Markku Huusko

Parasta, mitä voi saada kuulumatta Natoon

  • Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistutti ulkomaista mediaa 16.7. Suomen länsisidoksista. Kuva: UM/Lehtikuva
    Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistutti ulkomaista mediaa 16.7. Suomen länsisidoksista. Kuva: UM/Lehtikuva

”Suomen ja Ruotsin sitoutuminen Naton rakenteisiin on huolestuttavaa… Nato saa vapaan pääsyn näiden maiden ilmatilaan ja aluevesille”.

Tällaisia tuskaili Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu heinäkuun loppupuolella, hieman Helsingin huippukokouksen jälkeen. (Käyttämäni käännös on peräisin turvallisuuspolitiikan bloggaajalta Ari Pesoselta)

Suomessa nosteltiin kulmakarvoja, ja puolustusministeriö oikoi venäläisministerin kommentteja. Sen mukaan Šoigu esittää virheellisesti, että Suomea ollaan vetämässä mukaan Natoon. 

”Natolla ei ole rajoittamatonta pääsyä Suomen aluevesille ja ilmatilaan, vaan valtion alusten ja ilma-alusten pääsy Suomen alueelle edellyttää lupaa lupaviranomaiselta eli Puolustusvoimilta”, ministeriö tiedotti.

Muutakin korjailtavaa vastatoimiin viitanneen Šoigun puheissa oli. Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) mukaan ”Helsingin hybridiosaamiskeskus näyttää muuntuneen Yhdysvaltoihin linkkautuneeksi kyberoperaatiokeskukseksi, mitä se ei todellakaan ole. Myös tämä toukokuussa Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain kesken allekirjoitettu kolmikantainen aiejulistus näyttää sekoittuneen jo vuonna 2014 allekirjoitettuun Naton isäntämaatukisopimukseen”.

Tämä ei ollut ensimmäinen eikä varmaan myöskään viimeinen kerta kuin korjauksia ulkomailla esitettyihin näkemyksiin tehdään. Myös heinäkuun 16. päivänä pidetyn Trump-Putin-tapaamisen yhteydessä Suomessa oli jouduttu selittämään ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaamme.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö paalutti tuolloin tiedotustilaisuudessa Suomen länteen eikä neutraalille vyöhykkeelle, kuten jotkut ulkomaiset tiedotusvälineet olivat Helsingin huipputapaamisen uutisoinnin yhteydessä tehneet. Näin raportoi Iltalehti.

Keskustelu Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan määrittelystä aktivoitui menneenä viikonloppuna, kun turpo-bloggaaja Ari Pesonen kirjoitti aiheesta oman tulkintansa otsikolla ”Presidentti Niinistön ilmoittamana Suomi on nyt sotilaallisesti liittoutunut”.

 

Tämän viikon turpo-keskustelulle on luonut otolliset puitteet myös Lauri Nurmen ja Matti Mörttisen Mäntyniemen herra -kirjan (Into) sekä Risto Uimosen Sauli Niinistö - tasavallan presidentti (WSOY) -kirjan ilmestyminen. Mäntyniemen herrassa kerrottiin Niinistön esimerkiksi puhuvan kulisseissa, että Suomella olisi ”tosiasialliset turvatakuut”.

Bloggaaja Pesonen viittasi omassa analyysissään presidentti Niinistön kommenttiin 16.7., jossa presidentti luetteli Suomen EU-jäsenyyden, Nato-kumppanuuden sekä puolustusyhteistyöjulistuksen Yhdysvaltain, Suomen ja Ruotsin välillä osoituksena siitä, että Suomi ei ole neutraali.

Tunnettua on, että olemme yhdessä EU:n kanssa asettaneet talouspakotteita Venäjälle, joka operoi keväällä 2014 Krimin valloituksen.

Pesonen luetteli pitkän listan suomalaisten huippupoliitikkojen lausumia, joissa nousi esiin heidän käyttämänsä sana liittoutumattomuus. Esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ovat puhuneet Suomen sotilaallisesta liittoutumattomuudesta, kun virallinen termi on sotilasliittoon kuulumaton.

Koska suomalaiset taplailevat terminologiassa, ei ole todellakaan kummallista, että näin käy ulkomailla. Kyse kun on myös sanoista, joille ei löydy suoria vastineita toisista kielistä.

 

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak sanoi tiistaina Uuden Suomen haastattelussa, että ”huomioiden, kenelle Niinistö puhui, se on voinut olla hyvin selvä, valikoitu viesti kansainväliselle medialle ja ehkä jopa, miksei taas kerran, suomalaisille, että emme ole neutraali ja tässä on kaikki nämä syyt. Se oli muistutus siitä, että Suomen turvallisuuspolitiikka ja ulkopolitiikka on oikeasti muuttunut”.

On selvää, että puhuminen Suomen sotilaallisesta liittoutumattomuudesta on erheellistä, mutta niin ikään puhuminen Suomen sotilaallisesta liittoutumisesta on hieman harhaanjohtavaa, koska sen yhdistää väkisinkin sotilasliittoon. Meillä on periaatteessa turvatakuut EU:n Lissabonin sopimuksen 42.7.-artiklan kautta, mutta ne ovat teoreettiset.

Olemme Salonius-Pasternakin sanoin joka tapauksessa ”militarily aligned”. Tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että olemme lukuisin sopimuksin sotilaallisesti suuntautuneita tai asemoituneita länteen. Joskin ilman todellisia turvatakuita, kuten entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen muistutti.

Se on kuitenkin parasta, mitä voi saada kuulumatta Natoon, johon kuuluvilla valtioilla turvatakuut kiistatta ovat.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (97 kommenttia)

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Suomen sodanjälkeisen turvallisuuspolitiikan perusta on kaksilla korteilla pelaaminen: venäläisille sanotaan toista, ja lännelle toista. Hyvin kekseliästä suomalaisilta oli upottaa tuo ristiriita presidentti Kekkosen moniulotteiseen persoonaan. Kekkosen yksinvalta mahdollisti sen, ettei suomalaisia voitu laajemmin syyttää ristiin puhumisesta - kaikki oli Kekkosen ansiota tai vikaa.

Kiristynyt kansainvälinen tilanne on pakottanut Suomen takaisin tuolle - niin, epärehelliselle linjalle. Länsi ei tänäänkään vaadi Suomea tilille liittoutumispuheista, koska se tietää, että kovistelu vain heikentäisi Suomen herkkää asemaa. Venäläiset saivat haluamansa eli Suomen Naton ulkopuolelle. Sitä venäläiset voivat käyttää argumenttina sen puolesta, että Suomi kuuluu Venäjän etupiiriin.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Kaksilla korteilla saa pelata ja kahdella tuolilla istua, kun kysymys on kansainvälisestä politiikasta. "Hyvät suhteet naapureihin", sanoi jo Mauno Koivisto kun häneltä kysyttiin tavoitteita tiivistettyinä kolmeen sanaan. Ei ole Suomen vika, että sen maantieteellinen asema on idän ja lännen välinen saumakohta.

"Venäläiset saivat haluamansa eli Suomen Naton ulkopuolelle."

- Noin esitettynä tapahtuma näyttää kertomukselta "Siihen aikaan kun Suomi Natosta lähti".

Käyttäjän xphs kuva
Olli Rantanen

Yksinkertaisempaa olisi kuitenkin, jos se Idän ja Lännen välinen saumakohta olisi selkeästi Suomen itäraja, eikä koko maa.

Näin maallikon mielestä.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kyllä tässä jotain samaa on kuin Kekkosen aikana, mutta hyvin paljon erilaistakin. Nyt meillä on useita vapaaehtoisia puolustuksellisia sopimuksia länteen päin, kun silloin oli vain Neuvostoliiton painostama YYA-sopimus, jossa olimme sitoutuneet idän intresseihin.

Ikävää on, että nykyinenkin Venäjä katsoo Neuvostoliiton tavoin oikeudekseen painostaa naapurimaitaan.

Käyttäjän JuhaniNorbck kuva
Juhani Norbäck

Yhtymäkohtia löytyy, mutta historia ei toistu samanlaisena. Yksi merkittävä ero Kekkosen ja YYA:n aikoihin lienee, että nykyään niiden kotimaisten tahojen, jotka ajavat Venäjän etua Suomessa, voidaan suoraan sanoa edistävän vieraan valtion etua, eikä heillä ole suojanaan mitään "korkeamman edistyksen aatetta".

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #7

Mitenkäs on Natoon hinkuavien laita?

Hekö eivät muka toimi vieraan valtion pussiin?

Onko Nato sellainen "korkeamman edistyksen aate"? Jos on, kenen kannalta?

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen Vastaus kommenttiin #22

"Mitenkäs on Natoon hinkuavien laita?

Hekö eivät muka toimi vieraan valtion pussiin?
"

---
Ihan suomalaisten pussiin. Ymmärrän ettet ymmärrä.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Presidentti Sauli Niinistö on kuitenkin painottanut turvallisuuspolitiikassa ns. neljän pilarin linjaansa, jossa ykkösenä uskottava itsenäinen puolustus, kakkosena länsisuhteet EU, Ruotsi, NATO ja Yhdysvallat ja vielä kolmosena on diplomaattiset suhteet Venäjään. Neljäs pilari on vasta YK ja muut kansainväliset yhteydet. Mun mielestä tämä vaikuttaa ihan hyvältä turpo-linjalta edelleen, vaikka toimittajat mielellään näkevät Venäjän edelleen suurena uhkakuvana Suomelle. Luotan itse diplomatiaan ja sodanvälttämistaktiikkaan ja tarvittaessa sotilaalliseen huoltovarmuuteen ilman NATO:n täysjäsenyyttäkin. Miksi monet mediavaikuttajat näkisivät Suomen mielellään osana NATO:a? Oletettavasti NATO-jäsenyys aiheuttaisi kuitenkin välien viilentymistä Venäjän kanssa ja johtaisiko se Venäjän vieläkin pahempaan isolaatioon?

Lähde:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001125505.html

Käyttäjän TuomasTommoLeppniemi kuva
Tommo von Tallrik

Näyttää siltä, että nykyisessä tilanteessa Venäjä pitää Suomea itselleen vihamielisiksi kokemien länsimaiden liittolaisena, mutta toisaalta Naton turvatakuut eivät koske Suomea. Eli saamme huonot puolet kummastakin: liittoutumisesta ja liittoutumattomuudesta. Fiksut pärjää aina jne (y)

Käyttäjän JuhaniNorbck kuva
Juhani Norbäck

Kuvaamaasi huonoon tilanteeseen johtanut virhe tehtiin jo 1990-luvulla, kun suuremman liikkumavaran aikana ei otettu perusteellista askelta länteen liittymällä EU:n lisäksi myös NATO:on. Pääasiassa tämä johtui siitä, että tuolloin Suomea luotsasivat suurimmaksi osaksi 1940-50-luvuilla syntyneet poliitikot, jotka YYA-kauden koirakoulutuksessa oli opetettu kumartamaan itään päin.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Natoon menijät olivat Suomessa hyvin harvassa 1990-luvulla. Esim. presidentti Ahtisaari ei virassa ollessaan Nato-jäsenyyden puolesta puhunut.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen Vastaus kommenttiin #15

Suomettuminen oli tehnyt tehtävänsä melkein kokonaisvaltaisesti.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Hyvä kirjoitus Huuskolta.

Venäläisten kommentteja ja virallisia doktriineja lukiessa pitäisi pitää mielessä, että ne ovat ensisijaisesti tavoitteellista poliittista viestintää, eivätkä ne kuvaa asioiden todellista tilaa tai tilannekuvaa Venäjällä.

Shoigun lausunnonkin valtiojohtomme olisi voinut vain todeta monilta osiltaan virheelliseksi ja harhaanjohtavaksi, ja jättää asiavirheet detaljitasolla korjaamatta. Kyllä Shoigu et.al tasan tietävät asioiden todellisen tilan.

Tämä on tätä loputonta peliä, jota Venäjä hermoillamme pelaa. Annetaan ensi tunnustusta Suomen neutraliteetista ja seuraavalla viikolla laitetaan Shoigu uhkailemaan....

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Hakeeko päätoimittaja tässä analogiaa ilmaisun [Nato on] ”parasta housut jalassa” kanssa?

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Päätoimittaja hakee lähinnä sitä, että Suomi on tehnyt nipun erinomaisia puolustuksellisia sopimuksia, jotka eivät kuitenkaan Nato-jäsenyyttä korvaa. Olemme ilmeisesti niin lähellä Natoa kuin se ilman jäsenyyttä on mahdollista. Tosin ne 5. artiklan turvatakuut tunnetusti jäävät puuttumaan.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Kiitos vastauksesta. Erittäin järkevää toimintaa Suomelta. Jussi ja Sauli Niinistölle isot pisteet siitä.

Näkisin nykyisessä turpo-tilanteessa paljon samanlaisuuksia 80-luvun “akkredoitunut EFTA:n jäsen” kanssa. Kekkonen hivutti meitä länteen niin paljon kuin mahdollista.

Toisaalta - ollaan mieluummin Sveitsi kuin Georgia.

Sveitsi on liittoutumaton ja syvääkin syvemmin eurooppalaisessa arvo- ja sotilaspoliittisessa yhteisössä.

Georgia on mitä liittoutunein ja silti täysin EU:n ja NATO:n arvoyhteisön ulkopuolella. Ja nyt jäätynyt kriisi.

Ja pitää ymmärtää että Suomi on kuin Kuuba. Sama Venäjälle kuin 60-luvun Kuuba USA:lle. Suomi on Venäjälle liian lähellä Naton ydinaseiden ja hyökkäysarsenaalin kotimaaksi.

Emme tarvitse “Kuuban ohjuskriisiä” maahamme.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #17

Voit olla huoletta siitä, että Suomi ottaisi Kuuban tavoin alueelleen ydinohjuksia uhkaamaan toista supervaltaa.

NATO ei koskaan jyrää omien jäsenmaidensa poliittista tahtoa. Norjalla on liittymissopimuksessaan kohta, jossa se kieltää ydinaseiden sijoittamisen ja vieraiden joukkojen pysyvän oleskelun maassa, ja se on hyvä ennakkotapaus Suomen ja Ruotsin kannalta.

Kriisien käyttö toki kuuluu Venäjän kenovalikoimaan, mutta asiallista syytä sellaiseen ei tule Suomen liittymisestä puolustusliiton jäsenmaaksi.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen Vastaus kommenttiin #17

"Toisaalta - ollaan mieluummin Sveitsi kuin Georgia."

------------

Emme valitettavasti voi olla kuin Sveitsi. Katso kartalta miksi emme. Georgian tilanne ei myöskään ole toivottava.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen Vastaus kommenttiin #17
Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Mikä Helsingin hybridiosaamiskeskus sitten oikein on..onko se sellainen,kun aluksi esitettiin vai mitä siellä touhutaan?

Kyseisestä keskuksests ei ole paljoa kuulunut sen alkukohkauksen jälkeen.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Mr. Hyperturvallisuus Jarmo Limnell on eronnut tehtävästään siirtyen toisen työnantajan palvelukseen. Tällainen pikku uutinen sattui männäpvnä silmään.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Ok..eli kyllä siellä jotain selkeästi tapahtuu.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Putin on piru. USA:n puolustushallinnossa kehitettiin ikuisesti haavoittumaton tietoliikenneverkko ARPAnet kestämään vaikka NL:n ydinhyökkäykset. Siitä on nykyinen globaali idioottivarma internet kehittynyt.

Nyt venäläiset, jotka eivät ole koskaan kehittäneet mitään omaa, ostavat usalaista tietotekniikkaa ja peukaloivat maailman suurimman sotilasmahdin presidentin valintaa!

https://en.wikipedia.org/wiki/ARPANET

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Suomi oli vuoteen 1809 osa Ruotsia. Venäjän vallan aikanakin Suomen suuriruhtinaskunnassa olivat voimassa Ruotsin vallan aikana säädetyt lait ja käytännöt. Suomi pystyi säilyttämään itsehallintonsa, koska oli Pietaria kohtaan "kiltti" eikä ryhtynyt kapinoimaan Aleksanteri II:n aikana niin kuin Puola. Siksi meillä Helsingin paraatipaikalla seisoo Aleksanteri II. Puolalaiset turistit pöyristyvät nähdessään tuon "Varsovan pyövelin" patsaan.
Suomi on yhä edelleen monessa mielessä "osa Ruotsia", mm. turpossa. Venäjälle Ruotsin Nato-jäsenyys olisi vähintään yhtä kielteinen uutinen kuin Suomen Nato-jäsenyys. Ruotsissa tiedetään, että Ruotsin Nato-jäsenyys saattaisi Suomen - ja siinä sivussa Ruotsin - erittäin vaikeaan asemaan. Ruotsi ei ole sotinut sitten vuoden 1809. Heidän kokemuksistaan kannattaisi ottaa oppia.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Jos Huusko on oikeassa, että nykyinen NATO-intrigointi on parasta mitä voimme housut jalassa saada ja enemmän vain ne kintuissa niin sääliksi meitä käy. Meillä ei siis hänen mukaansa käytännössä ole muuta mahdollisuutta kuin mennä mukaan sotaliittoutuman sapelinkalisteluun ja joutua mukaan heidän kriiseihinsä. Vähän niinkuin yöllä nakkikioskin jonossa uhoamaan ja ärhentelemään isompien selän takaa.

Oikeasti meillä olisi kuitenkin mahdollisuus harjoittaa uskottavaa, rauhantahtoista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Se tarkoittaisi uskottavaa pysyttelyä sotaliittojen ulkopuolella ja keskittymistä rauhaan pyrkivään ulkopolitiikkaan m.m. YK:ssa. Siis uskottavaa konkreettisessa mielessä eli ei rauhankumppanuuksia(sic!) sotaliittojen kanssa, ei yhteisiä harjoituksia niiden kanssa, ei kauttakulkusopimuksia j.n.e. sekä asehankintojen ja armeijan mitoittamista oman puolustustarpeen mukaan ajatellen painopisteen turvallisuuden rakentamisessa olevan viisaasssa ja tarkkaan harkitutussa ulkopolitiikassa.

Sellainen politiikka mahdollistaisi myös toimimisen uskottavana ja luotettuna välittäjänä kansainvälisissä kriiseissä. Asema sellaisena vahvistaisi myös omalta osaltaan omaa turvallisuuttamme koska se olisi osoitus aidosta puolueettomuudesta muiden kriiseissä. Sillä jos emme ole mukana osapuolessa jonka joku kokee uhkaksi, ei kenelläkään ole syytä uhrata rajallisia resurssejaan meitä vastaan.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Otsikko on "Parasta, mitä voi saada kuulumatta Natoon". Vielä parempi olisi tietenkin päästä puolustusliiton turvatakuiden piiriin, jolloin kaikki spekulointi Suomeen kohdistuvasta sotilaallisesta uhkasta jäisi pysyvästi historiaan.

Myyryläinen teeskentelee tietämätöntä poleemisella tekstillään. Nato-jäsenyyden merkitys Suomen päätöksenteolle on tottakai hänen tiedossaan (ks. http://www.finlandnato.org/public/default.aspx?nod...), mutta krapulaisten nakkikioskijutut ovat jälleen liian vastustamattomia kun motivaationa on propagandan teko sapelinkalisteluilla ja muulla vakiintuneella pelottelurekvisiitalla.

Oikeasti meillä olisi Naton jäsenmaanakin mahdollisuus harjoittaa uskottavaa, rauhantahtoista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, aivan kuten hyväksi esimerkiksi kelpaavalla Norjalla, joka on Naton perustajajäsen. Myyryläinen toki tietää koulutuksen, harjoittelun ja materiaalisen valmiuden merkityksen maanpuolustukselle, mutta trollaus vaatii häneltä yllä tietoista disinformaation levitystä ja kustannustehokkaaksi todetun hyödyllisen yhteistyön panettelua.

Kansainväliset kriisit ratkeavat toki myös ilman Suomen välittämistä, jos Nato-jäsenyys sellaista roolia estäisi. Kansallinen turvallisuutemme on toki meille paljon tärkeämpi etu, ja pienen maan on viisasta olla näissä kysymyksissä riittävän itsekäs.

Kaiken kaikkiaan, yllättävän vähäiseksi jää Myyryläisen anti tämänkertaisessa vasta-argumentoinnissaan Naton jäsenyydelle – ei edes rallattelua sillä "julmalla kohtalolla etulinjassa", jonka Venäjä on meille varannut jos vain uskallamme turvautua tarvittaessa pahoina päivinä itseämme vahvempien ystävien tukeen ja mitätöidä Venäjän mahdollisuudet ottaa käyttöönsä Suomen valtioaluetta.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Mononen on oikeassa: olen tietoinen NATOn merkityksestä meidän päätöksenteollemme.

NATOn jäsenenä meillä ei olisi mahdollista harjoittaa uskottavasti rauhantahtoistapolitiikkaa ellemme muuta sanojen merkityksiä urwellilaisessa hengessä: "Sota on rauhaa, vapaus on orjuutta ja tietämättömyys on voimaa." Silloinhan me olisimme rauhaan- ja vapauteenpakottamisjärjestön jäseniniä sidottuja sen johtajien politiikkaan. Ei, koska emme parhaillaankin sotivana maana emme ole siihen pystyneet sen rauhankumppaninakaan(sic!).

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #32

"Nato on hallitustenvälinen organisaatio, eli sillä ole ylikansallista päätösvaltaa toisin kuin esimerkiksi Euroopan unionilla. Naton jäsenmaat säilyttävät täyden kansallisen itsemääräämisoikeutensa."

Kansallisen itsemääräämisoikeutensa nojalla Suomi voi harjoittaa sellaista politiikkaa kuin se itse päättää. Oletko sitä mieltä, että esim. Norjalla ei olisi mahdollista harjoittaa uskottavasti rauhantahtoista politiikkaa?

"Silloinhan me olisimme rauhaan- ja vapauteenpakottamisjärjestön jäseniniä sidottuja sen johtajien politiikkaan."

Jos ironiaan pyrkivä ilmaisusi viittaa Natoon, miten sen jäsenmaat olisivat sidottuja "sen johtajien" politiikkaan?

"Ei, koska emme parhaillaankin sotivana maana emme ole siihen pystyneet sen rauhankumppaninakaan(sic!)."

Onko Suomen osallistuminen kansainvälisiin rauhanturvaoperaatioihin mielestäsi "parhaillaankin sotimista", ja tällöin mitä valtiota vastaan? Eikö näihin operaatioihin osallistumista olekaan Suomen hallitus päättänyt Helsingissä?

Jos vinoilet Afganistanin operaatiolla, toivoisitko mieluuummin, että kansainvälinen yhteisö vetäytyisi sieltä kokonaan ja jättäisi afgaanit vain tappamaan toisiaan niin kauan kuin siihen heillä intoa riittää?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #36

Viittaan todellakin NATOon ja sen harjoittamaan reaalipolitiikkaan enkä NATOttajien propagandaan.

Toisaalta viittaan myös Afganistaniin jossa Suomi on hallituksensa päätöksellä mennyt mukaan hyökkäys- ja miehityssotaan yhdessä rauhankumppaniensa(sic!) kanssa.

Kun nykyinen Afganistanin sota alkoi USAn hyökkäyksellä, siellä ei ollut sotaa. Toki silloinen Talebanien hallinto oli uskonnollisen suvaitsematon ja raaka mutta siinä suhteessa meno ei ole muuttunut vuosikymmenten sotimisesta huolimatta kuin muutamassa Kabulin keskustan korttelissa. USAkin, tuo meidän sotasopimuskumppanimme näyttäisi rahtaavan sinne ISIS:n taistelijoita turvaan Irakista ja Syyriasta. Suurin muutos siellä lienee tapahtunut opium-kaupassa jonka talebanit ehtivät melkein lopettaa mutta nyt kansainvälisen yhteistyön avulla business jälleen kukoistaa. Jos afgaanit jätettäisi sinne keskenään, se varmaan taas tyrehtyisi, taas suurimpana muutoksena.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #43

Myyryläisen paheksumasta Suomen parhaillaankin sotimasta hyökkäys- ja miehityssodasta Afganistanissa antaa tänään 17.8. tuoreen päivityksen Suomen suurlähetystössä Kabulissa työskennellyt ulkoasiainsihteeri Olli Nurmi (ks. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005793390.html).

Vieraskynä-kirjoituksesta käy ilmi, että heinäkuussa Brysselin Nato-huippukokouksessa vahvistettiin sotilaallisen tuen jatkaminen Afganistanille. Joukkoja lisätään: Suomikin kaksinkertaistaa maassa palvelevien määrän noin 60 sotilaaseen. Eli tällä hetkellä maassa palvelee peräti 30 suomalaissotilasta – niin kauheassa sodassa Suomi on siis Myyryläisen mukaan hyökkääjänä ja miehittäjänä.

Jos afgaanit jätettäisiin keskenään, Myyryläinen näkisi siitä suurimpana muutoksena opium-kaupan tyrehtymisen. Olli Nurmi puolestaan arvioi toivon rauhasta pilkahtelevan Afganistanissa. Saamastaan mittavasta tuesta huolimatta se on yhä hauras valtio, jossa on käynnissä aseellinen konflikti. Mikäli tuki Afganistanille lopetettaisiin äkillisesti tai ennen­aikaisesti, sekasorto lisääntyisi Nurmen mukaan. Lukija päättäköön kumpaa uskoo.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #54

Kuinka monta sotilasta pitää olla mukana sodassa olla jotta ollaan sodassa?

En epäile, etteikö Nurmi ihan virkavelvollisuudesta näe toivonpilkahduksia ja todistele sotimisen välttämättömyyttä kuten niitä on nähty kohta 20 vuotta. Ulkoasiainsihteerihän ei hoitaisi virkaansa kunnialla jollei selittelisi parhainpäin ulkopolitiikassa tehtyjä töppäilyjä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #58

Harvoin nimitetään sodaksi tilannetta, jossa osallistujavaltion aseellinen voima mahtuu yhteen linja-autoon.

Afganistanin osalta osuvampi nimitys on aseellinen konflikti. Ilman kansainvälistä tukea Afganistanin hallitukselle maa olisi mitä todennäköisimmin edelleen merkittävä terrorismin tukikohta – Myyryläiselle sen estäminen on siis töppäilyä.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

re #20

"Oikeasti meillä olisi kuitenkin mahdollisuus harjoittaa uskottavaa, rauhantahtoista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Se tarkoittaisi uskottavaa pysyttelyä sotaliittojen ulkopuolella ja keskittymistä rauhaan pyrkivään ulkopolitiikkaan m.m. YK:ssa."

Taidat olla vähän lapsellinen; pysyttelemällä Naton? ulkopuolella ja pyrkimällä rauhaan, voimme pysyä sotien ulkopuolella (varmasti vai mahdollisesti?). Ovatko puolustusliittoon kuuluminen ja rauhantahtoinen ulkopolitiikka toisensa poissulkevia vaihtoehtoja?

"Meillä ei siis hänen (Huuskon) mukaansa käytännössä ole muuta mahdollisuutta kuin mennä mukaan sotaliittoutuman sapelinkalisteluun ja joutua mukaan heidän kriiseihinsä"

Sinulla on varmaan esimerkkejä Naton aiheuttamista kriiseistä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Villikari kysyi: "pysyttelemällä Naton? ulkopuolella ja pyrkimällä rauhaan, voimme pysyä sotien ulkopuolella (varmasti vai mahdollisesti?)."

Ihan varmahan ei voi olla mistään mutta sotaliittoon kuulumattomalle säilyminen ulkopuolella on mahdollista mutta ei varmaa. Sotaliittoon kuuluvalle joutuminen sotaan on taas melkein itsestään selvää.

Villikari kysyi: "Ovatko puolustusliittoon kuuluminen ja rauhantahtoinen ulkopolitiikka toisensa poissulkevia vaihtoehtoja?"

En näe puolustusliittoja lähettyvillä vaikka joitakin sotaliittoja sellaisiksi propagandistisesti väitetäänkin. Sotaliittoihin, kuten NATOon tai kahdenvälisiin sopimuksiin USA:n ja UK:n kanssa, meneminen takaavat, että aidosti rauhantahtoinen ulkopolitiikka on sen jälkeen mahdotonta. Tosin ei sotaliittoihin kuulumattomuuskaan takaa sellaisen harjoittamista vaan vasta aito rauhantahtoisuus ja sen konkretisoituminen rauhanatahtoisissa toimissa on sellaisen harjoittamista.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #61

"Sotaliittoon kuuluvalle joutuminen sotaan on taas melkein itsestään selvää."

Myyryläinen, olet väärässä. Etkö tiedä, että puolustusliitto Naton jäseniä vastaan ei ole koskaan hyökätty. Sen sijaan liittoutumattomia vastaan on hyökätty. Naton jäsenyys on siis estänyt sotaan joutumisen tehokkaasti. Aivan sama vaikka nimität tuota liittoa sotaliitoksi, se estää sotien syntymistä sinun antamastasi nimestä huolimatta.

"Sotaliittoihin, kuten NATOon tai kahdenvälisiin sopimuksiin USA:n ja UK:n kanssa, meneminen takaavat, että aidosti rauhantahtoinen ulkopolitiikka on sen jälkeen mahdotonta."

Et siis vieläkään ole lukenut Naton peruskirjan 1.artiklaa.

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

rauhantahtoinen ulko-ja turvallisuuspolitiikka ?
-jättää tuomitsematta venäjän toimet,mutta tuomita usan/lännen toimet esim.yk;ssa !

wanhaa taistolaisvirttä -70 luvulta,ei kiitos !

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

”Natolla ei ole rajoittamatonta pääsyä Suomen aluevesille ja ilmatilaan, vaan valtion alusten ja ilma-alusten pääsy Suomen alueelle edellyttää lupaa lupaviranomaiselta eli Puolustusvoimilta”

Sellainen lupa menee läpi heittämällä, sillä PV ei noudata kansan tahtoa, vaan on omalla asiallaan, joka on sotatoimi. Jotenkin asian voisi vielä nielaista, jos lupa pitäisi saada eduskunnalta, jonka pitäisi edustaa kansaa.

Naton pääsy Suomen aluevesille ja ilmatilaan on rajattu vain muodollisesti. Käytännössä siis rajoittamaton.

On silkkaa saivartelua väittää toisin vetoamalla Puolustusvoimien ulkopoliittiseen osaamiseen ja tilannetajuun.

Tosin loppupeleissä millään sopimuksilla ei ole mitään merkitystä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Anderssonin mielestä Puolustusvoimien pitäisi siis ottaa ohjeita "kansalta" eli eduskunnalta eikä olla valtionjohdon käskyvallassa, kuten se on Suomen historiassa ollut aina.

Puolustusvoimat on Anderssonin mukaan "omalla asiallaan, joka on sotatoimi". Pähkähullu ajatus, että Puolustusvoimat kapinoisi Suomen laillista hallitusta vastaan, vieläpä itsetuhoisesti haluten ehdoin tahdoin tappioita, joita sodankäyntiin kuuluu aina.

Kyllä Anderssonin on tyytyminen voimassa olevan Suomen perustuslain mukaiseen päätöksentekoon ja johtamisjärjestelmään, tai sitten sopii kerätä näkemyksilleen riittävä kannatus eduskuntavaaleihin perustuslain muuttamiseksi. Nykyinen käytäntö on tulos Suomen kansan vaaleissa ilmaisemasta tahdosta, vaikkakaan se ei Anderssonia miellytä.

On muuten aika pöljä ajatus, että Puolustusvoimat ratkaisisi "heittämällä" niin merkittävän kysymyksen kuin vieraiden sotavoimien maahantuloluvan omassa keskuudessaan ilman, että asia käsiteltäisiin Valtioneuvoston ja tasavallan presidentin ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa. Lupaviranomainen voi kyllä hoitaa muodollisuudet ja välittää päätöksen tiedoksi luvan pyytäjälle, mutta Suomen ulkopolitiikasta ei tosiaankaan päätetä Puolustusvoimissa.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Valtionjohto on eduskunta, toisin kuin Monosen valtionjohto.

"Suomen ulkopolitiikasta ei tosiaankaan päätetä Puolustusvoimissa." Mutta Nato-joukkojen Suomen maaperällä huseeraamisesta se saa päättää – ja siltä osin sillä on mahdollisuudet vaikuttaa voimakkaasti Suomen ulkopolitiikkaan, vaikkakin vain haitallisella tavalla.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #24

Valtionjohdolla tarkoitetaan yleensä valtioneuvostoa presidentti mukaan lukien, ei eduskuntaa.

Kaikkien vieraiden sotilaiden, valtion ilma-alusten ja sota-alusten liikkuminen Suomen alueella on sen luokan ulkopoliittinen kysymys, että siitä päättää Suomen ulkopolitiikkaa johtava tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

Puolustusvoimat on Suomessa alistettu valtioneuvoston ja puolustusministeriön poliittiseen johtoon. Jos pidät puolustusvoimien vaikutusta haitallisena, kannatat siis mieluummin Suomeen hyökkäävän osapuolen pyrkimyksiä?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #28

Monoselle ja muille tiedoksi Perustuslakimme 2§:n 1. momentti: "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta."

Sotavoimienkin tulee olla alisteiset sille eikä presidenttien, valtioneuvostojen tai armeijan komentajien tule solmia sopimuksia vieraiden valtioiden tai niiden muodostamien sotaliittojen kanssa niiden armeijoiden liikkumisesta kutsuttuina tai kutsumatta täällä.

Jos Mononen jotain muuta haluaa, hänen tulee aloittaa kampanjointinsa tuon PL:n 2§:n muuttamiseksi.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #31

Myyryläinen, oikeinko tosissasi uskot, että perustuslaki vaatisi juuri eduskuntaa ottamaan kantaa joka kerran, kun rauhankumppanuuteen perustuen Suomen alueella järjestetään yhteisiä sotilaallisia harjoituksia muiden maiden kanssa?

Yhteiskuntafilosofiaa sopii kunkin harrastaa oman mielenkiintonsa mukaan ja väännellä mielessään vaikka perustuslakia haluamiinsa asentoihin, mutta pitää kyllä olla ylivilkas mielikuvitus sillä, joka uskoo Suomen tähänastisen Nato-yhteistyön rikkovan perustuslakia ilman, että oikeuskansleri tai kukaan muu korkeasti oikeusoppinut sellaista havaitsee.

Kiitos, minulle riittää mainiosti nykyinen, voimassa oleva perustuslaki.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #33

Eduskunta ei ole vieläkään päässyt ottamaan edes ensimmäistäkään kertaa kantaa esimerkiksi kauttakulkusopimus 3.0:an vaikka valtiosopimukset kuuluvat nimen omaan sen alaan.

Niin, en epäile etteikö nykyinen tilanne miellyttäisi Monosta koska NATOttaminen näyttää sujuvan PL:sta välittämättäkin. Peruslain noudattamisen valvontahan on meillä melkoisen retuperällä. En ollenkaan ihmettele kun jotkut vaativat meille erillistä ja riippumattomampaa perustuslakituomioistuinta.

P.s. Mononen voisi käyttää sen verran omaa järkeään ettei ihan typeriä kyselisi.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #35

Jos yrittää selvittää Myyryläisen neologismeja, on vaikea olla asettamatta kysymyksiä samalle typeryyden tasolle.

Keskustelua helpottaisi, jos omatekoisten yksityisten sepitteellisten mielleyhtymien kuten "kauttakulkusopimus 3.0" tai "rauhaan- ja vapauteenpakottamisjärjestön" sijasta käytettäisiin vakiintuneita käsitteitä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #44

Taisipa se olla Mononen joka vei diskurssin orwellilaiselle uusiokielelle "rauhantahtoisella" politiikallaan NATOssa. Minulla ei ole mitään vastaan jos alamme puhua asioista niiden oikeilla nimillä jolloin sotaliitto on sotaliitto ja rauhaan pyrkiminen on todellakin rauhaan pyrkimistä sillä kuten Y.Kallinen sanoi: "Si vis pacem, para pacem".

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #46

Sana "rauhantahtoinen" ei ole neologismi, vaan vakiintuneen kielenkäytön ilmaisu. Voit kokeilla asiaa vaikka hakukoneilla ja sanakirjoilla – neologismeihin ei juuri löydy vastauksia.

Mitä näyttöä Sinulla on esittää siitä, että esim. NATO:n perustajajäsen Norjan politiikka ei ole ollut rauhantahtoista?

En tiedä yhtään liittoumaa, joka käyttäisi tai olisi käyttänyt itsestään nimitystä "sotaliitto", joten näihin neologistisiin väännöksiin sekin kuuluu. Sellaiset eivät useinkaan tuo keskusteluun mitään lisäarvoa.

Rauhaan voi pyrkiä monin tavoin, ja pasifisti Kallisen "para pacem" on pahimmillaan kutsu hyökkääjälle, kuten hyökkäyshenkisten maiden naapurien historia toistuvasti osoittaa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #48

"Rauhantahtoinen politiikka NATOssa" on orwellilaista uusiokieltä. En väittänyt sitä neologismiksi joka tarkoittaa yleisesti uutta sanaa. Uusiokieli tarkoittaa sen sijaan kielen muuttamista niin, että olemassaolevien sanojen merkityksiä vaihdetaan. Juurikin kuten E.Blair, t.m.n. G.Orwell, osoitti.

"Sotaliitto" terminä kuvaa noiden liittokuntien, esim. NATO, todellista luonnetta ohi niiden oman propagandan.

Pasifisti ja puolustusministeri Kallinen oli muotoilussaan ihan oikeassa. Me emme saavuta rauhaa jos emme sitä itse rakenna. Eikä Kallinen kutsunut mitään hyökkääjiä yhtään minnekään. Sellaisen väittäminen on panettelua josta kannattaisi pysytellä erossa jos haluaa tulla otetuksi keskustelussa vakavasti.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #46

"Taisipa se olla Mononen joka vei diskurssin orwellilaiselle uusiokielelle "rauhantahtoisella" politiikallaan NATOssa."

Yllä olevasta voi päätellä, ettei Myyryläinen ole koskaan vaivautunut lukemaan edes Naton peruskirjan 1.artiklaa. Kopioin sen tähän, niin lukijatkin voivat päätellä, onko Naton tarkoituksena sodan vai rauhan aikaan saaminen.

****

1 artikla

Sopimuspuolet sitoutuvat, kuten Yhdistyneitten Kansakuntien peruskirjassa on määrätty, sopimaan
kansainväliset erimielisyydet, joissa ne saattavat olla osallisina, rauhanomaisin keinoin sillä tavoin,
etteivät kansainvälinen rauha, turvallisuus ja oikeus vaarannu, ja pidättäytymään kansainvälisissä
suhteissaan kaikesta voimankäytöllä uhkailusta tai voiman käytöstä, joka voisi jollain tavoin olla
ristiriidassa Yhdistyneitten Kansakuntien tarkoituksia vastaan.

****

Ainoat sotaliitot jotka tiedän, ovat Syyrian ja Venäjän sotaliitto ja Donbassin ja Venäjän sotaliitto. Ne toimivat aktiivista sotaa käyden myös käytännössä.

Jos Myyryläiselle on vaikea käyttää Natosta nimitystä "puolustusliitto", suosittelen hänelle sotaisemmalta kuulostavaa nimitystä "sotilasliitto".

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #57

Käytän NATOsta nimitystä sotaliitto koska se parhaillaankin käy useita sotia. Mutta se ei koskaan ole puolustautunut liittokuntana. Ainut kerta kun sellaisesta on keskusteltu, oli 11/9 -01 jälkeen USAn aloiteesta mutta ne eivät kai johtaneet konkreettisiin toimiin. NATOn sen jälkeiset sotatoimet olivatkin enemmän samaa kuin sen muutkin sotatoimet.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #63

Muistin virkistämiseksi, luetteletko Naton parhaillaan käymät useat sodat.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #67

NATOn parhaillaan käymistä sodista tulee ainakin ensimmäiseksi Afganistan ja Syyria. Sen lisäksi erilliset NATO-maat ovat sekaantuneena m.m. Jemenin sotaan ja Ukrainan sisällissotaan sekä NATO NATOna rahoittaa Kiovan hallinnon armeijaa.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #70

Mistä sinä Myyryläinen noita valheita oikein ammennat. Jos Naton jäsenmaa osallistuu vaikka ohjusiskuun Syyriassa, se ei ole Naton sotaa. Aivan yhtä älytöntä olisi sanoa, että Punainen Risti käy sotaa Syyriassa. Oletko sitä mieltä, ettei Naton pitäisi ottaa hoitoonsa YK:n rauhanturvatehtäviä?

Rahoitustoiminta on näköjään Natolle uusi toimiala. Mistä tuo tieto on peräisin?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #73

Jens Stoltenberg 14/4 -18: "NATO remains committed to the Coalition to Defeat ISIS, of which we are part." (https://www.nato.int/cps/en/natohq/opinions_153667...). Uutinen liittymisestä koalitioon: https://www.independent.co.uk/news/world/europe/na...

Wikipedian mukaan NATO rahoittaa Ukrainaa: https://en.wikipedia.org/wiki/Ukraine%E2%80%93NATO.... Samaa toisaalta: https://112.international/ukraine-and-eu/nato-laun...

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #75

Wikipedia: In September 2015, NATO launched five trust funds for € 5.4 million for the Ukrainian army.

No kylläpä se NATO sitten rahoittaakin! Mitä kaikkea saakaan peräti 5,4 miljoonalla eurolla? € 2 miljoonalla viestijärjestelmien modernisointia, € 1,2 miljoonalla uusitaan huolto- ja standardisointijärjestelmiä, € 845 000:lla ostetaan fysikaalista kuntoutusta ja proteeseja, € 815 000:lla hankitaan kyberpuolustusta, € 410 000:lla uudelleenkoulutusta ja -asutusta.

Lunastamattomia lottovoittoja kertyy Suomessa vuosittain keskimäärin kuuden miljoonan euron edestä, ja NATO NATOna rahoittaa Kiovan hallinnon armeijaa yltäen lähes samaan yhteissummaan!

Pitää kyllä olla Myyryläinen tehdäkseen tästäkin numeron todisteeksi NATO:n pahuudesta.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #75

Uutinen NATO:n liittymisestä Isis-terroristijärjestön vastaiseen koalitioon puolestaan kertoo, että pääsihteeri Stoltenberg korosti ettei Naton rooli sisällä taistelua, vaan sen sijaan valvontakoneiden käytön lisäämistä, Irakin koulutusohjelmien tehostamista ja uuden yksikön perustamista Brysseliin koordinoimaan terrorismin vastaista tiedustelua ja suunnittelua.

Kauhea sotaliitto siis!

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #79

Nuo viisi rahastoa ovat vain jäävuoren huippu. Sen lisäksi NATO- ja ANTO-maat kanavoivat muita sekä ihmis- että materiaalisia resursseja. Jo ennen Maidanin tapahtumia tunnustettujen poliittiseen toimintaan ohjattujen miljoonien lisäksi.

NATO on de jure ja de facto liittynyt osaksi läntistä USAn johtamaa liittokuntaa joka käy laitonta sotaa Syyrian laillista hallitusta vastaan. Stoltenberg on NATOn propagandakoneiston pääpuhemies joten kannattaa kaivella myös muita lähteitä kuin hänen julkisia puheitaan. Toki nekin ovat joskus paljastavia ja johdattelevat ajattelevan lukijan oikeaan suuntaan mutta eivät koskaan kerro rupista todellisuutta.

Mikähän olisi Monoselle tarpeeksi? Montako miljoonaa, montako sotilasta tarvitaan vai riittäisikö periaatteelliset todisteet? ...periaatteen miehelle?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #63

Myyryläinen, valehteletko tahallasi vai oletko tietämätön?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #31

#31

Olehan Myyryläinen tarkempi, Mononen puhuu kommentissa 28 valtiojohdosta eikä valtiovallasta.

Valtion johtaminen on hallitusvaltaa, jota käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto. Tämä vain tiedoksi Myyryläiselle Suomen Perustuslaista.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #68

Hallituksen tulee nauttia eduskunnan, eli PL:n delegoiman ylimmän valtiovaltiovallan haltijan luottamusta jotta se voi laillisesti toimia toimeenpanovallan haltijana. Hallitus eikä armeijan johto voi toimia piilossa eduskunnalta ja solmia valtiota sitovia sopimuksia niinkuin nyt on tehty.

Itseasiassa ohi eduskunnan toimiminen on tullut jo suorasttaan tavaksi näissä kauttakulkusopimuksissa ensimmäisestä tähän nykyiseen kolmanteen.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #71

MIksi mielestäsi oikeuskansleri ei sitten valvo valtioneuvoston toimien lainmukaisuutta, mikä on hänen perustuslain mukaan tärkein tehtävänsä? Miksi kukaan professoritason oikeustieteilijä ei jaa käsitystäsi lakien rikkomisesta?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #72

Oikeuskansleri on osoittautunut huonoksi vahdiksi, vähän niinkuin pukki kaalimaan laidalla. Samaten ongelmallinen on ongelmallisia lakeja valmistelemaan taipuvaisten poliitikkojenn joukosta valittu perustuslakivaliokunta perustalaillisuuden valvojana.

Perustuslakituomioistuimen tarpeen ovat huomanneet monet eritasoisen koulutuksen omaavaa, tohtoreista toimittajiin ja kansalaisiin. Käsittääkseni jopa J.Tuori on alkanut taipumaan sen kannalle (https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Keskustelu-per...). Jopa S.Niinistö on pitänyt erillisen perustuslakituomioistuimen perustamista selvittämisen arvoisena, tosin se tapahtui presidenttiehdokkaana mutta kuitenkin. Aiheesta on mysö tehty kansalaisaloite.

Oikeuskanslerin yhtenä tehtävänä on antaa oikeudellisia tietoja ja lausuntoja tasavallan presidentille, valtioneuvostolle ja ministeriöille. Tämä neuvonantajan rooli on ristiriidassa valvontatehtävän kanssa. Toisaalta oikeuskansleri voi vain tehdä huomautuksia ja merkityttää ne pöytäkirjaan. Eikä oikeuskanslerin virastolla ole juurikaan resursseja kuin listatarkastukseen jossa vain satunnaisesti käydään läpi joitakin oleellisimpina pidettyjä ehdotuksia. Jopa nykyinen viranhaltija olisi valmis kehittämään järjestelmää virkansa osalta, tosin varovaisin ja ympäripyörein sanakääntein mutta kuitenkin: https://www.okv.fi/fi/tiedotteet-ja-puheenvuorot/4...

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Laitanpa tähän Yhdysvalloissa Suomen lähetystössä toimivan prikaatikenraali Pekka Toverin kirjoittaman kommentin liittyen lupaan Puolustusvoimilta.

"Vaikka luvan antaminen Suomen alueen käyttöön on teknisesti annettu Puolustusvoimille, ei päätöstä tehdä koskaan puhtaasti 'sotilaallisin perustein'. Pääesikunta on strategisen tason esikunta ja vieraiden maiden joukkojen päästämisessä Suomen alueelle pohditaan ainakin myös asian poliittisia vaikutuksia ja tarvittaessa haetaan poliittinen hyväksyntä ennen päätöstä. Esimerkiksi kansainväliset harjoitukset Suomessa hyväksytään UTVA:ssa, jonka jälkeen Pääesikunta hoitaa joukkojen siirron tekniset järjestelyt ja luvat".

Eli ei se mikään "heittämällä"-juttu ole, eikä pelkästään Puolustusvoimilta, kuten Mark Andersson arvelee.

Pekka Toverin kommentti Ari Pesosen blogissa: http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259406...

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

"tarvittaessa haetaan poliittinen hyväksyntä ennen päätöstä"

ei ihan riitä minulle, joka tiedän että Puolustusvoimat on esim. Nato-jäsenyydessä päinvastaisella kannalla kuin kansa ja eduskunta.

Tarvittaessa näet sitten toimitaan ilman poliittista hyväksyntää ja heitetään Nato-joukot sisään. Ja sitten onkin sitten jo jonkin aikaa toteutetun hivutustaktiikan mukaisesti hyvä sanoa että kun olemme kiinni Natossa niin saman tien Suomi voi liittyä siihen, koska eroa jäsenyyden ja ulkopuolisen välillä ei ole enää nimeksikään.

Näin lujasti luotan Puolustusvoimiin (ja muihin natottajiin), enkä todellakaan ole ainoa laatuani. Saattaapa takanani olla suomalaisten enemmistö.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #40

"Tarvittaessa näet sitten toimitaan ilman poliittista hyväksyntää ja heitetään Nato-joukot sisään. "

Eli tehdään sotilasvallankaappaus. Haloo!

Andersson puhukoon vain itsestään. Ei, Suomen kansan enemmistö ei todellakaan ole vainoharhainen eikä maanpuolustuskielteinen.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #42

Näyttävät nuo tänne tulevat USAn joukot kutsuvan ihan itse itsensäkin. Hyvä kun muistavat kertoa isännille, että pistävät kahvit tulille.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson Vastaus kommenttiin #42

Turha väännellä ja käännellä sanoja vinksin ja vonksin.

Ei ole Suomen kansa maanpuolustuskielteistä, mutta sotilaallista liittoutumista se ei todellakaan halua. Kannattaisi jo uskoa eikä elellä satumaailmoissa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #47

Vaihdoit siis puheenaihetta sotilasvallankaappauksesta, enkä sitä ihmettele.

Kansan poliittinen tuki eri asioille vaihtelee historiallisen tilanteen mukaan, ja toistaiseksi Naton jäsenyys ei ole vielä saanut Suomessa tuekseen kansan enemmistöä, toisin kuin useimmissa EU-maissa.

Jos vastoin toiveitamme se päivä koittaa, että kansa kokee kouriintuntuvaa käytännön sanelemaa tarvetta kuulua puolustusliittoon, Naton jäsenyyden hakeminen voi olla liian myöhäistä, ja silloin on todellakin jäljellä omien voimiemme tueksi vain se otsikon mukainen Paras, mitä voi saada kuulumatta Natoon.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #47

"sotilaallista liittoutumista se ei todellakaan halua"

Mistä sen tiedät kun siitä ei ole tehty mielipidetiedustelua. Vain Natosta on kysytty.

Presidentti Niinistö ajaa EU:n puolustusyhteistyön kehittämistä eli käytännössä sitä, että EU olisi myös puolustusliitto.

Niinistö toi tämän tavoitteensa esiin myös presidentinvaalikampanjassaan ja silti tuli valituksi ylivoimaisella äänten enemmistöllä.

Fiksummat voivat tästä päätellä, ettei kansa ole liittoutumista vastaan, pelkästään Nato on se ruma sana.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Keskustelijat katsoa tapittavat Venäjää, vaikka kuulumme historiallisesti länteen.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Näistä kielellisistä nyansseista kun tässä kirjoitan, niin panin merkille, että myös ministeri Jussi Niinistön (sin.) johtama puolustusministeriö puhuu sujuvasti liittoutumattomuudesta siinä missä pääministeri Juha Sipiläkin (kesk.). Ei siis sotilasliittoon kuulumattomasta maasta, kuten Sipilän hallitusohjelmassa (https://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1427398/...) sanotaan.

"Suomen asema sotilaallisesti liittoutumattomana maana on selkeä...". Tämä on heinäkuussa julkaistusta puolustusministeriön tiedotteesta: https://defmin.fi/ajankohtaista/tiedotteet?9_m=9412

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Porkkala oli luovutettu NL:lle 50-vuodeksi, mutta lähtivät oma-aloitteisesti kesken kaiken 10 vuoden jälkeen. Ihme porukkaa. Eivät viihtyneet.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Yhteen paikkaan tapittamisesta:

"Logiikka vie sinut A: sta B: hen. Mielikuvitus vie sinut kaikkialle muualle." Albert Einstein

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Suomen kansa on itsenäisyytemme alkuaikoina lietsotun rysaavihan pauloissa.

Tätä hyödynnetään häpeämättömästi vielä tänäkin päivänä.

Suomalaisten islaminvastaisuuden juuret omassa sisällissodassamme

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Hauska puffi propagandistiselle blogillesi. Hurskastelu ryssävihasta on jokseenkin turhanpäiväistä, koska kansalla on sentään muisti.

Historiallisesti, eihän ryssävihaa ole tarvinnut Suomessa erikseen varta vasten lietsoa ainakaan isonvihan päivistä lähtien – se on syntynyt ihan luontevasti venäläisten omien toimien seurauksena, ja vahvistui luonnostaan mm. sortovuosina. Vuoden 1918 sodassa vallankumousta yrittänyt suomalainen äärivasemmisto sai eniten ulkomaista tukea bolshevikkien puolelle siirtyneiltä entisiltä tsaarin Venäjän joukoilta, mikä ei PR-arvoltaan asiaa parantanut. Stalinin hyökkäys talvisodassa ja jatkosodan aloittaneet ilmapommitukset toimivat tehosteannoksen tavoin.

On tottakai eri asia puhua tämän päivän suomenvenäläisistä ja toisaalta Putinin hallinnon politiikasta.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Historiallisesti nykyisenkaltainen "ry**äviha" on luotu 1900-luvun alkupuolella, erityisesti itsenäistymisen jälkeen poliittisen differentioitumisen tarkoituksessa. Sisällissodan voittanut osapuoli rakennesi meille tarkoituksellisesti imagoa ja missiota jossa tulee uhrautua "suuren asian" edessä kansan ja isänmaan puolesta perivihollista vastaan.

Nykyisin "ry**ävihaa" käytetään nykyaikaan sovitettuna NATOttamisen työkaluna estämään järjellistä ja asiallista suhtautumista naapurimaahan sekä demonisoimaan sitä.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #65

"Nykyisin "ry**ävihaa" käytetään nykyaikaan sovitettuna NATOttamisen työkaluna estämään järjellistä ja asiallista suhtautumista naapurimaahan sekä demonisoimaan sitä"

Käsityksesi on lapsellisen naurettava. Suomen puolustuksen suunnittelu ei perustu vihaan. Se perustuu turvallisuustilanteen muuttumiseen. Ei Suomen puolustuspoliittinen johto (mm. presidentti, puolustusministeri ja puolustusvoimain komentaja) vihaa Venäjää vaan herkällä korvalla ja silmällä seuraa naapurin toimia ja tekee siitä johtopäätöksiä. Se on kaikkea muuta kuin ryssävihaa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #74

Villikari sotkee toisaalta turvallisuuspoliittisen strategian, armeijan toimien sotilaallisen suunnittelun ja toisaalta niiden poliittisen perustelemisen kansalaisille. Ensin mainittu on sotataitoa, tekniikka ja -taktiikkaa mutta jälkimmäisessä käytetään r**ävihaa apuvälineenä.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #77

Tarkoitat siis, että valtion ylin johto, puolustusvaliokunnan kansanedustajat sekä yleensä poliitikot käyttävät ryssävihaa apuvälineenä perustellakseen ”turvallisuuspoliittisen strategian ja armeijan toimien sotilaallisen suunnittelun kansalaisille”.

Ei noita poliitikkoja kovin paljoa ole. Voisitko mainita ihan nimeltä pahimmat ryssävihaajat?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #80

Villikari typistää tuon joukon ihan turhan pieneksi. Onhan sama ohjelma luettavissa läpi täkäläisen valtatiedonlevitteistön aina pahnanpohjimmaisiin keskustelupalstojen kirjoittajiin. Sama ohjelma joka on osa n.s. läntisen arvoyhteisön (M.Ahtisaaren käyttämä termi) yleistä ja maailmanlaajuista kampanjaa.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #81

Älähän nyt selittele. Itse juuri kirjoitit, että ryssävihaa käytetään apuvälineenä ”turvallisuuspoliittisen strategian ja armeijan toimien sotilaallisen suunnittelun perusteluun kansalaisille”.

Ei se joukko, joka tuota suunnittelua tekee ole kovin suuri. Kerro nyt vain nimiä kun kerran tiedät pahimmat ryssävihaajat. Ahtisaaren nimi jo tuli, mutta hän ei enää vastaa Suomen turvallisuuspolitiikan suunnittelusta.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #83

Sisälukutaito olisi iloinen asia ja tietenkin siihen liittyvä luetun ymmärtäminen.

Väitinkö minä jotenkin, että nuo suunnittelijat ja "ry**ävihan" käyttäjät olisivat yksi yhteen sama joukko? He ovat vain samalla asialla, myös Villikari itse perässä juosten.

Pahinpia käsikassaroita "ry**ävihan" lietsomimisessa näyttäisivät olevan keltainen lehdistö perässään kaikenlaiset puhuvat päät UPIn päivystävistä "asiantuntijoista" J.Niinistöön ja hänen fanijoukkoihinsa. Myös S.Niinistö näyttäisi antavan hienoviritteistä taustatukea toki muotoillen viestinsä ympäripyöreisiin latteuksiin. Viesti on kuitenkin selvä: NATOttaminen ja armeijan asemäärärahojen kasvattaminen (m.l. tulevat hävittäjäkonekauppojen rahoittamisen perustelu). Meistä halutaan mahdollisimman militarisoitu koillinen rintama Venäjää vastaan.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #84

Kirjoittamansa tekstin ymmärtäminen olisi myös iloinen asia. Mitä mahdat tarkoittaa kun kirjoitit, että ryssävihaa käytetään apuvälineenä ”turvallisuuspoliittisen strategian ja armeijan toimien sotilaallisen suunnittelun perusteluun kansalaisille”.

Sitten selittelet ”Väitinkö minä jotenkin, että nuo suunnittelijat ja "ry**ävihan" käyttäjät olisivat yksi yhteen sama joukko?” Et väitä. Kansalaisten keskuudessa on kaikenlaisia vihaajia mutta se on eri juttu.

Sinä annoit ymmärtää (vai perutko nyt kirjoittamasi), että ryssävihalla perustellaan Suomen turvallisuuspoliittisen strategian suunnittelua. Se on höpöpuhetta. Kyllä se perustuu paljon analyyttisempaan ajatteluun kuin vihan tunteeseen.

Kiitos kuitenkin, että olet rehellisesti nimennyt joitakin ryssävihaajia: M.Ahtisaari, Jussi Niinistö, Sauli Niinistö sekä UPI:n ”asiantuntijat”.

"Meistä halutaan mahdollisimman militarisoitu koillinen rintama Venäjää vastaan."

Ovatko mielestäsi Suomen turvallisuuspoliittisen strategian suunnittelijat epäonnistuneet tehtävässään?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #85

Minusta kommenteistani on varsin selkeästi luettavissa, että tarkoitan suunnittelijoiden ja propagandistien olevan eri henkilöitä eri tehtävissään.

"Ry**ävihan" lietsominen on nimen nimen omaan propagandistisena käsisassarana selittäessä kansalaisille miksi meidän tulee tulee aseistautua ja riekkua mukana Venäjänvastaisissa sotaliitoissa. Toisaalta lietsotaan vihaa erilaisin uhkakuvin ja toisaalta selitetään kuinka uhkaan on varauduttava sotaliittolaisin ja hankkimalla uusia aseita sekä olemalla solidaarisena mukana sotaliittolaisten kriiseissä. Onhan toisaalta saatava koko lystin maksajat ja tykinruoka. Eiväthän NATOttajien takana oleva eliitti, joka aikoo hyötyä tilanteesta, itse maksa eikä lähde rintamalle tapattamaan itseään.

Mutta tuon kaikenhan Villikari toki ymmärtää mutta ei vain julkisesti tunnusta sillä hän näyttää olevan ainakin henkisellä tasolla sitoutunut tuohon menoon ja sitä monissa kirjoituksissaan puolustanut.

Lopuksi Villikari kysyy onko Suomen "turvallisuuspoliittisen strategian suunnittelijat" epäonnistuneet tehtävissään. Vastaus: Minusta ovat sillä meidän on ajettu tilanteeseen jossa olemme mukana sotaosapuolessa joka itse julistaa naapurimme olevan sen vihollinen ja tuo naapuri tunnistaa olevansa uhattu.

Toisaalta voidaan tietysti myös ajatella, että noiden suunnittelijat tehtäviinsä laittaneet ajattelevat, että heidän etunsa onkin ajaa meidät mukaan tuollaiseen vastakkainasetteluun. Heidän kannaltaan tilanne on siis onnistunut vaikka vielä NATOn täysjäsenyyden kannalta n.s. vaiheessa. Mutta meidän tavallisten taatiaisten turvallisuuden kannalta se on epäonnistuminen ja hirvittävä virhe.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #86

Myyryläinen, olet omaksunut täydellisesti Venäjän agendan ajamisen. Kerro vielä rehellisesti käsityksesi siitä, tarkoittaako Suomen Armeijan toimintakyvyn kehittäminen

1. Uhkaa Venäjälle.

2. Varautumista puolustamaan aluettamme.

3. On tarpeetonta, vähentämällä puolustusta tai jopa ajamalla alas puolustusvoimat, pystymme parhaiten takaamaan alueemme koskemattomuuden ja itsenäisyytemme.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #87

Nyt Villikari heittäytyy todella typeräksi, typerämmäksi kuin oletettavasti onkaan. Hän tietänee vallan hyvin, että Suomen puolustuskyvyn kehittäminen ja varautuminen puolustamaan omaa aluettamme ei uhkaa ketään jollemme samaan aikaan mene mukaan sotilaallisiin ja poliittisiin liittoutumiin jotka jotakuta uhkaavat.

Hän tietää myös vallan hyvin, että armeijan alasajaminen ei takaa koskemattomuuttamme ja itsenäisyyttäämme. Niin mielelläni kuin näkisinkin pasifistina kaikki armeijat hävitettynä niin rupinen todellisuus ympärillämme ei sitä, ainakaan vielä pitkään aikaan, salli.

Sen sijaan armeijamme saattaminen m.m. "kauttakulkusopimuksin" y.m. kumppanuuksin osaksi sotaliittoumaa on vienyt meidät tilanteeseen jossa emme enää itsenäisesti voi päättää olemmeko mukana kansainvälisissä kriiseissä vai emme. Se ei enää ole itsenäisyyttä eikä oman alueemme puolustamista vaan menemistä mukaan kansainvälisen vastakkainasettelun yhteen osapuoleen joka aiheuttaa uhkan muille.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #88

Ei kysymys ollut siitä mitä Villikari tietää, vaan siitä, mitä mieltä Myyryläinen on.

Myyryläisen on ehkä mahdoton vastata suoraan noinkin yksinkertaisiin kysymyksiin.

Myyryläinen: ”Hän (Villikari) tietänee vallan hyvin, että Suomen puolustuskyvyn kehittäminen ja varautuminen puolustamaan omaa aluettamme ei uhkaa ketään jollemme samaan aikaan mene mukaan sotilaallisiin ja poliittisiin liittoutumiin jotka jotakuta uhkaavat."

Tämä on oiva esimerkki ”epäselkosuomesta”: ”Suomen puolustaminen ei uhkaa ketään, ellemme menee liittoutumiin jotka uhkaavat jotakuta”. HÄH, eikö Myyryläinen todella osaa kirjoittaa selvemmin mitä tarkoittaa, tuossa ei ole päätä eikä häntää.

Sirolaoppien mukaisesti Myyryläinen ryhtyy puhumaan kauttakulkusopimuksista ja itsenäisyyden menettämisestä, joiden hän uskoo olevan seurausta Suomen armeijan toimintakyvyn kehittämisestä???

Myyryläinen puhuu edelleen "sotaliittoutumasta" tarkoittaen kai Natoa. Hän ei siis vieläkään ole lukenut Naton perussopimuksen 1.artiklaa tai sitten ymmärtänyt sen tarkoittavan sotaan pyrkimistä kaikin mahdollisin keinoin, YK:n periaatteiden mukaisesti.

Rivien välistä saan kuitenkin vastauksen vaihtoehtoon no.3. Kyllä Myyryläinen kannattaisi alasajoa mutta ei näe sitä realistiseksi (miksi?).

Jäjelle jäi kaksi kysymystä. Veikkaan ettei Myyryläinen pysty niihinkään antamaan suoraa vastausta. Sen verran helpotan, että 1 ja 2 kohdat eivät välttämättä ole toisensa pois sulkevia.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #89

Villikari kysyy miksi en näe Suomen armeijan alasajoa realistisena. Hohhoijaa, itsestään selvä asia mutta vastataan kuitenkiin: Koska muitakaan armeijoita ei ole vielä ajettu alas. Realistisesti tätä rupista maailmaa katsoen Suomen yksipuolinen aseistariisunta ei aloita armeijoiden purkukierrettä. En tosin jättäytyisi ihan viimeistenkään joukkoon jos sellainen kierre joskus saataisi aikaan.

Sen sijaan olen mieltä, että turvallisuutemme tulee perustua hyvin ja rauhantahtoisesti ja -hakuisesti hoidettuun ulkopolitiikkaan sekä sitä tarvittaessa tukevaan omaan itsenäiseen puolustukseen ja vain puolustukseen joka mitoitetaan ja suunnataan nimen omaan omaa ja vain omaa puolustusta ajatellen. Se tarkoittaisi käytännössä sitä, että puolustuksen rakenne ja mitoitus pitäisi katsoa sen mukaan, että kun emme uskottavasti uhkaa ketään emmekä ole minkään kansainvälisenkään uhkan osa, riittää tänne hyökkäänmisen tekeminen sen verran kalliksi, että se kattaa täältä saatavissa olevan hyödyn.

Jos kirjoittamani oli "epäselkosuomea" Villikarille niin minun on valittaen todettava, ettei minulla ole paksumpaa rautalankaa josta hänelle vastauksia taivutta. Jos ymmärrys ei siihen riitä niin se ei sitten riitä, valitettavasti.

En kuitenkaan ole ihan vielä vakuuttunut etteikö Villikarin ymmärrys olisi riittänyt. Hänellä ei liene vain kanttia todeta omien argumenttiensa loppuneen ja siksii jatkaa tivaten vastauksia jotka on jo saanut ihan suomeksi.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #90

OK, hyväksyn että Myyryläinen kirjoittaa selkosuomea ja tarkoittaa, mitä kirjoittaa:

"Suomen puolustuskyvyn kehittäminen ja varautuminen puolustamaan omaa aluettamme ei uhkaa ketään

JOLLEMME

samaan aikaan mene mukaan sotilaallisiin ja poliittisiin liittoutumiin jotka jotakuta uhkaavat."

Siis menemällä mukaan noihin mainittuihin liittoutumiin, Suomen PUOLUSTAMINEN UHKAA jotakuta.

Selvääkin selvempää tekstiä: Liittoumaton puolustus ei ole uhka, liittoutunut puolustus on. Tämä on kuin suoraan Venäjän sotilasdoktriinista.

PS. Suomen Armeijan tarpeellisuus tuli myös selväksi. Vielä jatkokysymys, mikä naapurimaistamme on todennäköisin uhka turvallisuudellemme? Jos tämä on Myyryläisen mielestä itsestäänselvyys, ei tarvitse vastata. En myöskään kysy tätä siksi, etten sitä itse tietäisi, haluaisin vain Myyryläisenkin myöntävän itsestäänselvyyden.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #91

Huomasin toki Villikarin yrittävän halkoa hiuksia "puolustaminen" sanalla mutta kai hänkin ymmärtää, että puolustaminen ei ole enää meidän puolustamistamme jos olemme osa sotaliittoa vaan sen sotaliiton auttamista sen kaikissa kriiseissä ja vastakkainasetteluissa, myös sen agressioissa vaikka emme itse olisikaan olleet sellaista ajamassa.

Jos harjoitamme aidosti liittoutumatonta ja puolueetonta politiikkaa meidän turvallisuuteemme ei kohdistu uhkaa mistään suunnasta. Mehän emme itsenämme uhkaa enää ketään, emmehän? Senhän Villikarikin kai ymmärtää?

Toisaalta jos muodostaisimme n.s. "sotilaallisen tyhjiön" mahdollisia uhkia ovat sotaliitot ja niiden vastustajat. Tässä konkreettisessa tilanteessa NATO ja Venäjä.

Mitä taas tulee tilanteeseen jossa olisimme liittoutuneita niin uhkat löytyvät k.o. liittoutuman vihollisista joten ei kannata sellaisiin hakeutua, NATOonkaan joka itse on valinnut vastustajakseen Venäjän.

Meidän kannattaa siis toimia niin, että mitkään noista uhkaskenaarioista eivät toteudu, siis pysytellä uskottavasti kaikkien mahdolliosten sotaliittoutumien ulkopuolella, harjoittaa rauhantahtoista ja hakuista ulkopoliikkaa sekä ylläpitää riittävää omaa puolustusta jota ei ole mitenkään sotkettu muihin armeijoihin.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #92

Tässä Myyryläisen lapsellisuus taas paljastuu: "Jos harjoitamme aidosti liittoutumatonta ja puolueetonta politiikkaa meidän turvallisuuteemme ei kohdistu uhkaa mistään suunnasta. Mehän emme itsenämme uhkaa enää ketään, emmehän? Senhän Villikarikin kai ymmärtää?"

Suosittelen Myyryläiselle historian opiskelua. Johtuiko NL:n ja Saksan hyökkäys Puolaan, siitä, ettei Puola harjoittanut aidosti liittoutumatonta ja puolueetonta politiikkaa?

Kyllä minä tiedän mitä puolustusliiton jäsenyys merkitsee. Koska se on edelleen Myyryläiselle epäselvää, ehdotan, että Myyryläinen jatkaa kirjoittelua tästä aiheesta vasta sen jälkeen kun hän on lukenut (ja toivottavasti myös ymmärtänyt) Naton peruskirjan tekstin ja etenkin sen 1.artiklan, mistä käy ilmi järjestön tarkoitus.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #93

Näytämme olevan Villikarin kanssa perustavaa laatua olevalla tavalla erimieltä erilaisten sotaliittoutumien merkityksistä sekä monienkin historiallisten tapahtumien vertailtavuudesta meidän nykyiseen reaaliseen asemaamme ja siihen mikä se voisi olla.

Olen tutustunut NATOn peruskirjaan artikla artiklalta ja pyrin lukemaan myös sitä kriittisesti ottaen huomioon ketkä sen ovat kirjoittaneet ja mihin tarkoitukseen sekä miten kyseinen liittokunta on historiansa aikana toiminut.

Toivoisin kuitenkin, ettemme ala arvioimaan toistemme henkisiä ikiä.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #94

Kai se johtuu typeryydestäni, anteeksi. "Nyt Villikari heittäytyy todella typeräksi, typerämmäksi kuin oletettavasti onkaan."

Hyvä kun olet lukenut nuo puolustusliiton periaatteet. Se pitää muistaa, että jos joku organisaation jäsen ei toimi niiden periaatteiden mukaan omassa toiminnassaan, se ei tarkoita, etteivätkö organisaatio omassa toiminnassaan noudattaisi omia sääntöjään ja periaatteitaan. Jos organisaation jäsenet yhdessä päättävät, sääntöjä voidaan muuttaa.

Siten esimerkiksi YK:n ihmisoikeudet on hyvä ja kannatettava asia, vaikka Venäjä ei niitä noudatakaan, eikä niitä siksi kannata poistaa YK:n peruskirjasta.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #95

Eikö Villikari ymmärtänyt kirjoittamastani, että en pitänyt häntä itseään typeränä vaan hänen kirjoituksiaan typeränpänä kuin hän. Kuvasin hänen siis heittäytyvän eli tekeytyvän typeräksi. En tuossa siis ilmaisut hänen käsityskyvystään muuta kuin, että se on mielestäni on parempi kuin hänen kirjoituksistaan voisi päätellä.

Eiköhän tämä asia ole käsitelty ja erimielisyytemme todettu sellaiseksi, ettei se näillä kirjoituksella konseksukseksi tasoitu. Aiheetta siis enempään tästä asiasta ja tällä kertaa.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #96

Heheh, eikö Myyryläinen ymmärtänyt, etten minäkään häntä lapselliseksi ole nimittänyt, pelkästään hänen kirjoittamaansa ajatusta siitä, että puolueettomuus takaa rauhan.

Käyttäjän heikkironkko kuva
Heikki Rönkkö

Viime vuonna HS:n sivuilla Otavan grand old man Heikki Reenpään sanottiin käynneillään kustantamossa pelkällä olemuksellaan viitoittavan kustannustoimittajien töitä pitämään muistissa sotasyyllisyysoikeuskäyntien sanoman, mistä hänelle oli syntynyt elämänmittainen missio vierailtuaan toistuvasti nuorena miehenä tuomittujen luona Katajanokan vankilassa.

Jos olisin HS:n päätoimittaja joutuisin julkaisemaan pääkirjoitussivun yliönä mitä vain jos jutun allekirjoittaneeksi merkittäisiin Jyrki Katainen & Häkämies, tai Tarja Halonen jonkun naisen kanssa kv-naisurheilusta, tai Seppo Kääriäinen yhdessä Arto Satosen kanssa.

Kääriäinen näyttää lopulta vetäisseen herneen nenäänsä siirtyen Kirmalle kirjoittelemaan omia tarinoita. Minä olen tehnyt sitä jo monta vuotta.

Saulislovakiassa kirjailijat ahertavat juniorikielellä kustantajan pyytämää Salesta, Urhosta, sodasta, Marskista, Saulista ja Jennistä, kirjallisia hahmoja. Katajanokan vankila, sotasyyllisyysoikeus vai vääryys, kustantaja seniorimielellä

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset