Onko Mika Lintilä nyt pelottavan oikeassa?
”Mikäli riskit toteutuvat, en olisi hirvittävän yllättynyt, että talouden kasvuprosentti alkaisi ensi vuonna nollalla”, valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk) sanoi Suomen Kuvalehdessä viime viikolla.
Tänään Lintilä sai tukea näkemykselleen osuuspankkileiristä, joka ennusti, että kasvu olisi jäämässä ensi vuonna 0,5 prosenttiin, eli ensimmäinen numero olisi hyvinkin nolla.
Hallituskaveri sdp:n puheenjohtaja ja Suomen pääministeri Antti Rinne ei Lintilän (ja OP:n) näkemystä ole valmis ainakaan tässä vaiheessa jakamaan.
”En usko tuohon arvioon, mutta jos sellainen näköala alkaa tulla, se täytyy sitten arvioida”, pääministeri sanoi nollakasvusta Iltalehdessä viikonvaihteessa.
Lintilän näkemys on toki irtiotto myös hänen johtamansa valtiovarainministeriön virallisesta näkemyksestä, jonka mukaan Suomen talous kasvaisi vielä 1,2 prosenttia ensi vuonna. Se on tuplamäärä Lintilän synkistelyskenaarioon verrattuna, mutta heiveröinen luku toki sekin.
Miksi nämä prosentit ja niiden kymmenykset sitten ovat kiinnostavia? Siksipä hyvinkin, että niiden mukana onnistuu tai kaatuu hyvin moni asia, joihin Rinteen hallitus tähtää ja mitä se lupaa.
Jos kasvu jää nollalinjalle ensi vuonna, on hyvin suuri vaara, ettei 75 prosentin työllisyystavoitteesta tule tällä hallituskaudella mitään. Ja sehän olisi aika ikävää, sillä hallitusohjelmassa sanotaan tunnetusti: ”Työllisyysasteen nousu on hallitusohjelmassa tulopohjan keskeisin yksittäinen elementti.”
Valtio voisi alkaa velkaantua ennusteita holtittomammin ja pelottavasti. Luottoluokittajat nostelisivat kulmakarvojaan.
Se taas tietäisi hallituksen vuoden 2021 puoliväliriihessä todennäköisesti joidenkin rahahanojen tukkimista. Mistä Rinteen hallituksen lupaamasta uudesta kivasta karsittaisiin, terveydenhoidon, koulutuksen vai eläkkeiden lisäpanostuksista?
Mutta onko Lintilällä katu-uskottavuutta ennustajana? Näyttöä tällä hevosmiehellä ainakin on, sillä positiivisen talouskäänteen hän ennusti vuoden 2016 lopussa paremmin kuin esimerkiksi valtiovarainministeriö.
Nyt on rooli tietysti toinen. Selvää on, että valtiovarainministerin pitääkin olla budjettivalmistelujen aikoihin lähtökohtaisesti vähän synkkä.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on muuten se, että aiemmassa optimismissaan Lintilä oli samaa mieltä kuin osuuspankit, mihin hän myös tuolloin viittasi (Lähde: Uusi Suomi).
Maaseutupuoluetta edustavan ministerin ja maaseutupankkiryhmän näkemys on niin ikään nykyisessä pessimismissä yhteneväinen. Kuka kuuntelee ketä vai sattumaako vain?
Tällöin syntyy tulkintaerimielisyys siitä, mistä tämän työllisyys- ym. tavoitteista jäämisen katsotaan johtuvan. Jos se johtuu kansainvälisen talouden odotettua heikommasta kehityksestä, silloin ei tarvitse luopua hallitusohjelman lupauksista. Jos se johtuu kotimaisista syistä, silloin tarvitsee. Tämä lukee hallitusohjelmassa:
”Työllisyyttä ja julkisen talouden tasapainoa koskevat tavoitteet eivät estä suhdanteita tasoittavaa politiikkaa. Tavoitteet ovat luonteeltaan rakenteellisia. Kansainvälisen talouden odotettua heikomman kehityksen aiheuttamaa kasvun, työllisyyden ja julkisen talouden heikentymistä ei ole syytä tulkita tavoitteista poikkeamiseksi. Sen sijaan kotimaisista syistä syntyvä poikkeama on tällainen ja sen toteamisen tulee johtaa politiikan tarkistamiseen.” (Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma 6.6.2019, 18.)
Ilmoita asiaton viesti
Minä olen käsittänyt tilanteen niin, että hallitus mukauttaa politiikkaansa ulkoisten olosuhteiden mukaan siten, että Suomen ja suomalaisten kärsimykset jäisivät mahdollismman vähäisiksi. Mitä 1,5 vuoden kuluttua pitää ja voidaan tehdä, ei ole vielä nähtävissä. Ennustaminen on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden ennustaminen. Ennusteita varmaan tulee luikuhihnalta, mutta kukaan ei tiedä, mikä niistä osuu lähellekään oikeaan.
Ilmoita asiaton viesti
Uskooko Viljo talouden ikiliikkujaan enemmän kuin ekonomien laskelmiin? Ekonomeilla on pätevyys arvioida lyhyen aikavälin kasvuodotuksia aivan realistisessa viitekehyksessä.
Itse tarjoisin kansantalouteen vinkin, jonka mukaan kotimaista kysyntää pitäisi lisätä, koska vienti ei enää vedä täpöillä kuten 2000-luvun vaihteessa.
Ilmoita asiaton viesti
Ekonomien laskelmien taustalla pakkaa aina olemaan joku ideologia. Kyllä ne suuntaa antavia ovat, mutta päätelmät miten pitäisi toimia, vaihtelevat. Siitä olen Kimmo Hoikkalan kanssa samaa mieltä, että parhaiten edessä olevaan taantumaan voi varautua lisäämällä kotimaista kysyntää.
Jotta se toimisi, pitää tulonjakoa muuttaa pienituloisten hyväksi. Heillä on ostotarpeita. Varakkaammat kasaavat lisätulonsa entisten päälle. Se on ihan hyvä yksilön kannalta, mutta se ei lisää kysyntää. Sitä tässä eniten tarvitaan.
Ilmoita asiaton viesti
Rahakasoja pitäisi verottaa ehkä vähän, koska kuluttamista ilman kansantalous ei kukoista.
Ilmoita asiaton viesti
Talouden muutokset ovat useimmiten nopeampia ja rajumpia mitä ennustelaitokset ennustavat.
Ilmoita asiaton viesti
Ja välillä ennustelaitokset ennustavat muutoksia joita ei realisoidu, ja välillä ne isot muutokset jäävät ennustamatta kuten vuoden 2008 kriisi.
Ilmoita asiaton viesti
Saman kommentin poisto-
Ilmoita asiaton viesti
VM:n budjettiluonnoksessa on verotulot arvoitu, suuremmalla kuin OP:n ennakoimalla 0,5 %:n kasvulla ?
Verotulojen kehitys
Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2018—2020 (milj. euroa)
ks. tästä linkistä
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2020&…
–>Kasvaako verotulot vuodesta 2018 vuoteen 2020 peräti 2,7 mrd ?
Alijäämä on kättelyssä yli 3 mrd- jopa 4 mrd, jos tulot on arvioitu liian suurella kasvuennusteella.
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp;jsessionid…
Ilmoita asiaton viesti
Muistetaan kuitenkin yksi pikkainen fakta, se ”holtiton” valtion velkaantuminen tarkoittaisi suurella todennäköisyydellä pienempää velkaantumista kuin mitä tapahtui Kataisen ja Sipilän hallituksen aikana. On mielenkiintoista, että jos vasemmisto on vallassa matalampikin velkaantumistaso riittää holtittomuuteen ja jos taas tahtipuikkoa pitää kokoomus tai keskusta, ei moisia huolia selvästi suuremmasta velkaantumisesta huolimatta ole.
Ilmoita asiaton viesti
Oho jopas tuli Kivelältä tekstiä Katais/Stub/+ viherpuna hallituskaudella teki 2011- 2015 ennätyksen valtion velassa 20 miljardia. Sensijaan Sipilän hallituskaudella jäätiin yhteen nelmäsosaan elikä 5 miljardia ja sekin on liikaa.
Ilmoita asiaton viesti
#18:
Kataisen/Stubbin hallituksen velanottoa koskeva lukusi on alakantissa. Todellinen velanoton määrä on 29 miljardia.
Ilmoita asiaton viesti
Valtion menot olivat vuonna 2003 tilinpäätöksen mukaan 36,9 mrd ja
vuonna 2007 tilinpäätöksen mukaan 43,3 mrd.
Löytyy näistä linkeistä alempaa
2003
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2005&…
2007
http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2009&…
Mikä hallitus oli maassa vv. 2003-2007, oikein punamultahallitus, joka
pisti noina hyvinä talouskasvun vuosina kaikki lisätulot heti sileiksi
menotaloudessa. Ja se näkyi sitten seuraavan hallitukselle.
Vanhasen-Kataisen hallitus joutui vakavan talouden taantumaan eteen, joka
toi heti vuonna 2009 10 mrd:n alijäämän.
Tätä taustaa haluan tuoda esille, kun tuolla vihreäpolitiikko
puhuu ”vastain parempa” tietoa syistä velanottoon.
Ilmoita asiaton viesti
Valtion velka kasvoi Katainen/Stubb hallituksen 2011 -2015 aikana tuon 29 miljardia euroa, mutta julkinen velka peräti 37,7 miljardia euroa. Siinä sivussa sitten myytiin lisäksi omaisuuttakin olan takaa.
Lähde: Euroopan Komissio ja EKP.
Ilmoita asiaton viesti
Mika Lintilä tuntuun olevan ainoa järkimies koko hallituksessa ja hän on oikeassa kasvuprosentin suhteen.
Velkaantuminen ei voi jatkua loputtomiin. Siitä pitää huolen troikka (EU, EKP, IMF). Troikan ”madonluvut” aiheuttivat tavalliselle ihmiselle 30 %:n elintason laskun Kreikassa. Miten kestääkään pitkälle velalle rakennettu Suomi-neidon ”ilmapallotalous” edessä olevaa ja tulevaa hevoskuuria?
Kirjoitin 17.6.2011 tämä verkkolehden kommentissani ”Suomen tie on Kreikan tie.”
Tätä tietä Suomi-neito kulkee ja nykyhallitus nopeuttaa neidon askelia. Ministeri Sanna Marinin ulostulo työajasta sai askeliin ripeyttä. Asuntovelkaiset kotitaloudet ovat tästä varmasti ”innoissaan.”
Ilmoita asiaton viesti
Sillähän ei ole mitään väliä, mitä tehdään. Ainoa, mikä perusporvaria kiinnostaa, on kuka tekee. Omaisuuden myynti pitäisi korvata kokonaan velanotolla, jos ollaan oppositiossa.
No, aika kaukana Kreikan tiestä ollaan. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen viime vuoden lopussa:
Japani 238,2%
Kreikka 188,1%
Italia 130,3%
Yhdysvallat 106,1%
Belgia 101,2%
Espanja 97,2%
Ranska 96,7%
Britannia 87,4%
Itävalta 74,2%
Unkari 71,3%
Suomi 60,5%
Saksa 59,8%
Ilmoita asiaton viesti
Kas vain, myös Japanissa vanhukset lypsävät nuorisoa velkataakalla.
Ilmoita asiaton viesti
Otetaan tähän myös IMF:n viimeiset bkt per capita -luvut noille 12 maalle. Mennään tuossa velkajärjestyksessä. Merkitsen sulkuihin bkt/c -sijoituksen:
Japani $42 269 (8)
Kreikka $22 517 (11)
Italia $37 349 (9)
Yhdysvallat $65 064 (1)
Belgia $50 930 (5)
Espanja $33 889 (10)
Ranska $46 984 (6)
Britannia $44 759 (7)
Itävalta $56 229 (2)
Unkari $17 845 (12)
Suomi $54 975 (3)
Saksa $52 885 (4)
Aika vaikea on välttyä siltä ajatukselta, että suomalaisten ajattelua hallitsevat vähän tolkuttomassa määrin Ruotsi ja Norja, joilla menee vielä paremmin.
Ilmoita asiaton viesti
Nuo BKT tai julkinen velka/BKT eivät nyt kerro ongelmasta läheskään kaikkea.
Ongelmista pahimpia ovat:
Suomen vuosikymmeneksi halvaantunut talouskavu silti, vaikka velkataakkaa ( julkinen ja kotitaloudet ) on samalla lisätty n. 100 miljardilla eurolla v.2008 jälkeen. Saavutus on silti on kurjaakin kurjempi ja huonoin koko Euroopassa.
Viennin arvon suuri romahdus ainoana maana koko Europoopassa v. 2008 jälkeen.
Suomen poikkeuksellisen nopeasti vanheneva väestö lähivuosina.
Julkisten menojen suuri osuus / BKT ja verotuksen korkea taso.
Lähtökohdat seuraavaan taantumaan ovat kovin huonot. Toki kaiketi velkaa voidaan ottaa hieman ja omaisuuttakin myydä, mutta entäpä sen jälkeen. Ongelmat vain silti pahenevat 2020- vuosikymmenen edetessä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei olla Kreikan tiellä ei. Kasvavan budjettialijäämän tiellä kyllä, ja se ei ole hyvä asia. Kun talouskasvu saattaakin jäädä nollalla alkavaksi 2020, on tuo alijäämä repeämässä odotettua suuremmaksi.
Budjettialijäämästä: https://www.talouselama.fi/uutiset/esitys-julki-bu…
Ilmoita asiaton viesti
”Kun talouskasvu saattaakin jäädä nollalla alkavaksi 2020, on tuo alijäämä repeämässä odotettua suuremmaksi.”
Mutta ei olla Kreikan tiellä?
Kyllä nämä tienviitat sinnepäin osoittavat.
Ilmoita asiaton viesti
Standard & Poor’s kertoi viime maaliskuussa, että se pudottaa Suomen luottoluokitusta, mikäli maassa ei tehdä merkittäviä rakenneuudistuksia pikaisesti.
Tämä viesti oli kohdistettu varmasti maan vaalien jälkeiselle seuraavalle hallitukselle, josta ei vielä tuolloin ollut tietoa.
Mitä rakenteellisia uudistuksia Rinteen hallitus on saanut aikaan, paitsi julkisten menojen ja syömävelan kasvattamisen entisestään. Luottoluokittaja tuskin kuitenkaan tarkoitti tämän suuntaisia toimenpiteitä.
OP:n ennustama 0,5 % talouskasvu tulee todellisuudessa lisäämään työttömyyttä ja laskemaan työllisyyttä pommin varmasti. Tämän kautta budjetin tulo- ja menopuoli tulevat varmasti repeämään yhä kauemmas toisistaan, mitä kovin teennäisesti ja tarkoituksella liian valoisille annetuilla kasvuluvuilla ja -näkymillä todellisuudessa tulee toteutumaan
Velkaantuminen tulee kiihtymään ja luottoluokitus laskemaan Kurimus jatkuu ruuvin puristuessa samalla edelleen yhä tuikemmalle.
Ilmoita asiaton viesti
Hurjimmillaan jokin luottoluokittaja saattaisi tehdä Suomesta AA-maan. Sen seurauksena joutuisimme ehkä maksamaan suurennuslasilla katsottavaa korkoa, eikä ihan yhtä moni taho enää kilpailisi siitä, kuka saa tarjota Suomelle edullisimman lainan.
Ilmoita asiaton viesti
Iltalehti tänään: Kylmä suihku Rinteen hallitukselle: Työllisten määrä väheni heinäkuussa, työllisyysaste laski 72,4 %:iin – ”Positiivinen kehitys on pysähtynyt”
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/66527c08-afe…
Ilmoita asiaton viesti
@20. Tuo ei merkitse mitään, jos katsoo findikaattorissa työllisyysastetta ja listaa muutaman vuoden taaksepäin. Siinä näkyy aina juuri kesän päätyttyä heiluntaa työllisyyden laskemisena, joka vuosi.
EDIT:
Eipä lehdistöllä ole muuta kuin hakemalla hakea jotain klikkiotsikoita saadakseen ansioita. Vain harvoin saa lukea asiallisia artikkeleita, johon on paneuduttu myös huomaamaan edellisten hallituksen tekemät päätökset ja mitkä olivat vaikutukset, yms.
Mutta usein on niin, että nyt keskitytään siihen istuvaan hallitukseen, joka ei ole juuri mitään tehnyt kuin vasta tulossa lomalta takaisin mutta lehdet tietävät jo etukäteen, ettei missään hommissa tule mitään, unohdettiin vaan kokonaan Sipilän hallituksen tökeröt valmistelut.
Ilmoita asiaton viesti
Totta on, että Rinteen hallituksen tekemiset eivät vielä näy taloudessa lainkaan. Vaikka asiaa miten päin katsoisi, jäi maan talous täksi vuodeksi aika hyvään kuntoon kansainvälisen talouden pirteyden sekä Sipilän hallituksen päätösten ja työmarkkinajärjestöjen sopiman kikyn jäljiltä. Hieman huolestuttavaa on, että työllisyyden kasvu on hyytynyt.
Ilmoita asiaton viesti