Ranskassa 37 000 kuntaa, soittaako OECD niille poskea?
OECD:n mukaan on olemassa kansainvälistä näyttöä siitä, että kunnan väestöpohjaksi tarvitaan noin 200 000 ihmistä, jotta palvelut pystytään tuottamaan laadukkaasti, kertoo kuntaministeri Henna Virkkusen puolueen, kokoomuksen Verkkouutiset.
Järjestön Suomi-raporttiin liittyvä uutinen tuli ulos sopivasti kuntapommia edeltävänä päivänä. Sitä luettiin täällä taas kuin sanaa suoraan korkeammilta voimilta.
Eilen julkaistiin kotimaista tekoa oleva työryhmäraportti, jonka mukaan Suomelle passeli kuntien määrä olisi noin 70. Yli 250 kuntaa saisi mennä.
OECD:n pääkonttori on Pariisissa, Ranskassa. Kyseisessä Euroopan johtaviin talousmahteihin kuuluvassa maassa on lähes 37 000 kuntaa.
Koulumatematiikalla yhdessä ranskalaiskunnassa on asukkaita keskimäärin noin 1 700. Se on aika paljon vähemmän kuin 200 000. Yhdessä vähäväkisessä kunnassa kuulemma kaikki asukkaat ovat kunnanvaltuustossa.
Ranskalaiset ovat suoraan hevosen suusta saamani tiedon mukaan aina silloin tällöin pohtineet kuntien määrän vähentämistä. Yritys on katkennut aina kuin gallialaisen kukon lento.
Neuvookohan kansainvälistä talouskasvua ja vapaakauppaa edistävä OECD koskaan ranskalaisia kunta-asiassa? Ja jos neuvoo, välittääkö kukaan?
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Pellonkin voisi jakaa kahtia, eli palauttaa Turtola itsenäiseksi jos Ranskan malliin mentäisiin. Jäisi keskimäärin 1900 asukasta kumpaankin.
Turtola maailmankartalle, ja mieluummin erään sikäläissyntyisen demarin kunniaksi nimellä Lippola/Lipposby.
Pieniä maita on aina helppo ohjeistaa, koska ohjeen antajan ei tarvitse pelätä sanktioita. Ranskalaiset ovat mielestään euroopan hengellisiä johtajia, jotka veivät meidät ja mm. Saksan toimimattomaan yhteisvaluuttaan.
Ahvenanmaa on ehkä osa Ranskaa? Ei ainakaan näyttäisi Suomen kuntauudistus sitä koskevan ja kunnatkin ovat sopivan pieniä.
Mielestäni Ahvenanmaa kaikkine velvoitteineen kuluu joko Ruotsille tai Ranskalle. Asiasta tulisi järjestää kansanäänestys.
Jotain todella omituista tässä kuntasekoilussa on.
Laadin jokin aika sitten lyhyen aloituksen kuntien lukumäärästä muutamissa Euroopan maissa, vrt.
http://cxgtit1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/95587-8000-13-000-37-000-kuntia
OECD:n paimennusyritys Suomen kuntien otolliseksi lukumääräksi lienee tilaustyö suomalaisilta neuvottelevan virkamiehen tasoisilta henkilöiltä tai kuntamuutosta valmistelevista ministeriöistä suoraan ministerin itsensä tilaamana. Siinä määrin juuri hetkeä ennen kuntamuutosaietta OECD ilmaisi käsityksensä asiasta.
Kuntakoon ja kuntien määrän vertailussa on ilmeisen tahallaan vahingossa jätetty vertailematta, mitä nuo "kunnat" eri maissa ovat. Pelkkä termi ei tee yksiköistä vertailukelpoisia.
Ero Suomen ja muun EU:n välillä ilmeinen: Perustuslain mukaan Suomessa on voimassa kuntalaisten *itsehallinto*. Tämän seurauksena kunnilla on verotusoikeus ja niiden toimivalta on yleinen. Tällaisia "kuntia" ei muissa EU-maissa ole (Ruotsia ehkä lukuunottamatta).
Suomalaisen "kunnan" asema Suomessa on suunnilleen sama kuin vaikkapa Katalonian asema Espanjassa. Maastrichtin sopimuksessa on velvoittaasti sovittu yhteiskuntajärjestelmien yhdenmukaistamisesta. On selvää, ettei mallina ole "täivaltio" Suomi. Yli 300 autonomista aluetta Suomessa on EU-byrokratialle kestämätöntä. Siksi kuntalaisten itsehallinnosta ja vallanjaosta maassamme pitää päästä eroon. Tavoitteena on "kuntien" muuttaminen muun EU:n tapaan toimiviksi keskusvallan tahdon mekaanisiksi toteuttajiksi. Tämä tietysti myös vahvistaisi keskusvallan byrokratiaa ja ylempien viranhaltijoiden valvomatonta vallankäyttöä.
Sitä saa, mitä tilaa.
Olipa hyvä ja asiapitoinen kirjoitus! Tämä on juuri sitä tietoa, jota me tarvitsemme, jotta voimme järkeistää myös omat kuntamme järkevälle ja taloudellisesti edullisemmalle pohjalle. Silloin on myös ihan sama, vaikka lisättäisiin kuntia vanhaan malliin.
Muutetaan koko kuntien perusajatus uudelle pohjalle ja toimitaan muun EU:n tavoin, jätetään tuo kallis "itsehallinto" pois. Onko sitä kukaan edes pohtinut??
"Kunnat ja valtio ovat Suomen keskeiset demokraattiset rakenteet. Kansanvallan näkökulmasta ne ovat samanarvoisia.
Kunnilla on Suomessa itsehallinto. Niillä on lainsäädäntöön perustuva oikeus päättää omista asioistaan ja hallita itseään. Kunnilla on myös verotusoikeus. Itsehallinnollisista yhteisöistä juuri kunnat ja kunnallishallinto ovat maassamme laajin ja merkittävin itsehallinnon muoto.
Kunnallisella itsehallinnolla Suomessa on yli tuhannen vuoden historia. Itsehallinnollista oikeutta vahvistaa ja suojaa Suomen perustuslaki.
Valtiolla ei ole oikeuksia puuttua rajoituksetta minkäänlaisten itsehallinnon omaavien yhteisöjen toimintaan esimerkiksi lainsäädännöllä."
Mikä on sen Maastrichtin sopimuksen artikla, jossa "on velvoittaasti sovittu yhteiskuntajärjestelmien yhdenmukaistamisesta"?
Vastaus on: se tieto on peräisin hevosmiesten uutistoimistosta.
Maastrichtin sopimuksen (Sopimus Euroopan unionista) 1 artiklan 1 kohta:
"Tämä sopimus merkitsee uutta vaihetta kehityksessä sellaisen yhä läheisemmän Euroopan kansojen välisen liiton luomiseksi, jossa päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia."
Maastrichtin sopimuksen (Sopimus Euroopan unionista) 6 artikla:
"1. Unioni perustuu jäsenvaltioille yhteisiin vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen ja oikeusvaltion periaatteisiin.
2. Unioni pitää arvossa yhteisön oikeuden yleisinä periaatteina perusoikeuksia, sellaisina kuin ne taataan ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien suojaamiseksi tehdyssä, Roomassa 5 päivänä marraskuuta 1950 allekirjoitetussa Euroopan yleissopimuksessa ja sellaisina kuin ne ilmenevät jäsenvaltioiden yhteisessä valtiosääntöperinteessä.
3. Unioni pitää arvossa jäsenvaltioidensa kansallista ominaislaatua."
Tuliko selväksi?
Pinta-alaltaan Suomen kokoisessa Japanissa on 50 aluetta (maakuntaa), joilla on verotusoikeus. Veroperusteet ovat jokaisessa samat. Jokaisella alueella on kaupunkeja, kuntia ja kyliä, joilla on oma keveä hallintonsa ja yhteinen maakuntahallinto, jossa on edustaja kustakin kunnasta.
Veroilmoitus tehdään omaan asuinkaupunkiin, joka saa verotuloista ainakin omien asukkaittensa verot ja sen lisäksi koko maakunnan potista tasausta välttämättömien perusasioitten hoitamiseksi tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi.
Suomessa voisivat samaan tapaan maakunnat olla veroyksikköjä, kaikissa veroprosenttina esim. nykyinen kunnallisverotuksen keskiarvo noin 20 %. Kuntien määrällä ei ole merkitystä. Niitä voisi koko maassa olla vaikka 600 ja enemmänkin. Kussakin pikkukunnassakin tulisi olla ainakin peruspalvelut, kuten peruskoulu ja terveysklinikka, joka on reaaliaikaisessa videoyhteydessä maakunnan keskussairaalaan.
Hokkaidolla esim. on yksi keskussairaala ja satoja etäispäätteitä (klinikoita), joissa työskentelee vain sairaanhoitaja ja ehkä laborantti. Lääkärinvastaanotto tapahtuu videoyhteydellä. Isommissa kunnissa (taajamissa) voi olla jopa oma sairaala, jossa voidaan tehdä leikkauksia ja useita yksityisiä klinikoita, joissa hoidetaan rutiinitapaukset.
Suomessakin yksityinen ja yhteinen terveydenhoito on yhdistettävä saman lain ja vakuutuksen alle. Taksat ja korvaukset ovat kaikkialla samat. Oma vastuu voisi olla 30 % ja eläkeläisiltä 10 % kuten Japanissa.
Mielestäni yllä kuvatun kuntauudistuksen etuna on verotuksen samanlaisuus kaikkialla. Nykyinen systeemi on haitari ja epäoikeudenmukainen köyhille syrjäseutukunnille, joiden on vuodesta toiseen nostettava kunnallisverotusta.
Samalla valtion hallinto olisi ajettava mahdollisimman alas. Eduskuntakin voitaisiin puolittaa 100 kansanedustajan lainsäädäntöelimeksi. Valtion verotus pienenisi ja maakuntien verotusta voitaisiin vastaavasti nostaa.
Hyvä Kaija
Itsehallinto ja kansanvalta on toki kallista. Kaikki maksaa. Aina.
Historia osoittaa, että se vaihtoehto maksaa vielä enemmän.
Hyvä Jaakko
Olet nyt osoittanut, että olet lukenut Linnan Tuntemattoman sotilaan. Olet samalla osoittanut, että et ole lukenut SUomen EU-sopimusasiakirjoja. Ei yllätä.
Kysymyksesi oli hyvä. Olisi ollut aika älykästä odottaa vastausta, eikä "vastata" itse möläytyksellä.
Sopimuskodat, joissa tuo nimenomaisesti määrätään ja sovitaan, ovat sopimusartiklat B ja C. Voit tarkistaa asian sopimustekstistä.
hyvä Atso
Ensiksikin tuo tarkoittaa, että Japanin ko. aluella on keskimäärin 2 500 000 asukasta. Lähidemokratiasta tuskiin voi puhua. Pinta-alalla ei ole asiassa merkitystä.
Toiseksi, en ottaisi Japania demokratian mallimaaksi. Maassa poliittinen johto ei yleensä vaihdu vaaleissa, vaan lehdistön paljastamien seksi- tai korruptioskandaalien seurauksena. Kansalla on melko vähän tulokseen vaikutusta.
Kolmanneksi, kun japanilaisessa järjestelmässä noiden alueiden verotus on lailla määrätty ja tehtävät lakisääteisiä, on kyseessä keskushallinnon alataso, joka ei ole missään tekemisissä alueellisen itsehallinnon kanssa. Japanilaisen aluehallintoalueen toimivalta ei ole yleinen, eikä sillä ole omaa verotusoikeutta.
Mitä kielteistä muuten ylipäätään on siinä, että kunnissa on erilainen veroaste? Lienee vain positiivista, että hyvin hoidettu kunta pärjää pienemmällä veroasteella kuin vaikkapa Helsinki, joka rämpii jatkuvasti kehitysaluetuen varassa.
Kiitos selventävästä puheenvuorosta, Jouko Heyno! Nyt on syytä pitää kynsin hampain kiinni autonomisista kunnistamme, ainakin kaikkien niiden kuntien, jotka haluavat autonomiansa säilyttää. Ja OECD suksikoon suohon tilausraportteineen!
Juuri näin, OECD:n raportit ovat melko usein kotimaasta ‘tilattuja’. Niillä pyritään edistämään asiaa hyödyntämällä OECD:n brändiä.
Jari Jalonen: "Kunnallisella itsehallinnolla Suomessa on yli tuhannen vuoden historia. Itsehallinnollista oikeutta vahvistaa ja suojaa Suomen perustuslaki."
Suomen perustuslaki suojaa siis kuntia ja niiden itsehallintoa myös tyhmiltä- ja kalliilta päätöksiltä? Onko maksajan roolilla sitten mitään suojaa suojautua epäoikeudenmukaisuuksilta? - Joku kunta tekee fiksuja päätöksiä ja joku taas tuhlaa älyttömyyksiin?
Valtiolle ja veronmaksajille tulee vain paha mieli, mutta mitään ei voida muuttaa yhteiseksi hyväksi kun kerran perustuslaki antaa kaikille uusille aatteille elinikäisen suojan. Niinkö?
Kysyy yksi tietämätön ja vähän tyhmä kuntalainen:)
Täällä on hiukan perustuslaillista pohdintaa kuntien itsehallinnosta (alkaa sivulta 11).
http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/E62A814AE22DA760C225711C0029243C/$file/082006.pdf
Uusia prujuja en ole lukenut, joten saattaa tähän olla jatko-osiakin.
Terveisin kalevi Kämäräinen
Tämäkin on tilattu:
http://www.ts.fi/online/kotimaa/308056.html
"OECD: Suomen eläkeikä nostettava 65 vuoteen" (TS 7.2.2012)
"OECD: Suomen eläkeikä nostettava 65 vuoteen"
Tilattu tai ei, mutta ehdottoman oikeassa ovat!
Hyvä Kaija
Maksajaa suojaa järjestelmä, jota kutsutaan kunnallisvaaleiksi. Siinä valitaan ne kuntalaiset, jotka pääsevät päättämään. Ne voidaan seuraavissa vaaleissa vaihtaa. Mitä pienempi kunta, siis yhteisö, sitä tiukempaa on valvonta. kummassa luulet, että rahaa on tärvätty huolettomammin, entisessä Velkuan kunnassa (n. 900 as.) vai Helsingissä (n. 500 000 as.)?
Hyvä Juri
"OECD: Suomen eläkeikä nostettava 65 vuoteen"
Tilattu tai ei, mutta ehdottoman oikeassa ovat!"
Tällä hetkellä Suomessa on noin 35 000 nuorta, jotka eivät ole koskaan tehneet päivääkään palkkatyötä. Tällä hetkellä Suomessa on noin 400 000 toimeentulotuen varassa elävää. Tällä hetkellä Suomessa on jokaisena arkipäivänä noin 750 000 työikäistä vailla palkkatyötä.
Voisitko kertoa, millä perusteella eläkeiän nosto on "oikeassa olemista"?
Juri Gagarin postannee noita ufojuttujaan jostain ulkoavaruutemme uloimmilta kehiltä käsin ...
"Voisitko kertoa, millä perusteella eläkeiän nosto on "oikeassa olemista"?"
Koska eläkevastuut muodostuvat suurten ikäluokkien myötä suuremmaksi kuin eläkevarat. Eläkkeiden maksuun ei ole enää varaa. On parempi, että jokainen työssäkäyvä voi olla varma siitä, että hänelle taatut eläkkeet myös maksetaan. Sitä paitsi jokainenhan tulee palkallaan paremmin toimeen kuin eläkkeellään, joten onhan se jokaisen etu siinäkin mielessä, kun ihmiset nykyään säilyvät työkuntoisina pitempään. Työssä käymällä säilyy myös virkeämpänä ja terveempänä - se tekee hyvää myös mielenterveydelle.
Eläkkeelle lähteminen ei työllistä ketään muuta. Työpaikkojen määrä ei ole mikään vakio, vaan se riippuu monenlaisista kompleksikkaista kansantaloudellisista tekijöistä. Onkin luultavaa, että työpaikkojen määrä kasvaa, kun eläkeikää korotetaan. Yksi syy on mm. kulutuskysynnän kohentuminen ja muut vastaavat tekijät, jotka liittyvät aktiivikansalaisten osuuden määrästä. Sitä kautta saadaan siis myös nuorisotyöttömyyttä vähennettyä.
Gagarin
""Voisitko kertoa, millä perusteella eläkeiän nosto on "oikeassa olemista"?"
Koska eläkevastuut muodostuvat suurten ikäluokkien myötä suuremmaksi kuin eläkevarat. Eläkkeiden maksuun ei ole enää varaa. On parempi, että jokainen työssäkäyvä voi olla varma siitä, että hänelle taatut eläkkeet myös maksetaan. Sitä paitsi jokainenhan tulee palkallaan paremmin toimeen kuin eläkkeellään, joten onhan se jokaisen etu siinäkin mielessä, kun ihmiset nykyään säilyvät työkuntoisina pitempään. Työssä käymällä säilyy myös virkeämpänä ja terveempänä - se tekee hyvää myös mielenterveydelle."
- Voi olla ettei eläkkeiden maksuun ole enää varaa, koska eläkeyhtiöiden sallittiin vuosia sitten sijoittaa riskisijoituksiin. Ja kuinka sitten kävikään... Varmasti palkalla tulee paremmin toimeen kuin eläkkeellä, mutta se vaatii sen, että on työpaikka.
"Eläkkeelle lähteminen ei työllistä ketään muuta."
- Että kun joku lähtee sorvin äärestä, niin työt jäävät tekemättä?
"Työpaikkojen määrä ei ole mikään vakio, vaan se riippuu monenlaisista kompleksikkaista kansantaloudellisista tekijöistä. Onkin luultavaa, että työpaikkojen määrä kasvaa, kun eläkeikää korotetaan."
- Tuollaista matematiikkaa ei ainakaan minulle aikoinaan koulussa opetettu.
"Yksi syy on mm. kulutuskysynnän kohentuminen ja muut vastaavat tekijät, jotka liittyvät aktiivikansalaisten osuuden määrästä. Sitä kautta saadaan siis myös nuorisotyöttömyyttä vähennettyä."
- Jos eläkeikää korotetaan, se tarkoittaa sitä, että pitkäaikaistyöttömät köyhtyvät entisestään, koska töitä ei ikääntyneille anneta, ja jos työssä olevat ikäihmiset jatkavat vaikka 68 vuoteen saakka, niin nuoremmat eivät pääse töihin.
Kyseenalaistit yksi kerrallaan argumenttini ja sitten sait vastauksen seuraavasta copypeistaamastasi argumentistani.
Työpaikkojen määrä ei todellakaan ole mikään vakio, jossa sorvin äärestä lähtevä korvattaisiin toisella. Tuo on aivan liian yksinkertaistettu näkemys ja nimenomaan matematiikalla ei sitä pysty laskemaan. Työpaikkojen määrä riippuu ennen kaikkea hyödykkeiden menekistä.
Osa nuorisotyöttömyydestä johtuu nuorten asenteesta työelämään. Ja tuo asenne ei muutu eläkeiän nostamisen myötä.
Kun yleinen eläkeikä kohoaa, niin se osaltaaan helpottaa ikääntyneempien työttömäksi jäävien työllistymiseen sitä kautta, että työnantajien näkemys työllistettävän tulevien työvuosien määrästä muuttuu. Se myös muuttaa yhteiskunnassa vallitsevaa kollektiivista alitajuntaa "sopivasta työiästä" ja silloin vielä 60-vuotiaat voivat rinta rottingilla hakea avoimeksi ilmoitettuja tehtäviä siten, että heidät otetaan vakavasti huomioon.
Lisättäköön tähän vielä, että meitä ulkoavaruudessa olijoita on Suomen kansan enemmistö. Juuri viime viikolla oli Hesarissa tutkimustulos, jonka mukaan valtaosa suomalaisista kannattaa eläkeiän nostamista, vaikka poliitikot eivät sitä tiedäkään, kun häveliäisyyksissään ilmoittavat lykkäävänsä moista päätöstä.
Hyvä Juri Gagarin
On ilmeistä, että kysymykseni perustiedot ovat jääneet sinulla huomiotta; Tällä hetkellä Suomessa on noin 35 000 nuorta, jotka eivät ole koskaan tehneet päivääkään palkkatyötä. Tällä hetkellä Suomessa on noin 400 000 toimeentulotuen varassa elävää. Tällä hetkellä Suomessa on jokaisena arkipäivänä noin 750 000 työikäistä vailla palkkatyötä. Tämä selittääkin vastauksesi epäjohdonmukaisuudet ja virhekäsitykset:
” Koska eläkevastuut muodostuvat suurten ikäluokkien myötä suuremmaksi kuin eläkevarat. Eläkkeiden maksuun ei ole enää varaa.”
”Eläkevastuut” on poliittinen päätös, jota toki voidaan muuttaa. Varaa siis toki on, aina.
” On parempi, että jokainen työssäkäyvä voi olla varma siitä, että hänelle taatut eläkkeet myös maksetaan.”
Entä ne, jotka eivät ole saaneet töitä eläkeiän nostamisen takia? Nälkäkuolemako ratkaisuksi?
” Sitä paitsi jokainenhan tulee palkallaan paremmin toimeen kuin eläkkeellään, joten onhan se jokaisen etu siinäkin mielessä, kun ihmiset nykyään säilyvät työkuntoisina pitempään.”
Tämä on väärinkäsitys, joka on yleinen. Tosiasia on, että eläkkeellään tulee usein ”paremmin toimeen”; kuin palkallaan. Syy on yksinkertainen: ”Palkka-ikäisen” pakolliset menot ovat suuremmat.
”Työssä käymällä säilyy myös virkeämpänä ja terveempänä - se tekee hyvää myös mielenterveydelle. ”
Tämä koskee tiettävästi myös ihmisiä jotka ovat alle eläkeiän, esim. nuorisotyöttömiä. Vai oletko toista mieltä?
” Eläkkeelle lähteminen ei työllistä ketään muuta. Työpaikkojen määrä ei ole mikään vakio, vaan se riippuu monenlaisista kompleksikkaista kansantaloudellisista tekijöistä. Onkin luultavaa, että työpaikkojen määrä kasvaa, kun eläkeikää korotetaan. Yksi syy on mm. kulutuskysynnän kohentuminen ja muut vastaavat tekijät, jotka liittyvät aktiivikansalaisten osuuden määrästä. Sitä kautta saadaan siis myös nuorisotyöttömyyttä vähennettyä.”
Tämä kohta on epäjohdonmukaisuudessaan vertaansa vailla. Olet siis sitä mieltä, että kun lähdetään eläkkeelle, työpaikka lakkaa olemasta (?). Miksi? Miksi työpaikkojen määrä kasvaisi eläkeikää korottamalla? Eikö eläkeläisten kulutus ole ”kulutuskysyntää”? Eikö työpaikan saaneen nuorisotyöttömän kulutus olekaan ”kulutuskysyntää”? Missä suhteessa työllistetty 30 –vuotias on vähemmän ”aktiivikansalainen” kuin 68-vuotias työllistetty?
Tässä sen sijaan osut oikeaan: ” Työpaikkojen määrä riippuu ennen kaikkea hyödykkeiden menekistä.” Kysyntä on nimenomaan se ensisijainen tekijä. Kukaan ei työllistä ketään siksi, mikä sattuu olemaan ” työnantajien näkemys työllistettävän tulevien työvuosien määrästä”. Ainoa syy työllistää on työvoiman tarve, kysyntä. Siksi ”sorvin äärestä lähtevä” korvataan *aina* toisella, jos kysyntää on. Vaikka sitten lähtisi eläkkeelle.
” Osa nuorisotyöttömyydestä johtuu nuorten asenteesta työelämään.”
Usein toistettu mantra, joka ei perustu mihinkään.
”… silloin vielä 60-vuotiaat voivat rinta rottingilla hakea avoimeksi ilmoitettuja tehtäviä siten, että heidät otetaan vakavasti huomioon.”
Toinen usein toistettu mantra, joka sekään ei perustu mihinkään. Olen yllä esittänyt Tilastokeskuksen lukuja. Mistä ”avoimeksi ilmoitetuista tehtävistä” mahdat puhua?
Lopuksi populismisi kukkanen: ” Juuri viime viikolla oli Hesarissa tutkimustulos, jonka mukaan valtaosa suomalaisista kannattaa eläkeiän nostamista, vaikka poliitikot eivät sitä tiedäkään, kun häveliäisyyksissään ilmoittavat lykkäävänsä moista päätöstä.”
Hesari on myös aikojen saatossa julkaissut mm. mielipidetiedusteluja, joiden mukaan yhteiskunnan palveluja pitäisi lisätä ja veroja leikata.
Aivan ilmiselvä tilaustyö. Tiedot olivat suoraan hallituksen suunnitelmista.
Kun puhutaan siitä, kuinka halvalla kunnissa tuotetaan sosiaali- ja terveyspalvelut, niin...
Suomessahan on hyvin menestyviä pieniä ja isoja kuntia.
Suomessa on huonosti menestyviä pieniä ja isoja kuntia.
==
Eikö jossakin tutkimuksessa todettu, että 20 000 asukkaan kunta saattaa olla optimaalinen monessakin suhteessa?
Kiitos Kalevi Kämäräinen tästä linkistä: "Täällä on hiukan perustuslaillista pohdintaa kuntien itsehallinnosta (alkaa sivulta 11).
http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/E62A814AE22DA760C225711C0029243C/$file/082006.pdf
Jos nyt yleensä oikein ymmärsin, niin perutuslakiin on tehty tuoreita muutoksia HEI/1998 vp.. 122§:ssä, joissa osa oli myös näitä uusia muutoksia ja lisävelvoitteita kunnille mm. palvelujen turvaamiset molemmille kielille joita ei näin laajasti ennen ole ollut.
Tätäkin taustaa vasten voisi ajatella kunnille myös suppeampaa ja halvempaa itsehallintoa kun kerran perustuslakiakin voidaan jälkikäteen muuttaa, jos eduskunta niin vain päättää ja katsoo tarpeelliseksi.
Olisi oikeastaan kannattanut laittaa alun perin linkki perustuslain tekstiinkin, mutta tässä se nyt on. Perustuslakia voi toki muuttaa, mutta se ei ole niin helppoa kuin alemmanasteisten säädösten "sorkkiminen".
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Hassuinta on se, että terveyspalveluja ei kunnissa "onnistuta" hoitamaan, mutta sijoittajat kärkkyvät niitä innoissaan.
Esimerkki Jämsän sairaalasta:
Jämsä, Sitran alla toimiva Terveysrahasto Oy, sairaanhoitopiiri ja yksityinen lääkärifirma Pihlajalinna Oy perustivat Jokilaakson Terveys Oy -nimisen firman, joka otti hoitaakseen paikallisen sairaalan. Vaihtoehtona oli sairaalan lakkauttaminen. Tuttua?
Ennenkuin yhtiön toiminta edes alkoi, Terveysrahasto (jonka panostus oli ollut 20 tonnia) myi omistuksensa Pihlajalinna Oy:lle 800.000 eurolla.
Lääkärien yksityisfirmalla Pihlajalinna Oy:llä on nyt siis osake-enemmistö Jämsän sairaalaa operoivassa yksityisessä yhtiössä.
Kysymys kuuluu, miksi Pihlajalinna Oy:n kannatti maksaa osake-enemmistöstä 800.000 euroa? Ja vastaus kuuluu: siksi, että se laskee kuppaavansa ne rahat MONINKERTAISESTI takaisin jämsäläisiä sairaita ja veronmaksajia rahastamalla.
Lisäksi kaikki tämä tapahtui Sitran siipien suojassa, Sitra mahdollisti Vesa Lehtomäki ja Pasi Lehtinen -nimisten bisnesmiesten oman bisneksen tekemisen Sitran lipun alla.
Ja Aran siipien suojissa ja massiivisilla tuilla rakennetaan kaikkien paragraafien vastaisesti tiloja, joissa jo hankkeen alkuvaiheessa on tiedossa, mikä yritys tuottaa palvelut. No kohtahan tämä kähmintä saadaan oikein kunnolla kukoistamaan kuntakeskityksen koittaessa.
Mikko Kortelaisen Rakennuslehden nro 16 6.5.2010 artikkeli on otsikoitu lehden etusivulla: "Hoivapalvelunalan kilpailua vääristetään Aran tukirahoilla".
Vapaita artikkelipoimintoja Kortelaisen jutusta:
Aran erityisryhmien asuntorakentamiseen myöntämä tuki on synnyttänyt yksityisiä hoivapalveluja tuottavien yritysten keskuuteen kilpailun vääristymän. Palveluntuottaja ja tilojen rakennuttaja ovat lyöttäytyneet alusta asti yhteen ja tiloja rakennutettaessa on jo tiedossa, mikä yritys tuottaa palvelut. Tuetuissa tiloissa toimivat isot yritykset ovat ylivoimaisessa kilpailuasemassa pieniin palveluntuottajayrityksiin nähden.
Kilpailuasioita valvova työ- ja elinkeinoministeriö TEM:n kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho: "Meidän linjauksemme mukaan tilat ja palveluiden tuottaminen pitäisi erottaa selkeästi toisistaan. Olen keskustellut pitkin kevättä tästä myös ympäristöministeriön virkamiesten kanssa. Aran tukea saaneet yhteisöt eivät voi tehdä suoraan sopimuksia palveluntuottajan kanssa".
Eniten valtion rakentamistukea hyödyntää ruotsalaisomisteinen Attendo MedOne Hoiva Oy. Aran rakentamistukea saadakseen se tekee kiinteää yhteistyötä Eläke- ja Henki-Fennian omistaman HF-Asunnot Oy:n kanssa. Kohteita rakennuttava Sakipa Oy toteaa tiedotteessaan avoimesti, että rakennuttaja, sijoittaja ja palvelujen tuottaja toimivat yhteistyössä. Sakipa on solminut yhteistyösopimuksen HF-Asuntojen omistaman Kiinteistö Oy Rauhanlähde I -yhtiön ja Attendo MedOnen kanssa.
Attendo MedOne näyttää olevan varsin aktiivinen osapuoli erityisryhmien kohteiden rakennuttamisessa. Myös kunnille palvelun tuottajan ja rakennuttajan yhteistoiminta näyttää käyneen selväksi alusta lähtien. Lohjalla Attendo MedOne Hoiva jopa varasi kunnalta tontin palvelukodille. Sen jälkeen tontti siirrettiin kaupungin hyväksymänä HF-Asunnoille toteutettavaksi yhdessä MedOne Hoivan kanssa. Vastaavan tyyppisestä yhteistyöstä löytyy muitakin esimerkkejä. Savonlinnassa Med-One haki HF-Asuntojen puolesta kaavamuutosta.
Ara myöntää erityisryhmien asuntohankkeisiin puhdasta avustusta yli sata miljoonaa euroa vuodessa. Fennia-Asuntojen omistama Kiinteistö Oy Rauhanlähde I on saanut Aralta tukipäätöksen 13 paikkakunnalle toteutettaviin kohteisiin. Myös Kiinteistö Oy Ulvilan Rauhanlähde on saanut Aran tukea. Yhtiöt ovat saaneet yhteensä avustusta 6,6 miljoonaa ja korkotukilainoja on 48,5 miljoonaa kaikkiaan noin 63 miljoonaa euroa maksaviin hankkeisiin. Lisäksi ehdollisia varauksia on yli 34 miljoonan euron rakennushankkeisiin.
Ylä-Savon Kehitys Oy:n toimialapäällikkö Seija Karttusen mukaan pienet yrittäjät ovat huolissaan hoiva-alan yritysten kilpailutilanteesta. Ne eivät voi tarjota isoja kokonaisuuksia kunnille eivätkä pärjää kuntien järjestämissä kilpailuissa, jos isoilla yrityksillä on vielä kilpailuvalttina Aran suuri tuki. Iisalmessakin uhka oli hänen mukaansa todellinen.
"Aran tuen tarkoitus on saada rakennuksia yleishyödyllisiin tarkoituksiin eikä saada tiloihin tietty palveluntarjoaja. Jos tiloihin sidottu palveluyritys häviää tarjouskisan, toinen yrittäjä ei voi tulla toimimaan näihin tiloihin", Karttunen sanoo.
TEM:n Laiho hämmästelee Attendo MedOnen ja kiinteistönomistajien yhteistoimintaa. Ympäristöministeriöön onkin perustettu tuore työryhmä pohtimaan palveluasumisen rahoitusta. Työryhmän puheenjohtaja Raija Hynysen mukaan kuntien kilpailutusvelvollisuus on selvä, mutta rakennuttajien ja palveluntuottajien yhteenliittymien vaikutuksia pitää selvittää työryhmässä. Tilanteen sekavuutta osoittaa se, ettei YM:n työryhmään tulevalla Kilpailuviraston edustajallakaan ollut näkemystä hoivayritysten kilpailutilanteesta.
Hynystä huolestuttaa se, jos asukkaita joudutaan siirtämään paikasta toiseen palveluntarjoajan vaihtumisen takia. Niin voi käydä, jos kunta siirtää kustannussäästöjen takia asukkaita yksityiseltä puolelta omiin tiloihinsa tai tiloja hallinnoiva palveluntuottaja häviää kilpailun.
http://groups.google.com/group/mikaliikuttaa/browse_thread/thread/f3c752...
Kiitos Kristiina Ilmariselle SITRAN bisnesenkelimäisestä ryöstöesimerkistä. Kuinkahan monta tällaista tapausta on jo olemassa Suomenniemellä? Onko muissakin kunnissa runollinen Pihlajalinna Oy laulanut seireenilaulujaan? Toki SITRA:lla on mahdollisuus bisnesenkelöidä muitakin samanlaisia helppoheikki-ryöstöporukoita....Onko tuttua?
Asukastiheydelläkin on luultavasti jotain vaikutusta kuntien määrään.
Suomi 18 hlö/km2
Ranska 100 hlö/km2
Asukastiheys ei sinällänsä vaikuta kuntien määrään. Luku kertoo oikeastaan vain sen, että Pariisi on isompi kaupunki kuin Helsinki. Ranskassa on muutama miljoonakaupunki ja sitten tuo Pariisin megapoli. Muuten maa on yhtä tyhjä tai tyhjempi kuin Suomen maaseutu. Maakuntien pääkaupungit ovat tyypillisesti 50-100 000 asukkaan taajamia. Sellaisia Porvoon ja Lahden kokoisia. Ympärillä erittäin harvaan asuttua maaseutua, paljon on niitä parin sadan hengen kuntia, jotka pinta-alaltaan ovat ihan Suomen kuntien kokoisia.
Tuo oli puhdas tilaustyö OECDltä, ei sen kummempaa. Varmaan valmiiksi kirjoitettukin.
Ranskan talous taisi olla 70 miljardia alijäämäinen viime vuonna, kun Saksan oli 180 miljardia positiivinen.
Mielummin haluaisin Suomea vietävän Saksan suuntaan.
Varmuuden saamiseksi OECD:ltä pitää saada vastaava lausunto Ranskan tilanteesta, kuin mihin viitataan Suomen kuntaliitoshankkeessa. Mikali lausunto selvästi suosittaa myös Ranskalle vastaavaa kuuria, on Suomen velvollisuus ryhdikkäästi ranskalaisille asiasta ilmoittaa. Ei ole oikein, että ranskalaisten tehoton kuntamalli kuormittaa Euroopan yhteistä taloutta.
Tietysti Suomessakin on erilaisia kaupunginosayhdistyksiä, tienhoitokuntia,vesiyhdistyksiä, jne.
Ranskan "kunta" -käsite on erilainen kuin Suomessa, ei niille "kunnille" oli lain perusteeella sälytetty samanlaisia velvoitteita palvelujen tarjoamiseksi. Pelkkä sana "kunta" (commune) ei kerro kaikkea. Kuinkahan monta "ruokakuntaa" Suomessa lieneekään ...
Ehkäpä parempi vertailukohde olisi Ruotsi, jossa lähes kaksinkertaisella väestömäärällä ja puolitoistakertaisella maa-alueella on 20% vähemmän kuntia kuin Suomessa tällä hetkellä. Ruotsissa kuntien velvoitteet ja hallinnollinen asema valtiossa on verrattavissa Suomen tilanteeseen.
Unohdit mainita, että Ruotsissa on kolminkertainen hallintoporras, koska Landstinget hoitaa terveyspalvelut.
Niin, eli terveyspalvelujen osalta paikallishallinto on keskitetty vielä paljon suuremmille yksiköille.
Toisaalta norjassa on 420 kuntaa. Totta kylläkin, että pelkkä "kunta"-käsite ei sinänsä välttämättä ole kovinkaan vertauskelpoinen.
Ehkä ranskassa ei ole ihan jokaisessa kunnassa vuodeosastoa, eikä siellä valtio velvoita niihin toimiin mitä Suomessa kunnat lailla velvoitetaan.
Ihan ok jos Suomessakin olisi vaikka 1000 kuntaa, mut kysehän on kunnan merkityksestä. Terveydenhuolto ja muut palvelut valtion vastuulle, niin ihan sama onko 50 vai 1000 kuntaa.
Ilmaista rahaa ei ole. Jos valtio antaa kunnille rahaa, se haluaa osallistua myös päätöksentekoon. Salon kaupungin tupakkasodan jälkeen myös kunnallisten työntekijöiden yleinen uskottavuus on kärsinyt.
Ei Suomessakaan ole ihan joka kunnassa vuodeosastoa, eikä tarvitsekaan. Kuntien välisellä yhteistyöllä pienetkin kunnat voivat järjestää asioita fiksusti. Ja järjestävätkin.
Terveydenhuolto voisi silti olla järkevää siirtää vaikkapa maakuntatasolle, koska asiaa - mitä palveluja on pakko tarjota, jne - kuitenkin säätelee valtio.
Pienten kuntien ja kuntayhtymien etu on kuitenkin se, että jos jokin ylempi hallintoyksikkö töpeksii tai korruptoituu pahasti, siitä voi lähteä kävelemään ja vaihtaa yhteistyökumppania tai ryhtyä tekemään itse. Kuntauudistuksessa päätöksenteko viedään kauas ja pyritään estämään se, että ihmiset äänestävät jaloillaan samalla talousalueella pysyen.
Tästä syystä kuntauudistusta on syytä vastustaa kiivaasti ja itse asiassa mieluummin edetä eri suuntaan - esim. Helsingin voisi pilkkoa viideksi ja Espoon ja Vantaan pariin osaan.
Suomen vauraimmassa maakunnassa,Ahvenanmaalla, on 16 kuntaa. Koko maakunnassa on vain 28 000 asukasta.
Ahvenanmaan tilanne kertookin tyhjentävästi kuntalaisten itsehallinnon so. kansalaisvalvonna, merkityksen. Suomessa pitäisikin olla tavoitteena noin 600 kuntaa. Kuntien talous on tarkoituksela romutettu poistamalla yritysten kunnallisvero ja kasvuun perustuva metsävero. Ei se mitään sattumaa ole (tai, jos on, on tilanne vielä pelottavampi).
Kuntauudistuksen voisi hyvin aloittaa jakamalla pääkaupunkiseutu 30 000 asukkaan itsenäisiksi kunniksi.
112 asukkaan Sottungassa koettiin akuutti taloudellinen kriisi viime vuonna, kun vanhustentalon menot lisääntyivät ja verotulot pienenivät:) Saattaapa hyvinkin olla, että asiaa joudutaan paikkailemaan valtion verotuksesta...
Lemlandin kunnan Järsön asukkaat kulkevat Maarianhaminan ja Jomalan kunnan läpi asioidessaan omassa kunnankansliassaan. Tämä siksi, että kuntajako Ahvenanmaalla perustuu vanhoihin pitäjiin, jotka ovat rakentuneet kirkkojen ympärille. Järsösta kuljettiin ennen vesitse.
Se mikä tästä koko hommasta tekee sekavan, eli mietin tässä omaa mielipidettäni molempiin suuntiin, on se että palvelujen laadukkaan tuottamisen mahdollistaa varsinkin se, että ne halutaan tuottaa laadukkaasti.
Kysymys voi olla hyvin monimutkainen. Miten erilaisia palveluyksiköita voi hajauttaa, milloin hajauttaminen on taloudellista ja toimivaa, milloin taas ei.
Esim sairaanhoidossa joudutaan huomioimaan erikoissairaanhoidon laitteiden kustannukset. Toisaalta jossan toisessa palvelussa laitteiden osuus eí ole merkittävä, vaan tarvitaan henkilö ja toimisto, jolloin yksi palvelupiste voi olla tuolla ja toinen täällä.
Kuulin vasta, että krematorion polttouuni esimerkiksi on varsin kallis laite. Niin kallis, että sitä ei kannata hankkia joka kuntaan.
Siksi pelkkä keskustelu kuntien määrästä, ilman erittelyä erilaisten palvelujen järjestämisestä, ei vie oikein mihinkään.
Kuntien määrä ei juuri vaikuta (välttämättä) päiväkotien määrään vaikkapa, koska ne laitetaan varmasti kuitenkin asuinaluekohtaisesti ennen kaikkea - onko lapsia siinä lähistöllä tai ei. Ainakin toivottavasti.
"Ainakin toivottavasti"
Siinä koko ajatuksen ydin: Pitääkö tyytyä toivomiseen vai käyttää itsehallinnollisia mekanismeja ja tehdä jotain?
Kuntalaisten itsehallinnon tarkoitus ei ole palvelujen tuottaminen vaan itsehallinto, toimiminen keskusvallan vastapainona. Jos ainoa tavoite on taloudellisuus, kannattaisi kaikkien suomalaisten muuttaa Helsinkiin ja myydä muu maa eniten tarjoavalle.
Voi olla hyvä pointti, en kiellä sitä. Toisaalta kaikki valta on yleensä jonkin sortin keskusvaltaa, myös kunnan itsehallinto on keskusvaltaa jos asuu reuna-alueen pikkulähiössä. Lähes ainoa valta, mikä on tasapuolista, on valta omaan ruumiiseen, no siinäkin aivoilla on etulyöntiasema lihaksiin verrattuna.
Huumorinkukka on tietysti se kaikkein kaunein kukka, niin kuin tiedämme. Mutta todellisuus ei kuitenkaan ole ihan niin, kuin oletat. Vallankäytössä on kyse nimen omaan yhteiskunnallisesta vallankäytöstä. Se on eri asia kuin henkilökohtainen "vallankäyttö". Valta on sitä, että voi pakottaa jonkun toisen tekemään jotain vastoin tahtoaan. Juuri sitä Montesquieu tarkoitti puhuessaan vallanjaosta. Ja juuri siitä on kyse kuntien itsehallinnossa; valta on jaettu niin monen toimijan kesken, ettei kukaan pysty käyttämään sitä vastoin yhteisen kansan tahtoa.
Ja juuri siksi kutalaisten itsehallinto halutaan lopettaa.
Ranskasta löytyy muutakin ihmeteltävää. Pariisissa on 82 itsenäistä kaupunginosaa joissa on oma pormestari, kaupunginosavaltuusto ja budjetti.
On niin monen monta tapaa järjestää tätä inhimillisen elämämme palettia - muitakin kuin numeromaagikkojen yksioikoinen meitä kaikkia köyhdyttävä kapean kapea näkökulma.
Amsterdam, Kööpenhamina ja esim. Lontoo koostuvat useista kunnista.
Suomalaiset vaan luulevat niiden olevan yksi kunta,kaupunki.
City of London,siis se varsinainen Lontoo, muutaman hehtaarin suuruinen alue. Miksei Virkkunen mene heristämään sormea sinne?
Kyse on kuntien elinkelpoisuudesta ja kyvystä vastata velvoitteistaan, sekä toisaalta tarvittavan valtion avun määrästä.
Kauniainen voisi tällä perusteella säilyä omana kuntanaan hyvin - se pystyy vastaamaan kaikista velvoitteistaan valtakunnan alhaisimmalla veroäyrillä. Mutta pääkaupunkiseudulla on kuntien yhdistämmisessä kyse myös muusta hallinnollisesta tarpeesta, se on siis Suomessa erikoisasemassa.
Hyvä Juri
Jos sovelletaan perustuslakia sen kirjaimen ja hengen mukaisesti, niin
1) kuka määrää itsehallinnolliselle kunnalle nuo "velvoitteet", ja jos joku muu kuin kuntalaiset, mitä tarkoittaa "itsehallinto"
ja
2) Jos yritysten kunnallisvero ja kasvuun perustuva metsävero palautetaan, mihin tarvitaan "valtionapuja"?
Ja kuinkas ylikunnitetulle Ranskalle kävikään? Luottoluokitus pudota mätkähti! Olisi kannattanut tehdä kuntaremppa ajoissa.
Maalaiskunnat olivat aikanaan 1800 luvulla melko suuria ja niistä sittemmin eteläisessä Suomesssa erkani aseman seutuja, teollisuuskyliä, ym. omiksi kunnikseen. Esim. Valkeala, joka itsekin oli aikanaan osa suurempaa kokonaisuutta, jakaantui Valkealaksi, Kouvolaksi ja Kuusankoskeksi, josta osa tuli Iitin kunnasta. Ja nyt on sitten Kouvola, jonka osia ovat myös entisen Sippolan ja Anjalan kunnat, ym..
Ahvenanmaalla kuntakoko nuppimääräisesti ja pinta-alallisesti lienee myös melko pieni. Eikä painetta muutoksiin liene niin kauan kuin manner-Suomi avokätisesti tukee.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kunnat
EU:n hyvänä tarkoituksenahan mainostettiin aikanaan läheisyysperiaatetta eli päätöksentekoa oli tarkoitus tuoda ruohonjuuritasolle. Toisin on käymässä ja huolestuttavinta on, että EU itse ei ole demokratia.
-päätöksentekoa oli tarkoitus tuoda ruohonjuuritasolle-
Mehän päätämme mitä dirktiivit määräävät. Onhan sekin jonkinlaista päätöksentekoa.
Tilastot eivät valehtete. Sen sijaan tilastoilla voidaan valehdella.
Tosiasia on, että Ahvenanmaa on kokonaistaloudellisesti nettomaksaja, ei tuensaaja. Ja sitä tosiasiaa ei muuta pakkoruotsihuutaminen, ei edes korvia vihlovan kovaääninen sellainen.
Perustele.
Muuten en usko, miksi valtion tuet sitten ahvenanmaalle ovat monikertaiset suhteessa muuhun suomeen ?
Et sitten kuitenkaan viitsinyt perustella näkemystäsi Ahvenanmaasta nettomaksajana?
Tämä: "Muuten en usko, miksi valtion tuet sitten ahvenanmaalle ovat monikertaiset suhteessa muuhun suomeen ?" on sen verran epämääräisestä esitetty, etten voi siihen mitään. Tarkentanet; "moninkertaiset"? Kuinkamonikertaiset, ja miten laskien? Voisitko antaa viitteen tai lähteen, josta voisin tarkistaa, mitä tarkoitat?
Oikea suomenkielinen termi toissijaisuusperiaate. Toissijaisuusperiaate ohjaa toimivallan jakoa yhteisön ja jäsenvaltioiden välillä. Se tarkoittaa sitä, että ne toimialat, jotka ovat kuulu EU:n toimivaltaan, kuuluvat yksinomaan jäsenvaltioiden toimivaltaan.
Verotus; opetus,koulutus ja kulttuuriasiat; sosiaaliturva ja sosiaalinen suojelu, työmarkkina-asiat ja tulopolitiikka,työttömyysturva ja eläketurva; sairausvakuutus, terveydenhoito, sairaanhoito ja hoito- ja hoivapalvelut sekä maanpuolustus kuuluvat yksinomaan Suomen valtion toimivaltaan
Väärin. Ensiksikin itse termi on väärin käännetty: "toissijainen" on "ämerwikaksi" secondary.
Toiseksi, sopimukset nimen omaan toteavat, että päätöksiä saa tehdä "lähellä" niiden kohdetta, kunhan tehdään niitä päätöksiä, joita EU: keskushallinto haluaa. Jos päätökset ovat "vääriä", EU puuttuu asiaan. Mikä siinä on "itsehallintoa"?
Meidän täällä Suomessa ei tarvitse kuunnella OECD:tä eikä ottaa mallia Ranskasta. Tehdään kuten meille itselle on paras.
Kepulit ja persut itkevät kilpaa, koska kisa kuntavaalien äänistä käy kiivaana.
Mitään ei ole vielä päätetty ja kuntakierros on käymättä.
Medialle on herkkua kun saa kohkata.
Kuntauudistus on hyvä asia jos se toteutetaan oikein eli kuntien byrokratiaa pitää leikata rajusti (ja ohjata työvoima "työvoimapula-aloille").
Kuntien pitää entistä enemmän kantaa vastuuta itse, eli nykyinen loisiminen esim. tasusveroilla pitää lopettaa ja valtion pitää leikata tukia kunnillta jotka eivät muuta tee kuin kuppaavat muita kuntia.
Osuit asian ytimeen: Suomen suurin yksittäinen kehitysaluetuen saaja, "pääkaupunkiseutu", pitää pikkoa ja pistää tulemaan omillaan toimeen. On kansantaloudellisesti järjetöntä, että esimerkiksi Naantalissa ja Porvoossa tuotetusta rahasta tuloutetaan verot "Keilaniemen kuntaan":
Ylein harhaluulo. Ei tulouteta. Laskennallisesti verot tuloutetaan tuotantopaikkakunnille, ei pääkonttoriin. Ja tämäkin laskennallisesti, sillä valtion verotulojen tasausjärjestelmä vie tuosta viimeisestkin rippeet.
Yleinen harhaluulo. Ei tulouteta. Juuri siksi pääkaupunkiseudulle tuloutetaan mm. ydinvoimaloiden tuotannon luomia verotuloja, vaikka alueella ei ole niistä ensimmäistäkään. Sama koskee metsäteollisuuden ja esim. öljynjalostuksen tuottoja. Asioista sinun kannattaisi ottaa selvää, ettet puhuisi ihan pehmoisia - ja jäisi siitä kiinni.
Missä muuten mainitsen termin "pääkonttori"?
Taloyhtiöt on yhdistettävä vähintään 200 000 asukkaan yhtiöiksi koska nykyinen malli on tehoton. Voi herranjestas sentään! Sairaanhoitopiirit pitää olla vähintään 200 000 as, ja erikoissairaanhoito pitää ottaa valtiolle.
Leikkikentät, päiväkodit ja pyörätiet pitää päättää siellä missä ne ovat, tälläisissa ei ole mitään skaalaetuja. Kunnanjohtaja joka on samalla teknisentoimen ja koulutoimen johtaja tulee tasan tarkkaan tehokkaammaksi kuin Helsingin malli, jossa on kunnanjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja, sosiaalivirastonjohtaja, sosiaalipiirienjohtajat, virastojenjohtajat jne jne.
Helsingin sosiaalivirastonjohtajan toimiston huonekaluhankinnoilla voitaisiin kustantaa muutaman kunnan koko kunnallisdemokratia.
Säästöjä ei kuntia yhdistelemällä tule, ainoastaan yhteisöllisyys ja ihmisten vaikutusmahdollisuudet viedään.
Sairaanhoito, toimeentulotuet yms. pitää hoitaa valtion tasolla, leikkipuistot, katujenhoito, yms arkipäivän asiat siellä missä ne ovat, tälliset kunnat pitäisivät olla asuinalueen kokoisia, jolloin Helsinki pitäisi jakaa kaupunginosien kokoisiin kuntiin. Tämä lisäisi kiinnostusta ja kiintymystä omaa asuinaluetta kohtaan. Mitä vuosaarelaista kiinnostaa eiran asiat, ja erityisesti toisinpäin. Helsingin kaupunginvaltuustossa ei taida olla yhtäkään vuosaarelaista(38000as) kun Ahvenanmaalla(28 000as) on 16 kuntaa, eikä näitä ole esitetty yhdistettäviksi, tietenkään. Tälläista tasa-arvoa.
Jos ihmiset haluaa säilyttää kaikki yli 300 kuntaa itsenäisinä niin ei muuta kuin esittämään parempi tapa toteuttaa tämä homma. Nyt tuntuu siltä että porukat huutaa kuorossa jälleen kerran kuinka surkeasti tämäkin homma on hoidettu mutta eivät ehdota tälle mitään kunnollista vaihtoehtoa.
Tämän hetken suosituin ehdotus on SOTE puolen siirto valtiolle. Tässä taitaa vaan olla se ongelma että siinä vaiheesssa kun se ei ole enää kunnan omassa hallinnassa niin ne palvelut karkaa vielä nopeammin muualle.
Kun samalla kaavoitusta pitäisi siirtää korkeammalle taholle jotta saadaan siihen järkeä ja koulutusta pitäisi muuttaa kunnan rajoja ylittäväksi niin mitä kunnalle enää jää hoidettavaksi?
Parempi tapa:
Yritysten kunnallisveron palauttaminen ja kasvuun perustuvan metsäveron palauttaminen. Pääkaupunkiseudun loiskuntien pilkkominen ja kuntien keskinäisen yhteistyön lisääminen.
Säästöehdotus sosiaalipuolelle: Työttömän peruspäivärahan nostaminen 20,-/päivä.
Siinä noin aluksi.
Kyllä kenot on, halua ei. Kyse on siitä, vaikuttaako äänestyspäätökseen tosiasiat vai poliitikkojen harjoittama tyhjänpuhuminen. Jälkimmäinen näyttää vievän voiton.
Sitä saa, mitä tilaa.
Valtio on ainoa, joka Suomessa pystyy takaaman samanarvoisen hoidon HIV-sairaalle tai sydän- tai aivo-operoitavalle asuinpaikasta riippumatta.
Juuri näin. Mutta siitähän kunnallishallinnossa ja kuntalaisten itsehallinnossa ei ole lainkaan kyse.
Heyno jo asiaa sivuaa, mutta sanon vähän toisin. Kun kerran valtiokin keksii kaiken maailman uusia veroja, miksi eivät kunnatkin saisi. Tai sitten vaikka jaetaan niitä nykyisiä verorahavirtoja toisella lailla. Ja jos päättäjät eivät muuta keksi kuin korottaa veroja toimintojen uudelleenajattelun ja järkeistämisen sijasta, kai se meistä äänestäjistä on lähtöisin.
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Onhan kunnilla jo nyt mahdollisuus käyttää kiinteistöveroa, jolla voi hyvin korvata metsän kasvun verotuksen. Sen käyttöä voisi laajentaa myös maatalousmaan verotukseen.
Mutta jostain syystä niin ei tehdä.
Tässä ovat nykyisen kiinteistöveron reunaehdot.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920654
Mikähän vaikutus olisi sillä, että kiinteistöluovutuksen varainsiirtovero kuuluisikin kiinteistön sijaintikunnalle?
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Perusvirhe ajattelussa: Metsävero on tuloveroa, kiinteistövero on käytännössä (asumis)menojen verottamista. Ero on oleellinen, ja johtanut jo nyt selkeisiin "oikeusmurhiin". Lisäksi, kunnat eivät määäritä kiinteistöveron suuruutta, vaan eduskunta.
Missä siis se "itsehallinto" ja verotusoikeus?
Ranskassa kunta päättää suppeasta määrästä asioita esim vesi-jätehulto, yksittäiset rakennusluvat.
Se, jolla on todellista laajaa budjettivaltaa, koostuu deparmenteistä, joita on 22 eli huomattavan vähän verrattuna Suomen 70/340 kuntaan
Valtio hoita monia asioita keskitetysti esim terveydenhoito ja asiakkaalla on valinnan varaa, koska terveyskeskuksia ei ole. Perustervydenhoito on yksityistä, mutta valtio, paikallinen Kela maksaa
Poliitikkomme eivät ole ansainneet kansanedustaja-nimitystä. Asioiden valmistelu ja eteenpäin vieminen on jo pidemmän aikaa tapahtunut kansan tahdon vastaisesti, niin tässä kuntaliitosasiassakin.
Ei ihme, että nimitys "valehtelija" osuu useamman kohdalla paikoilleen.
http://rikumaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97091-kuntaliitos-oli-osa-eu-li...
Jos vanhus liukastuu talvella ja hänet lähetetään 500 km:n päähän hoidettavaksi vaikka nyt lonkkamurtuman tähden, niin voi olla melko varma että vanhus saapuu kesken matkan ruumispussissa takaisin. Tässä on vain yksi esimerkki siitä, jonka tähden muutama pässi haluaa kuntarajat Suomesta pois.
Minusta olisi ollut kohtuullista, että olisit kertonut Ranskan hallintojärjestelmästä laajemmin, mitä kullekkin hallintoportaalle.
Ranskan kuntien tehtävät eivät ole vertailukelpoisia Suomen tai Ruotsin kuntien kanssa.
Ranskassa on satakunta departtementtiä, joiden tehtävät koostuvat (otin tuolta wikipediasta) :
sosiaalityö: vaikeuksissa olevien henkilöiden sopeuttaminen, vähimmäispalkka-asiat, lastensuojelu, invalidien ja vanhusten tukeminen sekä ehkäisevä terveydenhuolto.
tiestö: departementin tiestön hallinnointi sekä alueellista merkitystä olevien kansallisten valtateiden hoito, julkinen liikenne sekä koululaiskuljetukset busseilla.
opetus: peruskoulun yläastetta vastaavan asteen koulujen opetus ja hallinnointi.
kulttuuri: departementin arkistolaitoksen hoitaminen, samoin alueen kirjastotoimi ja museot.
paikallinen kehittäminen: yhteisöille ja departementin kunnille osoitetusta avusta päättäminen.
Laki 13. elokuuta 2004 käsittelee paikallisia vapauksia ja vastuita, ja se on uusi aalto ranskalaisen yhteiskunnan desentralisaatiossa. Yleisneuvostoille tämä uusi aalto toi toimenpanovaltaa uusilla alueilla:
liikenne: suurin osa alueen tieverkostosta eli entiset departementtitason ja loputkin kansallisen tason teistä ja niiden hallinnointi, kalastus- ja kauppamerenkulun satamien hoito ja hallinnointi.
sosiaalinen toiminta: terveysohjelmat, vanhustenhuollon ohjelmat sekä kotitalousjätteiden hävittäminen.
asuminen: asuntorahastojen hallinta, samoin myös energiarahastojen hallinta.
opetus: alueen koulujen (collège) teknisen henkilökunnan sekä työntekijöiden palkkaaminen sekä niiden palvelujen hankkiminen.
kulttuuri: eräiden kansallisten muistomerkkien ja monumenttien hallinnointi, arkistot, museot, kirjastot sekä suunnitelmat departementin taideopetuksesta.
--------------------
EU:n hallintoon luotiin aikoinaan jäykkää ranskalaista hallintomallia ja ilmankos siitä on tullut järkyttävän byrokraattinen
Departementit ovat osa valtionhallintoa ja niitä johtavat prefektit. ELi valtio vastaa kaikesta tuosta mitä kerroit. LIsäksi on alueet, joitta on 22 ja ne ovat lähinnä sitä lähidemokratiaa. Missään mielessä ei voi verrata ranskalaisia kuntia suomalaisiin, kuten päätoimittaja valitettavasti tekee.
On ihan ilmeistä, että tarvitaan yksikkö, joka on kuntaa isompi, mutta valtiota pienempi. Ruotsissa tämä on maakunta, Ranskassa departementti. Ei ole järkevää eikä demokraattista viedä kaikkea päätösvaltaa kauas kansalaisista. Suuriin kuntiin pitäisi saada kunnanosavaltuustot huolehtimaan lähiasioista, pienten kuntien yhteisistä asioista ( julkinen liikenne, sairaanhoito, keskiasteen koulutus, seutukaava) huolehtisi sopivasti maakunta. Etäisyydet on Suomessa pitkät eikä kunnan palvelut parane siitä, että se liitetään toiseen kuntaan, jossa voi olla teatteri tai uimahalli. Tilastot kaunistuu, mutta palvelut ei tule yhtään lähemmäs.
Samaa mieltä.
Ruotsissa kallis terveyssektori on landstingetin vastuulla, ja kuntia on 260.
Maakuntien tai alueiden järjestämien palveluiden pitäisi olla suoraan ministeriöiden ammattimaisessa ohjauksessa ja valvonnassa, jolloin tasapuolisuus tulisi valvotuksi ja turhia byrokratia jäisi pois.
Nythän pienen kunnan asukas joutuu keräämään suuren operaation tai hoidon rahat/tuet erilaisin tempuin (yksityisen järjestelmän avulla tai sukulaisten avulla), koska kunnalla ei ole varaa niihin. Kateus...
Kuntaa suurempi, valtiota pienempi.
Suomessa on ollut maakuntahallinto, joka ei ole suoralla demokratialla valittu eikä siis nauti suoraa asukkaiden luottamusta. Seillä on häärinyt paljon paikallisten poliitikkojen ns. edustuksetonta vallankäyttöä kansalaisilta piilossa
Esimerkki maakunnasta Keski-Pohjanmaa, jossa noin 80.000 asukasta: ->Keski-Pohjanmaan maakuntaliitto. Sen sisällä on ollut koulutuskuntayhtymiä, keskussairaalan ylläpitojärjestelmä (kuntainliitto?) ja muuta eri kuntien yhteistyötä keskuskuntana Kokkola.
Ei ole aina mennyt kuin Strömsössä, paitsi valtion rahaa... Tämä noin yleisellä tasolla.
Hei Markku Huusko,
Tiedätkö mikä taho vastaa Ranskassa sosiaali- ja terveydenhuollosta? Valtio, maakunnat? Olisi kiva tietää tarkemmin miten siellä toimitaan, koska nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon tarvitaan suuria summia.
Entä Suomessa toimivat kunnat + päällekkäiset kuntayhtymät omine hallintoineen? Tällä hetkellä meillä vaikuttaa niin monta instanssia päällekkäin ja sisäkkäin, ettei tällainen tavallinen tallaaja pääse jyvälle. ATK-systeemitkin ovat ihan retuperällä, koska jokainen pulju suunnittelee kaiken omin nokkineen ilman koordinatiota muun Suomen kanssa.
Homma pitäisi suunnitella alusta lähtiuen uusiksi. SOTE-puoli kelalle, parempi miettiä toimintoja ja niiden keskittämistä kuin romuttaa osallistumista päätöksentekoon, vaikka tietenkin virkamiehet haluaisivat päättää kaikesta itse.
Kuntien verotusoikeus on myös hieman kyseenalaista, kuten myöskin erilaiset kunnalliset yhtiöt. Kuntien pitäisi olla enemmänkin päätäntä- ja hankintaorganisaatioita kuin tuottajia ja työnantajia.
Olisiko mielenosoituksen paikka huomenna perjantaina?
Jo pitemmältä aikaväliltä on saatu konkreettista tietoa että pieni kunta voi olla kustannustehokas yksikkö. Mutta joissakin tapauksessa tulokset voivat olla päinvastaisia. Kunnan koko sinänsä ei ole tae sen paremmin kustannustehokkaaseen palveluntarjontaan kuin päinvastaiseenkaan lopputulokseen.
Toivottavasti päätöksenteossa otettaisiin tieteelliset tutkimukset jotka analysoisivat mikä todellisuudessa on hyvän, toimintakykyisen ja asikkaiden kannalta "edullisen" kunnan olemus.
Kuntauudistusta vastaan esitetään niin typeriä väitteitä, että ihan sen takia minä päätin juuri kannattaa sitä täysillä. Ja siksi, että se on pakko saada läpi tällä hallituskaudella, koska seuraavassa hallituksessa voi olla kepu, joka nyt on hirttämässä itsensä typeriin väitteisiin. Politiikka on mahdollisen taidetta. (Ranska ei liity mitenkään asiaan, koska siellä on ihan eri systeemi, hohhoijaa. Puolestani Suomeen saa perustaa vaikka miljoona uutta kuntaa, kunhan kuntauudistuksen tavoitteet saavutetaan eli paikallistason hallintorakenne järkevöitetään ja saatetaan demokratian piiriin.)
Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti sen sijaan ovat pohjoismaita, joissa on ihan sama systeemi. Hohhoijaa. Ruotsilla ja Suomella on yhteinen hallintohistoria. Tanskalla, Norjalla ja Islannilla on yhteinen hallintohistoria.
Ruotsissa on 290 kuntaa, 2512 seurakuntaa, 20 lääniä ja Landstinget-väliportaanhallinto.
Norjassa on 430 kuntaa ja 430 seurakuntaa, 19 lääniä ja Fylkestinget-väliportaanhallinto.
Tanskassa, jonka pinta-ala on vain 43 000 km2 (Suomi 337 000 km2), on 100 kuntaa, 2100 seurakuntaa, 4 aluetta ja Region-väliportaanhallinto. Tanskan pääsaarilla (Själlanti ja Fyn) uusi kuntakeskus on enintään 12 km etäisyydellä vuonna 2006 lakkautettujen kuntien keskuksista. Se niistä "Tanskan suurkunnista".
300 000 asukkaan Islannissa on 79 kuntaa, 300 seurakuntaa, 8 lääniä, 3 vaalipiiriä ja 26 kihlakuntaa.
OECD:llä ei ole kompetenssia näillä vyöhykkeillä. Ei mitään toimivaltaa tässä asiassa.
OECD:n tilaustyölausunnon on laatinut OECD:n päivystävä suomalainen sosiaalifasisti (SKP:n demareista 1930-luvulla käyttämä nimitys).
Ranskassa on useita kuntia, joissa ei ole ainuttakaan asukasta.
Ranskassa on miljoonakaupunkeja, joiden vuositalousarvio on selvästi pienempi kuin Vantaan tai Tampereen kuntabudjetti.
OECD ei soita poskea Suomen kuntarakenteelle, mutta kyllä se Tanskan tuoretta kuntauudistusta (Tanska on myös pitkien etäisyyksien maa - ajallisesti) on usein kiittänyt.
Muutoin viittaan 2.2. kirjoittamaani blogaukseen täällä ("Kunta- ja sairaalauudistus")
Tanskassa ei netti ja puhelimet toimi, vai mitä tarkoitit? Saariako? Miksi niihin pitäisi päästä nopeasti, miten se mihinkään liittyy?
Kunnilta pitäisi ottaa lakisääteisiä tehtäviä valtiolle, eli KELA:lle, koska vain taataan tasa-arvoinen kohtelu sekä jaetaan kustannukset reilusti.
Kunnat voisivat päättää yksittäisistä rakennusluvista, päivähoidosta, katujen kunnossapidosta yms. paikallisista asioista. Kunnallisveroprosenttiin samalla joku katto, esim 10% tms. jolloin kunnat olisivat pakotettuja toimimaan säästeliäästi.
Tanskassa oli joku vuosi sitten 300 kuntaa ja 20 sairaalaa, nyt siellä on 100 kuntaa ja 5 sairaalaa.
Niiden käytettävyydessä hoidon ja hallinnon tavoittaminen on tärkeätä ja osa väestöstä asuu kaukana hallinto- ja hoito-pisteistä.
Tanska ei ole pitkien etäisyyksien maa. Ison-Beltin silta ja rautatietunneli valmistuivat jo vuonna 1997.
Siitä lähtien todellisuus on ollut se, että Tanskan poikki idästä länteen eli Kööpenhaminasta Esbjergiin Pohjanmeren rannalle (runsaat 200 km) ajetaan autolla kahdessa tunnissa ja Tanskan halki etelästä pohjoiseen Saksan rajalta Jyllannin pohjoiskärkeen (runsaat 300 km) ajetaan autolla kolmessa tunnissa.
Vuoteen 1997 saakka junamatka Kööpenhaminasta Odenseen kesti kolme tuntia, vuodesta 1997 lähtien alle kaksi tuntia.
Sama koskee, Jaakko, Suomea.
Turku-Tampere-Helsinki (ns pizza-kolmio) on alle kahden tunnin päässä toisistaan.
Ouluunkin pääsee aika joutuisasti, samoin Kuopioon ja Joensuuhun.
Tanskassa pieni osa - samoin Suomessa - väestöstä asuu vähän pidemmän vaivan takana.
Olen asiaa tanskalaisten kanssa EU:ssa ällätikun kanssa katsonut ja ero on ällistyttävän pieni.
Joka tuppukylään vaan oma kunnanvaltuusto ja kovapalkkainen kunnanjohtaja esikuntineen kahmimaan valtion halpakorkoisia lainoja, saadaan bkt kasvuun ja pidetään työttömyys kurissa.
Pääkaupunkiseudun apulaiskaupunginjohtajille maksetaan paremmin kuin pääministerille ja niitä on kuitenkin varmaankin parikymmentä. Saisi kovapalkkaisen(7-10 000e/kk) kunnanjohtajan 40 kuntaan samalla rahalla. Kunnavaltuustot ja hallinnot eivät maksa mitään, päinvastoin. Ihmisethän pyrkivät niihin koska haluavat vaikuttaa kotiseudun asioihin. Tosin liian usein nämä miehitetään kunnan työntekijöillä, jolloin kaikenlainen tehostaminen on liki mahdotonta.
Kunnilta pitäisi ottaa tehtäviä pois ja kieltää yritystoiminta. Helsingin bussiliikenne ja Helsingin energia ovat hyviä esimerkkejä siitä mitä kunnan ei tule tehdä.
Näin on Espookin teki tunnetusti "järkevästi" kun myi sähkölaitoksensa saksalaiselle EONille. Nyt sitten pitää kaikki kunnat pakottaa myymään sähkö ja vesilaitoksensa yksityisille niin kohta meillä on maailman kallein vesi ja kovimmat kunnallisverot samalla. Mistä näitä ideoita riittää.
Espoolaiset myivät liian halvalla, yksityiselle ei pidä antaa monopolia, tietenkään, sama ongelma esim. digian kanssa. Bussiyhtiötä ja invatakseja/busseja on maa täynnä. Helsingin energia joutunee maksamaan veronkiertoaan kymmeniä jos ei satoja miljoonia takaisin(päällimmäinen syy Helsingin haluihin yhdistyä, koska kunnallisveroa joudutaan muutoin nostamaan n3 äyriä, tähän asti on maksettu piiloveroina sähkölaskussa, investoinnit ja mätkyt estävät HE:ltä tulouttamisen kaupungin kassaan, kuntalaisten sähkölaskukin suurenee samalla) Hbl on vienyt leivän monen yrittäjän ja työntekijän suusta tuhlaamalla kuntalaisten verorahoja tappiollisen toiminnan pyörittämiseen.
Miltä sinusta tuntuisi jos työsi tekisi toinen halvemmalla, käyttäen sinunkin maksamia veroja. Mikäli yhteiskunnan toiminta yrittäjänä olisi hyvä juttu, olisi Kuuba maailman rikkain valtio. Itse asiassa hekin joutuivat sallimaan ihmisten yrittelijäisyyden, vihdoin viimein.
Metsäteollisuuden, lentoliikenteen yms. pääomavaltaisen teollisuuden käynnistäminen tarvitsi valtiota ja kuntia koska muilla ei ollut pääomia, nykyisin tälläista ongelmaa ei ole, vaan järkeviin suunnitelmiin saa rahoitusta. Helsingin palveluautot ajavat invalideja 230e/matka, kun yksityiset olisivat valmiita ajamaan 150e/matka (tms, paljon halvemmalla anyway), mutta kaupungille ei käy kun ostavat itseltään kalliimmalla ja maksavat tappiot sekä työttömien kuljettajien/yrittäjien korvaukset. Hyvä, hyvä. Vaatimalla tarjouksen liian monesta kyydistä kerrallaan varmistettiin pientien pois tippuminen, samoin kieltämällä pienyrittäjien yhteistarjoukset. Kokoomus/SDP sosialismia.
Finnairista sentään kokoomuksesta hieman oikealla olevalla Hautalalla on järkevä mielipide. Finnair on hukannut veronmaksajien rahoja kannattamattomaan toimintaan enemmän kuin armeija ehtii ikinä säästää. Arvosta on hävinnyt 75% viidessä vuodessa, ja silloinkaan arvo ei ollut koneiden markkinahintaa suurempi. Mitä hyötyä kansalaisille on tästä ollut?
Helsingin byrokratia maksaa noin 5500e/asukas/vuosi, kun Vantaalla luku oli muistaakseni n. 3500 euroa. Mikäli Helsingin kustannustaso siirrettäisiin vantaalle maksaisi se noin 300 000 000e/vuosi, siis sata miljoonaa enemmän kuin varuskuntien laukkauttamisella säästetään, Helsingin kannattaisi näyttää mallia ja olla tehokkain kunta Suomessa, vaatinee vain noin viidensadan miljoonan säästöjä. Hauska nähdä miten ne säästetään, lumitöistä??
Kuntien yhdistämishanke ajetaan kuin kärmes pyssyyn. Kunnat ovat pian entisten maakuntien kokoisia, ja siksi lähiaikoina aletaan perustaa näiden kuntien sisään pienempiä yksiköitä, ja kaikki alkaa taas alusta.
Silloin sopii kysyä: kannattiko kaikki tämä vaiva, varaintuhlaus (sillä säästöä liitokset eivät tuo kuin virallisiin papereihin), kuntalaisten raivo ja muu energianhaaskaus? Ja miksei sitä voisi kysyä jo nyt?
Tässä mielessä voi sanoa, että kuntien väenväkinen yhdistäminen ei nerokkuudessaan yllä edes Hölmöläisten matonjatkamisen tasolle.
Voisiko ratkaisu olla jokin sellainen, että jos kunta ei pysty hoitamaan asioitaan hyvin, (esim. veroprosentti pysyvästi yli 20 tai velka per asukas yli jonkun ajan) sen saisi liittää pakolla toiseen kuntaan?
ps. Itsekin asun kriisikunnassa, jonka veroprosentti on 21, vaikka etelässä ollaan ja töitä on kaikille halukkaille.
Parempi olisi siirtää toimeentulotuet KELA:lle ja terveydenhuolto valtiolle/sairaanhoitopiirille kaikille samanlaisella maksuperusteella, esim asukas/euroa. Loppuisi kriisit siihen.
Terveydenhuollossa ja sosiaaliturvassa paikallisella demokratialla ei ole arvoa, koska sen tulisi olla samantasoista koko maassa.
Pienille kunnille ratkaisu olisi huono, koska niiden investointihalu ja kyky voisivat tuosta ohjausmallista kärsiä.
Pakkojen asemesta poistaisin kuntien tulonsiirrot ja muuttaisin yhteisöveron jaettavaksi yrityksen työntekijöiden sijaintipaikkakunnan mukaan. Sen jälkeen ne kunnat, jotka eivät pärjää omillaan, voivat tehdä haluamiaan toimenpiteitä.
Pakkoliitokset tulisivat kyseeseen siinä vaiheessa, kun kunta toteaa itse että sen on pärjätäkseen pakko yhdistyä naapureiden kanssa, mutta naapurit eivät halua toisen kunnan liittyvän.
Vau!
"ps. Itsekin asun kriisikunnassa, jonka veroprosentti on 21, vaikka etelässä ollaan ja töitä on kaikille halukkaille."
Asuinkunnassasi ei siis ole yhtään työtöntä työnhakijaa! Mahtavaa!!!
Mikähän kunta on kyseessä? En löytänyt sitä tilastoista.
Blogisti on harvinaisen oikeassa tässä kirjoituksessaan. Suomalaisjuntti on taas partiopoikamaisesti valmiina hyppäämään avantoon vaatteet päällä, kun ulkomaalainen paikallisoloja tuntematon "auktoriteetti" näin käskee.
Ei ole MITÄÄN todisteita siitä, että suuruuden ekonomia auttaisi Suomen kuntarakenteen oloisssa. Meillä ei ole hirveän suurta määtää kuntia, ja kuntia yhdistämällä eivät kulut pienene.
Sitten on aivan eri asia, että säästöjä pitää saada aikaiseksi. Mutta Helsingin kannattaisi ensin esitää muutoksia valtionosuusjärjestelmään, ennen kuin se yrittää ulottaa karvaisen kätensä espoolaisten taskuihin.
Toimiviin ja tehokkaisiin rakenteisiin ei pidä pakkokeinoin puuttua, tai nousee kapina. Kauniainen on loistava esimerkki hyvin hoidetusta kunnasta, jossa sekä kuntalaiset ovat tyytyväisiä, talous on tasapainossa, palvelut toimivat ja yhteistyö ympäristökuntien kanssa toimii erinomaisesti. Vain kauna ja kateus voisi toimia pakkokeinona pakkoliitoksille tuollaisella alueella.
Tästä:
"Koulumatematiikalla yhdessä ranskalaiskunnassa on asukkaita keskimäärin noin 1 700. Se on aika paljon vähemmän kuin 200 000. Yhdessä vähäväkisessä kunnassa kuulemma kaikki asukkaat ovat kunnanvaltuustossa."
muistin tämän:
http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/94849-suomeen-tuhatkunta-kuntaa
Minun kommenttini Henrille meni näin:
❤ 1 20.1.2012 22:20 Marjatta Halkilahti .Tämä Henrille
Täs olis yks kunta -ehdotelma:
Hyödynnetään kaikki nykyiset kylät ja kaupunginosat.
Tehdään niistä ne uudet kunnat.
Kuntalaiset valitsevat KyläPäällikön, joka saa olla tehtävässään niin kauan, kun hallitsee hommansa ( ts. kyläläiset saavat lempata päällikön sivuraiteille heti, kun se töpeksii, ei ole luottamuksen arvoinen)
Kuntalaiset maksavat veroja johonkin, no, yhteen ja samaan pisteeseen kuitenkin, olkoot nyt vaik SuomiKassa ja olkoot vaik pääkaupungissa. Ei sentään sen "GyggeloHeimin" naapurissa! Sieltä voi saada huonoja vaikutteita!
SuomiKassan työntekijät ( sellaiset, jotka osaavat laskea) jakavat kullekin kunnalle rahaa eri palvelujen järjestämiseksi. Kustannustietous on oltava kassan sakilta todella hallinnassa.
Sit vaan jaetaan rahaa.
Niille kylille ja kaupunginosille.
Saa se KyläPäällikkö jonkun KassaTytön tai -Pojan apulaisekseen ottaa.
Esim. vanhustenhoito, siihen saa xxx euroa/xx -vuotias.
Kunta järjestää tarvittavat palvelut ja jos homma tulee hoidetuksi halvemmalla niin seuraavana vuonna kuntalaiset saavat ylijäämärahoilla tehdä mitä tykkäävät!
Jos kunta ei pärjää, niin kysykööt naapurikylän KyläPäälliköltä, siltä joka pärjää, apua/ohjeita.
Annettu raha on kuitenkin niin suuri tai sopiva, että sillä saa palvelun järjestettyä tumpelokin KyläPäällikkö aina Helsingistä Utsjoelle.
Juu ja kyl joka kylällä pitää oma lääkäri ja terveydenhoitaja olla ja pankki ja oma kauppa ja parturikampaaja ja taksi!
Eli palataanko siihen mistä hevosenrattaat alun perin liikkeelle lähtivät?
..
Melkein on kuin tv -ohjelmasta Putous, mut "haittaakse?"
Näin se tieto lisääntyy, kun heittää verkkoon sytykettä.
Minua lähestyi meilitse Ranskaa ilmeisen hyvin tunteva Lasse Sumiloff ja kertoi paikallisesta kuntamaailmasta. Ranskassa kunnat eivät hoida seuraavia asioita:
-koulutus
-terveydenhoito (kuulemma tutkitusti maailman paras)
-sosiaalitoimi
Ranskassa kunnan kontolle jäävät lähinnä jätehoito, katuvalot ja kukkaistutukset.
Hän muistutti, että julkisen sektorin työnjaosta ei Suomessa juuri puhuta, vaikka juuri se olisi hyvin oleellista.
Kiitos meilistäsi, Lasse!
Eikös se työnjako ole ollut sitä, että eduskunta säätää kunnille uusia velvoitteita, mutta ei mieti niiden rahoitusta.
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Vitsi on siinä, ettei tämän kuntauudistuksen olekaan tarkoitus edesauttaa mitään "julkisen sektorin työnjakoa". Sen tarkoitus on tehdä asteittain loppu kaikesta julkisesta sektorista tässä maassa.
Kokoomushan ajaa tätä edesauttaakseen omaa poliittista tavoitettaan kunnallisten palvelujen lopullisesta ulkoistamisesta ja yksityistämisestä. Palveluja tarjoavia yrityksillä ei ole mielenkiintoa tapella vain joidenkin pikkukuntien markkinoista. Ratkaisu hoituu sillä, että tekaistaan kunnista isompia. Tämän jälkeen yksityisen sektorin toimijoita alkaakin jo kiehtoa osallistuminen avautuneeseen kilpailuun vaikkapa terveydenhuollon tuottamisesta suurkunnan asukkaille. Mitä enemmän ihmisiä, sitä parempi markkina-alue; sen ajatuksen tueksihan tuo OECD:n raporttikin on repäisty.
Tästähän saatiin käytännössä suora lausunto jo eilen:
"Laajan kuntauudistuksen yhteydessä nousee vahvasti esille tasapuolisuuden puute yksityisen ja julkisen tuotannon kilpailutilanteessa. Nykyinen toimintamalli on tehoton ja kallis meille kaikille suomalaisille.
– Kuntien liikelaitoksia tulee edelleen yhtiöittää samaan aikaan, kun kuntamarkkinoita avataan kilpailulle. Sekä valtion, kuntatoimijoiden kuin yritystenkin on aktiivisesti edistettävä markkinoiden syntymistä, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä."
Suuremmat kunnat. Enemmän yhtiöittämistä, ulkoistamista sekä yksityistämistä. Kilpailulle avoimet kuntamarkkinat. Siinä on Suomen tulevaisuus.
Kokoomuksen ajamana tämä linja toki on johdonmukainen. Sitä en tajua, miksi Vihreät ja muutamat SDP:n yksilötkin taputtavat tälle käsiään.
Kumma juttu, ettei tästä todellisesta syystä puhuta juuri mitään lehdistössä ja radiossa. Keskittyneen kaupallisen median hiljaisuuden ymmärtää, mutta että YLE on hipihiljaa...
"
Hän muistutti, että julkisen sektorin työnjaosta ei Suomessa juuri puhuta, vaikka juuri se olisi hyvin oleellista.
"
Koskahan Markku otat pallon siitä Uudessa Suomessa usein heittämästäni ajatuksesta Suomen yhteiskunnan tehtävien arvokeskustelusta. (Itseasiassa ajatus arvokeskustelun aloittamisesta on Sauli Niinistöltä yli kymmenen vuoden takaa, jolloin kusipäiset tyhmät toimittajat tietoisesti väänsivät sen otsikkomuotoon "Niinistö haluaa lopettaa kirjastot" ja mikä uskomus näyttäisi vieläkin elävän joissain piireissä)
Ensin arvokeskustelu yhteiskunnan tehtävistä yleisellä tasolla. Siitä iteroiden yksityiskohtaisempiin asioihin. Ottamatta vielä aluksi mitenkään kantaa palveluiden maksajaan ja palveluiden tuottamistapaan. Sen jälkeen listan asioille prioriteetit ja maksaja (yhteiskunta kokonaan, yhteiskunta osittain, palvelun nauttija kokonaan). Aluksi tavoiteena siis pelkästään priorisoitu lista palveluista, joita sivistyneen yhteiskunnan tulee tavalla tai toisella kansalaisilleen tarjota.
Sitten kun arvokeskusteluiden tuotoksena on ainakin jossain määrin päästy yksimielisyyteen yhteiskunnan piikkiin hoidettavista tehtävistä, tehtävistä jotka yhteiskunnan tulee huolehtia järjestettäväksi (mutta ei välttämättä toimia niiden maksajana veroeuroista) ja edellisten priorisoinneista, voidaan aloittaa suunnitelmien tekeminen nykytilanteesta uuteen tavoitetilaan pääsemiseksi.
Vasta tässä loppuvaiheen muutossuunnittelussa otetaan kantaa siihen, että onko palveluiden tuottaja valtio, kunnat vai yksityiset tahot. Ja siis palveluiden tuottamisen käsite irrotettuna maksajasta.
Suomi on vuosisatojen aikana muotoutunut nykyiseksi hiljakseen ja vaikka meillä on paljon hyvää, niin kannamme myös paljon menneisyyden painolastina yhteiskunnan kokonaistoiminnan näkövinkkelistä katsottuna tehottomuutta.
Tai sitten vain jatketaan nykyiseen malliin. Haulikkoammunnalla räiskitään palveluita lisää ja toisella haulikolla säästöjä. Aikalailla sen mukaan, miten idean esittäjä sattuu olemaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa oikealla tavalla äänessä. (Ja edellisten myötä asia pääsee/ei-pääse demokraattiseen päätöksentekoprosessiimme: Virkamiehet/hallitus tuovat 200-hengen kumileimasimen alle)
(Toimittajille tiedoksi: Tämä EI ollut sarkasmia :)
Jos Vuosaaareen rakennetaan hieno koirapuisto, voisi Vuosaaren kunnanhallitus päättää periä koiranomistajilta muutamankympin koiraveron siitä hyvästä, jos Espoonlahtelaiset eivät halua hienoa koirapuistoa he voisivat aivan hyvin olla ilman koiraveroa.
Mitä hemmetin skaalaetuja tälläisista päätöksistä tulee? Lähidemokratia on hyvä näissä. Miten ihmeessä kunnalle voi kuulua jos sinne muuttaa valtion maahantuomia elättejä, hoitakoon valtio(KELA) vuokrat ja diskorahat, mitä se kuntalaisille kuuluu, tai jos Nokia potkii väkeä pihalle niin ei kait se Salolaisen veronmaksajan vika ole?
Ranskan malli ja tehtävän jako vaikuttaa järkevältä tässä suhteesssa, päivähoito, kirjastot, kadut yms. voisi jäädä kunnille, jotka pitäisi olla asuinalueiden kokoisia. Helsingin byrokratia purkuun ja päällekkäiset hommat valtiolle, näin syntyy tehostomista. Ei karttoja piirtelemällä. Suomessa voisi olla vaikka 1000 kuntaa niin että kunnallisveroprosentti oli tasoa 5-7, kun SOTE ja koulutus otetaan kunnilta pois, ei kuntia olisi ikinä pitänyt velvoittaa näitä hoitamaankaan, kaavoituskin kuuluu maakunnille/valtioille, yksitttäiset rakennusluvat yms. kunnille.
Hyvä Jani. Juuri tämankaltaista pohdiskelua ja keskustelua tarvitaan toisessa ja kolmannessa vaiheessa.
Arvelinkin että Ranskan kunnilla on vain pieniä tehtäviä. Pienillä kunnilla ei kertakaikkiaan ole tarpeeksi resursseja hoitaa esim. sosiaali-terveydenhuoltoa.
Miten julkisen sektorin työjakoa sitten järjestetään tulevaisuuden Suomessa? Miltei kaikki ymmärtävät ettei nykymeno voi jatkua. Tahdommeko todella kuntia, jotka hoitavat vain jätehoidon, katuvalot ja kukkaistutukset (niin kun Ranskassa)?
Eikös ne Ranskassa kunnat ole vähän niinkuin meillä kylät? Onko niillä oikeasti taloudellista vastuuta? Sanokaa, jos olen väärässä.
Ranskalainen kunnanvaltuusko on suomalaisen kylätoimikunnan vastine. Kokoonnutaan kyläkoululle kahvia juomaan ja vaihtamaan kuulumisia.
Miksi ei tehdä kuntauudistusta niin, että LISÄTÄÄN kuntia vastaamaan kaikkia kylännimiä, mutta otetaan niiltä sitten verotusoikeus ja kaikki velvollisuudet pois.
Vähän tällaista minäkin mietin. Koska kunnan yhdistämistä toiseen kuntaan yleensä eniten vastustetaan tunnesyistä, olisi muutos tehtävä siten, että kaikille tuttu ja rakas nimi säilyisi. Ja postiosoite. Uusia kuntia ei pitäisi nimetä isoimman mukaan, vaan uusi yksikkö olisi joku piiri tai seutu tms. Esim. Kangasala Tampereen piiristä tai seudulta. Näin saataisiin moni sydänsuru estettyä!
Reija Härkönen, kirjoitat fiksusti. Sanot, että uusi yksikkö kutsuttaisiin piiriksi tai seuduksi (esim Jyväskylän piiri), jolloin vanhojen kuntien nimet osoitteineen säilyisi ennallaan. Näin jokainen saisi edelleen asua omassa kylässään/kaupungissaan. Piiri hoitaisi kuitenkin mm. seuraavia tehtäviä: terveydenhuolto, koulutus ja kaavoitus :). Miltä kuulostaa?
Jos kunta tarkoittaa enemmänkin mielissämme tunnettua osavaltiota, maakuntaa, aluekuntaa tai muuta vastaavaa, niin silloin tosiaankin 200 000 on varmaankin hyvä asukasluku. Tällainen voi hyvin huolehtia maankäytön ohjauksesta, sote-palveluista ja II-asteen koulutuksesta. Näitä sopii suomeen 15-25 kappaletta.
Jos taas kunta mielletään lähiyksiköksi, lähidemokratian foorumiksi sekä kirjasto-, päiväkoti-, peruskoulu- ym. palvelujen järjestäjäksi, niin silloin tuo 200 000 vaatimus on varsinainen irvikuva.
Näen orastavaa keskustelun nousua kuntien tehtävistä, kuntien ja valtion välisestä työnjaosta ja julkisen sektorin rakenteesta. Hienoa. Suomen kaksiportainen rakennelma (valtio-kunnat) on hyvin poikkeuksellinen maailmalla.
Kommenttini on kierrätystä muista ketjuista, mutta sopii tähän. Niinpä: tässä on arviointia kuntien ja valtion suhteesta ennen Paras-hankkeen käynnistämistä (siteeraus sivulta 27):
”Ongelmalliseksi kuntien rooli perusoikeuksien valtiotahdolle alisteisina toteuttajina muodostuu kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta. Käytännössä kuntien rooli on mekaanisen ja valtiolle alisteisen toteuttajan rooli. Tosiasiallinen kehitys on siis kulkenut vastavirtaan julkilausuttujen, kunnallisen itsehallinnon vahvistamista koskevien tavoitteiden suhteen. Nykytila on ristiriidassa myös Suomen ratifioiman paikallisen itsehallinnon peruskirjan kanssa. Sen sisältönä on (3. artiklan 1. kappaleen mukaisesti) estää kuntien muuttuminen valtiotahdon mekaanisiksi toteuttajiksi.”
http://www.polemiikki.fi/files/1167-Tutkjulk44_net.pdf
Lukemista linkissä piisaa sitten enempikin.
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Taas tuli lisätietoa Ranskasta. Siellä on 96 départementtia, joihin siis nuo melkein 37 000 kuntaa kuuluvat. Paikallishallinto on siten kaksiportainen. Sitten ovat vielä alueet (maakunnat), joita maassa on 22.
Valtio hoitaa monet sellaiset menoerät, jotka Suomessa kuuluvat kunnille. Näihin kuuluvat muun muassa opettajien palkat kaikilla tasoilla, kun taas paikallisen peruskoulun rakennuksen hoitamien kuuluu kunnalle, lukiorakennuksen hoito départementille ja ammattikoulut alueelle.
Jäljet johtavat SDP:n sylttytehtaalle: asialla on OECD:n sama päivystävä suomalaisdemari, joka vuonna 1995 väitti, että kaupunkien ja vauraiden alueiden yksipuolinen kehittäminen valtion tuella on OECD:n tavoitteiden mukaista.
Ikkunat auki Pohjoismaihin!
Ruotsissa on 290 kuntaa ja 2512 seurakuntaa, 20 lääniä ja Landstinget-väliportaanhallinto.
Norjassa on 430 kuntaa, 430 seurakuntaa, 19 lääniä ja Fylkestinget-väliportaanhallinto.
Tanskassa, jonka pinta-ala on vain 43 000 km2 (Suomi 337 000 km2) on 100 kuntaa, 2100 seurakuntaa, 4 aluetta ja Region-väliportaanhallinto.
Tanskan pääsaarilla (Själlanti ja Fyn) uusi kuntakeskus on enintään 12 km etäisyydellä vuonna 2006 lakkautettujen kuntien keskuksista.
300 000 asukkaan Islannissa on 79 kuntaa, 300 seurakuntaa, 8 lääniä, 3 vaalipiiriä ja 26 kihlakuntaa.
Ikkunat auki Pohjoismaihin!
Mitä järkeä siinä on, jos on sellaisia kuntia, jotka eivät pysty huolehtimaan kuntalaisistaan millään tavalla? Joka tapauksessa KAIKKI veronmaksajat maksavat myös sellaisten kuntien menot.
Se, joka maksaa - päättää. Mutta kuntapolitiikassa näin ei ole. Kukahan antaisi minullekin (lähidemokratian nimissä) oikeuden päättää, mitä palveluja mulla pitää olla, ja valtiolta rahat.
Kuntavouhotus on Kepulle elintärkeä kusetuksen muoto, ja se näkyy ja myös kuuluu.
Huuskolle sanoisin, että en todellakaan tunne Ranskan politiikkaa kovinkaan paljon, vaikka sielä olen käynytkin. Touhu vain näyttää aika köykäiseltä. Ja saatu kuva on Etelän Metian syytä :) Kuuluuko Uusi Suomi tähän?
En tiedä mihin viittaat Etelän Metialla tässä yhteydessä. Minusta tässä on lähtenyt käyntiin jo vähän oleellistakin keskustelua kuntien tehtävistä. Helposti näitä hommia katsotaan vain yhden maan näkökulmasta ja virkamiesten laskelmia pidetään ainoana totuutena. Toisaalta minua ainakin vähän sieppaa tuo OECD:n alituinen viisastelu. Siinäkin on vähän sellaista makua, että Suomesta saatu virkamiesnäkemys kierrätetään vain näppärästi Pariisin kautta.
Jatkan vielä tuohon edelliseen kommenttiini sen verran, että ainakin pääkaupunkiseutu on saatava yhdistymään. Se on nimenomaan kaikkien helsinkiläisten, vantaalaisten ja espoolaisten etu. Sipoosta en tiedä, ja Kauniainen on jo Espoon sisällä.
Miten ihmeessä muuten saadaan kestävästi rakennettua pääkaupunkiseutua, jos jokainen kuppikunta vain kalastaa omia etujaan ja esim rakentaa kyliä, joista on pakko kuitenkin mennä duuniin - jotenkin? Kyllä jäljet näkyvät.
Oikeasti, liikenne ei (vieläkään) toimi joustavasti pääkaupunkiseudulla, kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu on aivan naurettavalla tolalla.
Ja kuitenkin, koko pääkaupunkiseutu on yhtenäistä työssäkäyntialuetta, mutta ei tässä vielä kaikki. Ihmiset myös viettävät vapaa-aikaa, käyvät kaupoissa ja hakevat kulttuuripalveluja samalla alueella. Voiko olla enemmän perusteluja yhtenäiselle päätöksenteolle?
Haluaisin esittää Jaakko Tuonoselle -joka selvästi kannattaa kuntien yhdistymistä varsin suuriksi yksiköiksi- kysymyksen: Mitähän etua näistä kuntaliitoksista saadaan? Kuuntelin nimittäin juuri ohjelmaa, jossa Hollolalaisia haastateltiin sen johdosta, että heidän kuntansa hyvin mahdollisesti yhdistetään Lahden kaupunkiin. "Toriparlamentille" esitettiin kysymyksiä tyyliin "minne menette normaalin päivystysajan ulkopuolella terveyskeskukseen" ja "missä lapsenne saavat koulutusta". Kävi ilmi, että vastaus molempiin kysymyksiin ja moniin muihin samantyyppisiin kysymyksiin oli "Lahteen" ja "Lahdessa". Niin että mikä mahtaa olla se suuri säästö, joka tällä uudella suurkunnalla tullaan saavuttamaan?
Onkohan missään tutkittu kuinka monta pomoa on pistetty pihalle noissa kuntien yhdistämisissä?
Tähän mennessä tehdyissä yhdistämisissä on tietysti kaikkien liitettyjen kuntien kunnanjohtajat menettäneeet virkansa ja jokaisesta liitetystä kunnasta suurin osa kunnan virkailiijoista on saanut tietoonsa myöhemmin toteutettavan viran lakkaamisen päivämäärän.
Säästöjen kannalta tämä ei kuitenkaan ole ollut niin merkittävää, koska kunnan viranhaltijoilla on hyvin korkea työsuhdeturva ja useissa tapauksissa viran lakkauttaminen voi kestää jopa viisi vuotta.
Onko kaikkien liitettyjen kuntien kunnanjohtajien virkasuhteet päätetty irtisanomalla tai purkamalla? Linkki ja/tai lähde?
Hallintokoneisto on vain paisunut tähän asti tehdyissä kuntaliitoksissa. Yhdestäkään erotetusta virkamiehestä en muista lukeneeni.
Asiasta on tutkimuksia mutta en nyt löydä niitä tähän hätään.
Saksassa on runsaat 13000 kuntaa.
http://www.cities-localgovernments.org/gold/Upload/country_profile/Germa...
En ehdi nyt käymään tarkemmin dokumenttia läpi, mutta vaikuttaa siltä, että maassa on osavaltioiden välisiä eroja ja että kunnilla on itsehallinnollinen asema, kuten Suomessa. Valtionosuusjärjestelmä näyttää olevan mukana ja tehtävät enemmän sellaisia kuin Suomessa tai Ruotsissa. Ken ehtii tarkemmin tutkimaan, bitte sehr.
yhdet puhuu meloneista toiset lippalakeista. Jalosen lohduton näkemys asiasta lienee pelottavan äärioikeassa koska kokoomus.
Ranska ei kiinnosta OECD:ta koska se on jo haltuun otettu tapaus. Taistelu Suomen jäljellä olevista luonnonvaroista (mm. pohjavedet) on vasta alkamassa. Ne saadaan uusjakoon nopeammin, kun lähidemokratia ensin tuhotaan "kuntauudistuksella."
Tämä "Suomen pohjavesien myynti" on salaliittohörhöjen propagandaa.
Ranskasta Keski- ja Itä-Euroopan yli pitkälle Siperiaan saakka ulottuu 1000 mk levyinen pohjavesivyöhyke, millä pohjavedet ovat 1000 kertaa runsaampia kuin Suomessa. Euroopan pohjavesikartassa Suomesta mainitaan vain runsaat pintavedet.
"Precambrian bedrock is solid material, which allows only low water movements and small water quantity."
laajemmin:
"Finland
The geologic formation of Finland is a Precambrian crystalline bedrock, which is covered with thin layers of quaternary deposits. Precambrian bedrock is solid material, which allows only low water movements and small water quantity. There is no karst groundwater because of the lack of calcium minerals in the crystalline bedrock. Groundwater in porous media consists of glacifluvial aquifers (eskers and other gravel and sand formations). The other aquifers consist of small till and silt aquifers.
Tuolla ylempänä viuhahtaa tämä kysymys:
"Onko kaikkien liitettyjen kuntien kunnanjohtajien virkasuhteet päätetty irtisanomalla tai purkamalla? Linkki ja/tai lähde?"
..
Minä en muista mene sanomaan yhtään mitään, mutta Salo -citystä tiedän tämän:
Kymmenen kunnan kuntaliitoksessa 1.1.2009 lukien entisten kuntien kunnanjohtajat kirjattiin erikseen hallinnon ja palvelujen järjestämissopimukseen.
Yhdellä oli määräaikainen tehtävä, eikä hän jäänyt uuteen kuntaan. Terkut vaan Salmisen Ilkalle!
Kaksi jäi "jaloista pois" suosiolla = eläkkeelle 2008 lopussa.
Vanhan Salon kaupunginjohtaja jäi uuteen Saloon hommiin kunnes valittiin uusi kaupunginjohtaja ( se meni vuoden 2009 puolelle).
Huono homma!
Uusi olisi pitänyt valita heti!!!
Kuusi kunnanjohtajaa siirtyi uuden kunnan nk. muutosjohtajiksi.
http://www.salo2009.fi/attachements/2007-12-03T12-44-0638.pdf
- paperiversiossa s. 11
Koko ajan meillä on kitisty ja rutistu ( tavalliset kaupunkilaiset, osa luottamushenkilöistäkin) sitä , että muutosjohtajilla ei ollut kunnon tehtäviä, lue: heille ei annettu kunnon tehtäviä.
Minulla on semmonen muistikuva, että parille vielä palkkalistoilla oleville ihan hiljan jotain töitä vielä räätälöitiin, mutta linkkiä missä kokouksessa, sitä en nyt löytänyt.
Mut pari meillä vielä hommissa keikkuu.
Kuntaliitos on kolme vuotta vanha.
..
Minun mielestäni entiset kunnanjohtajat olisi pitänyt asettaa uuden kunnan toimiala- ym. johtajiksi, ihan sen mukaan kuka mitäkin alaa parhaiten hallitsi/tunsi hallitsevansa.
Salon tilanteessa heidät kuitenkin heitettiin täysin syrjään.
Toki kuntien sisältä kaikki "pomot" haettiin paitsi ei uutta kaupunginjohtajaa.
Pomojen valinnassa kävi niinkuin kävi.
Liian moni on todennut, että pätevyys ei takaa sopivuutta.
Jokainen voi tuosta lauseestani repiä irti ihan mitä haluaa!
Totinen tosi se kyl on!
Tämä on suurten ihmeiden päivä. Juuri tänään sekä Niklas Herlin että Markku Huusko suoltavat ulos elämänsä parhaan blogikirjoituksen! Onkohan tämä totta, vai jäinkö iltapäivällä käydessäni Nokialla huomaamattani auton alle ja olen päässyt taivaaseen?
Et noista kumpaakaan.
"Mut ol varovaine, jos jalassas on nahkapohjase ja pihallas lunt ja kukkapurkei!"
Henna Virkkusen "kirkkotietkin" kannattaa ajoissa päivittää TomTomiin, ettes eksy.
..
Kirjoituksista samaa mieltä.
Ranskalaiset ovat melko tehokkaita sulkemaan koko puljun nimeltä Ranska aina, kun joillakin politiikoilla on huonoja ideoita ajettavanaan. On mahdollista, että jossain vaiheessa ranskalaiset tuleva sulkemaan puljunsa jo pelkästään sen takia, että herra le clown avaa suunsa. Merkelkin on hieman huolestunut tuosta kyseisestä mahdollisuudesta rientäessään Sarkozyn tueksi tuleviin vaaleihin. Suomessa Katainen voi puhua suunsa täyteen paskaa, ja Kokoomuksen kannnatusluvut senkun nousevat.
Niin, Markku Huusko, tee jotakin, äläkä vain täällä huutele : )
Piti vielä peistata tähän Chydeniuksen, Siparin ja Korhosen "kunniaksi" heidän kannanottonsa tähän asiaan lähes 40 vuoden takaa. Kuunnelkaa herkällä korvalla aatteen uskoa!
Sveitsissä on n. 2700 kuntaa ja n. 7,8 Miljoonaa asukasta.
Talous on kunnossa kun keskimääräinen kunnanhallinto näyttää tältä;
http://www.muutos2011.fi/vb/showthread.php?867-Sveitsin-Kunnanjohtaja-vi...
Mutta Suomalaiset nyt on niin tyhmiä ettei ne osaa päättää omista asioistaan joten on vain hyvä että he alistetaan vahvan keskushallinnon alle. Ne muutamat fiksuimmat voi muuttaa pois. Tämä on helpointa kaikille.
etkö jaksanut viitsinyt lukea mistä täällä keskustellaan? Esimerkit sveitsiläisestä poraajasta tai ranskalaisesta tiesmistä hammaslääkäristä tai italialaisesta pastanvääntäjäleipurista ei ole relevantteja kun lukijat siis minäkään en tiedä tarkkaan mitä tuon osa-aikaisen "kunnanjohtajan" ja sen officen hommiin kuuluu oikeasti, paljonko sillä on vaikutusvaltaa veroihin ja siihen mitä yhteiskunnalta odotetaan saatavan verojensa vastineeksi. Täällä on juuri kerrottu kuinka on erilaisia malleja muualla Euroopassa, ei ole sillai Kuntia kuin Suomessa, mutta toisaalta on isohkoja maakuntia tai läänejä joilla on oikeus kerätä veroa ja niillä hoitaa ko. alueen tietyt asiat. Vaikuttaisi että siihen pyritään Suomessa nyt tässä, on isompia kaupunkeja ja pari tuntia alueen rajoille. Minusta 80-100 km olisi saisi olla maksimi kyllä. Väistämättä silläkin reuna-alueet jäätyy.
No enpa jaksanut lukea. Se punainen lanka kun on kuitenkin niin totaalisen hukassa. Linkin mies on kunnanjohtaja, jolla on ihan sama valta kuin suomessakin on kunnanjohtajalla. Sillä erotuksella että hän hoitaa hommansa oman työnsä ohessa korvauksetta kun Se suomalaiskollega vetää 100 k kultaisia käedenpuristuksia jos sattuu hiukan liikaa kännissä sikailemaan veronmaksajien rahoilla.
Ongelma on elätit ja loiset, ei se missä organisatoorisessa muodossa niitä elättejä ja loisia joutuu sietämään.
5 vuoden irtisanomissuoja kuntaliitoksen yhteydessä = mitä **ttua?
mistäköhän niitä säästöjä sitten oikein mahtaakaan tulla?
Se on kuule Huusko niin, että ranskalaisilla on joku, joka on luvannut maksaa. Joku aikoinaan Euroopan parhaaksi valtiovarainministeriksikin tituleerattu.
Ranskassa maaalla käytyäni kukaan ei puhunut kunnista mitään. Oli terveyskeskus, jossa kävimme koska se oli siihen rakennettu. Sinne oli matkaa noin 100 km. Yksi viinipusikon hoitajista lipsautti moottorisahalla jalkaansa. Lähempänä oli ollut useita yksityissairailoita, mutta niihin ei ollut asiaa, koska ne toimii vakuutusmaksuperiaatteella. Vapaaehtoista vakuutusta ei ollut.
Ei siellä joka kunnassa kaikkia palveluja ole, kuten meillä on. Poislukien ne, jotka ovat vapaaehtoisesti tehneet jo järkeviä päätöksiä rakentaa yhteisiä palveluita. Oriveden kaupungissa ei ole poliisilaitosta. Pitää mennä Kangasalalle tai Tampereelle, jonne on kumpaankin matkaa noin 40 kilsaa.
Suomessa on kuntia, kuten eräs kansanedustaja eilen TV:ssä kertoi, joista yhdeltä kunnantalon rappusilta näkyy kahden muun kunnatalon katot. Kaikissa kolmessa on kunnanjohtaja ja kaikki samat palvelut kuin niissä kävelymatkan päässä olevissa muissakin kunnissa. Lisänä on sentään vain kaksi terveyskekusta mutta vanhainkoteja on kolme. Kun kyseinen kansanedustaja ei kertonut missä tuommoiset kunnat voisi olla, niin netistähän ne löytyy ja läheltä Turkua.
Siinä lähellä on monta muutakin kuntaa, joiden asukasluku on alle 1000 ja väki vähenee kaiken aikaa. Vähän tarkemman selailun jälkeen huomasin, että väestö oli keksi-iältään varsin korkeaa.
Jotain tuossa konseptissa on vialla.
Mielestäni kuntauudistus on aivan paikallaan. Onko nykyinen ehdotus juuri se oikea, tuskin, mutta se onkin vain ehdotus. Liian hätäisesti tosin pitäisi päättää ja sanoa jotakin, koska kuntapäättäjät tietysti säikähtivät oman työpaikkansa puolesta.
Ranska ei ole AAA luottoluokituksen maa ja nykyinenkin on tarkkailussa. Jospa sielläkin herättäisiin, että poliittisin intohimoin ei maata rakenneta, vaan täytyy myös ottaa järki käyttöön.
Edelleen Helsinki on tehottomimpoia ja byrokraattisimpia kaikista kunnista, jos suuruuden ekonomia on olemassa miksi se ei näy suurissa kaupungeissa.
MUTU säästöt eivät ole säästöjä, pitää löytyä euroja ja selvä suunnitelma miten ne säästetään. Kunnissa voidaan yhdistää vaikkapa vanhainkodin-ja kunnanjohtajan tehtävät, tekninen toimi voidaan ostaa ulkoa ja SOTE siirtää valtiolle.
Silloin kuntiin riittäisi byrokratiaksi vaikkapa osa-aikainen kunnanjohtaja sekä sihteeri palkattuina sekä lautakunnat, valtuusto ja hallitus vapaaehtoisuus pohjalta. Tästä tulisi säästöjä, eikä itsenäisyys menisi.
Kunnat voisivat olla kuinka pieniä tahansa silloin, silti aivan yhtä itsenäisiä kuin nytkin. Vai luuleko joku että kunnat voivat itse päättää siitä maksavatko sosiaaliturvaa taikka tehohoitoa? Mitä itsenäisyyttä tämmöinen on, saa kerätä rahat valtion määräämiin tehtäviin. Hoitakoon valtio minkä määrääkin.
Haluamatta osallistua politiikkaan, tahdon kuitenkin kantaa korteni kekoon tuomalla esiin pelkistetymmän lähtökohdan kuntauudistussolmun avaamiseen. Kysymyksessä on kolmen vaikeuden vyyhti. Nämä ovat verotus, vajaukset ja valtion osallistuminen. Näitä ei voi erottaa toisistaan.
Kunnat eivät voi olla valtioita valtiossa. Joten verotus on järjestettävä niin, että yhteiskunnan tarvitsema varainhankinta harmonisoidaan. Myös tähänastisen velkaantumisen aiheuttamat vajeet järjestellään. Ja samalla huolehditaan siitä, että vastaisuudessa menot suhteutetaan käytettävänä oleviin tuloihin toimintoja karsimalla ja virkakuntaa supistamalla. Näin yksinkertaista se olisi!
Mutta esteeksi nousee tarpeettoman monipolviseksi kehittynyt byrokratia, nurkkakuntainen politikointi, valta-asemista kiinni pitäminen, isojen kuntien mahtailu ja pienten voimatomuus. Rahaa poltetaan harakoille ihan surutta. Malliesimerkkinä Guggenheim hanke. Kukaan tuskin uskoo, että tällaiset asiat voisivat selvitä kuntarajoja järjestelemällä. Mutta hallitus on kyllä oikealla asialla ravistellessaan jähmettyneitä rakenteita reformin liikkeelle saamiseksi.
Kaiken yllähän leijuu tämä sosialidemokraattiskokoomuslainen (unohtamatta tietenkään cityvihreitä) suuruuden ihannoinnin logiikka joka on tuotu kuntatalouteen mitä ilmeisemmin tavarantuotannosta. No sitähän on kokeiltu ja tulokset tiedetään vaikka Helsingin osalta.
Tiedättekö muuten miksi Neuvostoliiton puna-armeijan divisiionan miesvahvuudet putosivat viime sotien aikana yli 18 000:stä miehestä lopulta noin 5000-6 500 mieheen? Syy on ilmeinen. Sikäläistet komentajat olivat sen verran pösilöitä etteivät hallinneet noin suuria yksiköitä.
Tässä kuntataloudessa voi olla kyse vähän samasta asiasta. Tuollainen suuri yksikkö muodostuisi aivan kaaoottiseksi hallita. Mutta koska pääkaupunkiseudun poliittiset johtajat onanisoivat sen mielikuvan edessä että Helsingissä olisi joskus jopa 2 miljoonaa asukasta he ovat mitä ilmeisemmin valmiita minkälaiseen kuntien lahtaukseen ja sisäiseen ja vierasperäiseen maahanmuuttoon tahansa jotta tuo heidän fantasiansa toteutuisi.
Meidän omien poliitikkojemme kummallisesta alemmuuskompleksistahan tässä on kyse. Tämä sama ilmiöhän näkyi jo silloin kun kaikenlaisiin EU:n ytimiin painettiin tukka putkella sen paremmin aivoja rasittamatta.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 162 kommenttia