Markku Huusko

Kaikki blogit puheenaiheesta Maakunta- ja sote-uudistus

Julkinen terveydenhoito

Suomessa on hyvä terveydenhoidon rakenne.

Sen epäkohtia voitaisiin korjata paikallisin keinon.

Julkinen sektori lisäisi maksusitoumuksilla yksityisten tuottajien osuutta.

Hallinnon  rakennetta tulisi keventää. Sieltä työvoimaa siirtämällä perustyöhön.

Valmistuvia lääkäreitä saataisiin lainsäädännön kautta määräaikaiseen työhön julkiselle.

Maakuntahallinto on jo meillä. Kunnat ja kuntayhtymät..

Poliitikot ovat aika vieraantuneet arjen ongelmista.

He mielellään lisäisivät kavereille mukavia työpaikkoja veronmaksajien piikkiin.

 

Miten mitata kuntien elinvoimaisuutta tulevaisuudessa?

Kunnat sekä sote-uudistus ovat puhuttaneet kesälläkin. Ensin asiaa käsitteli YLEn kysely, jonka mukaan suomalaiset haluavat pitää koko Suomen asuttuna ja nyt loppukesästä on keskusteluttanut VATTin selvitys kuntaliitosten vaikutuksista. Molemmista näistä saa tukea omiin poliittisiin tulkintoihin. Samalla on meneillään keskustelu sote-, mutta ei niinkään maakuntauudistuksesta. Maakuntien rakentaminen valtion, kuntien ja maakuntaliittojen sekä sairaanhoitopiirien tehtävistä on liian monimutkainen ja epätarkoituksenmukainen.

Vihreiden sote-suunnitelma

Tänään Suomi-Areenalla on kuulemma puhuttu kaiken muun lisäksi, yllätys yllätys, maakunta- ja sote-uudistuksesta.

Vihreät hyväksyi toukokuussa uuden sosiaali- ja terveyspoliittisen ohjelman (vihreat.fi/sote-ohjelma), joka on verraten suoraviivainen. Suunnilleen näin:

Bingopelejä ja bolshevismia

Mehiläisenpistoja, orwellilaisia pisteytysmekanismeja ja toistuvia viivästymisiä; kyvyttömien hallitusten bingopelissä tällä rivillä varmaan jokainen Suomen kansalainen ansaitsisi nyt ilmaisen kahvipaketin. Sipilän kolmivuotinen hallituskausi on tähän mennessä ollut lähes täysi farssi. Deadlinet hallituksen tärkeimpien uudistusten osalta ovat jatkuvasti siirtyneet eteenpäin ja samalla asettaneet koko Suomen kuntasektorin sekaannuksen tilaan.

Löysä turvapaikkapolitiikka vesittää soten

EU-maat ovat 29.6. sopineet yhteisestä turvapaikkapolitiikasta, jolla pyritään ratkomaan nykyisen turvapaikkajärjestelmän ongelmia. Sovitut ratkaisut tiukentavat EU:n turvapaikkapolitiikkaa; esimerkiksi perustettaisiin maihinnousukeskuksia Pohjois-Afrikkaan tai EU-maihin. Myös Suomen pitää ottaa tiukka linja ja huolehtia siitä, että maahanmuutosta ei aiheudu meille merkittäviä kustannuksia, niin kuin vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisistä.

Keski-Suomi on tienhaarassa, mihin tiet vievät?

Taloudessa on tapahtunut nopea ja voimakas käänne kasvuun. Maailmantalouden imussa myös Suomi saa osansa poikkeuksellisen vahvasta vedosta. Julkinen talous vahvistuu.

Työllisyyden paraneminen lisää kotitalouksien ostovoimaa ja investointeja. Sama tapahtuu yrityksissä, joiden ongelmaksi koetaan jo ammattitaitoisen työvoiman puute.

Jo riittää puoluepolitikointi, viivyttely ja vatulointi

On kyse Suomen tulevaisuudesta. Vaakalaudalla on meidän yhteinen hyvinvointiyhteiskuntamme, jonka perustuksen ovat meitä edeltävät sukupolvet valaneet, jota me rakennamme, ja jonka me haluamme seuraavalle sukupolvelle lahjoittaa. Olemme risteyksessä. Hyvinvointiyhteiskunta joko uudistuu tai hyvinvointiyhteiskunta kuolee.

Sote-uudistus ajaa kohti jäävuorta

Pääministeri Sipilä antoi eilen eduskunnalle ilmoituksen sote-uudistuksen viivästymisestä vuodella. Ilmoitus ei tullut yllätyksenä, sillä uudistus on kulkenut kriisistä toiseen jo 12 vuoden ajan. Jos jostakin löytyisi vielä ihminen, jonka päätä ei tällä koohotuksella olisi ihan kokonaan sekotettu, niin se ihmettelisi.

Puolueiden vallankaappaus – Sote paljasti suomalaisen demokratian luonteen

Jos sote-uudistuksen ympärillä käyneestä kuohunnasta haluaa etsiä jotain hyvää, niin se on tuonut kirkkaalla tavalla esille poliittisen päätöksentekokulttuurimme keskeiset ongelmakohdat. Paljon on  jo kirjoitettu  lainvalmistelusta, vaikutusarvioinneista, perustuslakivaliokunnasta ja hyvän hallinnon periaatteista. Sote-uudistus on kuitenkin tuonut esille paljon syvemmän päätöksentekojärjestelmämme ongelman: äänestäjien heikon oikeusturvan ja demokratiavajeen, joka heijastuu jo koko järjestelmän toimintakykyyn.

Sotesta tuli ikiliikkuja - mikä on valtiokoneistomme legitimiteetti?

Sote kaatui taas kerran, vaikka tätä ei saakaan sanoa ääneen. Kepu ja kokoomus puhuvat vuoden lisäajasta, mutta siinähän on vaalit välissä. Kuka uskoo, että mahdollinen demarivetoinen hallitus hyväksyisi Sipilän ja kumppaneiden soten ensi vuonna sellaisenaan ilman merkittäviä muutoksia? Niinpä - kyllä niin on, että ensi kevään vaalien jälkeen kaikki alkaa taas kerran alusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä