*

Markku Huusko

Kaikki blogit puheenaiheesta Työllisyysaste

Työttömien pakkohaun ongelmat ja mahdollisuudet

Työttömiä on Suomessa liikaa, ja ilmeisesti heitä on väärillä aloilla. Itse olen tässä vähän pohtinut josko alkaisi opiskella robotiikkaa ja automatiikkaa, muuntokoulutuksena. 

Kyllä Suomessa töitä on tarjolla, mutta kenelle. Hiljattain eräs valimo haki työntekijöitä mutta hakijoita oli yllättävän vähän - siis työttömiä hakijoita.

Näyttää muuten siltä, että taannoin olin jälleen kerran väärässä?

Tilastokeskukselta laskutaito hukassa?

Tilastokeskus julkisti eilen 26.9. uusimmat työttömyys- ja työllisyystietonsa. Niiden mukaan työllisyys eli 15-64 vuotiaitten työllisten määrä oli noussut vuodessa 7000:lla noin 2,502 miljoonaan, joka Tilastokeskuksen mukaan merkitsisi työllisyysasteen nousua 69,9 %:sta 70,5 %:iin. Jos näistä lasketaan ensin koko 15-64 vuotiaitten määrä, saadaan noin 3,5 miljoonaa. Tästä luvusta 7000 on noin 0,2 % eli todellinen työllisyysaste olisikin noussut vain 70,1 %:iin. Loput 0,4 % voisi kyllä selittää 15-64 vuotiaitten lukumäärän lasku 20 000:lla mutta tätä tuskin on tapahtunut.

Tunti viikossa työtä tekee työttömästä työllisen - työllisyysaste toteutuu

Erimielisestä työryhmämietinnöstä huolimatta hallitus ajaa työttömien aktivointimalliaan rymistellen eteenpäin. Keksin vihdoin syyn: työllisyysastetta laskiessa yksikin tunti palkkatyötä viikossa riittää siihen, että henkilö lasketaan työlliseksi. Näin päästään keinotekoisesti ainakin lähelle 72%:n työllisyysastetavoitetta. Luulen tämän olevan todellinen syy kauniiden puheiden taustalla.

Findikaattori kertoo tilastosta:

72 % ja kaikki hyvin?

Kuten tunnettua hallituksen virallinen työllisyystavoite on 18-64 vuotiaiden työllisyysasteen nostaminen 69 prosentista 72 prosenttiin. Joidenkin, kuten Martti Hetemäen, mielestä tavoite pitäisi asettaa vielä korkeammalle, jopa 80 prosenttiin. Tekemällä näin, voitaisiin kerätä riittävästi verotuloja nykyisten ja alati kasvavien julkisen sektorin menojen katteeksi.

Tähän kuvaan tiivistyy Suomen ongelma nro 1

Suomessa on avoimia työpaikkoja suhteessa työvoimaan kolmanneksi eniten Euroopassa. Usko tai älä, näin Eurostatin tilastojen mukaan on.

Erityisen paljon avoimia työpaikkoja on Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa, mutta myöskään Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla ei avoimista työpaikoista pitäisi olla pulaa.

Hallitus luopumassa 72 prosentin työllisyysastetavoitteestaan?

Pääministeri Sipilän johtaman hallituksen eräs keskeinen taloutta vakauttava tavoite on hallitusohjelmaan kirjatusti nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin vielä tämän hallituskauden aikana eli vuodelle 2019. Useiden asiantuntevina pidettyjen tahojen arvioiden mukaan nykymenolla tämä tavoite jää mitä todennäköisimmin saavuttamatta.

Työllisyyden ja tuottavuuden vaikutus bruttokansantuotteeseen

Havainnoin tuossa, että viime vuonna työtuntien määrä on kasvanut prosentuaalisesti saman verran kuin bkt. Tästä seuraa ainakin sellaista, että työhän ei ole silloin ollut yhtään tuottavampaa kuin aiemminkaan. 1860-2016 lyhkäisellä aikavälillä tarkastelin tuota yrittäen selvittää kuinka suuri osuus bkt:n kasvusta on ollut työn määrästä johtuvaa ja kuinka suuri osa tuottavammasta työstä. Bruttokansantuote on kasvanut moninkertaiseksi tuosta 1860 vuodesta, mutta työntekijöitä ei ole kuitenkaan kymmeniä miljoonia. Tällöin kasvun on täytynyt tulla tekniikan kehityksestä.

 

Miksi työllisyysaste ei nouse?

Tuossa aiemmin muissa yhteyksissä on tullut laskettua kuinka moni on kuntouttavassa työtoiminnassa, työkokeilussa tai niitä vastaavan termin nimissä tekemässä palkatta töitä. Kun Tilastokeskuksella ainakin on todella laaja käsitys työllisestä (1 tunti työtä viikon aikana tai alle 3 kk sitten joutunut työttömäksi), niin miksei KAIKKIA noissa ilmaistyön muodossa olevia voisi sitten muka laskea myös työllisiksi (eivät saa palkkaa, mutta sivuutetaan se).

Keskustassakin on uskallettava keskustella perhevapaista

Viime viikkoina yhteiskunnalliseen keskusteluun on noussut taas kotihoidontuki ja sen epäsuhtainen käyttäjäjakauma. Moni on ehtinyt vaatia järjestelmästä luopumista jo tällä vaalikaudella. Keskustalaiset ovat puolestaan pitäytyneet maltillisissa kannoissaan: osa puolustaa nykyjärjestelmää ja osa vaatii laajempaa perhevapaajärjestelmän uudistusta yhdessä ay-liikkeen kanssa. Poterot ovat syvät ja keskustelu tunteikasta.

Demarinuoret kurvaavat kokoomuksen tontille - Kotihoidon tuesta päästävä eroon

Demarinuoret vaativat kovaan ääneen kotihoidon tuen lakkauttamista. Nuorten mukaan tuki aiheuttaa merkittäviä tasa-arvo ongelmia. Nykymuotoisen kotihoidon tuen käyttäjistä 97 % on naisia, ja se houkuttelee heidän mukaan erityisesti pienituloisia naisia jäämään kotiin ja työmarkkinoiden ulkopuolelle. Demarinuorten mukaan yhteiskunta ei voi ylläpitää sellaista järjestelmää, joka heikentää naisten asemaa työmarkkinoilal ja aiheuttaa merkittäviä tasa-arvo-ongelmia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä