Markku Huusko

Kaikki blogit puheenaiheesta Kehitysapu

Miksi etiopialainen pienviljelijä tykästyi eukalyptukseen?

YK:n alaisen UNSO-osaston (United Nations Sudano-Sahelian Office) vetämässä Etiopian 1980-luvun polttopuun metsityshankkeessa teimme paikallisten kyläläisten keskuudessa sosio-ekonomisen tutkimuksen metsityksen vaikutuksesta heidän elämäänsä. Osana tutkimusta haastattelimme kyläläisiä haluaisivatko he viljellä paikallisia puita. Ja jos haluaisivat, mitä puulajeja niistä.

Eukalyptus ja kehitysmaan ruokaturva

 

Eukalyptukseen perustuva pientilallisten peltometsäviljely Etiopiassa on edennyt vuoden 2004 maauudistuksen jälkeen vauhdilla. Eukalyptus on peräisin vieraalta mantereelta, se on Australiasta Afrikkaan tuotu puulaji. Niinpä kirpakkaan kriittisiä kommentteja eukalyptuksen viljelystä oli odotettavissa.

Eukalyptus - Etiopian ilmastopuu

Australiasta Etiopiaan kotiutunut eukalyptus on kasvanut maan tärkeimmäksi viljelypuuksi. Yli 100 vuoden kasvukokeissa laji on osoittautunut tuottoisaksi, kestäväksi ja viljelyvarmaksi sekä kylämetsityksiin että ylämaan vuoriston metsänrajan hoitoon.

Perhemetsien mallimme sopisi Afrikan ilmastometsätalouteen

Suomalainen kehitysapu alkoi Pohjois-Afrikan metsillä. Ensimmäinen hankkeemme käynnistyi vuonna 1965 Tunisiassa, sikäläisessä Remelin metsäkoulussa. Sen jälkeen metsäavun hankkeita on viety Tansaniaan, Sudaniin, Etiopiaan, Sambiaan, Ugandaan ja muihin Afrikan maihin.

Miksi valtio tuhlaa verovaroja, vaikka omat asiat eivät ole hyvin?

Miksi vaikka valtion budjetissa on:

  • puoluetuki 30 milj.
  • taide- ja teatterituki 450 milj.
  • YLE 500 milj. 
  • tuulivoimatuki 250 milj. 
  • risteilylaivatuki
  • kehitysapu 900 milj.
  • maahanmuuton tuet 250+ milj.

Ja toisaalta kakofonista ristitukea ja verotusta, usein ihan turhaan:

Ilmasto odottaa vuosisadan metsämarssia

Puolan Katowicessä joulukuussa pidetty YK:n vuotuinen ilmastokokous ei onnistunut viitoittamaan käytännön tasolle Pariisin 2015 massiivisessa kokouksessa sovittua yhteistä periaatetta. Maapallon kaikki maathan olivat Pariisissa valmiita hillitsemään fossiilisen hiilidioksidin päästöjä ilmakehään.

Global Carbon Project –hankkeen juuri ennen Katowicen kokousta päivittämä maapallon hiilibudjetti antoi kokoukselle jo ennakkovaroituksen. Päästöt ovat kääntyneet taas Pariisin kokouksen jälkeen nousuun (kuva 1).

Suomi antaa kehitysapua Suomea korkeamman elintason maalle

Green Climate Fund (GCF) on myöntänyt Bahrainille rahaa, vieläpä pelkästään ilmastonmuutokseen sopeutumiseen (adaptation), kun selvästi suurin osa GCF:n rahoittamista hankkeista on ollut päästöjen vähentämiseen (mitigation) liittyviä tai ainakin osittain sitäkin koskevia.

2017 Bahrain 43290,70 US dollaria

2017 Suomi 40585,72 US dollaria

Bahrainin ostovoimakorjattu (eli todellinen) kansantuote asukasta kohti on vähän Suomea korkeampi. Sen sijaan päästöt ovat Bahrainissa olleet vuosikymmeniä maailman korkeimpien joukossa, paljon Suomea korkeampia.

Ajautuuko ihmiskunta nälänhätään?

Eräs taloushistorian klassisimpia oppeja on englantilaisen Thomas Robert Malthusin vuonna 1798 kehittämä väestöteoria. Sen ensimmäinen peruslause kertoo, että ihmiskunnan luontainen lisääntyminen on vuodesta toiseen kiihtyvää eli eksponentiaalista. Toinen lause kertoo, että peltoviljelyyn perustuva ruoantuotantomme lisääntyy vuodesta toiseen suoraviivaisesti eli lineaarisesti.

Malthusin käyrä ja suora eivät voi enää matemaattisesti kohdata. Malthus päätteli että ruoka ei ajan juoksussa riitä. Ihmiskunta ajautuu väistämättä nälänhätään. 

Kuinka kehitysapu lopetetaan

Äänestämällä se ei onnistu. Ei ole yhtään puoluetta, joka lupaa lopettaa kehitysavun ja ilmastorahoituksen. 2015 eduskuntavaaleissa suomalaiset äänestivät selvän enemmistön eduskuntaan puolueille, jotka vaalilupauksissaan lupasivat leikata kehitysavusta. Miten kävi? Kotimaan säästöistä, veronkiristyksistä ja heikennyksistä hallitus on pitänyt tiukasti kiinni loppuun saakka, esim. indeksijäädytykset ja -leikkaukset. Kehitysavun julkiset määrärahat ovat budjettiesityksen mukaan palaamassa vuonna 2019 lähtötasolle eli vuoden 2015 tasolle.

Afrikan kehitysmaille voisi tarjota Tapion tietä

Kehitysapumme on huokaillut jo puoli vuosisataa, miksi köyhän Afrikan metsät häviävät. Mehän avustamme sinne hyviä hankkeita.

Esimerkiksi Etiopiassa luonnonmetsät kattavat enää yhden prosentin maan alasta. Etiopian metsäapumme alkoi 1980-luvun alkupuolella.

Tansaniassa puun tarve oli 2010-luvun alkupuolella 50 miljoonaa kuutiota, mutta silloiset metsät kasvoivat enää 18 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tansania on ollut 1960-luvun lopulta lähtien Suomen pitkäaikaisen kehitysyhteistyön merkittävimpiä kumppaneita.

Olisiko meillä tarve muuttaa metsäapumme suuntaa?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä