Suvi Lindénin touhut ovat keskisormea työttömille

Kokoomuksen entinen kansanedustaja ja ministeri Suvi Lindén on ajautunut keskelle tapahtumia, joiden ympärillä on niin syvä usva ja hämärä, ettei läpi näe. Hän on ollut Ugandan Kampalassa ”avaamassa ovia” liikemiehen kanssa, joka on löytynyt hotellihuoneestaan kuolleena.

Vuoden 2011 vaaleissa eduskunnasta pudonnut ja myös Oulun valtuustosta vetäytynyt Lindén on ollut Kampalan tapahtumista vaitonainen. Miten hän liittyi liikemiehen Patria-kuvioon vai liittyikö mitenkään, on yhä auki.

Tietoa on julkisuuteen kuitenkin tihkunut. Esimerkiksi Helsingin Sanomat on saanut haltuunsa paikallisen toimittajan nauhan, jolle Lindén oli puhunut, koska oli luullut puhuvansa poliisille. Siinä hän muun muassa kertoi olleensa selvittämässä bisnesmahdollisuuksia Ugandassa.

Mitä lie bisnesmahdollisuuksia, mutta monen muun kysymyksen ohella tapaus on nostanut esiin kansanedustajien sopeutumiseläkkeen, joka on joissain tapauksissa ylenpalttisen antoisa.

Vuosina 1995–2011 eduskunnassa istunut Lindén kuuluu näihin tapauksiin, sillä 55-vuotias oululainen on nostanut lehtitietojen mukaan jo vuosia noin 5 000 euron kuukausieläkettä sen lisäksi, että hän tekee konsultointitöitä oman yhtiönsä lukuun.

Suvi Lindénin pyörittämä PearlCon Oy teki vuonna 2016 liikevaihtoa 53 000 euroa ja voittoa 16 000 euroa. Sen kaupparekisteriin ilmoitettu toimiala on ”sijoitus- ja konsultointipalvelut sekä kaikki muu laillinen toiminta”.

Palkkaa hän ei yhtiöstä ole nostanut, mutta voittoa yhtiöön on kertynyt kolmessa vuodessa noin 21 000 euroa.

Tällainen konsulttiyhtiö on vähän niin kuin säästöpossu, josta omistaja voi nostaa tulevaisuudessa osinkoa, koska voittoja kertyy. Esimerkiksi konsulttimatkojen reissukulut voi panna kätevästi yhtiön piikkiin ja palkkaa ei ole pakko itselleen maksaa, jos on muita tuloja.

Suvi Lindén on ollut poliitikonuransa jälkeen yritysmaailmassa muutenkin kuin konsulttifirmansa kautta aktiivinen. Hän häärää Jämsässä tahmeasti etenevän ”Suomen Piilaakso” -hankkeen parissa, NxtVn Finland -yhtiön hallituksen puheenjohtajan ominaisuudessa.

Työttömälle vastaavan laajuinen liiketoiminta ei onnistuisi mitenkään ilman korvauksien menetystä.

Ex-ministeri Lindénin tapauksessa lisänärkästystä on herättänyt hänen Iltalehdelle aiemmin antamansa lausunto: ”Ainakin omalla kohdallani soveltuvat työt ovat Helsingissä ja itse asun Oulussa”.

Miltä sekin mahtaa toiselle paikkakunnalle töihin patistettavasta työttömästä näyttää? Tai eläkeläisestä, jonka etuuksia on leikattu?

Ei varmasti kivalta, ehkä jopa keskisormelta.

Nyt on viimeistään aika purkaa kansanedustajien nauttimat ylianteliaat sopeutumiseläkkeet ja asettaa ne samalle viivalle nykyisen, kooltaan ja kestoltaan selvästi niukemman järjestelmän kanssa. Uusi järjestelmä koskee vuonna 2011 tai sen jälkeen ensimmäistä kertaa valittuja kansanedustajia.

Esimerkiksi vanhasta järjestelmästä nauttiva Lindén voi ilman lain rukkaamista nostaa jättimäistä sopeutumiseläkettään 65 ikävuoteen asti ja siirtyä sitten vanhuuseläkkeelle. Nykyisen sopeutumisrahan enimmäiskesto on kolme vuotta joitain poikkeustilanteita lukuun ottamatta.

Päällä vanhan järjestelmän lopulliseksi purkamiseksi on 70 000 nimeä jo kerännyt kansalaisaloite, ja myös eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) on paheksunut suuria sopeutumiseläkkeitä tähän yhteiskunnalliseen tilanteeseen sopimattomina.

Kansalaiset ovat poliitikoille sopeutumiseläkkeestä aivan syystä närkästyneitä, aivan kuten he olivat myös vaalirahoituskohun aikaan. Se närkästyminen maksoi keskustalle ja kokoomukselle yhteensä yli 20 kansanedustajapaikkaa vuoden 2011 vaaleissa.

 

 

Markku Huusko

Kirjoittaja on Uuden Suomen toimittaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu