Markku Huusko

Kaikki blogit puheenaiheesta Työllisyys

Koulutustakuu - Kenen ehdoilla?

Muistan häilyvästi ensimmäisen hurmoksellisen tunteen, jonka saavutin oivalluksen voimalla vain ymmärrettyäni jonkin asiayhtälön ja loppusumman. Se oli erittäin voimallinen kokemus, joka sai värit kirkastumaan ja mielihyvän ryntäämään ympäri kehoa, kun oivallus tuotti mielihyvää ja merkityksellisyyden kokemusta minussa.

Mahtuuko kaupunkipolitiikka punavihreään hallitusohjelmaan?

Hallituksen muodostaja Antti Rinteen valinta tarkastella hallitusohjelman painopisteitä Ilmiöpohjaisesti on hyvä idea. Aikamme suuret kysymykset ratkaistaan ministeriöiden hallinnonalojen rajapinnoilla. On ihmetyksen aihe, että kaupungistumiselle ei ole varattu omaa neuvottelupöytää. SDP oli kiitettävän ponteva kaupunkipolitiikan puolestapuhuja oppositiossa. Nyt on lupausten lunastamisen paikka.

 

Velkanapin painaminen on vastuunpakoilua

Nyt on yö nukuttu eilisen politiikan aktiivipäivän jälkeen. Hallitustunnustelija Rinne SDP:stä ei halunnut Kokoomusta mukaan hallitusneuvotteluihin. Hänen ratkaisuun on nyt tyytyminen. Tottakai siihen liittyi harmistusta, mutta se on kuitenkin ohimenevää. Päällimmäisenä itselläni on huoli Suomen tulevaisuudesta ja mihin suuntaan Suomea ollaan viemässä mahdollisen muodostuvan uuden sosialistihallituksen toimesta. Erityisesti talouden vakaus, puolustuspolitiikka, maakuntahallinto, turvapaikkapolitiikan höllentäminen ja lapsillemme sysättävän velkataakan näkymät aiheuttavat huolta.

Taloustieteilijöiden esitys verouudistukseksi

SITRA on julkaissut seuraavalle hallitukselle neljän taloustietäjän (Saara Tamminen, Juha Honkatukia, Tatu Leinonen, Outi Haanperä tässä järjestyksessä) ideapaperin nimeltä Kestävän kehityksen vero­uudistus: kohti päästötöntä Suomea. Itse verotusmallien osuus kattaa 12 sivua. ”Verotusta uudistettaessa hienosäätö ei enää riitä, vaan nyt tarvitaan koko-naisvaltainen reformi.”

Yritystukien himmeli

Tiimiyrittäjänä olen pohtinut paljon yrittäjyyden eri muotoja ja sitä, miten valtio voi parhaalla mahdollisella tavalla tukea erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yritysten kiinteät kulut ovat kohtuuttoman suuret jo nyt, työntekijöiden palkkaamisesta puhumattakaan. Työttömyys on edelleen suuri ongelma eikä edellisen hallituksen tempputyöllistäminen tuonut riittävää apua tilanteeseen, vaikka tilastoissa muutos näkyikin parempaan suuntaan.

Vaalipuheet eivät kestä päivänvaloa

Vaalien jälkeen moni joutuu pettymään. Näin siksi, että vaalipuheet ovat tietoisesti ylimitoitettuja. Monet tavoitteet ja lupaukset on rakennettu vain sen varaan, että niiden avulla voitetaan vaalit.

Vaalien jälkeen iskee todellisuus. Yksikään puolue ei voi yksin päättää asioista. Jos vaalipuheet on mitoitettu niin, että niiden ainoa tehtävä on voittaa vaalit, hallitusneuvotteluista muodostuu hyvin hankalat.

Ruusuja ja risuja Sipilän eronneelle hallitukselle

Suurin osa Juha Sipilän hallituksen tekemisistä ei mielestäni ansaitse kiitosta. Toisaalta on kuitenkin aihetta kiittää niistä asioista, jotka menivät hyvin. Osa näistä asioista tietenkin tapahtui hallituksesta huolimatta maailmantalouden käänteiden mukana.

Keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten verokurittaminen lopetettava

Keskituloisten kurittamista ja heidän ylikireää ansiotulojen verotusta on välttämätöntä hellittää. Tulevan eduskuntakauden painopiste on oltava keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten verotuksen kohtuullistamisessa. Keskituloiset ovat hyvinvointiyhteiskunnan selkäranka eikä heillä voi maksattaa kaikkea. Työn ja eläkkeiden verotusta on maltillisesti kevennettävä ja ostovoimasta on huolehdittava. Tämä on erityisen tärkeää lähes sietämättömän korkeiden asumisen ja elämisen kustannusten Helsingissä. Tavallisella helsinkiläisellä on oltava mahdollisuus asua kotikaupungissaan.

Suomessa puoli miljoonaa työtöntä

Juha Sipilän (kesk.) eronnut hallitus ja varsinkin sen valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) pyrkivät omaa imagoaan kiillottaakseen antamaan työttömyydestä kaunistellun kuvan.


Sipilän hallituksen toimet eivät ole olleet vaikutukseltaan läheskään niin käänteentekeviä kuin kansainvälinen talouden elpymisestä seurannut talouskasvu.


Työvoimatoimistojen tilastossa työttömiä työnhakijoita oli 250 000 tammikuun 2019 lopussa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä