Markku Huusko

Älä tee kuten Laura Huhtasaari ja Jari Vilén

  • Laura Huhtasaaren gradun kopiointiepäilyt tutkitaan uudelleen Jyväskylän yliopistossa. Kuva: Petteri Paalasmaa
    Laura Huhtasaaren gradun kopiointiepäilyt tutkitaan uudelleen Jyväskylän yliopistossa. Kuva: Petteri Paalasmaa
  • Jari Vilénin gradussa oli poikkeuksellisen paljon kopiointia. Kuva: Pekka Aho
    Jari Vilénin gradussa oli poikkeuksellisen paljon kopiointia. Kuva: Pekka Aho

Perussuomalaisten varapuheenjohtajan Laura Huhtasaaren oppiansiot ovat paperilla tyylikkäät: kasvatustieteen maisteri, luokanopettaja (Jyväskylän yliopisto), uskonnon aineenopettaja (Joensuun yliopisto) ja erityisopettaja (Helsingin yliopisto).

Se paperista. Huhtasaaren Jyväskylään tekemässä opinnäytetyössä eli gradussa on varmistunutta kopiointia kymmenesosa kirjallisuusosiosta, mutta kaikki viittaa siihen, että plagioinnin määrä paljastuu tänään päätetyssä yliopiston toisessa selvityksessä selvästi suuremmaksi.

Huhtasaari ei ole ensimmäinen poliitikko, joka kärähtää plagioinnista opinnäytetyössään. Todelliset pohjat vetäisi kokoomuslainen kasvatustieteen maisteri Jari Vilén, jonka Oulun yliopistolle tekemästä lopputyöstä puolet oli liki suoraa lainausta Simon kunnan historiikista.

Vilénin kohu nousi pintaan vuonna 2001, samoihin aikoihin, kun hän odotteli nimitystä Lipposen sateenkaarihallituksen ulkomaankauppaministeriksi. Asian nosti esiin tuolloin oppositiossa olleen keskustan Suomenmaa-lehti.

Vilén piti maisterin oppiarvonsa, nousi ministeriksi ja pääsi maailmalle tekemään diplomaatin uraa. Gradun ohjauksesta ja tarkastuksesta yliopistolla vastanneet saivat moitteet löperöstä työstä.

Huhtasaaren gradun nosti esiin piskuisen liberaalipuolueen puoluesihteeri Tuomas Tiainen Uuden Suomen Puheenvuorossa. Tuo paljastus ajoittui poliittisesti hektiseen tammikuuhun, jolloin Huhtasaari kamppaili puolueensa ehdokkaana presidentinvaaleissa.

Huhtasaari-kohu lämpeni uudelleen viime viikolla, kun Yle kertoi plagioinnin olleen oletettua merkittävämpää. Jyväskylän yliopistolle ensimmäisen selvityksen tehnyt emeritusprofessori Jarkko Hautamäki joutui hieman nolona myöntämään Ylen jutussa, että hänen olisi pitänyt löytää Huhtasaaren työstä median esiin nostamat kopioinnit Tiina Simpasen gradusta.

Vilén teki kopiointityönsä 1980-luvun lopulla. Noihin aikoihin kopiointi on edellyttänyt käytännössä uudelleen kirjoittamista manuaalisella kirjoituskoneella, eli se on ollut nykyistä työläämpää. (Itsekin tein oman keskitasoa heikomman graduni noihin aikoihin Helsingin yliopistossa, saa etsiä ja tutustua!)

Huhtasaaren kopioidessa 2000-luvun alkupuoliskolla elettiin digitalisoitumisen aikaa. Tietokoneita käytetiin, ja niin sanottu copypastaaminen oli jo arkipäivää. Tosin tuon ajan gradut olivat yhä lähinnä paperimuodossa, kuten on käynyt ilmi Huhtasaarenkin tapauksessa.

Huhtasaaren gradunteon aikaan ei ollut vielä käytössä tällä vuosikymmenellä Suomenkin yliopistoissa käyttöön otettuja Turnitin- ja Urkund-plagioinninesto-ohjelmia. Vilpillisyyteen ja/tai laiskuuteen taipuvainen opiskelija kärähtää nyt kopioinnista vähän aiempaa suuremmalla todennäköisyydellä ennen kuin työ ylipäätään hyväksytään.

Plagiointi on Uuden Suomen haastatteleman Erja Mooren mukaan yleistä Suomen korkeakouluissa. Hän sanoo, että ”plagiaatteja on opinnäytteissä oikeasti paljon, eikä Huhtasaaren teksti ole millään tapaa poikkeava”. Plagiointi on aihepiiriin perehtyneen Mooren sanoin ”karannut käsistä”.

Vilén toivoi aikoinaan kärynsä aikaan MTV:n jutussa, että ”yliopistomaailma kävisi sisäisen keskustelun opinnäytetöiden ohjauksesta ja arvioimisesta, jotta kukaan muu opiskelija ei joutuisi vastaavaan tilanteeseen”.  Vaikka kyseessä näyttäisi olevan tekijän yritys vierittää vastuuta toisaalle, on siinä pointtinsa sikäli, että onnettoman kuvan tällaiset tapaukset myös yliopistoista antavat.

Maisterina Huhtasaarikin pysyy, aivan kuten Vilén, koska valmistumisesta on yli viisi vuotta ja yliopisto tuskin vie asiaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Vaikka he ovat esimerkkejä siitä, miten opiskelijan ei pidä toimia, uskooko sitä kukaan, kun tie menestykseen on kopiointikonsteinkin auki?

 

Täsmennys 17.5. klo 8:11: Gradussa on varmistunutta kopiointia kymmenesosa kirjallisuusosiosta. Sana kirjallisuusosio lisätty lauseeseen ja sana vähintään otettu pois.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (97 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Wikipedian mukaan Markku on valtiotieteiden maisteri, hyvä! Kukaan ei varmaan jälkikäteen ole arvioinut graduasi mutta sopiiko kysyä, miten noin omasta mielestäsi meni? Mikä oli aihe, mikä arvosana?

Itse kun opiskelin Tampereella tiedotusoppia, "keskeyttämisprosentti" oli luokkaa 50. Ainakaan silloin ei toimittajilta kaivattu loppututkintoa, riitti kun oli joitain tiedotusopin opintoja ja pääsi kesätoimittajaksi osoittamaan kyntensä.

Ei siinä muuten mitään mutta noin yleisesti samat ihmiset jotka eivät ole koskaan valmistuneet tai joiden graduja ei koskaan jälkikäteen ole selvitetty, ovat valmiita heittelemään kiviä.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiitos kysymyksistä. Kansantaloustieteen graduni oli keskivertoa heikompi, arvosanaksi sain lubenter approbatur. Se oli sellainen ekonometrinen malli, jolla tutkailin budjettialijäämien vaikutuksia korkoihin. Muistan ohjaajan sanoneen, että erityisesti työni teoriapuolella olisi ollut parannettavaa. En innostunut parantelemaan.

Juha Hämäläinen

#8. Markku on rehellinen itsestään. Arvostan tätä.

Käyttäjän JiriNieminen kuva
Jiri Nieminen

Mitä jos Huhtasaari sai idean plagiointiin nimenomaan Jari Viléniltä, ja siitä, ettei Oulun yliopisto ottanut häneltä maisterin titteliä pois, vaikka jäi kiinni ja plagiointi oli vielä poikkeuksellisen törkeää? Huhtasaari siis oppi, että viekkaudella ja vääryydellä pärjää tässä maailmassa kun vaan esittää hurskasta kristittyä ja viatonta.

Vilénin tapaus kun on vuodelta 2002, jolloin Huhtasaari käsittääksemme alkoi vääntämään omaa lopputyötään ja sai sen valmiiksi seuraavana vuonna.

Ja kyllä, sen lisäksi, että Jari Vilén on kuin metafora kokoomusliselle valehtevalle pyrkyrille ja pienten piirien nousukkaalle, niin ei tapaus Oulun ylioipiston mainetta ainakaan parantunut tai siis se onkin enemmän aluepoliittisista syistä aikoinaan perustettu ammattikoulu kuin tiedeyliopisto.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Aineettomien oikeuksien varkaus on luikuriluonteen omaavalle suuri houkutus. Sitä nyt sentään ei kukaan uskone (?), että varkaus tapahtuisi tietämättään tai tiukan ohjauksen puutteesta.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Asiakirjaväärennös on käsittääkseni vielä luikurimpaa toimintaa. Jyrki Katainen luikerteli tuolla "Aineettomien oikeuksien varkaudella" aina euroopan unionin komissaariksi saakka.

Viitsisikö joku tarkistaa Kataisen opinnäytteet?

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Hyvä  olisi jonkun tulla esiiin kertomaan myös
Pohjois-Savon kokoomuksen tapahtumien kulku siinä piirikokouksessa, jossa Jyrki Katainen kuitenkin - yksimielisesti - valittiin piirin puheenjohtajaksi. Paljon puhutulla valtakirjalla (jota en missään tapauksessa puolustele) ei ollut siis mitään vaikutusta kokouksen päätökseen.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Sehän on jo Toivoselta, Lavikaiselta, Remekseltä, Kapelalta, Nenoselta ja Saarelta melkoinen myönnytys nimikkeelle luikuri, jonka polttopisteessä oleville otsikon henkilöille voimme yhteistuumin antaa. Luikurimpikin on nimetty. Luikurein puuttuu. Mutta peukutus Lavikaiselle. Toki odotellaan vielä yliopiston puumerkkiä tälle toiselle luikurille.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Tänä digitaalisena copypaste-aikana houkutus pölliä toisen tekstiä lienee vielä suurempi kuin silloin, kun tuo pöllitty teksti piti näpytellä kirjoituskoneella omin kätösin. Lainatahan aina saa sopivissa mittasuhteissa lähde mainiten. Täällä verkossa myös linkittäminen on mainio tapa näyttää, mistä tekstiä on lainattu.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Huhtasaari lanseeraasi uuden käsitteen tällaiselle varkaudelle: Heijastaminen.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Kas kun ei hohto. All work and no fun makes Laura a dull girl.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Vai oliko se peilaaminen?? Katsotaan peilin kautta kuten periskoopilla, ettei peilattava huomaa. Mutta heijastamista sekin.

Käyttäjän JarmoHalttu kuva
Jarmo Halttu Vastaus kommenttiin #50

Looran teemi oli peilaaminen.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Minulle on opetettu, että plagiointi pitää tehdä niin, että lauseessa vaihtaa vähintään yhden sanan, niin ei tule copyright ongelmia.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Oma sunnuntainen kirjoitukseni koski tarkastusprosessin reaaliteetteja tarkastajan näkökulmasta. Kun siitä nostettiin julkisuuteen kommenttini, että työn voisi hylätä, niin tuli paskaa niskaan että en tiedä mistä puhun jne. Ja se tyypillinen kun proffa kommentoi jotain kriittistä josta joku ei pidä niin vaaditaan eroamaan. Nuo räkyttäjät tuskin lukivat blogia josta kommentti oli nostettu.

Toki seison sen mielipiteen takana kuten usea toinenkin asiaa kommentoinut professori mutta teknisesti työtä ei voi hylätä vaan merkintä plagioinnista voidaan lisätä.

Kun meitä professoreita toivotaan julkisuuteen osallistumaan niin ei tällaiset paskamyrskyt siihen ainakaan kannusta. Yöunet ei menneet kun tiedän että luottamus niissä oikeissa työtehtävissä työnantajan kanssa on kunnossa.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kirjoituksesi oli erinomainen keskustelunavaus, kiitos siitä!

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Näkyi toki siellä Laura Huhtasaaren ketjuissa yksi persumielinen joka sentään yritti selittää että Laura on töpännyt eikä selitykset kanna vaan kaatavat. Mutta puoluelehti ihan rottamaisesti jätti ottamatta kantaa ja Halla-aho luimusi jossain hipihiljaa.
Tämä yksi persumielinen joka yritti puhua asiaa taitaa olla ainoa aidosti puoluelojaali henkilö.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Jukka Konttinen, etkö tiennyt, että kun kirjoitat jotain mikä ei persuja miellytä, tulet saamaan paskaa niskaasi? Puolueessa ja sen liepeillä on asiallisten ihmisten ohella myös sellaisia, joilla ei ole käytöstapoja eikä sivistystä. Selvästi enemmän kuin muissa puolueissa ja poliittisissa liikkeissä. On siinä Halla-aholla paimentamista.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Näkeehän sen somesta. Toivotaan ettei tappouhkauksia tule.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Pointti on ettei Halla-aho yritäkään paimentaa näitä väkivaltauhkaustyyppejä. Näkeehän sen siitäkin että kun Huhtasaari itse ei älyä poistaa seksuaaliseen väkivaltaan yllyttävää kommenttia impotenssiherjoineen niin eipä kukaan puokuekansliastakaan vihjaa että soi. Engrenin kommentti jossa erästä persujen vihokkilistalla olevaa "tulisi potkia palleille" killui vielä pari tuntia sitten Huhtasaaren ketjussa. Mutta kun hän tekee ketjun jonne ihmiset vaivaa nähden kirjoittelevat Huhtasaaren väitteitä ja kielipelejä oikovia kommentteja niin Laura Huhtasaari poistaa koko blogin. Munillepotkimisyllytykset ovat persuille ok mutta asialliset keskustelut joissa ei persu koko ajan dominoi ja yksinkertaista ja jallita ovat kuin rutto.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #49

Jos jotain hyvää Halla-ahosta voi sanoa niin sen, että hän näyttää kunnioittavan demokraattista mielipiteen vaihtoa alatyyliin menemättä. Tosin on ollut väitteitä maalittamisesta Turun veitsimiehen tapauksessa tms.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #61

Aivan. Mutta mitä hän tekee nostaakseen puolueväen tasoa? Ehkä Turkkilakaan ei ole mikään hyvä valinta päätoimittajaksi. Paljon falskimpi kuin Halla-aho.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #61

Jaa, eikö se ole alatyylistä että sanoo "monikulttuurisuus on hanurista"?

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #85

Halla-ahon puheiden sisällöt on oma kysymyksensä. Niin ja ei ole Huhtasaarikaan ruvennut kenkkuilemaan, vaikka kommentoin myös hänen ketjuihinsa. Ehkä hänellä on luottoa kuitenkin yliopistolaitosta kohtaan ja puheet ajojahdeista ja muut tekosyyt ja selittelyt tehdään yleisölle ja kannattajille.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Luoja varjelkoon lapsiamme Huuhaasaaren kaltaisilta opettajilta. Ja heitähän riittää:

https://suomenkuvalehti.fi/tarinoitatieteesta/kans...

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Lamminpää, sinulta ei kuitenkaan ole Luoja varjellut.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Ja mitähän tällä yritit sanoa? Mä en olisi kyllä ikinä kehdannut kenenkään gradua mennä omaani lainaamaan lähdettä ilmoittamatta. Kun en niistä viidestä väitöskirjastaan mitään pöllinyt.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Automaattisen toiston poisto.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Kokoomus saa myös ikuisesti kantaa mainetta siitä ettei pistä rajoja keinottelijoille. Tänä keväänä Antti Häkkänen valitsi korruptioepäilysten alla olevan Vantaan entisen jonkun sortin pomon avustajakseen!!!
Tunnolliset ja kunnolliset saavat Suomessa kulkea seinänvieriä pitkin. Ei ihme että tapahtuu aivovuotoa. Ja mitä enemmän puolue höpöttää kansallisista arvoista sitä tuhoisempaa sen politiikka juuri niille arvoille.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Loppujen lopuksi alkaa näyttää siltä, että kokoomuksen ja perussuomalaisten arvot ovat pitkälti yhteneväiset. Ainoa iso ero on suhtautuminen maahanmuuttajiin.

Susanna Koski ja Laura Huhtasaari, molemmat ovat arvoiltaan melko lähellä toisiaan.

Eli mitä Vilen edellä, niin Huhtasaari perässä.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Kokoomus on kykypuolue, ts. siellä osataan englantia.

Juha Hämäläinen

#15. Kokoomuslaiset perheet laittavat kakaransa vaihto-oppilaiksi Jenkkeihin kieltä oppimaan. Puhuvat takaisin tullessaan kuin Kauniit ja rohkeat- sarjan piipittäjät. Ääntäminen ja puheen sisällön taso sama.

Köyhemmät kokkarit laittavat pentunsa Mäkkiin, jossa oppii englantia mamuilta.

Käyttäjän MarinaLindqvist kuva
Marina Lindqvist Vastaus kommenttiin #44

Ja täysin rahattomat britteihin stipendeillä roikkumaan

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Suomalaisethan ovat itse sitä, mistä aina venäläisiä moittivat. R-viha syntyy peiliin katsottaessa.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Yllä on paljon asiaa. Niinpä seison väittämäni "Suomi kuuluu itään - Kukaan ei myönnä mitään" takana.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Jari Vilén sai ikuisen huijarin leiman otsaansa omalla toiminnallaan. Sama kohtalo odottaa Laura Huhtasaarta riippumatta yliopiston uuden tarkastuksen tuloksesta.

Tosiasia on, että jos aiot mukaan politiikkaan, tee ainakin opinnäytetyösi kunnolla. Muuten sen varmasti poliittisten vastustajiesi toimesta löydät edestäsi.

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Ihmettelen kyllä suuresti sitä, miksi opinnäytetöihin, väitöskirjoihin ja tieteellisiin julkaisuihin pitää ottaa sanatarkasti kopioituja tekstiosuuksia. Ymmärrän asian silloin, jos todella on jokin maailmanhistoriaa mullistava lause, joskus lausuttu. Esim. Platonin mukaan Sokrates lausui viimeisinä sanoinoinaan: ”Kriton, olemme Asklepiokselle velkaa kukon."

Kyllä meille jo lukiossa opetetiin, että kirjoita lukemasi idea omin sanoi ja lyhyesti. Ja tämän jälkeen viitteet kuntoon tähän muotoiltuun lauseeseen. Sama opetus jatkui Turun yliopistossa, jossa muistutettiin plagiaattorin kohtalosta, joka on surkea.

Kyse lienee Huhtasaaren osalta vain se, että hän ei vain ollut riittävän kypsä akateemisen loppututkinnon suorittamiseen. Akateeminen henkilön perusosaamiseen kuuluu etsiä tietoa, jalostaa siitä uutta tietoa ja tuottaa se kirjoitettuna tai puhuttuna hyvällä kielellä. Pitää muistaa, että opinnäytetyö, jos sen omalla äidinkielellään kirjoittaa, on se myös äidinkielen koe. Ja tällöin on muistettava, että kirjoittaa sujuvaa hyvää suomenkieltä lyhyesti ja taidokkaasti. Silloin ei pääse sortumaan siihen, että kopioi 30 sanaisen lauseen kirjoitusvirheineen.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Lisäksi hän samaa arvostelukyvyn puutettaan ajautui puolueeseen joka hyödynsi hänen tapaansa etsiä oikoteitä ja pikavoittoja. Puolue laittoi hänet pressaehdokkaaksimutta jätti hänet henkisesti yksin. Puolue halusi vetävää pauhua ja sai sitä.

Käyttäjän PekkaSiikala11 kuva
Pekka Siikala

Masentavinta kuitenkin on Huhtasaaren loputon kiertely ja puolustelu. Se on niin tolkuttoman suomalaista. Miksi ihmeessä mokaansa ei voi myöntää?

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Kiemurtelu lienee populismin perusmekanismeja. Ikävintä on se, jos selitykset otetaan todissaan ja kannustetaan.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Olennaista Huhtasaari-keiassissä on se, että hän ei ole suostunut selkeästi ilmoittamaan, kopioiko hän merkittävän osan gradustaan ilman lähdeviitettä vai ei.

Sitä tivattiin häneltä kiivaasti mm. eilen hänen omassa blogissaan, eikä vastausta ole vieläkään saatu. Sen sijaan oli pelkkää höpinää jostakin yliopiston ohjeistuksesta – joka ei aivan taatusti voinut sallia tuonkaltaista plagiointia, ja jos jostain syystä niin olisi, Jyväskylän yliopisto olisi syyllistynyt törkeään virheeseen.

Koska Huhtasaari sinnikkäästi viittaa ohjeisiin, se merkitsee, että hän syyttää yliopistoa törkeästä virheestä. Mutta hän ei silti ole myöntänyt (eikä kiistänyt) tehneensä kopiointia.

Huhtasaari sai ohitettua kiusalliset kysymykset poistamalla blogistaan koko kirjoituksensa eilen US-Puheenvuorosta.

Mistä se mahtaa kertoa?

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kopioinnista kärähtäneet Vilen ja Huhtasaari ovat molemmat viittoilleet yliopistoon päin ja itsessä on nähty mahdollisimman vähän syytä, kun tapaus on tullut ilmi. Aika samalla kaavalla tuntuvat tapaukset etenevän. Lopputuloskin taitaa olla sama: oppiarvo pysyy ja uran tekeminen jatkuu niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Käyttäjän TapaniTuominen1 kuva
Tapani Tuominen

Miten päivälehden päätoimittaja viitsii pyöriä samassa mudassa kuin somen Varis-ryhmä ja muut älyköt?

Jos on omasta gradusta saanut lubenter approbaturin, olisi ehkä ollut syytä kopioida ainakin osia siihen. Ei se ainakaan huonommaksi olisi tullut. Noloa.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Olen hirmuisen tyytyväinen, että sain graduni aikoinaan tehtyä. Lubenteria parempaan en pystynyt.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Laura Huhtasaaresta on muotoutunut todella merkittävä ja erinomainen poliitikko.Siksi hyökkäykset häntä kohtaan täysin mitättömistä asioista jatkuvat.

Tämä on selvä merkki siitä, että persuja pidetään poliittisesti suurena "uhkana" eduskuntavaaleissa 2019. Persuilla menee näköjään lujaa, ja antaa mennä, kun on meneillään. Jytky 3. on muhimassa!

Käyttäjän FArra kuva
Fredrik Arra

Ei tämä ole mitätön asia,vaan yksi suurimmista asioista ihmisten kesken - kyse on rehellisyydestä ja henkilön karaktääristä.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Suomen menestyksen yksi syy on ihmisten välinen luottamus. Huhtasaari peilaamisellaan ja kaartelullaan rapauttaa sitä. Kyse on merkittävässä asemassa olevasta ihmisestä.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

#48 - Tarkoitatko turvapaikanhakijoita ja #54 - viittaatko turvapaikanhakijoihin, jotka valehtelivat ikänsä?

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Gallupeissa Huhtasaaren ja Halla-ahon puheet resonoivat alle 10 % äänestäjistä. Se ei kovin valtava uhka ole.
Väärä käsitys voi syntyä siitä että kannattajansa huutavat somessa aktiivisesti.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Murheellinen juttu. Laura Huhtasaaren graduplagiointi vaikuttaa mittavalta, vaikka Ylen ilmoittama 30% Simpaselta onkin mielestäni yläkanttiarvio. Onhan siellä esim. sama popsin lainaus molemmilla. Voiko sitä lukea Simpaselta plagioiduksi?
Oma käsitykseni gradusta huononi ajan mittaan. Muistuu lukemani juttu varkaasta, joka tunnusti ensin köyden varkauden ja sai sen anteeksi. Sitten seuraavalla kerralla kertoi, että olihan siinä hevonenkin köyden perässä jne.

Miltei ainoa toivo tässä uutisoinnissa on siinä, että hallitus olisi saanut jonkun hankkeensa maalliin vähän kuin uutiskatveessa. Olisiko se CETA, leipäjonojen leikkaus, pohjavesiemme yhtiöittäminen vaiko teveyspalvelujen paratiisiin siirto?

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Laitoin jo Huhtasaaren blogiin olettamus ennusteen. Tavallisille kaduntallaajille on ykshailee tämä akateeminen kädenvääntö pilkun paikasta tai plagioinneista.
Ensivuoden kansanedustaja vaaleissa Huhtasaari saa huiman äänimäärän ja saattaapi olla äänikuningatar vaalipiirissään. Meppivaaleissa Huhtasaari menee heitämällä läpi jos on ehdolla. Itselläni on muu puolue lähempänä mielessä.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Arvelen myös, että Huhtasaareen politiikassa uskovat eivät tämän tapauksen vuoksi uskoaan häneen menetä.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Minäkin pidän mahdollisena, että jos ei ole minkään vastaavan työn kanssa ollut tekemisissä, ei edes ymmärrä, mistä plagioinnissa on kyse ja miksi se on väärin. Se että toisen tutkimukseen sää viitata mutta sitä ei voi esittää ikään kuin omana ajatuksenaan, ei välttämättä aukene kaikille Lauran kannattajille.

Käyttäjän PasiRipari kuva
Pasi Ripari Vastaus kommenttiin #46

Juu, tämä vaatii huimaa älykkyyttä, että edes ymmärtää mistä puhutaan. Eihän jokainen ensimmäisestä esitelmästä lähtien ole kuullut että "ei sitten saa kopioida suoraan wikipediasta."

Älkää nyt jaksako.

Joku Lauran plagiointi on tärkeydeltään murto-osa esim. johonkin takinkääntöön nähden, mitä politiikassa näkee vähän väliä.

Samaa sarjaa kuin älytön hössötys kreationismista jolla on käytännön merkitystä tasan nolla.

Mutta pitäisi kai olla kiitollinen että tämä on päivänpolttava kysymys eikä se että joku teini pukeutui kiinalaiseen mekkoon. Voisi aina olla huonommin.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #69

Asia on ihan oikeasti vakava. Tieteen kannalta on tärkeää että asia selvitetään perin pohjin. On se Laurankin kannalta tärkeää.

Käyttäjän KristianSheikkiLaakso kuva
Kristian Sheikki Laakso

Herra Huusko voisi ottaa päätelmässä huomioon, että myös nykisin on helpompi tuon digiaalisaation myötä näitä tarkistaa.

Olisi kyllä kiva kun tarkastettaisiin vaan kaikkien politiikkojen ja toimittajien gradut ja katottas onko Laura sittenkään se pahempi kuin muutkaan :)

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Sheikki voi ryhtyä tuumasta toimeen ja tarkastaa poliitikkojen ja toimittajien gradut.

Käyttäjän JukkaSalakari kuva
Jukka Salakari

Onko sinua joku kieltänyt tarkastamasta?

Käyttäjän Luakso kuva
Anton Laakso

Tässä tiivistyy hyvin se mikä tässä asiassa on yksi suurimmista ongelmista ja miksi tähän reagoidaan syystäkin näin voimakkaasti. Kun yksi Suomen tämän hetken näkyvimmistä henkilöistä on tehnyt oman gradunsa oikomalla ja epärehellisesti, jotkut kuvittelevat, että näin kaikki muutkin ovat tehneet oman gradunsa. Näin gradu ja maisterin tutkinto menettävät arvonsa ja se on todella väärin niitä kohtaan, jotka ovat gradunsa tehneet asianmukaisesti ja ansainneet tutkinnon. Siksi on erityisen tärkeä erottaa plagioidut gradut kunnollisista ja tehdä tarvittavat toimenpiteet, jotta maisterin tutkinto saa ansaitsemansa arvostuksen myös tulevaisuudessa.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Kun tiivis persukööri vaatii pitkin somea sen ja sen poliitikon gradun syynäystä niin onpahan Turkkilalla vihdoinkin joku tehtävä.

Juha Hämäläinen

Huomioni se, että digitalisoituminen alkoi 70-luvulla eikä 2000-luvun alussa.

Ensimmäiset tekstinkäsittelyohjelmat saatiin silloin kuten myös sähköposti. Markun aikataulussa on korjattavaa yli 20 vuotta.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

En muista oliko sähköposti ennen internettiä.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Gradut tehtiin 80-luvulla pääsääntöisesti vielä manuaalisin kirjoituskonein, korkeintaan sähköisin sellaisin. Vasta ysärillä tuli netti ja kotitietokoneiden käyttö myös opiskelijoiden piirissä yleistyi.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

1988 oli Suomessa Telesampo, johon mentiin Apple II:lla, ja gopherilla pääsi yliopistojen tietopankkeihin. Ensimmäisen kerran käytin internetiä telnetillä ja Megabaudin unixilla v. 1990, siihen aikaan ei ollut vielä graafista selaintakaan.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #53

Joillain teknoedistyksellisillä oli tietokone kotona todellakin jo 1980-luvun jälkipuoliskolla. Koneet olivat muistaakseni aika tyyriitä.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #55

Ensimmäinen koneeni oli Commodore 32 Pet ja appiukko huusi sen jostakin konkurssihuutokaupasta - kukaan ei vissiin oikein ymmärtänyt, mikä se on, vuosi oli 1987. Sitten tuli Apple II, lerppu piti välillä kääntää ohjelman lataamiseksi työmuistiin.

Telesammolta tuli kolme asennusmiestä Hyvinkäällä v. 1988 kotiin, kun vuokrasin modeemin. Kukaan heistä ei ymmärtänyt Apple II:sta mitään, katselivat, kun asensin ja säädin. Sitten modeemilla Telesammon verkkoon. Modeemia ei saanut ostaa, se piti vuokrata.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #55

Ei suinkaan, vaan Suomessa oli nuorilla aika paljon tietokoneita. Vuonna 1983, tai 84 sain Commodore 64:n. Niitä, tai VIC 20:siä, tai Sinclair ZX Spectrum-koneita oli silloin useilla kavereillani. Tietokoneet olivat aika yleisiä Suomessa siihen aikaan. Kävin silloin ensimmäisen tietokonekurssini, siellä opetettiin tekstinkäsittelyä, taulukkolaskentaa ja hieman ohjelmointia.

Luonnollisesti koneilla pelattiin aika paljon pelejä. Huuskon käsitys on hieman väärä. Käyttäjinä ei ollut mitään teknoedistyksellisiä, vaan aivan tavallisia nuoria ja lapsia.

Siihen aikaan näin ensimmäisen kerran miten tietokoneella ohjattiin porakonetta. Oli kytketty commodore 64:n ohjaamaan pylväsporaa.

Vuonna 1986 tietokoneet olivat jo yleisiä oppilaitoksissa. Silloin oli jo tietokoneluokkia. MikroMikko 2:n tai Apple olivat tyypillisiä koulujen koneita.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi Vastaus kommenttiin #64

@64. Minulla oli ja on Amstrad-tietokone, jonka purin palasiksi mielenkiinnosta ja kokosin takaisin yhteen toimivaksi ja ohjelmoin sillä arkanoid-pelin 8-vuotiaana. Vanhempiani hirvitti, kun olivat ostaneet 10 000 markkaa maksavan koneen ja minä menin repimään sitä heti.

Minulla lienee vielä vanhempani kotona tämä ICL-tietokone ja muutama muu vanha kompuutteri:

https://fi.wikipedia.org/wiki/ICL

https://fi.wikipedia.org/wiki/Amstrad

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko Vastaus kommenttiin #64

Kiitos tästä, muisti taitaa tarkkojen vuosien osalta tosiaan vähän pettää. Omat muistikuvat ovat paljolti yliopistoporukoista ja siellä en juuri kotitietokoneita kavereilla kasarilla nähnyt. Mutta totta, olihan noita Commodoreja joillain nuorilla erityisesti pelikoneina.

Toki tietokoneita oli myös yrityksissä ja oppilaitoksissa, itsekin olin tuolla vuosikymmenellä töissä kesän peräti apulaisoperaattorina eräässä ATK-alan firmassa, kuten silloin sanottiin.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Väinö Linna puolestaan kirjoitti mielikuvituskirjat Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjanhden alla ja hänestä tehtiin näiden teostensa ansiosta tieteen akateemikko.

Ei siis taiteen , mitä kaunokirjallisuus edustaa, vaan tosiasioihin perustuvan tieteen akateemikko.

Linna kylläkin käytti sangen runsaasti plagiaatteja eli suoria lainauksia romaanihenkilöidensä repliikeissä kertomatta niiden alkuperää.

Tunnettuja esimerkkejä ovat mm. kansanedustajat Hilja Riipinen ( Ellen Salpakari) ja Väinö Tanner (Janne Kivivuori), joiden eduskunnassa pitämiä puheita on suoraan plagioitu eduskunnan pöytäkirjoista ja laitettu kyseisten romaanihenkilöiden suuhun.

(Yrjö Varpio: Väinö Linnan elämä Wsoy 2006).

P.S. Ehkä juuri näiden taitavasti valittujen plagiaattien ansiosta Väinö Linnasta tuli tieteen akateemikko vuonna 1980.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

"mielikuvituskirjoilla tosiasioihin perustuvan tieteen akateemikoksi". Tämä oli Fun Clubin jäseneltä päivän paras peilaus.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Luetun ymmärtämisen helpottamiseksi voin painottaa , että arvostan Laura Huhtasaarta poliitikkona yhtä paljon kuin Väinö Linnaa tiedemiehenä.

P.S. Plagioitsijana Linna onnistui pitämään salaisuutensa huomattavasti pitempään kuin Huhtasaari.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

En nyt sanoisi Tuntematonta sotilasta ihan mielikuvituskirjaksi, vaikka se romaani onkin. Monet siinä kerrotut tapahtumat perustuvat tositapahtumiin, kuten esimerkiksi se, että kirjan Rokka on ollut todellisessa elämässä Viljam Pylkäs. Häneen voi tutustua Petri Sarjasen kirjassa Tuntematon Rokka. Kirjassa oleva luku Kahdeksankymmentäkolme kokardia kertoo oman tarinansa.

Mitä itse Väinö Linnaan tulee, niin pidän häntä kirjallisena nerona, joka osasi harvinaisen hienosti kuvata suomalaista sielunmaisemaa. Edvin Laine teki saman valkokankaalla.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Olen samaa mieltä kuin Jukka Mikkola, Väinö Linna oli suuri eepikko. Myös Edwin Laine siirsi hienosti Linnan teokset valkokankaalle.

Käyttäjän MarinaLindqvist kuva
Marina Lindqvist

Lienen sitten muunmaalainen kun en tunnista mitään suomalaista tuossa teoksessa?

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #79

Itse tiedät minkämaalainen olet, mutta kuulostaapa yllättävältä, mitä sanot. Ainakin voit oppia siitå jotain suomalaisuudesta.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

En osannut aavistaakaan, että esimerkiksi lotta Kotilainen edustaa Jukka Mikkolan mielestä hienosti tositahtumiin perustuen kaikkia Suomen sotatoimialueella palvelleita 13000 lottaa.

Linnan käyttämä termi torpparikapina on vuoden 1918 sodan nimenä hylätty historian ja tositapahtumien vastaisena.

Jne.

P.S. Mitä tulee Tuntemattoman sotilaan taustatapahtumiin ja henkilögalleriaan , kannattaa lukea Mauno Jokipiin kirja Tuntemattoman sotilaan rykmentti - JR 8 ( WSOY 1981). Moni luulo muuttuu tiedoksi.

Aiheetta enempään.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola Vastaus kommenttiin #80

Kannattaa jättää viisastelut vähemmälle, varsinkin kun on kysymyksessä edesmennyt henkilö. Ilmeisesti kotikasvatus on jäänyt puolitiehen lapsuudessa.

Mitä tähän rykmenttiin tulee, niin palvelin varusmiesaikani 1968-1969 Karjalan prikaatissa ja meillä oli koulutuskäytössä sodanaikaiset aseet mm. kivääreineen, pikakivääreineen ja Suomi-konepistooleineen. Viimeksi mainittu ase oli lempiaseeni ja se johtui ehkä siitä, että isäni käytti sitä Talvisodassa.

JR 8 oli Karjalan Prikaatin edeltäjä. Joulukuussa 1952 rykmentin nimi muutettiin 5. prikaatiksi ja edelleen 1. tammikuuta 1957 Karjalan prikaatiksi. Asekaluston kautta on tullut siis tutustuttua Tuntemattomaan sotilaaseen. Pidän kirjaa suomalaisen miehen ”raamattuna”, jonka ymmärtämiseen tarvitaan luonnollisesti ymmärrystä.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Menin Posti-teleen töihin 1985. Siellä oli valmiina pöydällä tuliterä IBM PC, tuo vallankumouksellinen maailman ensimmäinen henkilökohtainen tietokone. Tekstiä se käsitteli Valtion tietokonekeskuksessa kehitetyllä suomalaisella TEKO- ohjelmistolla, vaikka Microsoftin Wordin olemassaolo tiedettiin. Sähköpostista ei ole mitään muistikuvaa.

Seuraavana vuonna siirryin Nokian tietokonefirma Dataan. Siellä käytettiin omassa Kilon tietokonetehtaassa valmistettuja suomalaisia MikroMikko 3TT- koneita. Niinä vuosina ala mullistui Microsotin tuodessa ensimmäisen version Windowsista markkinoille. Wordia ja Exceliä käytettiin yleisesti, samoin Nokian sisäistä Smail- sähköpostia.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Telesammon verkossa kulki Suomen sisäinen sähköposti v. 1988.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Nyt kun mainitset Telesammon, se tuntuu tutulta, oli kaiketi Posti-Telen tuotantoa. Nokia kehitti sille kilpailijaksi Smailia yhdessä HPY:n Elisa-jengin kanssa, kunnes molemmista tuli historiaa ja HPY muuttui ELisaksi. Olin vielä Nokialla kun lähinnä pankkisektoria palvelleen tietokonebisneksen möivät yhtenä yönä englantilaiselle ICL:lle ja sieltä pian edelleen japanilaiselle Fujitsulle millä tiellä se on edelleen.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Noinhan se meni teknologisesti kehittyneissä firmoissa. Itsekin kirjoitin jutut jo ensimmäisenä kesätoimittajakesänä 1986 tietsikalla. Levylle tallennettiin ja se toimitussihteerin käteen roudattiin. Kotiin tuli eka kone 1994.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Miten tekijä voi syyttää järjestelmää jos se mahdollistaa kopioimisen eli toisen työn varastamisen? Politiikko on ihmeellinen olento, aina ne muut toimivat väärin.

Jos 30% on kopioitua materiaalia niin itse ei ole tehnyt mitään väärää, kun sellainen toiminta on kerran ollut mahdollista.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Ei tässä ole kysymys maineenhallinnasta vaan totuudenhallinnasta.
Alkuperäisen plagioinnin ja huijauksen voi ihan hyvin laittaa nuoruuden tiliin. Mutta jos kiinnijäänyt alkaa selitellä ja syyttämään muita hän jää itse oman huijauksensa uhriksi.
Ihmisille tuottaa tyydytystä ajatella ja lukea ja oppia. Jos jättäytyy tuon kaiken ulkopuolelle kieltämällä niiden tahojen auktoriteetin jotka sivistystä välittävät tulee maalanneeksi itsensä tylsään nurkkaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Luottamus, totuus, oikeudenmukaisuus, nämä kaikki olvat hävinneet Suomesta vuosikymmeniä sitten. Presidentit julistavat salaisiksi asiakirjoja joissa on päätetty kymmenientuhansien velallisten velkojen myymisestä murto-osalla niiden arvosta tai Koiviston konklaavi, onko sata vuotta salainen. Pääministeri valehtelee eduskunnassa, perustuslakia rikotaan röyhkeästi eikä media kirjoita asiasta sanaakaan. Ylikansallisille yhtiöille annetaan verovapaus eikä ongelma hetkauta ketään edes silloin kun samoille puuhataan investointisuojaa joka on lakiemme ulottumattomissa. Elämme järjenkäytön jälkeistä aikaa.

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

Muuten yksi Lauran synneistä voikin olla se, että hän on halunnut tuoda päivänvaloon näitä 1990-luvun tapahtumia.

Käyttäjän IiroKoppinen kuva
Iiro Koppinen

Kuka näitä kaikkia graduja ja "tutkimuksia" lukee ja mikä niiden vaikuttavuus mahtaa olla? Ei silleen, varmaan hyvin aiheellistakin tutkimusta esim. lääketieteessä ym on mutta ei saanut sanoa "kaikenmaailman dosentit" ja mielenosoituksessa kerrottiin, että yliopisto luo hyvinvointia yhteiskunnalle. No toivottavasti niin on. Mutta epäily on vahva, että kallis kupla-taas kerran.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Satuin eksymään Petra Nyqvistin viserrintilille. Siellä näkyi Laura Huhtasaaren viesti, jossa luki jotenkin näin: "Jos se on viite, se ei ole omaa."
Nyt sitten voisin kuvitella, että Laura Huhtasaarella on ollut jonkinlainen sitaatin ja viitteen sekoittuminen ajatuksissaan. Siis niin, että jos teoksessa A on sitaatti B lähdeviitteineen, niin kun käyttää sitaattia B, ei tarvitse mainita A:ta, varsinkin, jos sen tarkistaa siitä B-lähteestä vielä. Tämä olisi oikein, mutta kun tekee saman tekstikappaleelle, jonka perässä on lähdeviite, niin sehän on plagiointia.
Kun yritän selittää tätä parhainpäin, niin ehkäpä Jyväskylän Yliopiston kasvatustieteellisellä laitoksella ei ole osattu oikein ohjata graduopiskelijoita? Tämän toteamiseksi tulisi useampiakin saman ajankohdan graduja käydä samalla tavalla läpi.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Mitä syytä voi olla lainatata tekstiä jossa itsessään on pitkiä lainoja.
Eikö ole parempi kertoa että tekstissä A viitataan tekstiin B ja sitten laittaa se B. omana sitaattinaan.
Itse en ole gradua tehnyt enkä muuta vastaavaa akateemista tutkielmaa mutta ihan lukioeväillä tuntuu että hullua lainata sivukaupalla tekstiä siihen sisältyvine sitaatteihin ja vielä ilman viittausta "emotekstiin". Eihän siinä Risto ole mitään puolustettavaa. Eikä se myöskään ole maailman suurin synti. Mutta jonkinlaista vähäistä mieltymistä akateemiseen ja kirjallisen sivistyksen arvomaailmaan se osoittaa.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Ihmisille, jotka ajattelevat Laura Huhtasaarta kaiken pahan ruumiillistumana, ei tietenkään ole tarvetta yrittää sen enempää ymmärtää, miten kaikki tapahtui. Vaikken Lauraa lähemmin tunnekaan, niin en voi mitenkään ajatella, etteikö hän kristittynä pitäisi kunniassa myös 7. käskyä "Älä varasta".
Nyt sitten kaikki näkevät, että Laura-tyttö on varastanut nipun Iltiksiä, mutta Laura sanookin, että "ei ole, kun nämä olivat ilmaisia, ohjeissa luki niin". Ohjeet vain koskivat Metro-lehteä. Vaikka tämä on parhainpäin selittämistä, niin näin tähän saa mielestäni järkeä.

Markku Huuskon ohje, ettei tehdä kuten Laura Huhtasaari, on kylläkin gradun tekijöille ihan hyvä ohje.

"tuntuu että hullua lainata sivukaupalla tekstiä siihen sisältyvine sitaatteihin"
Minähän palastelin molemmat gradutekstit erillisiksi lauseiksi ja aakkostin ne vielä, mutta mitä sitten satunnaisesti katsoin identtisiä osia, niin kopioidut osat vaikuttivat kappaleen kokoisilta. Eli vaikka kopiointia on yhteensä "sivukaupalla", ei sitä ole tehty useita sivuja kerrallaan, näin satunnaisen havainnoinin pohjalta sanottuna.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #81

En minä näe Huhtasaarta kaiken pahan ruumiillistumana vaan enemminkin jonkinlaiseen loukkuun joutuneena. Näen että hän on joutunut pahojen maskotiksi ja että se on tapahtunut jo kauan sitten.
Sinun käytöksesi ei tässä ole erityisen pahaa vaan yrität auttaa häntä etkä hylkää kiipelissä mikä usein naispuolisille maskoteille tehdään.
Pidän altrightiä henkisesti kestämättömänä ideologiana ja koen että aidot konservatiivit, siis vanhoihin humanistisiin arvoihin tukeutuvat, pääsevät helpommalla henkisesti.
Ei liene mennyt sinulta ohi että itselläni on ollut kosketuspintaa oikeistolaisuuteen. Se voi osaltaan selittää miksi nämä kysymykset minua askarruttavat.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola Vastaus kommenttiin #81

On ymmärrettävää, että sinua harmittaa tämä Huhtasaaren plagiointitapaus varsinkin, kun on kysymyksessä puolueenne 1. varapuheenjohtaja. Siinä nousee savua samalla omasta ”poliittisesta kodista.”

Pääministeri Juha Sipilä toi perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeen osuvasti tämän esille todetessaan, että monelta paloi siinä poliittinen koti. Jukka Jusula totesi Susanne Päivärinnan haastattelussa Timo Soinista. Mies teki 20 vuoden aikana 40 vuoden työn.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén Vastaus kommenttiin #81

Vastaus kommenttiin #74 ja #81

Olipa Laura kopioinut kappaleita tai sivuja, se on vastoin ohjeistusta. Minun gradullani on ikää 28 vuotta ja ei silloinkaan saanut jättää lähdeviitteitä pois. Kappaleiden kopioiminen on asian vakavuuden kannalta toissijainen rike. Kukaan Laura Huhtasaarta lukuunottamatta ei voi tietää onko toisten tekstien kopioiminen hänen kohdallaan vain ymmärryksen puutteesta johtuvaa vai onko hän tiennyt tekevänsä väärin.

Vakavampi rike on se, että hän on gradussaan kertonut tehneensä haastatteluita. Kun hän raportoi haastattelun tuloksista niin ne ovat lähes identtiset kaksi vuotta aiemmin tehtyihin haastatteluihin. Kaksi eri haastatteluaineistoa tuottaa identtiset tulokset. Tampereen yliopiston kasvatustieteen professori Marita Mäkinen pitää tämän vuoksi plagiointitapausta vakavana. Tämän perusteella Huhtasaari ei voi vedota ymmärryksen puutteeseen. Tulosten keksimisestä tai manipuloinnista on maisterinarvo tosin menetetty Suomessa mutta tässä tapauksessa kynnys tutkinnon peruuttamiselle on hyvin korkea.

Olen jo aiemmin todennut, että plagiointikohu tuskin vaikuttaa merkittävästi Huhtasaaren kannatukseen. Kannattajat ovat uskollisia. Uutta kannattajakuntaa hän ei tällä kohulla saa. Siinä mielessä tämä on persujen itsensä nostattama myrsky vesilasissa.

Käyttäjän teemukakkuri kuva
Teemu Kakkuri Vastaus kommenttiin #90

Tutkivalle journalistille olisi hyvä haaste etsiä ne henkilöt, jotka Laura Huhtasaari ilmoittaa haastatelleensa. Onko heitä olemassakaan, ja jos on, miten heidän vastauksensa ja niistä tehdyt johtopäätökset ovat identtisiä kaksi vuotta aiemmin julkaistun tutkimuksen kanssa?

Gradujen liitteenä on alkuperäiset kyselylomakkeet.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

US jankuttaa tätä valhettaan 10% plagioinnista.

JYU:n selvityksen mukaan 10% kirjallisuusosiosta sisältää plagiointia.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kiitos asian huomaamisesta. Täsmennys tehty blogitekstiin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset