Markku Huusko

Vieläkö Sauli Niinistö lähtisi kaupoille Venäjälle?

  • Presidentit Sauli Niinistö ja Vladimir Putin tapasivat kesäkuussa 2015 Moskovassa ja puhuivat voimaloista. EPA/All Over Press
    Presidentit Sauli Niinistö ja Vladimir Putin tapasivat kesäkuussa 2015 Moskovassa ja puhuivat voimaloista. EPA/All Over Press

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön lauantainen kyselytunti Ylen kanavalla oli monella tavalla mielenkiintoista kuunneltavaa.

Erityisen kiinnostava oli presidentin itsensä näkemys siitä, miten hän käytti asemaansa Fortumin vesivoimakauppojen ja Fennovoiman ydinvoimalan tapauksessa. Toki esillä oli myös esimerkiksi kilpailukykysopimus, jota hän oli ohjaamassa maaliin joulukuussa 2015 Mäntyniemessä järjestetyssä tapaamisessa, mutta ei siitä sen enempää tässä yhteydessä.

Presidentti Niinistö puhui tapauksista, koska Aamulehden journalistit Matti Mörttinen ja Lauri Nurmi olivat kaivaneet esiin aivan uutta tietoa Niinistön toimintatavoista politiikan syvän pään kuvioissa kirjassaan Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra (Into Kustannus).

Oli Niinistö kommentoinut kirjan poliittisesti kiinnostavimpia tietoja jonkin verran aiemminkin: ensin verkkokirjoituksessaan ja sitten Iltalehden haastattelussa. Mutta nyt asioista puhuttiin vielä enemmän niiden oikeilla nimillä.

 

Mörttisen ja Nurmen kirjan perusväittämä Fennovoiman tapauksessa on se, että Niinistö teki Sipilän hallitukselle ja Fortumille kesällä 2015 tiettäväksi sen, että Suomen ja Venäjän valtiolliset suhteet vahingoittuisivat, jos valtionyhtiö Fortum ei lähtisi mukaan venäläisten rahoittamaan Pyhäjoen ydinvoimalaan.

Lauri Nurmen kirjoittama lehtijuttu aiheesta oli otsikoitu Aamulehdessä suoraviivaisesti: Presidentti Niinistö komensi Fortumin Fennovoiman osakkaaksi, jotta ydinvoimalahanke toteutuisi.

Tuo otsikko tuntui ärsyttävän erityisen paljon presidenttiä, ilmeni lauantain kyselytunnilla.

”Se ei pidä paikkaansa. Sillä vedettiin koko media samaan matkaan ymmärrettävästikin”, Niinistö pohti radiossa.

Komentamisen hän siis kiistää, jossain esille nostetusta (ei kirjassa) painostamisesta puhumattakaan.

Kiistatonta on, että aiemmin Fennovoiman suhteen vastahakoinen Fortum lähti elokuussa 2015 mukaan osaomistajaksi ja pelasti suomalais-venäläisen hankkeen, joka oli kaatumassa liian vähäiseen kotimaiseen kiinnostukseen. Tätä analysoi erinomaisesti Iltalehden toimittaja Olli Ainola jo syksyllä 2015.

Lauantain radiohaastattelussa presidentti avasi asetelmaa, joskin itselleen ominaisen kryptisyyden säilyttäen. Yhtä kaikki, hän vahvisti olleensa Putinin kanssa keskusteluissa Fortumista ja viittasi tällä kerralla Fortumin hamuaman venäläisen vesivoiman lisäksi Fennovoimaan.

”Epäilemättä toin esiin Putinille myös siinä keskustelussa, että Fortumin osallisuus Fennovoimassa on tärkeää, ehkä heidän osaamisensa takia eniten”.

Toimittaja kysyi radiossa jatkokysymyksen: ”Ymmärsinkö oikein, että te otitte esiin Putinin suuntaan sen, että Fortumin olisi hyvä tulla osakkaaksi Fennovoimaan?”

”Ei, vaan, että Fortum asettaa ehdon Fennovoimaan tulolleen, että saa vesivoimaa”.

Näinhän ei sitten käynyt kuin osin, sillä vesivoimakaupat jäivät tekemättä. Niille ei tosin pitänyt olla ainakaan poliittista estettä, minkä presidentti Niinistö kertoi saaneensa presidentti Putinilta selville.

 

Tuli Niinistön suusta myös melkoisen yllättävä kommentti voimalakauppojen jatkoa ajatellen:

”En pitäisi siinä mielessä yhtään ihmeenä, vaikka sitä vesivoimakauppaa edelleen yritettäisiin hieroa”.

Uusi Suomi soitti asiasta tänään Fortumille, mutta sieltä ei presidentin heittoa luonnollisestikaan yksityiskohtaisesti kommentoitu.

”Vesivoima on meille strategisesti tärkeä ja kiinnostava, ja totta kai, jos uusia mahdollisuuksia avautuu Euroopassa tai muualla, niin olemme niistä kiinnostuneita. Venäjä ei tässä suhteessa ole mikään poikkeus”, Fortumista sanottiin.

Vieläköhän sieltä pyydettäisiin tasavallan presidenttiä naapurilta voimalakauppojen edellytyksiä tiedustelemaan ja jos pyydettäisiin, mahtaisiko presidentti ryhtyä puuhaan?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

"Mörttisen ja Nurmen kirjan perusväittämä Fennovoiman tapauksessa on se, että Niinistö teki Sipilän hallitukselle ja Fortumille kesällä 2015 tiettäväksi sen, että Suomen ja Venäjän valtiolliset suhteet vahingoittuisivat, jos valtionyhtiö Fortum ei lähtisi mukaan venäläisten rahoittamaan ydinvoimalaan."

En huomannut Niinistön myöntäneen tai kieltäneen sitä, etteikö hän olisi informoinut hallitusta ja Fortumia "Suomen ja Venäjän valtiollisten suhteiden vahingoittumisesta", mikäli Fortum ei lähtisi mukaan Fennovoima-hankkeeseen. Tuollainen paine ainakin Venäjän taholta on ollut kesällä 2015 päällä, enemmän tai vähemmän.

Jos Niinistö on toiminut tuollaisen ulkopoliittisen "Venäjä-uhan" viestinviejänä, niin voidaan puhua ilmiselvästä uus-suomettumisesta. Niinistön olisi ollut parasta pysyä täysin erillään koko Fortum-Gazprom-Fennovoima köydenvedosta. Pitkän päälle ko. hankkeesta seuraa tuskin mitään hyvää Suomelle.

Voidaan otaksua niinkin, että Suomen energiapolitiikassa sekä Nordstream- että Fennovoima-yhteistyöhankkeilla on laajempaa kantavuutta kuin on vielä tullut ilmi.

PS.
Vielä vastauksena blogin otsikkoon: tuskinpa hän lähtisi enää niille kaupoille.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Valitettavasti saattaa tosiaan käydä niin, että venäläisten kanssa tehtävät viattomankin näköiset bisnekset muuttuvat joksikin ihan muuksi. Kremlin politiikka kun on sen verran arvaamatonta.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

"Rosatomin ydinvoimahanke Pyhäjoella ei ole vain taloutta ja energiaa. Se on myös Venäjän suurvaltapolitiikkaa. Mark Galeottin sanoin: ”Venäjän silmissä hanke on voitto Venäjälle, ja tappio Suomelle”. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/02/19/kommentti...

On paljon yksittäisiä kansalaisia Suomessa ja jopa laajempia yhteiskunnallisia tahoja, jotka eivät alunperinkään näe Kreml-johtoisen "viraston" (Rosatom) kanssa tehtävää ydinvoimalan omistus- ja rakentamissopimusta viattomana bisneksenä. Mielellään sitä uskoisi poliitikkojen puheita ja hyssyttelyä, mutta aina se ei onnistu - edes oman maamme valtio-omisteisessa mediassa. Jopa Supolla on vaikeuksia pysyä poliitikkojen kanssa samassa ruodussa.

"Vaikka Supolla on konkreettista näyttöä venäläisen tiedustelun vaikuttamisyrityksistä, kansanedustajat eivät ilmeisesti halua uskoa siihen. Supo:n apulaispäällikkö Seppo Ruotsalainen toteaa MOT:lle: "Mikäli joku muu vieras valtio yrittää tiedustelullisin keinoin tai vaikuttamisen keinoin murentaa omaa demokraattista päätöksentekoa, niin tilanne ei voi olla niin."
MOT 19.2.2018 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/02/19/kommentti...

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Kysymys kuuluu: Kumman asialla Niinistö oli tuossa Fennovoima-sotkussa, Suomen vai Venäjän? "Asialla" selvästi oli!
On se kumma kun presidentti ei pysty kommunikoimaan tiedotusvälineiden kanssa niin, ettei aina tulisi tulkintaerimielisyyksiä. Jälkikäteistä selittelyä!? Tosin toimittajathan pyrkivät haastateltaviensa sanomisia tulkitsemaan sensaatiohakuisesti.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kyllä se on tosiaan hieman hankalaa meille toimittajillekin, kun jatkokysymystenkin jälkeen voi jäädä ihan valtavasti tulkinnanvaraa. Mietin vaan, kun hän esimerkikisi viestittää toisille poliittisille päättäjille, yritysjohtajille tai etujärjestöjen edustajille, että syntyykö vastaavia tilanteita.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Tämähän juuri onkin epäilyttävää! Esimerkiksi millaisia tulkinnanmahdollisuuksia Niinistö jättää vaikkapa Putinille epämääräisellä ulosannillaan.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Voisimmehan me valita presidenttimme, kuten saksalaiset. Presidenttimme ottaisi osaa vain edustuslounaisiin.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Ulkopoliittiset nyanssit voi jättää sivuun. Tärkeämpää on sirpaleinen Fennovoiman omistajarakenne yleensä: kaupallinen ydinvoima ei yksinkertaisesti ole houkutteleva sijoituskohde. Takaisinmaksuaika on mielettömän pitkä. Ydinvoiman on joko oltava kansallista tai sitten tarvittaisiin hidas siirtymä thorium -yksikköihin, jotka voisivat ehkä olla kaupallisia, mutta voivat jäädä yleistymättäkin.

Fennovoiman ongelmat luotaavat tietyllä tavalla kasvun rajoja. Kaikki ei ole mahdollista. Uusi kaupallinen ydinvoimala, putki Tallinnaan tai Tukholmaan, luotijuna Tre-Hki, monet näistä voivat olla mahdottomia. Kyseessä on ikävä julkinen muistutus yleensäkin. Emme ehkä saavuta kaikkea mitä haluaisimme. Emme yksin emmekä yhdessä.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Fortumilla on 5 miljardin sijoitukset Venäjällä. Nyt kun kansainvälinen kauppa hylkii Venäjän markkinoita ja valuuttaa, ovat valtioenimmistöisen Fortumin sijoitukset Venäjällä taloudellinen riski ja viimeaikaisten tapahtumien mukaan myös poliittinen.

Vahvistuksena taloudellisesta ja poliittisesta painostuksesta ovat Venäjällä puheet koventuneet Fortumia kohtaan ja Fortumin sijoitusten katsotaan olevan uhka Venäjälle. Julkisesti on vaadittu Fortumin investointien siirtämistä Kremlin haltuun. Näin tuskin tapahtuu, mutta venäläiseen tapaan sopivan uhkakuvan luominen pitää Suomen poliittiset päättäjät ja jopa presidentinkin sopivasti varuillaan ja myötämielisinä erilaisia mahdollisuuksia silmälläpitäen.

Venäjä ja Putin eivät ole kansainvälisä oikeuksia ja kauppalakeja juurikaan kunnioittaneet. Venäjällä ei edelleenkään suojella yksityistä omistusta lukuunottamatta Putinin lähipiirin tekemiä Venäjän kansan omaisuuden ryöstelyä sekä Kremlin harjoittamaa mielivaltaista kontrollia sekä kotimaisia että ulkomaisia yrityksiä kohtaan.

Venäjä on jo kusettanut Fortumin mukaan Fennovoimaan (Rosatom)!

Erittäin läpinäkyvää oli, että Fortum halusi yllättäen sijoittaa Fennovoiman! Ennakkoon Fortum ei nähnyt Fennovoimaan sijoittamisessa mitään Fortumille sopivaa synergiaa. Mikä käänsi Fortumin pään?

Fortumin nopean myönteisen päätöksen takana ryhtyä osakkaaksi Fennovoimaan ovat Fortumin 5 miljardin investointien turvaaminen Venäjällä ja presidentti Sauli Niinistön vaikuttaminen.

On selvää, että presidentti Niinistö ei ole Fortumin hallitusta eikä ministereitä painostanut, mutta viestin tuominen Putinilta ja Fortumin riskien ja Suomen ja Venäjän suhteiden analysointi on vertaansa vailla olevaa vaikuttamista presidentin taholta.

Fortumin ehtona lähteä mukaan Fennovoimaan oli sopimus vesivoiman järjestelyistä Venäjällä. Fortum neuvotteli yhdessä Fennovoiman ydinvoimalan toimittavan Rosatomin kanssa Karjalan alueellisen energiantuotantoyhtiön TGC-1:n 3 000 megawatin vesisähkön hankinnasta Gazpromilta.

Nyt nuo neuvottelut on haudattu ja Putin sai omansa luovuttamatta itse mitään.Neuvotteluja käydään edelleen, mutta Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmarkin mukaan kauppa ei näytä todennäköiseltä.

Siis lupauksia ja järjestelyjä luvattiin, jos Fortum lähtee osakkaaksi Fennovoimaan. Kun Fortum oli pistänyt nimet alle Rosatomin papereihin, vesivoimaneuvottelut vedettiin jäihin.

Kun presidentti Sauli Niinistö osaltaan oli ottanut Fennovoiman ja Fortumin asiaan näkemyksensä, ketään painostamatta, olisi kohtuullista hoitaa Fortumin osuus vesivoimasopimuksen loppuun saattamiseksi presidenttien Sauli Niinistön ja Vladimir Putin vaikuttamisen kautta. Vaikuttaminen on taitolaji.

Kaiketi odotetaan vielä sitä STUK hyväsyntää Rosatomin voimalalle. Ei kai siihen kukaan halua vaikuttaa !

Käyttäjän MikkoToivonen1 kuva
Mikko Toivonen

Olisin erittäin hämmästynyt ellei Niinistö presidenttinä olisi ymmärtänyt Venäjältä ostettavien investointtuotteiden kuten Atomivoimaloiden ja Energian kohtuullisen määrän ja valikoiman palvelevan myös turvallisuustakeina siksi että ei Venäjäkään niin hullu ole, että se lähtisi seikkailemaan tai edes pahemmin painostamaan maata johon se myy päätuotteitaan.
Jos voimme turvallisuutemme paranemisen lisäksi parantaa esimerkiksi heikkoa kotimaista energiatarjontaa ja ilmanpuhtautta ostamalla lisää ydinvoimaa ja kaasua, niin puolestani Niinistö voisi vaikka heti matkustaa Moskovaan shoppailemaan 2 uutta korvausvoimalaa Loviisaan Fortumille. Sekään ei vielä riittäisi maamme stabiilin ja puhtaan sähköntuotannon varmistamiseen tarvittavaan ylijäämään asti vaan ydinvoimaa tarvitaan Fennovoiman ja Loviisan uusimisen jälkeen vielä muutama Gigawatti lisää. Ehkä sitten jo kaupunkikelpoisina suolajäähdytteisinä reaktoreina tai moduulireaktoreina.
Varmaa on että jos niitä lisää tilaamme ja muutamme liikennettämme maakaasutoimiseksi niin turvassa olemme. No moduulireaktoreita ei Rosatomilla vielä ole mutta lautan päällä olevi pienreaktoreja sulasuolareaktorein on kuitenkin (Adm. Lomonosov)
Ehkäpä koko Suomen jussivetoinen energiapolitiikka missä metsämme ja suomme poltetaan karmein seurauksin saadaan kääntymään, jos Niinistö kävisi hiukan pukkimassa sekä poliitikkoja että energiateollisuutta ja tyrkkimässä aikaan tilan missä hallitus, ei eduskunta päättää tietyn kokoisen, sanotaan yli 1000 MW voimaloiden luvista ja paikallisemmat viranomaiset niistä kaupunkikelpoisista ja moduulivoimaloista sanotaan vaikka 340 MW asti jollin fast breeder Prismit mitkä polttavat entisen ydinjätteenkin tulisivat helpomman päätöksenteon ja valvonnan piiriin.
Stuk rinnalle olisi voitava olla mahdollista hakea paperi ja suunnitelmahyväksynti myös niiltä jotka hommat osaavat eli ranskalaisilta, japanilaisilat, korealaisilta ja sanotaanko canadalaisilta

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Presidentti Sauli Niinistön ongelma on sama kuin aikoinaan Mauno Koiviston: hän ei voi iskeä puheenjohtajan nuijaansa pöytään niin varovaisesti, ettei se tuntuisi moukariniskulta. Hän ei voi myöskään kuiskata niin hiljaa, ettei se kuulostaisi täällä kotimaassa rääkymiseltä.

Suomen presidentillä on suurella vaivalla hankittu mahdollisuus käydä keskusteluja naapurin yksinvaltiaan kanssa. Fortum teki vuosikymmenen alussa "ikuisen rauhan aikaan" suuria investointeja Venäjälle. Nyt epävakauden aikoina ne ovat käyneet riskipitoisiksi. Luonnollisesti asia huolestuttaa Fortumia ja myös Niinistöä. Oli täysin luonnollista, että presidentiltä toivottiin apua, kun hän keskusteli Kremlin valtiaan kanssa.

Jos Niinistö olisi kieltäytynyt ottamasta Putinin kanssa keskustellessaan esille Fortumin huolia, häntä moitittaisiin kovasydämiseksi. Nyt kun hän otti ne esille mutta ei saanut Putinin päätä kokonaan kääntymään, häntä moititaan heikoksi nyökyttelijäksi. Silloin unohdetaan, että Suomi on sentään pikkupoika idän karhun rinnalla.

Käyttäjän xphs kuva
Olli Rantanen

Vastahan Fortum sai päätökseen Uniper-kaupat, jotka sisältävät paljon venäläistä hiilivoimaa ja lisäksi velvoittavat valtio-omisteisen Fortumin tukemaan Nord-Stream 2 hanketta.
Ilmeisesti Venäjää pidetään edelleen siis turvallisena sijoituskohteena. Ja NS2 myös hyvänä hankkeena.

Käyttäjän TimoVirtanen11 kuva
Timo Virtanen

Turha sitä on saivarrella. Tuo ydinvoimala on tarpeellinen. Tuulimyllyt vain täydentävät sähkön tuotantoa. Toivottavasti Fortum saa ostettua ne vesivoimalat. Lienee hinnasta kiinni ? Niitten kunto ei liene parhaasta päästä. Mutta Fortum olisi niille hyvä omistaja. Hoitaisi kyllä ne ajanmukaisiksi.

Käyttäjän TimoVirtanen11 kuva
Timo Virtanen

Turha sitä on saivarrella. Tuo ydinvoimala on tarpeellinen. Tuulimyllyt vain täydentävät sähkön tuotantoa. Toivottavasti Fortum saa ostettua ne vesivoimalat. Lienee hinnasta kiinni ? Niitten kunto ei liene parhaasta päästä. Mutta Fortum olisi niille hyvä omistaja. Hoitaisi kyllä ne ajanmukaisiksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset