Suomi lukitsi itse ovensa Natoon, avaimet syvälle Sauli Niinistön taskuun

Ne lukkojen naksahdukset kuuluivat Kremliin asti.

Ensin tasavallan presidentti Sauli Niinistö lukitsi Suomen Nato-kannan aiempaa ponnekkaammin kansanäänestyksen taakse viime maanantain presidenttitentissä.

Samalla viikolla suomalaiset jatkoivat omintakeista keskusteluaan turvalliskomitean asiantuntijaverkoston työpaperin tulevaisuushahmotelmista. Keskustelua vauhditti presidentti Niinistö, joka puhui Evan tentissä ”ihan omasta takaa liikkeelle lähteneestä trollauksesta”.

Vieläpä entinen Moskovan-suurlähettiläs René Nyberg kävi emerituskollegansa Hannu Himasen kimppuun yllättävällä mielipidepalsta-tölväisyllä. Viime vuosisadalla suomalaista idänpolitiikkaa paaluttaneen Juho Kusti Paasikiven muotokuva oli absurdin hyökkäyksen keskiössä.

Tänään sunnuntaina Helsingin Sanomat kertoi suomalaisten Nato-kannan, jossa ei ole yllätystä. Enemmistö vastustaa jäsenyyttä läntisessä puolustusliitossa ja 22 prosenttia kannattaa. Eli jotakuinkin sen näköinen olisi kansanäänestystulos tänä päivänä.

Suomalaiset ovat taas kerran panneet Nato-ovensa lukkoon. Sellaista me teemme ihan itse, ilman että kenenkään tarvitsee yrittää meihin vaikuttaa minkäänlaisin informaatiosodan välinein. (Voi tietysti olla, että joku operaatio on ollut joskus niin ovela, ettei sitä ole täällä edes tajuttu.)

Asiantuntijat, jotka arvioivat, että myöskään Suomen tulevissa presidentinvaaleissa ei nähdä mainittavaa infovaikuttamista Venäjän suunnasta, saattavat olla oikeassa. Vai onko joku nähnyt viime aikoina edes Venäjä-mielisenä tunnettua Johan Bäckmania joukkoineen Suomen turvallisuuskeskustelua hämmentämässä? Itse en ole nähnyt.

Vaikka tilanne näyttää lukitulta, on Suomella vielä monta tietä pyrkiä Naton jäseneksi, jos valtiomme siis normaalein demokraattisin prosessein sinne haluaa, kuten esimerkiksi Suomen puolustusvoimien upseeriston enemmistö (Lue: 61% upseereista kannattaa Suomen liittymistä Natoon) ja rauhannobelisti, presidentti Martti Ahtisaari haluavat.

Avaimet itse rakennettuihin lukkoihin ovat syvällä Suomen tasavallan presidentin taskussa, kuten alempana tarkemmin yksilöin. Tehtävässä jatkaa näillä näkymin seuraavatkin kuusi vuotta Sauli Niinistö, kansan suuri suosikki.

Kuten tiedetään, tasavallan presidentti johtaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhteistoiminnassa maan hallituksen kanssa. Talouteen keskittyneen Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että Niinistö on ottanut turvallisuusasioissa ajurin paikan.

Yhdessä tuumin presidentti ja hallitus ovat vieneet Suomen lähelle Naton läheiseksi kumppaniksi, mutta miten Suomi voisi päätyä hakemaan Nato-jäsenyyttä? Kysymys on tärkeä, koska nykymallissa Suomi ei ole Naton tärkeän viidennen artiklan piirissä, jonka pelotevaikutusta myös Venäjä on aina kunnioittanut.

Heitän näin journalistina muutaman mahdollisen skenaarion, joiden todennäköisyydestä kukin voi olla mitä mieltä haluaa.

Skenaario 1. Presidentinvaalien aikaan, tulevan noin kolmen kuukauden aikana maailmalla tapahtuu jotain Suomen turvallisuustilannetta selvästi heikentävää, joka nostaa Nato-kysymyksen vahvasti tapetille. Tilanne olisi sellainen, että jopa sammutetuin lyhdyin Nato-näkemyksensä kanssa etenevä Niinistö olisi pakotettu ottamaan jäsenyyteen avoimesti kantaa. Silloin presidentinvaaleissa äänestettäisiin Natosta, jolloin äänestystä voitaisiin pitää eräänlaisena kansanäänestyksenä.

Sivuhuomiona sanottakoon, että Natohan ei edellytä mitään suoria kansanäänestyksiä ja vain kaksi valtiota – Unkari ja Slovenia – on hakeutunut puolustusliittoon kansanäänestyksen jälkeen, kuten Uusi Suomi kertoi viime torstaina. Nato-kansanäänestystä ei järjestetty viime vuosikymmenellä esimerkiksi Virossa, Latviassa tai Liettuassa.

Skenaario 2. Tämän hahmotelman mukaan Sauli Niinistö olisi tullut jo uudelleen valituksi ja maailmalla sattuisi jotain hyvin hämmentävää. Hän voisi siinä tilanteessa ottaa asian vahvasti esille hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa ja puhua halutessaan eduskunnan enemmistöön nojaavan hallituksen hankkeen taakse, jolloin taas kansan tuki eli vaalikeskusteluissa esiin nostettu eduskunnan kautta tuleva legitimiteetti olisi selvä. Ehkä joku oppositiopuoluekin lähtisi mukaan tai jopa kaikki.

Skenaario 3. Kolmannen spekulaatiomallin mukaan seuraavissa eduskuntavaaleissa keväällä 2019 selväksi vaaliteemaksi nousisi syystä tai toisesta Nato-jäsenyys. Kokoomus, joka otti puoluevaltuustossaan viime vuonna aiempaa kiirehtivämmän Nato-kannan, rohkaistuisi Petteri Orpon johdolla ajamaan noilla vankkureilla vaaleissa ja voittaisi. Suomen toisen Nato-myönteisen eduskuntapuolueen, RKP:n, lisäksi jotkut muutkin puolueet, esimerkiksi vihreät ja SDP, kääntyisivät tälle kannalle ilman varauksia. Tämä ei ole täysin tuulesta temmattua, sillä sekä vihreissä että SDP:ssä on nähty välähdyksittäin Nato-myönteistä ajattelua.

Aktiividemareissa asiaa pitää esillä europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari. Veteraaneista Ahtisaaren lisäksi Natosta ovat myönteisesti puhuneet ainakin entinen europarlamentaarikko Lasse Lehtinen ja entinen pääministeri Paavo Lipponen, joka kyseli jo eduskunnan puhemiehenä vuonna 2003, että ”mitä vikaa Natossa on?"

Vihreissä Natosta on kirjoittanut ilman antipatioita selkeimmin puheenjohtaja Touko Aallon oppi-isä, ex-puheenjohtaja Osmo Soininvaara.

”On väitetty, että Nato-jäsenyys pakottaisi Suomen lähtemään mukaan, kun Yhdysvaltain presidentti tukee vaalikampanjaansa aloittamalla sodan taas jossain päin maailmaa. Ei pakota. Nato-mailla ei ollut velvollisuutta osallistua Irakin sotaan, eivätkä monet niistä myöskään osallistuneet. Sen sijaan Nato-jäsenyydellä on suojaavaa vaikutusta, kun Venäjän hallitus käy omaa kampanjaa venäläisten sieluista ja arpoo, minne tällä kertaa menee muskeleitaan näyttämään”, Soininvaara pohti keväällä 2014 Minä ja Nato -tekstissään.

Ei keskustakaan nykyisin ole enää niin Nato-kielteinen kuin ennen, kun Paavo Väyrynen on pantu puolueessa sivuraiteille. Tosin puheenjohtaja Juha Sipilä on Sauli Niinistön linjalla kansanäänestyksestä, eli hän on lukinnut tilanteen puolueensa osalta toisin kuin Niinistön vanha puolue kokoomus, joka voisi ryhtyä hankkeeseen ilman kansanäänestystä.

Perussuomalaisissa on vanhastaan vahvaa Nato-kielteisyyttä, mutta kesällä valittu puheenjohtaja Jussi Halla-aho on Suomen Nato-jäsenyyden kannattaja. Se on yksi lisämuuttuja yhtälössä. Kristillisdemokraattien kannattajissa on Nato-myönteisyyttä, vasemmistoliitossa kielteisyyttä ja sinisten ryhmä ei pidä Suomen Nato-jäsenyyttä ajankohtaisena.

Näiden esimerkkien perusteella Nato-jäsenyyden hakemisen taakse olisi saatavissa jollain aikavälillä enemmistöhallitus, joka voisi viedä Suomen osaksi läntisen ja vähän itäisemmänkin Euroopan yleisintä puolustusratkaisua. Siinä tultaisiinkin hyvin mielenkiintoiseen tilanteeseen, jos presidentti olisi eri mieltä, mutta asetelma on toki kaikkiaan varsin teoreettinen.

Skenaario 4. Tämän skenaarion mukaan Ruotsissa oikeisto ja keskusta voittavat sikäläiset parlamenttivaalit syksyllä 2018 ja koalitio vie maan Natoon. Suomi tulisi yllätetyksi, joka voisi yhdistää oman hankkeen taakse Suomen ulkopoliittisen johdon, presidentin ja hallituksen, ja Suomi hakeutuisi Natoon Ruotsin vanavedessä. Ei siinäkään olisi legitimiteetti-ongelmaa.

Mutta jos tilannetta seuraisi kansanäänestys, venäläisten infosota-joukot olisivat varmuudella liikkeellä kaikkia mahdollisia kanavia hyödyntäen. Epävarmuus olisi suurta ja mahdollinen negatiivinen äänestystulos Suomen kannalta turmiollinen.

Skenaario 5. Sen mukaan RKP:n Nils Torvalds voittaa ensi tammi-helmikuussa presidentinvaalit, mutta nykyisellä noin yhden prosentin gallup-kannatuksella se lienee mainituista kaikkein epätodennäköisin vaihtoehto. Eikä se olisi ollenkaan varmaa, että Torvalds saisi hallituksen asiassa taakseen samalla tavalla kuin presidentti Niinistö saisi.

PS. Lienee sanomattakin selvää, ettei kirjoittaja kuulu valtiollisen turvallisuuskomitean asiantuntijaverkostoon.

Edit 19:40 Lisätty: Sinisten ryhmä ei pidä Suomen Nato-jäsenyyttä ajankohtaisena.

 

Markku Huusko

Kirjoittaja on Uuden Suomen toimittaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu