Antti Kaikkonen kärsii Nuorisosäätiön töhnästä
Ei kesää eikä kai talveakaan ilman Nuorisosäätiötä sivuavia uusia sotkuja. Yleisradio uutisoi tänään uusista lahjusepäilyistä, jotka kohdistuvat hämeenlinnalaiseen rakennusliikkeeseen, joka oli pelannut säätiön kanssa yhteispeliä.
Tapahtumat sijoittuvat vuosiin 2014–2016. Siis aikaan, jolloin Suomen politiikkaa ravistanut vaalirahasotku oli jo takana ja oikeuden tuomiot pääsääntöisesti annettu.
Nuorisosäätiöön vaalirahasotku liittyi siten, että se oli jakanut 1998–2009 vaalitukea vastoin säätiön sääntöjä silloisille omilleen, eli keskustalaisille poliitikoille.
Keskustalaisista poliitikoista ehdolliseen vankeuteen tuomittiin aikoinaan entinen kansanedustaja Jukka Vihriälä ja kansanedustaja, nykyinen puolustusministeri Antti Kaikkonen.
RAY:n entisen puheenjohtajan Vihriälän korkeimmasta oikeudesta saama tuomio lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta oli lopulta yksi vuosi ja kaksi kuukautta ehdollista vankeutta. Nuorisosäätiön puheenjohtajana vuosina 2003–2009 toiminut Kaikkonen sai käräjäoikeudesta luottamusaseman väärinkäytöstä viiden kuukauden ehdollisen vankeustuomion, josta hän ei valittanut ylempiin oikeusasteisiin.
Vaikka tänään julkisuuteen nousseilla uusilla epäilyillä ei olekaan tekemistä tämän päivän politiikan kanssa saatikka keskustan tai puolueen nykyisten vaikuttajien kanssa, ovat ne muistutus tuomioihin päätyneestä bisneksen ja politiikan sekoittaneesta ”maan tavasta”.
Keskustalaisten kannalta on ikävää, että Nuorisosäätiö-jutussa mainitaan tänäänkin puoluekoneiston kaksi kasvattia, entinen hallintopäällikkö Aki Haaro ja Kuopion kaupunginhallituksen entinen keskustalainen puheenjohtaja Perttu Nousiainen. Puolueeseen liittyy monen kansalaisen silmissä negatiivinen leima, kun säätiö on otsikoissa.
Nyt keskustan puheenjohtajakamppailua käyvä Antti Kaikkonen joutuu kantamaan omaa vuosia sitten kärsittyä tuomiota ja muuta Nuorisosäätiö-töhnää mukanaan menneisyyden painolastina, vaikka hän ei oikeudenkaan mukaan edes ollut luomassa vanhaa vaalitukikäytäntöä Nuorisosäätiön puheenjohtajana.
Oikeuskanslerikin on Kaikkoselle eräänlaisen synninpäästön antanut, kun alkukesästä käytiin keskustelua hänen soveltuvuudestaan ministeriksi. Oikeudellista estettä ei Nuorisosäätiö-vuosien vuoksi ole.
Politiikka on siitä raaka laji, että poliittiset vastustajat kaivavat ja nostattavat vanhoja asioita mielellään esiin. Sen tietävät myös keskustalaiset puoluekokousedustajat, jotka päättävät puolentoista kuukauden kuluttua 7.9. Kouvolan ylimääräisessä puoluekokouksessa uudesta puheenjohtajasta.
Kilpakumppani Katri Kulmuni on Kaikkosta selvästi kokemattomampi ja nuorempi poliitikko. Nykyinen elinkeinoministeri ei ollut vaalirahakohuvaalien 2007 aikaan vielä valtakunnanpolitiikassa, mikä on tässä tilanteessa etu.
Valinta on keskustan puoluekokousedustajien ehdokkaista tekemien mahdollisuus- ja riskianalyysien tulosten summa. Keskustalaisten kannalta myönteistä on se, että kumpi tahansa valituksi tulee, ei puolueen kannatus taida voida nykyisestä enää laskea. Vai voiko sittenkin?
Olisi varsin kiusallista, jos poliittiseen uraan kiinteästi liittyvästä talousrikoksesta tuomittu henkilö valittaisiin valtiovarainministeriksi. Hallituksen uskottavuus kärsisi merkittävästi. Toisaalta hallituksen toiminnan kannalta kokenut ja asiallinen Kaikkonen olisi varmaankin parempi valinta linjaansa vielä hakevan ja melko varomattomalta vaikuttavan Kulmunin sijaan. Syöksykierteessä olevalla Keskustalla ei taida olla kovin hyviä keinoja asemansa vakauttamiseen. Kokonaisuuden kannalta Kaikkonen voisi olla lopulta parempi valinta.
Ilmoita asiaton viesti
Jussi Halla-aho taitaa kai sitten kärsiä Mika Illman -sakkotöhnästä ja mediatöhnästä?
Ilmoita asiaton viesti
Nerokas veto Huuskolta, Kaikkonen kiittää…
”Politiikka on siitä raaka laji, että poliittiset vastustajat kaivavat ja nostattavat vanhoja asioita mielellään esiin.”
Voi että ja harmi kun Kaikkosta painaa tää vanha töhnä joka ei liity tämänpäiväiseen uutisointiin ja jota kenenkään ei kuuluisi enää muistella… eikä olisi muistanutkaan ilman tätä tyhjää blogia.
Ilmoita asiaton viesti
Olen minä joltain keskustalaiselta kuullut, että kyllä se Nuorisosäätiö-aika muistetaan, ja sitä jossain myös riskinä pidetään.
Ilmoita asiaton viesti
Miten puolue, jolla on merkittävä taustahistoria, on jäänyt kahden, vain kahden puheenjohtajuusehdokkaan varaan?
Katri Kulmuni esiintyi AY-liikkeen mielenosoituksessa hyvin kärkkäänä, puolustaen Sipilän hallituksen Aktiivimallia. Hänen roolinsa Keskustan varapuheenjohtajana on mielenkiintoinen.
Nykyhallituksessa Kulmuni toimii elinkeinoministerinä, jonka tehtävänä on luonnollisesti maamme elinkeinoelämän kilpailukyvystä huolehtiminen.
Ja samalla myös työministeri Harakan kanssa työllisyyden vahvistaminen, mutta nyt ilman ’aktiivimallia’, jonka pm Rinne on purkamassa.
Kulmunille kenties skitsofreeninen tilanne. Hän joutuneekin pitämään kielensä keskellä suuta, että nykyisen hallitusohjelman mukainen toiminta mahdollistuu.
Sen sijaan, puolustusministeriksi nimetyn Antti Kaikkosen rooli on vähintäänkin epäkiitollinen.
Vaikka valtiovarainministeriksi noussut Mika Lintilä ei ole ehdolla puolueensa puheenjohtajaksi, hänet kuitenkin sujautettiin rahaministerin tehtäviin. Kaikkonen jätettiin odottamaan ikään kuin ’piippuhyllylle’ tulevaa ja samalla tilanteen rauhoittumista.
Nyt kuitenkin pölähti tuo Nuorisosäätiö jälleen muistuttamaan menneistä, eikä millään tavoin positiivisessa mielessä.
Oikeuskansleri Tuomas Pöystihän ei nähnyt estettä Kaikkosen ministeriydelle, joten tuomarin roolin ottaa jatkossa kansa, Keskustan kannatuksen muodossa.
Kumpi tahansa pj -ehdokkasta tulee valituksi, en näe kummallakaan olevan parhaita edellytyksiä toimia valtion rahakirstun vartijana. Kuitenkin elinkeinoministerin salkun saanut Kulmuni vahvistanee tässä asemiaan.
Mikäli Kaikkonen valitaan Keskustan puheenjohtajaksi, on mahdollista, että puolue joutuu pohtimaan uudelleen, onko valtiovarainministerin tehtävä annettava puolueen puheenjohtajalle.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä on sellainen mielenkiintoinen puoli, että demarit ajoivat Jäätteenmäen aikoinaan pois luottamuspulan vuoksi ja kepu silloin vaihtoi mielummin puheenjohtajaa ja samalla pääministeriä kuin lähti hallituksesta. Viime hallituksesta persut heitettiin ulos kun uusi puheenjohtaja ei miellyttänyt hallitustovereita. Ei ole siis pelkästään kepun sisäinen asia, kuka nousee valtiovarainministeriksi, muiden hallituspuolueiden pitää se myös hyväksyä ainakin hiljaisesti niin, etteivät esitä julkisesti vastalauseita. Hyvin hiljaistahan se on ainakin tähän asti ollut. Erikoista vertailusta Jäätteenmäkeen tekee se, että Jäätteenmäkeä ei koskaan tuomittu mistään rikoksesta eroon johtaneessa tilanteessa.
Ilmoita asiaton viesti
”Erikoista vertailusta Jäätteenmäkeen tekee se, että Jäätteenmäkeä ei koskaan tuomittu mistään rikoksesta eroon johtaneessa tilanteessa.”
Ville, minkä syyn näet Anneli Jäätteenmäen eronpyynnölle pääministerin tehtävästä?
Ilmoita asiaton viesti
Tuli seinä vastaan. Hänhän jäi tuoreeltaan kiinni väärän tiedon antamisesta eli valehtelusta ja se ei antanut kovin hyviä lähtökohtia pääministerille, varsinkin kun demarit, eli hallitustoverit, olivat innoissaan kampittamassa. Aika kepein perustein toisaalta lähti koska myöhemmillä pääministereillä on ollut muistinmenetyksiä ja suoranaisia valheitakin välillä, mutta eivät ole olleet lähelläkään eroa niiden vuoksi. Pääasiallisena syynä näen siis demareiden halun päästä Jäätteenmäestä eroon.
Ilmoita asiaton viesti
Toki muistan nuo Jäätteenmäen sanat ’yllättäen ja pyytämättä’!
Olivatko sanat hänen omiaan, en tiedä, mutta ensimmäisenä naisena pääministeriksi noussut, saattoi olla hyvä kohde leimata valehtelijaksi.
Nykyisinhän ei enää valehdella, vaan puhutaan muunneltua totuutta, joka kuulostaa hyväksytymmältä.
Ilmoita asiaton viesti
Nähdäkseni Jäättenmäen naiseus vaikutti asiaa. Vaikka Suomi tasa-arvon mallimaa onkin, niin kyllä naisia ja miehiä yhä kohdellaan eri tavalla. Ohisalon asiaosaaminen ohitetaan ja ulkonäöstä vain puhutaan:
”Feministikuplastani katsottuna on vaikea käsittää, mistä nousee tarve kutsua ministeriä jääprinsessaksi. Sen täytyy olla pelkoa. Pelätään, ettei saada enää olla kuninkaita. Pelätään patriarkaalisen järjestelmän hajoamista, mikä on sääli, sillä toteutuessaan tasa-arvo parantaa kaikkien asemaa”, kirjailija Eveliina Talvitie sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa (HS viikko 29/2019).
http://mikalamminp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278538…
Ilmoita asiaton viesti
Itse en kehdannut edes mainita naiseutta. Sehän tarkoittaisi, että tasa-arvopuolue demareissa kampitettaisiin naisia. Demarithan ylpeilivät tuohon aikaan ensimmäisellä naispresidentilläkin.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta Jäätteenmäki tuli tallotuksi Lipposen kaunan takia. Niin vähän demarit hävisivät ja muistan Lipposen olleen kovin kaunainen.
Ilmoita asiaton viesti
No, perussuomalaisilla ei ollut kuin yksi puheenjohtajaehdokas joista valita.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole tavatonta suurissa puolueissa että istuva puheenjohtaja ei saa haastajia jos on käytettävissä ja puolueen kannatus on parasta a-luokkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se vihreissäkin kävi. Ohisalo oli kyllä ehdokkaana jo edellisellä kerralla, kun vihreät ampui itseään jalkaan antamalla Ville Niinistölle lähtöpassit kesken kovimman nousukierteen. Ohisalo ei silloin tullut valituksi, nyt ei ollut muita ehdokkaita. Parissa vuodessa se ehti näyttää mistä se on tehty.
Ilmoita asiaton viesti
Vihreille oli kyllä tosi suuri moka antaa kenkää Niinistölle, mutta säännöt olette itse tehneet. Ei voinut olla ehdolla.
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se on.
Ilmoita asiaton viesti
Riippumatta puh.joht.valinnasta, olisi valtakunnan kannalta hyväksi, jos Lintilä jatkaisi vv-ministerinä, kunnes Keskusta valitsee ”pysyvämmän” johtajan ensi vuonna.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös tuo syksyn puoluekokouksessa valittu puheenjohtaja ole ’pysyvä’?
Ilmoita asiaton viesti
Saarikko on käytettävissä sitten kesällä ja silloin pitää joka tapauksessa valita puheenjohtaja, joko yksimielisesti tai vaalilla. Yllättyisin jos Saarikko ei asettautuisi tarjolle.
Ilmoita asiaton viesti
Saarikolla on varmasti kunnianhimoa. Todennäköisesti olisi nytkin tullut vahvana ehdokkaana, jollei olisi ’synnytystalkoissa’!
Ilmoita asiaton viesti
Mirjami, väliaikainen, vajaan vuoden. Voidaan tietenkin valita 2020 uudelleen.
Ilmoita asiaton viesti
Harri, kiitos!
Vajaa vuosi ei ole kuitenkaan hyvä ministerivalinnalle.
Taustavoimat varmasti jylläävät nyt taukoamatta.
Ilmoita asiaton viesti
SDP:n puheenjohtajana ja Suomen pääministerinä toimii kuitenkin aikoinaan taloyhtiön ja omat rahansa sotkenut henkilö. Eikös ajankohta tuohon ole suurin piirtein sama, kuin nuorisosäätiön juttukin?
Ilmoita asiaton viesti
Samainen kaveri sekoitti myös omat rahansa ja työnantajansa rahat.
Ilmoita asiaton viesti
Tuomiot ansaitaan ja kärsitään. Siltä osin Kaikkonen on puhdas, mutta ei se riitä luottamuksen palauttamiseksi. Varmasti Kaikkonen on pätevä ja kokenut menneen ajan ja vanhan kaartin poliittiseen kulttuuriin mieltyneiden mielestä. Uskollinen puolueen työmyyrä, joka on ollut pesemässä mustaa valkoiseksi aina tarvittaessa.
Noustakseen taas suurimpien puolueiden joukkoon, Keskusta tarvitsee uusiutumista. Enemmän kuin mikään muu puolue tällä hetkellä. Siksi sotkuista tahraton Katri Kulmuni on juuri sitä mitä Keskusta tarvitsee ja henkilö, mille keskustaa äänestävien piirissä voi olla kysyntää.
Totuus kun on se, että puheenjohtaja jätti tyytyväisen puolueen, mutta äänestäjät puolueen. Toisin sanoen Keskusta ei tarvitse uutta puheenjohtajaa puolueelle, vaan Keskustaa äänestäville suomalaisille. Henkilön, joka kykenee edustamaan ja toimimaan mahdollisimman monin eri tavoin vastakohtana Keskustan pahimmalle kilpailijapuolueelle.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi luottamusaseman väärinkäyttö pitäisi unohtua? Lähes pahinta mitä politiikko voi tehdä.
Ilmoita asiaton viesti
Makuasia tietenkin kumpaa pitää pahempana, luottamusaseman väärinkäyttöä vai omien ja vieraiden rahojen sekoittamista pariin otteeseen. Keskustassa tuo ehkä maksaa puheenjohtajuuden, mutta SDP:ssa se meritoi puheenjohtajaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Keskustan kannattaisi huolella häivyttää johtopaikoiltaan menneiden aikojen puuhastelijat. Tarjolla on kyllä runsaasti ihan ryvettymättömiäkin henkilöitä.
Sipilä kuitenkin sekoitti kepun pakan niin perusteellisesti ettei kepuväki näe metää puilta, ja hirvein moka on tietysti Kaikkosen itsensä tyrkyttäytyminen puolueen johtoon.
Ei säteile Kaikkosella, ei ainakaan kepun etu. Oma etu ehkä on kirkkaana silmissä?
Ilmoita asiaton viesti
”Tarjolla on kyllä runsaasti ihan ryvettymättömiäkin henkilöitä.”
Pekka, keitä näkisit vaihtoehtoina?
Hyvin on ollut hiljaista tarjokkaista.
Ilmoita asiaton viesti
Ja juuri siinä se vika on. Kepussa ollaan niin hirveän herranpelkoisia ja nöyriä ettei uskalleta. Kuvitellaan että juuri se on yhteen hiileen puhaltamista, mitä se todellakaan ei ole. Ellei sitten ole tarkoituksena puhaltaa se hiili sammuksiin.
Pakko sanoa että Saarikko olisi kepulle yhtä suuri erehdys kuin Kaikkonen. Ministeriksi Saarikko käy, mutta ei puolueen puheenjohtajaksi. Liian nöyrästi viimeiseen asti laski luikuria Sipilän henkeen sote-kuvioissa. Uskottavuus meni totaalisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Dinosaurukset ovat nyt poistuneet nauttimaan runsaasta valtion turvasta.
Olisin olettanut, että heilläkin olisi ollut perintöprinssejä tai -prinsessoja tuvaamaan sitä vanhaa Alkiolaista.
Mutta ei.
Mauri Pekkarinen petasi vielä paikkansa EU:n mepiksi.
Tuntuu tosi oudolle, että Keskustalla on vain kaksi pj-ehdokasta.
Mitkä voimat mahtavatkaan vielä velloa Sipilän jälkimainingeissa?
Ilmoita asiaton viesti
Onko Keskustassa muilla omia mielipiteitä kuin puheenjohtajalla? En sitä tiedä ketkä keskustassa mielipiteet puheenjohtajalle sanelee, mutta yleiskuva puolueesta on monotoninen.
Tiedä sitten, annetaanko puheoikeudet ja kirjoitetaanko vuorosanat kansanedustajille ja muulle nokkaporukalle puolueen viestinnästä vastaavien toimesta? Äänestäjien ja jäsenten on vaikea innostua, jos niin on.
Puuttuu särmä mihin tarttua ja kiinnittyä. Muut puolueet päättävät agendasta, jos keskusta ei anna ryhmänsä ja kenttänsä aktiivisimpien henkilöiden sitä tehdä, vaan päättää itse mistä aiheesta saa julkisuudessa politiikkaa tehdä.
On se kyllä niinkin, että ei niin mitätöntä asiaa ole, että landella saisi porukassa asiasta kahta mieltä olla. Tuollaista asennetta on aistittavissa.
Ilmoita asiaton viesti
Markulle. Ulkomailla sitä ”töhnää” kutsutaan korruptioksi. Mutta täällä itä-balttilaisessa EU-kuvernementissa toimittajat kutsuvat sitä jollain toisella nimellä?
Ilmoita asiaton viesti
Nähdäkseni Nuorisosäätiö-tapauskin osoittaa sen, että Suomi on toimiva oikeusvaltio.
Uutinen tämän vuoden tammikuulta: Suomi yhä maailman kolmanneksi vähiten korruptoitunut maa
Lähde: https://www.ksml.fi/ulkomaat/Suomi-yh%C3%A4-maailm…
Ilmoita asiaton viesti
Markku Huusko kantoi ennen vaaleja huolta tuleeko galluppien huippusuositusta Li Anderssonista pääministeri. Vastaus on, että tuli. Hän on kuulema selvitellyt TV:ssä vieressään yskineen Antti Rinteen sanomisia.
Ilmoita asiaton viesti
Jos Sipilä aiheutti valtaosan Jyväskylän eteläpuoleisen Suomen äänestäjien siirtymisen Keskustasta joko Persuihin tai Kokoomukseen, niin miten joku rikoksesta tuomittu eteläsuomalainen mies tai vaihtoehtoisesti lapista tuleva kokematon tytönhupakko saisi heidät houkuteltua takaisin. Vielä, jos tulevaksi messiaaksi ehdotetaan ylimielistä Saarikkoa, niin kai voidaan todeta peli täysin menetetyksi. Kun tässä ovat ainoat olemassa olevat vaihtoehdot, on puolueen viisainta tyytyä kohtaloonsa ja yrittää pitää jäljelle jääeet niin kauan kuin heissä henki pihisee, vaikka tavalliset kansalaiset onkin täysin unohdettu.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo tytönhuppako on toiminut aikanaan Paavo Väyrysen eduskunta-avustajana. Hän lienee saanut alueellaan kohtuullisen kannatuksen, vaikka nuori onkin.
Puolueensa johtajaksi hänestä ei vielä ole. Nyt, elinkeinoministerin tehtävissään, hänellä on vahvat apujoukot. Yksin ei tarvitse päättää, ainoastaan allekirjoittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Hetkinen, puhutko Mirjami huippusuositusta Annika Saarikosta vai huipputyyppi Katri Kulmunista? Edellinen toimi uransa lähtöpotkuna Paavo Väyrysen lehdistöavustajana kuten myös Katri Kulmuni, tai sittenkin sinä Mirjami, vaikka et olekaan ollut Kirkkohallituksessa, tai mistä sen tietää????
Ehkä saisit Petri Hirvimäen messiin elvyttämään Unitas’, nuo Nukkuvat, kuten Hirvimäki opetettuna sanoo.
Ilmoita asiaton viesti
Heikki, olen kuullut vain Kulmunin osallisuudesta Väyrysen avustajana. Itse tein töitä Kirkkohallituksessa vuosina 1981-84., perheasian tehtävissä, en poliittisena vaikuttajana. Petri on joskus kysellyt messiin, olen nyt vain ihan omana itsenäni, vaikka puhetta suollankin useilla foorumeilla.
Elämä on!
Ilmoita asiaton viesti
Näin Wikipedia:
Politiikan lisäksi Saarikko on työskennellyt myös muun muassa vs. tiedottajana Kirkkohallituksessa ja toimittajana ja ollut nuorten naisten Kerttu-verkoston puheenjohtaja.
Saarikko oli Keskustanuorten hallituksen jäsen vuosina 2008–2009. Heinäkuusta 2009 tammikuuhun 2010 Saarikko työskenteli ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen lehdistöavustajana,
Ilmoita asiaton viesti
Väyrysen voi antaa anteeksi, mutta Suomi-Venäjä-Seuran hallituksen puheenjohtajana toimiminen on rikos. Sehän on verrattavissa siihen, että toimisi Suomen Sisun, PVL:n ja Soldiers of Odinin johtokunnissa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos tämä on sitä vallan ja osaamisen huippua ja kansan etujen ajamista niin lähinnä yököttää katsoa mitä kaikkea ihmiset tekevät omien etujen tai kavereiden eteen.. Tietäen tasan tarkkaan että suurin osa kansasta ei tajua mitään. Sama säätäminen ja kilpaa kähmiminen jatkuu! Suomennsuurin hiekkalaatikko 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Kaikkonen vaikuttaa kyllä jossain määrin uhrilta koko jupakassa. Häntä voisi verrata kaveriin, jonka kannettavaksi hyvät ystävät antavat laukun, mutta jättävät kertomatta, että se sisältää varastettua omaisuutta. Sitten poliisi tulee paikalle ja pidättää ”syyllisen” rysän päältä.
Ilmoita asiaton viesti