*

Markku Huusko

Näin meille syntyi kiusallinen turpo-hässäkkä joka vain jatkuu

  • Paavo Lipponen pitää turvallisuuskomiteaa AL:n mukaan "demokratian ulkopuolisena porukkana". Arkistokuva: Petteri Paalasmaa
    Paavo Lipponen pitää turvallisuuskomiteaa AL:n mukaan "demokratian ulkopuolisena porukkana". Arkistokuva: Petteri Paalasmaa

Suomen pääministerinä vuosina 1995 – 2003 toiminut Paavo Lipponen (sd.) päästi suustaan ihmeellisen murahduksen viime viikonloppuna.

Hän lausahti Aamulehden mukaan, ettei "tällaisia demokratian ulkopuolisia porukoita pitäisi olla olemassa" puhuessaan maamme turvallisuusetuja vaalivasta turvallisuuskomiteasta. Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) oli vielä selkeämmin valmis viemään samaiselta turvallisuuskomitealta sille nykyisin kuuluvan roolin.

”Kuten tämä tuorein esimerkki kertoo, ei komitea saa puhua koko Suomen kannanotoista”, Kanerva vaati. Hän viittasi presidentinvaalitaiston alla nousseeseen kohuun turvallisuuskomitean työpaperista, jossa puhuttiin myös äärimmäisistä uhkakuvista.

Lipposen ja Kanervan Turussa heittämät erikoiset kommentit ovat uusin lisä turpo-hässäkkään, joka on kuin suoraan hämmentämisen käsikirjasta.

Löylyä keskusteluun löi jo muutama viikko sitten itse tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka piti ensimmäisessä presidentinvaalitentissä lokakuun lopussa komitean käyttämien asiantuntijoiden julkisuuteen päätyneitä pohdiskeluja ”trollauksena”.

Presidentti osasi puhua ”asiantuntijaporukasta”, mutta moni muu on pitänyt näkemystä komitean kannanottona. Vielä kerran: kyse ei ollut turvallisuuskomitean kannanotosta, vaan komitean sihteeristön käyttämien asiantuntijoiden pohdiskelusta ja muistiosta, jonka pohjalta komiteatyö jatkuu.

Palkitun Faktabaarin mukaan muistiosta uutisoitiin alun perin asiallisesti Helsingin Sanomissa, mutta kohun sai liikkeelle seuraavana päivänä 29.10. Ilta-Sanomissa ilmestynyt kommentti, joka oli otsikoitu: ”Mitä peliä puolustusministeriön turvallisuuskomitea pelaa presidentinvaalien alla?”.

Faktabaari pui tuota Ilta-Sanomien toimittajan Timo Haapalan spekulatiivista kirjoitusta näin: ”Tekstissä muistiota käsiteltiin turvallisuuskomitean päätöksenä. Komitean kerrottiin sekä ’kehottavan’, että ’pelottelevan’ kansalaisia. Jutussa kysytään, ’miksi komitea tuli ulos juuri nyt’ ja epäiltiin, että komitea pelaa ’jotain omaa turvallisuuspoliittista peliään’.”

”Ulos oli tultu”, koska oli päätetty, että komitean muistio on julkinen. Helsingin Sanomat keksi sitä kai ensimmäisenä pyytää. Siinä ei siis ilmeisesti ollut yhtään sen kummempia ”pelejä” käynnissä, mutta niin vain keskustelu otti ja ryöpsähti. Ilta-Sanomatkin oikaisi juttua muutama päivä myöhemmin kertomalla, ettei kyse ollut turvallisuuskomitean jäsenten tekemistä uhka-arvioista.

Turvallisuuskomiteassa on edustettuna Suomen virkamieskunnan terävin keihäänkärki ja on siellä poliittistakin ulottuvuutta. On kansliapäällikköä, poliisijohtajaa, korkeaa upseeria ja pääministerin valtiosihteeri, ex-ministeri Paula Lehtomäki (kesk.) varapuheenjohtajana. (Katso tästä turvallisuuskomitean jäsenet: https://www.turvallisuuskomitea.fi/index.php/fi/turvallisuuskomitea#jäsenet )

Turvallisuuskomitea edistää Suomen kokonaisturvallisuutta. Se ennakoi varautumista häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Komitea tuottaa materiaalia tasavallan presidentin vetämän tp-utvan tarpeisiin, poliittisen päätöksenteon tueksi. ”Demokratian ulkopuolisena porukkana” sitä on jo pelkän nimilistan perusteella mahdoton pitää.

Faktabaarissa muistutettiin 5.11. turvallisuuskomiteaan liittyvän poliittisen keskustelun etenemisestä tällainenkin asia: ”Ehdokkaiden piirin ulkopuolella poliitikoista ensimmäisenä muistiota ja siitä syntynyttä kohua kommentoi Facebookissa kansanedustaja Tuomioja. Hänen syyttävä sormensa kohdistui turvallisuuskomiteaan, johon hänen mukaansa on koottu ”supisuomalainen joukko pahauskoisia hölmöjä”.

Tässä tarkoitetaan siis entisen ulkoministerin Erkki Tuomiojan (sd.) Facebook-kommenttia, joka löytyy verkosta.

Ja edelleen: ”Ulkoisiin uhkiin varautuminen on kansallisen turvallisuuspolitiikan ydin. Vastuu siitä, että aihetta koskeva julkinen keskustelu edistää kansallista turvallisuutta on viime kädessä poliitikoilla, ei virkamiehillä”.

Ovatko poliitikot toimineet tässä Suomen turvallisuuspolitiikan ympärille rakentamalla rakennetussa hässäkässä, kuten heiltä olisi sopinut odottaa?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Odotellaanhan ritalan kommenttia.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

"Demokratian ulkopuolisista porukoista" puhuu kaveri, joka on jo vuosia saanut palkkansa venäläiseltä kaasuputkiyhtiöltä.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Niinkö? No kerroppa mitkä "kaverit" nyt veljeili Venäjän kanssa kun kaasuputkihanketta jatketaan? Ja Putinin" vävyn" atomivoimalaa puuhattiin?

Eiköhän tuo Nato "taputeltu " jo EU sopimuksessa läpi? Lissabonin-sopimuksella vähän sovittiin lisää.
Nyt vaan täytyisi keksiä miten se tuodaan kansalle "Äänestettäväksi" kuten markan häviäminenkin lokakuussa-94.
Sekin kun oli sovittu jo-92 voimaan 11.1-93.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

"Lissabonin-sopimuksella vähän sovittiin lisää."

Kesti kuitenkin lähes kymmenen vuotta, ennen kuin Suomen lainsäädäntö saatiin päivitettyä vastaamaan sitä, mihin Suomi Lissabonin sopimuksen sotilaallisen avun artiklassa 42.7 sitoutui. Mikähän siinä mahtoi kiikastaa ? Jalkaväkimiinojen kieltolaki kuitenkin saatiin runnottua lävitse sujuvasti.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #11

Olisikohan "esteenä" ollut se lautanen joka vietiin Presidentiltä samalla-08 Lissabonin -sopimuksella? Demari-putki presidenteissä kun jatkui -12 asti.

-92-94 - 08 ja Kepu,Kok,Rkp hallituksissa päättämässä.
Islannin lennot,nato-poikien harjoituksen täällä .

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Venäjästä ei saa puhua pahaa. Siinä on koko sopan ydinluu.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

"Ovatko poliitikot toimineet tässä Suomen turvallisuuspolitiikan ympärille rakentamalla rakennetussa hässäkässä, kuten heiltä olisi sopinut odottaa?"

Kyllä ovat. Osa poliitikoista pitää muistiota niin irrelevanttina, että tällainen puuhastelu vahingoittaa ulkopoliittista asemaamme. Toiset poliitikot puolestaan saattavat pitää muistiota relevanttina, siinä mainitaan asioita niiden oikeilla nimillä, mikä vahingoittaa ulkopoliittista asemaamme. Tällaisessa tilanteessa on turvallisinta antaa Kekkosen hoitaa ajattelemisen ja ulkopolitiikan johdon. Se on toiminut ennenkin, miksi ei nytkin?

Käyttäjän IiroKoppinen kuva
Iiro Koppinen

Onko siis niin, että täälläpäin ei minkäänlainen salamurha voi tulla kyseeseen missään oloissa, vaikka jopa nykyhistoriassa niitä on esim. Makaossa ja jopa läntisessä Ukrainassa puhumattakaan Britanniaa. Kaikissa muissa turvallisuussuunnitelmissa voidaan kai tunnistaa mahdollisia uhkia paitsi sellaisessa, jonka Kanerva, Tuomioja ja Haapala luokittelevat ulkopoliittisen itsesensuurin piiriin.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Paavo Lipponen perheineen asuu Nervanderin- ja Dagmarinkatujen kulmassa ns. Merkkimiesten talossa, Eduskuntatalon takana.

Nervanderinkadun puoleisen oven pielessä kyltti kertoo Ernst Tandefeldtin ampuneen sillä kohtaa sisäministeri Heikki Ritavuoren kadulle v. 1922.

Sitäkin tunnetumpi poliittinen murha oli tapahtunut Valtioneuvoston linnan portaikossa Ernst Schaumanin ampuessa Venäjän kenraalikuvernööri Bobrikoffin.

Kolmas samanhenkisten aktivistien suorittamista murhista oli Lennart Hohenthalin käsialaa hänen ampuessa prokuraattori Soisalon-Soinisen "korvikkeena" koska Eugen Schauman oli ehtinyt hänen edelle murhaamaan pääkonnan.

Nykyinen puolustusministeri Jussi Niinistö on yliopistollisissa tutkimuksissaan perehtynyt em. aktivismiin tehden tohtorin väitöstyön aktivisti Paavo Susitaipaleesta (aik. Siven). Ennen poliitikkoaikaansa hän on kirjoittanut tutkimusaiheestaan hyvin ihailevasti eri julkaisuihin.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

"virkamieskunnan terävin keihäänkärki" (Huusko). - Voi tätä median naiviutta.

Olin muuten paikan päällä kuulemassa ja näkemässä Ilkka Kanervan ja Paavo Lipposen kyseiset lausahdukset. Nimenomaan siinä asiassa he puhuivat järkevästi. Yhdyn täysin.

Käyttäjän SeppoLavonen kuva
Seppo Lavonen

Markku Huusko: "Ovatko poliitikot toimineet tässä Suomen turvallisuuspolitiikan ympärille rakentamalla rakennetussa hässäkässä, kuten heiltä olisi sopinut odottaa?"

Eivät toimineet, kuten heiltä olisi sopinut odottaa, vaan toimivat, kuten heiltä on totuttu odottamaan. Eli tekemään ongelman sellaisestakin, mikä ei ongelma ole.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Aina vaalien alla pienimmästäkin kärpäsestä syntyy helposti härkänen. Nyt on sellainen vaaliputki edessä, että kohut, joita poliitikot lietsovat, eivät ihan heti lopu.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

No onpas nyt omituista käytöstä poliitikoilta, joilta normaalisti odotetaan pelkkiä älyttömyyksiä.

Niin että Huuskon mielestä on ihan ok, kun jokin epämääräinen salaseura tekee muistioita koko Suomen (meidän) nimissä?

Seuraavaksi varmaankin Uusi Suomi edustaa koko Suomen kansaa, kuten esim. Perussuomalaiset näkyvät edustavan – omasta mielestään...

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Tuli ajatuksena ehkä hieman off-topic mieleeni, että poliittisen järjestelmän heikkous on aina siinä, että rakenteista tulee monitasoiset ja monimutkaiset. Kaikki poliitikot haluavat aina tietää kaikki ns. jännät jutut, jonka takia pitää olla komissioita, komiteaa, työryhmiä ja salaseuroja.

Toisaalta olen sitä mieltä, että Suomessa ei ole liikaa hyviä poliittisia johtajia, eikä kukaan ole selvästi ylitse muiden, vaikka presidentti Sauli Niinistö olisi paremmilla esiintyjänkyvyillä ehkä maailman yksi merkittävimmistä tyypeistä. Kuitenkin politiikalla pilkotaan sellaisia johtajuusrakenteita, joita ei olisi yhteiskunnan kannalta järkevää edes pilkkoa.

Poliitikkojen vallanhalu ja vallastaluopumisen vaikeus on myös selviä juttuja. Valta turmelee lopulta monet jalotkin mielet ja tämä pitää ottaa huomioon yhteiskunnallisissa johtoryhmissä. Johtajien pitäisi panostaa löytääkseen parempia johtajia - mitä se sitten voisi tarkoittakaan?

Hyvänä johtajana tunnistaa oman kyvyttömyytensä ja virheelliset päätelmät. Silloin johtaja uskaltaa myöntää itselleen virheelliset päätelmät ja luopua omista periaatteistaan tai ennen hyväksi katsomistaan opeista uudenlaisen tilanteen ilmetessä. Jos johtaja ajattelee, että häntä parempaa ei kyseiseen tehtävään voi olla, niin silloin hänellä on ylikorostunut itsetunto. Tuskin myöskään johtaja ajattelee evoluution ja ihmiskunnan kehittymisen kannalta asioita saati usko tulevaisuuteen muutenkaan, jos ainoastaan hän on kyseisessä tehtävässä paras mahdollinen. Voidaan silti ajatella, että jokaisella aikakaudella on ollut kautta aikojen hyviä johtajia, vaikka kaikkia heitä olisi valta turmellut, eivätkä he olisi aina älynneet etsiä itseään parempia tyyppejä seuraajikseen. Sopeutumisvalmius on tärkeä osa hyvällä johtajalla, etenkin kun maailma muuttuu ympärillä. Kurjinta johtajuutta voisi olla kiistää selvästi näkyvä muutos ja ajaa suoraa päin jäävuorta täydellä höyryllä kuten Titanic aikanaan. Toki Titanicin saattoi upottaa sekä huono ympäröivän todellisuuden havainnoinninti että mahdollisesti myös nopean päätöksenteon puute ja sen virheellisyys. Johtajien tehtävä on todellakin löytää parhaat tyypit aina johtoon ja luomaan henkeä siinä ihmisryhmässä, jonka vetovastuu hänellä on. Tekeekö paras johtaja lopulta itsensä sitten tarpeettomaksi vai voisiko parempi vertaus olla se, että johtajuus on parhaimmillaan, kun johtajan ei tarvitse ohjata vaan kaikki tapahtuu itsekseen kuten wu-wei kiinalaisittain.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

"Turvallisuuskomitea edistää Suomen kokonaisturvallisuutta. Se ennakoi varautumista häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Komitea tuottaa materiaalia tasavallan presidentin vetämän tp-utvan tarpeisiin, poliittisen päätöksenteon tueksi."

Tämä toimenkuva on laajentunut. Mukaan on tullut mediavaikuttaminen ja vaikuttaminen yleiseen mielipiteeseen julkisuuden kautta. Siihen pyrkivät julkaisemalla aineiston.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Jorma Nordlin kirjoittaa näkemyksenään: "Tämä toimenkuva on laajentunut. Mukaan on tullut mediavaikuttaminen ja vaikuttaminen yleiseen mielipiteeseen julkisuuden kautta. Siihen pyrkivät julkaisemalla aineiston".

Näkemyksessä on samaa henkeä kuin joissain oppositiopoliitikkojen kommenteissa.

Itse en usko tässäkään asiassa suureen salaliittoteoriaan.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Ei ole kyse salaliitosta. Jos päätetään julkaista aineistoa, joka on muodoltaan sellaista, mikä on yleensä sisäiseen käyttöön, julkaisemisella on tarkoituksensa.

Salaliittoteorioiden pyörittely on jo väsynyttä juttua. Jo sanana salaliittoteoria on värittynyt ja se ohjaa suhtautumista asiaan. On kai sentään myös muutakin vaikuttamisyritystä, kuin vain salaliittoteorioihin perustuva? Sana on kärsinyt jo melkoisen inflaation.

Toinen mielenkiintoinen yksityiskohta asiaan liittyen on asiantuntijuus, joka on muuttunut mediassa erikoiseksi. Muistan sen ajan, kun olin KTM:ssä ja siellä viestinnässä pohdittiin, että pitäisi saada enemmän virkamiehiä asiantuntijoina mediaan. Nyt koko juttu on heittänyt volttia ja kaikenlaisia asiantuntijoita pyörii ja niiden juttuja julkaistaan ns. asiantuntija-auktoriteetin painoarvolla. Kun tarkemmin sitten etsii niitä tosiasioita joihin asiat perustuvat, niin usein törmää tilanteeseen, että taustalla on spekulaatiota ja uskomuksia. Onko asiantuntija-auktoriteetin käyttämisestä tullut eräs "informaatiosodankäynnin" väline?

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #21

Asiallinen huomio. On toki muutakin vaikuttamisyritystä, mutta tässä tapauksessa se on puhdasta spekulointia.

Asiantuntijuus on aika häilyvä käsite. Usein se vaatii jonkun auktorisoinnin, kuten professuurin, dosentuurin tms. Sekin on joskus harhaanjohtavaa niin kuin jonkun julkisuudessa näkyneen agitaattorin kohdalla asianlaita on.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
Mukaan on tullut mediavaikuttaminen ja vaikuttaminen yleiseen mielipiteeseen julkisuuden kautta.

Vähän samaan tapaan kuin EU hehkuttaminen ennen -94? Kuinka kaikki on halpaa ja matkustaminen helppoa kun liitytään EU?

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Timo Haapala puuhaa jo turvallisuuskomitean lakkauttamista: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005465003.html

Älkää naurako, Haapalalla on vaikutusvaltaa. Hän oli pääpukareita, kun länsimielinen pääministeri Alexander Stubb raivattiin pois presidentti Niinistön tieltä.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Näin erilaisia juttuja voivat Eduskuntatutkimuksen keskuksen juhlaseminaarissa esitetyt kommentit synnyttää.

Käyttäjän JanneLaaksonen kuva
Janne Laaksonen

Itse näen todella hyvänä, että muistio vuodettiin julkisuuteen. Tämä on hyvää sananvapauden kannalta.

Koska edustaja Tuomioja, ex-pääministeri Lipponen ja presidenttimme Niinistö ovat tuominneet tallaiset muistiot, jossa käsitellään turvallisuutta kriittisesti (jotka luulisi olevan hyvinkin luottamuksellisia), toivoisin että ko. herrat aukaisisivat myös oman hallituskautensa piilotetut/tuhotut muistiot ja vastaavat vapaaseen levitykseen, tai esimerkiksi suoraan Helsingin Sanomien toimitukseen.

Tekisi hyvää ilmanpuhdistusta, että muutkin arkaluontoiset muistiot ja listat päätyvät esiin, ei pelkästään ne millä voi lyödä omaa agendaansa esiin.

Toivonkin että ko. herrat ajavatkin seuraavaksi esityksen, jolla suojataan syytteiltä ja vahingonkorvauksilta kaikki "whistle-blowrerit".

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Petri Hirvimäki ilahtui aikeestani joten kerrotaan muillekin:

Sormia syyhyäisi esiintyä historianhoitajana, vaikka titteli on monopolisoitu Erkki Tuomiojalle joka on viime viikkoina luennoinut historian tutkimuksesta mm. Moskovassa, Roomassa ja New Yorkissa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset