.

Suomessa oikeistopopulistit pääsivät toisen hyvän vaalimenestyksen myötä hallitukseen 2015, menettivät suuren osan kannatuksestaan ja hajosivat. Eurooppa- ja maahanmuuttokielteisyydellä oppositiopolitiikkaa tekevät perussuomalaiset sinnittelevät sen seurauksena kymmenen prosentin sarjassa ja erillinen hallitukseen jäänyt ryhmä siniset on kannatukseltaan olematon.

Mutta mitä tapahtuu Saksassa? Nationalistisesti uhoava AfD aikoo haastaa Merkelin rajusti liittopäivillä, mikä pakottanee Merkelin ottamaan sen linjaukset huomioon hallituksensa politiikassa. Käykö se todennäköisille hallituskumppaneille liberaaleille ja vihreille, on arvoitus.

AfD:n vaalivoitto syntyi ilmeisesti pitkälti tyytymättömyydestä vuonna 2015 alkaneen pakolaisongelman hoitoon ja tyytymättömät lähtivät nyt myös uurnille. Puolueen kannattajat ovat voittopuolisesti miehiä, aivan kuten Suomessa on ollut vastaavassa liikkeessä. Saksan erikoisuus on se, että oikeistopopulistit saivat erityisen kovan kannatuksen entisen Itä-Saksan alueelta.

Tällainen vaalitulos nähtiin Saksassa hyvissä taloudellisissa oloissa. Mietityttämään jää, millainen se olisi ollut huonommissa oloissa.

 

Markku Huusko

Kirjoittaja on Uuden Suomen toimittaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu