Tiukka kysymys Sauli Niinistölle

Suomen tasavallan 12. presidentti Sauli Niinistö on ajankohtaan nähden poikkeuksellisen vahva ehdokas tullakseen valituksi jatkokaudelle. Näin saattaa käydä jo ensi tammikuun 28. päivänä järjestettävällä ensimmäisellä kierroksella, koska 50 prosenttiin yltäminen ei ole gallup-kannatuksen perusteella mahdottomuus.

Tämä olisi historiallista, edes aikoinaan hyvin suosittu Niinistön edeltäjä Tarja Halonen ei siihen vuonna 2006 yltänyt. Tähän vaikutti se, että Niinistö sai tuolloin, ensimmäisellä yrittämällään, enemmän ääniä kuin kokoomuksen peruskannatus oli.

Demarilähtöinen Halonen sai 2006 jatkokautta hakiessaan ensimmäisellä kierroksella 46,3 prosenttia äänistä, Niinistö 24,1 prosenttia ja keskustan Matti Vanhanen 18,6 prosenttia. Toisella kierroksella koko vasemmiston kannatuksen saanut Halonen voitti oikeiston ja keskustan suosiman Niinistön melko niukasti 51,8 – 48,2.

Presidentinvaalit ovat aina erilaiset. Ehdokkaiden persoonat ovat erilaiset ja teemat vaihtelevat. Mistä ratkaisevissa keskusteluissa ensi tammi-helmikuussa puhutaan, ei ole etukäteen tiedossa.

Kaiken taustalla on muuttuva maailma. Ehdokkaat joutuvat ottamaan kantaa ajankohtaisiin koviin aiheisiin, joista nyt pinnalla ovat ainakin Venäjän presidentin Vladimir Putinin ahdistava politiikka täällä läntisen Euroopan suunnassa, Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin linjaukset niin ulkopolitiikassa kuin arvojen osalta, ääri-islamistinen terrorismi, Irakin ja Syyrian kriittinen tilanne ja sieltä lähtenyt maahanmuuttoaalto Eurooppaan, mielipiteiden kärjistyminen kotimaisessa kansalaiskeskustelussa ja Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys kansanäänestyksellä tai ilman.

Edessä oleviin vaaleihin saatiin viime viikolla uusi, kaikkeen aiempaan nähden hyvin erilainen muuttuja, kun istuva presidentti tiedotti edessä olevasta iloisesta perhetapahtumasta.

”Jos kaikki sujuu odotetusti, perheemme kasvaa helmikuussa 2018”, tasavallan presidentti Niinistö ja rouva Jenni Haukio kertoivat tiedotteessa.

Tiedotteessa viitattiin myös työasioihin toteamalla, että ”kyseessä on yksityinen perheasia, eikä perheenlisäys tule vaikuttamaan presidentin työn hoitoon”.

Tasavallan presidentti on siis kansan palveluksessa nykyisen virkakautensa loppuun asti, maaliskuuhun 2018, kuten ennenkin. Tulevaa kautta hän ei luonnollisesti voi kommentoida, mutta muutosta ei liene odotettavissa, jos hän tulee uudelleen valituksi.

Monelle meistä on tullut mieleen, että kaipa tasavallan presidentti isyysvapaalle jää, mutta presidentin asema onkin erilainen kuin esimerkiksi ministerin, Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen muistuttaa. Kun Paavo Lipponen (sd.) jäi vuosituhannen vaihteessa pääministerinä isyysvapaille, se oli hänen kohdallaan mahdollista, mutta presidentin tapauksessa ilmeisesti ei.

Koskinen täydensi minulle näkemystään sähköpostilla:

”Pääministerin asema on toisenlainen kuin presidentin. Presidentin kohdalla kyse on estymisestä, pääministerin yhteydessä sijaisen määräämiseen riittää tilapäinen este. Isyysraha on jokaiselle suomalaiselle kuuluva oikeus. Myös tasavallan presidentille. Mutta isyysvapaa on palvelussuhteeseen perustuva vapaa. Jos et ole palvelussuhteessa, et myöskään tarvitse isyysvapaata… Presidentti ei siis käsitykseni mukaan voi välttyä saamasta isyysrahaa mutta vapaisiin hänellä ei ole edellä kerrotun kaltaista pääministerille kuuluvaa oikeutta”.

Lomareissulle 24/7 töissä oleva tasavallan presidentti voi toki perheineen lähteä, mutta hänen pitää sielläkin olla koko ajan tavoitettavissa. Ei voi olla tilannetta, että presidenttiä ei saisi kiinni, jos maailmalla tapahtuu jotain yllättävää.

Helppoa aikaa vievän työn ja lapsiarjen yhdistäminen ei ole kenellekään, ei meille tavallisille pulliaisille eikä korkeimmille päättäjille. Hufvudstadsbladetin kulttuuritoimituksen päällikkö Fredrik Sonck pohti asiaa kärjekkäässä kirjoituksessaan (HBL: https://www.hbl.fi/artikel/hur-ska-du-kombinera-familj-och-politik-sauli… ) presidentin tapauksessa todeten, että ”sekä isyyden että presidenttiyden hoitaminen tyydyttävällä tavalla on mahdotonta”.

Sonckin – joka kertoo tekstissään olevansa myös tulossa isäksi – mielestä presidentin tulee selventää kampanjan aikana, miten hän yhdistää isyyden ja presidenttiyden. Tämä on tiukka kysymys ja voi olla, että sitä kysellään myös vaalitenteissä.

Itsekin olen pienen lapsen isä, enkä mikään malliesimerkki hoitoon osallistujasta. Yhteiskunnan olisi ilmeisesti pitänyt kannustaa minua tasa-arvon nimissä pitempiin vapaisiin, kuten Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kaavailemassa perhevapaauudistuksessa ymmärtääkseni jatkossa tapahtuu.

 

 

Markku Huusko

Kirjoittaja on Uuden Suomen toimittaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu