Markku Huusko

Talvisota 1939 -1940

Raatteen tien, Summan, Kollaan ja monen muun taistelutantereen sankarit pelastivat Suomen 70 vuotta sitten.

Edesmennyt isoisäni, jo tuolloin perheellinen Arvo Huusko taisteli joitain kymmeniä kilometrejä kotitilaltaan Raatteen tiellä. Hänen veljensä Kalevi Huusko kaatui samalla kainuulaisella kunnian kentällä. Maahantunkeutuja tuhoutui siellä lopullisesti vuoden 1940 tammikuun alkupuolella, mikä lisäsi taistelutahtoa myös muilla rintamilla.

Itse olen käynyt tutustumassa näihin pohjoisiin paikkoihin poikieni kanssa. Hiljaiseksi veti.

Talvisota on suomalaisille tunneasia, se yhdistää lähes poikkeuksetta yhä meitä kaikkia. Monella meistä on uhrinsa antaneita sukulaisia. Kun olin poikanen, lueskelin usein kirjaa, jossa esiteltiin suomalaistaistelijat, jotka olivat menettäneet henkensä talvisodassa. Heitä oli paljon, eri puolilta maata, joukossa myös kouluikäisiä.

Tämä koskettava sota-ajan maailma avautui minulle sittemmin hyvin läheisesti Uuden Suomen vuonna 1979 julkaiseman Etusivun uutiset 1938 -1979 -kirjan avulla. Teos, johon noiden vaikeiden vuosikymmenten etusivuja oli kasattu yksien kansien sisään, tuli lapsuuteni kotiin, koska sinne tilattiin Uutta Suomea.

Nyt on nykyisen Uuden Suomen vuoro osoittaa kunnioituksensa Suomen historialle ja talvisodan sankareille niin taistelijoiden kuin kotirintaman näkökulmasta. Siihen on avannut valtavan mahdollisuuden Uuden Suomen arkisto, jota voimme nyt avata Kansalliskirjaston digitointiosaamisen avulla kaikille verkkolukijoille. Ilmaiseksi.

Olemme tuoneet tässä vaiheessa verkkoon ensimmäiset lehdet marraskuulta 1939, juuri sotaa edeltävältä ajalta. Tuomme lehdet verkkoon joulukuun 1. päivästä lähtien päivittäin, säännöllisesti samoina kalenteripäivinä kuin 70 vuotta sitten.

Tunnelma oli marraskuun 6.päivänä 1939 jo kuin sodan aikana, olihan maassa annettu YH:n nimellä tunnettu yleinen liikekannallepano lokakuussa. Neuvostoliitto pysyi tiukkana aluevaatimuksineen ja Suomi ei taipunut.

Tuona marraskuun päivänä lehdessä myytiin väestösuojiin sänkyjä, lääkelaukkuja ja kumihattuja, radiosta kuultiin Pekka Tiilikaisen juontama "Evakuoitujen lastentarhassa", uutisissa kerrottiin saksalaisten ilmahyökkäyksestä Ranskassa sekä Suomen ja Neuvostoliiton neuvotteluista Moskovassa, ja luettavissa oli tietysti myös Uuden Suomen viihteellinen tavaramerkki, Vihtori ja Klaara -sarjakuva.

Erityisen iloinen olen saadessani tarjota tämän kaiken tässä internetajassa juuri Uuden Suomen lukijoille, joiden joukossa tiedän olevan valtava määrä historian harrastajia ja alan ammattilaisia. Tätä aineistoa voivat hyödyntää myös esimerkiksi koululaiset ja opiskelijat omissa töissään. Keskustelun olemme avanneet, ja sitä vetää kokenut toimittajamme ja Venäjän-asioiden osaaja Jarmo Koponen.

Toivotan kiinnostavia hetkiä suomalaisen historian parissa. Täältä pääsette suoraan 70 vuoden takaiseen lehteen. Kaikki toistaiseksi julkaistut lehdet ovat täällä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Mainiota kerrassaan. Kiitos.
Odotamme mielenkiinnolla jatkoa Suomelle elintärkeistä ajoista!
Huuskolle,olet kunnon kamu.
Kiitos!
Tuo oli isänmaallinen teko, varsinkin sen jälkeen, kun suojeluskuntalainen poistettiin perinneoikeiston harmiksi Uudesta Suomesta. Paljon kuvia ja sitten ihmisläheisiä juttuja pommituksista eri paikkakunnille.
Talvisodan alkaessa minä olin 9 kk:n iässä. Luin nuoruudessani Vapautemme Hinta kirjaa. Isäni taisteli Raatteen tiellä, ja monessa muussa kuumassa paikassa. Ja selvisi elävänä vihollisen ankarasta tulesta, toimien osan aikaa taistelulähettinä. Summat Kollaat Taipalejoki ja muut sankaritöiden kohteet Äyräpäineen ja Vuosalmineen tulivat minullekin tutuiksi Isän kertomana. Samoin Kansa Taisteli-miehet kertovat lehdestä. Uusi Suomi tuli myös lapsuuden kotiini. Vapautemme hinta oli kova, mutta me saamme olla syvästi kiitollisia Veteraaneillemme! Erikoisen syvä kumarrus niille vainajille, jotka lepäävät Sankarihaudoilla! Kiitos.
kiitos hienosta palvelusta. Mielestäni on mielenkiintoista lukea autentista historiankirjoitusta erilaisista asioista. Viestinnässä useammissa eri aiheissa voisi olla tietopaketteja myös muiden asioiden osalta. Taustoitusten lisääminen artikkeleihin on monipuolistanut Uutta Suomea. Tautoituksen lisäksi kommentit edistävät moniarvioista älyllistä keskustelua ja sivistävät ihmisiä.
Mitä julkiset tietokannat kertovat sukunimestäsi -Palvelu. "Nomen est omen" hakee tietoa useista julkisista tietokannoista sukunimen perusteella. http://www.tietokannat.fi/lab/nomen.php Karjalaan Jääneet sankarivainajat: http://www.klubi.fi/sotavangit/index.html
Onkohan Voldemar Hägglund sukua Kustaa Hägglundille? Tapio, sinä joka näyt tuntevan kaikki, kerro? Olen aivan sattumalta saanut lukea eräälle uittopomolle tulleita sanomalehtiä (jäämistö). Siinä oli unhoon painunutta tietoa Kemin lajittelukapinasta. Sanomalehdet olivat kiinnostavia siksi, että lehdet kirjoittivat asiasta, josta uittopomo oli itse vastuussa ja hän oli tehnyt oikaisuja ja omia kommenttejaan suoraan tekstiin, marginaaleihin ja rivien väleihin. Hän oli kerännyt talteen useiden eri lehtien kirjoittamia juttuja samasta aiheesta. Näin kykeni myös erottamaan poliittisten toimittajien asettumisen eri rintamiin. Onnea hyvälle idealle. Vastaa kysyntään juuri nyt.
Voldemar on Gustavin isä.
Hauska yksityiskohta lehdessä on kuva jossa liettuan armeijan joukot saapuvat nykyiseen pääkaupunkiinsa vilnaan.Olivatko he miehittäjiä vai vapauttajia ? ja kenen valtakirjalla he toimivat?
Se, onko joku valloittaja vai vapauttaja, johtuu tietenkin siitä, minä vuonna asiaa tarkastellaan. 1915 Saksa valloitti suuren osan Venäjän keisarikuntaan kuuluneesta Liettuasta, jolloin vapauduttiin venäläisistä. 1918 Puolasta tuli itsenäinen Saksan hävittyä maailmansodan. Tällöin vapauduttiin saksalaisista. Liettua teki rauhan Neuvosto-Venäjän kanssa 12.7.1920, jolloin se tunnusti Vilnan kuuluvan Liettualle. Puola kuitenkin oli sodassa Neuvosto-Venäjän kanssa ja valloitti elokuun 1920 aikana ja jälkeen Vilnan, Liettuan pääkaupungin. 1926 oli Liettua solmimassa ystävyyssopimusta Neuvostoliiton kanssa. Juuri presidentiksi valitulta Kazys Griniukselta kaappasi kuitenkin vallaan Anatas Smetonas. 22.3.1939 otti Saksa Liettualta Klaipedan (Memel) ja kun Neuvostoliitto oli liittynyt Saksan rinnalle toiseen maailmansotaan 17.9.1939 Puolaa jakamaan, muodostui edellytykset sille, että Puolan pakolaishallituksesta riippumatta Vilna palautettiin Liettualle. Vilnan kysymys Liettuan ja Puolan välillä nakersi reunavaltiopolitiikkaa siksi, että Liettua olisi voinut saada tukea Vilnan palautusvaatimuksille Neuvostoliitosta. Puola kuitenkin solmi itse hyökkäämättömyyssopimuksen 1934 Saksan kanssa aiheuttaen reunavaltiopolitiikan muodollisenkin lopun. 1935 Britannian laivastosopimuksesta seurasi, että Itämerestä tuli Saksan ja Neuvostoliiton meri Kuninkaallisen laivasto-option kaikotessa. Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että Vilna Liettuan pääkaupunkina on Liettualle hyödyllisempi kuin Puolalle yhtenä puolalaisista kaupungeista. Näin ollen poliittisesti epäkorrektisti totean, että Neuvostoliiton apu Saksalle Puolan tuhoamisessa mahdollisti Liettuan pääkaupungin palauttamisen Liettualle 1939. Kuitenkin Euroopan unionissa tämä neuvostomyönteinen ajatus, joka sopii suomalaiseen pienvaltioajatteluun, on aivan poliittisesti korrekti.
Vilna on nimenomaan Liettuan ikiaikainen pääkaupunki, joten tulivatpa liettualaiset Vilnaan milloin hyvänsä, niin tulivat vapauttajina. Vilna on ollut Liettuan pääkaupunki vuodesta 1323 alkaen. Ihan kaikkialle liettualaiset eivät kuitenkaan ole aina tulleet vapauttajina - Liettua oli aikoinaan suurvalta, joka toimi myös valloittajana.
Kiitos talvisodan lehdistä netissä, ne ovat suureksi avuksi opetustyössä. Näin koululaiset pääsevät itsenäisesti seuraamaan tunnelmia 70 vuoden takaa.
Kouluille on paljon materiaalia palveluissa www.suomi.fi ml. tietopaketti nuorille, www.koulutusnetti.fi ja www.global.finland.fi linkeissä "globaalikasvatus" ja "oikotiet kouluille" sekä www.eurooppa-tiedotus.fi ml. rahoitusta nuorisohankkeille ja mahdollisuus pyytää kouluvierailijoita www.ykliitto.fi. Mielestäni on tärkeää myös tallentaa autentisia haastatteluja, eli ehkä sivustoille voitaisiin lisätä myös ihmisten videohaastatteluja?
Se lehtien julkaiseminen on todella isänmaallinen teko - kiitos. Kuinka ollakaan myös minun kirjahyllystäni löytyy se sama "Uusi Suomi Etusivun uutiset". Olin myös aikoinaan USn aktiivinen lukija - kirjoitinkin usein USssa omalla nimelläni.
"Biografiakeskus kokoaa, tuottaa ja julkaisee kansallisesti merkittävää, tutkittua elämäkerrallista tietoa, henkilökuva-aineistoa ja henkilöhistorian lähdeaineistoa." www.kansallisbiografia.fi Henkilöhistoriallisia lähteitä www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/tietopalvelu/sukututkimus/hen... Mannerheim www.mannerheim.fi Tutkijasalipalvelut www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/tietopalvelu/tutkijasali/ Karjalaan jääneiden sankarivainajien muistomerkit www.ksv.mpoli.fi Suomen sukututkimusseura www.genealogia.fi Mitä sukututkija voi arkistoista löytää? www.reservilainen.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=122:is... Sotamuseo www.mpkk.fi/fi/sotamuseo/
ja mitä sitten?..maata myydään ennätysvauhtia ryssille ja täällä vouhkataan talvisodasta:tekisitte jotain konkreettista missä olisi selkärankaa!!!
Suomelle Venäjä on mm. tärkein vienti- ja tuontimaa... mieltääkseni on mielekästä sekä suomalaisille, että venäläisille, ruotsalaisille, norjalaisille, virolaisille, ja Baltianmaille, eurooppalaisille, aasialaisille, afrikkalaisille, amerikkalaisille, etelä-amerikkalaisille, lähi-idän maille, austraaleille ja oseaaneille, Etyj-maille, Yk-maille yms., eli eri maalaisille ihmisille, että kaikki ihmiset ovat myönteisessä vuorovaikutuksessa? Talous ja elinkeinoelämä www.suomi.fi "Ulkomaankauppa (2008) viennin arvo: n. 65,5 miljardia euroa tuonnin arvo: n. 62,1 miljardia euroa keskeiset vientituotteet: tieto- ja mediateknologia, paperiteollisuustuotteet, rauta- ja terästuotteet, erityisiin tuotantotarpeisiin valmistetut koneet ja laitteet keskeiset tuontituotteet: öljy ja öljynjalostustuotteet, maa-ajoneuvot, sähkölaitteet, viestintä- ja mediateknologia, teollisuustuotannon koneet ja laitteet. tärkeimmät vientimaat viennin arvon mukaan: Venäjä, Saksa ja Ruotsi, Yhdysvallat, Iso-Britannia tärkeimmät tuontimaat tuonnin arvon mukaan: Venäjä, Saksa, Ruotsi, Kiina, Iso-Britannia www.suomi.fi/suomifi/suomi/tietopaketit/perustietoa_suomesta/talous_ja_e... " Hyvä kansallinen ja kulttuurinen itsetunto vahvistaa myönteistä suhtautumista suomalaisiin ja kansainvälisiin mahdollisuuksiin.
Tutkimus ja uutisointi kuinka rauhaa tehdään ja ylläpidetään olisi mielenkiintoista... Suomen laki www.finlex.fi Rauhansopimus Suomen kanssa "...tukea Suomen anomusta päästä Yhdistyneiden Kansakuntien jäseneksi ja niinikään liittyä jokaiseen Yhdistyneiden Kansakuntien turvin solmittuun yleissopimukseen... www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/194700... YK:n yleissopimuksesta www.ykliitto.fi/tiedottaa/yk_pahkinankuoressa "YK perustettiin ylläpitämään maailmanrauhaa. Peruskirjan mukaan jäsenvaltiot sitoutuvat ratkaisemaan erimielisyytensä rauhanomaisin keinoin ja välttävät voimankäyttöä tai toisen jäsenvaltion uhkaamista sillä. Keskeisintä on konfliktien ehkäiseminen, eli toiminta, joka estää kiistojen ja erimielisyyksien kehittymisen aseellisiksi konflikteiksi ja torjuu konfliktien uusiutumisen. Keinona on ehkäisevä diplomatia - neuvottelut, sovittelu ja luottamusta rakentavat toimet, rauhanturvatoiminta, aseidenriisunta sekä tilanteen niin vaatiessa, sanktioiden käyttö. YK www.un.org "Mikä Euroopan unioni on? EU on ainutlaatuinen taloudellinen ja poliittinen yhteistyökumppanuus, jonka muodostaa 27 demokraattista Euroopan maata. Mitkä ovat unionin tavoitteet? Rauhaa, hyvinvointia ja vapautta unionin 495 miljoonalle kansalaiselle – oikeudenmukaisemmassa ja turvallisemmassa maailmassa. EU:n jäsenvaltioden välillä ei ole ollut sotia yli 60 vuoteen" www.eurooppa-tiedotus.fi EU www.europa.eu EU perusoikeuskirja www.europarl.europa.eu/charter/pdf/text_fi.pdf
mieltääkseni olette kommentoineet toisessa keskustelussa tämän kommentin jälkeen tyytymättömyyttänne mielipiteisiini. Tarkoitus lienee, että asioista voitaisiin keskustella eikä ollut tarkoitus kritisoida teitä henkilönä. Mitä mielestänne ihmisten pitäisi tehdä?
Tämä on näköjään UUSI SUOMI. Hienoa.
Parahin Tuula, Nykyinen Uusi Suomi julkaisee talvisodan ajan lehdet uudelleen näköispainoksina. Hyvä niin. Minäkin odotan niitä innolla ja pidän julkaisupäätöstä hienona. Mielestäni vanhojen lehtien julkaiseminen netissä ei kuitenkaan ole sellainen teko, että maksuksi siitä pitäisi unohtaa nykyisen Uuden Suomen kritisointi. En toki ajattele, että olisit tarkoittanut sellaista kommentillasi, mutta Sinua tuntematon voi saada sellaisen vaikutelman. Nykyisellä Uudella Suomella on paljon kirittävää sota-ajan Uuden Suomen tasoa tavoitellessa. Esimerkiksi terve suhtautuminen itärajan takana olevaan aggressiiviseen valtioon pitäisi oppia toimituksessa.
Tervehdys, mietin, mahtanetko olla entinen nimimerkki Liike vai oletko sattumalta valinnut miltei identtisen nimen. Puntaroin sitä lähinnä siksi, että Liike ja minä olemme vaihtaneet mielipiteitä muutamankin kerran. Taidat olla oikeassa arvioidessasi innostumistani. Taustalla on se, että US:n muuttuminen harmitti minua alkuun kovastikin. Siispä pienikin liikahdus entisen suuntaan lämmitti ylenmäärin. Olen tosin päätynyt ajattelemaan, että myös tämän median on seurattava aikaansa ja ehkä nykytyyli on tulosta tästä pakosta. Yritän ottaa lusikan kauniisti käteen.
"Esimerkiksi terve suhtautuminen itärajan takana olevaan aggressiiviseen valtioon pitäisi oppia toimituksessa." Olen samaa mieltä.
Toivon, että et moiti minua siitä, että olen liennyttänyt alkuperäistä tuohtumuskantaani US:een. Minähän räksytin kuin rakkikoira enkä muista Sinunkaan minua tukeneen. Enkä kenenkään muunkaan. Tosin kaipasin etupäässä kulttuuripainotusta, en ehkä asioita, joita itse painotat. Niukalti sain tukea siihen.
Voi pirhana. Mie tykkään tästä nykyaikaistetusta mallista. En ole sitä Wanhaa koskaan nähnyt, mutta saattoi se olla vähän hurjanlainen, jos tuo Liikekin sitä fanitti.
Mutta hurjanlainen se ei ollut, kaikkea muuta. Se oli hyvin toimitettu, asiallinen ja liberaali oikeistolainen julkaisu. Sen kulttuurisivut ja toimittajat olivat omaa luokkaansa eli huippua. Pirhana, mikä vahinko, ettet tuntenut. Mutta " miekin" olen sopeutunut, kuten tiedät. PS. Rakastan murteita, vaikka en niitä puhu.
No, minun häätyy sanoa, että kö vähäsen hirvittää minuaki, vaikka meilä sama musiikkimaku onki,nämä Pohojanmaan hurjat: Mie uskon, että lehti oli liberaali, mutta silti rehellinen. Sillä vain olisi suppeampi lukijapiiri. Tämä on bisnes, tai yrittää olla sitä (kuten omistaja on meitä informoinut, että tarttis lissää rahhaa). Tämmöisenäkin tämä on kumminkin kiinnostava: täällä kun on kaikki, laidasta laitaan. Mie tiän tuon, että ihmiset tykkää ko puhhuu murtheela. Sillälaila saa sanoa melkein mitä lystää, eikä kukhaan suutu. Son vähän kieroa ;)
Merja, mistä murteesi on kotoisin. Tornionjokilaaksosta? Toteat, että murteella voi sanoa mitä vaan. Mielestäni se on oivallus, joka täytyy painaa mieleen. Murteella sanottu ei ärsytä, vaan huvittaa tai miellyttää. Toisaalta, sitä ei ehkä oteta ihan vakavasti. Merja, toi esille mielenkiintoisen näkökohdan. Tästä on hyvä keskustella.
vaikka en ossaa sitä niin hyvin kuin lapsena. On paljon sanoja, jotka tietää, mutta ei oikein muista puhuessaan. Eli mie ymmärän oikein hyvin sitä ruotsalaisten "meänkieltä", joka on heidän "minuriteettikieli". Se on kumminkin murre/ kieli, jolla kirjoittavia kirjailijoitakin on Ruotsissa. Eli se ei sinänsä ole uhanalainen murre. Miehän olen jo kauan sitten hoksannut nuo murtheelapuhumisen edut. Vähän kö livhauttaa hoota välhiin, saa kavereita :) Vaikka son tosi tuoki, mitä sie sanoit vajopuolista, ettei oteta tosishaan.
Sehän on kuin vieraan kielen hallinta. Itse edustan sitä maamme osaa, jossa puhutaan puhtainta suomea. Tarkoitan Keski-Suomea. Mutta luulen, että tämä tavattoman kiva keskustelu ei vastaa alkuperäisotsikkoa. Jatketaan...
Samoin tulisi suhtautua Atlantin takana olevaan, erittäin agressiiviseen valtioon, tasapuolisuuden nimessä.
Luvassa jännittävä seikkailu.Saa nähdä miten Suomen sodassa käy.
"Talvisota on suomalaisille tunneasia, se yhdistää lähes poikkeuksetta yhä meitä kaikkia." Tuossapa se tiivistettynä on. Tunneasia muuntuu vielä enemmän tunneasiaksi, kun hautaamme (ne hengissä sodasta selvinneet) veteraanimme. Heille ja teille , jotka menetitte omaisianne...se on vielä enemmän kuin tunneasia.
YK perustettiin vuonna 1945 ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisö perustettiin vuonna 1952. Euroopan talousyhteisö perustettiin vuonna 1957, ja se muuttui Euroopan yhteisöksi vuonna 1986. Neuvostoliitto ei tunnustanut eikä noudattanut sodankäyntiä ja sotavankien kohtelua koskevia kansainvälisiä yleissopimuksia. 1930-luvulla Neuvostoliiton sotilaallinen doktriini oli massiivinen tunkeutuminen syvälle vihollisen alueelle. Neuvostoliiton lähettiläs Assmuth sanoi ulkoministeri Holstille vuonna 1935: "Jos Saksa valtaa Keski-Euroopan, Neuvostoliiton on pakko valloittaa Suomi. Ja tekee sen kuudessä päivässä."
Näistä sivuista ei voi muuta sanoa kuin: Kiitos ja todella paljon.
Huomenna 8.11. on Isänpäivä. Uuden Suomen päätös kunnioittaa Suomen historiaa ja talvisodan sankareita julkaisemalla Uuden Suomen talvisodan sanomalehdet verkossa on mielestäni paras isänpäivälahja, jonka media voi lukijoilleen, niin nykyisille isille kuin äideillekin, tarjota. Näin meille, sodan kokeneiden lapsille ja lastenlapsille, avautuu ”ikkuna” siihen todelliseen suurvaltapoliittiseen maisemaan, jossa vanhempiemme ja isovanhempiemme velvollisuudeksi tuli uhrata nuoruutensa, terveytensä ja elämänsäkin, että tulevilla sukupolvilla olisi oikeus elää vapaassa ja demokraattisessa Suomen valtiossa. ”Tukholma 5.11. (STT) Svenska Dagbladet lausuu johtavassa kirjoituksessaan mm: Pohjoismaisen blokin rehellisestä puolueettomuudesta ja pyrkimyksistä välttää kaikenlainen sekaantuminen suurten riitoihin ei voi olla epäilyn varjoakaan olemassa sepitelköönpä Moskova miten mahdottomia syytöksiä tahansa…” (Uusi Suomi 300/1939, s. 4: Suomi Pohjolan valtiona on hyvien naapurisuhteiden paras tae)
eli näiden veteraanien lapsenlapsille. Siksikin on hyvä, että he aikuisena saavat tietoa siitä, miten kaikki oli. Sen kertomattomuuden ymmärtää siksi, että on vaikea kertoa lapselle asiasta ilman, että heissä nousisi äärimmäinen rasistinen viha venäläisiin. Lapselle kun kaikki on niin suoraviivaista, ja kovia kysymyksiä alkaa tulla. Minä kumminkin yritin kertoa, että papat olivat sodassa...leivotaan täytekakku itsenäisyyspäivänä.
Kappaleen sanoitusta voisi joku väittää äärioikeistolaiseksi, koska siinä suhtaudutaan Suomen puolustussotaan myönteisesti. Minä en esitä sellaista väitettä. Mitäpä paljon väittäisinkään, kun russofiili Koponen tuhoaa kommenttejani työkseen. ;) Vastalahjana tarjoan tutun torvisoittokuntakappaleen, jota ovat esittäneet puhaltimesta äänen saavat maailmankatsomuksesta riippumatta. Huomaa taitavan soittajan hieno basson prutkutus ja soolo ensimmäisen ja toisen kappaleen välillä: Terveeset kveenille Pohojanmaalta, johona rehellisyys ei oo myytävänä. (Paitti muutamalla poliitikolla, mutta nehän ei ookkaa ihimisiä)
Met olhaan molemat kveenejä, son veikkosen suuri alue se kveenialue, ainaki ruottalaisten yniversitutkijoitten mukhaan. Ruottalaiset käyttää sannaa kveeni, suomeksi se on kainulainen. Kainulainen taas on yks kolmesta ikivanhoista Suomen heimoista. Meikäläisten alue ulottuu uolivälhiin nykystä Ruottia. Siihen kuuluu koko Pohjanmaa. Niin että sieki olet kveeni, niinko mieki. Sanahaula Kvenland pitäs löytyä paljon asiaa. Mie tykkän nuista vanhoista lauluista, son sama ovakko net ääri-isänmaallisia vai ei :). Sitähän voi jo tällä iälä olla vaikka mitä, emmie perusta. Mie lissään tähän tuon vielä lophuun, ko soli niin komiasti sanottu tuo ko mie sain terhveisiä Pohjanmaalta: "Terveeset kveenille Pohojanmaalta, johona rehellisyys ei oo myytävänä." Oli pirun komeat terhveiset. "(Paitti muutamalla poliitikolla, mutta nehän ei ookkaa ihimisiä)" Poliitikoilehan maksethaan siittä, että niitä saa haukkua. Son joku huvi meiläki. Mie olen nyt viehraala konheela, etten voi kuunela tuota mitä sie pistit, kuuntelen sen kotona. Mutta mie olen varma siittä, että soon hyä kappale ko sie sen kerta laitoit. "Vieras" taitaakin olla tuttu. Sie tykkäät tuosta Muistoja Pohjolasta kappahleesta, Liike. Mulla on taas se "On Pohjolan hangilla meil isänmaa"...Molemissa on tuo Pohjola, mikä meitä vissinki sykhäyttää...kveenejä ko olhaan.
Talvisodan sankareiden saavutuksista on jo melkoisesti kirjallista- ym muuta materiaalia. Mutta vastustajista olisi mielenkiintoista tietää hieman lisää. Mistä päin Neuvostoliittoa he tulivat eli oliko heillä mitään hajua talvisisesta sodankäynnistä? Millainen oli heidän etninen taustansa ja sukupuolinen koostumus? Millä tasolla oli koulutus ja varusteet? Minkä tasoista oli sodanjohto ja sen tausta. Mikä oli hyökkäykseen osallistuvan armeija lukumäärämäärä ja kuinka suuri osa heistä todellisuudessa kaatui. Paljonko joutui suomalaisten vangiksi ja heidän kohtalonsa? Paljon kysymyksiä mutta kiitos mahdollisista tiedoista.
Venäjän todellisia tappioita Talvisodassa ei edelleenkään tiedä tarkasti kukaan, sillä se oli valtiosalaisuus ja niitä on väärennetty lukuisaan otteeseen. Nikita Hrutshevin mukaan Venäjän tappiot Talvisodassa olivat miljoona miestä, mutta tuskin sekään luku pitää paikkaansa. Tässä artikkelissa on useita eri versioita niistä tappioista: http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Venalainen_valehtelu.htm
Otaksuttavasti Neuvostoliitto ryhmitti Suomea vastaan kaukaa tuotettuja ei-venäläisiä sekä omia heimolaisiamme, joita oli kouluttanut entiset sisällissotamme punaupseerit. Pitäneekö paikkansa?
Pääasiassa vastassa oli venäläisiä, mutta Raatteen tielle teilattiin ukrainalaisia lähes divisioonan verran. Suomalaisia, karjalaisia, inkeriläisiä, jne. oli venäläisten jatkona Terijoen nukkehallituksen "armeijakunnassa", jonka piti pitää valtausparaati Helsingissä. Suomalaisia oli jäljellä mitättömän vahän kun pääosa suomalaisista oli tapettu ns. Stalinin vainoissa pari vuotta ennen Talvisotaa.
Talvisota oli ilmeisesti alunperin suunniteltu Suomen valtaamista silmälläpitäen eikä niinkään Leningradin turvallisuuden takaamiseksi. Tähän viittaa joukkojen suuri määrä itärajan takana, joiden siirtoon, suurelta osin Puolan rintamalta, on täytynyt kulua useita kuukausia ennen vihollisuuksien puhkeamista. Tässä mielessä voidaan ns. rauhanneuvotteluja pitää pelkkänä silmänlumeena. Neuvostoliiton liikkeellekannallepano alkoi ilmeisesti välittömäasti sen ja Saksan sopimuksen solmimisen jälkeen jo syyskuussa. Neuvostoliiton suunnitelmat sotki osaltaan Suomen aseveli - pakkasukko, joka jäädytti motorosoidun jättiarmeijan koneet ja joukot. Suomen pieni, mutta sisukas armeija käytti luontoa hyväkseen ja lähes aseettomanakin kykeni motittamaan kohmeisen vihollisen. Vapaudestaan taisteleva joukko voi torjua ilman todellista motivaatiota ja poliittisesta pakosta hyökkäävän ylivoiman, mikä jälleen kerran tuli todistetuksi.
Todennäköistä kuitenkin on, että hyökkääjät olivat pääsosin tuotettu etäisistä, ei-venäläisistä kansallisuuksista, jotka pantiin "politrukkien" painostamina taisteluun suomalaisia vastaan. Samoin voi olettaa , että nämä joukot olivat jokseenkin toimntakyvyttömiä vallinneissa talvisissa olosuhteissa, mikä osaltaan selittää sodan kannaltamme myönteisen kehityksen - etenkin sodan alkuvaiheissa. ---------------- Puna-armeijan joukot olivat lähes kokonaan koulutettu toimimaan eteläisen Neuvostoliiton alueella, jossa taisteluiden todennäköisimpänä "kenttänä" olisi ollut lähes puuton ja täysin avoin aro. Kiovan sotilaspiiri oli vastannut ennen talvisotaan useista laajoista sotaharjoituksista ja toimintaan avoimessa maastossa oli harjoiteltu useita kertoja. Juuri ennen talvisotaa (vuoden 1939 suurin sotaharjoitus) yksi harjoitus ehdittiin suorittaan Leningradin sotilaspiirin alueella, mutta sekin harjoitus sotilaspiirin eteläosassa. Näin ollen puna-armeijan joukkojen kyky käydä sotaa suomalaisessa metsäisessä ja pikkupiirteisessä maastossa oli sangen kyseenalainen. Puna-armeijan koulutusjärjestelmä poikkesi suomalaisesta melkoisesti. Puna-armeijan ns. kaaderijoukot olivat saaneet suurin piirtein saman tasoisen koulutuksen kuin suomalaiset asevelvollisuusaikanaan. Reserviläisistä kootuissa neuvostodivisioonissa suuri osa miehistöstä oli saanut vain kuukauden-kahden mittaisen peruskoulutuksen ns. territoriaalijoukoissa, joten niiden koulutustasoa voinee pitää melko vaatimattomana. Suomalaiset joukot olivat puna-armeijan joukoista poiketen koulutettu nimenomaan toimimaan suomalaisen maaston mukaisissa olosuhteissa. Lisäksi suomalaiset joukot olivat tottuneet säilyttämään toimintakykynsä myös alueen kulloisissa sääolosuhteissa (pakkasen laskiessa talviolosuhteissa jopa alle -40 asteeseen) Wikipedia
Suurimman osan elämästäni olen pitänyt isoisääni mystisenä ihmemiehenä, joka omin käsin raivasi tilansa koskemattomaan erämaahan. Ennen systemaattisempaa sukututkimusta, kuulin joskus vihjailuja, että hän lähti Savosta Lappiin sotaa pakoon. Nyt asiaa kaiveltuani, olen hämilläni siitä, että hänen nuoruudessa on seitsemän vuoden aukko juuri niihin aikoihin kun jääkäreitä värvättiin ja oltiin vielä Venäjän vallan alla eli vuodesta 1915- On ilmeistä, että häntä ei löydy värvättyjen joukosta. Muita vaihtoehtoja ovat: Hän livahti etappitieltä erämaahan ja piiloutui perunakuoppaan, josta on kerrottu, että hän aina ukkosmyrskyjen aikaan myöhemminkin sinne vetäytyi: = savolainen tapa? Toisena vaihtoehtona on, että hän olisi suunnannut Venäjälle seitsemäksi vuodeksi, mutta siitä ei ole kertakaikkiaan mitään varmuutta. Ja körttisavolaiset suvun miehet väittävät nyt, että hän palasi "aukon" ajaksi kotiseudulleen. Sitä en usko. Tämä kaikki jääkäriaikaan,joka on nyt valottanut minulle, että noihin aikoihin oli liikennettä ja elämää ja savottoja, tauteja, kähmintää ja vaikka mitä, kenties enemmän kuin nykyään. Joten mistään korpien yksinäisestä sankarista tuskin on kyse. Enemmänkin se sankari on ollut ikuisesti metsissä elänyt isoäiti, joka myöhempien sotien aikana selvisi siellä yksinkin lapsineen.
Se pysyy muistona meille jälkipolville ihmetekona. Jos jossain sotiemme aikana otimme apua, otettiin sitä sieltä mistä saatiin. Ja viisas sodanjohtomme päätti.
Sinun ja minun isät tarjoavat tämän kierroksen, jos niin voi sanoa. Mitähän meidän isävainajamme olisivat sanoneet nykyisistä Timo Kalleista ja muista tahallaan lakia rikkoneista pelleistä? Hyvä on, että isämme eivät nähneet tällaista.
Isillemme on jo kunnian laakerit annettu! Toivokaamme yhdessä, että Veteraanin Iltahuudon sanat painautuisivat syvälle Kallien, ja muiden mieliin! Ja Isänmaa ja sen ystävälliset äidin kasvot hymyilisivät kaikille jälkipolven asioittemme ajajille. Horjumatta sinne minne meidän "miekkamme" osoittaa, eli Natoon.
Nuori vaimo lähetti miehensä sotaan - mieti asiaa, jos olisit ollut jomman kumman housuissa. Perhe jäi vaimon elätettäväksi. Hevoskärryillä tuotiin pieni omaisuus Karjalasta armeliaiden, mutta myös ahneiden ja ilkeiden ihmisten nurkkiin. Lapsia erotettiin isästä ja äidistä Ruotsiin. Elämän epävarmuus oli hirveää- kuoleeko isä, tuleeko kirje vai ei ? Pappi kiersi kylää- tuleeko meille ? Isät kuolivat kymmenintuhansin - lapset ja vaimot kuolivat henkisesti. Henkisiä ja fyysisiä invaliideja syntyi joka kylälle. Tässä kuitenkin elämme heidän jälkeläisinään, isän, vaarin ja isovaarin nuoruutta muistellen. Kaikista huolimatta ne isät ja äidit saivat tämän yhteiskunnan elämään. Jokaiseen uutiseen 70-vuotta sitten on syytä eläytyä omalta kohdaltaan.
mielestäni on tärkeää mieltää, miten fyysistä ja henkistä väkivaltaa voidaan ennaltaehkäistä, tehdä rauhaa ja ylläpitää vakautta. Kuten mieltää, että ihmisten kärsimys on yleisinhimillistä ja vahvistaa ihmisten lähimmäisenrakkautta, vastuuntuntoa sekä itsestään, että lähimmäisistään. Suomalaisessa kulttuurissa työnteko ja osaaminen ovat tärkeitä asioita. Hyvä kansallinen ja kulttuurinen itsetunto vahvistaa myönteistä suhtautumista suomalaisiin ja kansainvälisiin mahdollisuuksiin. Mielestäni suomalaisia ihmisiä ja esimerkiksi hyvintehtyä työtä voitaisiin useammin kehua ihan aiheesta viestintävälineissä ja työttömyyskovauksen sijaan maksaa ihmisille vähätyöllisyyskorvausta kannattavasta työnteosta, jonka avulla organisaatioilla olisi vähitellen resursseja työllistää ihmisiä. Humaanin näkökulman lisäksi työttömyydestä ja syrjäytymisestä maksaminen on kallista yhteiskunnalle, kun voitaisiin mielummin maksaa ihmisille kannattavasta työnteosta. Konkreettisesti esimerkiksi timpureille 1000 euroa/kk siitä, että viikon kunnostaisivat vanhainkoteja, säilyttää ihmisten osaaminen ja vuorovaikutus työelämään. Kyseinen vaikuttaisi myönteisesti myös ihmisten hyvinvointiin ja kansantalouteen, jolloin olisi resursseja työllistää ihmisiä, joka vaikuttaisi osaltaan hyvinvointiin ja työllistymiseen. Kaikki ihmiset tarvitsevat myönteisiä kulttuurisen identiteetin rakennuspalikoita myös viestintään.
Aika rasittavaa tuo sinun tuotantosi. Aivan kuin joku puhuisi niin korkeasta tornista että elämää ja todellisuutta ei sinne asti näy. Ja yritä nyt hyvä ihminen edes keksiä vähän parempia otsikoita!
..ja ennaltaehkäisisit fyysistä ja henkistä väkivaltaa sekä edistäisit ihmisten hyvinvointia ja työllistäisit ihmisiä, säilyttäisit ihmisten osaaminen ja viestisit syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentäisit ihan turhia ennakkoluuloja? harhaoletuksen lisäksi mielipiteesi konkreettisiin ehdotuksiin ja onko rakentavia ehdotuksia? Mielestäni mm. Uusi Suomi taustoituksilla ja kommentointimahdollisuuden avulla edistää moniarvoista keskustelua ja sivistää ihmisiä.
Niin edistätte hyvinvointia taantumassa konkreettisella ja rakentavalla tavalla.
..että puppugeneraattorilla ei ole korvia.
Miten edistäisit ihmisten hyvinvointia taantumassa ja minkälainen viestintä on mielestäsi mielekästä?
Kun jo kiilasin väliin ja annoin konkreettisen ehdotuksen, eikös siihen sopiva viestintämuoto olisi flirtti?
...eli sitä flirttiä(kö)? Lempi puhuu aina pitkältikin järkeviä ja lempeitä, mutta toisto on valtaisaa, ja ihan vaan huomatakseni, että jotakin siitä alkaa päähän jäämään eli pitäneekö tässä vierotuttaa itsensä hetkeksi vaikka tuonne ulkoilmaan... Ja flirtataan Lempi välillä iloisempiin tunnelmiin...
on taas kiilannut väliin. Asiallisesti ja ytimekkäästi: Voldemar on Gustavin isä. Olen vähän ihmetellyt, miten Tapio pääseekin kiilailemaan näiden saittien kohtiin mihin hyvänsä. Mutta se ei ole tärkeää. Arvasitko jekun, kenties halusinkin kokeilla saatko taas lipposes oven väliin. sait,sait,sait sait. En sentään. Kiitos vaivan näöstä. Olen tässä vain lukenut jääkärien historiaa viime aikoina. Mielestäni Talvisota ilman sitä taustoitusta jää jotenkin tyngäksi. Voldemar oli Saksassa koulutettu jääkäri. Löydätköhän korsuorkesterilta senkin laulun,että "isät katsovat poikiaan"... vai miten se nyt meni.
Esittäjänä ei ole Korsuorkesteri, vaan korvakuulolta arvaten Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan kuoro ja Helsingin varuskuntasoittokunta: Metallinen, mutta mielestäni hyvä versio ja osoitus nuorison isänmaallisuudesta:
Miten ihmisiä voidaan neuvoa suojautumaan propagandalta? http://fi.wikipedia.org/wiki/Propaganda Miten ennaltaehkäisisitte fyysistä ja henkistä väkivaltaa sekä edistäisitte ihmisten hyvinvointia ja työllistäisitte ihmisiä, säilyttäisitte ihmisten osaamisen ja viestisitte syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi sekä vähentäisitte ihan turhia ennakkoluuloja ja edistäisitte myönteistä vuorovaikutusta? Mielestäni mm. Uusi Suomi taustoituksilla ja kommentointimahdollisuuden avulla edistää moniarvoista keskustelua ja sivistää ihmisiä. Suomen laki www.finlex.fi Rauhansopimus Suomen kanssa "...tukea Suomen anomusta päästä Yhdistyneiden Kansakuntien jäseneksi ja niinikään liittyä jokaiseen Yhdistyneiden Kansakuntien turvin solmittuun yleissopimukseen... www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/194700... YK:n yleissopimuksesta www.ykliitto.fi/tiedottaa/yk_pahkinankuoressa "YK perustettiin ylläpitämään maailmanrauhaa. Peruskirjan mukaan jäsenvaltiot sitoutuvat ratkaisemaan erimielisyytensä rauhanomaisin keinoin ja välttävät voimankäyttöä tai toisen jäsenvaltion uhkaamista sillä. Keskeisintä on konfliktien ehkäiseminen, eli toiminta, joka estää kiistojen ja erimielisyyksien kehittymisen aseellisiksi konflikteiksi ja torjuu konfliktien uusiutumisen. Keinona on ehkäisevä diplomatia - neuvottelut, sovittelu ja luottamusta rakentavat toimet, rauhanturvatoiminta, aseidenriisunta sekä tilanteen niin vaatiessa, sanktioiden käyttö. YK www.un.org "Mikä Euroopan unioni on? EU on ainutlaatuinen taloudellinen ja poliittinen yhteistyökumppanuus, jonka muodostaa 27 demokraattista Euroopan maata. Mitkä ovat unionin tavoitteet? Rauhaa, hyvinvointia ja vapautta unionin 495 miljoonalle kansalaiselle – oikeudenmukaisemmassa ja turvallisemmassa maailmassa. EU:n jäsenvaltioden välillä ei ole ollut sotia yli 60 vuoteen" www.eurooppa-tiedotus.fi EU www.europa.eu EU perusoikeuskirja www.europarl.europa.eu/charter/pdf/text_fi.pdf
Propagandalta vältytään oikealla tiedottamisella. Suomessa kannattaa välttää STT:ä ja Yleisradiota tai vertailla niiden tiedot http://www.topix.net :llä, http://www.gazeta.ru :lla, Moreover-ryhmillä ja jos ei osaa niin yrittää http://translate.google.com Yleensä kaikki hyvinvointiorganisaatiot eläkerahastokapitalistisista eläkevakuutusyhtiöistä THL:ään jne. edustavat hyvinvointipropagandaa, länsi-integraation syventämistä ja eurososialidemokratiaa.
Sen kunniaksi voisi leipoa vaikka porkkanakakun ja syventyä aistimaan historian huminaa.
.... kehun minä silti lisää! Olipa kiva lukea lehti. Historian taju täsmentyi heti II maailmansodan syntyasioista.
Tästä Talvisota-näkökulmasta näyttää olevan linkkiyhteys lopulta jopa Mannerheim-sivustoon. Sen vuoksi ja kun tuokin sivusto on puutteellinen sallittaneen muutama sitaatti Mannerheimin muistelmista, vaikka nämä sitaatit koskevat vuoden 1918 sotaa. "Huutava elintarvikepula teki sotavankien muonituksen tavattoman vaikeaksi. Kun he kärsivät ravinnon puutetta, heitä ei voitu suojella taudeilta, ja kuolleisuusprosentti oli leireissä pelottavan suuri. (...) Ehdotin (...), että vain ne, jotka olivat syyllistyneet törkeihin rikoksiin, asetettaisiin oikeuden eteen, kun taas harhaanjohdettuyjen suuret joukot, nekin, jotka oli vangittu ase kädessä, vapautettaisiin. (...) Kun mentiin niin pitkälle, että senaati otti käsitelläkseen arvattavasti saksalaisten tekemän ehdotuksen, että nälkiintyneitä vankeja vietäisiin Saksaan työvoimaksi, en voinut peittää paheksumistani. Sellaisen toimenpiteen muisto ei olisi koskaan haihtunut" (G. Mannerheim: Muistelmat I [1951], s. 352-353).
Hieno palvelu verkkolehdeltä, lämmin kiitos. Uusi Suomi on tullut myös minun kotiini. Nyt saan elää Talvisodan historialliset päivät uudelleen. Kiitos.
KIITOS! Olisin valmis maksamaan tämän historiallisen päivittäisen uutisoinnin lukemisesta.
Isäni oli Talvisodassa "posliinipoikana" Marskin reservidivisioonassa (21.D), kunnes kaatui Vuosalmella 10.3.-40. Äärimmäisen ankarista olosuhteista ja vihollisen tulivoimasta johtuen suomalaisen sotilaan periaate "Veljeä ei jätetä", oli mahdottomuus. Hänet oli jätettävä taistelukentälle. Tiedän tuon hehtaarin ja paljon muutakin, mutta haluan tavallani seurata (elää) Talvisotaa päivästä päivään. Nyt se lankeaa, kuin manulle illallinen. Kiitos!
Kiitos uudesta "aluevaltauksesta"! Tämä on tärkeää ja palvelus monille meille suurille ikäluokille,joille sota tuli kuitenkin lähelle vanhempiemme kautta. Eri tavoin. On hyvä,kun löytyy tietoa,jotta ymmärtäisimme.
Sota-ajan lehtikirjoitteluhan oli sitä itteään, eli oman isänmaan kannustamista, vihollisen(veli venäläinen monille karjalaispojille), tekojen ja julmuuksien korostamista ylikaiken. Porvarilehdet eivät olleet ainoita yhtenäisyyshehkutuksessa, eivätkä toisaalta parinkymmenenvuoden takaiset julmuusrituaalien toteuttamistavat olleet unohtuneet kummaltakaan osapuolelta. Raakaa peliä molemmilla rintamilla. Sodissa on vain uhreja, ja heitä ovat myös sankareiksi kutsutut. EP
että jos Kustaa on Gustav, niin Voldemar on Woldemar. Kun nyt olen kahlannut läpi muutamia jääkärihistoriaa käsitelleitä teoksia, niin kaipa minun pitäisi muuttaa myös aikamuotoa vainajien kunnioituksen vuoksi. Woldemar on Olof Enckellin teoksen "Jääkärien tarina" mukaan kuollut 12.2.1963. Lähteen mukaan hän oli kenraaliluutnantti. Viime viikonlopun aikana täällä oli joku väitöskirjatieto, jonka mukaan Saksa suunnitteli maihinnousua Suomeen 1917. Tuota väitöskirjaa en ole lukenut vielä, mutta väite tuntuu hiukkasen oudolta siksi, että edellä mainitusta Enckellin kirjasta väitöstyön väitöksen sisältö ilmenee täysin yksiselitteisenä, joten mitähän uutta tuokin tutkimus on sitten tuonut mukanaan?
Yksityisellä patrioottisella rahalla saatiin elintärkeä osa kansakunnan elettyä historiaa kaikkien saataville. Julkisesti kupatuista centeistä tällaista ei tehtäisi ikinä. Se olisi vain harvoille tarjolla. Kiitos.
Yhdyn muihin kiittäjiin, tätä menneisyyttä ei sovi unohtaa.
Talvisota alkoi ilman sodanjulistusta ja loppui laittomaan miehitykseen ja alueryöstöön - kuten jatkosotakin. Venäläiset ampuivat tykistötulella omaa aluettaan Mainilan kylässä lähellä Suomen rajaa 26.11.1939 ja hyökkäsivät tuon tekosyyn nojalla ja Hitlerin kanssa sopimansa mukaan Suomeen 30.11.1939. Neuvostoliitto pommitti sodan alusta alkaen koko Suomea ja erityisesti siviilikohteita kuten Helsinkiä ja muita suuria taajamia. Talvisodan ensimmäinen helsinkiläisuhri oli 7-vuotias "valkobandiitti". Venäläiset aloittivat myös jatkosodan tulittaen ja pommittaen Suomen aluetta 22.6.1941 klo 06.05 alkaen. Venäläiset aloittivat toisen maailmansodan Neuvostoliiton ollessa natsi-Saksan liittolainen 1939-1941 hyökkäyksillä Puolaan ja Suomeen ja näiden alueiden ryöstöllä sekä Baltian maiden miehityksillä. Yksikään Neuvostoliiton Suomea vastaan käymiin sotiin 1939-1944 syyllinen ei ollut suomalainen ellei O.W. Kuusista lasketa. Venäjän on nyt palautettava Neuvostoliiton Suomelta ryöstämät ja laittomasti miehittämät alueet: Viipurin lääni (Karjalan Kannas, Laatokan Karjala, Raja-Karjala), Petsamo, Salla-Kuusamon itäosat sekä Suursaari, Lavansaari, Tytärsaari ja Seiskari - ks. http://rescordis.net/knfijv-carsfi.html#kansalaisnootit Mika Eiramaa, KNFIJV tutkija, perustajajäsen http://rescordis.net/knfijv-carsfi.html
Kansalaisnootti Talvisodan alkamisen vuosipäivinä 30.11. >> kirje muokattavassa Word-muodossa http://rescordis.net/talvisodanloppukirje.doc Kansalaisten toivotaan lähettävän mm. alla olevan mukaisia tervehdyksiä esim. Venäjän Helsingin Suurlähettiläälle, os. Tehtaankatu 1 b, 00140 Helsinki, puh. (09) 661 877, fax (09) 661 006, sähköposti rusembassy@co.inet.fi Kirjeen voi lähettää niin nimettömänä kuin allekirjoitettunakin. .................. Suurlähettiläs Aleksandr Rumjantsev Venäjän Federaation suurlähetystö Tehtaankatu 1 b 00140 HELSINKI Korkeasti kunnioitettu Herra Suurlähettiläs, Neuvostoliiton marraskuun 30. päivänä 1939 Saksan liittolaisena Molotov–Ribbentrop-liittosopimuksen mukaisesti aloittaman talvisodan alkamisen vuosipäivänä vaadimme, että pikimmiten esitätte maanne johdolle imperialistisen hyökkäyssotanne tuomitsemista ja laittomasti miehittämienne Suomen alueiden palauttamista Tarton rauhassa sovittuihin rajoihin sekä miehitysväen kotiuttamista, Neuvostoliitolle perusteetta suoritettujen sotakorvausten takaisinmaksamista, Venäjän uusinternatsistisen politiikan ja neuvostofasismin julkista tuomitsemista ja anteeksipyyntöä kaikilta fasisminne uhreilta. Muistutamme myös Anna Politkovskajan murhaajan olevan edelleen vapaana ja piileskelevän todennäköisesti maanne ylimmän johdon suojeluksessa. Venäjän tulee lopettakaa marien , komien, karjalaisten, tshetsheenien ja muiden vähemmistöjen sorto ja jättää naapurimaansa rauhaan. Vastaanottakaa vilpittömän kunnioituksemme vakuutus. Marraskuun 30. päivänä 2009 CARSFI Finland / KNFIJV Suomi Citizens Against the Remains of the Soviet Fascist Imperialism KANSALAISET NEUVOSTOFASISTISEN IMPERIALISMIN JÄÄNTEITÄ VASTAAN TIEDOKSI: STT, Reuters, Itar-TASS, Ria-Novosti etc. ..... Liitteeksi viesteihin sopivat mainiosti esim. nämä yleensäkin laajaan jakoon soveltuvat infot: http://www.rescordis.net/lentolehtiset.pdf

Kirjoita uusi kommentti

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja