Oikeuskansleri totesi, että ulkoministeri Timo Soini ei ole rikkonut lakia osallistuessaan yksityisluontoiseen abortinvastaiseen tilaisuuteen mutta moitti kuitenkin Soinia siitä, ettei tämä ollut riittävästi pitänyt virantoimitusta ja omaa vakaumustaan erillään. Näin pienestä on harvoin ministeristä päästy. Tarja Halonen oli viisi vuotta ulkoministerinä ja osallistui oletettavasti tilaisuuksiin, joissa ajettiin seksuaalisen tasa-arvon lisäämistä tavalla, mikä ei silloin vielä ollut lakiemme mukaista.
Trump ja Putin kotiutuivat huippukokouksesta. Trump sai omiltaan selkäsaunan, Putin aplodit. Isäntä Niinistö sai ylistyssanoja järjestelyistä, mutta pyyhkeitä kansalaisjärjestökentältä. Presidentti Halosta taas arvostettiin kansalaisjärjestökentällä, elinkeinoelämä haukkui ”huonoista suhteista” Yhdysvaltoihin, joka tosin ei aivan niinkään ollut.
Tarja Halonen ja Sauli Niinistö ovat Suomen täti punainen ja setä sininen. Suosittuja presidenttejä, kuitenkin varsin erilaisia poliitikkoja aatteensa mukaisesti.
Suomen Moskovan-suurlähettilään virasta viime vuoden elokuussa eläköitynyt Hannu Himanen (66 v.) julkaisi hiljattain kirjan otsikolla ”Länttä vai itää - Suomi ja geopolitiikan paluu” (Tietokustantaja Docendo Oy).
Tarja Halonen nousee Helsingin yliopiston johtoon (HS 20.12.2017) on askel siihen suuntaan, mitä en haluaisi nähdä - ja syynä ei ole Halosen kannattama poliittinen linja, vaan ylipäätänsä siitä, että erilaisten instituutioiden politisoituminen on haitallinen ilmiö. Kuten HS:n artikkeli kertoo:
"[Helsingin yliopiston] hallituksenyksi merkittävimmistä ensimmäisistä tehtävistä on valita jo ensi keväällä yliopiston seuraava rehtori."
# Muistamme, miten suvereenisti Paavo Lipponen otti pääministerin paikan v:n 1995 vaaleissa, jolloin Sdp sai 63 kansanedustajaa eli enemmän kuin miesmuistiin. Lipponen ryhtyi hallitsemaan kuin ison talon isäntä yhdessä Kokoomuksen kanssa. Hän sai pian valtiovarainministerikseen Sauli Niinistön (Kok.).
Presidentti Halonen otti Eesti Päevalehden (14.8.2017) haastattelussa asiakseen rohkaista virolaisia luopumaan uhrimentaliteetista. Halosen mukaan Virolla ei ole myöskään syytä pelkoon Venäjän suhteen. Entisen tasavallan presidenttimme sinisilmäinen suhtautuminen Venäjään ei näytä muuttuneen viime vuosien tapahtumista huolimatta.
# Näin vuodenvaihteessa ja erityisesi tällaisessa saranakohdassa kuin 2016-2017 kannattaa pohtia tämän meidän Suomemme asemaa ja kohtaloa. Suomi valmistautuu itsenäisyytensä 100-vuotisjuhliin aikana, jolloin maailma on suuremmassa epävarmuuden tilassa kuin kenties koskaan toisen maailmansodan jälkeen.
Näinä päiinä olemme kuulleet Suomen asemasta kommentteja sekä nykyiseltä että häntä edellisiltä presidenteiltä. Noita ajatuksia kannattaa tarkastella lähemmin.
Speculare necesse est. Niin tulevaisuuden kuin menneisyydenkin ennustaminen on tunnetusti vaikeaa ja melko hyödytöntä puuhaa. Jossittelu molempiin suuntiin taas sitäkin antoisampaa. - Entäpä jos lähes-presidentti Donald Trumpin merkkihuoltamaton ökyjetti hyytyisi kesken kampanjan viimeisellä lentoetapillaan ennen Valkoista taloa niin kohtalokkain seurauksin, että poliittista ruumista ei tarvitsisi taktikoida epäpyhillä liittoutumilla? Tätä on siis jo kysytty ihan julkisestikin. Arkaluontoinen kysymys, mutta ei uusi lajissaan. Mm.
Presidentti Martti Ahtisaari on Nato-mies, hän kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä ja kannatti jo presidenttikaudellaan vuosina 1994–2000. Presidentti Tarja Halonen ei ole Nato-nainen, hän ei kannata Suomen Nato-jäsenyyttä vieläkään eikä kannattanut presidenttikausillaan vuosina 2000–2012.
Menikö meiltä Halosen presidenttikausina mahdollisuus liittyä Natoon ja jäämmekö ulko- ja turvallisuuspolitiikassa loppuiäksemme Venäjän ja lännen väliin yhä harmaammaksi käyvälle vyöhykkeelle?