Parasta, mitä voi saada kuulumatta Natoon

”Suomen ja Ruotsin sitoutuminen Naton rakenteisiin on huolestuttavaa… Nato saa vapaan pääsyn näiden maiden ilmatilaan ja aluevesille”.

Tällaisia tuskaili Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu heinäkuun loppupuolella, hieman Helsingin huippukokouksen jälkeen. (Käyttämäni käännös on peräisin turvallisuuspolitiikan bloggaajalta Ari Pesoselta)

Suomessa nosteltiin kulmakarvoja, ja puolustusministeriö oikoi venäläisministerin kommentteja. Sen mukaan Šoigu esittää virheellisesti, että Suomea ollaan vetämässä mukaan Natoon. 

”Natolla ei ole rajoittamatonta pääsyä Suomen aluevesille ja ilmatilaan, vaan valtion alusten ja ilma-alusten pääsy Suomen alueelle edellyttää lupaa lupaviranomaiselta eli Puolustusvoimilta”, ministeriö tiedotti.

Muutakin korjailtavaa vastatoimiin viitanneen Šoigun puheissa oli. Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) mukaan ”Helsingin hybridiosaamiskeskus näyttää muuntuneen Yhdysvaltoihin linkkautuneeksi kyberoperaatiokeskukseksi, mitä se ei todellakaan ole. Myös tämä toukokuussa Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain kesken allekirjoitettu kolmikantainen aiejulistus näyttää sekoittuneen jo vuonna 2014 allekirjoitettuun Naton isäntämaatukisopimukseen”.

Tämä ei ollut ensimmäinen eikä varmaan myöskään viimeinen kerta kuin korjauksia ulkomailla esitettyihin näkemyksiin tehdään. Myös heinäkuun 16. päivänä pidetyn Trump-Putin-tapaamisen yhteydessä Suomessa oli jouduttu selittämään ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaamme.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö paalutti tuolloin tiedotustilaisuudessa Suomen länteen eikä neutraalille vyöhykkeelle, kuten jotkut ulkomaiset tiedotusvälineet olivat Helsingin huipputapaamisen uutisoinnin yhteydessä tehneet. Näin raportoi Iltalehti.

Keskustelu Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan määrittelystä aktivoitui menneenä viikonloppuna, kun turpo-bloggaaja Ari Pesonen kirjoitti aiheesta oman tulkintansa otsikolla ”Presidentti Niinistön ilmoittamana Suomi on nyt sotilaallisesti liittoutunut”.

 

Tämän viikon turpo-keskustelulle on luonut otolliset puitteet myös Lauri Nurmen ja Matti Mörttisen Mäntyniemen herra -kirjan (Into) sekä Risto Uimosen Sauli Niinistö – tasavallan presidentti (WSOY) -kirjan ilmestyminen. Mäntyniemen herrassa kerrottiin Niinistön esimerkiksi puhuvan kulisseissa, että Suomella olisi ”tosiasialliset turvatakuut”.

Bloggaaja Pesonen viittasi omassa analyysissään presidentti Niinistön kommenttiin 16.7., jossa presidentti luetteli Suomen EU-jäsenyyden, Nato-kumppanuuden sekä puolustusyhteistyöjulistuksen Yhdysvaltain, Suomen ja Ruotsin välillä osoituksena siitä, että Suomi ei ole neutraali.

Tunnettua on, että olemme yhdessä EU:n kanssa asettaneet talouspakotteita Venäjälle, joka operoi keväällä 2014 Krimin valloituksen.

Pesonen luetteli pitkän listan suomalaisten huippupoliitikkojen lausumia, joissa nousi esiin heidän käyttämänsä sana liittoutumattomuus. Esimerkiksi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ovat puhuneet Suomen sotilaallisesta liittoutumattomuudesta, kun virallinen termi on sotilasliittoon kuulumaton.

Koska suomalaiset taplailevat terminologiassa, ei ole todellakaan kummallista, että näin käy ulkomailla. Kyse kun on myös sanoista, joille ei löydy suoria vastineita toisista kielistä.

 

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak sanoi tiistaina Uuden Suomen haastattelussa, että ”huomioiden, kenelle Niinistö puhui, se on voinut olla hyvin selvä, valikoitu viesti kansainväliselle medialle ja ehkä jopa, miksei taas kerran, suomalaisille, että emme ole neutraali ja tässä on kaikki nämä syyt. Se oli muistutus siitä, että Suomen turvallisuuspolitiikka ja ulkopolitiikka on oikeasti muuttunut”.

On selvää, että puhuminen Suomen sotilaallisesta liittoutumattomuudesta on erheellistä, mutta niin ikään puhuminen Suomen sotilaallisesta liittoutumisesta on hieman harhaanjohtavaa, koska sen yhdistää väkisinkin sotilasliittoon. Meillä on periaatteessa turvatakuut EU:n Lissabonin sopimuksen 42.7.-artiklan kautta, mutta ne ovat teoreettiset.

Olemme Salonius-Pasternakin sanoin joka tapauksessa ”militarily aligned”. Tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että olemme lukuisin sopimuksin sotilaallisesti suuntautuneita tai asemoituneita länteen. Joskin ilman todellisia turvatakuita, kuten entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen muistutti.

Se on kuitenkin parasta, mitä voi saada kuulumatta Natoon, johon kuuluvilla valtioilla turvatakuut kiistatta ovat.

Markku Huusko

Kirjoittaja on Uuden Suomen toimittaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu