Olen seurannut siuntiolaisena läheltä, kuinka Siuntio, Lohja, Karjalohja ja Nummi-Pusula ovat yrittäneet väkertää kasaan niin sanottua monikuntaliitosta. Kaikki hyväksyivät sen jo valtuustoa myöten, mutta sittemmin siuntiolaisten valtuutettujen enemmistö halusi purkaa koko viritelmän.
Christoffer Taxell on poikkeuksellisen ansioitunut suomalainen yhteiskunnallinen toimija. Arvoltaan Toffeksi kutsuttu mies on ministeri.
Suomen hallitus aloittaa torstaina kehysriihensä eli taistelun siitä, miten valtion seitsemän miljardin budjettiaukko tukitaan lähivuosien aikana. Pitemmällä aikavälillä Suomen tulisi saada kestävyysvajeensa kuntoon eli tasapainottaa työssä käyvien ihmisten määrää suhteessa eläkeläisiin, ja tästäkin väännetään kättä.
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n puheenjohtaja Timo Räty ja liiton hallituksen erottama viestintäpäällikkö Hilkka Ahde pysyvät otsikoissa. Lähes samanaikaisesti tapahtui Sähköliitossa: liiton hallitus erotti puheenjohtaja Martti Alakosken johdolla viestintäpäällikkö Paavo Holin.
Molemmissa tapauksissa erotetut puhuvat työpaikkakiusaamisesta. Väitteet itsessään ovat hyvin vakavasti otettavia ja inhimillistä kärsimystä ei pidä väheksyä. Miksi Ahteen ja ja Rädyn tapaus sitten tihkuu mediaseksiä, kun Alakosken ja Holin nimistä harva on edes kuullut?
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini todistaa oikeaksi sen nerokkaan olettaman, että kaikissa meissä suomalaisissa asuu pieni demari. Soinissa demari, tai jonkin sortin vasemmistolaisuus asustaa vain ehkä vähän suurempana kuin monessa muussa suomalaisessa mitä talousajatteluun tulee.
Soini kannattaa varallisuusveroa varakkaille sekä suurituloisten verotuksen kiristämistä. Näin hän eilen Ylen A-plus-ohjelmassa sanoi. Erityisesti suuria pääomatuloja voisi hänen mielestään verottaa nykyistä verisemmin.
Pääministeripuolue keskusta kulkee ongelmasta ongelmaan. Nyt pyörityksen keskellä on perhekeskeinen ympäristöministeri Paula Lehtomäki. Hänen perheensä osakekaupat kiinnostavat Nelosen uutisten mukaan jo poliisia ja osakekauppaa valvovaa Finanssivalvontaa.
Ruotsissa valtapuolueet ovat hyvin pettyneitä siihen, että Ruotsidemokraatit SD nousi paikalliseen eduskuntaan vajaan kuuden prosentin kannatuksellaan. Kukaan ei halua lähteä yhteistyöhön avoimesti maahanmuuttovastaisen puolueen kanssa.
Suomessa tämä kääntää katseet kuntavaalit 2008 voittaneisiin ja nyt noin kymmenen prosentin kannatusta nauttiviin Perussuomalaisiin. Mikä yhdistää näitä puolueita vai yhdistääkö mikään?