Maahanmuutto http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132322/all Fri, 13 Jul 2018 11:04:08 +0300 fi Tätä järjettömyyttä on saatava kuriin http://berhanben.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258159-tata-jarjettomyytta-on-saatava-kuriin <p>Olet erilainen ja juuri sellaisena olet arvokas. Ihmisten pitäisi tuntea olonsa turvalliseksi Suomessa.</p><p>&nbsp;</p><p>viime aikoina natsit ja rasisteja ovat levittäneet pelkoa ympäri Suomea. Olen saanut soittoa siitä, ettei uskalla lähteä ulos. Pelkäen sitä, että perheelle tehtäisiin jotain. tätä ei voida mitenkään hyväksyä.</p><p>&nbsp;</p><p>Hallituksen suunnalta ei löydy empatia tälle asialle. Hallitus tulisi kieltää rasistiset järjestöt ja osallistumista näiden järjestöjen toimintaan välittömästi. Mielenosoituksia he järjestävät edelleen ympäri Suomea.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kyllä he ovat määrällisesti vähemmistö, mutta jos tälle ei aseta Stop. He tulevat kasvattamaan joukkojaan päivä päivältä.</p><p>Nyt ei enää voi katsoa kuinka viha leviää heidän kauttaan. Suomi on juuri tällaisena kaunis, arvokas ja edelläkävijä. Meidän ei tarvitse mennä takaisin Natsi-Saksan ajalle. Me tiedämme historiasta miten siinä kävi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olet erilainen ja juuri sellaisena olet arvokas. Ihmisten pitäisi tuntea olonsa turvalliseksi Suomessa.

 

viime aikoina natsit ja rasisteja ovat levittäneet pelkoa ympäri Suomea. Olen saanut soittoa siitä, ettei uskalla lähteä ulos. Pelkäen sitä, että perheelle tehtäisiin jotain. tätä ei voida mitenkään hyväksyä.

 

Hallituksen suunnalta ei löydy empatia tälle asialle. Hallitus tulisi kieltää rasistiset järjestöt ja osallistumista näiden järjestöjen toimintaan välittömästi. Mielenosoituksia he järjestävät edelleen ympäri Suomea. 

 

Kyllä he ovat määrällisesti vähemmistö, mutta jos tälle ei aseta Stop. He tulevat kasvattamaan joukkojaan päivä päivältä.

Nyt ei enää voi katsoa kuinka viha leviää heidän kauttaan. Suomi on juuri tällaisena kaunis, arvokas ja edelläkävijä. Meidän ei tarvitse mennä takaisin Natsi-Saksan ajalle. Me tiedämme historiasta miten siinä kävi.

]]>
29 http://berhanben.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258159-tata-jarjettomyytta-on-saatava-kuriin#comments äärioikeisto suomessa Kansallisrasismi Maahanmuutto Natsi-Saksa Fri, 13 Jul 2018 08:04:08 +0000 Berhan Ben Ahmadi http://berhanben.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258159-tata-jarjettomyytta-on-saatava-kuriin
Jokisipilän analyysi puolueiden linjaeroista osuu oikeaan http://samisavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258097-jokisipilan-analyysi-puolueiden-linjaeroista-osuu-oikeaan <p>Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä arvioi perjantaina 6.7. <a href="https://www.verkkouutiset.fi/tutkija-uskoo-vaaliyllatykseen-jussi-halla-aholla-on-tarkat-suunnitelmat/" rel="noopener noreferrer" target="_blank">Verkkouutisten haastattelussa</a> perussuomalaisten olevan ainoa puolue, joka edustaa tiukkaa turvapaikkapoliittista linjaa. Jokisipilän mukaan Suomessa ei myöskään ole perussuomalaisten ohella muita aidosti EU-kriittisiä puolueita.<br /><br />Jokisipilä kiteytti lausunnossaan erittäin olennaisen seikan suomalaisessa politiikassa. Perussuomalaiset on ainoana suomalaisena puolueena johdonmukaisesti jo vuosien ajan esittänyt perusteltua vahvaa kritiikkiä sekä liittovaltiokehitystä kohti kulkevaa EU-päätöksentekoa että hallitsematonta maahanmuuttoa kohtaan. Kuten Jokisipilän lausunnosta käy hyvin ilmi, vain perussuomalaiset tarjoavat todellisen vaihtoehdon kauan harjoitetulle politiikalle, joka voi muuttaa pitkällä tähtäimellä peruuttamattomasti suomalaista yhteiskuntaa.<br /><br />Jokisipilä myös arvioi viime viikolla <a href="https://www.verkkouutiset.fi/euroopan-keskustaoikeisto-tiukentaa-turvapaikkalinjaa-suomi-seuraa-ruotsin-mallia/" rel="noopener noreferrer" target="_blank">Verkkouutisille</a> kokoomuksen eurooppalaisten sisarpuolueiden joutuneen tiukentamaan linjauksiaan maahanmuuttokriittisten puolueiden kannatuksen nousun myötä. Hänen mukaansa tällainen linjanmuutos voi kuitenkin johtaa herkästi uskottavuusongelmiin, koska se on ristiriidassa aiemmin harjoitetun retoriikan kanssa. Jokisipilän näkemys on tältäkin osin helppo allekirjoittaa.<br /><br />Puolueiden pitkän linjan toimintaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Erityisesti vaalien alla muun muassa keskusta ja kokoomus antanevat jälleen joidenkin yksittäisten ehdokkaidensa esittää hieman kriittisempiä kantoja äänestäjiä kosiskellakseen. Tällaisilla irrallisilla kannanotoilla ei ole kuitenkaan mitään yhteyttä kyseisten puolueiden ohjelmalinjauksiin, jotka ovat todellisuudessa varsin maahanmuutto- ja EU-myönteisiä. Kesän 2017 hallituskriisi oli tästä yksiselitteinen osoitus, samoin Suomeakin syksyllä 2015 koetellut turvapaikanhakijakriisi, jota pääministeri Sipilä ja silloinen sisäministeri Orpo omalta osaltaan pahensivat harkitsemattomilla lausunnoillaan ja hitaalla toiminnallaan.<br /><br />Äänestäjän kuluttajansuojan kannalta tilanne on hyvin ongelmallinen. Puolueiden hyvin yleisesti harjoittama kaksien rattaiden politiikka ei ole kunniaksi demokratialle ja voi jopa johtaa äänestysaktiivisuuden laskuun. Äänestäjän täytyykin muistaa, että ääni menee ensisijaisesti puolueelle ja vasta sen jälkeen ehdokkaalle. Ehdokas kannattaa valita sellaisesta puolueesta, jonka ohjelman voi ainakin pääpiirteissään hyväksyä ja jonka linjaukset rakentuvat vakaalle aatteelliselle pohjalle. Muutoin edessä on miltei varmasti paha pettymys.<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä arvioi perjantaina 6.7. Verkkouutisten haastattelussa perussuomalaisten olevan ainoa puolue, joka edustaa tiukkaa turvapaikkapoliittista linjaa. Jokisipilän mukaan Suomessa ei myöskään ole perussuomalaisten ohella muita aidosti EU-kriittisiä puolueita.

Jokisipilä kiteytti lausunnossaan erittäin olennaisen seikan suomalaisessa politiikassa. Perussuomalaiset on ainoana suomalaisena puolueena johdonmukaisesti jo vuosien ajan esittänyt perusteltua vahvaa kritiikkiä sekä liittovaltiokehitystä kohti kulkevaa EU-päätöksentekoa että hallitsematonta maahanmuuttoa kohtaan. Kuten Jokisipilän lausunnosta käy hyvin ilmi, vain perussuomalaiset tarjoavat todellisen vaihtoehdon kauan harjoitetulle politiikalle, joka voi muuttaa pitkällä tähtäimellä peruuttamattomasti suomalaista yhteiskuntaa.

Jokisipilä myös arvioi viime viikolla Verkkouutisille kokoomuksen eurooppalaisten sisarpuolueiden joutuneen tiukentamaan linjauksiaan maahanmuuttokriittisten puolueiden kannatuksen nousun myötä. Hänen mukaansa tällainen linjanmuutos voi kuitenkin johtaa herkästi uskottavuusongelmiin, koska se on ristiriidassa aiemmin harjoitetun retoriikan kanssa. Jokisipilän näkemys on tältäkin osin helppo allekirjoittaa.

Puolueiden pitkän linjan toimintaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Erityisesti vaalien alla muun muassa keskusta ja kokoomus antanevat jälleen joidenkin yksittäisten ehdokkaidensa esittää hieman kriittisempiä kantoja äänestäjiä kosiskellakseen. Tällaisilla irrallisilla kannanotoilla ei ole kuitenkaan mitään yhteyttä kyseisten puolueiden ohjelmalinjauksiin, jotka ovat todellisuudessa varsin maahanmuutto- ja EU-myönteisiä. Kesän 2017 hallituskriisi oli tästä yksiselitteinen osoitus, samoin Suomeakin syksyllä 2015 koetellut turvapaikanhakijakriisi, jota pääministeri Sipilä ja silloinen sisäministeri Orpo omalta osaltaan pahensivat harkitsemattomilla lausunnoillaan ja hitaalla toiminnallaan.

Äänestäjän kuluttajansuojan kannalta tilanne on hyvin ongelmallinen. Puolueiden hyvin yleisesti harjoittama kaksien rattaiden politiikka ei ole kunniaksi demokratialle ja voi jopa johtaa äänestysaktiivisuuden laskuun. Äänestäjän täytyykin muistaa, että ääni menee ensisijaisesti puolueelle ja vasta sen jälkeen ehdokkaalle. Ehdokas kannattaa valita sellaisesta puolueesta, jonka ohjelman voi ainakin pääpiirteissään hyväksyä ja jonka linjaukset rakentuvat vakaalle aatteelliselle pohjalle. Muutoin edessä on miltei varmasti paha pettymys.
 

]]>
1 http://samisavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258097-jokisipilan-analyysi-puolueiden-linjaeroista-osuu-oikeaan#comments EU hallitus Maahanmuutto Perussuomalaiset Wed, 11 Jul 2018 13:20:10 +0000 Sami Savio http://samisavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258097-jokisipilan-analyysi-puolueiden-linjaeroista-osuu-oikeaan
Irakin auttaminen ehdolliseksi – omat kansalaiset otettava vastaan tuen ehtona http://paulikiuru1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257818-irakin-auttaminen-ehdolliseksi-omat-kansalaiset-otettava-vastaan-tuen-ehtona <p><strong>Irakin auttaminen ehdolliseksi &ndash; omat kansalaiset otettava vastaan tuen ehtona</strong><br />&nbsp;</p><p>Eduskunta käsitteli Irak-selontekoa keskiviikkona 27. kesäkuuta. Tarkoitus on, että Suomi jatkaa turvallisuusyhteistyötä Irakissa myös vuonna 2019 osana kansainvälistä koalitiota.</p><p>Vuonna 2015 Suomeen saapui 32&nbsp;500 turvapaikanhakijaa. Heistä irakilaisia oli 20&nbsp;500. Kielteisten ja lainvoimaisten turvapaikkapäätösten määrä on kasvanut. Työskentely Irakin hallinnon kanssa on vaikeaa. Irak ei ole halukas ottamaan takaisin kansalaisiaan, joilla ei ole Suomessa laillista lupaa oleskelulleen. Palautukset takkuilevat Irakin hallinnon asenteen vuoksi, ja se on myös ristiriidassa maan oman perustuslain kanssa.&nbsp; Keneltäkään ei pidä riistää oikeutta kotimaahansa. Pidän Irakin kielteistä asennetta omiin kansalaisiinsa ihmisoikeusloukkauksena. Vertauksena on hyvä todeta, että Suomen perustuslain mukaan suomalaisia ei saa estää saapumasta kotimaahansa.</p><p>Valtiovarainvaliokunta kiinnitti talousarviomietinnössään joulukuussa 2017 huomiota palautuksiin. &rdquo;Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen jääminen Suomeen päätöksestä huolimatta rapauttaa järjestelmää ja sen uskottavuutta sekä lisää sisäisen turvallisuuden riskejä&rdquo;, mietinnössä todetaan. Edelleen eduskunnan hyväksymässä mietinnössä todetaan seuraavasti: &rdquo;Valiokunta kannustaakin hallitusta edelleen solmimaan palautussopimuksia kohdemaiden kanssa. Erityisen tärkeää sisäministeriön mukaan on saada toimiva palautussopimus Irakin kanssa.&rdquo;</p><p>Maahanmuuttoviraston selvityksen (13.6.18) mukaan Etelä-Irakin turvallisuustilanne on parempi kuin Keski- ja Pohjois-Irakissa. Selvityksessä todetaan, että &rdquo;laissa määritellyt toissijaisen suojelun myöntämisen edellytykset eivät täyty kaikkien irakilaisten turvapaikanhakijoiden kohdalla.&rdquo; Suomen linja ei ole Ruotsiin verrattuna yleisesti tiukempi, kuten on annettu usein ymmärtää.</p><p>Täytäntöönpanokelpoisten palautuspäätösten ruuhka on vasta edessäpäin. Täytäntöönpanokelpoista päätöstä odottavia irakilaisia&nbsp;on Suomessa useita tuhansia. Kyse on turvapaikanhakijoista, jotka ovat saaneet Maahanmuuttovirastosta tai hallinto-oikeudesta&nbsp;kielteisen päätöksen, mutta valitusprosessi on edelleen kesken. Osa hakijoista on jättänyt uuden turvapaikkahakemuksen, jolloin prosessi useimmiten käynnistyy uudelleen. Pitkittynyt prosessi ei ole hakijan eikä Suomen etujen mukaista.</p><p>Suomella ei ole Irakin kanssa edelleenkään voimassa olevaa palautussopimusta. Irak siirsi kevään 2018 neuvottelut syksyyn. Ruotsilla sopimus on, mutta Irak ei sitä noudata. Johtopäätös on, että Irakin hallinto ei halua kansalaisiaan takaisin, mutta kansainvälinen apu kelpaa mainiosti. Vuonna 2019 tukea on tarkoitus antaa ulkoministeriöltä ja puolustusministeriöltä yhteensä lähes 25 miljoonaa euroa. Kevään 2018 lisätalousarviossa Irak sai noin 5 miljoonaa euroa humanitaarisen apuun ja miinanraivaukseen.</p><p>Tilanteen korjaamiseksi apu on ehdollistettava. Sitä ei pidä antaa, jos Irak ei ota vastaan omia kansalaisiaan. Ehdollistaminen on tehtävä yhdessä EU-maiden kanssa, jotta vipuvarsi on riittävä. Mukana järjestelyissä on oltava erityisesti Saksan ja Ranskan, jotta toivottu tulos saadaan.</p><p>Pauli Kiuru (kok)<br />Kansanedustaja<br />Valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaoston jäsen</p> Irakin auttaminen ehdolliseksi – omat kansalaiset otettava vastaan tuen ehtona
 

Eduskunta käsitteli Irak-selontekoa keskiviikkona 27. kesäkuuta. Tarkoitus on, että Suomi jatkaa turvallisuusyhteistyötä Irakissa myös vuonna 2019 osana kansainvälistä koalitiota.

Vuonna 2015 Suomeen saapui 32 500 turvapaikanhakijaa. Heistä irakilaisia oli 20 500. Kielteisten ja lainvoimaisten turvapaikkapäätösten määrä on kasvanut. Työskentely Irakin hallinnon kanssa on vaikeaa. Irak ei ole halukas ottamaan takaisin kansalaisiaan, joilla ei ole Suomessa laillista lupaa oleskelulleen. Palautukset takkuilevat Irakin hallinnon asenteen vuoksi, ja se on myös ristiriidassa maan oman perustuslain kanssa.  Keneltäkään ei pidä riistää oikeutta kotimaahansa. Pidän Irakin kielteistä asennetta omiin kansalaisiinsa ihmisoikeusloukkauksena. Vertauksena on hyvä todeta, että Suomen perustuslain mukaan suomalaisia ei saa estää saapumasta kotimaahansa.

Valtiovarainvaliokunta kiinnitti talousarviomietinnössään joulukuussa 2017 huomiota palautuksiin. ”Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen jääminen Suomeen päätöksestä huolimatta rapauttaa järjestelmää ja sen uskottavuutta sekä lisää sisäisen turvallisuuden riskejä”, mietinnössä todetaan. Edelleen eduskunnan hyväksymässä mietinnössä todetaan seuraavasti: ”Valiokunta kannustaakin hallitusta edelleen solmimaan palautussopimuksia kohdemaiden kanssa. Erityisen tärkeää sisäministeriön mukaan on saada toimiva palautussopimus Irakin kanssa.”

Maahanmuuttoviraston selvityksen (13.6.18) mukaan Etelä-Irakin turvallisuustilanne on parempi kuin Keski- ja Pohjois-Irakissa. Selvityksessä todetaan, että ”laissa määritellyt toissijaisen suojelun myöntämisen edellytykset eivät täyty kaikkien irakilaisten turvapaikanhakijoiden kohdalla.” Suomen linja ei ole Ruotsiin verrattuna yleisesti tiukempi, kuten on annettu usein ymmärtää.

Täytäntöönpanokelpoisten palautuspäätösten ruuhka on vasta edessäpäin. Täytäntöönpanokelpoista päätöstä odottavia irakilaisia on Suomessa useita tuhansia. Kyse on turvapaikanhakijoista, jotka ovat saaneet Maahanmuuttovirastosta tai hallinto-oikeudesta kielteisen päätöksen, mutta valitusprosessi on edelleen kesken. Osa hakijoista on jättänyt uuden turvapaikkahakemuksen, jolloin prosessi useimmiten käynnistyy uudelleen. Pitkittynyt prosessi ei ole hakijan eikä Suomen etujen mukaista.

Suomella ei ole Irakin kanssa edelleenkään voimassa olevaa palautussopimusta. Irak siirsi kevään 2018 neuvottelut syksyyn. Ruotsilla sopimus on, mutta Irak ei sitä noudata. Johtopäätös on, että Irakin hallinto ei halua kansalaisiaan takaisin, mutta kansainvälinen apu kelpaa mainiosti. Vuonna 2019 tukea on tarkoitus antaa ulkoministeriöltä ja puolustusministeriöltä yhteensä lähes 25 miljoonaa euroa. Kevään 2018 lisätalousarviossa Irak sai noin 5 miljoonaa euroa humanitaarisen apuun ja miinanraivaukseen.

Tilanteen korjaamiseksi apu on ehdollistettava. Sitä ei pidä antaa, jos Irak ei ota vastaan omia kansalaisiaan. Ehdollistaminen on tehtävä yhdessä EU-maiden kanssa, jotta vipuvarsi on riittävä. Mukana järjestelyissä on oltava erityisesti Saksan ja Ranskan, jotta toivottu tulos saadaan.

Pauli Kiuru (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaoston jäsen

]]>
17 http://paulikiuru1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257818-irakin-auttaminen-ehdolliseksi-omat-kansalaiset-otettava-vastaan-tuen-ehtona#comments Kotimaa Eduskunta Irak Kehitysapu Maahanmuutto Wed, 04 Jul 2018 06:54:00 +0000 Pauli Kiuru http://paulikiuru1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257818-irakin-auttaminen-ehdolliseksi-omat-kansalaiset-otettava-vastaan-tuen-ehtona
Merkelin "hyvä kompromissi"? http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257768-merkelin-hyva-kompromissi <p>&quot;Saksan liittokansleri Angela Merkel ja sisäministeri Horst Seehofer ovat päässeet sopuun hallituskriisin luoneesta maahanmuuttokysymyksestä, kertoo saksalainen uutistoimisto DPA.&quot;</p><p><a href="http://www.ess.fi/uutiset/ulkomaat/art2469035">TÄSSÄ LINKKI UUTISEEN</a></p><p>&nbsp;</p><p>En tiedä miksi, mutta kun kuulee hyvästä kompromissista, niin tulee mieleen kysymys, että kummalle.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos Seehofer on ollut ehdoton, että laiton maahanmuutto saadaan loppumaan ja Merkel siitä, että sen pitää saada jatkua, niin mikä tässä välillä on hyvä kompromissi?</p><p>&nbsp;</p><p>Kumpi on perääntynyt?</p><p>&nbsp;</p><p>Jos kompromissi on vastaanottokeskus Saksan rajalla, johon otetaan säilöön kunnes turvapaikkahakemus on käsitelty (tällaista itsekin ehdottanut Suomeen) niin uskoisin sen käyvän Seehoferille, mutta en jaksa uskoa, että se kävisi Merkelille.</p><p>,Jos Merkel on tällä taas pitkittänyt hallitukriisin päätymistä hallituksen hajoamiseen, niin miten mahtaa muut, kuten vasemmisto ja ihmisoikeusjärjestöt ym. tähän suhtautua?</p><p>Ei tainnut EU:n ja muiden laajempienkin sopimusten toimimattomuus nykytilanteessa ihan tällä vielä korjaantua, mutta oliko tämä ensi askel sopimuksen löytymiseen, vai oliko tämä taas maanantaina askel eteen ja tiistaina kaksi taakse?</p><p>En tiedä, varsinkaan, kun uutinen ei kerro tarkalleen, mitä sovittu ja siksi ehkä turhan aikaista asiasta kirjoittaa, mutta aihe on vaan niin merkittävä koko EU:n ja osittain siksi myös Suomen kannalta, että ei malta olla ääneen pohtimatta.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Saksan liittokansleri Angela Merkel ja sisäministeri Horst Seehofer ovat päässeet sopuun hallituskriisin luoneesta maahanmuuttokysymyksestä, kertoo saksalainen uutistoimisto DPA."

TÄSSÄ LINKKI UUTISEEN

 

En tiedä miksi, mutta kun kuulee hyvästä kompromissista, niin tulee mieleen kysymys, että kummalle.

 

Jos Seehofer on ollut ehdoton, että laiton maahanmuutto saadaan loppumaan ja Merkel siitä, että sen pitää saada jatkua, niin mikä tässä välillä on hyvä kompromissi?

 

Kumpi on perääntynyt?

 

Jos kompromissi on vastaanottokeskus Saksan rajalla, johon otetaan säilöön kunnes turvapaikkahakemus on käsitelty (tällaista itsekin ehdottanut Suomeen) niin uskoisin sen käyvän Seehoferille, mutta en jaksa uskoa, että se kävisi Merkelille.

,Jos Merkel on tällä taas pitkittänyt hallitukriisin päätymistä hallituksen hajoamiseen, niin miten mahtaa muut, kuten vasemmisto ja ihmisoikeusjärjestöt ym. tähän suhtautua?

Ei tainnut EU:n ja muiden laajempienkin sopimusten toimimattomuus nykytilanteessa ihan tällä vielä korjaantua, mutta oliko tämä ensi askel sopimuksen löytymiseen, vai oliko tämä taas maanantaina askel eteen ja tiistaina kaksi taakse?

En tiedä, varsinkaan, kun uutinen ei kerro tarkalleen, mitä sovittu ja siksi ehkä turhan aikaista asiasta kirjoittaa, mutta aihe on vaan niin merkittävä koko EU:n ja osittain siksi myös Suomen kannalta, että ei malta olla ääneen pohtimatta.

 

 

]]>
8 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257768-merkelin-hyva-kompromissi#comments EU Maahanmuutto Tue, 03 Jul 2018 04:12:46 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257768-merkelin-hyva-kompromissi
Pääministerimme on tyytyväinen epäonnistumiseensa? http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257607-paaministerimme-on-tyytyvainen-epaonnistumiseensa <p>EU sai aikaiseksi jonkinlaisen &quot;suunnitelman&quot; pakolaisongelmaan, joka on ajanut EU:n kriisiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Trumpin twiiteistä saa lukea sitä sun tätä, mutta Angela Merkel käytännössä ajoi Euroopan ja EU:n tuhon partaalle Twiittaamalla 2015, että Saksa heittää romukoppaan yhteiset säännöt ja niiden noudattamisen ja kutsui sääntöjen vastaisesti kenen tahansa hankkiutumaan keinolla millä hyvällä turvallisten maiden läpi aina Saksaan asti.</p><p>Kakku ei ollut Juha SIpilän mielestä vielä tarpeeksi korea ja Sipilä oli huolissaan, että jos me ei saada katastrofista vähintään yhtä suurta palaa, kun Saksa, niin Hän päätti vetää varmuuden vuoksi ässän hihasta ja yhtäläillä olla täysin välittämättä yhteisistä sovituista säännöistä ja kehotti kansainvaellusta jatkamaan aina Suomeen asti ja nokitti Merkelin ilmoitusta vielä tarjoamalla kotinsa (muka) käyttöön.</p><p>&nbsp;</p><p>Juha Sipilä ja Angela Merkel ovat omilla somepäivityksillään aikaansaanut omien sääntöjensä vastaisen kaaoksen Eurooppaan, Suomeen, Saksaan jne.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt He ovat olleet sopimassa yhteisiä pelisääntöjä, millä Heidän aiheuttamansa katastrofi korjattaisiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt Pääministeri Juha Sipilä hehkuttaa sopimusta, jonka saivat aikaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Eli itse ongelmalle ei päätetty tehdä yhtään mitään. Se oli näiden huippumiesten ja naisten huippuratkaisu huippu EU:n huippukokouksessa. HURRAAA!!!</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://yle.fi/uutiset/3-10280323?origin=rss">&quot;</a></p><p><a href="http://yle.fi/uutiset/3-10280323?origin=rss">Sipilä arveli, että keskukset lopettavat ihmiset salakuljetusbisneksen Välimerellä ja parantavat sikäli merkittävästi tilannetta.</a></p><p><a href="http://yle.fi/uutiset/3-10280323?origin=rss">Keskusten perimmäinen tarkoitus on, etteivät ihmiset lähtisi vaarallisille merimatkoille, jos määränpääksi tulee EU:n sijasta rannikolla sijaitseva keskus. Sipilän mukaan suurin osa tällä hetkellä Eurooppaan pyrkivistä ihmisistä ei täytä turvapaikan saamisen kriteerejä.&quot;</a></p><p>&nbsp;</p><p>Miten ihmeessä tuo hätää kärsiville tarkoitettu pääsylippuautomaatti estäisi turvapaikkataksien huippubisnesten jatkumisen ja turvapaikkaturistien laittoman maahantulon ja kansainvaelluksen jatkumisen vapaasti ristiin rastiin pitkin eu maita tekemään lukuisia hakemuksia ja jäädäkseen lopulta sitten laittomana tai laillisena nauttimaan vaikkapa Suomen riittoisista palveluista, jossa saavat&nbsp; eristäytyä omille alueilleen harrastaamaan omia juttujaan välittämättä Suomen pelisäännöistä?</p><p>Sipilä sanoi ennen kokousta, että vuoden 2015 kaltainen kansainvaellus on saatava loppumaan.</p><p>Tämä oli tavoite siis ennen kokousta ja tämän tavoitteen täyttymiseen ei tullut minkäänlaista valoa.</p><p>&nbsp;</p><p>Eli kokouksessa päädyttiin antamaan ongelman jatkua entisellään, mutta sovittiin veronmaksajien joutuvan maksamaan tämän lisäksi vielä yksi laillinenkin vaihtoehto hakea turvapaikkaa.</p><p>Eli lisää rahaa veronmaksajilta &quot;lailliseen turvapaikkaturismiin&quot;, mutta ei mitään ongelma ratkaisuun.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos puhutaan jonkinlaisesta ratkaisusta, niin silloin olisi kerrottu keino, millä laiton maahantulo loppuu.</p><p>Tänään huippukokouksessa on asialistalla EURON yhteisvastuun kasvattaminen ja takausautomaatin rakentaminen, jolla esim. me Suomen veronmaksajat joudumme maksamaan euromaissa konkurssiin itsensä ajamat pankit.</p><p>Suomi vastustaa kai näenäisesti jollain lailla tätä, mutta ketä se kiinnostaa?</p><p>Kun ottaa huomioon, miten huonoon turvapaikkaratkaisuun pääministerimme on tyytyväinen, niin luultavasti Hän tulee olemaan myös yhteisvastuun lisäämisessä syntyvään ratkaisuun yhtä tyytyväinen riippumatta siitä onko se Suomen etujen mukainen.</p><p>&nbsp;</p><p>Sipillä riittää siis aina mikä tahansa ratkaisu mihin tahansa asiaan, vaikka se olisi kuinka huono Suomelle, kunhan se on EU tason yhteinen..</p><p>Ovat siellä EU:n huippupiireissä tämän varmasti tiedostanut jo ja nauravat katketakseen keskenään näiden kokousten jälkeen, kuinka se Suomipoika lähti taas taskut tyhjänä kotiinsa kehumaan ratkaisua, joka tyhjentää kaikkien suomalaisten taskut..</p><p>Huomenna lauantaina 30.6 on Heinämessut tapahtuma Forssassa ja mikäli haluat keskustella näistä asioista kasvotusten, niin tervetuloa. Paikalla myös Jussi Halla-Aho ;)</p><p>Kommenttiosioon en ehdi valitettavasti vastailla tällä kertaa, mikäli joku asiaa jotenkin haluaa kommentoida.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> EU sai aikaiseksi jonkinlaisen "suunnitelman" pakolaisongelmaan, joka on ajanut EU:n kriisiin.

 

Trumpin twiiteistä saa lukea sitä sun tätä, mutta Angela Merkel käytännössä ajoi Euroopan ja EU:n tuhon partaalle Twiittaamalla 2015, että Saksa heittää romukoppaan yhteiset säännöt ja niiden noudattamisen ja kutsui sääntöjen vastaisesti kenen tahansa hankkiutumaan keinolla millä hyvällä turvallisten maiden läpi aina Saksaan asti.

Kakku ei ollut Juha SIpilän mielestä vielä tarpeeksi korea ja Sipilä oli huolissaan, että jos me ei saada katastrofista vähintään yhtä suurta palaa, kun Saksa, niin Hän päätti vetää varmuuden vuoksi ässän hihasta ja yhtäläillä olla täysin välittämättä yhteisistä sovituista säännöistä ja kehotti kansainvaellusta jatkamaan aina Suomeen asti ja nokitti Merkelin ilmoitusta vielä tarjoamalla kotinsa (muka) käyttöön.

 

Juha Sipilä ja Angela Merkel ovat omilla somepäivityksillään aikaansaanut omien sääntöjensä vastaisen kaaoksen Eurooppaan, Suomeen, Saksaan jne.

 

Nyt He ovat olleet sopimassa yhteisiä pelisääntöjä, millä Heidän aiheuttamansa katastrofi korjattaisiin.

 

Nyt Pääministeri Juha Sipilä hehkuttaa sopimusta, jonka saivat aikaan.

 

Eli itse ongelmalle ei päätetty tehdä yhtään mitään. Se oli näiden huippumiesten ja naisten huippuratkaisu huippu EU:n huippukokouksessa. HURRAAA!!!

 

"

Sipilä arveli, että keskukset lopettavat ihmiset salakuljetusbisneksen Välimerellä ja parantavat sikäli merkittävästi tilannetta.

Keskusten perimmäinen tarkoitus on, etteivät ihmiset lähtisi vaarallisille merimatkoille, jos määränpääksi tulee EU:n sijasta rannikolla sijaitseva keskus. Sipilän mukaan suurin osa tällä hetkellä Eurooppaan pyrkivistä ihmisistä ei täytä turvapaikan saamisen kriteerejä."

 

Miten ihmeessä tuo hätää kärsiville tarkoitettu pääsylippuautomaatti estäisi turvapaikkataksien huippubisnesten jatkumisen ja turvapaikkaturistien laittoman maahantulon ja kansainvaelluksen jatkumisen vapaasti ristiin rastiin pitkin eu maita tekemään lukuisia hakemuksia ja jäädäkseen lopulta sitten laittomana tai laillisena nauttimaan vaikkapa Suomen riittoisista palveluista, jossa saavat  eristäytyä omille alueilleen harrastaamaan omia juttujaan välittämättä Suomen pelisäännöistä?

Sipilä sanoi ennen kokousta, että vuoden 2015 kaltainen kansainvaellus on saatava loppumaan.

Tämä oli tavoite siis ennen kokousta ja tämän tavoitteen täyttymiseen ei tullut minkäänlaista valoa.

 

Eli kokouksessa päädyttiin antamaan ongelman jatkua entisellään, mutta sovittiin veronmaksajien joutuvan maksamaan tämän lisäksi vielä yksi laillinenkin vaihtoehto hakea turvapaikkaa.

Eli lisää rahaa veronmaksajilta "lailliseen turvapaikkaturismiin", mutta ei mitään ongelma ratkaisuun.

 

Jos puhutaan jonkinlaisesta ratkaisusta, niin silloin olisi kerrottu keino, millä laiton maahantulo loppuu.

Tänään huippukokouksessa on asialistalla EURON yhteisvastuun kasvattaminen ja takausautomaatin rakentaminen, jolla esim. me Suomen veronmaksajat joudumme maksamaan euromaissa konkurssiin itsensä ajamat pankit.

Suomi vastustaa kai näenäisesti jollain lailla tätä, mutta ketä se kiinnostaa?

Kun ottaa huomioon, miten huonoon turvapaikkaratkaisuun pääministerimme on tyytyväinen, niin luultavasti Hän tulee olemaan myös yhteisvastuun lisäämisessä syntyvään ratkaisuun yhtä tyytyväinen riippumatta siitä onko se Suomen etujen mukainen.

 

Sipillä riittää siis aina mikä tahansa ratkaisu mihin tahansa asiaan, vaikka se olisi kuinka huono Suomelle, kunhan se on EU tason yhteinen..

Ovat siellä EU:n huippupiireissä tämän varmasti tiedostanut jo ja nauravat katketakseen keskenään näiden kokousten jälkeen, kuinka se Suomipoika lähti taas taskut tyhjänä kotiinsa kehumaan ratkaisua, joka tyhjentää kaikkien suomalaisten taskut..

Huomenna lauantaina 30.6 on Heinämessut tapahtuma Forssassa ja mikäli haluat keskustella näistä asioista kasvotusten, niin tervetuloa. Paikalla myös Jussi Halla-Aho ;)

Kommenttiosioon en ehdi valitettavasti vastailla tällä kertaa, mikäli joku asiaa jotenkin haluaa kommentoida.

]]>
10 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257607-paaministerimme-on-tyytyvainen-epaonnistumiseensa#comments EU Maahanmuutto Fri, 29 Jun 2018 11:04:59 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257607-paaministerimme-on-tyytyvainen-epaonnistumiseensa
Maahanmuutto jakaa EU:ta http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257483-maahanmuutto-jakaa-euta <p>Suomen juhliessa juhannusta EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet kokoontuivat epäviralliseen työtapaamiseen maahanmuutto- ja turvapaikka-asioissa. Valmista ei tullut, ja harva sitä odottikaan, sillä kokousta pidettiin enemmänkin tukikokouksena Saksan Angela Merkelille, jonka oma hallitus on ajautunut hajoamisen partaalle maahanmuuttokysymyksissä. Vuoden 2015 turvapaikkakriisi on kiristänyt vaaliasetelmia muuallakin Euroopassa.</p><p>&nbsp;&nbsp;</p><p>Päämiesten kokouksessa nousikin esille alueelliset maihinnousukeskukset, jotka perustettaisiin EU:n rajojen ulkopuolelle yhteistyössä YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) kanssa. Keskuksiin palautettaisiin myös pelastusoperaatioissa mereltä löydetyt, ja pyrittäisiin seulomaan kansainvälistä suojelua tarvitsevat sekä siten vähentämään yllykettä lähteä ihmissalakuljettajien vaarallisille matkoille.</p><p>&nbsp;</p><p>Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palauttamiseen on jo aiemmin esitetty ns. palautusleirejä. Mielestäni ratkaisu aiheuttaisi lisää ongelmia. Sen sijaan YK:n pakolaissopimusta tulisi pikaisesti muuttaa niin, että allekirjoittaneet maat velvoitetaan ottamaan vastaan oman maan kansalaisia ilman erillisiä kahdenvälisiä sopimuksia. Esimerkiksi Suomesta Irakiin ei-vapaaehtoisesti palautetut tulevat paluulennolla takaisin palautussopimuksen puutuessa. Käytännössä oikeus turvapaikkaan siis syntyy, kunhan kieltäytyy palautuksesta. Tämä syö koko turvapaikkaprosessin uskottavuutta.</p><p>&nbsp;</p><p>Maahanmuutto- ja pakolaiskysymyksiä ei vain muutamilla maihinnousukeskuksilla ratkaista, vaan tarvitaan laaja paletti toimenpiteitä ja ns. juurisyihin puuttumista. Kehitysyhteistyössä on varmasti tehokkuuden ja laadullisen parantamisen varaa, mutta on varsin lyhytnäköistä populismia leikata siitä. Panostaminen lähtömaiden koulutus- ja terveydenhoitojärjestelmiin on auttanut monia maita nousemaan jaloilleen. Sotaa paossa oleville pakolaisleirien humanitäärinen apu ja ihmisten auttaminen kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta olisivat tehokkaimpia vastauksia akuuttiin hätään.</p><p>&nbsp;</p><p>Sen sijaan automaattinen mekanismi turvapaikanhakijoiden jakamiseksi jäsenmaiden kesken voi jopa pahentaa tilannetta. Se itsessään houkuttaa ihmissalakuljetusta ja heikentää jäsenmaiden omaa vastuuta ulkorajavalvonnasta. Hallitus on perustellut sitä skenaariolla, jossa tarvitsisimme itse apua itärajan ylittävien tuhansien turvapaikanhakijoiden osalta. Veikkaan, että siinä tilanteessa meillä on Venäjän kanssa turvapaikanhakijoita suurempi haaste käsissämme.</p> Suomen juhliessa juhannusta EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet kokoontuivat epäviralliseen työtapaamiseen maahanmuutto- ja turvapaikka-asioissa. Valmista ei tullut, ja harva sitä odottikaan, sillä kokousta pidettiin enemmänkin tukikokouksena Saksan Angela Merkelille, jonka oma hallitus on ajautunut hajoamisen partaalle maahanmuuttokysymyksissä. Vuoden 2015 turvapaikkakriisi on kiristänyt vaaliasetelmia muuallakin Euroopassa.

  

Päämiesten kokouksessa nousikin esille alueelliset maihinnousukeskukset, jotka perustettaisiin EU:n rajojen ulkopuolelle yhteistyössä YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) kanssa. Keskuksiin palautettaisiin myös pelastusoperaatioissa mereltä löydetyt, ja pyrittäisiin seulomaan kansainvälistä suojelua tarvitsevat sekä siten vähentämään yllykettä lähteä ihmissalakuljettajien vaarallisille matkoille.

 

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palauttamiseen on jo aiemmin esitetty ns. palautusleirejä. Mielestäni ratkaisu aiheuttaisi lisää ongelmia. Sen sijaan YK:n pakolaissopimusta tulisi pikaisesti muuttaa niin, että allekirjoittaneet maat velvoitetaan ottamaan vastaan oman maan kansalaisia ilman erillisiä kahdenvälisiä sopimuksia. Esimerkiksi Suomesta Irakiin ei-vapaaehtoisesti palautetut tulevat paluulennolla takaisin palautussopimuksen puutuessa. Käytännössä oikeus turvapaikkaan siis syntyy, kunhan kieltäytyy palautuksesta. Tämä syö koko turvapaikkaprosessin uskottavuutta.

 

Maahanmuutto- ja pakolaiskysymyksiä ei vain muutamilla maihinnousukeskuksilla ratkaista, vaan tarvitaan laaja paletti toimenpiteitä ja ns. juurisyihin puuttumista. Kehitysyhteistyössä on varmasti tehokkuuden ja laadullisen parantamisen varaa, mutta on varsin lyhytnäköistä populismia leikata siitä. Panostaminen lähtömaiden koulutus- ja terveydenhoitojärjestelmiin on auttanut monia maita nousemaan jaloilleen. Sotaa paossa oleville pakolaisleirien humanitäärinen apu ja ihmisten auttaminen kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta olisivat tehokkaimpia vastauksia akuuttiin hätään.

 

Sen sijaan automaattinen mekanismi turvapaikanhakijoiden jakamiseksi jäsenmaiden kesken voi jopa pahentaa tilannetta. Se itsessään houkuttaa ihmissalakuljetusta ja heikentää jäsenmaiden omaa vastuuta ulkorajavalvonnasta. Hallitus on perustellut sitä skenaariolla, jossa tarvitsisimme itse apua itärajan ylittävien tuhansien turvapaikanhakijoiden osalta. Veikkaan, että siinä tilanteessa meillä on Venäjän kanssa turvapaikanhakijoita suurempi haaste käsissämme.

]]>
8 http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257483-maahanmuutto-jakaa-euta#comments Kotimaa EU EU:n turvapaikkapolitiikka Irak Maahanmuutto Maihinnousukeskus Wed, 27 Jun 2018 10:49:16 +0000 Sari Essayah http://sariessayah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257483-maahanmuutto-jakaa-euta
Pohjois-Afrikan maihinnousukeskukset ovat valtava riski http://juhakarjalainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257415-pohjois-afrikan-maihinnousukeskukset-ovat-valtava-riski <p>Turvapaikanhakijat ovat puhututtaneet viime päivinä voimakkaasti Euroopan johtajia. Uusi Suomi uutisoi 25.6.2018, että tulevassa EU-huippukokouksessa saatetaan päättää EU:n ulkopuolelle perustettavista keskuksista, joissa seulotaan esiin suojelun tarpeessa olevat turvapaikanhakijat. Loput tulijat lähetettäisiin kotiin. Uutisen mukaan EU harkitsee yhteistyön lisäämistä Pohjois-Afrikan maiden kanssa ja niin kutsuttujen alueellisten maihinnousukeskusten perustamista mahdollisesti Marokkoon ja Tunisiaan.*</p><p>&nbsp;</p><p>Koska päätöksiä ei ole vielä tehty, on vaikea arvioida, mitä lopputulema tarkalleen ottaen on. Julkisuudessa esillä olleiden tietojen perusteella näyttää kuitenkin siltä, ettei itse turvapaikkajärjestelmän ydinongelmaan, maahanmuuttajien massiiviseen määrään Euroopan sisällä, tulla puuttumaan. Suomen taholta on jopa esitetty kiintiöpakolaisjärjestelmän laajempaa käyttöönottoa. Se saattaisi ehkäistä joitakin ikäviä lieveilmiöitä, muttei muuttaisi asiaa parempaan suuremman kuvan osalta: Maahanmuuton ongelmat ovat taloudellis-sosiaalisia ja etnis-kulttuurisia, eivätkä ongelmat poistu sillä, että Eurooppaan tulevia ihmisiä kutsutaan vain näennäisen oikeudellisesti eri nimellä. On myös vakava riski siitä, että kiinteällä pakolaismäärällä joinakin vuosina tulijamäärät ovat suurempia, kuin spontaanin turvapaikkajärjestelmän tilassa. Laaja kiintiöpakolaisjärjestelmä siis huonontaisi entisestään tilannetta.</p><p>&nbsp;</p><p>Tanskan sosiaalidemokraattien taannoinen ratkaisuehdotus** on loistava. Se sisältää<em><strong> </strong></em><strong>kaksi elementtiä</strong>, jotka molemmat on elintärkeitä saada lopulliseen malliin, sillä jomman kumman elementin puuttuessa järjestelyllä on suuri riski epäonnistua totaalisesti:</p><p><strong>1)</strong> <strong>Turvapaikkahakemuksen käsittelykeskus (vastaanottokeskus) EU:n ulkopuolelle. Täällä turvapaikanhakijat odottavat hakemuksen käsittelyn ajan.</strong> Tämä kohta siis mitä todennäköisimmin sisältyy uuteen mahdolliseen eurooppalaiseen ratkaisuun.</p><p><strong>2)</strong> <strong>Pakolaisleirit EU:n ulkopuolelle. Tänne turvapaikan saaneet ihmiset lähetetään turvaan.</strong> Tanskan sosiaalidemokraatit esittävät mallissaan turvapaikan saaneiden sijoittamista YK:n pakolaisleireille. Pakolaisstatuksen saaneita ei siis oteta Euroopan unionin alueelle turvaan. <strong>Nyt julkisuudessa esillä olleista malleista kohta kaksi puuttuu kokonaan!</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Todennäköinen<strong> </strong><strong>1-elementtinen malli </strong>on ongelmallinen vähintään kahdesta syystä: <strong>A)</strong> Maahanmuuttajien tuomat sosiaaliset ja kulttuuriset ongelmat säilyvät edelleen, sillä turvapaikan saaneet pääsevät edelleen Euroopan unionin alueelle sisälle. <strong>B)</strong> A-kohdan itsestäänselvän ongelman lisäksi<strong> <em>vajavainen malli saattaa aiheuttaa jopa <u>uuden riskin</u>: Kun turvapaikkaa hakeakseen ei tarvitse tehdä riskialtista merimatkaa, saattavat turvapaikkaa hakevien määrät <u>nousta</u> räjähdysmäisesti! </em></strong>Matkan kun voisi taittaa pelkästään maateitse.<em> </em>Mikäli siis edellä mainitsemani <strong>elementti 2</strong> (turvapaikan saaneiden sijoittaminen Euroopan unionin ulkopuolelle) puuttuu uudesta mallista kokonaan, on vajavainen 1-elementtinen ratkaisu oikeastaan Euroopalle isompi riski kuin mahdollisuus, ja se<em> </em>kenties vain<em> </em>pahentaa jo ennestään huonoa tilannetta.</p><p>&nbsp;</p><p>Pohjois-Afrikan maihinnousukeskukset ovat siis sellaisenaan valtava riski. Ne eivät välttämättä määrällisesti pienennä Eurooppaan saapuvien määrää, vaan voivat jopa lisätä ihmismassoja. <strong>Ainoa varma tapa estää keskusten muuttumista massamaahanmuuton solmukohdiksi on osoittaa turvapaikan saaneille Euroopan ulkopuolinen paikka, jossa nauttia saadusta edusta.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>* <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/251979-juha-sipila-vahvisti-pohjois-afrikan-maihinnousukeskuksilla-laaja-kannatus-eussa">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/251979-juha-sipila-vahvisti-pohjois-afrikan-maihinnousukeskuksilla-laaja-kannatus-eussa</a></p><p>&nbsp;</p><p>**&nbsp;https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201802082200728504_ul.shtml</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Turvapaikanhakijat ovat puhututtaneet viime päivinä voimakkaasti Euroopan johtajia. Uusi Suomi uutisoi 25.6.2018, että tulevassa EU-huippukokouksessa saatetaan päättää EU:n ulkopuolelle perustettavista keskuksista, joissa seulotaan esiin suojelun tarpeessa olevat turvapaikanhakijat. Loput tulijat lähetettäisiin kotiin. Uutisen mukaan EU harkitsee yhteistyön lisäämistä Pohjois-Afrikan maiden kanssa ja niin kutsuttujen alueellisten maihinnousukeskusten perustamista mahdollisesti Marokkoon ja Tunisiaan.*

 

Koska päätöksiä ei ole vielä tehty, on vaikea arvioida, mitä lopputulema tarkalleen ottaen on. Julkisuudessa esillä olleiden tietojen perusteella näyttää kuitenkin siltä, ettei itse turvapaikkajärjestelmän ydinongelmaan, maahanmuuttajien massiiviseen määrään Euroopan sisällä, tulla puuttumaan. Suomen taholta on jopa esitetty kiintiöpakolaisjärjestelmän laajempaa käyttöönottoa. Se saattaisi ehkäistä joitakin ikäviä lieveilmiöitä, muttei muuttaisi asiaa parempaan suuremman kuvan osalta: Maahanmuuton ongelmat ovat taloudellis-sosiaalisia ja etnis-kulttuurisia, eivätkä ongelmat poistu sillä, että Eurooppaan tulevia ihmisiä kutsutaan vain näennäisen oikeudellisesti eri nimellä. On myös vakava riski siitä, että kiinteällä pakolaismäärällä joinakin vuosina tulijamäärät ovat suurempia, kuin spontaanin turvapaikkajärjestelmän tilassa. Laaja kiintiöpakolaisjärjestelmä siis huonontaisi entisestään tilannetta.

 

Tanskan sosiaalidemokraattien taannoinen ratkaisuehdotus** on loistava. Se sisältää kaksi elementtiä, jotka molemmat on elintärkeitä saada lopulliseen malliin, sillä jomman kumman elementin puuttuessa järjestelyllä on suuri riski epäonnistua totaalisesti:

1) Turvapaikkahakemuksen käsittelykeskus (vastaanottokeskus) EU:n ulkopuolelle. Täällä turvapaikanhakijat odottavat hakemuksen käsittelyn ajan. Tämä kohta siis mitä todennäköisimmin sisältyy uuteen mahdolliseen eurooppalaiseen ratkaisuun.

2) Pakolaisleirit EU:n ulkopuolelle. Tänne turvapaikan saaneet ihmiset lähetetään turvaan. Tanskan sosiaalidemokraatit esittävät mallissaan turvapaikan saaneiden sijoittamista YK:n pakolaisleireille. Pakolaisstatuksen saaneita ei siis oteta Euroopan unionin alueelle turvaan. Nyt julkisuudessa esillä olleista malleista kohta kaksi puuttuu kokonaan!

 

Todennäköinen 1-elementtinen malli on ongelmallinen vähintään kahdesta syystä: A) Maahanmuuttajien tuomat sosiaaliset ja kulttuuriset ongelmat säilyvät edelleen, sillä turvapaikan saaneet pääsevät edelleen Euroopan unionin alueelle sisälle. B) A-kohdan itsestäänselvän ongelman lisäksi vajavainen malli saattaa aiheuttaa jopa uuden riskin: Kun turvapaikkaa hakeakseen ei tarvitse tehdä riskialtista merimatkaa, saattavat turvapaikkaa hakevien määrät nousta räjähdysmäisesti! Matkan kun voisi taittaa pelkästään maateitse. Mikäli siis edellä mainitsemani elementti 2 (turvapaikan saaneiden sijoittaminen Euroopan unionin ulkopuolelle) puuttuu uudesta mallista kokonaan, on vajavainen 1-elementtinen ratkaisu oikeastaan Euroopalle isompi riski kuin mahdollisuus, ja se kenties vain pahentaa jo ennestään huonoa tilannetta.

 

Pohjois-Afrikan maihinnousukeskukset ovat siis sellaisenaan valtava riski. Ne eivät välttämättä määrällisesti pienennä Eurooppaan saapuvien määrää, vaan voivat jopa lisätä ihmismassoja. Ainoa varma tapa estää keskusten muuttumista massamaahanmuuton solmukohdiksi on osoittaa turvapaikan saaneille Euroopan ulkopuolinen paikka, jossa nauttia saadusta edusta.

 

* https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/251979-juha-sipila-vahvisti-pohjois-afrikan-maihinnousukeskuksilla-laaja-kannatus-eussa

 

** https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201802082200728504_ul.shtml

 

]]>
2 http://juhakarjalainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257415-pohjois-afrikan-maihinnousukeskukset-ovat-valtava-riski#comments Euroopan unioni Eurooppa Maahanmuutto Pakolaiset Turvapaikanhakijat Tue, 26 Jun 2018 03:00:00 +0000 Juha Karjalainen http://juhakarjalainen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257415-pohjois-afrikan-maihinnousukeskukset-ovat-valtava-riski
Turvapaikanhakijat ovat uhka - mutta miksi? http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257403-turvapaikanhakijat-ovat-uhka-mutta-miksi <p>Tutun voivottelun, valittelun ja &quot;voisiko joku muu tehdä jotain&quot; asenteen siivittämänä keskusteltiin ikuisuusaiheesta mm. <a href="https://areena.yle.fi/1-4423888">20.6. ykkösaamussa</a>. Keskustelu etenee lähinnä alati syvempiin poteroihin joten ehdotan uutta näkökulmaa: turvapaikanhakijat ovat todellinen uhka, mutta turvapaikanhakijat eivät itse ole siihen syyllisiä.</p><p><strong>Oikeusvaltiota ja prioriteetteja</strong></p><p>Sanovat, että oikeusvaltiossa turvapaikkaprosessin venyminen kahteen-kolmeen vuoteen ei ole oikein. Ei se olekaan. Entäpä ne jotka ovat <a href="https://areena.yle.fi/1-4469084">velkavankeudessa vuosikymmeniä?</a> Entäpä ne jotka ovat hoitojonossa vuositolkulla? Entäpä ne, jotka eivät saa hoitoa koskaan? Entäpä pitkäaikaistyöttömyys? Nämä ovat yhtä kivuliaita, pitkällisiä, täysin oikeusvaltioperiaatteen vastaisia ongelmia jotka kohdistuvat syntyperäisiin Suomen kansalaisiin. Annanpa uutisia teille: turvapaikanhakijat ovat vain yksi oire oikeusvaltion puutteesta. Rehellisyyden nimissä kaikkiin näihin ongelmiin ollaan paneutumassa päättäjien toimesta, mutta se ei lohduta tässä ja nyt - ehkä ei koskaan.</p><p>Turvapaikanhakijat ovat uhka, sillä he osoittavat pelkällä olemassaolollaan esimerkiksi terveydenhoitopalvelujen surkean jaman. He ovat ihmisiä siinä missä matit ja liisatkin, hekin tarvitsevat lääkäriä eikä se ole heidän syytä. He kuitenkin tuovat esille terveydenhoidon karmean nykytilan. He ovat ongelma, koska heistä liian harva kotoutuu. Ilman heidän syytä kotouttamisjärjestelmämme on huono vitsi ja vastaanottokeskukset ovat lähinnä SPR:n rahantekokoneita, joissa tulijoita ei yritetäkään opastaa järkipohjalla. Se, että tulijoita ei kohdata oikein, ei ole tulijoiden vika, mutta muodostaa selvän uhan. Tokihan kotoutus on kaksisuuntainen tie, mutta voisimme keskittyä korjaamaan sen osan joka on käsissämme.</p><p>Turvapaikanhakijat ovat uhka, sillä he vääristävät työmarkkinoita. Sekään ei ole heidän vika, että joku on keksinyt ruveta rekryämään ihmisiä etnisin kriteerein, tuoden mukavan tuulahduksen <strong>Freudenthalin</strong> rotuoppeja nykypäivään. Turvapaikanhakijat ovat uhka, sillä huono kotoutus antaa mahtavat mahdollisuudet rikollisille kohdella heitä väärin työmarkkinoilla, oikeusavussa ja monessa muussa paikassa. Sekään ei ole heidän syytä. He ovat myös uhka firmoille, jotka tietävät montako kilotonnia turhaa paperisotaa, vääntöä ja jopa uhkailua TE-toimistolta tulee heti kun palkkalistoille ilmestyy yksikin mamu. Tässäkin syy kohdistuu tulijan sijaan byroslavian valtaistuimelle.</p><p><strong>Ylikorostettu uhkakin löytää syynsä peilistä</strong></p><p>Tietenkin osa uhasta johtuu siitä, että emme ole millään lailla pitäneet kirjaa tulijoista, selvittäneet heidän taustoja tai edes identiteettejä. Sen johdosta maahan on päässyt myös kourallinen aivan suoraa, henkilökohtaista uhkaa tuovia tahoja - terroristeja ja muita rikollisia. He ovat kuitenkin vähemmistö ja tämäkin uhka on tullut maahamme koska oma järjestelmämme on farssi vailla vertaa. Emme liene EU:n surkein tapaus, mutta surkea kuitenkin joten aika turha on omakehua harjoittaa virkamiesten toimesta. Tämäkin on osa järjestelmää jolla myös vilpittömästi turvaa hakevat, kotoutumiseen hyvin motivoituneet tulijat muuttuvat mahdollisuudesta uhaksi. Itse olemme petimme petanneet.</p><p>Turvapaikanhakijat ovat uhka, koska he ovat paljastaneet kyvyttömyytemme mukautua edessä oleviin haasteisiin. He ovat kuin pankkien stressitestit, osoittaen heikoimmat lenkit koneistostamme. Tuli heitä tänä tai ensi vuonna vähän tai paljon, he ovat jatkuva osoitus tästä, ellemme osaa ottaa päätämme pensaasta. Aloitetaan vaikka tästä: lobbarit kuuseen, järjestöt tarkkailuun, numerot pöytään, faktat fiilisten edelle ja ihmiset ihmisinä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tutun voivottelun, valittelun ja "voisiko joku muu tehdä jotain" asenteen siivittämänä keskusteltiin ikuisuusaiheesta mm. 20.6. ykkösaamussa. Keskustelu etenee lähinnä alati syvempiin poteroihin joten ehdotan uutta näkökulmaa: turvapaikanhakijat ovat todellinen uhka, mutta turvapaikanhakijat eivät itse ole siihen syyllisiä.

Oikeusvaltiota ja prioriteetteja

Sanovat, että oikeusvaltiossa turvapaikkaprosessin venyminen kahteen-kolmeen vuoteen ei ole oikein. Ei se olekaan. Entäpä ne jotka ovat velkavankeudessa vuosikymmeniä? Entäpä ne jotka ovat hoitojonossa vuositolkulla? Entäpä ne, jotka eivät saa hoitoa koskaan? Entäpä pitkäaikaistyöttömyys? Nämä ovat yhtä kivuliaita, pitkällisiä, täysin oikeusvaltioperiaatteen vastaisia ongelmia jotka kohdistuvat syntyperäisiin Suomen kansalaisiin. Annanpa uutisia teille: turvapaikanhakijat ovat vain yksi oire oikeusvaltion puutteesta. Rehellisyyden nimissä kaikkiin näihin ongelmiin ollaan paneutumassa päättäjien toimesta, mutta se ei lohduta tässä ja nyt - ehkä ei koskaan.

Turvapaikanhakijat ovat uhka, sillä he osoittavat pelkällä olemassaolollaan esimerkiksi terveydenhoitopalvelujen surkean jaman. He ovat ihmisiä siinä missä matit ja liisatkin, hekin tarvitsevat lääkäriä eikä se ole heidän syytä. He kuitenkin tuovat esille terveydenhoidon karmean nykytilan. He ovat ongelma, koska heistä liian harva kotoutuu. Ilman heidän syytä kotouttamisjärjestelmämme on huono vitsi ja vastaanottokeskukset ovat lähinnä SPR:n rahantekokoneita, joissa tulijoita ei yritetäkään opastaa järkipohjalla. Se, että tulijoita ei kohdata oikein, ei ole tulijoiden vika, mutta muodostaa selvän uhan. Tokihan kotoutus on kaksisuuntainen tie, mutta voisimme keskittyä korjaamaan sen osan joka on käsissämme.

Turvapaikanhakijat ovat uhka, sillä he vääristävät työmarkkinoita. Sekään ei ole heidän vika, että joku on keksinyt ruveta rekryämään ihmisiä etnisin kriteerein, tuoden mukavan tuulahduksen Freudenthalin rotuoppeja nykypäivään. Turvapaikanhakijat ovat uhka, sillä huono kotoutus antaa mahtavat mahdollisuudet rikollisille kohdella heitä väärin työmarkkinoilla, oikeusavussa ja monessa muussa paikassa. Sekään ei ole heidän syytä. He ovat myös uhka firmoille, jotka tietävät montako kilotonnia turhaa paperisotaa, vääntöä ja jopa uhkailua TE-toimistolta tulee heti kun palkkalistoille ilmestyy yksikin mamu. Tässäkin syy kohdistuu tulijan sijaan byroslavian valtaistuimelle.

Ylikorostettu uhkakin löytää syynsä peilistä

Tietenkin osa uhasta johtuu siitä, että emme ole millään lailla pitäneet kirjaa tulijoista, selvittäneet heidän taustoja tai edes identiteettejä. Sen johdosta maahan on päässyt myös kourallinen aivan suoraa, henkilökohtaista uhkaa tuovia tahoja - terroristeja ja muita rikollisia. He ovat kuitenkin vähemmistö ja tämäkin uhka on tullut maahamme koska oma järjestelmämme on farssi vailla vertaa. Emme liene EU:n surkein tapaus, mutta surkea kuitenkin joten aika turha on omakehua harjoittaa virkamiesten toimesta. Tämäkin on osa järjestelmää jolla myös vilpittömästi turvaa hakevat, kotoutumiseen hyvin motivoituneet tulijat muuttuvat mahdollisuudesta uhaksi. Itse olemme petimme petanneet.

Turvapaikanhakijat ovat uhka, koska he ovat paljastaneet kyvyttömyytemme mukautua edessä oleviin haasteisiin. He ovat kuin pankkien stressitestit, osoittaen heikoimmat lenkit koneistostamme. Tuli heitä tänä tai ensi vuonna vähän tai paljon, he ovat jatkuva osoitus tästä, ellemme osaa ottaa päätämme pensaasta. Aloitetaan vaikka tästä: lobbarit kuuseen, järjestöt tarkkailuun, numerot pöytään, faktat fiilisten edelle ja ihmiset ihmisinä.

]]>
30 http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257403-turvapaikanhakijat-ovat-uhka-mutta-miksi#comments Maahanmuutto oikeusvaltio Turvapaikanhakijat Mon, 25 Jun 2018 15:35:53 +0000 Kyuu Eturautti http://vekotin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257403-turvapaikanhakijat-ovat-uhka-mutta-miksi
Wir schaffen das! http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257288-wir-schaffen-das <p>&nbsp;</p><p>Nämä Angela Merkelin sanat tulivat mieleeni, kun katselin Suomen Kuvalehden vast&rsquo;ikään julkaistua artikkelia turvapaikanhakijoiden vaikutuksesta talouteen. Artikkeli oli otsikoitu &rdquo;Turvapaikanhakijoista on hyötyä Euroopan taloudelle &ndash; ainakin pitkällä aikavälillä, väittää tuore tutkimus&rdquo; ja siinä kerrottiin, että vasta julkaistu ranskalainen&nbsp;<a href="http://www2.cnrs.fr/en/3131.htm" target="_blank">makroekonominen analyysi</a>&nbsp;ei tue käsitystä, että turvapaikkajärjestelmä romuttaisi julkisen talouden ja hyvinvointivaltion. Edelleen kerrottiin, että tutkimuksen tekijät analysoivat yhteensä 15 Euroopan maan maahanmuuttotilastoja ja talouskehitystä vuodesta 1985 alkaen.</p><p>&nbsp;</p><p>Lehdissä näkyy toki tiuhaan uutisia siitä, miten uusi tutkimus on kumonnut sen ja se vanhan tuloksen tai otaksuman, mutta yleensä kyse on lääketieteestä. Yhteiskuntatieteissä aika harvoin joku tutkimus mullistaa aiemmat käsitykset tai tulokset (taloustieteessä ei tule mieleen oikeastaan kuin John Muthin rationaaliset odotukset ja Robert Lucasin &rdquo;Lucas&rdquo; &ndash; kritiikki). Siksi SK:n otsikko sai heti pohtimaan, mitä ihmettä nyt on tapahtunut. Siirtolaisuuden vaikutuksesta talouteen on olemassa varmaan &rdquo;1000&rdquo; tutkimusta tai selvitystä ja aiheellinen kysymys on, miksi juuri tämä (SK:n siteeraama) lappu oli nostettu tikun nokkaan. &nbsp;</p><p>Ei varmaan siksi, että tekijät Hippoippolyte d&#39;Albis, Ekrame Boubtane ja Dramane Coulibaly olisivat jotenkin tunnettuja taloustieteessä. Ei koskaan tullut vastaan. (d&rsquo;Albis on tutkijana CNRS:ssa mutta muut kirjoittajat ovat lehtoreina ranskalaisissa maakuntayliopistoissa). Oudointa on se, että artikkeli on julkaista &rdquo;Science advances -lehdessä, joka ei missään tapauksessa ole taloustieteen julkaisu (Taloustieteessä on yli 1000 eritasoista tieteellistä aikakauskirjaa; itse asiassa REPEC:n listalla on peräti 2098 lehteä; ks. alla). Science advances &ndash;lehden toimituskuntaa tuntuvat miehittävän lähinnä luonnontieteilijät. Vähän ihmetyttää, että miksi artikkeli on laitettu tällaiseen paikkaan, jossa sivumennen sanoen toimitusmaksu on peräti 4000 dollaria.&nbsp; Lappu näyttää kuitenkin (eri muodoissaan) pyörineen markkinoilla vuodesta 2013 lähtien, joten herää epäilys, että se on törmännyt useaan otteeseen kivimuuriin taloustieteen lehdissä.</p><p>US:n blogipalsta ei ehkä ole oikea paikka keskustella artikkelin yksityiskohdista, mutta ehkä muutama kommentti tutkimuksen sisällöstä silti sallitaan. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tutkimus on aikasarjamenetelmiin (ns. vektoriautoregressiivisiin (VAR) menetelmiin) perustuva arvio siitä, miten turvapaikan hakijoiden määrä ja siirtolaisuus vaikuttavat julkisiin menoihin, verotuloihin, tulotasoon (BKT per capita) ja työttömyysasteeseen. Tarvinnee tuskin todeta, että artikkelissa julkaistujen tulosten mukaan sekä turvapaikan hakijoiden määrä että siirtolaisuus (maahanmuutto) lisäävät tuloja, kasvattavat verotuloja (enemmän kuin julkisia menoja) ja laskevat työttömyysastetta.</p><p>Miten siinä näin voi käydä? Ilmeinen selitys on tavassa, jolla eri muuttujiin vaikuttavat yllättävät muutokset (sokit) on identifioitu. Tässä tapauksessa ne on identifioitu ns. Cholesky -menetelmällä niin, että turvapaikkahakemusten määrä vaikuttaa vuonna t (siis esimerkiksi kuluvana vuonna) kaikkiin muihin muuttujiin, kun taas muut muuttujat vaikuttavat siihen vasta (vähintään vuoden) viiveellä. Siirtolaisuus (maahanmuutto) tulee rekursiivisessa järjestelmässä turvapaikan hakijoiden jälkeen seuraavana, siten verot, julkiset menot, tulot ja työttömyys. Kaikkien ensin mainittujen muuttujien sokit vaikuttavat työttömyyteen, mutta työttömyys vaikuttaa niihin vasta viiveellä. Tulosten tulkinnassa suljetaan siis pois se mahdollisuus, että turvapaikan haku ja maahanmuutto olisi tarjontajohteista: muutetaan maahan, jossa tulotaso on korkea ja jossa työttömyys on alhainen. Kuitenkin jälkimmäinen tulkinta tuntuisi intuitiivisesti järkevämmältä. Otetaan vaikka pari yksinkertaista esimerkkiä. Onko Ruotsin korkea BKT per capita seurausta siitä, että sinne muuttaa paljon siirtolaisia vai onko niin, että paljon siirtolaisia muuttaa Ruotsiin, koska siellä on niin korkea elintaso. Tai katsotaan jakauman toista &rdquo;häntää&rdquo;. Onko Ukraina köyhä siksi, että maahanmuutto on niin vähäistä (itse asiassa negatiivista) vai onko niin, että Ukrainaan ei muuta kukaan, koska elintaso on niin alhainen? Sama logiikka pätee tuloihin, veroihin ja julkisiin menoihin. Kun tulot kasvavat, kasvavat verotulot, ehkä myös menot, mutta vähemmän kuin verotulot (ns. budjettiautomatiikka). Jos maahanmuutto reagoi positiivisesti tuloihin, havaitaan, että samanaikaisesti kun maahanmuutto kasvaa, kasvat myös verotulot ja julkiset menot. Olennaista vain on se, että maahanmuutto ei ole luonteeltaan mikään &rdquo;meteoriittisade&rdquo; (eksogeeninen). Pikemminkin se on samanlainen kuin mikä muu tahansa taloudellinen käyttäytyminen (&rdquo;paksu lompakko implikoi, että ostoskärryssä on paljon tavaraa&rdquo;). &nbsp;</p><p>Aasioista voidaan tietenkin olla eri mieltä, mutta itse en hirveästi innostu tutkimuksesta, joka &rdquo;lyö kiinni&rdquo; vaihtoehtoisen vaikutuskanavan ja tuottaa tuloksen, joka on itse asiassa leivottu tutkimusasetelaan. VAR -malli on ihan hyödyllinen analyysiväline, mutta on aina muistettava, että se on perusluonteeltaan täysin ei-teoreettinen (vähän niin kuin korrelaatioanalyysi). Hyödyllisyys tosin hupenee vähiin, jos malli ei ole lainkaan sopusoinnussa teorian kanssa, niin kuin tässä tapauksessa. &nbsp;</p><p>Tutkimustuloksista ei ole helppo raportoida ei-ammattilehdissä, koska tuloksia on mielettömän paljon ja jo lähtökohtaisesti niihin aina liittyy jokin ristiriita (pyrkimys osoittaa aiemmat tulokset vääriksi). Mutta vähin, mitä voidaan tehdä, on asettaa uudet tulokset oikeaan asiayhteyteen kertomalla, mikä on jonkinlainen konsensus-tietämys kulloinkin esillä olevasta ilmiöstä ja mikä on mahdollisten uusien tutkimustulosten laadullinen uskottavuus. Vaikka meidän ei tarvitse kumarrella auktoriteetteja, on yksinkertaisesti vain hyödyllistä tietää, että tutkimuksen tekijä on julkaissut vaikkapa 20 artikkelia Econometricassa. Todennäköisesti hän tietää, mitä tekee. Sen sijaan tutkija, joka julkaisee lehdissä, joissa &rdquo;maksua vastaan&rdquo; hyväksytään kaikki laput, ei erityisesti herätä luottamusta. Ei edes silloin, kuin tutkimustulokset sattuisivat miellyttämään omaa ajatusmaailmaa.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/turvapaikanhakijoista-on-hyotya-euroopan-taloudelle-ainakin-pitkalla-aikavalilla-vaittaa-tuore-tutkimus/" title="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/turvapaikanhakijoista-on-hyotya-euroopan-taloudelle-ainakin-pitkalla-aikavalilla-vaittaa-tuore-tutkimus/">https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/turvapaikanhakijoista-on-hyotya-e...</a></p><p><a href="https://news.cnrs.fr/articles/the-beneficial-effect-of-migration-on-the-economy" title="https://news.cnrs.fr/articles/the-beneficial-effect-of-migration-on-the-economy">https://news.cnrs.fr/articles/the-beneficial-effect-of-migration-on-the-...</a></p><p><a href="https://ideas.repec.org/top/top.journals.simple.html" title="https://ideas.repec.org/top/top.journals.simple.html">https://ideas.repec.org/top/top.journals.simple.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Nämä Angela Merkelin sanat tulivat mieleeni, kun katselin Suomen Kuvalehden vast’ikään julkaistua artikkelia turvapaikanhakijoiden vaikutuksesta talouteen. Artikkeli oli otsikoitu ”Turvapaikanhakijoista on hyötyä Euroopan taloudelle – ainakin pitkällä aikavälillä, väittää tuore tutkimus” ja siinä kerrottiin, että vasta julkaistu ranskalainen makroekonominen analyysi ei tue käsitystä, että turvapaikkajärjestelmä romuttaisi julkisen talouden ja hyvinvointivaltion. Edelleen kerrottiin, että tutkimuksen tekijät analysoivat yhteensä 15 Euroopan maan maahanmuuttotilastoja ja talouskehitystä vuodesta 1985 alkaen.

 

Lehdissä näkyy toki tiuhaan uutisia siitä, miten uusi tutkimus on kumonnut sen ja se vanhan tuloksen tai otaksuman, mutta yleensä kyse on lääketieteestä. Yhteiskuntatieteissä aika harvoin joku tutkimus mullistaa aiemmat käsitykset tai tulokset (taloustieteessä ei tule mieleen oikeastaan kuin John Muthin rationaaliset odotukset ja Robert Lucasin ”Lucas” – kritiikki). Siksi SK:n otsikko sai heti pohtimaan, mitä ihmettä nyt on tapahtunut. Siirtolaisuuden vaikutuksesta talouteen on olemassa varmaan ”1000” tutkimusta tai selvitystä ja aiheellinen kysymys on, miksi juuri tämä (SK:n siteeraama) lappu oli nostettu tikun nokkaan.  

Ei varmaan siksi, että tekijät Hippoippolyte d'Albis, Ekrame Boubtane ja Dramane Coulibaly olisivat jotenkin tunnettuja taloustieteessä. Ei koskaan tullut vastaan. (d’Albis on tutkijana CNRS:ssa mutta muut kirjoittajat ovat lehtoreina ranskalaisissa maakuntayliopistoissa). Oudointa on se, että artikkeli on julkaista ”Science advances -lehdessä, joka ei missään tapauksessa ole taloustieteen julkaisu (Taloustieteessä on yli 1000 eritasoista tieteellistä aikakauskirjaa; itse asiassa REPEC:n listalla on peräti 2098 lehteä; ks. alla). Science advances –lehden toimituskuntaa tuntuvat miehittävän lähinnä luonnontieteilijät. Vähän ihmetyttää, että miksi artikkeli on laitettu tällaiseen paikkaan, jossa sivumennen sanoen toimitusmaksu on peräti 4000 dollaria.  Lappu näyttää kuitenkin (eri muodoissaan) pyörineen markkinoilla vuodesta 2013 lähtien, joten herää epäilys, että se on törmännyt useaan otteeseen kivimuuriin taloustieteen lehdissä.

US:n blogipalsta ei ehkä ole oikea paikka keskustella artikkelin yksityiskohdista, mutta ehkä muutama kommentti tutkimuksen sisällöstä silti sallitaan. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tutkimus on aikasarjamenetelmiin (ns. vektoriautoregressiivisiin (VAR) menetelmiin) perustuva arvio siitä, miten turvapaikan hakijoiden määrä ja siirtolaisuus vaikuttavat julkisiin menoihin, verotuloihin, tulotasoon (BKT per capita) ja työttömyysasteeseen. Tarvinnee tuskin todeta, että artikkelissa julkaistujen tulosten mukaan sekä turvapaikan hakijoiden määrä että siirtolaisuus (maahanmuutto) lisäävät tuloja, kasvattavat verotuloja (enemmän kuin julkisia menoja) ja laskevat työttömyysastetta.

Miten siinä näin voi käydä? Ilmeinen selitys on tavassa, jolla eri muuttujiin vaikuttavat yllättävät muutokset (sokit) on identifioitu. Tässä tapauksessa ne on identifioitu ns. Cholesky -menetelmällä niin, että turvapaikkahakemusten määrä vaikuttaa vuonna t (siis esimerkiksi kuluvana vuonna) kaikkiin muihin muuttujiin, kun taas muut muuttujat vaikuttavat siihen vasta (vähintään vuoden) viiveellä. Siirtolaisuus (maahanmuutto) tulee rekursiivisessa järjestelmässä turvapaikan hakijoiden jälkeen seuraavana, siten verot, julkiset menot, tulot ja työttömyys. Kaikkien ensin mainittujen muuttujien sokit vaikuttavat työttömyyteen, mutta työttömyys vaikuttaa niihin vasta viiveellä. Tulosten tulkinnassa suljetaan siis pois se mahdollisuus, että turvapaikan haku ja maahanmuutto olisi tarjontajohteista: muutetaan maahan, jossa tulotaso on korkea ja jossa työttömyys on alhainen. Kuitenkin jälkimmäinen tulkinta tuntuisi intuitiivisesti järkevämmältä. Otetaan vaikka pari yksinkertaista esimerkkiä. Onko Ruotsin korkea BKT per capita seurausta siitä, että sinne muuttaa paljon siirtolaisia vai onko niin, että paljon siirtolaisia muuttaa Ruotsiin, koska siellä on niin korkea elintaso. Tai katsotaan jakauman toista ”häntää”. Onko Ukraina köyhä siksi, että maahanmuutto on niin vähäistä (itse asiassa negatiivista) vai onko niin, että Ukrainaan ei muuta kukaan, koska elintaso on niin alhainen? Sama logiikka pätee tuloihin, veroihin ja julkisiin menoihin. Kun tulot kasvavat, kasvavat verotulot, ehkä myös menot, mutta vähemmän kuin verotulot (ns. budjettiautomatiikka). Jos maahanmuutto reagoi positiivisesti tuloihin, havaitaan, että samanaikaisesti kun maahanmuutto kasvaa, kasvat myös verotulot ja julkiset menot. Olennaista vain on se, että maahanmuutto ei ole luonteeltaan mikään ”meteoriittisade” (eksogeeninen). Pikemminkin se on samanlainen kuin mikä muu tahansa taloudellinen käyttäytyminen (”paksu lompakko implikoi, että ostoskärryssä on paljon tavaraa”).  

Aasioista voidaan tietenkin olla eri mieltä, mutta itse en hirveästi innostu tutkimuksesta, joka ”lyö kiinni” vaihtoehtoisen vaikutuskanavan ja tuottaa tuloksen, joka on itse asiassa leivottu tutkimusasetelaan. VAR -malli on ihan hyödyllinen analyysiväline, mutta on aina muistettava, että se on perusluonteeltaan täysin ei-teoreettinen (vähän niin kuin korrelaatioanalyysi). Hyödyllisyys tosin hupenee vähiin, jos malli ei ole lainkaan sopusoinnussa teorian kanssa, niin kuin tässä tapauksessa.  

Tutkimustuloksista ei ole helppo raportoida ei-ammattilehdissä, koska tuloksia on mielettömän paljon ja jo lähtökohtaisesti niihin aina liittyy jokin ristiriita (pyrkimys osoittaa aiemmat tulokset vääriksi). Mutta vähin, mitä voidaan tehdä, on asettaa uudet tulokset oikeaan asiayhteyteen kertomalla, mikä on jonkinlainen konsensus-tietämys kulloinkin esillä olevasta ilmiöstä ja mikä on mahdollisten uusien tutkimustulosten laadullinen uskottavuus. Vaikka meidän ei tarvitse kumarrella auktoriteetteja, on yksinkertaisesti vain hyödyllistä tietää, että tutkimuksen tekijä on julkaissut vaikkapa 20 artikkelia Econometricassa. Todennäköisesti hän tietää, mitä tekee. Sen sijaan tutkija, joka julkaisee lehdissä, joissa ”maksua vastaan” hyväksytään kaikki laput, ei erityisesti herätä luottamusta. Ei edes silloin, kuin tutkimustulokset sattuisivat miellyttämään omaa ajatusmaailmaa.

 

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/turvapaikanhakijoista-on-hyotya-euroopan-taloudelle-ainakin-pitkalla-aikavalilla-vaittaa-tuore-tutkimus/

https://news.cnrs.fr/articles/the-beneficial-effect-of-migration-on-the-economy

https://ideas.repec.org/top/top.journals.simple.html

]]>
33 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257288-wir-schaffen-das#comments Hyvinvointivaltio Maahanmuutto Verotus Fri, 22 Jun 2018 13:36:28 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257288-wir-schaffen-das
Turvapaikkoja ilman hallitsematonta rajanylitystä? http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257205-turvapaikkoja-ilman-hallitsematonta-rajanylitysta <p>Huoneessa on elefantti, jonka hengityksen kaikki tuntevat, mutta johon ei uskalleta puuttua. Näin kuvailisin tunnelmia EU:n sisäministerien neuvostossa. Paitsi että nyt ärtymys elefanttia kohtaan tuntuu nousevan. Tahto sen haastamiseen oli kesäkuun alun kokouksessamme ainoita eri leirejä yhdistäviä asioita.&nbsp;</p><p>Elefantilla tarkoitan turvapaikkajärjestelmän ytimessä olevaa paradoksia. Pakotamme turvan hakijan ensin laittomaksi rajanylittäjäksi, joka joutuu tulemaan Eurooppaan rikollisen salakuljettajan avulla. Vain siten pääsee käyttämään laillista oikeuttaan hakea turvapaikkaa.</p><p>En syytä turvan hakijaa, vaan järjestelmää. Salakuljettajien on arvioitu tienanneen noin 4 miljardia euroa yksistään vuonna 2015. Salakuljettajien rooli tekee koko ilmiöstä vaikeasti hallittavan ja johtaa tuhansien ihmisten hukkumiseen Välimerellä.</p><p>Ongelma on elefantissa, mutta on helpompi ampua sen viereen. Viimeksi eilen Ranskan ja Saksan hallitusten yhteiskokouksen jälkeen kummankin maan johtajat korostivat kymmenen tuhannen hengen lisäystä yhteiseen ulkorajavalvontaan eli Frontexiin. Minulla ei ole mitään Frontexia vastaan, päinvastoin. Mutta siihen panostaminen ei estä laitonta maahantuloa, jos ei muuteta turvapaikan hakemisen sääntöjä.&nbsp;</p><p>Pahimmillaan ruokitaan lähinnä salakuljettajien katetta. Turvan hakijat suostuvat heikompiin ja täydempiin veneisiin, kun tiedetään Frontexin pelastavan mereltä ja vievät Eurooppaan. Ja tietenkin pitääkin pelastaa, jos on ajettu ihmiset siihen tilanteeseen, että he siellä meressä ovat.</p><p><strong>Elefantti vai Merkel?</strong></p><p>Saksan hallituskriisi ja Italian uuden hallituksen rajut toimet ovat yllättäen kärjistäneet Euroopan turvapaikkakeskustelun. Taitaa olla käsillä EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan kohtalon kesä. Jos Eurooppa-neuvosto ei löydä suuntaviivoja ensi viikolla, Angela Merkelin 13 vuoden kausi Saksan liittokanslerina uhkaa katketa heinäkuun alussa. Pitkällä aikavälillä merkittävämpää on, että samalla todennäköisesti päättyy sisärajattoman EU:n aikakausi - ainakin nykymuodossa.&nbsp;</p><p>Jäsenmaiden sooloratkaisut johtavat siihen, että ulkorajavaltiot ovat rajajärjestelyissään jatkuvasti naapureiden painostuksen ja kiskonnan kohteina: Kreikka Turkin, Italia Tunisian ja Libyan, Espanja Marokon, Suomi Venäjän, Puola Valko-Venäjän sekä Unkari Serbian ja Ukrainan. Suosittelen miettimään tätä strategisesti kunkin mainitun EU-maan pääkaupungeissa. Todellakin tarvitsemme EU:n yhteisen ratkaisun.&nbsp;</p><p>Komission vastaus huutoon on ollut seitsemänosainen lainsäädäntöpaketti Euroopan yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä, jota sisäministereiden neuvostossa puimme. Sen kuuma pihvi on toisaalta vahventaa ensimmäisen vastaanottajavaltion vastuuta estää vapaa kulku eteenpäin Euroopassa ja toisaalta luoda automatiikka, jolla suuren vyöryn kohdalla ensimmäistä vastaanottajavaltiota autetaan, mukaan lukien automaattiset jälleensijoitukset muihin maihin viimeisenä keinona.&nbsp;</p><p>Käsittelyssä olevat ehdotukset kannattaa paranneltuina hyväksyä. Ne eivät kuitenkaan anna riittäviä eväitä Euroopan johtajille päästä ensi viikolla yksimielisyyteen. Ainoa tie ratkaisuun voi olla hakea pakettiin ihan uutta liimaa, joka yhdistäisi eri leirejä, jotka ovat eri syistä tyytymättömiä komission ja puheenjohtajamaan pöydällä olevaan kompromissiin. Minusta liima voisi löytyä siitä, että tartutaan elefanttiin ja kesytetään se sellaiseksi, joka tuottaa suunnilleen nykyiseen tapaan turvapaikkoja, mutta enemmän inhimillisyyttä haavoittuvimmille ja vähemmän kaaosta.</p><p><strong>Enemmän turvaa, vähemmän kaaosta</strong></p><p>Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Hyvän turvapaikkajärjestelmän on vastattava seuraaviin lähtökohtiin:</p><ol><li>Turvaa tulee antaa niille, joita uhkaa henkilökohtainen vaino ja jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa.</li><li>Suuret elintasoerot, korkea asumisperusteinen sosiaaliturva ja vapaa maahantulo eivät voi olla voimassa yhtä aikaa. Euroopan ulkorajoilla vallitsevat elämänlaadun jyrkät erot ovat kehitysyhteistyöstä huolimatta pitkäaikainen tosiasia.</li><li>Rajanylittäjien määrä suhteessa vastaanottavan maan kokoon muodostuu väistämättä tavoitemuuttujaksi, jos turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa.&nbsp;</li></ol><p>Ensimmäinen periaate lienee laajasti hyväksytty. Henkilökohtaisen vainon logiikka on myös nykyisen turvapaikkalainsäädännön terve ydin. Turvan kohdentaminen erityisesti haavoittuvimmassa asemassa oleville ei nykyisin onnistu kovin hyvin. Rajan yli turvaa hakeva tarvitsee varoja salakuljettajille maksamiseen ja fyysistä kuntoa vaikeaan matkaan.</p><p>Myös toinen periaate myönnetään yleensä oikeaksi keskustelukumppanista riippumatta. Tästäkään ei pidä syyttää maahanmuuttajia. On täysin ymmärrettävää tavoitella parempaa elämää. Jos kaikki saisivat oleskeluluvan, Eurooppaan saattaisi muuttaa satoja miljoonia ihmisiä. Käytännössä heidän kotouttamisensa laillisille työmarkkinoille riittävän nopeasti olisi mahdotonta. Suoraan työsuhteeseen tulijat ainakin minä toivotan aina tervetulleiksi. Siihen on työperäisen oleskeluluvan menettely.</p><p>Kolmas periaate on tosiasia, jota ei saisi sanoa ääneen. Käytännössä jokainen Euroopan maa on kuitenkin huolissaan suurista rajan yli turvapaikkaa hakevien virroista ja pyrkii sopimaan naapuriensa kanssa niiden rajoittamisesta. Silloin puhutaan laittoman maahantulon estämisestä. Käytännössä samalla estetään tulijoita käyttämästä laillista oikeuttaan turvapaikan hakemiseen. Yhteiskuntien pelästyminen suurten turvapaikanhakijavirtojen ilmestyessä on viimeisen kolmen vuoden aikana yhdistänyt hyvin erilaisia demokratioita aina Italiasta Ruotsiin ja Hollannista Unkariin.&nbsp;</p><p>Nykyinen rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun malli on mainittujen kolmen periaatteen valossa aika huono kaikille osapuolille. Köyhimmät ja haavoittuvimmassa asemassa olevat vainotut eivät yleensä pääse Eurooppaan. Salakuljettajat tienaavat ja tuhansia ihmisiä kuolee matkalla. Laittoman rajanylityksen ja rikollisten salakuljettajien osuus tekee prosessista hallitsemattoman tuntuisen. Seurauksena Eurooppa on valmis ottamaan suojiinsa pienemmän määrän hädänalaisia kuin se tekisi jos turvan haun mekanismi synnyttäisi vähemmän pelkoa.</p><p><strong>Suoraan leireiltä</strong></p><p>Järjellä ajatellen olisi kaikkien kannalta parempi siirtää painopiste suoraan pakolaisleireiltä otettaviin pakolaisiin rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun sijaan. Joissain maissa EU:n ulkopuolelle puuhataan järjestelykeskuksia, toisissa puhutaan pelastuskeskuksista. Välttämättä ei tarvittaisi mitään aivan uutta mekanismia. Meillähän on jo kiintiöpakolaiset. Esimerkiksi Suomi ottaa tänä vuonna 750 kiintiöpakolaista ja Ruotsi 5000. Yhteensä EU ottaa nykyisin noin 25 000 kiintiöpakolaista.</p><p>Mitäpä jos kymmenkertaistaisimme EU:n yhteisen kiintiöpakolaisten määrän ja rajoittaisimme turvapaikan hakemisen rajan yli poikkeustapauksiin? Tämä noin neljännesmiljoonan kiintiöpakolaisen taso vastaisi turvapaikanhakijoiden vuosittaista virtaa 2010-luvun alussa. Se olisi alle neljäsosa vuonna 2015 tulleiden turvapaikanhakijoiden määrästä, mutta suoraan leireiltä valikoitaessa kaikki saisivat turvapaikan, kun vuonna 2015 tulleista noin puolet näyttää saavan kielteisen päätöksen. Oleellista olisi, että tulovirta ei tuottaisi hallitsemattomuutta eikä syntyisi kielteisen päätöksen saaneiden palauttamisongelmaa.&nbsp;</p><p>Pakettiin voisi kuulua siirtyminen EU:n yhteiseen pakolaiskiintiöön ja sen rahoittamiseen ainakin osin yhdessä. Tästä ei tietenkään päästä sopuun ilman, että samalla rajoitetaan tuntuvasti rajan yli tapahtuvaa turvapaikanhakua.</p><p>Turvapaikkajärjestelmä perustuu YK:n pakolaisyleissopimukseen vuodelta 1951. Sitä tarkentaa esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö. Olen kuullut eriäviä väitteitä siitä rikkoisiko rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun korvaaminen pakolaisleireiltä otettavilla hakijoilla kansainvälisiä sopimuksia tai niiden tulkintaa. En lähde tuomaroimaan, mutta ihmisethän näitä sopimuksia kirjoittavat ja tulkitsevat.&nbsp;</p><p>Vuoden 1951 sopimuksen taustalla oli toisen maailmansodan pakolaiskriisin sääntöperäinen hoitaminen ja erityisesti suhtautuminen puna-armeijan miehittämillä alueilla vainottujen kohtaloon. Järjestelmää ei suunniteltu laajamittaiseen turvan hakuun Euroopan ulkopuolelta. Jos 2000-luvun tilanteessa olisi kaikille parempi, että Eurooppa ilmoittaa kymmenkertaistavansa kiintiöpakolaisten määrän ja rajoittavansa rajan yli hakemisen poikkeustapauksiin, meidän ihmisten pitäisi kyllä löytää oikeasuhtaiset keinot sen tekemiseen.</p><p>Kai Mykkänen</p><p>Sisäministeri</p> Huoneessa on elefantti, jonka hengityksen kaikki tuntevat, mutta johon ei uskalleta puuttua. Näin kuvailisin tunnelmia EU:n sisäministerien neuvostossa. Paitsi että nyt ärtymys elefanttia kohtaan tuntuu nousevan. Tahto sen haastamiseen oli kesäkuun alun kokouksessamme ainoita eri leirejä yhdistäviä asioita. 

Elefantilla tarkoitan turvapaikkajärjestelmän ytimessä olevaa paradoksia. Pakotamme turvan hakijan ensin laittomaksi rajanylittäjäksi, joka joutuu tulemaan Eurooppaan rikollisen salakuljettajan avulla. Vain siten pääsee käyttämään laillista oikeuttaan hakea turvapaikkaa.

En syytä turvan hakijaa, vaan järjestelmää. Salakuljettajien on arvioitu tienanneen noin 4 miljardia euroa yksistään vuonna 2015. Salakuljettajien rooli tekee koko ilmiöstä vaikeasti hallittavan ja johtaa tuhansien ihmisten hukkumiseen Välimerellä.

Ongelma on elefantissa, mutta on helpompi ampua sen viereen. Viimeksi eilen Ranskan ja Saksan hallitusten yhteiskokouksen jälkeen kummankin maan johtajat korostivat kymmenen tuhannen hengen lisäystä yhteiseen ulkorajavalvontaan eli Frontexiin. Minulla ei ole mitään Frontexia vastaan, päinvastoin. Mutta siihen panostaminen ei estä laitonta maahantuloa, jos ei muuteta turvapaikan hakemisen sääntöjä. 

Pahimmillaan ruokitaan lähinnä salakuljettajien katetta. Turvan hakijat suostuvat heikompiin ja täydempiin veneisiin, kun tiedetään Frontexin pelastavan mereltä ja vievät Eurooppaan. Ja tietenkin pitääkin pelastaa, jos on ajettu ihmiset siihen tilanteeseen, että he siellä meressä ovat.

Elefantti vai Merkel?

Saksan hallituskriisi ja Italian uuden hallituksen rajut toimet ovat yllättäen kärjistäneet Euroopan turvapaikkakeskustelun. Taitaa olla käsillä EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan kohtalon kesä. Jos Eurooppa-neuvosto ei löydä suuntaviivoja ensi viikolla, Angela Merkelin 13 vuoden kausi Saksan liittokanslerina uhkaa katketa heinäkuun alussa. Pitkällä aikavälillä merkittävämpää on, että samalla todennäköisesti päättyy sisärajattoman EU:n aikakausi - ainakin nykymuodossa. 

Jäsenmaiden sooloratkaisut johtavat siihen, että ulkorajavaltiot ovat rajajärjestelyissään jatkuvasti naapureiden painostuksen ja kiskonnan kohteina: Kreikka Turkin, Italia Tunisian ja Libyan, Espanja Marokon, Suomi Venäjän, Puola Valko-Venäjän sekä Unkari Serbian ja Ukrainan. Suosittelen miettimään tätä strategisesti kunkin mainitun EU-maan pääkaupungeissa. Todellakin tarvitsemme EU:n yhteisen ratkaisun. 

Komission vastaus huutoon on ollut seitsemänosainen lainsäädäntöpaketti Euroopan yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä, jota sisäministereiden neuvostossa puimme. Sen kuuma pihvi on toisaalta vahventaa ensimmäisen vastaanottajavaltion vastuuta estää vapaa kulku eteenpäin Euroopassa ja toisaalta luoda automatiikka, jolla suuren vyöryn kohdalla ensimmäistä vastaanottajavaltiota autetaan, mukaan lukien automaattiset jälleensijoitukset muihin maihin viimeisenä keinona. 

Käsittelyssä olevat ehdotukset kannattaa paranneltuina hyväksyä. Ne eivät kuitenkaan anna riittäviä eväitä Euroopan johtajille päästä ensi viikolla yksimielisyyteen. Ainoa tie ratkaisuun voi olla hakea pakettiin ihan uutta liimaa, joka yhdistäisi eri leirejä, jotka ovat eri syistä tyytymättömiä komission ja puheenjohtajamaan pöydällä olevaan kompromissiin. Minusta liima voisi löytyä siitä, että tartutaan elefanttiin ja kesytetään se sellaiseksi, joka tuottaa suunnilleen nykyiseen tapaan turvapaikkoja, mutta enemmän inhimillisyyttä haavoittuvimmille ja vähemmän kaaosta.

Enemmän turvaa, vähemmän kaaosta

Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Hyvän turvapaikkajärjestelmän on vastattava seuraaviin lähtökohtiin:

  1. Turvaa tulee antaa niille, joita uhkaa henkilökohtainen vaino ja jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa.
  2. Suuret elintasoerot, korkea asumisperusteinen sosiaaliturva ja vapaa maahantulo eivät voi olla voimassa yhtä aikaa. Euroopan ulkorajoilla vallitsevat elämänlaadun jyrkät erot ovat kehitysyhteistyöstä huolimatta pitkäaikainen tosiasia.
  3. Rajanylittäjien määrä suhteessa vastaanottavan maan kokoon muodostuu väistämättä tavoitemuuttujaksi, jos turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa. 

Ensimmäinen periaate lienee laajasti hyväksytty. Henkilökohtaisen vainon logiikka on myös nykyisen turvapaikkalainsäädännön terve ydin. Turvan kohdentaminen erityisesti haavoittuvimmassa asemassa oleville ei nykyisin onnistu kovin hyvin. Rajan yli turvaa hakeva tarvitsee varoja salakuljettajille maksamiseen ja fyysistä kuntoa vaikeaan matkaan.

Myös toinen periaate myönnetään yleensä oikeaksi keskustelukumppanista riippumatta. Tästäkään ei pidä syyttää maahanmuuttajia. On täysin ymmärrettävää tavoitella parempaa elämää. Jos kaikki saisivat oleskeluluvan, Eurooppaan saattaisi muuttaa satoja miljoonia ihmisiä. Käytännössä heidän kotouttamisensa laillisille työmarkkinoille riittävän nopeasti olisi mahdotonta. Suoraan työsuhteeseen tulijat ainakin minä toivotan aina tervetulleiksi. Siihen on työperäisen oleskeluluvan menettely.

Kolmas periaate on tosiasia, jota ei saisi sanoa ääneen. Käytännössä jokainen Euroopan maa on kuitenkin huolissaan suurista rajan yli turvapaikkaa hakevien virroista ja pyrkii sopimaan naapuriensa kanssa niiden rajoittamisesta. Silloin puhutaan laittoman maahantulon estämisestä. Käytännössä samalla estetään tulijoita käyttämästä laillista oikeuttaan turvapaikan hakemiseen. Yhteiskuntien pelästyminen suurten turvapaikanhakijavirtojen ilmestyessä on viimeisen kolmen vuoden aikana yhdistänyt hyvin erilaisia demokratioita aina Italiasta Ruotsiin ja Hollannista Unkariin. 

Nykyinen rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun malli on mainittujen kolmen periaatteen valossa aika huono kaikille osapuolille. Köyhimmät ja haavoittuvimmassa asemassa olevat vainotut eivät yleensä pääse Eurooppaan. Salakuljettajat tienaavat ja tuhansia ihmisiä kuolee matkalla. Laittoman rajanylityksen ja rikollisten salakuljettajien osuus tekee prosessista hallitsemattoman tuntuisen. Seurauksena Eurooppa on valmis ottamaan suojiinsa pienemmän määrän hädänalaisia kuin se tekisi jos turvan haun mekanismi synnyttäisi vähemmän pelkoa.

Suoraan leireiltä

Järjellä ajatellen olisi kaikkien kannalta parempi siirtää painopiste suoraan pakolaisleireiltä otettaviin pakolaisiin rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun sijaan. Joissain maissa EU:n ulkopuolelle puuhataan järjestelykeskuksia, toisissa puhutaan pelastuskeskuksista. Välttämättä ei tarvittaisi mitään aivan uutta mekanismia. Meillähän on jo kiintiöpakolaiset. Esimerkiksi Suomi ottaa tänä vuonna 750 kiintiöpakolaista ja Ruotsi 5000. Yhteensä EU ottaa nykyisin noin 25 000 kiintiöpakolaista.

Mitäpä jos kymmenkertaistaisimme EU:n yhteisen kiintiöpakolaisten määrän ja rajoittaisimme turvapaikan hakemisen rajan yli poikkeustapauksiin? Tämä noin neljännesmiljoonan kiintiöpakolaisen taso vastaisi turvapaikanhakijoiden vuosittaista virtaa 2010-luvun alussa. Se olisi alle neljäsosa vuonna 2015 tulleiden turvapaikanhakijoiden määrästä, mutta suoraan leireiltä valikoitaessa kaikki saisivat turvapaikan, kun vuonna 2015 tulleista noin puolet näyttää saavan kielteisen päätöksen. Oleellista olisi, että tulovirta ei tuottaisi hallitsemattomuutta eikä syntyisi kielteisen päätöksen saaneiden palauttamisongelmaa. 

Pakettiin voisi kuulua siirtyminen EU:n yhteiseen pakolaiskiintiöön ja sen rahoittamiseen ainakin osin yhdessä. Tästä ei tietenkään päästä sopuun ilman, että samalla rajoitetaan tuntuvasti rajan yli tapahtuvaa turvapaikanhakua.

Turvapaikkajärjestelmä perustuu YK:n pakolaisyleissopimukseen vuodelta 1951. Sitä tarkentaa esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö. Olen kuullut eriäviä väitteitä siitä rikkoisiko rajan yli tapahtuvan turvapaikanhaun korvaaminen pakolaisleireiltä otettavilla hakijoilla kansainvälisiä sopimuksia tai niiden tulkintaa. En lähde tuomaroimaan, mutta ihmisethän näitä sopimuksia kirjoittavat ja tulkitsevat. 

Vuoden 1951 sopimuksen taustalla oli toisen maailmansodan pakolaiskriisin sääntöperäinen hoitaminen ja erityisesti suhtautuminen puna-armeijan miehittämillä alueilla vainottujen kohtaloon. Järjestelmää ei suunniteltu laajamittaiseen turvan hakuun Euroopan ulkopuolelta. Jos 2000-luvun tilanteessa olisi kaikille parempi, että Eurooppa ilmoittaa kymmenkertaistavansa kiintiöpakolaisten määrän ja rajoittavansa rajan yli hakemisen poikkeustapauksiin, meidän ihmisten pitäisi kyllä löytää oikeasuhtaiset keinot sen tekemiseen.

Kai Mykkänen

Sisäministeri

]]>
115 http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257205-turvapaikkoja-ilman-hallitsematonta-rajanylitysta#comments Kotimaa EU Frontex Kiintiöpakolaiset Maahanmuutto Turvapaikanhakijat Wed, 20 Jun 2018 11:55:38 +0000 Kai Mykkänen http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257205-turvapaikkoja-ilman-hallitsematonta-rajanylitysta
11 päivän päästä EU saatta lähteä viimeiselle matkalleen http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257172-11-paivan-paasta-eu-saatta-lahtea-viimeiselle-matkalleen <p>Merkelin asema käy yhä <a href="http://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000005726370.html?ref=rss">tukalammaksi.</a></p><p>Liittokansleri <u>Angela Merkelin </u>ja sisäministeri Horst Seehoferin välinen riita Saksan maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta uhkaa johtaa liittohallituksen kaatumiseen ja epävarmuuteen koko Euroopan unionissa.</p><p>Kiista on syvä ja periaatteellinen. Seehofer haluaa Saksalle vapauden tehdä omia kansallisia päätöksiä maahanmuuttopolitiikassa riippumatta EU:n linjauksista. Merkel puolestaan pitää tiukasti kiinni EU:n yhteisistä päätöksistä ja vastuunjaosta. Hän haluaa EU-maiden sopivan yhdessä, keiltä rajat suljetaan ja keille ne pysyvät auki, siinä kun Seehofer haluaa ensisijaisesti ajatella oman kansansa etua.<br /><br />Sisäministeri Saksassa ajaa Perussuomalaisten Suomessa&nbsp;pitkään kannattamaa linjaa ja Merkel haluasi jatkaa EU:n omien sääntöjen vastaista linjaa, jossa ihmisiä voi vaeltaa ristiin rastiin hakemassa turvapaikkoja milloin mistäkin.</p><p>Suomessa jatkuu tuo Merkelin linja, eli Siniset, Keskusta ja Kokoomus odottavat, että mitä se EU nyt sitten sattuu määräämään linjaksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun EU maiden vanhat valtapuolueet eivät ole kuunnelleet maahanmuutto ja EU kriittisten äänestäjien ääntä, vaan ovat heitä vähätelleet, ovat nämät vanhat nyt helisemässä. Oma mokansa, kun ei kuuntele järki puhetta..</p><p>&nbsp;</p><p>Merkelin ongelma &ndash; ja koko EU:n &ndash; on se, ettei yhteistä maahanmuuttolinjaa ole. Vastakkain ovat maat, jotka&nbsp;haluavat&nbsp;toimia maailman sosiaalitoimistoina ja ne jotka eivät halua.</p><p>&nbsp;Viimeksi mainittuihin kuuluvat Unkari, Puola, Tshekki ja Slovakia ovat jo saamassa seuraa Italiasta ja Itävallasta, joissa&nbsp;uudistushenkiset puolueet ovat nousseet hallitusvaltaan. Maahanmuutto on keskeinen teema myös syksyn valtiopäivävaaleissa Ruotsissa, jossa&nbsp;maahanmuuttokriittisten ruotsidemokraattien nousu uhkaa perinteisiä puolueita.</p><p>Suomessa Persut koki takaiskun ja kannatus romahti Soinin lepsuiluun, vaikka nykyiset Persut olivat ensimmäisenä tätä jo nykyään normaaliksi muodostunutta maahanmuuttolinjaa viemässä hallitukseen, mutta ikäväkseen osalle porukasta tärkeämpää oli ura kivoissa hommissa veronmaksajien rahoilla, kun Suomen etu.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt kun nämä ongelmat ikään kuin loikkasivat pois edestä Perussuomalaiset voivat taas hyvin, eikä mikään estä puolueen enää toteuttamasta äänestäjiensä etua.<br />&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Merkelin asema käy yhä tukalammaksi.

Liittokansleri Angela Merkelin ja sisäministeri Horst Seehoferin välinen riita Saksan maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta uhkaa johtaa liittohallituksen kaatumiseen ja epävarmuuteen koko Euroopan unionissa.

Kiista on syvä ja periaatteellinen. Seehofer haluaa Saksalle vapauden tehdä omia kansallisia päätöksiä maahanmuuttopolitiikassa riippumatta EU:n linjauksista. Merkel puolestaan pitää tiukasti kiinni EU:n yhteisistä päätöksistä ja vastuunjaosta. Hän haluaa EU-maiden sopivan yhdessä, keiltä rajat suljetaan ja keille ne pysyvät auki, siinä kun Seehofer haluaa ensisijaisesti ajatella oman kansansa etua.

Sisäministeri Saksassa ajaa Perussuomalaisten Suomessa pitkään kannattamaa linjaa ja Merkel haluasi jatkaa EU:n omien sääntöjen vastaista linjaa, jossa ihmisiä voi vaeltaa ristiin rastiin hakemassa turvapaikkoja milloin mistäkin.

Suomessa jatkuu tuo Merkelin linja, eli Siniset, Keskusta ja Kokoomus odottavat, että mitä se EU nyt sitten sattuu määräämään linjaksi.

 

Kun EU maiden vanhat valtapuolueet eivät ole kuunnelleet maahanmuutto ja EU kriittisten äänestäjien ääntä, vaan ovat heitä vähätelleet, ovat nämät vanhat nyt helisemässä. Oma mokansa, kun ei kuuntele järki puhetta..

 

Merkelin ongelma – ja koko EU:n – on se, ettei yhteistä maahanmuuttolinjaa ole. Vastakkain ovat maat, jotka haluavat toimia maailman sosiaalitoimistoina ja ne jotka eivät halua.

 Viimeksi mainittuihin kuuluvat Unkari, Puola, Tshekki ja Slovakia ovat jo saamassa seuraa Italiasta ja Itävallasta, joissa uudistushenkiset puolueet ovat nousseet hallitusvaltaan. Maahanmuutto on keskeinen teema myös syksyn valtiopäivävaaleissa Ruotsissa, jossa maahanmuuttokriittisten ruotsidemokraattien nousu uhkaa perinteisiä puolueita.

Suomessa Persut koki takaiskun ja kannatus romahti Soinin lepsuiluun, vaikka nykyiset Persut olivat ensimmäisenä tätä jo nykyään normaaliksi muodostunutta maahanmuuttolinjaa viemässä hallitukseen, mutta ikäväkseen osalle porukasta tärkeämpää oli ura kivoissa hommissa veronmaksajien rahoilla, kun Suomen etu.

 

Nyt kun nämä ongelmat ikään kuin loikkasivat pois edestä Perussuomalaiset voivat taas hyvin, eikä mikään estä puolueen enää toteuttamasta äänestäjiensä etua.
 

 

 

 

]]>
26 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257172-11-paivan-paasta-eu-saatta-lahtea-viimeiselle-matkalleen#comments EU Maahanmuutto Tue, 19 Jun 2018 19:25:47 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257172-11-paivan-paasta-eu-saatta-lahtea-viimeiselle-matkalleen
Järkevä maahanmuuttopolitiikka osa 3/3: turvapaikan hakeminen http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256685-jarkeva-maahanmuuttopolitiikka-osa-33-turvapaikan-hakeminen <p>Maahanmuuttopolitiikan uudistamista pohtivan blogisarjani&nbsp;<a href="http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256486-jarkeva-maahanmuuttopolitiikka-osa-13-jihadismin-torjunta">ensimmäisessä osassa käsittelin jihadismin vetovoimaa ja sen tehokasta vastustamista</a>. Toisessa osassa <a href="http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256542-jarkeva-maahanmuuttopolitiikka-osa-23-humanitaarisen-maahanmuuton-ongelmat">kiinnitin huomion humanitaarisen maahanmuuton problematiikkaan</a>. Tässä kolmannessa osassa keskityn maamme ulkomaalaispolitiikan uudistamiseen ja esittelen EU:n yhteisten, lähtöalueiden lähelle perustettavien turvapaikanhakuleirien mallin, josta olen aiemminkin puhunut ja jota EU:ssa kannattavat jo mm. Ranskan, Saksan ja Tanskan johtajat. Kirjoitukseni ilmestyi kokonaisuudessaan&nbsp;<a href="http://toivoajatuspaja.fi/wp-content/uploads/2018/06/2018-Ulkopolitiikka-nyt.pdf" target="_blank">Ajatuspaja Toivon&nbsp;Ulkopolitiikka Nyt&nbsp;-teoksessa</a>.</p><p>&nbsp;</p><p>Kokonaan uusi ulkomaalaispolitiikka</p><p>Maamme väestö ikääntyy ja työikäisten osuus pienenee. Kestävyysvajeen torjumiseksi Suomi tarvitsee uusia työntekijöitä ja siten maahanmuuttoa, mutta on tärkeää ymmärtää, että maahanmuutto on yhteiskunnalle rikkaus vain kestävästi ja järkevästi toteutettuna. Emme voi ottaa maahamme enempää tulijoita kuin pystymme tosiasiallisesti kotouttamaan, holtittomasta politiikasta näemme parhaillaan varoittavia esimerkkejä naapurimaassamme Ruotsissa. Vastuun kotoutumisesta pitää myös olla maahantulijoilla itsellään. Uuden elämän alkuun tarvitaan luonnollisesti yhteiskunnan apua, mutta kaikessa pitää tähdätä maahanmuuttajien itsensä aktivoimiseen. Se on lopulta kaikkien, erityisesti maahanmuuttajien itsensä, etu.</p><p>Kansantalouden kannalta katsottuna sillä ei ole merkitystä onko maahantulija pakolainen, turvapaikanhakija, siirtolainen, tai esimerkiksi avioliiton tai opiskelun myötä Suomeen tullut. Väliä ei ole myöskään maahanmuuttajan etnisyydellä, ihonvärillä tai uskonnolla. Kansantaloudellisesti merkityksellistä on se, työllistyykö maahanmuuttaja ja tuleeko hänestä siten yhteiskunnallinen nettomaksaja, eli pelkistetysti maksaako hän enemmän veroja kuin kuluttaa sosiaalitukia. Maahanmuuttopolitiikkaa on arvioitava kokonaisuutena, jossa kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta kannetaan kansainvälistä vastuuta kaikkein hädänalaisimmista, mutta samalla katsotaan muuta maahantuloa yhteiskunnallisena kokonaisuutena, jakamatta sitä erillisiin osiin sen perusteella, mikä maahan pyrkijän status on.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Turvapaikanhakuleirit Afrikasta ja Lähi-idästä tuleville</p><p>Vallitseva käytäntö, jossa maahan jo saapuneet turvapaikkaa hakeneet henkilöt säilötään pahimmillaan jopa puoleksitoista vuodeksi vastaanottokeskuksiin, on monessakin mielessä huono. Kankeaa ja työlästä turvapaikanhakuprosessia ei ole alun perin tarkoitettu vastaamaan massamaiseen maahanpyrkimiseen ja kymmenien tuhansien hakemusten tulva ruuhkauttaa järjestelmän väistämättä. Tällöin perusteettomien hakemusten hylkääminen hidastuu, mutta vielä ikävämmät seuraukset koituvat niille, jotka saavat aikanaan myönteisen päätöksen. Yli vuoden kestävä passivoiva laitosjakso vailla tietoa siitä, saako Suomeen jäädä, ei kannusta yksilöä opiskelemaan vaikeaa kieltä ja rakentamaan uutta alkua uudessa kotimaassa.</p><p>Vastaanottokeskuksien perustaminen merkittävässä määrin Suomeen vaikuttaa rahan haaskaukselta, kun turvapaikanhakijat ovat lähtöisin alueilta, joiden lähellä heidän turvallinen majoittamisensa, muonittamisensa, terveydenhuoltonsa ja kouluttamisensa voitaisiin järjestää paljon huokeammin ja näin auttaa samalla rahalla huomattavasti useampia ihmisiä.&nbsp;Lähi-idästä ja pohjoisesta Afrikasta saapuvia turvapaikanhakijoita olisikin järkevintä auttaa lähialueille perustettavilla EU:n yhteisillä leireillä, jonne näiltä alueilta kotoisin olevien turvapaikanhakijoiden prosessit keskitettäisiin. Näin poistettaisiin markkinat ihmissalakuljettajilta, kun vaarallista matkaa Eurooppaan ei enää tarvitsisi tehdä. Leirit tarjoaisivat jo turvalliset olot kotimaastaan väkivaltaa paenneille, joten varsinainen akuutin suojelun tarve poistuisi.&nbsp;</p><p>Turvapaikanhakijat aloittaisivat kohdemaan kielen ja kulttuurin opiskelun jo leireillä, jolloin opinnoissaan hyvin menestymällä ja aktiivista integroitumishalua osoittamalla hakija voisi itse vaikuttaa myönteisesti asiansa käsittelyyn. Lisäksi leireillä voisi myös osoittaa soveltuvin näyttökokein jo hankitun ammatillisen pätevyytensä ja helpottaa näin työllistymistään valitsemaansa kohdemaahan. Esimerkiksi Kanadassa käytössä oleva malli maahanpyrkijöiden pisteyttämisestä sen mukaan, kuinka todennäköistä heidän työllistymisensä on, olisi hyvin sovellettavissa myös EU:n yhteisille leireille. Leireiltä oleskeluluvan saaneet siirrettäisiin sitten perhekunnittain, lapset, vanhemmat ja isovanhemmat kaikki yhdessä kohdemaahan ja siellä suoraan töihin tai kouluun. Kuljetus toimisi myös helposti toiseen suuntaan: rikoksista tuomitut voitaisiin nopeasti palauttaa takaisin leireille.</p><p>EU:n sisällä ajatusta tällaisista koko unionin yhteisistä turvapaikkaleireistä ovat pitäneet esillä Ranska ja Saksa. Tähän Suomenkin olisi syytä lähteä ensi tilassa mukaan. Järkevästi toteutettuna leireillä voitaisiin auttaa nykyistä pienemmillä kustannuksilla huomattavasti enemmän hädänalaisia ihmisiä kuin mihin EU nykyisellään kykenee. Samalla saisimme hankittua Suomeen tulevaisuudessa yhä kipeämmin kaipaamaamme työvoimaa. Taloudellisesti kestävälle pohjalle rakennettu kokonaisvaltainen maahanmuuttopolitiikka olisi maallemme kiistatta hyödyksi ja silloin voisimme ihan oikeasti todeta, että maahanmuutto on Suomelle rikkaus. Se liennyttäisi kantaväestön kokemia pelkoja, mikä puolestaan vähentäisi yhteiskunnallista polarisoitumista ja aidosti rasistinen ääripää kuihtuisi juuri sellaiseksi marginaaliksi, jollainen se maassamme oikeasti on. Ja se, jos mikä, vähentäisi tehokkaasti jihadistisen ideologian vetovoimaa suomalaisten muslimien keskuudessa.</p><p>&nbsp;</p><p>Atte Kaleva</p><p><a href="http://www.attekaleva.fi" title="www.attekaleva.fi">www.attekaleva.fi</a></p> Maahanmuuttopolitiikan uudistamista pohtivan blogisarjani ensimmäisessä osassa käsittelin jihadismin vetovoimaa ja sen tehokasta vastustamista. Toisessa osassa kiinnitin huomion humanitaarisen maahanmuuton problematiikkaan. Tässä kolmannessa osassa keskityn maamme ulkomaalaispolitiikan uudistamiseen ja esittelen EU:n yhteisten, lähtöalueiden lähelle perustettavien turvapaikanhakuleirien mallin, josta olen aiemminkin puhunut ja jota EU:ssa kannattavat jo mm. Ranskan, Saksan ja Tanskan johtajat. Kirjoitukseni ilmestyi kokonaisuudessaan Ajatuspaja Toivon Ulkopolitiikka Nyt -teoksessa.

 

Kokonaan uusi ulkomaalaispolitiikka

Maamme väestö ikääntyy ja työikäisten osuus pienenee. Kestävyysvajeen torjumiseksi Suomi tarvitsee uusia työntekijöitä ja siten maahanmuuttoa, mutta on tärkeää ymmärtää, että maahanmuutto on yhteiskunnalle rikkaus vain kestävästi ja järkevästi toteutettuna. Emme voi ottaa maahamme enempää tulijoita kuin pystymme tosiasiallisesti kotouttamaan, holtittomasta politiikasta näemme parhaillaan varoittavia esimerkkejä naapurimaassamme Ruotsissa. Vastuun kotoutumisesta pitää myös olla maahantulijoilla itsellään. Uuden elämän alkuun tarvitaan luonnollisesti yhteiskunnan apua, mutta kaikessa pitää tähdätä maahanmuuttajien itsensä aktivoimiseen. Se on lopulta kaikkien, erityisesti maahanmuuttajien itsensä, etu.

Kansantalouden kannalta katsottuna sillä ei ole merkitystä onko maahantulija pakolainen, turvapaikanhakija, siirtolainen, tai esimerkiksi avioliiton tai opiskelun myötä Suomeen tullut. Väliä ei ole myöskään maahanmuuttajan etnisyydellä, ihonvärillä tai uskonnolla. Kansantaloudellisesti merkityksellistä on se, työllistyykö maahanmuuttaja ja tuleeko hänestä siten yhteiskunnallinen nettomaksaja, eli pelkistetysti maksaako hän enemmän veroja kuin kuluttaa sosiaalitukia. Maahanmuuttopolitiikkaa on arvioitava kokonaisuutena, jossa kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta kannetaan kansainvälistä vastuuta kaikkein hädänalaisimmista, mutta samalla katsotaan muuta maahantuloa yhteiskunnallisena kokonaisuutena, jakamatta sitä erillisiin osiin sen perusteella, mikä maahan pyrkijän status on. 

 

Turvapaikanhakuleirit Afrikasta ja Lähi-idästä tuleville

Vallitseva käytäntö, jossa maahan jo saapuneet turvapaikkaa hakeneet henkilöt säilötään pahimmillaan jopa puoleksitoista vuodeksi vastaanottokeskuksiin, on monessakin mielessä huono. Kankeaa ja työlästä turvapaikanhakuprosessia ei ole alun perin tarkoitettu vastaamaan massamaiseen maahanpyrkimiseen ja kymmenien tuhansien hakemusten tulva ruuhkauttaa järjestelmän väistämättä. Tällöin perusteettomien hakemusten hylkääminen hidastuu, mutta vielä ikävämmät seuraukset koituvat niille, jotka saavat aikanaan myönteisen päätöksen. Yli vuoden kestävä passivoiva laitosjakso vailla tietoa siitä, saako Suomeen jäädä, ei kannusta yksilöä opiskelemaan vaikeaa kieltä ja rakentamaan uutta alkua uudessa kotimaassa.

Vastaanottokeskuksien perustaminen merkittävässä määrin Suomeen vaikuttaa rahan haaskaukselta, kun turvapaikanhakijat ovat lähtöisin alueilta, joiden lähellä heidän turvallinen majoittamisensa, muonittamisensa, terveydenhuoltonsa ja kouluttamisensa voitaisiin järjestää paljon huokeammin ja näin auttaa samalla rahalla huomattavasti useampia ihmisiä. Lähi-idästä ja pohjoisesta Afrikasta saapuvia turvapaikanhakijoita olisikin järkevintä auttaa lähialueille perustettavilla EU:n yhteisillä leireillä, jonne näiltä alueilta kotoisin olevien turvapaikanhakijoiden prosessit keskitettäisiin. Näin poistettaisiin markkinat ihmissalakuljettajilta, kun vaarallista matkaa Eurooppaan ei enää tarvitsisi tehdä. Leirit tarjoaisivat jo turvalliset olot kotimaastaan väkivaltaa paenneille, joten varsinainen akuutin suojelun tarve poistuisi. 

Turvapaikanhakijat aloittaisivat kohdemaan kielen ja kulttuurin opiskelun jo leireillä, jolloin opinnoissaan hyvin menestymällä ja aktiivista integroitumishalua osoittamalla hakija voisi itse vaikuttaa myönteisesti asiansa käsittelyyn. Lisäksi leireillä voisi myös osoittaa soveltuvin näyttökokein jo hankitun ammatillisen pätevyytensä ja helpottaa näin työllistymistään valitsemaansa kohdemaahan. Esimerkiksi Kanadassa käytössä oleva malli maahanpyrkijöiden pisteyttämisestä sen mukaan, kuinka todennäköistä heidän työllistymisensä on, olisi hyvin sovellettavissa myös EU:n yhteisille leireille. Leireiltä oleskeluluvan saaneet siirrettäisiin sitten perhekunnittain, lapset, vanhemmat ja isovanhemmat kaikki yhdessä kohdemaahan ja siellä suoraan töihin tai kouluun. Kuljetus toimisi myös helposti toiseen suuntaan: rikoksista tuomitut voitaisiin nopeasti palauttaa takaisin leireille.

EU:n sisällä ajatusta tällaisista koko unionin yhteisistä turvapaikkaleireistä ovat pitäneet esillä Ranska ja Saksa. Tähän Suomenkin olisi syytä lähteä ensi tilassa mukaan. Järkevästi toteutettuna leireillä voitaisiin auttaa nykyistä pienemmillä kustannuksilla huomattavasti enemmän hädänalaisia ihmisiä kuin mihin EU nykyisellään kykenee. Samalla saisimme hankittua Suomeen tulevaisuudessa yhä kipeämmin kaipaamaamme työvoimaa. Taloudellisesti kestävälle pohjalle rakennettu kokonaisvaltainen maahanmuuttopolitiikka olisi maallemme kiistatta hyödyksi ja silloin voisimme ihan oikeasti todeta, että maahanmuutto on Suomelle rikkaus. Se liennyttäisi kantaväestön kokemia pelkoja, mikä puolestaan vähentäisi yhteiskunnallista polarisoitumista ja aidosti rasistinen ääripää kuihtuisi juuri sellaiseksi marginaaliksi, jollainen se maassamme oikeasti on. Ja se, jos mikä, vähentäisi tehokkaasti jihadistisen ideologian vetovoimaa suomalaisten muslimien keskuudessa.

 

Atte Kaleva

www.attekaleva.fi

]]>
2 http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256685-jarkeva-maahanmuuttopolitiikka-osa-33-turvapaikan-hakeminen#comments Kotimaa Humanitaarinen maahanmuutto Maahanmuutto Suomen turvapaikanhakijapolitiikka Turvallisuus Ulkomaalaispolitiikka Mon, 11 Jun 2018 06:04:28 +0000 Atte Kaleva http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256685-jarkeva-maahanmuuttopolitiikka-osa-33-turvapaikan-hakeminen
Pohjoismainen yhteistyö on myös maahanmuuton osalta järkevää http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256560-pohjoismainen-yhteistyo-on-myos-maahanmuuton-osalta-jarkevaa <p>Pohjoismaat ovat Suomelle keskeinen arvoyhteisö ja viiteryhmä. Viime aikoina eri Pohjoismaista tulleista avauksista olen huomannut, että meillä on nyt mahdollisuus rakentaa kunnianhimoista yhteistyötä pohjoismaisen maahanmuuttopolitiikan osalta.</p><p>Mikään puolue tai maa ei voi yksin kääntää koko Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikan suuntaa, mutta se on mahdollista ennakkoluulottomalla yhteistyöllä. Pohjoismaiden kannat olivat maahanmuuton suhteen pitkään hajallaan, mutta tämä on muuttumassa nopeasti. Viimeksi Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen osoitti visionääristä otetta&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005709139.html">hahmotellessaan EU:lle järkevää ja kestävää maahanmuuttopolitiikkaa</a>, jossa turvapaikanhakijat koottaisiin pakolaisleireille johonkin EU:n ulkopuoliseen Euroopan maahan.</p><p><a href="http://sampoterho.fi/?p=3961">Olen itse jo aikaisemmin esittänyt</a>&nbsp;Sinisten puheenjohtajana, että turvapaikkahakemusten käsittely on siirrettävä EU-alueen ulkopuolelle. Tämä olisi paras keino torjua turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöä. Näin toimimalla vapautuisi huomattavasti resursseja todellisten hädänalaisten auttamiseen.</p><p>Lisäksi esimerkiksi Tanskan sosiaalidemokraatit ovat jo&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005554190.html">aikaisemmin ehdottaneet</a>turvapaikkahakemusten käsittelyn siirtämistä EU:n ulkopuolelle. Ruotsin Kokoomus&nbsp;<a href="https://yle.fi/uutiset/3-9885569">vaati taannoin</a>, ettei turvapaikkaa voisi hakea yksittäisestä EU-maasta, vaan esimerkiksi EU:n rajojen ulkopuolisilla pakolaisleireillä.&nbsp;Myös Ruotsin pääministeri (sosiaalidemokraatti)&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005667463.html">Stefan Löfvenkin on todennut</a>, että Ruotsi on ottanut liikaa turvapaikanhakijoita ja linjaa pitää kiristää. Myös Norjassa maahanmuuttopolitiikkaa on tiukennettu viime vuosina tuntuvasti.</p><p>On huomionarvoista, että järkevän maahanmuuttopolitiikan ajamisesta on Pohjolassa tullut niin oikeiston kuin vasemmiston asia. Jos toimimme maahanmuuttopolitiikassa järkevästi ja yhdessä, niin uskon, ettei maahanmuuton tarvitse olla jatkuvan poliittisen konfliktin aihe, vaan ongelmat tälläkin politiikan alalla ovat ratkaistavissa. Muutos parempaan vaatii kuitenkin rohkeutta uudenlaiseen ajatteluun, yhteistyötä ja käytännön tekoja.</p><p>Siniset tukee voimakkaasti sitä, että pohjoismainen vuoropuhelu ja yhteistyö maahanmuuttopolitiikassa tiivistyvät. Jos emme ole aktiivisia ja ennakkoluulottomia, Suomi saattaa tällä politiikan alalla olla ajautumassa pohjoismaisessa yhteistyössä ulkokehälle. Meidän olisikin otettava rohkeasti oma paikkamme osana pohjoismaista perhettämme ja olla tasavertaisena perheenjäsenenä ajamassa järkevää maahanmuuttopolitiikka koko Eurooppaan.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pohjoismaat ovat Suomelle keskeinen arvoyhteisö ja viiteryhmä. Viime aikoina eri Pohjoismaista tulleista avauksista olen huomannut, että meillä on nyt mahdollisuus rakentaa kunnianhimoista yhteistyötä pohjoismaisen maahanmuuttopolitiikan osalta.

Mikään puolue tai maa ei voi yksin kääntää koko Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikan suuntaa, mutta se on mahdollista ennakkoluulottomalla yhteistyöllä. Pohjoismaiden kannat olivat maahanmuuton suhteen pitkään hajallaan, mutta tämä on muuttumassa nopeasti. Viimeksi Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen osoitti visionääristä otetta hahmotellessaan EU:lle järkevää ja kestävää maahanmuuttopolitiikkaa, jossa turvapaikanhakijat koottaisiin pakolaisleireille johonkin EU:n ulkopuoliseen Euroopan maahan.

Olen itse jo aikaisemmin esittänyt Sinisten puheenjohtajana, että turvapaikkahakemusten käsittely on siirrettävä EU-alueen ulkopuolelle. Tämä olisi paras keino torjua turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöä. Näin toimimalla vapautuisi huomattavasti resursseja todellisten hädänalaisten auttamiseen.

Lisäksi esimerkiksi Tanskan sosiaalidemokraatit ovat jo aikaisemmin ehdottaneetturvapaikkahakemusten käsittelyn siirtämistä EU:n ulkopuolelle. Ruotsin Kokoomus vaati taannoin, ettei turvapaikkaa voisi hakea yksittäisestä EU-maasta, vaan esimerkiksi EU:n rajojen ulkopuolisilla pakolaisleireillä. Myös Ruotsin pääministeri (sosiaalidemokraatti) Stefan Löfvenkin on todennut, että Ruotsi on ottanut liikaa turvapaikanhakijoita ja linjaa pitää kiristää. Myös Norjassa maahanmuuttopolitiikkaa on tiukennettu viime vuosina tuntuvasti.

On huomionarvoista, että järkevän maahanmuuttopolitiikan ajamisesta on Pohjolassa tullut niin oikeiston kuin vasemmiston asia. Jos toimimme maahanmuuttopolitiikassa järkevästi ja yhdessä, niin uskon, ettei maahanmuuton tarvitse olla jatkuvan poliittisen konfliktin aihe, vaan ongelmat tälläkin politiikan alalla ovat ratkaistavissa. Muutos parempaan vaatii kuitenkin rohkeutta uudenlaiseen ajatteluun, yhteistyötä ja käytännön tekoja.

Siniset tukee voimakkaasti sitä, että pohjoismainen vuoropuhelu ja yhteistyö maahanmuuttopolitiikassa tiivistyvät. Jos emme ole aktiivisia ja ennakkoluulottomia, Suomi saattaa tällä politiikan alalla olla ajautumassa pohjoismaisessa yhteistyössä ulkokehälle. Meidän olisikin otettava rohkeasti oma paikkamme osana pohjoismaista perhettämme ja olla tasavertaisena perheenjäsenenä ajamassa järkevää maahanmuuttopolitiikka koko Eurooppaan.

 

]]>
8 http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256560-pohjoismainen-yhteistyo-on-myos-maahanmuuton-osalta-jarkevaa#comments Maahanmuutto Fri, 08 Jun 2018 12:56:55 +0000 Sampo Terho http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256560-pohjoismainen-yhteistyo-on-myos-maahanmuuton-osalta-jarkevaa
Järkevä maahanmuuttopolitiikka osa 2/3: humanitaarisen maahanmuuton ongelmat http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256542-jarkeva-maahanmuuttopolitiikka-osa-23-humanitaarisen-maahanmuuton-ongelmat <p><a href="http://toivoajatuspaja.fi/wp-content/uploads/2018/06/2018-Ulkopolitiikka-nyt.pdf">Ajatuspaja Toivon&nbsp;Ulkopolitiikka Nyt&nbsp;-teoksessa</a> ilmestyneessä artikkelissani pohdin jihadistisen ääriajattelun, humanitaarisen maahanmuuton ongelmien ja maamme ulkomaalaispolitiikan kokonaisvaltaisen uudistamisen näkökulmista kokonaan uudenlaista, järkevää ja kestävää maahanmuuttopolitiikkaa. Julkaisen sen blogissani kolmessa osassa, <a href="http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256486-jarkeva-maahanmuuttopolitiikka-osa-13-jihadismin-torjunta">ensimmäisessä osassa käsittelin jihadismin vetovoimaa ja sen tehokasta vastustamista</a>. Tässä toisessa osassa kiinnitän huomion humanitaarisen maahanmuuton problematiikkaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa jihadistisen terrorismin muodostama ongelma liittyy korostetusti humanitaariseen maahanmuuttoon, sillä suuri osa maamme muslimeista on taustaltaan pakolaisia tai turvapaikanhakijoita. Toki jihadistinen propaganda puhuttelee myös joitakin kantasuomalaisia käännynnäisiä, mutta terrorismintorjunnan kohdehenkilöistä suuri osa on maahanmuuttajataustaisia. Tämän takia viranomaisten ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden on väkivaltaista islamistista ekstremismiä torjuessaan tärkeä ymmärtää paitsi jihadistisen ideologian uskonnolliset ja sosiaaliset perusteet, myös humanitaarisen maahanmuuton kipupisteet.</p><p>Hollantilainen Tilburgin yliopiston professori Paul Scheffer on tutkinut maahanmuuttoa ja sen vaikutusta yhteiskuntaan ja huomannut, että pohjimmiltaan maahanmuutossa on kyse molemminpuolisesta menetyksen tunteesta. Maahantulijat menettävät tutun ympäristönsä ja elinpiirinsä, kantaväestö puolestaan kokee menettävänsä turvallisuudentunteensa ja romantisoidun maailmankuvansa. Näitä menetyksen tunteita ja jopa suoranaisia pelkoja ei suinkaan liennytetä sillä, että iskulauseenomaisesti hoetaan avointen rajojen ihanuutta ja monikulttuurisuuden rikastuttavaa vaikutusta. Laajalti koettu tunne menetyksestä, joka johtaa usein vieraantuneisuuden tuntemuksiin, on päinvastoin tunnistettava ja hyväksyttävä, jotta siihen voidaan vaikuttaa.&nbsp;</p><p>Scheffer tunnistaa maahanmuuttoon liittyvässä integroitumisprosessissa kolme vaihetta: välttämisen, konfliktin ja sopeutumisen. Maahanmuuttoa ei yleisesti nähdä yhteiskuntaa rikastuttavana ilmiönä juuri menetyksen tunteesta johtuvan välttämisen takia. Kantaväestö pelkää maahantulijoiden muuttavan perustavalla tavalla tuttua ja turvallista yhteisöä, minkä takia heitä vältellään. Maahanmuuttajat puolestaan suojelevat uudessa yhteiskunnassa mustasukkaisesti mukanaan tuomaansa omaa kulttuuriaan ja yhteisöllisyyttään ja pyrkivät siksi eristäytymään kantaväestöstä. Jossakin vaiheessa ajatus maahanmuuttajien maassa oleskelun tilapäisyydestä kuitenkin vaihtuu käsitykseen siitä, että uusi olotila onkin pysyvä. Yleensä tämä tapahtuu Schefferin mukaan silloin, kun ensimmäisen polven maahanmuuttajien lapset menevät uudessa kotimaassaan kouluun ja eristäytymisen vaihe alkaa väistämättä päättyä. Tämä johtaa kahtalaiseen konfliktiin, toisaalta maahanmuuttajayhteisöjen sisällä, jossa kantaväestön tapoihin koulussa tutustuneen nuorison koetaan hylänneen yhteisön arvokkaat perinteet, ja toisaalta kantaväestön kanssa, jonka maahanmuutto väkisin pakottaa määrittämään uudestaan mitä oikeastaan tarkoittaa olla tuon maan kansalainen.</p><p>Tässä Scheffer näkeekin piilevän maahanmuuton todellisen yhteiskuntaa rikastuttavan vaikutuksen. Muuttuvassa maailmassa on hyvin tärkeää jatkuvasti pohtia sitä, minkälaista on meidän yhteisöllisyytemme. Eli mitä käytännössä oikeastaan tarkoittaa olla suomalainen, siis Suomen kansalainen. Sen vuoksi konfliktivaihe ei ole kokonaan huono asia, ellei se muutu väkivaltaiseksi. Ensimmäisen sukupolven välttelyn ja toisen sukupolven konfliktin kautta päästään vihdoin sopeutumisvaiheeseen, jolloin myös ongelmat vähenevät. Ajatus monikulttuurisuudesta ei Schefferin mukaan toimi, sillä se ei ota riittävästi huomioon koettuja menetyksen tunteita. Se on lähinnä ensimmäisen sukupolven välttämisvaiheeseen kuuluva idea ja estää molemminpuolista sopeutumista.</p><p>Monikulttuurisuutta tärkeämpää olisi pyrkiä luomaan mahdollisimman ajoissa yhteinen normatiivinen pohja, jonka sekä maahanmuuttajien että kantaväestön enemmistö kokisi omakseen. Selvää on, että kielitaidon merkitys on olennainen, mutta samalla tarvitaan myös kaikille yhteisiä sosiaalisia normeja, jotka ulottuisivat paljon syvemmälle kuin pelkällä lainsäädännöllä päästään. Yhteisten normien noudattaminen luo paljon voimakkaamman sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunteen kuin pelkkä lakien noudattaminen.</p><p>Jihadistisen ideologian vetovoiman vähentämisessä olisikin kiinnitettävä huomiota siihen, että erityisesti nuoret maahanmuuttajataustaiset suomalaismuslimit voisivat luoda itselleen identiteetin, joka olisi samalla täysin suomalainen ja täysin islamilainen. Tämä vaatii paljon sekä kantaväestöltä että muslimiyhteisöiltä, erityisesti parhaillaan käynnissä olevan toisen sukupolven konfliktivaiheen ja osin siitä johtuvan yhteiskunnallisen polarisaation aikana. Mutta kuten Scheffer osoittaa, väkivallatonta konfliktia ei pidä pelätä, sillä se on avain sopeutumisvaiheeseen. Muutoksia kuitenkin tarvitaan, erityisesti maamme ulkomaalaispolitiikassa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Atte Kaleva</p><p><a href="http://www.attekaleva.fi" title="www.attekaleva.fi">www.attekaleva.fi</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ajatuspaja Toivon Ulkopolitiikka Nyt -teoksessa ilmestyneessä artikkelissani pohdin jihadistisen ääriajattelun, humanitaarisen maahanmuuton ongelmien ja maamme ulkomaalaispolitiikan kokonaisvaltaisen uudistamisen näkökulmista kokonaan uudenlaista, järkevää ja kestävää maahanmuuttopolitiikkaa. Julkaisen sen blogissani kolmessa osassa, ensimmäisessä osassa käsittelin jihadismin vetovoimaa ja sen tehokasta vastustamista. Tässä toisessa osassa kiinnitän huomion humanitaarisen maahanmuuton problematiikkaan.

 

Suomessa jihadistisen terrorismin muodostama ongelma liittyy korostetusti humanitaariseen maahanmuuttoon, sillä suuri osa maamme muslimeista on taustaltaan pakolaisia tai turvapaikanhakijoita. Toki jihadistinen propaganda puhuttelee myös joitakin kantasuomalaisia käännynnäisiä, mutta terrorismintorjunnan kohdehenkilöistä suuri osa on maahanmuuttajataustaisia. Tämän takia viranomaisten ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden on väkivaltaista islamistista ekstremismiä torjuessaan tärkeä ymmärtää paitsi jihadistisen ideologian uskonnolliset ja sosiaaliset perusteet, myös humanitaarisen maahanmuuton kipupisteet.

Hollantilainen Tilburgin yliopiston professori Paul Scheffer on tutkinut maahanmuuttoa ja sen vaikutusta yhteiskuntaan ja huomannut, että pohjimmiltaan maahanmuutossa on kyse molemminpuolisesta menetyksen tunteesta. Maahantulijat menettävät tutun ympäristönsä ja elinpiirinsä, kantaväestö puolestaan kokee menettävänsä turvallisuudentunteensa ja romantisoidun maailmankuvansa. Näitä menetyksen tunteita ja jopa suoranaisia pelkoja ei suinkaan liennytetä sillä, että iskulauseenomaisesti hoetaan avointen rajojen ihanuutta ja monikulttuurisuuden rikastuttavaa vaikutusta. Laajalti koettu tunne menetyksestä, joka johtaa usein vieraantuneisuuden tuntemuksiin, on päinvastoin tunnistettava ja hyväksyttävä, jotta siihen voidaan vaikuttaa. 

Scheffer tunnistaa maahanmuuttoon liittyvässä integroitumisprosessissa kolme vaihetta: välttämisen, konfliktin ja sopeutumisen. Maahanmuuttoa ei yleisesti nähdä yhteiskuntaa rikastuttavana ilmiönä juuri menetyksen tunteesta johtuvan välttämisen takia. Kantaväestö pelkää maahantulijoiden muuttavan perustavalla tavalla tuttua ja turvallista yhteisöä, minkä takia heitä vältellään. Maahanmuuttajat puolestaan suojelevat uudessa yhteiskunnassa mustasukkaisesti mukanaan tuomaansa omaa kulttuuriaan ja yhteisöllisyyttään ja pyrkivät siksi eristäytymään kantaväestöstä. Jossakin vaiheessa ajatus maahanmuuttajien maassa oleskelun tilapäisyydestä kuitenkin vaihtuu käsitykseen siitä, että uusi olotila onkin pysyvä. Yleensä tämä tapahtuu Schefferin mukaan silloin, kun ensimmäisen polven maahanmuuttajien lapset menevät uudessa kotimaassaan kouluun ja eristäytymisen vaihe alkaa väistämättä päättyä. Tämä johtaa kahtalaiseen konfliktiin, toisaalta maahanmuuttajayhteisöjen sisällä, jossa kantaväestön tapoihin koulussa tutustuneen nuorison koetaan hylänneen yhteisön arvokkaat perinteet, ja toisaalta kantaväestön kanssa, jonka maahanmuutto väkisin pakottaa määrittämään uudestaan mitä oikeastaan tarkoittaa olla tuon maan kansalainen.

Tässä Scheffer näkeekin piilevän maahanmuuton todellisen yhteiskuntaa rikastuttavan vaikutuksen. Muuttuvassa maailmassa on hyvin tärkeää jatkuvasti pohtia sitä, minkälaista on meidän yhteisöllisyytemme. Eli mitä käytännössä oikeastaan tarkoittaa olla suomalainen, siis Suomen kansalainen. Sen vuoksi konfliktivaihe ei ole kokonaan huono asia, ellei se muutu väkivaltaiseksi. Ensimmäisen sukupolven välttelyn ja toisen sukupolven konfliktin kautta päästään vihdoin sopeutumisvaiheeseen, jolloin myös ongelmat vähenevät. Ajatus monikulttuurisuudesta ei Schefferin mukaan toimi, sillä se ei ota riittävästi huomioon koettuja menetyksen tunteita. Se on lähinnä ensimmäisen sukupolven välttämisvaiheeseen kuuluva idea ja estää molemminpuolista sopeutumista.

Monikulttuurisuutta tärkeämpää olisi pyrkiä luomaan mahdollisimman ajoissa yhteinen normatiivinen pohja, jonka sekä maahanmuuttajien että kantaväestön enemmistö kokisi omakseen. Selvää on, että kielitaidon merkitys on olennainen, mutta samalla tarvitaan myös kaikille yhteisiä sosiaalisia normeja, jotka ulottuisivat paljon syvemmälle kuin pelkällä lainsäädännöllä päästään. Yhteisten normien noudattaminen luo paljon voimakkaamman sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunteen kuin pelkkä lakien noudattaminen.

Jihadistisen ideologian vetovoiman vähentämisessä olisikin kiinnitettävä huomiota siihen, että erityisesti nuoret maahanmuuttajataustaiset suomalaismuslimit voisivat luoda itselleen identiteetin, joka olisi samalla täysin suomalainen ja täysin islamilainen. Tämä vaatii paljon sekä kantaväestöltä että muslimiyhteisöiltä, erityisesti parhaillaan käynnissä olevan toisen sukupolven konfliktivaiheen ja osin siitä johtuvan yhteiskunnallisen polarisaation aikana. Mutta kuten Scheffer osoittaa, väkivallatonta konfliktia ei pidä pelätä, sillä se on avain sopeutumisvaiheeseen. Muutoksia kuitenkin tarvitaan, erityisesti maamme ulkomaalaispolitiikassa. 

 

Atte Kaleva

www.attekaleva.fi

]]>
2 http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256542-jarkeva-maahanmuuttopolitiikka-osa-23-humanitaarisen-maahanmuuton-ongelmat#comments Humanitaarinen maahanmuutto Kotoutuminen Maahanmuutto Monikulttuurisuus Turvallisuus Fri, 08 Jun 2018 07:24:39 +0000 Atte Kaleva http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256542-jarkeva-maahanmuuttopolitiikka-osa-23-humanitaarisen-maahanmuuton-ongelmat
EU:tason keskitysleirit http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256527-eutason-keskitysleirit <p>Suomikin sai osansa 2015 syksyllä, kun tuli suuria määriä nuoria miehiä rajalle, kun kuulivat, että täällä saa kaikkea ja ei maksa mitään, eikä tarvitse tehdä mitään.</p><p>&nbsp;</p><p>Käytännön ihmisenä, olisin ratkaissut asian oikaisemalla heti tuon virheellisen käsityksen näiltä tulijoilta ja suositellut jatkamaan matkaa, koska todennäköisesti ei ole tuota paratiisia tarjolla täällä, kun asiat tutkitaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Samalla tieto olisi kulkenut merten yli muutamassa minuutissa serkkujen älypuhelimiin, että huhu olikin väärää tietoa.</p><p>Täällä Suomessa kuitenkin sanottiin kansalle, että kun Syyriassa Usa koittaa syöstä Assadia vallasta aseistamalla lukuisia pieniä terroristiryhmiä sitä kaatamaan, niin meidän on nyt joku pakko ottaa kaikki Irakista ja Afganista ja Somaliasta&nbsp;tänne asumaan, jos ovat tarpeeksi rikkaita tänne matkustamaan tuhansien kilometrien päästä. Passin kanssa tai ilman.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt on mennyt kohta 3 vuotta ja asialle ei ole tehty mitään. Ei yhtään mitään. Pääministeri odottaa kuulemma EU:tason ratkaisua. Siis tilanteessa,&nbsp;jossa tuohon ratkaisuun tarvitaan yksimielinen päätös jäsenmailta.</p><p>Mitä veikkaatte koska tuo päätös tulee? Sitä ei tule koskaan!</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://yle.fi/uutiset/3-10244112?origin=rss">UUTINEN LEIREISTÄ </a></p><p>&nbsp;</p><p>Nämä keskitysleirit, joita nyt tarjotaan ratkaisuksi ei tule menemään läpi. Mikä on se EU:n ulkopuolinen maa, joka sen suostuisi ottamaan ja mihin hintaan? Ja muutenkin tuo ratkaisu ei kuullosta olevan tätä päivää.</p><p>Laastari ei ole ratkaisu. Haavat pitää ommella ja haavoja ovat tässä tapauksessa ulkorajat!</p><p>Ainoa oikea EU:tason ratkaisu on suositella, että kukin jäsenmaa toimii asiassa kuten parhaimmaksi näkee ja euroakaan ei jäsenmaksuilla kerätyistä euroista käytetä tähän, vaan kukin jäsenmaa käyttää sen, minkä kokee sopivaksi ja ottaa pakolaisia sen määrän, jonka pystyy kotouttamaan.</p><p>Ainoa mihin EU rahaa tässä asiassa on järkevää käyttää on EU:n ulkorajojen vahvistaminen.</p><p>Nyt kun on saatu pää auki neuvotteluissa Usan kanssa kauppasopimuksista, niin voidaan vihjaista sinnepäin, että tästä lähtien kaikki pakolaiset, jotka lähtevät Usan pommeja pakoon EU:alueelle, lennätetään suoraan Usaan. Sama pätee muihin pommittajiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun tehdään omat ratkaisut ihan täällä Suomessa ja muissa EU-&nbsp;jäsenmaissa, niin ne ratkaisut tulevat nopeasti ja niitä on helppo korjata jos eivät ole toimivia.</p><p>Jos odotetaan toimimattoman ja yhteistyökyvyttömän EU:n ratkaisua, se ratkaisun tulo voi kestää ikuisuuden ja jos se tulee, sitä on äärimmäisen vaikea korjata ongelmia löydettäessä, sekä se voi olla jo syntyessään toimimaton, kun neuvotteluiden aikana jo on voinut maailma ympärillä muuttua, eikä alkuperäinen suunnitelma enää palvele käyttötarkoitusta.</p><p>&nbsp;</p><p>EU on hidas ja kankea ja se tekee suurta hallaa jäsenmailleen. On olemassa muitakin tapoja tehdä yhteistyötä ja käydä kauppaa ja liikkua vapaasti kun nykymallinen EU joka on täysi susi ja uhkaa jäsenmaidensa hyvinvointia, sekä turvallisuutta.</p><p>Eduskuntavaalit on kohta. Jos tulevassa hallituksessa on KOK, SDP ja VIHR, niin mihinkähän suuntaan asiat menee? Ainoa hyvä puoli, että KEPU ei siellä olisi, ei paljoa tuossa tilanteessa lohduttaisi, kun KOK ja VIHR tekevät lehmän kaupat, eli KOK myy Suomen veroparatiisifirmalle, kunhan suostuu, että VIHR saa kaupasta saamilla rahoilla lennättää kaikki ihmiset maailmalta tänne asumaan.&nbsp; SDP suostuu jos sovitaan, että kaikki tulijat liittyy liittoon ja muuttaan heidän vuokrakämppiin asumaan...</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomikin sai osansa 2015 syksyllä, kun tuli suuria määriä nuoria miehiä rajalle, kun kuulivat, että täällä saa kaikkea ja ei maksa mitään, eikä tarvitse tehdä mitään.

 

Käytännön ihmisenä, olisin ratkaissut asian oikaisemalla heti tuon virheellisen käsityksen näiltä tulijoilta ja suositellut jatkamaan matkaa, koska todennäköisesti ei ole tuota paratiisia tarjolla täällä, kun asiat tutkitaan.

 

Samalla tieto olisi kulkenut merten yli muutamassa minuutissa serkkujen älypuhelimiin, että huhu olikin väärää tietoa.

Täällä Suomessa kuitenkin sanottiin kansalle, että kun Syyriassa Usa koittaa syöstä Assadia vallasta aseistamalla lukuisia pieniä terroristiryhmiä sitä kaatamaan, niin meidän on nyt joku pakko ottaa kaikki Irakista ja Afganista ja Somaliasta tänne asumaan, jos ovat tarpeeksi rikkaita tänne matkustamaan tuhansien kilometrien päästä. Passin kanssa tai ilman.

 

Nyt on mennyt kohta 3 vuotta ja asialle ei ole tehty mitään. Ei yhtään mitään. Pääministeri odottaa kuulemma EU:tason ratkaisua. Siis tilanteessa, jossa tuohon ratkaisuun tarvitaan yksimielinen päätös jäsenmailta.

Mitä veikkaatte koska tuo päätös tulee? Sitä ei tule koskaan!

 

UUTINEN LEIREISTÄ

 

Nämä keskitysleirit, joita nyt tarjotaan ratkaisuksi ei tule menemään läpi. Mikä on se EU:n ulkopuolinen maa, joka sen suostuisi ottamaan ja mihin hintaan? Ja muutenkin tuo ratkaisu ei kuullosta olevan tätä päivää.

Laastari ei ole ratkaisu. Haavat pitää ommella ja haavoja ovat tässä tapauksessa ulkorajat!

Ainoa oikea EU:tason ratkaisu on suositella, että kukin jäsenmaa toimii asiassa kuten parhaimmaksi näkee ja euroakaan ei jäsenmaksuilla kerätyistä euroista käytetä tähän, vaan kukin jäsenmaa käyttää sen, minkä kokee sopivaksi ja ottaa pakolaisia sen määrän, jonka pystyy kotouttamaan.

Ainoa mihin EU rahaa tässä asiassa on järkevää käyttää on EU:n ulkorajojen vahvistaminen.

Nyt kun on saatu pää auki neuvotteluissa Usan kanssa kauppasopimuksista, niin voidaan vihjaista sinnepäin, että tästä lähtien kaikki pakolaiset, jotka lähtevät Usan pommeja pakoon EU:alueelle, lennätetään suoraan Usaan. Sama pätee muihin pommittajiin.

 

Kun tehdään omat ratkaisut ihan täällä Suomessa ja muissa EU- jäsenmaissa, niin ne ratkaisut tulevat nopeasti ja niitä on helppo korjata jos eivät ole toimivia.

Jos odotetaan toimimattoman ja yhteistyökyvyttömän EU:n ratkaisua, se ratkaisun tulo voi kestää ikuisuuden ja jos se tulee, sitä on äärimmäisen vaikea korjata ongelmia löydettäessä, sekä se voi olla jo syntyessään toimimaton, kun neuvotteluiden aikana jo on voinut maailma ympärillä muuttua, eikä alkuperäinen suunnitelma enää palvele käyttötarkoitusta.

 

EU on hidas ja kankea ja se tekee suurta hallaa jäsenmailleen. On olemassa muitakin tapoja tehdä yhteistyötä ja käydä kauppaa ja liikkua vapaasti kun nykymallinen EU joka on täysi susi ja uhkaa jäsenmaidensa hyvinvointia, sekä turvallisuutta.

Eduskuntavaalit on kohta. Jos tulevassa hallituksessa on KOK, SDP ja VIHR, niin mihinkähän suuntaan asiat menee? Ainoa hyvä puoli, että KEPU ei siellä olisi, ei paljoa tuossa tilanteessa lohduttaisi, kun KOK ja VIHR tekevät lehmän kaupat, eli KOK myy Suomen veroparatiisifirmalle, kunhan suostuu, että VIHR saa kaupasta saamilla rahoilla lennättää kaikki ihmiset maailmalta tänne asumaan.  SDP suostuu jos sovitaan, että kaikki tulijat liittyy liittoon ja muuttaan heidän vuokrakämppiin asumaan...

 

 

 

 

 

]]>
0 http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256527-eutason-keskitysleirit#comments EU Maahanmuutto Fri, 08 Jun 2018 04:37:38 +0000 Tero Ahtola http://teroteukkaahtola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256527-eutason-keskitysleirit