Ostan sähköauton heti kun minulla on varaa uuteen
Perheemme ajelee tällä hetkellä pari vuotta vanhalla pikkuautolla, jonka hankintahinta oli selvästi alle 20 000 euroa.
Katsomme, että sellaiseen meillä on varaa – tai sellaisen rahamäärän haluamme ja pystymme panostamaan yksityisautoiluun.
Olen sen verran vakuuttunut kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin johtopäätöksistä, että jo seuraavan auton pitäisi olla sähköauto. Kyse on enää hinnasta.
Verkosta löytyi kiinnostava MTV Uutisten juttu, jossa kerrottiin myynnissä olevista täyssähköautoista. Teslat ja Jaguarit sivuutin, mutta esimerkiksi Renaultilta ja Nissanilta löytyi kansanmalleja 30 000–35 000 euron maailmasta.
On toki myös sähkö-Smarteja, joiden hinnat alkavat kakkosella, mutta ne näyttävät tarpeisiimme liian pieniltä.
Ei tilanne ole kuitenkaan mahdoton. Kun mukaan lasketaan valtion tarjoama 2 000 euron hankintatuki täyssähköisen auton hankintaan, on välimatka 20 000 euron budjettirajoitteeseemme enää pienimmillään kymppitonni.
Kun hinnat laskevat, ja pidämme nykyistä autoamme vielä esimerkiksi viisi vuotta, on seuraava automme ehkä sähköauto. Aina parempi tietysti, jos mitään valtiontukiaisia ei hintariman alitukseen tarvittaisi.
Lainsäädäntö ja markkinatalous hoitavat sen, että polttomoottorit syrjäytyvät vähin erin yksityisautoilussa. Niin tapahtuu maailmalla jo julkisessa liikenteessä.
Yhdysvalloissa Kalifornian osavaltiossa päätettiin viime viikolla, että julkisten linjojen operointiin saa hankkia vuodesta 2029 alkaen vain sähköllä käyviä linja-autoja.
Kalifornia ei ole suinkaan tässä edelläkävijä. Sellainen löytyy Kiinasta, missä yli kymmenen miljoonan asukkaan Shenzhenin kaupungin bussiliikenne toimii jo nyt sähköllä käyvin moottorein. Kohta toimivat myös taksit.
Helsinki tulee kaukana perässä, vaikka on HSL täällä jo testivaiheeseen päässyt.
Peräpeiliin tuijottavilla poliitikoilla on suuri houkutus kosiskella kansan syviä rivejä morkkaamalla sähköautotavoitteita. Polttomoottoriäijät ovat äänekkäitä.
Rohkeammat poliitikot voivat katsoa asiaa toisin muistuttamalla, että Suomi voi hyötyä maailman autoilun muuttumisesta sähköiseksi. Täältä kun löytyy akkuihin tarvittavaa kobolttia, mikä voisi edesauttaa myös akkutehtaan tai vaikka useammankin pystyttämistä.
Sähköautoilun ympäristöystävällisyyttä taas tukee tuulivoimatuotannon muuttuminen markkinaehtoiseksi ja aurinkosähköteknologian kehittyminen. Eikä lisäydinvoimakaan pahitteeksi ole.
Kirjoitus on julkaistu kolumnina Kauppalehdessä 18.12.2018. Tästä blogiversiosta löytyvät linkit lähteisiin.
Tämä kirjoitus saa kannatusta ainakin minulta. Voi mielestäni rauhassa tarkastella tilannetta viisi vuotta, taloudellinen tilanne, hintakehitys jne. huomioiden.
Pohjoismaissa sähkö on jo ympäristöystävällistä lukuunottamatta tuulivoimaa, joka tuntuu olevan vielä ympäristöystävällisyyden nimissä, vaikka on kaukana siitä, melu, lintusilppuri, lepakot…
Ilmoita asiaton viesti
Jos aloittaja asuisit ruutukaavan ulkopuolella, kaukana lähiöistä; tuskin täyssähköautoa ajattelisit, ainakaan minä en.
Meillä on bikaasulaitos seudulla, siksi ajan biokaasulla, bensiini varalla, 79€/kk ja tankata saa 180 kg saakka samalla maksulla.
Ilmoita asiaton viesti
Asun pikkukaupungissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kuljen Helsinkiin töihin linja-autolla, koska se on kätevää. Päivittäin katselen ikkunasta yksityisautojonoja, joita bussikaistoja pitkin ohittelemme. On bussilla töihin matkustaminen myös yksityisautoilua ympäristöystävällisempää.
Jos asuisin haja-asutusalueella, missä myös olen asunut, voisin hyvinkin ajaa täyssähköautolla (jollaisen vielä hankin) lähimmälle linja-autopysäkille tai rautatieasemalle.
Ilmoita asiaton viesti
Monella työpaikka on mutkan takana, ja työpäivän mitta kasvaa helposti selvästi ja tulee haastavaksi ilman omaa autoa. Lisäksi viedään lapsia hoitoon, harrastuksiin, tai mennään omiin harrastuksiin, käydään kaupassa ym.
Moni matka on oikeasti vaikea tehdä julkisilla. Jopa niillä joilla matka suhteellisen hyvin sopii joukkoliikennereitille täytyisi helposti lähteä 1-2 tuntia aiemmin, ainakin parin kasvukeskuksen ulkopuolella. Pk-seudun ja ehkä jonkun Tampereen ulkopuolella homma käy helposti ihan mahdottomaksi.
Se mikä sopii ja voi toteutua itsellä ei välttämättä sovi tai ole ylipäänsä mahdollista kaikille.
Ilmoita asiaton viesti
Minä seurailen jatkuvasti sähköautojen kehitystä ja tietysti hintoja. Täytyy sanoa, että kovasti kiinnostaa ja tekisi mieli jo hankkia, mutta todella se hinta on vielä meikänkin budjettiin liian kallis, vielä. Kaasuauto olisi myöskin kiinnostava ja ilmeisesti edullisempi kuin sähköauto, mutta tankkauspisteitä ainakin täällä Oulun seuduilla kovin harvassa. Taitanee olla vain yksi tuolla Oulun jäteasemalla Ruskossa. Mutta kun jakelupisteitä tulisi lisää, niin tiedä vaikka sitä huristelisi kaasulla joskus…
Ilmoita asiaton viesti
Sama on kiinnostuksen kohde:) Ei kaasuautokaan mahdottomalta ajatukselta tunnu, mutta itse ajattelin mennä suoraan täyssähköön, kun autojen hankintahinnat vähän laskevat. Latauksen saa kotiin asennusten kanssa 50 euron kuukausiveloituksella, olen ainakin yhden toimijan osalta havainnut. 600 euroa vuodessa ”polttoaineesta” ei tunnu pahalta. Sillä pitäisi ajaa pitkälle yli kymmenen tuhatta kilometriä.
Ilmoita asiaton viesti
Sähköauto voi olla toimiva peli Helsingin seudulla perheelle, jolla ei ole kovin paljon pitkiä toistuvia ajoja tai myyntityöajoja j.n.e. Kyllä se silti hankalammaksi elämisen alussa tekee, paljon pitäisi vielä latauspisterintamalla petrausta tapahtua ennen kuin käyttövarmuus ja helppous olisi polttomoottoriautoon verrattavissa.
Mutta kokonaisuutena ottaen autot ovat edelleen Suomessa liian kalliita verrattuna muihin länsieurooppalaisiin maihin ja siihen kuinka välttämätön auto on suomalaiselle kansalaiselle. Mainitsemasi 35.000 € on melko lailla keskivertopalkansaajan bruttopalkka vuodessa ja auto on finanssipoliittisesti huono sijoitus. Se menettää arvoaan vauhdilla heti, kun se autokaupan ovesta ulos ajetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Omiin tarpeisiini riittäisi se, että yhdellä latauksella ajaa sellaiset 200-300 kilometriä. Tekniikka menee kuitenkin eteenpäin ja uskon, että jonkun vuoden päästä 500 kilometriä per täyteen ladattu akku on ihan normaalia.
Aivan, 35 000€ on vielä liikaa. Odotellaan, kun markkinoille tulee sellaisia 20 000 €:n kansanautoja.
Ilmoita asiaton viesti
Sähköautoa voisi harkita siinä vaiheessa kun latauksella pääsee n. 1000 km.
Menisi omalta osalta melko haastavaksi ajella useita kertoja vuodessa etelästä pohjoiseen vaellusreissuille, ellei tekniikka nykyisestä kehity huomattavasti. Nyky dieselilläni ajaa yhdellä tankilla 1500 km kulutuksen ollessa maantieajossa n. 4 litraa satasella. Joten toistaiseksi en edes harkitse sähköauton ostoa, koska ei ole yhtään järkevää syytä vaihtaa.
Ilmoita asiaton viesti
Oleellisempaa on se latauksen kesto ja latauspisteiden löytyminen teiden varrelta yhtä taajaan kuin nykyinen huoltoasemaverkosto. Vaikka niitä pisteitä olisikin riittävästi, niin ainakaan nykyään ei sähkön ”tankkaaminen” käy minuutissa.
Ilmoita asiaton viesti
Sähköauto on merkittävä ilmanlaadun parantaja taajamissa ja suurkaupungeissa. Sähköauton kokonaisvaikutukset ympäristölle ovat kuitenkin vielä jossain määrin avoin kysymys.
Jos asuisin Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla olisin jo jonkin aikaa ajellut täyssähköautolla. Täällä Orimattilassa ja nykyisessä työssäni joutunen vielä pitkään turvautumaan dieseliin, ehkä jopa niin pitkään että havaitsemme dieselauton kaikkein vähäpäästöisimmäksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ovat vielä vähän turhan kalliita nuo täyssähköautot, mutta vielä ne halpenevat. Itse en jaksa uskoa, että polttomoottoriautoilla ajelu mitenkään muuttuu sähköautoja ympäristöystävällisemmäksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Bosch cuts diesel NOx emissions by almost 90 per cent with new technology. Here’s everything you need to know”
https://www.autoexpress.co.uk/car-news/103331/new-…
Luulenpa, että dieselit ja kaasuautot pysyvät sähköauton rinnalla ja edellä mahdollisesti isommissa ajoneuvoissa vielä kun biodiesel ja biokaasu tulevat laajemmin jakeluun.
Ilmoita asiaton viesti
Tapahtuu kehitystä, akkuteknologia on vielä kehityksen alla, kts. linkki.
https://www.technologyreview.com/s/401188/zinc-air…
”Zinc-air cells work like conventional batteries in that they generate electrical power from chemical reactions. But instead of packing the necessary ingredients inside the cell, zinc-air batteries get one of their main reactants-oxygen-from the outside air. Oxygen molecules enter the cell through tiny holes in the top and then come into contact with a positively charged electrode (cathode) made of porous carbon. Water and other molecules already present in the pores of the electrode react with the oxygen to produce hydroxyl. These molecules, and other preexisting hydroxyls, migrate through an air separator to a negatively charged electrode (anode) that consists of a zinc gel. The hydroxyls bond to a zinc molecule to form zincate, which immediately splits into two hydroxyls, a water molecule and zinc oxide, and releases two electrons that travel through a circuit to power a device-usually a cell phone or hearing aid.”
Ilmoita asiaton viesti
Totta. Osin syynä on se että sähköautoja on ryhdytty markkinoimaan varakkaille. Siis suurina ja nopeina autoina. Taitaa täysssähköautoista Nissan NV200 olla edullisimmasta päästä, mutta sekin on suuri tila-auto ja maksaa yli 40 000.
Ympäristöystävällisyys on iso kokonaisuus, eikä sitä pidä tarkastella vain auton energiatalouden ja päästöjen kannalta.
Epäilemättä ns. pitkässä juoksussa aurinko on se josta energian keräämme. Missä muodossa se energia siirtyy autoon niin siitä ei vielä täyttä varmuutta ole.
Ilmoita asiaton viesti
Pari vuotta ollut Mitsu Phev ladattava hybridi. Kun mersu esittelee ensi vuonna täyssähkömaasturin, käyn tsekkaamassa. Täyssähköllä pitäisi päästä kesät talvet 400-500 km niin sillä pärjää huoletta joka paikassa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei joka paikassa. Joka paikka on aika suhteellinen käsite.
Ilmoita asiaton viesti
Hehheh, ehkä ei ihan kaikkialla.
Ilmoita asiaton viesti
tämän uutisen mukaan:
Diplomi-insinööri Antti Rauhalan laskelmien mukaan sähköauton moottori tarjoaa alle puolet voimalasta lähteneestä tehosta.
Keskiverto sähköauto kuluttaa varovaisessa ajossa vajaat 14 kilowattia sadan kilometrin matkalla. Hävikin vuoksi se vastaa voimalassa kuitenkin 29 kilowattia.
Muitakin heikkouksia löytyy…
https://www.verkkouutiset.fi/tt-naita-sahkoauton-h…
Ilmoita asiaton viesti
Myös polttomoottoriautojen osalta pitäisi auton päästöjen lisäksi huomioida öljyn tuotannon, kuljetuksen, jalostuksen ja jakelun aiheuttamat päästöt. Lisäksi autolle ilmoitetut päästöt perustuvat sille ilmoitettuun polttoainekulutukseen, jotka tunnetusti ovat niin alhaiset, että yksikään kuljettaja ei niitä saavuta. Nämä seikat kun huomioidaan voidaan todeta, että polttomoottoriauton todelliset päästöt ovat kaksinkertaiset sen normipäästöihin verrattuna.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa on muistettava, että voimala tarjoaa sähkönä alle puolet sinne syötetystä energiasta (pl vesivoima).
Voimalaan on siis syötettävä polttoainetta esim 60-70 kWh tuon 14 kWh ajoa varten. Tuo on asia joka aika tarkoituksella aina unohdetaan.
Todennäköisesti se muistetaan sitten kun sähköautoja on niin paljon, että niitä voidaan alkaa kunnolla verottaa. Silloin pahoiksi saasteeksi aletaan luokitella myös hiukkaset, joita sähköauton suurempi massa tuottaa paljon enemmän (rengas-asfaltti-peräiset). Sitten taas verot nousevat.
Ilmoita asiaton viesti
Ei sitä ole unohdettu. Samanaikaisesti liikenteen sähköistämisen kanssa pitää polttamiseen perustuvasta sähköntuotannosta luopua.
Vaikkapa Puolassa sähkö- ja polttomoottoriautojen päästöt ovat samalla tasolla, mutta ongelman syy on Puolan energiajärjestelmässä, ei sähköautoissa.
Ilmoita asiaton viesti
Yhtälöstä tekee ongelmallisen se, että samaan aikaan sähkönkulutusta pitäisi kasvattaa ja sähköntuotantoa joltain osin vähentää.
Tuon sijasta kannattaisi ensin yrittää tehdä puhdasta sähköä tasaisesti vuoden ympäri ja jos se onnistuu, sitten siirtyä käyttämään enemmän sähköistä liikennettä. Nyt ollaan menossa ns p edellä puuhun lisäämällä ensin sähkönkäyttöä ilman kapasiteettia.
Se tulee johtamaan vain suurempaan määrään ”säätövoimaa” eli lisää fossiilisten ja muiden poltettavien aineiden käyttöä sähköntuotannossa. Helsingissä tosin tilanne on siinä suhteessa onnellinen, ettei osuutta voi paljoa enää kasvattaa kun se on jo valmiiksi lähellä 100%.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikkapa Suomessa sähkö on jo hyvin puhdasta.
Sähköauton latauksessa kulutusjousto on helppoa toteuttaa.
Ilmoita asiaton viesti
Muitakin seikkoja:
– Neste kuten polttoneste on kokoonpuristumatonta ja täten sen energiatiheys kertaluokkia suurempi kuin akuissa. Polttonestettä saa jerrykannuun vaikka kesämökille ja suhteellisen hyvin siellä säilyy. Akut jos pääsee loppumaan niin täytyykö rukoilla auringonpaisteista päivää, että saa aurinkokennoista sähköä.
– sähköauton jälleenmyyntiarvo on vielä hieman arvoitus. Toteavat, että akku pitäisi vaihtaa noin 4 vuoden välein (riippuu varmasti ajokilometreistä) ja käsittääkseni tuhansien eurojen homma. Murphyn lakien mukaan akku saattaa kulahtaa nopeamminkin.
https://www.talouselama.fi/uutiset/kaytetyn-teslan…
Ilmoita asiaton viesti
Saahan sen lisäakunkin kesämökille suhteellisen helposti vai mitä? Oikeissa olosuhteissa varaustakin säilyy kesän yli helposti. Ja kuinka yleinen ongelma tuo edes on? Monilla on myös aggregaatti tai jopa verkkovirta kesämökillä.
”Toteavat, että akku pitäisi vaihtaa noin 4 vuoden välein (riippuu varmasti ajokilometreistä) ja käsittääkseni tuhansien eurojen homma.”
Kuka toteaa? Sähköauton valmistajat ainakin antavat melko järjestelmällisesti 8 vuoden takuun akulle (tuplat esittämästäsi vaihtoajasta) ja Teslan simulointien mukaan 800 000 km ajon jälkeenkin akussa on vielä 80% kapasiteetista, kyllä sitä melkoinen rautaperse saa olla jos 4 vuoteen saa akkunsa tuhottua. Muilla valmistajilla ei välttämättä olekaan yhtä hyviä akkuja, mutta nekin tarjoavat takuun akuilleen. (https://electrek.co/2016/11/01/tesla-battery-degra…)
Ja tämän ketjun dippa-inssin laskelmiin: niitä on kritisoitu melko kovasti alkuperäisen T&T-jutun kommenteissa lähdeviittein mitä olen itsekin täällä sähköautokeskusteluissa viljellyt, joten sieltä voi lukea tarkemmin.(https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/sah…)
Sähköautoilu ei ole co2-päästöjen kannalta kannattavaa vain jos lähemmäs 100% energiasta tuotetaan hiiltä polttamalla. Maakaasu, ydinvoima, vesivoima yms. käyttö sähköntuotannossa laskee heti sähköautoilun hiilijalanjälkeä. Tästä linkistä pääsee tekemään vertailua USA:n osavaltioiden energiamixeistä ja miten energiantuotanto vaikuttaa sähköauton vuosittaisiin päästöihin https://afdc.energy.gov/vehicles/electric_emission…
Ilmoita asiaton viesti
Muistetaan että sähköautoilu ei ole ekoteko. Akut on ongelma.
Uudet sähkönjakelupisteiden rakentaminen saastuttaa myös ja millä tuotetaan sähkö ja riittääkö sähköntuotanto, jos kaikki olisi sähköautoja?
Sähköauto ei ole edes ympäristöystävällinen!
Viisi syytä siihen, miksi akun valmistus pilaa sähköauton ympäristöystävällisen maineen
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/484381c5-53…
Ilmoita asiaton viesti
On se nähdäkseni ekoteko ilmaston kannalta. Toki sähkö pitää kaikkialla tuottaa nykyistä ympäristöystävällisemmin. Me Suomessa olemme melko fiksuja, koska sähköstä noin neljännes tehdään vesivoimalla, kolmannes ydinvoimalla ja esimerkiksi tuulella viitisen prosenttia: https://energia.fi/perustietoa_energia-alasta/ener…
Ilmoita asiaton viesti
Ikävä kyllä Markku ilmastoystävällisyydstä ei ole mitään takeita. Yksinkertaistettu, mutta hyvin kuvaa antava artikkeli TM:stä https://tekniikanmaailma.fi/lehti/23b-2018/sahkoau…
On täysin kiinni sähköverkon puhtaudesta, onko sähköauto ympäristöystävällisempi. Norjan sähköjen päästöillä kyllä, mutta Saksan tai Puolan päästöillä todennäköisimmin ei ole. Ensin pitäisi siis pudistaa se sähköntuotanto. Meilläkin todellinen säätövoima tällä hetkellä on Viron palava kivi, siis pahin mahdollinen. Ja lisäämällä vaikkapa tuulivoimaa lisäämme myös tarvetta säädellä vaihtelua tuolla Virolaisella ekokatastrofilla. Vain tasaisesti vähäpäästöinen tuotanto takaa että sähköautokin tankkaa vihreää.
Ja pitää muistaa, että muitakin vaihtoehtoja on. Esimerkiksi Biokaasu ja Vety, joihin myös on tarjolla autoja kaupallisesti. Raskaan liikenteen päästöihin ratkaisu todennäköisesti on biokaasu- tai vety-hybridi, jolloin saadaan sekä toimintamatka kohdilleen, että vältettyä liian painavan akun viemä kuljetuskapasiteetin väheneminen. Toki vain os Vety on tehty ympäristöystävällisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä siitä ilmastoystävällisyydestä on paljonkin takeita mm. elinkaaritutkimuksissa, joissa elinkaaren co2-päästöt ovat puolet bensiiniauton elinkaaresta.
Sähköverkon ”puhtauden” vaikutusta sähköautoilun ilmastoystävällisyyteen voi vertailla täällä: https://afdc.energy.gov/vehicles/electric_emission…
Suomessa n. 10 % käyttösähköstä on tuotettu hiilellä joten sähköautoilun hiilijalanjälki jää kyllä melko pieneksi täälläkin bensiiniin verrattuna.
https://energia.fi/perustietoa_energia-alasta/ener…
Ilmoita asiaton viesti
Vanhasen ( kesk ) II-hallituksen elinkeinoministeri Pekkarisen ( kesk ) ja työministeri Cronbergin rakentama Tuulimyllytukiaiset I ( tuulisähkön syöttötariffi ) tulee sähkön markkinahinnasta riippuen maksamaan julkiselle sektorille 12 vuoden aikana 3 500 – 4 000 miljoonaa euroa ( tänä vuonna julkista rahaa 248,5 miljoonaa ja ensivuodelle esitetty 231,9 miljoonaa).
Sipilän ( kesk ) hallituksen TEM ministereiden Tiilikainen ( kesk ) ja Lintilä ( kesk ) rakentama Tuulimyllytukiaiset II ( uusiutuvan energian tuotannon tukiaisten kustannukseksi on arvioitu olevan ”vain” 1 000 miljoonaa eueroa. Tuulimyllytukiaiset II:n esitys meni tänä vuonna taas eduskunnalta läpihuutojuttuna lävitse.
Tukea julkisista varoista tuulisähköfirmoille tyrkytetään vaikka samaan aikaan todistellaan tuulisähkön olevan jo ”kilpailukykyistä”. Ja joku puhui hallituksen suunnasta, että yritystukiaisia ja julkisia menoja tulisi leikata.
Samaan aikaan meillä ei saada valtakunnallisita raideliikennestrategiaa aikaiseksi. Rataverkon rakentaminen on ollut kuin paikkaa paikan päälle sinne tänne. Rataverkon kehittämisessä näyttää painava enemmän alueelliset ja jopa paikalliset intohimot, sen sijaan että Suomen rataverkko nähtäisiin kokonaisuutena. Junat kun kulkee sähköllä ja Suomessa 80 % sähköstä tuotetaan hiilidioksidineutraalisti.
90-luvulla ja 2000 -luvun alussa rekkoja ja niiden perävaunuja kuljetettiin junissa Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä. Sitten tämä kuljetusmuoto lopetettiin, kun junat eivät pysyneet aikatauluissa. Logistiikka on näinä aikoina minuuttipeliä, myöhästtymisiä ei sallita eikä laivat odota satamissa myöhästyvää junaa.
Asiaa konkreettisesti valaiseva linkki ohessa:
https://www.ammattilehti.fi/uutiset.html?a11800=7104
Lähde: Metsäalan ammattilehti, 07.11.2013 8:02, VR on ajautunut noidankehään pitkän matkan rekka-juna-palveluissa.
Että kun meillä Suomessa on ollut jo käytössä diesel-rekkojen päästöjä vähentävä toimintamalli, niin se on ajettu alas ja tilalle kehitellää LVM:ssä mitä utopistisimpia, teknisesti täysin protasteella olevia ja tuotteistamattomia sekä kalliita vaihtoehtoja. Nyt sitten kaikki rekat jauhavat 4 -tietä loppuun 500 – 600 hv diesel-moottoreiden pakoputket punaisina muun liikenteen seassa kesät ja erityisesti pimeät ja liukkaat talvet.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoinen perustelu tuo ”ei ole varaa”. Käytän sitä usein itsekin!
Täyssähköauto, 40 000 euroa: siihen minulla ei ole varaa. Ostan kahden tonnin bensapelin käytettyjen torilta.
Parikiloinen maukas savulohi suoraan tuottajalta folioon pakattuna, 35 euroa: ei tuollaiseen ole varaa. Haen marketista einesmaksalaatikon yhdellä eurolla.
Mutta jos minulla on kaksituhatta euroa autoon, mikseivät rahani riittäisi muutaman kympin loheen?
Ilmoita asiaton viesti
Se johtuu siitä, että ostat ruokaa joka päivä, mutta auton vain kerran viidessä vuodessa. Tuon 2000€ voit siten jakaa noin kahdella tuhannella ja päätyä kuluun yksi euro per päivä.
Ilmoita asiaton viesti
”Yks hullu kyssyy enemmä ko kymmene viisasta ehtii vastata”, joten jätän lisätiedustelut esittämättä.
”Olla varaa” -aiheeseen liittyvät esimerkiksi kehitysapukysymykset…
Ilmoita asiaton viesti
Meitä on aikoinaan kehotettu asumisen osalta suoraan sähkölämmitykseen. Autoilun kohdalla diesel-autoilua on pidetty suositeltavana. Nyt puhutaan sähköautoilun puolesta. Miksi uskoa nyt?
Jään odottamaan lisäselvityksiä sähköautoilun ympäristöystävällisyydestä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä sitä sähköautoilun ympäristöystävällisyydestä on selvityksiä tehty jos niitä vain viitsii etsiä ja lukea. Oliko sähkölämmitykseen ja diesel-autoiluun siirtyminen niin kammottavia kokemuksia että on saanut varovaiseksi?
Ilmoita asiaton viesti
Sepä siinä juuri on, kun en ole löytänyt niistä ympäristöystävällisyyttä, kun koko kaari huomioidaan. Lisäksi tuotettu sähkö on arvailujen varassa tulevaisuuden osalta.
Ilmoita asiaton viesti
Sähköautojen osalta tosiasia on se, että ne alkavat vasta yleistymään, kun niitä saa käytettyinä alle kymppitonnilla.
Uusia autoja ostetaan Suomessa vuosittain noin 100-120 000 kappaletta. Niistä yrityskäyttöön menee reilu kolmannes. Loput yksityisille markkinoille. Näistä yksityisten ostamista ajoneuvoista pitkälti yli puolet sijoittuu hintaluokkaan 15 000-25 000 euroa.
Tähän kategoriaan ei mahdu tällä hetkellä yksikään sähköauto.
Huuskon mainitsemat Nissan Leaf ja Renault ovat sähköautoiksi halpoja siksi, että niiden akkukapasiteetista on tingitty. Ajomatka jää näin ollen melkoisen lyhyeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Nissan Leaf ja Renault Zoe kulkevat ilman viileydestä riippuen yhdellä latauksella 200-300 kilometriä, lupaavat. Minulle tuo jo riittäisi, jos vain hinnat olisivat kohdillaan.
Jännä nähdä, koska noita 30 000 – 40 000 euron autoja alkaa saada käytettynä alle kahdellakymmenellä tonnilla tai jopa kymppitonnilla. Mikä on esimerkiksi kolmen vuoden päästä, vuoden 2021 lopulla, hinta kolme-neljä vuotta vanhalle pienelle täyssähköautolle?
Ilmoita asiaton viesti
Ihmettelin toisaalla keitä ovat ne henkilöt, jotka ostaisivat käytetyn sähköauton? No näköjään ainakin Huusko (harkitsee). Sehän on vähän niin kuin nyt ostaisi halvan metallikehikon ja marssisi ”Biltemaan” ostamaan toisen kiertoon laittaman käytetyn akun. Oletko muuten miettinyt, mitä tulee maksamaan sekä rahassa että energiankulutuksessa näiden 10 vuodessa loppuun ajettujen akkujen kierrätys ja hävittäminen?
Joku täällä jo mainitsikin, että Shenzhenin bussit kulkevat pitkälti kivihiilellä tuotetulla sähköllä. Kaupunki sijaitsee Hong Kongin vieressä, lämpötila ei koko vuonna laske pakkasen puolelle. Siinä on aika paljon eroa Suomen vastaavaan. Ekologista..?
Ja lopuksi; kiinalaiset omistavat jo ”kaikki” maametallit. Näinköhän lännessä on valmiuksia antaa autonavaimet yksin Kiinan käsiin?
Ilmoita asiaton viesti
Saattaa olla että edustan aika harvinaista autoilijatyyppiä, mutta kun sellainen nyt kuitenkin olen niin näen hyvin suurina ongelmina vielä toistaiseksi – ja uskoakseni aika pitkään – toimintasäteiden lyhyydet, latauspaikkojen puuttumiset ja latauksen hitauden.
Myös kaupungeissa kerrostaloasukkaille lataus tulee olemaan iso ongelma, pitkään. Omakotitalossa ja rivitalossa asuva kyllä saa melko helposti järjestettyä autolleen latauksen.
Toimintasäteitä sähköautoilla on kaksi, ilmoitettu ja todellinen. Niiden erolla ei ole suurta merkitystä jos asuu Espoossa ja käy töissä Helsingissä. Mutta jos asuu Helsingissä ja haluaa tammikuun pakkasilla mökilleen niin sitten erolla voi olla iso merkitys.
Olen kuitenkin sähköauton kannattaja, ainakin sitten kun voin olla varma akkuteollisuuden ympäristövaikutuksista. Siihen asti kannatan sähköautoja vain kaupungeissa ilmanlaadun parantajina.
Ilmoita asiaton viesti
*
Tekniikka ja Talous/Mikael Sjöström, 14.12.2018;
Keskustelua varmasti herättäviä graafeja uusimman T&T:n artikkelissa.
Sähköauto voi olla iso saastuttaja – tärkeää on katsoa koko energiapalettia ja elinkaarta
”Sähköautojen määrä on voimakkaassa kasvussa uusien mallien myötä. Sähköautoja markkinoidaan ekologisuudella, sillä, että sähkömoottorista ei tule paikallispäästöjä.
Sähköautolla on kuitenkin heikkouksia, jotka jätetään mainitsematta. Ensinnäkin sähköauton valmistaminen vie kolmanneksen enemmän energiaa kuin tavanomaisen auton valmistaminen.
Ympäristön kuormitusta kasvattaa myös se, että nykyiseen tekniikkaan perustuva akusto pitää vaihtaa auton käyttöiän aikana kerran. Akuston raaka-aineista litiumin ja koboltin kaivaminen aiheuttaa ympäristöongelmia.” Linkki TT:n artikkeliin: https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/autot/sah…
Aiheesta myös:
https://www.facebook.com/groups/sahkoautot.nyt/per…
*
Tekniikan Maailma/Jussa Nieminen, 12.1.22018;
Sähköauton elinkaaren hiilidioksidipäästöt
Kuinka paljon päästöjä sähköauto oikeasti tuottaa?
Sähköauton CO2-päästö on rekisteröintitodistuksen mukaan 0 g/km. Kokonaisuuden kannalta tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Sähköautossa valmistusvaiheen päästöt ovat suurin riippakivi.
Linkki: https://tekniikanmaailma.fi/lehti/23b-2018/sahkoau…
*
Ilmoita asiaton viesti
Minä nostaisin tähän vielä päätteeksi pari seikkaa:
Kun ”hiilijalanjälki” saapui Suomeen, innokkaana tein nettilaskurilla laskelman, minkälainen oma hiilijalanjälkeni on.
Luulin saavani melkoisen hienot pisteet – siis varsin alhaiset. Tokihan minulla oli melko iäkäs bensa-auto, mutta olin onnistunut painamaan vuotuiset kilometrin jopa alle 5000 km:n, ja muutoinkin pientalon puutarha kompostoineen ja porkkanapenkkeineen synnytti lievää tyytyväisyyttä mielessäni.
Mutta pihkat: hiilijalanjälkeni pomppasi heti huippuunsa. Rutkasti yli kaikkien suositusten. Ja mistä syystä? Asun itserakentamassani omakotitalossa, jossa on suora sähkölämmitys. Sekä talo että energiamuoto ”rankaisivat” minua todella, niin että hiilijalanjälkeni oli aivan muodoton!
Mutta siinä, missä kymmenkunta vuotta sitten suora sähkölämmitys oli suoraan jos ei pirulta niin ainakin paholaiselta.
Mutta nyt sähkö onkin ”pulmunen”. Kun käyttäisin sähköä auton akkujen virittämiseen, olisin ”edistyksen keulapaikalla”. Just joo.
Miten se sähkö olikaan/onkaan niin ”mustaa”, kun sillä lämmittää kotinsa, ja niin ”enkelinpuhdasta”, kun sillä lämmittää ja ajattaa autoa? Tätä ei tarvitse selittää.
*
Toiseksi:
Mikä on se voima joukkohysterian lisäksi, joka panee ”koko Lännen” nyt tukka putkella heittäytymään sähköautoilun varaan. Autoilun, jossa tarvitaan huomattavat määrät ns. akkumetalleja, kuten litiumia ja kobolttia etc.
Kiina omistaa suuren osan – ja jatkossa yhä vain kasvavan osan – akkuteollisuuden tarvitsemista raaka-aineista, erityistesti noista ratkaisevan tärkeistä erikoismetalleista, sekä niiden maaperässä olevista osista (reserveistä), että niiden kaivamiseen liittyvästä infrasta ja tuotantoketjusta.
Miksi Länsi heittäytyy tässä energiamuodossa Kiinan varaan, kun se muuten suhtautuu varsin pidättyväistesti petrokemiallisten raaka-aineiden tuottajiin, ja suorastaan vihamielisesti Venäjään? ja haluaa erityisesti vähentää keinoilla millä vain ”energiariippuvuuttaan Venäjästä”.
*
Lopuksi tähdennän noiden ”akkumetallien” tuotantoketjun ympäristöongelmista, väistämättömistä ja tunnetuista, mutta vähemmän tiedostetuista. Niissä on pulmaa kerrakseen, vaikka emme edes ajattelisi koko akkuteollisuuden tuotteiden elinkaarta; sitä loppupäätä ja kierrätystä tms.
Esimerkiksi sähköauton akkujen kierrätyksestä:
”Perinteisillä autojen käynnistysakuilla on hyvät kierrätysohjelmat, joten todennäköisesti uusille akuille luodaan maailmanlaajuisesti vastaavat kierrätysjärjestelyt, joilla ympäristölle haitalliset kemikaalit saadaan talteen. Tällä hetkellä ongelmana on, että litiumakkujen kierrätys ei kannata taloudellisesti, vaan siitä jää tappiolle ja kierrätys perustuu lainsäädäntöön: arvometalleja on akussa todella vähän ja niiden erottaminen on kallista, kuten myös litiumin.” (Wikipedia)
Ilmeisesti tarvitaan kansainvälisiä sopimuksia ja lakeja akkujen kierrätyksestä ja exituksesta: sen aiheuttamat kustannukset tulisi heti näin alussa ”leipoa” sähköautojen hankintahintaan.
Mikäli maailman sähköautokanta kasvaa lähivuosina ja vuosikymmeninä läheskään siinä määrin kuin realistisimmat nykyarviot esittävät, kilpailu akkumateriaaleista ja raju kysyntä nostavat väistämättä akkujen hintoja globaalisti, niin että Markku, sinuna ostaisin sen sähköauton kohta enkä tulevaisuudessa, etenkin jos hintaa ajatellaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä enemmän ikävuosia kertyy sitä paremmin pystyy hahmottamaan erilaisia maailmanmenon lainalaisuuksia ja antamaan niille oma lokeronsa.
Eri aikakausina on tapetilla erilaiset teemat ja niitä sitten jauhetaan dogmin omaisesti. 80-90 -luvuilta alkaen on kritisoitu länsimaalaisten yhteiskuntien muuttumisesta ”taloususkovaisiksi”. Tuo ”muuttuminen” tarkoittaa nimenomaan sitä, että aiemmin oli vallalla jokin toisenlainen uskovaisuus. Taloususkovaisuus tarkoittaa sitä, että kaikkia asioita tarkastellaan aina ensisijaisesti taloudellisten kriteerien näkövinkkelistä ja totuuksia yksinkertaistaen tältä pohjalta.
Taloususkovaisuus on viimeisten vuosien aikana ollut kovaa vauhtia vaihtumassa ”ekouskovaisuudeksi”. Kaikkia asioita pitäisi ensisijaisesti tarkastella ympäristövaikutusten kannalta eikä juuri mitenkään muuten. Poikkipuolisen sanan sanoja teilataan vastuuttomaksi tai suorastaan rikolliseksi.
Ympäristönäkökohdat ovat toki yksi osa-alue, joka on syytä kattaa kun erilaisia päätöksiä tehdään, niin yksilötasolla kuin yhteiskunnallisellakin tasolla. Mutta silloin kun kyse ei ole suoranaisesta tahallisesta tuhoamisesta tai sabotoinnista, sille osa-alueelle pitää antaa vain oma luontainen painoarvonsa, joka ei välttämättä ole raskaampi kuin monilla muillakaan päätökseen mahdollisesti vaikuttavilla osa-alueilla halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. Pitää myös osata tunnistaa uskonnoille luontainen harhaanjohtava informaatiovyörytys varsinaisesta realismista.
Perehtymättä tarkkoihin vertailulaskelmiin esimerkiksi polttomoottori- ja sähköautojen kokonaisvaltaisesta ekologisuudesta on helppo intuitiivisella tasolla ymmärtää, että raskaiden kappaleiden nopea ja pitkäkestoinen liikuttaminen sähköllä sen sijaan, että niitä liikutettaisiin suoraan polttoaineella, sotii sellaista mielikuvaa vastaan, että sähkö muodostuisi jotenkin ekotaloudellisemmaksi.
Kotitalouksissakin sähkö on hyvä hyödyke hehkulampun sytyttämiseksi tai vaikkapa mikroaaltouunille, mutta kyllä leikkuupuimuri kesäisellä pellolla, pitkien taivalten haja-asutusalueen kirjastoauto talvipakkasella tai teiden lumiaurat muuta tarvitsevat ollakseen oikeasti käyttökelpoisia siihen mihin ne on tarkoitettu. Se pistokkeestakin saatu sähkö on jollakin ”polttoaineella” tuotettua ja sen hyötysuhde on haihtunut monella tavoin ennen pistokkeeseen asti pääsyään.
Ilmoita asiaton viesti
”Perehtymättä tarkkoihin vertailulaskelmiin esimerkiksi polttomoottori- ja sähköautojen kokonaisvaltaisesta ekologisuudesta on helppo intuitiivisella tasolla ymmärtää, että raskaiden kappaleiden nopea ja pitkäkestoinen liikuttaminen sähköllä sen sijaan, että niitä liikutettaisiin suoraan polttoaineella, sotii sellaista mielikuvaa vastaan, että sähkö muodostuisi jotenkin ekotaloudellisemmaksi.”
Millä tavalla se sotii tuota mielikuvaa vastaan? Sähköstä valtaosa tuotetaan Suomessa muuten kuin fossiilisia polttamalla. Polttomoottorin käyttämästä energiasta 100 % on fossiilisia, joten jos sähkö on tuotettu alle 100 % fossiilisilla, niin tietysti ajon päästöt ovat pienemmät.
”Kotitalouksissakin sähkö on hyvä hyödyke hehkulampun sytyttämiseksi tai vaikkapa mikroaaltouunille, mutta kyllä leikkuupuimuri kesäisellä pellolla, pitkien taivalten haja-asutusalueen kirjastoauto talvipakkasella tai teiden lumiaurat muuta tarvitsevat ollakseen oikeasti käyttökelpoisia siihen mihin ne on tarkoitettu”
Siis mitä muuta kuin energiaa ne tarvitsevat ollakseen käyttökelpoisia? Mitä siinä öljyssä on ”ekstraa” kuin siitä saatava energia?
Ilmoita asiaton viesti
Suomi joutuu jo nyt ostamaan sähköä ulkomailta ja jos suurin osa autoista siirtyisi sähköön, niin se ”räjäyttäisi” sähkön tarpeen. Yleensä samat tahot, jotka puhuvat sähköautojen puolesta ovat myös niitä tahoja, jotka vastustavat lisäsähkön tuotantoa. Tai sitten vakuuttavat itselleen (muuthan eivät sellaisesta vakuutu), että kyllä me tuulella ja auringolla pärjäämme. Myös vesivoimaa vastustetaan, luonnonsuojelullisista syistä.
Ilmoita asiaton viesti
Eräs maanomistaja ufoili alkuvuodesta rakentavansa täällä Kirkkonummen Masalassa omistamaansa umpimetsään ekokylän muutamalle tuhannelle asukkaalle.
Parin kilometrin taival rautateille taittuisi sähköisillä robottiautoilla. Mutta kin robotti ei älyä käyttäytyä kolmioristeyksessä, siihen ei ole maailmallakaan löydetty ratkaisua!
Nyt Kirkkonummen kunta on päättänyt rakentaa toiseen matkan varren kahdesta kolmioristeyksestä liikennevalot, koska siinä sattuu olemaan iso koulu vieressä.
Maanomistaja on jo saanut kunnan ja isot konsulttifirmat kimppaan. Ei enää tunnu ufoilulta.
Ilmoita asiaton viesti
”Itse uskon että siinä vaiheessa kun sähköautojen hinnat laskevat 10-20 prosentin päähän saman kokoisten polttomoottoriautojen hinnasta niiden menekki kasvaa nopeasti ja latauspisteitä syntyy kuin sieniä sateella.”
Tuure, juuri noin saattaa hyvinkin käydä.
Ilmoita asiaton viesti
Ensimmäiset pääsevät nauttimaan halvasta ajamisesta, mutta sähkönkulutuksen hillitsemiseksi sähkö- ja siirtomaksut nousevat, jolloin lysti ei ole enää niin halpaa ja siirtomaksuista kärsisi koko populaatio.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoinen artikkeli ajankohtaisesta aiheesta, näkökulmana omakohtainen tilanne.
Muutama ranskis:
– Päätoimittaja Huuskon nykyisen auton ostohinnan tasolla olevia käytettyjä sähköautoja näkyy olevan myynnissä, vuosimallista 2015 vanhempiin. Otsikkossa oleva ”uuteen” on aiheellinen sana, koska kenelläkään ei oikein ole tietoa vanhoista sähköautojen akuista. Niissä kuitenkin on ollut ajan kuluunkin liittyvää vanhenemista, riippumatta siis latauskerroista. Niinpä miljoona kilometriä ”yhtä soittoa” ajettu Tesla ei vielä todista oikein mitään vanhoista akuista.
– Suomessa keskimääräinen käytössä tai rekisterissä olevien henkilöautojen arvo oli jossain 3600 € tuntumassa, mistä äskettäin uutisoitiin. Melko olennainen kysymys on, kuinka pitkälle pääsee 3000 € hintaisella sähköautolla?
– Omakotiasukkaille sähköauto ei tuottane kovin suuria kotilataamo-ongelmia, mutta taloyhtiöissä asuville ongelmaa voi tullakin. Ainakaan meillä ei kukaan naapuri ole ollut maksamassa minun bensiinejäni, miksipä sitten sähkön lataustakaan. Jo yksi vastustava ääni taloyhtiön kokouksessa riittää ehkäisemään asukkaille kalliiden latauspisteiden rakentamisen taloyhtiön varoilla. Tämä saattaa hidastaa jossain vaiheessa varsinkin käytettyjen sähköautojen markkinoita. Ei osteta, kun ei voi ladata.
Ilmoita asiaton viesti
Taloyhtiöiden kohdalla asiassa edettäneen niin, että uusiin yhtiöihin tehdään jo valmiiksi latauskeratkaisuja sähköautoihin. Vanhojen taloyhtiöiden kohdalla ei ole realistista olettaa, että muutamia sähköautoja varten alettaisiin tekemään isoja sähköremontteja, kuten Ristokin viittaa.
Mikäli sähköautoiluun noin vahvasti luotetaan, niin miksi rakentamisessa ei oteta arvioitua kehitystä huomioon?
Ilmoita asiaton viesti
Motivan sivuilta löytyy aika hyvää tietoa taloyhtiöitä varten: https://www.motiva.fi/files/15446/Kiinteistojen_la…
”Helpoin tapa päästä alkuun on rakentaa latauspisteitä aluksi vain se määrä, joka ei vielä aiheuta muutoksia kiinteistön sähköjärjestelmään.”
”Hankkeen voi toteuttaa myös vähemmistöosakkaiden kesken. Silloin maksajina ovat vain ne osakkaat, jotka haluavat latausmahdollisuuden.”
Ilmoita asiaton viesti
Näin varmaankin on, mutta kun kaikkia pitää kohdella yhdenvertaisesti. Oletetaan, että pystytään tekemään 5 pistettä ilman muutoksia. Mitä tehdään kuudennen kohdalla jne.? Maksaako tuo kuudes koko remontin vai miten menetellään? Päänaukaiseminen on tärkeä päätös.
Ilmoita asiaton viesti
Pikalatauspaikalla ( 3 x 63 A => n. 43 kW) normisähköauto saadaan ladattua parissa tunnissa…( on siis n. 120 minuuttia!!)
Unohdamme nyt tuhansia euroja maksavan asennustyön ja sähkön kulutuksen.
Pelkästään sähkönsiirron perusmaksu – täällä Kotkassa – on( 3 x 63 A) 83€ kuukaudessa.
Eli tuo yksinäinen 43kW:n tolppa tulee maksamaan vuodessa pelkästään siirtomaksuina 12 x 83 €/kk = 996 € : tuolla summalla bensa-autolla ajelee reilut 10.000 km vuodessa!
Ilmoita asiaton viesti
”Ostan sähköauton heti kun minulla on varaa uuteen”
Valitettavasti se mitä Saksassa kutsutaan kauppakassiksi on meille Suomalaisille ylellisyyttä. Jos jollain on varaa ostaa 25000… 30000€ sähköauto niin perheen palkkataso kuuluu siihen ylempään keskiluokkaan.
Nykyisin kun katselee ketkä omistavat uuden henkilöauton voi olla lähes varma että kaupungissa se on liisattu tai maalla asuvalla työmatkoista on saatu hyvät verovähennykset jotka mahdollistavat muutaman vuoden välein uuden auton hankinnan.
Noista firmojen omistamista liesing autoista olisi hyvä aloittaa. Valtio voisi määrätä että jos yritys aikoo saada autoilleen vähennyskelpoiseksi sen tulee olla sähköllä tai kaasulla kulkeva.
Ilmoita asiaton viesti
Muuten en pidä ajatuksesta, että luonto kiittää, kun kulutat enemmän. Vaikka ostamalla sadan tonnin Teslan.
http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/26…
Ilmoita asiaton viesti
Katsomme, että tarvitsemme perheessämme yhden pienen tai korkeintaan keskikokoisen auton. Aiemmin on ollut kaksi autoa, joten kehitystä parempaan suuntaan katson tapahtuneen.
Auton hinta pitää olla järkevä. Mikään ei kohdallamme viittaa Teslaan ja sataan tonniin:)
Ilmoita asiaton viesti
Tämä kohkaaminen sähköautoista on jo saavuttanut koomisia piirteitä. Sen hankkiminen tai sillä ajaminen ei vähennä kokonaispäästöjä ellei akkujen tuotannossa keksitä jotain uutta innovaatiota.
Itse en ainakaan hötkyile asian suhteen koska uskoisin että sähköautokin on vain välimuoto. Öljypohjaiset polttoaineet tulevat pysymään vielä kauan koska autoteollisuus varmastikin kehittelee paraikaa uusia ja vähempipäästöisiä polttomoottoreita.
Nykyhinnoilla ja huoltokustannuksilla (akut) tavallisen ihmisen mahdollisuudet hankkia ja käyttää sähköautoja ovat minimaaliset.
Ilmoita asiaton viesti
Olisi niitä vaihtoehtoisiakin polkuja. Tällä hetkellä sekä höyrykoneella, että stirling-moottorilla on saavutettu polttomoottorin hyötysuhde, osin ohitettukin.
Ne ovat jatkuvan palamisen vuoksi jo valmiiksi vähäpäästöisiä ja toimivat melkein millä tahansa palavalla aineella. Periaatteessa toimivat myös ilman palavaa ainetta esimerkiksi LiF-lämpöakulla, mutta silloin joutuu kuljettamaan mukanaan akkua kuin sähköautossa ikään. Energiasisältö (1.05 MJ/kg) olisi kyllä kilpailukykyinen sähköakun kanssa.
Jos polttoaineena käyttää esimerkiksi pellettejä, on auton hyötysuhde silloin selvästi parempi kuin sähköautolla jonka sähkö on voimalassa tuotettu pelleteillä. Auto ei myöskään tarvitse kalliita ja painavia akkuja, jolloin akkujen valmistus ei kuormita ympäristöä.
Sähköauto olisi siis kilpailukykyinen vain siltä osin kuin se pystyy hyödyntämään vesi-, ydin-, tuuli- tai aurinkovoimaa. Silti edelleenkin akkujen valmistus rasittaa yhtälöä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyse on enemmän siitä että muutosta haetaan nopeammin kuin luonnollinen uusiutumisvauhti on. Sillä välin on halu rankaista niitä joilla ei sähköauto ole mahdollinen. Juuri autoliitto otti kantaa että Suomalainen ajaa keskimäärin 3600€ arvoisella autolla. Monelle, siis todella monelle, auto on käytännön välttämättömyys.
Sähköautot eivät ole, eikä niiden valmistus etenkään, täysin päästöttömiä. Sellaista harhaa ei pidä luoman.
Autoilu muuttuu mutta Suomi ei yksin päätä miten eikä päätä autojen kehitystyötä. Jos ajatellaan esimerkiksi hybridejä, niillä ei usein saa vetää juuri mitään. Esimerkkinä toyota auris, jonka vetopaino on jossain 300kg:n hujakoilla. Yhtään matkailuvaunua tai venetraileria siihen ei kiinnitetä.
Se että vastustaa sanktioivia liian yksitotisia suunnitelmia ei tarkoita että vastustaisi sähköautoja sinänsä. Itsekin olen useita vuosia jo eri keslusteluissa kirjoitellut sähköauton tulevasta valtauksesta verrattuna kaasu ym autot -mutta riittävän ajan ja talouden sekä arkielämän realismin kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos ja kun akut on sähköauton suurin päästöjen aiheuttaja ja se akusto on kaputt 4 vuoden välein niin sähköauto ei ole koskaan vähäpäästöisempi kuin pieni bensa- tai dieselauto joka käy kaasulla tai jollain biolitkulla.
Mutta hyvin on kyllä lobbarit saanu ihmisiä käännnettyä ”ilmastouskoon” ja sitä kautta sähköautoteollisuuden asiakkaiksi vaikka co2 päästöt ei vähene vaan jopa lisääntyy.
Sähköautojen valmistusmääräkin on vielä melko olematon jotenka sitä halpaa vaihturia saa odottaa vuosia.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyisellään sähköautolla on ajettava n. 60 000 – 70 000 km ennen kuin sen hiilidioksipäästöt ovat samalla tasolla kuin vastaavan dieselauton. Tämä johtuu siitä että sähköauton valmistus tuottaa vielä tällä hetkellä dieselautoon verrattuna tuplasti hiilidioksidia.
”Esimerkiksi Trondheimin yliopiston laskelmien mukaan Nissan Leaf tuotti valmistusvaiheessa 13,1 tonnia hiilidioksidia, kun dieselmoottorilla varustettu Mercedes-Benz A -malli vai 6,6 tonnia. Sähköautolla pitää tässä vertailussa ajaa 60 000 kilometriä ennen kuin se oli dieseliä puhtaampi.” (Kauppalehti 2017)
Ilmoita asiaton viesti
Jos MB A sarjan päästöksi olettaa 125 g/km, tuottaisi 60 000 km ajo päästöjä 7.5 tonnia. Toisaalta ero valmistuksen päästöissä on 13.1 – 6.6 = 6.5 tonnia.
Noilla alkuarvoilla siis sähköauton päästöt olisivat 60 000 km matkalla yhden tonnin, eli 17 g/km. Arvo on hyvin kaukana todellisuudesta.
Sanoisin, että järkevän kokoisella akulla varustetulla sähköautolla on ajettava noin 100 -150 tkm valmistuksen aiheuttamien päästöjen kompensoimiseksi. Jos ei osta sähköautoa, silloin sillä ei tarvitse ajaa lainkaan päästöjen kompensoimiseksi, mikä on tietysti vielä helpompi vaihtoehto.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvin olennaista tietysti on se miten sähkö tuotetaan:
”Trafin tilastojen mukaan Suomessa liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt olivat Suomessa maaliskuun alussa 162,2 grammaa kilometriltä. Pienimmät päästöt olivat Uudellamaalla, jossa ajoneuvokanta oli nuorinta.
”Hiilidioksidipäästöt olisivat noin 170–180 grammaa, jos sähköautoa ajaisi puhtaasti hiilisähköllä”, varoittaa Tammi.” (Mekatroniikan professori Tammi, Kauppalehti 2017)
Ilmoita asiaton viesti
kehitys kehityy ja kait me kohta sähköllä ajetaan. Toistaiseksi kuitenkin mm. tuo kiinalainen bussiliikenne on kivihiilikäyttöistä. Ihan rehellinen benziini olisi paljon ympäristöystävällisempää. Enkä viitsi edes aloittaa lapsityövoimalla kaivettavista akkumateriaaleista…
Ilmoita asiaton viesti
Meidän kaupungissa on aika harvalla taloyhtiöllä sähköautolle latauspiste, kertoi paikallisen kiinteistöhuollon edustaja viikko sitten kokouksessa. Hän tiesi, että yksi latauspiste on muutaman tuhannen autoparkin alueella.
Läheisellä isolla firmalla on 1000 autoa parkissa päivisin ja tänä syksynä sinne on saatu neljälle autolle sähkölatauspiste. Viime perjantaina käytiin porukalla ihmettelemässä niitä klo 14 aikaan, mutta yhtään sähköautoa ei näkynyt.
Että ihan vielä ei kannattane täällä päin sähköautoon siirtyä, kun niitä ei saa ladattua.
Ilmoita asiaton viesti
Helpoiten homma hoituu omakoti- ja rivitaloasukkailta, joiden päivittäiseen ajoon riittää öinen lataus.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta latausta ei ihan suoraan kannata siitä normaalista (ulko)pistokkeesta tehdä. Tai oikeammin sanottuna sitä ei suositella. Pitäisi olla pistokekohtainen vikavirtasuojaus ja IP44-suojaus.
Eli pistorasia tai lämmitystolpan pää pitää ainakin ensin vaihtaa sopivaksi.
Ilmoita asiaton viesti
”joiden päivittäiseen ajoon riittää öinen lataus.”
Kyllä varmaan niin, mutta entäs sitten kun tarttee ajaa yöllä?
(Vertaa Lahtinen: Entäs sitte ku tulee yhrestoista?)
Ilmoita asiaton viesti
Etelän hiihtolomaviikolla Suomen sähkötankkausasemilla ja niiden lataustolppien luona käynee melkoinen vilinä. Siinä pitää olla paksut kaapelit ja isot sulakkeet asemilla. Ja lomalaisilla pitkä pinna kun jonottavat ½ – 1½ tunnin latausvuoroaan.
Eduksi on, ettei tuolla viikolla ole kovin kovia pakkasia, jotta autojen akkujen sähkö ei kuluisi auton tuulilasien sulana pitämiseen ja sisätilan lämmittämiseen. Tai voihan autossa matkustajat pukeutua paksuihin vällyihin ja turkkeihin ( keinoturkkeihin tietenkin ). Silloin säästyy auton sisätilan lämmityssähköä. Vähän niin kuin sata vuotta sitten kun reellä matkusteltiin.
Pitää tietenkin huolehtia, että kujettajalla ei ole niin paljon vällyjä yllään, että se rajoittaa hänen auton ratin vääntämistä ja muiden hallintalaitteiden käyttöä. Paitsi jos käytössä on robottiauto.
Ilmoita asiaton viesti
Sähköautollakin ajelisi jos vain olosuhteet muuttuisivat.
– Hintataso on saatava kohtuulliseksi.
– Ajomatkan kertalatauksella talviolosuhteissa on pidennyttävä huimasti.
– koko maahan on saatava pikalatausasemien verkosto, ettei matkan varrella tarvitse odottaa koko päivää tavallista latautumista.
Toteutunee ehkä muutamassa vuosikymmenessä…
Ilmoita asiaton viesti
Itse asiassa ajatus ei ole uusi; hämmästyttävän pieni moottori riittää lataamaan sähköauton akkuja ajon aikana. Muistaakseni joku insinööri totesikin, että hybridit ovat nurinkurisia, koska niissä on iso polttomoottori ja pieni akkuteho/sähkömoottori
Mutta en ole insinööri, enkä tiedä mikä hevosvoimamäärä riittää akkujen varaustason ylläpitämiseen tai jopa nostamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Hybrideillä tuskin on pitkällä aikavälillä tulevaisuutta, sillä kahden ajojärjestelmän auto on monimutkainen, kallis tuottaa ja ylläpitää.
Ilmoita asiaton viesti
>…Lainsäädäntö ja markkinatalous hoitavat sen, että polttomoottorit syrjäytyvät vähin erin yksityisautoilussa….
ooo
Öljysheikit repivät viittansa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos tämä pitää paikkansa niin ei sähköauto oikein pärjää muuta kuin ”luxus”automarkkinoilla.
https://mwi-ag.com/?lang=en
Ilmoita asiaton viesti
Siis ostaisit auton , jonka ” bensatankki” olisi 15-20 litrainen ja sen tankkaaminen ” kotiasemalla” kestäisi ” kotiaseman ” pienen virtauksen takia kymmeniä tunteja , voisit kyllä käyttää ” pikatankkausasemia” , jos sellaisen jostain löydät ja joissa tankkaus kestäisi useita tunteja ja maksaisi `maltaita´??
Tulkaa nyt aikuiset ihmiset jo järkiinne ; uppoaako teihin kaikki soopa , mitä nuoret, vastuuttomat koheltajat ilmaan heittävät?
http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2…
Tässä oiva video, joka näyttää , millä älykkyysosamäärällä liikutaan sähköautohypetyksessä :
https://web.facebook.com/pyhanpietarinportti/video…
Ilmoita asiaton viesti
Aito idiotia-palindromipalkinto ennakkoluulojen ja tietämättömyyden yhdistämisestä Viljakaiselle.
Ilmoita asiaton viesti
Jos ja kun fossiilisia polttoaineita käyttävät auton ”bannataan” , niin mitähä luulette, että valtio kerää jatkossa fossiilisten autojen polttoaineista jas autoveroista kerätyn verotuoton ?
V. 2017 :
– Autovero 977 miljoonaa €
– Ajoneuvovero 1 169 miljoonaa €
– Moottoribensiini 1 304 miljoonaa €
– Diesel 1 378 miljoonaa €
Yhteensä 4 828 miljoonaa €
Ja sitten tällä hetkellä ( 2017):
-Sähköveron tuotto 1 181 miljoonaa €
Lähteet:
Valtion talousarvioesitykset 2019 , Tuloarviot, 08. Valmisteverot, ks. v. 2017
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2019&…
Auto- ja Ajoneuvovero: ks. 11. Verot ja veroluonteiset tulot:
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2019&…
Mistähän tuo 4,8 miljardia katetaan ? Tuskin ainakaan sillä, että sähköautojen hankintaa tuetaan verovaroista.
Ilmoita asiaton viesti
Sähköautoista on eniten hyötyä kaupungeissa, koska ne auttavat myös ilmanlaadun parantamisessa. Suomalaisista 70 prosenttia asuu kaupungeissa tai niiden kehysalueilla, eli suurimmalle osalle sähköauto on nyt tai tulevaisuudessa toimiva ratkaisu. Nettikeskusteluissa mietitään hartaasti aina niitä harvoja kaukana maaseudulla asuvia, joille se ei olisi niin järkevä tai toimiva vaihtoehto. Pitäisi panostaa siihen, että tiheästi asutuilla alueilla useimmille olisi myös taloudellisesti mahdollista siirtyä vähemmän saastuttaviin kulkuneuvoihin. Maaseudun harvojen autojen sähköistämiselle ei ole mitään merkittävää tarvetta tuon paljon suuremman ja tärkeämmän tavoitteen rinnalla.
Ilmoita asiaton viesti
Suomalaisista 70% asuu kaupungeissa, koska kaupungeiksi on viimeisten vuosikymmenien aikana nimitetty vaikka millaisia paikkakuntia. Lieksa on kaupunki, Kitee on kaupunki, Kemijärvi on kaupunki, ja niin edelleen.
Varsinaisia kaupunkeja, joissa merkittävä osuus työssäkäyvästä väestöstä saattaa pärjätä julkisilla kulkuneuvoilla normaaliarjessa ei ole kuin muutamia. Jos ajatellaan pääkaupunkiseutua, niin toki sen alueella asuu 1,5 miljoonaa ihmistä, mutta neljä miljoonaa asuu sen ulkopuolella. Näin joskus 80-luvun puolivälissä silloisen EEC:n tilaston, jossa mainittiin, että EEC:n standardien mukaan Suomessa oli kolme kaupunkia.
Ilmoita asiaton viesti
Sähkö ei lopu sähköautojen takia.
https://tekniikanmaailma.fi/kysy-tm-toimitukselta-…
Ilmoita asiaton viesti
Eipä niin, rajojen takaa sitä saa. Hinnan määrittää etupäässä myyjä.
Eipä niin, koska sähköautot nykytekniikalla eivät koskaan saavuta sitä kriittistä lukumäärää, jota oma rakas hallituksemme ennakoi.
Eipä niin, koska sitä rahamäärää ei valtanunnasta koskaan löydy, jolla kaikki sähköauto infra saataisiin ylösrakennettua hallituksen esittämään määrään. Paitsi, jos ilmavoimat jättävät ne 64 lentsikkaa ostamatta ja hallitus lähtisi älyttömään tukitoimeen.
Ilmoita asiaton viesti
Hetkonen vielä menee tässä sähköhommelissa.
Käytettyjen autojen markkinapaikassa nettiauto.comissa on myynnissä rapiat 83 tuhatta autoa. Näistä sähköautoja on 163 kappaletta. (satakuusikymmentäkolme)
Uusien hinta on Renault Zoe 30 tonnia vs Renault Clio 15 tonnia. Ootellaan…
Ilmoita asiaton viesti
Täyssähköisten kanssa täytyy todellakin odotella vielä jokunen vuosi ennen kuin olemme sopivissa hinnoissa.
Ilmoita asiaton viesti
Olen katsellut Toyotan hybridiautoa, suosittelen Markku Huuskolle myös sellaista. Käy koeajamassa, on mukava ajaa. Mallit mm. maasturit Toyota C-HR 1.8 ja RAV4 2.5 (etuvetoja).
Ilmoita asiaton viesti
Voi olla, että edessä on hybridin hankinta, jos täysssähköisten hinnat eivät laske toivottua vauhtia. Vaan eipä noitakaan mainitsemiasi alle 30 000 eurolla saa 20 000 euron budjetista puhumattakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ei uutena saa, mutta käytettynä kyllä löytyy alle 30 000 eurolla.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan sähkö käyttövoimana edullinen ja se kompensoi varmasti isompia hankintakustannuksia. Myös sähköautojen huolto lienee edullisempaa, yksinkertaisemman tekniikan vuoksi.
Minua mietityttää eniten se että vaikka latauspisteitä olisikin riittävästi matkan varrella, niin miten se luppoaika käytetään jota matkalla tulee kun autoa pitää välillä ladata. Vaihtoakut on tietenkin yksi ratkaisu.
Varmaankin autonlatauspaikoille syntyy jotain viihdytystoimintaa, joka sitten vähän korvaa niitä työpaikkoja joita menetetään, kun polttoaineiden jakelussa ei enää tarvita niin paljon porukkaa, eivätkä autokorjaamot ja huoltamot työllistä kuten ennen.
Jos sähköautosta tulee vallitseva kulkuneuvo, se merkitsee eräiden autoammattien katoamista. mutta tilalle tulee tietenkin muita ammatteja.
Ilmoita asiaton viesti
Mahtaneeko suomessa olla yhtään auktorisoitua ammattilaista tekemään korkeajännitteistö laitteiden asennusta ajoneuvoissa. Kaukaa katsoen sähköauto näyttää yksinkertaisen helpolta nakilta, mutta vaan kun se ei ole.
Hyvin harva nykyinen autoasentaja tuntee edes sähköakkun toimintaa ja ominaisuuksia. Entä kun eteen isketään täyssähköauto ongelmineen. Siinä paukkuu sormille kemikaaleja ja 400 Volttia. Hengenhupaa on se.
Kenen vastuulla eletään, tai kuollaan, kun ensimmäiset uhrit luetellaan mediassa. Valmistusvirhe, tai huoltomiehen hukkaantunut meisseli väärässä lovessa… big bang.
Ilmoita asiaton viesti
”400 Volttia. Hengenhupaa on se.”
Ei 400 volttia mikään korkeajännite ole. Se on jokaiselle sähköasentajalle tuttua kauraa. Sen käsittelestä tulee sähkärille se jokapäiväinen leipä. Toki nykyiset autonasentajat ovat tottuneet vain 12 volttiin.
Yleensä virta kytketään pois päältä ja kondensaattorit puretaan, ennenkuin sähkötöihin ryhdytään.
Mitä niille akuille sitten voi tehdä? Sitä en tiedä. Luulisin että ne vain käytetään loppuun ja sitten pannaan kierrätykseen ja hankitaan uutta tilalle.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan oikessa olet 400V korkejännitte nimityksestä. Virallinen nimitys 400 V verkolle on ”pienjännite”. Se vaan on niin harhaanjohtava ilmaisu maallikolle. Tasajännite 400V on myös siitä harmillista, että se ei käy nollassa koskaan vaihtovirran tapaan, vaan virtailee siinä niin pitkään kun akuissa löytyy ytyä. Nyt näyttää täyssähköautoissa jännite vakiintuvan 600 Voltiin.
Ei 400 V tasasähkö välttämättä ole tuttua kauraa kaikille sähköasentajillekaan. Lankaa vedetään putkeen ja johtoja koplaillaan. Sitteen kuvaan astuvat ne, jotka ovat varsinaisia sähköäijiä. Onhan niitä muitakin sähköalan ammattilaisia.
Just noin. Laitteistot asetetaan jännitteettömään tilaan. Juuri niissä tilanteissa sattuu enimmän sähkötapaturmia joko huolimattomuuden, tai ammattitaidottomuuden takia. Hyvin harvasta autoasentajasta saadaan 400 V:n kunkkua. Pätevät sähköhemmot nauttivat huomattavasti paremmasta liksasta, kuin autoasentajat tänään. Ei taida siitä ryhmästä olla lähtijöita sähköautopuuhiin.
Pysytellään akuilla vaan siinä max 48 V, niin säilytään hengissä.
Akkujätteet eivät ole niin liika mittavia, kunhan pysytellään erossa noista täyssähkäautogrilleistä.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän käytetyt autot aina tule loppuun ajetuksi meillä tai muualla. Esimerkiksi nyt Suomeen tuodaan runsaasti käytettyjä autoja Saksasta ja Ruotsista: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomalaiset-tuo…
Ilmoita asiaton viesti
Olipa ruhtinaallisesti tarinaa pyhästä lehmästä ja sen mahdollisuuksista ilmastonmuutoksen kasvun loivennukseen. Moni näyttää tulevan uskollaan autuaaksi. Niin minäkin.
1) Minä en suostu astumaan täyssähköautoon, joka on itseasiassa ladatun sähkötuolin ja vaarallisten kemikaalien koplaus. Onko suomessa yhtään instanssia, joka kykenee määrittelemään huolto- ja asiantuntijan kompetenssia autoon kohdistuvissa toimissa. Ei ole, eikä vähään aikaan tule. Ensin pitää päättää, mikä oppilaitos kouluttaa opettajia, jotka kykenevät kouluttamaan niitä, jotka käytännössä tarttuvat hengenvaaralliseen sähkö-myrkkykoplaukseen. Löytyykö budjetissa niitä tarvittavia koulutusmiljoonia.
2) KUkaan ei tällä hetkellä tiedä, mikä järjestelmä valtaa tulevaisuuden markkinat. Saattaa olla sähkövoimainen, biovoimainen, tai joku muuvoimainen energia. Jakeluverkosto on täysin hajallaan. Ei suomen ole syytä sekoittaa valtakunnan kaikkia infratekijöitä tässä vaiheessa. Etenkin,kun Suomen etulinjassa tappelu ei maailmaa pelasta.
3) Tukiaiset ovat näissä ympyröissä tyhmin asia mitä voidaan käynnistää ja nekin, jotka ovat jo ajossa, pitäiasi ehdottomasti lopettaa. Ellei näin tehdä, niin ollaan tässä puuhassa yhtä syvällä, kuin sotessakin.
4) Toivon hallitukseslta selkeää ohjelmaa ilmastoasiassa, enkä menossa olevaa kilpalau lantaa tuleviin vaaleihin. Tehdään ensin ne toimet, jotka eivät vaadi investointeja ja jotka mahdollisesti tuottavat kansalle hyvinvointia monessa muodossa.
5) Varmaa on, että keppiä ja porkkanaa tarvitaan sopivassa suhteessa. Kepityksellä annetaan sitten voimaa ja rahaa porkkanaa varten. Tuolla jossain on valtakunta Singapore. Kaduille syljetyt purukumit olivat siellä aikanaan iso ongelma. Kun purkan sylkijöitä alettiin rajusti rangaista, niin kadut puhdistuivat hyvinkin nopeasti. Hammaslääketiede on löytänyt muitakin haittoja purkan käytöstä. Ehkä siinä olisi malliksi pieni esimerkki. Kuinkahan monta tonnia jäisi turhakepurkkaa tekemättä, jos maailma päättäisi lopettaa purkan möyssäämisen.
Ilmoita asiaton viesti