Markku Huusko

Nyt se tuli, Sauli Niinistön Nato-kanta

  • Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi eilen Nato-kantaansa tv-katsojille. Arkistokuva Alma Talent.
    Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi eilen Nato-kantaansa tv-katsojille. Arkistokuva Alma Talent.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on kuunnellut hänelle esitettyjä toiveita ja vaatimuksia. Toiselle kaudelle ehdolla oleva Niinistö kertoi eilen Ylen presidenttitentissä kantansa Suomen Nato-jäsenyyteen perustelujen kanssa.

Istuva presidentti sai käyttää aikaa näkemyksensä esittämiseen 2 minuuttia 19 sekuntia. Se oli melkoinen monologi (Nähtävissä Yle Areenassa, videolla 33.25 alkaen)

Tiedotusvälineet kertoivat keskiviikkona Alma Median kyselytutkimuksesta, jonka mukaan 53 prosenttia suomalaisista halusi, että presidenttiehdokkaat ottavat selkeästi kantaa Nato-jäsenyyden puolesta tai vastaan.

Jo seuraavana päivänä eli eilen kuulimme vasemmistoliiton ehdokkaan Merja Kyllösen niin selkeän Nato-kannan kuin on mahdollista. Se tiivistyi Uuden Suomen, Kauppalehden ja Talouselämän haastattelussa näin:

”Ei koskaan, ei tarvitse jättää mitään optiota eikä roikkua missään löysässä hirressä”.

Suomen puolueettomuutta kaikissa yhteyksissä korostava valitsijayhdistyksen Paavo Väyrynen ja keskustan Matti Vanhanen vastasivat Ylen vaalikoneessa kysymykseen Suomen pitää hakea Nato-jäsenyyttä Kyllösen tavoin ”Täysin eri mieltä”.

”Jokseenkin eri mieltä” vastasi, eli epävarmemman ei Natolle -vaihtoehdon Tuula Haatainen (sd.), Laura Huhtasaari (ps.) ja Pekka Haavisto (vihr.).

RKP:n ehdokas Nils Torvalds puolestaan on ollut kampanjassaan Nato-jäsenyyden hakemisen kannalla. Niin on myös hänen puolueensa, ja sitä on myös kokoomus, josta näissä vaaleissa ilman puoluetunnuksia kampanjoiva ehdokas Sauli Niinistö ponnistaa.

Vaalikoneessa valitsijayhdistyksen ehdokas Niinistö ohitti kysymyksen, mutta eilen tv:ssä hän lopulta avautui. Ehkä siihen vaikutti kansan toive, ehkä toimittajien ja kilpailevien ehdokkaiden aiheuttamalla paineella oli merkitystä.

Lähtökohta Niinistöllä on, että Suomen ei pitäisi hakea nyt Naton jäsenyyttä. Tällä kerralla vaalien suuri ennakkosuosikki oli valmis pohtimaan, missä tilanteessa hakemus voisi olla paikallaan, ehkä.

”Ensinnäkin tässä olosuhteessa, jossa me olemme, minä en kannata Natoon liittymistä. Nimittäin, me menettäisimme silloin sen mahdollisuuden, josta täälläkin on puhuttu, pysytellä kriisin ulkopuolella. Jos me olisimme Naton jäsen, me olisimme automaattisesti osallinen siinä, mitä aluksi puhuimme Baltian kahinan osalta tai suorastaan sotilaallisen yhteenoton osalta (Uuden Suomen juttu hypoteettisesta Baltian tilanteen kärjistymisestä täällä). Mikä sitten saattaa muuttaa tämän? Ruotsin Nato-jäsenyys aiheuttaa joka tapauksessa meille tarpeen puhua, mitä tapahtuu meidän ja Ruotsin väliselle hyvin pitkällä olevalle puolustusyhteistyölle, ehkei mitään. Se ei ole kuitenkaan kaikkein merkittävin asia”, Niinistö pohdiskeli.

Tulkitsen tämän niin, että Ruotsin hakeutuminen Natoon aiheuttaisi pohdintoja valtiomme turvallisuuspoliittisessa johdossa, mutta se ei johtaisi suoraan Suomen Nato-hakemuksen valmisteluun.

Niinistö jatkoi toisella skenaariolla:

”Mutta jos nyt sitten spekuloida täytyy niin, jos kävisi niin, että syystä tai toisesta Venäjän ja Euroopan unionin välit kriisiytyisivät, jolloin Venäjä alkaisi ymmärtää, että Euroopan unioni ja sen jäsenmaat Suomi mukaan lukien on samanlainen vihollinen kuin Nato, niin silloin jos me joutuisimme tällaiseen tilanteeseen, jolloin me tavallaan olemme sen leiman otsaamme saaneet, se on siihen lyöty, silloin me joutuisimme kyllä miettimään minusta hyvin vakavasti Naton jäsenyyttä. Jos tavallaan se etu joka meillä tällä hetkellä on, olisi menetetty. Mutta haluan nyt tässä todeta, että en oikein usko, että sellaiseen päädytään sen vuoksi, että tällä hetkellä Venäjä pyrkii lähentymään Euroopan unionia”.

Tässä hyvin epätoivottavassa tilanteessa, siis Venäjän ja EU:n välien kriisiytyessä, Niinistökin olisi tulkintani mukaan aika lailla valmis Nato-jäsenyyteen.

Tämän jälkeen Niinistö pohti asetelmaa myönteisen kautta:

”Toinen positiivisempi kuva on sitten se, että jos yhtäkkiä palattaisiinkin liennytykseen samaan tapaan kuin vuosituhannen vaihteessa, jolloin puhuttiin jopa siitä, että jos Venäjä harjoittelisi yhdessä Naton kanssa. Silloin oltaisiin pehmeämmässä tilanteessa, huomattavasti pehmeämmässä tilanteessa. Mutta tärkeänä minä pidän sitä, että me säilytämme tuon mahdollisuuden, koska se jo sinänsä on meille väline”.

Tuo kommentti viittaa niihin Boris Jeltsinin vallan viime päiviin ja Vladimir Putinin kauden alkuun, jolloin Venäjä länsimaistui ja vastakkainasettelu sen ja lännen välillä väheni.

Tuolloin, 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alkupuoliskolla, Nato laajeni merkittävästi. Puolustusliittoon liittyivät muun muassa Viro, Latvia ja Liettua.

Nyt moni Naton kannattaja haikailee, että Suomen olisi pitänyt toimia vastaavalla tavalla kuin Baltian maat. Täällä poliittiset suhdanteet olivat kuitenkin muuttuneet, kun nyttemmin hyvin Nato-myönteinen presidentti Martti Ahtisaari vaihtui vuonna 2000 Naton suhteen paljon kriittisempään Tarja Haloseen.

Nato-jäsenhakemusta ei tietenkään ratkaise Suomessa yksin presidentti, mutta hänen näkemyksensä on asiassa painava. Kansan enemmistöltä asialle pitäisi saada eduskunnan ja/tai kansanäänestyksen kautta oikeutus, jota viimeaikaisten gallupien perusteella ei ole vähään aikaan tulossa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (47 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kyllä tuo "NATO-kanta" (jos sitä nyt vieläkään sellaiseksi voidaan numittää) on aikamoista höttöä, josta voi ymmärtää vain sen, että Venäjä on edelleenkin ainoa Suomen NATO-kannan määrittäjä. Ruotsin kohdalla asian laita ei ole niin.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kanta on saatu, pitää kansalainen näkemyksiä sitten oikeina tai väärinä.

Tämä on esimerkiksi selvästi sanottu: "Ensinnäkin tässä olosuhteessa, jossa me olemme, minä en kannata Natoon liittymistä".

Presidentin Venäjä-EU-pohdinta on myös varsin uutta. Hän siis suostuu spekuloimaan hyvin ikävällä kriisiskenaariolla ja sillä mihin se voisi johtaa Nato-jäsenyyden suhteen:

"Mutta jos nyt sitten spekuloida täytyy niin, jos kävisi niin, että syystä tai toisesta Venäjän ja Euroopan unionin välit kriisiytyisivät, jolloin Venäjä alkaisi ymmärtää, että Euroopan unioni ja sen jäsenmaat Suomi mukaan lukien on samanlainen vihollinen kuin Nato, niin silloin jos me joutuisimme tällaiseen tilanteeseen, jolloin me tavallaan olemme sen leiman otsaamme saaneet, se on siihen lyöty, silloin me joutuisimme kyllä miettimään minusta hyvin vakavasti Naton jäsenyyttä".

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

Niinistö ”Ensinnäkin tässä olosuhteessa, jossa me olemme, minä en kannata Natoon liittymistä." Olen toista mieltä.

Olosuhteet marraskuussa 1939 olivat sellaiset, että kukaan ei uskonut sodan syttyvän. Puolustusmenoja karsittiin, kun olisi pitänyt lisätä.

Niinistö haluaa Suomen pysyvän kriisien ulkopuolella. Tämä on kaunis ajatus, mutta jo Joseph Stalin sanoi "ymmärtävänsä Suomen halun olla puolueeton, mutta suurvallat eivät sitä salli". Yksi merkittävä syy Jatkosodan alkamiselle oli juuri Suomen pyrkimys pitää Saksan ja Venäjän välien selvittelyn rajojen ulkopuolella. Tässä onnistuttiinkin kohtalaisen hyvin.

Kyllä Niinistö itsekin, Stalinin lailla, hyvin tajuaa, että Suomea ei jätetä konfliktien ulkopuolelle. Tosi tilantessa Suomesta tulisi yhdessä yössä Venäjän sillanpää länttä vastaaan.

Antero Kuortti Vastaus kommenttiin #32

• "Olosuhteet marraskuussa 1939 olivat sellaiset, että kukaan ei uskonut sodan syttyvän"
-
Nykyisin näyttää siltä, ettei muisteta sitä, että Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli hyökkäämättömyyssopimus, joka solmittiin v 1932 ja sen piti kestää vuoteen 1945 asti. Se oli käsittääkseni alkujaan Neuvostoliiton toiveiden mukaista solmia vastaavanlaisia sopimuksia naapurimaidensa kanssa.

Jälkikäteen ajatellen se muistutti Ribbentrop-Molotov-sopimusta siinäkin mielessä että toinen osapuoli petti sopimuksen. Toisessa Nliitto ja toisessa Saksa.
-----
Mitä tulee NATO-optioon, niin mielestäni sellaista ei ole.

Todellisessa optiossa option haltija voi vapaasti päättää, toteutetaanko optio ehtojen mukaisesti. Optiosopimuksen haltijalla on siis oikeus, mutta ei velvollisuutta, suorittaa sovittu asia.

Suomella sellaista NATO:n suhteen ei ole. Esim. jos Suomen ja Venäjän välille syntyy vakava konfrontaatio, niin NATO sääntöjensä mukaisesti ei ota sellaista maata jäsenekseen.

Jos Suomen ja Venäjän välille syntyy raja- ja alueselkkaus, niin Suomen parlamentilta, hallitukselta, presidentiltä, tiedotusvälineiltä, kepulta, demareilta ja ammattiliitoilta menee miettimiseen 5 vuotta - eikä sittenkään synny lasta eikä skeidaa.

Siinä teille optiota. Lopettakaa sanan käyttö tässä asiayhteydessä, olkaa niin kilttejä. Ja rehellisiä.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Niinistön kanta on helppo ymmärtää monin tavoin. Ensinnäkin hän tietää, että kansan enemmistö joko vastustaa NATOn jäsenyyttä tai epäröi sitä. Vaaleissa tämä painaa paljon riippumatta siitä, ettei presidentti asiasta päätä.

Toisekseen Niinistö on sen polven ihmisiä, joka oppi tietyn tavan toimivan idänsuhteiden hoidossa, sellaisen julkisuudessa myötäilevän, mutta herrojen saunailloissa ryssiä haukkuvan.

Niinistö voi myös tajuta sen, että NATO-jäsenyydellä on etunsa ja haittansa. NATOn kriisituki on faktisesti täysin epävarma laadultaan, määrältään ja nopeudeltaan, mutta pelotevaikutus toisaalta totta.

NATOn tuominen suoraan Suomen rajalle taasen ei ainakaan paranna suhteita itään. Eli suuntaan ja toiseen on vain oletuksia lopultakin, ei mitään varmaa faktaa. Niinistö voi todellakin siis nähdä ajoituksen tärkeänä muuttujana liittoutumisasiassa.

Viimeisenä jo tuo esiintuotu oletus siitä, että Suomella voi olla NATOn kanssa jo kassakaappisopimus kriisitilanteiden varalta. Juristeille tyypillinen tapa hoidella hankalia juttuja, he eivät siviiliasioissakaan ole suuremmin avoimuuden vaan salassapidon kannalla poikkeuksetta eli valtiollisissa asioissa sitäkin enemmän.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Tottahan tuo, ettei Norja pahastuisi, jos Suomi liittyisi Natoon, tuskinpa Ruotsikaan. Venäjä on ilmaissut jonkinlaista pahastumistaan, tai tarvettaan reagoida tilanteen muutokseen. Ruotsilla ei ole tarvetta eikä resursseja vallata Suomea, Norjalla ja Venäjällä olisi resursseja, muttei tarvetta.

Näin se Nato-jäsenyys kuitenkin ratkeaa sitä kautta, että mikä on Suomen etu. Nato on vakuutus, mutta onko maksut turhan korkeat.

Käyttäjän paavoarvola kuva
Paavo Arvola

Kanta on tosiaan höttöä. Niinistö on fiksu mies, joten ainoa johtopäätös tästä on, että Suomen turvallisuuskysymys on ratkaistu jollain toisella, salaisella tavalla, esimerkiksi USAn antamilla turvatakuilla. Vastineeksi Suomi ostaa leluja Yhdysvalloista.

Kassakaappisopimuksin tällaiset asiat on ennenkin sovittu.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Juha sen taas tiivisti, eli sama mielipide minulla. Höttöä!

Käyttäjän tapiosimonen kuva
Tapio Simonen

”Tässä hyvin epätoivottavassa tilanteessa, siis Venäjän ja EU:n välien kriisiytyessä, Niinistökin olisi tulkintani mukaan aika lailla valmis Nato-jäsenyyteen”.

PRESIDENTTIEHDOKKAIDEN KANTA NATO-JÄSENYYDEN HAKEMISEEN. SAULI NIINISTÖN EPÄMÄÄRÄINEN LAUSUNTO SUOMENNETTUNA: KYLLÄ!

Torvalds on ehdokkaista ainoa, joka avoimesti liputtaa Naton puolesta.

Nato-jäsenyyttä vastaan ovat selvästi asettuneet vasemmistoliiton Merja Kyllönen ja perussuomalaisten Laura Huhtasaari.

Myös Matti Vanhanen (kesk), Tuula Haatainen (sd) ja Pekka Haavisto (vihr) suhtautuvat Nato-jäsenyyteen kriittisesti.

Istuvan presidentin Sauli Niinistön kanta on epämääräisin. Niinistö on toistuvasti sanonut pitävänsä Nato-jäsenyyden hakemista tilanteesta riippuvana asiana.

MERKITTÄVÄ LISÄYS:

TP SAULI NIINISTÖ ON NATON KANNATTAJA SEKÄ FEDERALISTI

Presidenttiehdokas Sauli Niinistö suunnittelee vievänsä Suomen sotilasliitto NATOON Euroopan Unionin kautta. Tämä suunnitelma (”Eurooppalaisempi Nato”) on toki ollut jo kauan sitten tiedossa.

Suomalaisten muisti on kuitenkin lyhyt. Tämän todistaa se, että Niinistön suosio on käsittämättömän suuri. Kansalaisten enemmistöhän on Natoon liittymistä vastaan!

Onnistuuko Niinistön harhautus, riippuu siitä, kuinka paljon täyspäisiä äänestäjiä maastamme löytyy!!

Sauli Niinistö on olevinaan kriittinen EU:n suhteen säilyttääkseen (käsittämättömän) suosionsa.

YHTEENVETO SAULI NIINISTÖSTÄ

Kannattaa EU:ta, kannattaa euroa, kannattaa (salaa) liittovaltio-kehitystä ja kannattaa (salaa) Nato-jäsenyyttä ("eurooppalaisempi Nato").

SUOMEN ITSENÄISYYS EI OLE KAUPPATAVARAA!

Jos Suomi viedään salaa EU-liittovaltioon (USE eli United States of Europe), KAIKKI OSAVALTIOT tulevat kuulumaan Natoon ja maamme on täten "ihan salaa" ujutettu sotilasliitto Natoon, vai pitäisikö sanoa, että maamme on tällöin "puolivallaton maakunta USE-superimperiumissa".

LINKIT yo. Kommenttiin löytyvät täältä:

https://www.tapionajatukset.com/27613

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiitos kommentista, mutta voisitko olla huutamatta, kiitos. (Käytät paljon isoja kirjaimia, mikä tarkoittaa nettikeskustelussa huutamista)

Ote keskusteluohjeistamme: Älä käyttäydy häiritsevästi. Älä huuda, eli käytä isoja kirjaimia.

https://oma.uusisuomi.fi/keskusteluohje

Käyttäjän tapiosimonen kuva
Tapio Simonen

ok, lopetan "huutamisen".

olen kuitenkin sitä mieltä, että kirjoitelmissa ISOT kirjaimet väliotsikoissa jäsentävät ja näin ollen selventävät juttua.

Tapio Simonen

Filosofian tohtori

PS. (sori isoista kirjaimista):

Miltä esimerkiksi väitöskirjani näyttäisi, jos siinä ei olisi väliotsikoita isoilla kirjaimilla!

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #7

Ok, verkkokeskustelussa isot kirjaimet koetaan häiritseviksi.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #7

"Miltä esimerkiksi väitöskirjani näyttäisi, jos siinä ei olisi väliotsikoita isoilla kirjaimilla!"

- Jos tri Simonen tulostuttaa uuden version ilman capseja, niin katsotaan porukalla.

PS. Minun mielestäni ääntä mahtuu maailmaan ja kirjaimia nettiin, myös suuraakkosina.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen Vastaus kommenttiin #14

niin tietysti jos viesti ei mene muuten perille

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Kun kuulo alkaa heiketä,niin usein otaksuu saman tapahtuvan myös muilla.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Tulkintani Niinistön Nato-kannasta:
Suomen kannalta paras tilanne on jatkuva Nato-optio.

Jos Vladimir alkaa uhoilemaan Saulille, Sauli näyttää raollaan olevaa ovea, jossa lukee OTAN-NATO. Sitä en sitten tiedä, paljonko Vladimir olisi valmis maksamaan, jos vetäisimme oven kiinni.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Kyllä S Niinistö sanoi myös saman MTV:n tentissä.

Suomi on asemoitu länteen.

Kirjoitin omassa blogissani aamulla, että Suomelle olisi kohtalokasta, jos Väyrysen ja Huhtasaaren kaltaiset henkilöt olisivat vastuussa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta nykymaailmassa, jossa kv-yhteistyötä tarvitaan.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Seppo-Juha, en kyllä ihan noita Ruotsi- ja Venäjä-EU-esimerkkejä sieltä Maikkarilta bongannut.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Sauli Niinistö:

"... jos kävisi niin, että syystä tai toisesta Venäjän ja Euroopan unionin välit kriisiytyisivät, jolloin Venäjä alkaisi ymmärtää, että Euroopan unioni ja sen jäsenmaat Suomi mukaan lukien on samanlainen vihollinen kuin Nato, niin silloin jos me joutuisimme tällaiseen tilanteeseen, jolloin me tavallaan olemme sen leiman otsaamme saaneet..."

Mistä Niinistö sen voi tietää, millainen leima Suomen otsassa on Kremlistä nähtynä jo nyt? Ilmoittaako Venäjä asiasta varta vasten Suomelle siinä vaiheessa, kun se alkaa ymmärtää samanlaisuutta? *)

Venäjän tapa esittää Nato "vihollisenaan" palvelee pelkästään sikäläistä kotimaista poliittista peliä, oikeuttamalla Putinin hallinnon äärinationalistisen ja militaristisen politiikan ja vaientamalla siihen kohdistuvan kritiikin ja Venäjän opposition.

"Aikuisten oikeasti" Venäjä tietää tasan tarkkaan Naton luonteen puolustusliittona, toisaalta oman tiedustelunsa kautta ja toisaalta toiminnastaan Nato-Venäjä -neuvostossa. Miksi demokraattisten läntisten oikeusvaltioiden keskinäinen puolustusliitto muka haluaisi hyökätä konkurssipesään, ellei Venäjä itse hyökkää ensin ja laukaise artikla 5:n mukaista yhteistä puolustusta?

Kaappaamalla Krimin 2014 ja luomalla konfliktin Itä-Ukrainaan Venäjä provosoi Nato-maat reagoimaan, nyt se pitää aikaansaamaansa reaktiota todisteena Naton "vihollisuudesta". Nato suojaa omat Baltian jäsenmaansa, mutta ei siinä toimi yhtään sen uhkaavammin kuin Suomikaan.

Suomi on osana Länttä ja EU:ta asettanut pakotteita Venäjälle ja pitää niistä kiinni. Artikla 5:n turvatakuut eivät Suomelle kelpaa, mutta onko Suomi siksi Venäjälle vähemmän "vihollinen" – vai ainoastaan heikompi vihollinen?

* * *

*) Edit: Tässäpä aivan sama asia tyylikkäämmin ja selkeämmin sanottuna
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/237463-tutkija-sa...

Mikko Virtanen

Naton kanssa solmittu Isäntämaasopimus, jonka presidentti Sauli Niinistö ovelasti allekirjoitutti 4-leijonan kenraali Jarmo Lindebergillä, ettei olisi näin itse suoraan nimellisesti vastuussa asiasta. Käytännössähän tämä on jo kumminkin syväaskel itse natoon. Käsky on tullut presidentti Niinistöltä koska hän on myös samalla puolustusvoimain ylipäällikkö.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Käytännössähän tämä on jo kumminkin syväaskel itse natoon."

Isäntämaasopimus on isäntämaasopimus, ei sen enempää eikä vähempää. Se on pelkkä "huolintaliikkeen logistinen käsikirja", mutta ei jäsenhakemus eikä liittymissopimus. Isäntämaasopimuksella Suomi ei saa Natolta jäsenyyden myötä tulevaa päätösvaltaa eikä artikla 5:n turvatakuita, mutta ei sitoudu itsekään auttamaan Naton jäsenmaita.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Jukka Tarkka: "Turvallisuuskeskustelu peittää todellisuutta samanlaisella silopuheella kuin kylmän sodan aikainen ystävyysliturgia." https://www.verkkouutiset.fi/jukka-tarkka-nato-kan...

Silopuheella ja harhautuksella peitellään sitä tosiasiaa, että EU-jäsenvaltioiden suuri enemmistö (22/28) on samalla Naton jäsenvaltioita. Niinistö ja muutkin "silopoliitikot" peittävät todellisen Nato-kantansa ja vievät samalla suurella innolla Suomea EU:n puolustusyhteistyön piiriin.

Rehellistä olisi kertoa kansalaisille, että Suomi pyrkii kovalla kiireellä eurooppalaiseen Nato-perheeseen/Natoon - vaivihkaa EU:n sivuoven kautta, "ettei kukaan huomaisi". Vielä rehellisempää olisi jättää jäsenanomus suoraan Natolle, jos kerran lisää turvatakuita halutaan.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Sauli Niinistö perustelee kansanäänestyksen tarvetta näyttönä Natolle siitä, että jäsenhakemuksella on kansan tuki. Mikäs olikaan hänen argumenttinsa siihen, että parlamentaarinen päätös ei riitä?

Sekö, että eduskuntavaaleissa on muitakin vaaliteemoja? Entä hänen selityksensä sille, että Naton jäsenmaiden valtaenemmistölle parlamentin päätös on kyllä riittänyt, mutta nyt Nato vaatisi Suomelta jotain vielä selvempää?

Ei ole sitten kenellekään Suomessa tullut mieleen kysyä asiaa Jens Stoltenbergiltä?

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Presdenttiehdokas Pekka Haavisto (vihr.) yritti eduskuntavaihtoehtoa keskusteluun tarjota, muttei saanut sille oikein vastakaikua.

Vain kaksi maata on mennyt Natoon kansanäänestyksen jälkeen: Slovenia ja Unkari. Slovakialla meni äänestys pieleen ja Espanja kysyi kansalta myöhemmässä vaiheessa:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/234239-vain-2-maa...

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #18

Kiitokset linkistä uutiseen Liisa Jaakonsaaren selväjärkisestä kannanotosta.

Miksi yksikään Suomen tiedotusväline ei pyydä suoraan Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergilta kannanottoa siihen, mikä on Naton näkökulmasta riittävä menettely osoittamaan kansan tuki jäsenyydelle?

Varooko "vallan vahtikoira" haukahtamasta tavalla, joka veisi pohjan pois venkoilulta ja pakottaisi päätöksentekijät tekemään päätöksiä ja vallanpitäjät käyttämään heille annettua valtaa?

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Sauli Niinistö on de-facto mitä ilmeisimmin Nato-jäsenyyden kannalla. Jos hän olisi rehellinen itselleen ja kansalleen, niin hän toisi kampanjassaan selvästi esille todellisen Nato-kantansa.

Samalla Niinistö ilman muuta riskeeraisi jossain määrin uudelleenvalintansa presidentiksi. Mutta isänmaan asialla jos Sauli olisi tosissaan, niin hän sen riskin rohkeasti ottaisi. On päivänselvää, että merkittävä osa kansalaisista samantien tarkistaisi Nato-kantansa Niinistön esimerkkiä noudattaen.

Aikamme silopintaisten poliitikkojen tapoihin vain ei kuulu olla kovin rehellisiä. Tärkeämpää heille on laskelmoida oman uransa jatkoa - liturgisten liirumlaarumien ja peitetarinoiden suojassa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #20

Onko Sauli Niinistön venkoilun takana yritys naamioida kansanäänestyksen vaatiminen "Nato-jäsenhakemuksen legitimiteetin osoittamiseksi", kun tosiasiassa onkin kyse siitä, että YYA-aikana aivopesty kansa reagoi tunneperäisesti asiaan, josta sille ei ole annettu riittävästi tietoa, ja kansa Venäjän trollien myötävaikutuksella lietsotun joukkohysterian vallassa pelkää Nato-jäsenyyttä hyppynä tuntemattomaan?

Pelkääkö Niinistö oman kannatuksensa romahtamista, jos hän sanoisi suoraan kannattavansa Nato-jäsenyyttä ja eduskunnan päätösvallan riittävän siihen perustuslain mukaan?

Epäileekö Niinistö kansan kykyä vastaanottaa faktatietoa Natosta, kun sen levittämistä tiedotuksella (vrt. EU-kansanäänestystä edeltänyt tiedotuskampanja) ei edes yritetä, vaan politiikkana on päinvastoin aktiivinen tietämättömyydessä pitäminen?

Paljonko Niinistön pelot kohdistuvat Suomen kansan reaktioihin ja paljonko Putinin Venäjän reaktioihin?

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Suomen liittymisestä Nato:n voi puoltaa tai vastustaa monilla erilaisilla perusteluilla. Parhaan perustelun olen kuullut omalta sotaveteraani isältäni kysyessäni häneltä miksi hän kannattaa liittymistä Natoon, demari-isäni vastasi "ettemme taas jäisi yksin"

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Tuo on aika vastaansanomaton perustelu.

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman

Niinistön Nato-kannan arvioimisessa tärkeintä on kysyä, voisiko Suomi pysyä kriisin ulkopuolella, jos sellainen sattuisi. Niinistö haluaa näköjään uskoa niin.
Selvää tietenkin on, että liittyminen Natoon koettaisiin Venäjällä kielteisenä ja se heikentäisi kansainvälistä ilmapiiriä.

Kuitenkin jos uskoo, kuten minä, kriisitilanteessa Suomen osana länttä olevan joka tapauksessa kohde ei kriisin ulkopuolella pysyminen ole mahdollista.

Ainoa kunnollinen peruste olla hakematta Nato-jäsenyyttä on se, että eliitti piiloutuu kansan selän taakse ja ei uskalla hakemusta jättää. Edellytyksiäkään ei ole kun kansan enemmistö vastustaa, Kansalaismielipiteen muuttamiseen tarvitaan keskustelua ja johtajuutta. Sekä keskustelu, että johtajuuden etsintä ovat nyt hyvin käynnissä.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Suomessa on vahvaa uskoa siihen, että Suomella on mahdollisuus pysyttäytyä kansainvälisen kriisin ulkopuolella, vaikka se heijastuisi niinkin lähelle kuin Viroon. Se voi juontaa juurensa osin siitä, että kun Neuvostoliitto hajosi 1990-luvun alussa, Baltiassa oli hyvin kuumat tunnelmat, mutta suomalaiset elelivät kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Eräs merkittävä syy tunnelmien erilaisuuteen oli, että Suomi oli itsenäinen Neuvostoliiton hajotessa päinvastoin kuin Viro, Latvia ja Liettua.

P.S. Suomessakin oli hyvin kuumat tunnelmat maamme itsenäistymisprosessin aikana 1917-18.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

Suomessa on vahva ja VÄÄRÄ (anteeksi isot kirjaimet) usko, että parjäämme omillamme kriisitilanteessa. Suomi tarvitsi ulkopuolista apua, sekä ensimmäisessä että toisessa maailmansodassa ja tarvitsee apua tulevissakin sodissa. Tuskin on yhtään sotilasasiantuntijaa, joka on eri mieltä tästä. Uskottava puolustus Venäjää vastaan vaatisi ainakin kymmenkertaisen määrän hornetteja ym sotakalustoa. Jos jotain opimme historiasta, niin se on, että kun kriisi on puhjennut, apua ei ulkopuilislta helposti tule.

Venäjä on aina pelännyt, että hyökkäys Pietariin tulee Suomen kautta, mikä pelko ei ole aivan aiheeton. Vilkaisu kartaan riittää. Kriisitilaanteessa Venäjä työntää HETI Pietarin rintaman niin kauas kuin mahdollista, ts. Pohjanmeren ja Itämeren rannalle, eikä siinä tilanteessa enää auta miten hyviä kavereita Putinin kanssa olemme.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

Markku, mihin tämä vahva usko perustuu?

Täällä huudetaan ei NATOlle, mutta samaan aikaan Helsingin Sanomat (maan johtava päivälehti) julkaisee surutta Puolustusvoimien salaisia suunnitelmia.

Hölmöläisten hommaa!

Käyttäjän KariRantala kuva
Kari Rantala

Uskon, että Naton artikla 5 estää hyökkäyksen yhteenkään Natomaahan, esimerkiksi Viroon, koska se tarkottaisi 850 miljoonan jäsenen tuloa rintamalle 140 miljoonaa venäläistä vastaan. Taloudellisista voimasuhteista ei liene syytä tehdä laskelmia. Toisaalta hyökkäyssotaan Venäjää vastaan ei ole pakko osallistua veto-oikeuden vuoksi. On turha keskustella sodan strategioista ja avun tarjoamisista, jos katastrofi on kaikesta huolimatta jo
tapahtunut. Perustuslain mukaan presidentti on puolustusvoimain ylipäällikkö
ja hänen vastuullaan on huolehtia puolustukseen tarvittavista mahdollisista tarpeellisista muutoksista, esimerkiksi jäsenanomuksesta Natoon.

Käyttäjän RaunoKujala kuva
Rauno Kujala

Ei se homma niin mene. Suomessa ylintä valtaa käyttää kansa ja Naton kaannatus vaivaiset 19 %. Tietysti jos pressidentti alkaa kunnon despootiksi.

Käyttäjän KariRantala kuva
Kari Rantala

Rauno Kujala, lue perustuslski uudelleen. Mielipidekommentit eivät ratkaise maamme kohtaloa,vaan perustuslaki ja sen pykälät.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Tasavallan presidentti ryhtyy toimeensa 1.2. tai 1.3.2018.

Toisen kautensa aloittavan Sauli Niinistön Nato-kanta saanee samalla päivämäärällä uuden muodon ja merkityksen.

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Saksan joukkojen maihinnousu hankoon ratkaisi viimeistään suomen kohtalon n.100v.sitten,,lento-osasto Kuhlmei ja panssarinyrkit kesällä -44 sama juttu,tulevaisuudessa tarvitaan edelleen saksaa ja eurooppaa jos meinataan pärjätä,mikään ei ole muuttunut !

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kavereita tarvitaan, jos maailman meno muuttuu huonoksi. Onko se Naton suhteen silloin myöhäistä? Ehkä, ehkä ei.

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

riittääkö eu;n selkänoja,,mitä tarjoaa pohjoismainen yhteistyö ?

Onko nato ainut turva(kuvitteellisessa) kriisitilanteessa?
Entä yhteistyö Usan kanssa ohi naton,,mitä se olisi ?

näihin toivoisin vastauksia nykyistä enemmän !

Käyttäjän KariRantala kuva
Kari Rantala

Jos olisimme niin pitkällä, että mietittäisiin jopa kansanäänestystä jäsenyydestä, se olisi järjetöntä ja vaarallista, koska meillä ei ole riittävästi asiantuntemusta Venäjästä. Toki se täyttäisi demokratian vaatimukset, mutta jos rakentaismme alusta Marsiin ja
äänestäisimme muttereiden lujuusluokasta ja kierretyypeistä, en lähtisi mukaan lennolle.

Käyttäjän IiroKoppinen kuva
Iiro Koppinen

Putinin tavoite on "vakaus"=vallan säilyttäminen. Strategiana on luoda kuva kansalle piiritettynä olemisesta ja aluellisista voitoisista. Nato puolustusliittona ei ole Putinille uhka, vaikka Putin, Niinistö, Vanhanen, Kyllönen ja Väyrynen näin väittävät.Todellinen riski Putinille on oma kansa, Kiina ja eteläiset alueet. Niinistön konsepti, että eskalaatiossa "syntyy spontaanisti liittoutumia" tai että sitten aletaan arvioimaan tilannetta on vaarallista huuhaata.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

Presidentti Niinistö käytti Yhdysvaltain ja Venäjän välisen sodan uhkakuvan yhteydessä sanaa "eskalaatio."

Sen sanan pahaenteisiä merkityksiä olisi voinut pysähtyä pohtimaan vähän syvällisemminkin.

Käyttäjän RaunoKujala kuva
Rauno Kujala

Tuuliviiri koko äijä, tekisi palveluksen Suomelle ja jäisi eläkkeelle. Sitä ennen valtakunnanoikeuteen tekemistensä kanssa. Vaaliväittelyssähän Väyrynen sanoikin ytimekkäästi, mitä Niinistö on tehnyt ja sanonut, kun tuuliviiri ei itse muistanut.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Pieni tarkennus.
NATO ei "laajentunut", vaan siihen halusi anomuksen kautta liittyä uusia jäseniä. NATO ei "laajene", jos kukaan ei siihen halua liittyä. - Ehkä Suomen turvallisuuspoliittista päätöksentekokykyä halvauttaa edelleen osittain YYA-ajalta periytyvä jonkin asteinen trauma ja/ tai poliittinen pelkotila?

"Se on pitkäaikainen mielenterveyteen vaikuttava haitta, joka on syntynyt traumaattisisten ärsykkeiden ylittäessä tietyn sietokyvyn asteen. Trauman seurauksena yksilö ei kykene selvittämään traumaattiseen tapahtumaan liittyviä ajatuksia eikä tunteitaan."

Käyttäjän nilstorvalds kuva
Nils Torvalds

No niin! Ehkä me pääsemme - kylläkin vähän nitkuttelemalla -eteenpäin.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Presidentti Niinistö pyrkii ilmeisesti samanaikaisella diplomatialla ja sotilaallisella valmistelulla saavuttamaan Suomelle ainutlaauisen aseman, jossa voi samalla kertaa syödä ja säästää Nato-kakun.

Suomen Nato-isäntämaasopimus takaa Suomelle sotilasavun kriisitilanteessa. Samalla se antaa Suomelle mahdollisuuden pysytellä kriisin ulkopuolella, vaikka Nato joutuisi sotatoimiin jossakin muualla.

Miksi Nato antaa Suomelle tällaisen erikoisoikeuden? Ilmeisesti, koska Suomen strateginen asema on myös Natolle äärimmäisen tärkeä. Suomen menettäminen Kremlille olisi myös Natolle hyvin paha takaisku.

Suomen pysytteleminen tällä tavalla Nato-automatiikan ulkopuolella on myös Venäjälle edullinen tilanne. Se antaa samalla Kremlille varoituksen: Olkaa kilttejä Suomelle. Muuten he liittyvät välittömästi Natoon.

Toivottavasti Suomen taitava nuorallakävely onnistuu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset