Turvapaikanhakijat http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/139652/all Wed, 12 Sep 2018 18:19:52 +0300 fi Sisäministeri Mykkänen keksi porsaanreiän irakilaisten maahan jäämiseksi http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260888-sisaministeri-mykkanen-keksi-porsaanreian-irakilaisten-maahan-jaamiseksi <p>Hallituspuolueiden hokema &quot;me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa&quot; -mantra on varmasti soinut kuukaudesta toiseen kaikkien korvissa. Harva kuitenkaan suostuu erittelemään, millaista työperäistä maahanmuuttoa he tarkalleen ottaen edes haluavat. Euroopassahan työvoima voi liikkua suhteellisen vapaasti jo nyt, ja kuten tiedämme, esimerkiksi Afrikasta ja Lähi-idästä tulevat ihmiset eivät puolestaan työllisty järin hyvin. Oikeiden osaajien kohdalla tarveharkintaa ei ole nytkään, joten sillä saralla työvoiman liikkumiselle ei ole esteitä. Nytpä Kokoomuksessa on keksitty, miten kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet irakilaiset voivat jäädä maahan &quot;työperäisinä maahanmuuttajina&quot;.</p><p>Sisäministeri Mykkäsen (kok.) uusin tempaus tekee nimittäin selväksi sen, että hallituspuolueet tuntuvat tahtovan työperäistä maahanmuuttoa nimenomaan Lähi-idästä. Mykkänen on nyt sopinut Irakin sisäministeriön kanssa, että he tulevat Suomeen jakamaan irakilaisille, kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille passeja, jotta he voivat hakea työperusteista oleskelulupaa - ja jäädä mahdollisesti sen myötä Suomeen. Ylen arvion mukaan tällaisia henkilöitä olisi maassamme noin 500.</p><p>Tämä toimintatapa on vähintäänkin kyseenalainen. Ensinnäkin turvapaikkajärjestelmä ja -prosessi eivät ole työnhakua varten, eikä turvapaikan hakeminen oikeuta työperäiseen oleskelulupaan, ja tosiasiassa Mykkänen luo tällä jälleen uuden houkuttimen turvapaikanhakijoille: tervetuloa Suomeen hakemaan turvapaikkaa, mutta hanki ihmeessä käsittelyn aikana itsellesi työpaikka, ja kielteisen päätöksen myötä me hankimme sinulle passin, jotta voit hakea työperäistä oleskelulupaa. Kaikki muut puolueethan Perussuomalaisia lukuunottamatta haluavat myös poistaa tarveharkinnan, joka tarkoittaa, että näiden ihmisten työperäiset oleskelulupapäätökset olisivat todennäköisesti lähes sataprosenttisesti myönteisiä, jos muut ehdot täyttyvät.</p><p>Kyseenalaiseksi Mykkäsen toimintatavan tekee myös se, että kielteisen päätöksen saaneita irakilaisia on ollut hankalaa palauttaa kotimaahansa, sillä Irak on kieltäytynyt vastaanottamasta heitä puuttuvien passien vuoksi. Nyt Irak kuitenkin tulee jakamaan passeja - vain, jotta nämä ihmiset voisivat jäädä Suomeen. Olisiko Mykkäsen ollut fiksumpaa neuvotella Irak jakamaan passit samalla ihan jokaiselle irakilaiselle, jotta lentokoneet voidaan tankata, ja arviolta 10 000 laittomasti maassa olevan irakilaismiehen joukkio poistaa Suomen kamaralta?</p><p>Pääministeri lupasi turvapaikanhakijoille talonsa, nyt sisäministeri Mykkänen tarjoaa porsaanreikää, jolla ihmiset voivat tulla Suomeen istumaan vastaanottokeskukseen veronmaksajien varoilla, ja etsimään työtä ennen työperäisen oleskeluluvan hakemista. Että tällaista työperäistä maahanmuuttoa tällä kertaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituspuolueiden hokema "me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa" -mantra on varmasti soinut kuukaudesta toiseen kaikkien korvissa. Harva kuitenkaan suostuu erittelemään, millaista työperäistä maahanmuuttoa he tarkalleen ottaen edes haluavat. Euroopassahan työvoima voi liikkua suhteellisen vapaasti jo nyt, ja kuten tiedämme, esimerkiksi Afrikasta ja Lähi-idästä tulevat ihmiset eivät puolestaan työllisty järin hyvin. Oikeiden osaajien kohdalla tarveharkintaa ei ole nytkään, joten sillä saralla työvoiman liikkumiselle ei ole esteitä. Nytpä Kokoomuksessa on keksitty, miten kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet irakilaiset voivat jäädä maahan "työperäisinä maahanmuuttajina".

Sisäministeri Mykkäsen (kok.) uusin tempaus tekee nimittäin selväksi sen, että hallituspuolueet tuntuvat tahtovan työperäistä maahanmuuttoa nimenomaan Lähi-idästä. Mykkänen on nyt sopinut Irakin sisäministeriön kanssa, että he tulevat Suomeen jakamaan irakilaisille, kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille passeja, jotta he voivat hakea työperusteista oleskelulupaa - ja jäädä mahdollisesti sen myötä Suomeen. Ylen arvion mukaan tällaisia henkilöitä olisi maassamme noin 500.

Tämä toimintatapa on vähintäänkin kyseenalainen. Ensinnäkin turvapaikkajärjestelmä ja -prosessi eivät ole työnhakua varten, eikä turvapaikan hakeminen oikeuta työperäiseen oleskelulupaan, ja tosiasiassa Mykkänen luo tällä jälleen uuden houkuttimen turvapaikanhakijoille: tervetuloa Suomeen hakemaan turvapaikkaa, mutta hanki ihmeessä käsittelyn aikana itsellesi työpaikka, ja kielteisen päätöksen myötä me hankimme sinulle passin, jotta voit hakea työperäistä oleskelulupaa. Kaikki muut puolueethan Perussuomalaisia lukuunottamatta haluavat myös poistaa tarveharkinnan, joka tarkoittaa, että näiden ihmisten työperäiset oleskelulupapäätökset olisivat todennäköisesti lähes sataprosenttisesti myönteisiä, jos muut ehdot täyttyvät.

Kyseenalaiseksi Mykkäsen toimintatavan tekee myös se, että kielteisen päätöksen saaneita irakilaisia on ollut hankalaa palauttaa kotimaahansa, sillä Irak on kieltäytynyt vastaanottamasta heitä puuttuvien passien vuoksi. Nyt Irak kuitenkin tulee jakamaan passeja - vain, jotta nämä ihmiset voisivat jäädä Suomeen. Olisiko Mykkäsen ollut fiksumpaa neuvotella Irak jakamaan passit samalla ihan jokaiselle irakilaiselle, jotta lentokoneet voidaan tankata, ja arviolta 10 000 laittomasti maassa olevan irakilaismiehen joukkio poistaa Suomen kamaralta?

Pääministeri lupasi turvapaikanhakijoille talonsa, nyt sisäministeri Mykkänen tarjoaa porsaanreikää, jolla ihmiset voivat tulla Suomeen istumaan vastaanottokeskukseen veronmaksajien varoilla, ja etsimään työtä ennen työperäisen oleskeluluvan hakemista. Että tällaista työperäistä maahanmuuttoa tällä kertaa.

]]>
106 http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260888-sisaministeri-mykkanen-keksi-porsaanreian-irakilaisten-maahan-jaamiseksi#comments Irak Maahanmuutto Pakkopalautukset Turvapaikanhakijat Työperäinen maahanmuutto Wed, 12 Sep 2018 15:19:52 +0000 Jenna Simula http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260888-sisaministeri-mykkanen-keksi-porsaanreian-irakilaisten-maahan-jaamiseksi
Ihmissalakuljetusbisneksestä ei puhuttu Ruotsin vaaleissa http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260785-ihmissalakuljetusbiseksesta-ei-puhuttu-ruotsin-vaaleissa <p># On syytä ihmetellä, miksi turvapaikanhakijoita koskevassa keskustelussa vaikkapa nyt taas Ruotsin vaalien yhteydessä ole juuri lainkaan otettu esille ihmissalakuljettajien liiketoimintaa, joka hyötyy ja kerää runsaat voitot ihmisten kuljetuksesta hätää kärsivistä maista EU:n rajoille. Tuntuu suorastaan siltä, että ihmissalakuljettajista puhuminen on tabu, joka lyö rasistin leiman tuota sanaa käyttävän otsaan.</p><p>&nbsp;&nbsp; Tällainen asenne on aivan käsittämätön, sillä ihmissalakuljettajat suorastaan tuhoavat turvapaikanhakijoiden matkustamisen etiikan. Salakuljettajat ottavat surkeisiin paatteihinsa vain varakkaita ja hyväkuntoisia kansalaisia, jotka ovat valmiita maksamaan matkoista runsaita summia. Paattien turvallisuudella ei ole väliä, koska eurooppalaiset kyllä tulevat apuun.</p><p>&nbsp; &nbsp;Turvapaikanhakijoista suuri osa onkin hyväkuntoisia nuoria miehiä. Kun he eivät sitten saa turvapaikkaa, he ihmissalakuljettajien harhaanjohtamina helposti katkeroituvat ja ryhtyvät Euroopassa väkivaltaisiksi. Todelliset turvapaikan tarvitsijat &ndash; köyhät, naiset, lapset ja vanhukset &ndash; eivät koskaan pääse Välimeren takaa EU:n rajoille.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Olisi otettava oppia Australiasta </strong></p><p># Ruotsin vaalien yhteydessäkään ei näitä aspekteja otettu juurikaan keskusteluun. Kannattaisi käydä opintomatkalla Australiassa. Australian ongelmana ovat veneistä pelastetut maahanpyrkijät, jotka on sijoitettu leireille mm. Australian naapurimaihin Papua-Uuteen-Guineaan ja Nauruun. Heidän kohtalonsa ei ole Naurun eikä vallankaan naurun asia.</p><p>&nbsp;&nbsp; Ongelmana on, ettei heitä voida päästää Australiaan, koska se olisi vetovoimatekijä ja panisi taas ihmisalakuljettajat liikkeelle. Mutta kun ihmissalakuljetus on saatu melkein loppumaan, uusia pakolaisia ei juurikaan tule leireille lisää.</p><p>&nbsp;&nbsp; Australiaan pyrkivien pakolaisten leiriolosuhteista on kerrottu murheellisia tarinoita. Noiden ihmisten asiat on saatava kuntoon. Siinä Australia on toiminut mutta ei läheskään tarpeeksi tehokkaasti. Ongelmana on se, että Australian toimintalinja ei salli edes todella hädänalaisten vastaanottamista Australiaan, koska se olisi vetovoimatekijä panisi taas ihmissalakuljettajat liikkeelle. Vakavasti sairaita on kyllä kuljetettu Australiaan hoitoa saamaan. Mutta heidät on sitten palautettu leireille.</p><p>&nbsp;&nbsp; Nämä Australian ulkoistamien siirtolaisten leirit eivät ole verrattavissa niihin leireihin, joilta EU suunnittelee poimivansa hädänalaisia Eurooppaan. Kun nuo leirit ovat Euroopan ulkopuolella, likainen ihmissalakuljetusbisnes voidaan pitää tilanteen ulkopuolella. Euroopan maat on vain saatava ottamaan runsaanlaisesti vastaan maailman hädänalaisia ilmankin ihmisalakuljettajien &rdquo;palveluksia&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> # On syytä ihmetellä, miksi turvapaikanhakijoita koskevassa keskustelussa vaikkapa nyt taas Ruotsin vaalien yhteydessä ole juuri lainkaan otettu esille ihmissalakuljettajien liiketoimintaa, joka hyötyy ja kerää runsaat voitot ihmisten kuljetuksesta hätää kärsivistä maista EU:n rajoille. Tuntuu suorastaan siltä, että ihmissalakuljettajista puhuminen on tabu, joka lyö rasistin leiman tuota sanaa käyttävän otsaan.

   Tällainen asenne on aivan käsittämätön, sillä ihmissalakuljettajat suorastaan tuhoavat turvapaikanhakijoiden matkustamisen etiikan. Salakuljettajat ottavat surkeisiin paatteihinsa vain varakkaita ja hyväkuntoisia kansalaisia, jotka ovat valmiita maksamaan matkoista runsaita summia. Paattien turvallisuudella ei ole väliä, koska eurooppalaiset kyllä tulevat apuun.

   Turvapaikanhakijoista suuri osa onkin hyväkuntoisia nuoria miehiä. Kun he eivät sitten saa turvapaikkaa, he ihmissalakuljettajien harhaanjohtamina helposti katkeroituvat ja ryhtyvät Euroopassa väkivaltaisiksi. Todelliset turvapaikan tarvitsijat – köyhät, naiset, lapset ja vanhukset – eivät koskaan pääse Välimeren takaa EU:n rajoille.

 

Olisi otettava oppia Australiasta

# Ruotsin vaalien yhteydessäkään ei näitä aspekteja otettu juurikaan keskusteluun. Kannattaisi käydä opintomatkalla Australiassa. Australian ongelmana ovat veneistä pelastetut maahanpyrkijät, jotka on sijoitettu leireille mm. Australian naapurimaihin Papua-Uuteen-Guineaan ja Nauruun. Heidän kohtalonsa ei ole Naurun eikä vallankaan naurun asia.

   Ongelmana on, ettei heitä voida päästää Australiaan, koska se olisi vetovoimatekijä ja panisi taas ihmisalakuljettajat liikkeelle. Mutta kun ihmissalakuljetus on saatu melkein loppumaan, uusia pakolaisia ei juurikaan tule leireille lisää.

   Australiaan pyrkivien pakolaisten leiriolosuhteista on kerrottu murheellisia tarinoita. Noiden ihmisten asiat on saatava kuntoon. Siinä Australia on toiminut mutta ei läheskään tarpeeksi tehokkaasti. Ongelmana on se, että Australian toimintalinja ei salli edes todella hädänalaisten vastaanottamista Australiaan, koska se olisi vetovoimatekijä panisi taas ihmissalakuljettajat liikkeelle. Vakavasti sairaita on kyllä kuljetettu Australiaan hoitoa saamaan. Mutta heidät on sitten palautettu leireille.

   Nämä Australian ulkoistamien siirtolaisten leirit eivät ole verrattavissa niihin leireihin, joilta EU suunnittelee poimivansa hädänalaisia Eurooppaan. Kun nuo leirit ovat Euroopan ulkopuolella, likainen ihmissalakuljetusbisnes voidaan pitää tilanteen ulkopuolella. Euroopan maat on vain saatava ottamaan runsaanlaisesti vastaan maailman hädänalaisia ilmankin ihmisalakuljettajien ”palveluksia”.

 

 

]]>
3 http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260785-ihmissalakuljetusbiseksesta-ei-puhuttu-ruotsin-vaaleissa#comments Australia Ihmissalakuljetus Ruotsin vaalit Turvapaikanhakijat Mon, 10 Sep 2018 22:23:14 +0000 Timo Uotila http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260785-ihmissalakuljetusbiseksesta-ei-puhuttu-ruotsin-vaaleissa
Juha Sipilän turvapaikkaluvuista http://teppoovaskainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260612-juha-sipilan-turvapaikkaluvuista <p>Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista vain &rdquo;noin 44 prosenttia sai myönteisen päätöksen&rdquo;, <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/257743-juha-sipila-lyo-nyt-luvut-poytaan-tosiasia-etta-suurin-osa-ei-tayttanyt?ref=suosituimmat">kirjoitti pääministeri Juha Sipilä</a> (kesk) verkkosivuillaan maanantaina.</p><p>Tällä hän perusteli <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/257676-juha-sipilan-heitto-maahanmuuttajista-suututtaa-tutkija-onko-sinulla-nayttoa-ruman?ref=suosituimmat">aiempaa lausuntoaan</a>, jonka mukaan suurin osa turvapaikanhakijoista oli vuosina 2015&ndash;2017 liikkeellä taloudellisten syiden takia, ei niinkään sotaa tai vainoa paossa. Lausunnosta nousi äläkkä ja Sipilältä vaadittiin todisteita.</p><p>Kuten julkisessa keskustelussa on huomautettu, ei myönteisten päätösten osuudesta voi suoraan päätellä, oliko turvapaikanhakijoiden enemmistön motiivi taloudellinen vai kokivatko he tavalla tai toisella olonsa uhatuksi. Mutta myös Sipilän perusteluna julkisuuteen antama prosenttiluku itsessään on ongelmallinen.</p><p>Sipilän esikunnasta <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/257880-turvapaikanhakijat-nyt-loytyi-selitys-juha-sipilan-44-prosentille">selvennettiin Uudelle Suomelle</a> aiemmin tällä viikolla, että luvut olivat peräisin Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston eli EASO:n tilastoista. Sipilän leiristä annettiin EASO:n lukuja, joiden mukaan EU-maissa annettiin vuosina 2015&ndash;2017 kaikkiaan 1&nbsp;489&nbsp;235 myönteistä päätöstä ja jätettiin 3&nbsp;415&nbsp;085 ensimmäistä turvapaikkahakemusta. Tässä vertailussa myönteisten päätösten osuus kaikista hakemuksista oli Sipilän 44 prosenttia.</p><p>Lukumäärät ovat sinänsä oikeita, mutta kuten maahanmuuttotutkija-aktivisti Erna Bodström huomautti, Sipilän vertailu on epätyypillinen, suorastaan väärä. Tarkistin EASO:sta, kuinka Euroopan unionin erityisvirasto itse laskee turvapaikanhaun &rdquo;myöntöprosentin&rdquo;, eli myönteisten päätösten osuuden, ja mikä järjestön virallinen luku vuosille 2015&ndash;2017 on.</p><p>Viraston vastaus: myöntöprosentti (engl. recognition rate) lasketaan jakamalla myönteiset päätökset tehtyjen päätösten kokonaismäärällä samalla ajanjaksolla. Sitä <u>ei</u> lasketa vertaamalla positiivisia päätöksiä kaikkien jätettyjen turvapaikkahakemusten määrään, EASO:n edustaja korostaa. Sipilä valitsi siis väärän vertauskohdan: hakemukset päätösten sijaan.</p><p>EASO:n mukaan EU-maiden myöntöprosentti vuosille 2015&ndash;2017 oli näin ollen 53 prosenttia &ndash; eli enemmistöön käsitellyistä turvapaikkahakemuksista annettiin myönteinen päätös. Luku koskee niin sanottuja ensimmäisiä hakemuksia. Toisaalta, jos mukaan otetaan toisen vaiheen päätökset, eli valituksesta seuraavat oikeusistuinten ratkaisut, vuosien 2015&ndash;2017 myöntöprosentti laskee EASO:n mukaan 47 prosenttiin.</p><p>Tehtyjä päätöksiä on vähemmän kuin jätettyjä hakemuksia, koska esimerkiksi vuosina 2015&ndash;2017 vajaa kolmannes hakemuksista raukesi tai jäi muusta syystä tutkimatta. Lisäksi päätökset eivät osu samalle vuodelle kuin hakemus. Jälkimmäisen syyn vuoksi viime vuosien turvapaikkatilastot eivät edelleenkään ole täydelliset, kuten <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/257880-turvapaikanhakijat-nyt-loytyi-selitys-juha-sipilan-44-prosentille">muun muassa sisäministeriöstä on korostettu</a>.</p><p>Kolmen vuoden tarkasteluajalla kahtena ensimmäisenä vuotena, 2015 ja 2016, myönteisiä päätöksiä oli enemmän kuin kielteisiä. Vuonna 2017 tilanne muuttui, ja kielteisiä päätöksiä annettiinkin enemmän kuin myönteisiä. Sama trendi on jatkunut alkuvuodesta 2018.</p><p>Sipilän leiri voi perustella poikkeuksellista tilastointitapaansa pääministerin sanavalinnalla. Hän kirjoitti sanatarkasti, että &rdquo;Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista vastaavasti noin 44 prosenttia sai myönteisen päätöksen&rdquo;. Puhuessaan nimenomaan Eurooppaan <em>tulleista</em> turvapaikanhakijoista hänen voi katsoa viittaavan hakijoiden ja hakemusten kokonaismäärään, vaikka myönnettyjen turvapaikkojen määrää ei normaalisti ja virallisesti tähän verratakaan.</p> Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista vain ”noin 44 prosenttia sai myönteisen päätöksen”, kirjoitti pääministeri Juha Sipilä (kesk) verkkosivuillaan maanantaina.

Tällä hän perusteli aiempaa lausuntoaan, jonka mukaan suurin osa turvapaikanhakijoista oli vuosina 2015–2017 liikkeellä taloudellisten syiden takia, ei niinkään sotaa tai vainoa paossa. Lausunnosta nousi äläkkä ja Sipilältä vaadittiin todisteita.

Kuten julkisessa keskustelussa on huomautettu, ei myönteisten päätösten osuudesta voi suoraan päätellä, oliko turvapaikanhakijoiden enemmistön motiivi taloudellinen vai kokivatko he tavalla tai toisella olonsa uhatuksi. Mutta myös Sipilän perusteluna julkisuuteen antama prosenttiluku itsessään on ongelmallinen.

Sipilän esikunnasta selvennettiin Uudelle Suomelle aiemmin tällä viikolla, että luvut olivat peräisin Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston eli EASO:n tilastoista. Sipilän leiristä annettiin EASO:n lukuja, joiden mukaan EU-maissa annettiin vuosina 2015–2017 kaikkiaan 1 489 235 myönteistä päätöstä ja jätettiin 3 415 085 ensimmäistä turvapaikkahakemusta. Tässä vertailussa myönteisten päätösten osuus kaikista hakemuksista oli Sipilän 44 prosenttia.

Lukumäärät ovat sinänsä oikeita, mutta kuten maahanmuuttotutkija-aktivisti Erna Bodström huomautti, Sipilän vertailu on epätyypillinen, suorastaan väärä. Tarkistin EASO:sta, kuinka Euroopan unionin erityisvirasto itse laskee turvapaikanhaun ”myöntöprosentin”, eli myönteisten päätösten osuuden, ja mikä järjestön virallinen luku vuosille 2015–2017 on.

Viraston vastaus: myöntöprosentti (engl. recognition rate) lasketaan jakamalla myönteiset päätökset tehtyjen päätösten kokonaismäärällä samalla ajanjaksolla. Sitä ei lasketa vertaamalla positiivisia päätöksiä kaikkien jätettyjen turvapaikkahakemusten määrään, EASO:n edustaja korostaa. Sipilä valitsi siis väärän vertauskohdan: hakemukset päätösten sijaan.

EASO:n mukaan EU-maiden myöntöprosentti vuosille 2015–2017 oli näin ollen 53 prosenttia – eli enemmistöön käsitellyistä turvapaikkahakemuksista annettiin myönteinen päätös. Luku koskee niin sanottuja ensimmäisiä hakemuksia. Toisaalta, jos mukaan otetaan toisen vaiheen päätökset, eli valituksesta seuraavat oikeusistuinten ratkaisut, vuosien 2015–2017 myöntöprosentti laskee EASO:n mukaan 47 prosenttiin.

Tehtyjä päätöksiä on vähemmän kuin jätettyjä hakemuksia, koska esimerkiksi vuosina 2015–2017 vajaa kolmannes hakemuksista raukesi tai jäi muusta syystä tutkimatta. Lisäksi päätökset eivät osu samalle vuodelle kuin hakemus. Jälkimmäisen syyn vuoksi viime vuosien turvapaikkatilastot eivät edelleenkään ole täydelliset, kuten muun muassa sisäministeriöstä on korostettu.

Kolmen vuoden tarkasteluajalla kahtena ensimmäisenä vuotena, 2015 ja 2016, myönteisiä päätöksiä oli enemmän kuin kielteisiä. Vuonna 2017 tilanne muuttui, ja kielteisiä päätöksiä annettiinkin enemmän kuin myönteisiä. Sama trendi on jatkunut alkuvuodesta 2018.

Sipilän leiri voi perustella poikkeuksellista tilastointitapaansa pääministerin sanavalinnalla. Hän kirjoitti sanatarkasti, että ”Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista vastaavasti noin 44 prosenttia sai myönteisen päätöksen”. Puhuessaan nimenomaan Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista hänen voi katsoa viittaavan hakijoiden ja hakemusten kokonaismäärään, vaikka myönnettyjen turvapaikkojen määrää ei normaalisti ja virallisesti tähän verratakaan.

]]>
19 http://teppoovaskainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260612-juha-sipilan-turvapaikkaluvuista#comments Kotimaa Juha Sipilä Juha Sipilän hallitus Tilastot Turvapaikanhakijat Fri, 07 Sep 2018 13:58:03 +0000 Teppo Ovaskainen http://teppoovaskainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260612-juha-sipilan-turvapaikkaluvuista
Jari Tervo on oikeassa. Mielipiteiden on aika tulla julki. http://kreiviolaf.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260410-jari-tervo-on-oikeassa-mielipiteiden-on-aika-tulla-julki <p>Jari Tervo ihmettelee <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10375463">YLE:n haastattelussa</a>, miksi kirjailijat eivät tuoneet mielipiteitään esiin liittyen turvapaikanhakijatilanteeseen. &quot;Tervo&nbsp;&nbsp;tietää, että kirjailijat ovat ajattelevaa porukkaa.&quot;<br />Tervo näyttäisi luottavan siihen, että muutkin kirjailijat ovat hänen kanssaan samaa mieltä, että suomalaiset ovat epäkelpoja ali-ihmisiä ja turvapaikanhakijat ovat talouden, kulttuurin ja kaiken pelastus.<br />Tästä syystä Tervo toivoo, että useampi kirjailija avaisi aiheesta sanaisen arkkunsa.<br /><br />Ymmärrän, että Tervo on sen verran hyvin menestynyt elämässään, ettei ole helppo antaa laskeutua, kun on kerran kunnolla noussut hattuun, mutta siitä huolimatta suosittelisin Tervon pohtimaan tätä kysymystä:<br />Entä jos ne kirjailijakaverit eivät olekaan asioista samaa mieltä? Entäs jos ne kirjailijakaverit arvostaa länsimaalaista kulttuuria enemmän kuin Afrikan ja lähi-idän kulttuureja? Entä jos kirjailijakaverit eivät luota turvapaikkajärjestelmään ja kokevat nykyisen järjestelmän mahdollistavan myös rikollisten liikkumisen maasta toiseen? Entä jos kaverit kannattavatkin humanitaarisen maahanmuuton hoitamista pakolaiskiintiöillä? Tai ylipäänsä humanitaaristen ongelmien ratkaisemista lähellä ongelmapaikkoja eli tukemalla esimerkiksi pakolaisleirejä? Entä jos kirjailijakaverit ovat siksi hiljaa, kun pelkäävät joutuvansa kulttuuriväen joukkolynkkauksen kohteeksi, kuten esimerkiksi <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/223380-pirkko-saisio-vaatii-lehdessa-suvaitsevaisuus-pitaisi-heittaa-romukoppaan-jarjeton">Pirkko Saisiolle</a> kävi?<br /><br />Oikeastaan ainoa kerta, kun isomman luokan julkimo on tuonut esiin mielipiteitään, jotka eivät ole vastanneet konseutta maahanmuuttopolitiikassa (= rajat auki niin kaikki on ihanaa) oli se kerta, kun Teemu Selänne tokaisi, että olisi ihan fiksua edes vähän katsoa millaisia ihmisiä rajojen yli rynnii siviilien joukkoon.&nbsp;<br />Suomalaisten älymystön mukaan Teemu Selänne oli yksimielisesti natsi, ja paskamyrsky jatkui viikkoja.&nbsp;<br /><br />Ei tuollaista moni jaksa.<br /><br />Helpompi on olla hiljaa.<br /><br />Mutta juuri se on ongelma, että kun vain yksi kehtaa sanoa, ettei keisarilla ole vaatteita, tämä yksi on helppo kivittää. Jos taas todella useat julkimot kertoisi valtamediassa mietteitään näistä asioista, ei olisi enää niin helppo ns. paremman väen käydä kimppuun, kun jos hyökkäisi yhden kimppuun, olisi hyökättävä myös muiden kimppuun.&nbsp;<br /><br />Logiikka on siis sama kuin esimeriksi <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Jumalanpilkkap%C3%A4iv%C3%A4">jumalanpilkkapäivässä</a>. Kun miljoonat yhtä aikaa pilkkaavat jumalia, on vaikea ketään yhtä tiettyä yksilöä kivittää jumalanpilkasta. Tämä mentaliteetti on johtanu siihen, että nykypäivänä uskonnoista voidaan keskustella asiallisesti. Uskontojen hyötyjä ja haittoja voi analysoida. Voidaan kehua eri uskontoja ja voidaan kritisoida eri uskontoja.<br />Samoin keskustelu maahanmuutosta pitäisi normalisoida, ja tätä helpottaisi suuresti, jos julkimot uskaltaisivat puhua aiheesta.<br /><br />Osa julkimoista varmasti on sitä mieltä, että Suomi on tympeä maa, joka kuuluu tuhota islamin tieltä. Mutta myös iso osa julkimoista on varmasti sitä mieltä, että länsimaat, kuten Suomi, ovat puolustamisen arvoisia paikkoja, joissa on ihmisten hyvä elää. Nämä molemmat puolet haluaisin saada julkisuudessa kertomaan ajatuksiaan. Ja oltaisiin lähempänä sitä päivää, kun maahanmuutosta voisi oikeasti käydä analyyttista älykästä keskustelua ilman, että toinen hokee koko ajan itkukurkussa, &quot;rasismia, fasismia, natsismia, yhyy, tuli kakka housuun.&quot;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jari Tervo ihmettelee YLE:n haastattelussa, miksi kirjailijat eivät tuoneet mielipiteitään esiin liittyen turvapaikanhakijatilanteeseen. "Tervo  tietää, että kirjailijat ovat ajattelevaa porukkaa."
Tervo näyttäisi luottavan siihen, että muutkin kirjailijat ovat hänen kanssaan samaa mieltä, että suomalaiset ovat epäkelpoja ali-ihmisiä ja turvapaikanhakijat ovat talouden, kulttuurin ja kaiken pelastus.
Tästä syystä Tervo toivoo, että useampi kirjailija avaisi aiheesta sanaisen arkkunsa.

Ymmärrän, että Tervo on sen verran hyvin menestynyt elämässään, ettei ole helppo antaa laskeutua, kun on kerran kunnolla noussut hattuun, mutta siitä huolimatta suosittelisin Tervon pohtimaan tätä kysymystä:
Entä jos ne kirjailijakaverit eivät olekaan asioista samaa mieltä? Entäs jos ne kirjailijakaverit arvostaa länsimaalaista kulttuuria enemmän kuin Afrikan ja lähi-idän kulttuureja? Entä jos kirjailijakaverit eivät luota turvapaikkajärjestelmään ja kokevat nykyisen järjestelmän mahdollistavan myös rikollisten liikkumisen maasta toiseen? Entä jos kaverit kannattavatkin humanitaarisen maahanmuuton hoitamista pakolaiskiintiöillä? Tai ylipäänsä humanitaaristen ongelmien ratkaisemista lähellä ongelmapaikkoja eli tukemalla esimerkiksi pakolaisleirejä? Entä jos kirjailijakaverit ovat siksi hiljaa, kun pelkäävät joutuvansa kulttuuriväen joukkolynkkauksen kohteeksi, kuten esimerkiksi Pirkko Saisiolle kävi?

Oikeastaan ainoa kerta, kun isomman luokan julkimo on tuonut esiin mielipiteitään, jotka eivät ole vastanneet konseutta maahanmuuttopolitiikassa (= rajat auki niin kaikki on ihanaa) oli se kerta, kun Teemu Selänne tokaisi, että olisi ihan fiksua edes vähän katsoa millaisia ihmisiä rajojen yli rynnii siviilien joukkoon. 
Suomalaisten älymystön mukaan Teemu Selänne oli yksimielisesti natsi, ja paskamyrsky jatkui viikkoja. 

Ei tuollaista moni jaksa.

Helpompi on olla hiljaa.

Mutta juuri se on ongelma, että kun vain yksi kehtaa sanoa, ettei keisarilla ole vaatteita, tämä yksi on helppo kivittää. Jos taas todella useat julkimot kertoisi valtamediassa mietteitään näistä asioista, ei olisi enää niin helppo ns. paremman väen käydä kimppuun, kun jos hyökkäisi yhden kimppuun, olisi hyökättävä myös muiden kimppuun. 

Logiikka on siis sama kuin esimeriksi jumalanpilkkapäivässä. Kun miljoonat yhtä aikaa pilkkaavat jumalia, on vaikea ketään yhtä tiettyä yksilöä kivittää jumalanpilkasta. Tämä mentaliteetti on johtanu siihen, että nykypäivänä uskonnoista voidaan keskustella asiallisesti. Uskontojen hyötyjä ja haittoja voi analysoida. Voidaan kehua eri uskontoja ja voidaan kritisoida eri uskontoja.
Samoin keskustelu maahanmuutosta pitäisi normalisoida, ja tätä helpottaisi suuresti, jos julkimot uskaltaisivat puhua aiheesta.

Osa julkimoista varmasti on sitä mieltä, että Suomi on tympeä maa, joka kuuluu tuhota islamin tieltä. Mutta myös iso osa julkimoista on varmasti sitä mieltä, että länsimaat, kuten Suomi, ovat puolustamisen arvoisia paikkoja, joissa on ihmisten hyvä elää. Nämä molemmat puolet haluaisin saada julkisuudessa kertomaan ajatuksiaan. Ja oltaisiin lähempänä sitä päivää, kun maahanmuutosta voisi oikeasti käydä analyyttista älykästä keskustelua ilman, että toinen hokee koko ajan itkukurkussa, "rasismia, fasismia, natsismia, yhyy, tuli kakka housuun."

]]>
37 http://kreiviolaf.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260410-jari-tervo-on-oikeassa-mielipiteiden-on-aika-tulla-julki#comments Jari Tervo Maahanmuuttopolitiikka Turvapaikanhakijat Turvapaikkajärjestelmä Mon, 03 Sep 2018 15:24:16 +0000 Tommi O. Pälve http://kreiviolaf.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260410-jari-tervo-on-oikeassa-mielipiteiden-on-aika-tulla-julki
Tolkun konservatiivin maahanmuuttolinja http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260403-tolkun-konservatiivin-maahanmuuttolinja <p>Eurooppaa vaivasi syksyllä 2015 hallitsematon maahanmuuttotilanne, jolloin Suomeen tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Kuten pääministeri&nbsp;<strong>Juha Sipilä</strong>&nbsp;(kesk.) täysin oikein totesi niin suurin osa näistä turvapaikanhakijoista oli silloin liikkeellä taloudellisista syistä. Suomessa tehtiin vuosina 2016-2017 lähes kaksi kertaa enemmän kielteisiä kuin myönteisiä turvapaikkapäätöksiä.</p> <p>Suomen osalta maahanmuutto on saatu hallintaan. Viime vuonna jätettiin vain parituhatta uutta turvapaikkahakemusta. Hallituksen tekemät tiukennukset turvapaikkapolitiikkaan ovat toimineet. Ja niitä tiukennuksia&nbsp;<strong>Antti Rinne</strong>,&nbsp;<strong>Li Andersson</strong>&nbsp;ja&nbsp;<strong>Touko Aalto&nbsp;</strong>ovat koko ajan vasemmisto-oppositiosta vastustaneet. Vihervasemmisto-sanaa kun ei saa enää käyttää tai punavihreät loukkaantuvat.</p> <p>Vaikka Li Andersson olisi eri mieltä maahanmuutosta, se ei saa tyrehdyttää järkikeskustelua. Maahanmuuttokeskustelua ei voi jättää ääripäille, on se ääripää sitten vasemmalla tai oikealla. Siniset edustavat hiljaista enemmistöä, tolkun konservatiiveja.</p> <p>Sininen tulevaisuus on julkaissut <a href="https://www.sininentulevaisuus.fi/maahanmuutto/">maahanmuutto- ja kotouttamisohjelmansa</a>, jonka mukaan rajoja ei pidä sulkea tai avata, vaan rajoista on pidettävä huolta. Maahanmuuton on oltava hallittua, turvallisuuden kannalta järkevää ja sen on otettava huomioon Suomen taloudellinen kantokyky.</p> <p>Ohjelmassamme kerrotaan konkreettisia keinoja siihen, että ne ihmiset, jotka tänne laillisesti jäävät ja haluavat Suomessa elää ja täällä perhettä kasvattaa, saadaan mahdollisimman hyvin osaksi tätä yhteiskuntaa.&nbsp;Jokaisella, joka tänne laillisesti jää, on mahdollisuus tulla suomalaiseksi.</p> <p>Vaadimme kansalaisuuskokeen lisäksi uusien kansalaisten uskollisuudenvalan käyttöönottoa. Tulija sitoutuu historiaamme, kulttuuriimme ja arvoihimme vakuuttamalla uskollisuutta Suomen valtiolle ja perustuslaille. Saamani palautteen perusteella tämä esitys saa suomalaisilta vahvan tuen.</p> <p>Työperustaisessa maahanmuutossa ottaisimme käyttöön pisteytysjärjestelmän, jossa työperäiset maahanmuuttajat valikoituvat Suomeen esimerkiksi osaamisensa, kielitaitonsa, työkokemuksensa ja sopeutumiskykynsä perusteella. Esimerkiksi Kanadasta voi ottaa mallia. Tämä hallitus päätti jo sinisten esityksestä selvittää anonyymin työnhaun käyttöönottoa, jotta jokaista varmasti arvioidaan pätevyyden eikä taustan perusteella. Se on realismia ilman rasismia.</p> <p>Ehdotamme sosiaaliturvajärjestelmän muuttamista kansalaisuusperusteiseksi. Sinisten mielestä Suomen kansalaisille tulisi voida maksaa muita korkeampaa sosiaaliturvaa, koska he lähtökohtaisesti ylläpitävät Suomen veropohjaa.&nbsp;Ei ole reilua, että juuri oleskeluluvan saanut saa saman sosiaaliturvan kuin vuosikausia Suomessa veroja maksanut. Kansalaisena jokainen saa sitten samaa sosiaaliturvaa.</p> <p>Hallituskumppanien mukaan siniset ovat estäneet pakolaiskiintiön nostamisen. Se on totta. Olemme myös pitäneet kiinni ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta. Vaadimme hallitusohjelman noudattamista. Hädänalaisia ihmisiä autetaan, mutta kansallisen pakolaiskiintiön nostamista ei voi edes harkita ennen kuin turvapaikkakäsittely on siirretty Euroopan unionin ulkopuolelle. Kiintiöpakolaisia otettaessa haluamme suosia vanhempansa menettäneitä pieniä lapsia ja vainottuja kristittyjä.</p> <p>Sinisten maahanmuutto- ja kotouttamisohjelmassa esitetään että turvapaikka voitaisiin myöntää turvallisiin kolmansiin maihin tai EU:n ulkopuolisiin väliaikaisiin asutuskeskuksiin. Näin apua pystytään rajallisin resurssein antamaan mahdollisimman monille, ja järjestelmän väärinkäyttö ja vaarallinen ihmissalakuljetus ennaltaehkäistään.</p> <p>Siniset eivät hyväksy punavihreiden linjaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksista.&nbsp;Ei ole olemassa turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksia, on vain palautuksia. Jos on lainvoimainen päätös, niin sehän pistetään luonnollisesti aina toimeen. Jos Touko Aallon mielestään ei voida palauttaa ihmisiä, niin toisin sanoen vihreiden näkemys on, että kaikkien pitäisi voida aina jäädä. Se on täysin järjetön ajatus, joka romuttaisi koko turvapaikan käsitteen.</p> <p>Liian usein kansalaiset ovat kokeneet esittäessään huolia maahanmuutosta, että heidät katsotaan heti vihamielisiksi tai äärimmäisiksi. Me tiedämme, missä ne ääripäät ovat. Anarkistit ja kuulapäät marssivat Turussa terrori-iskun vuosipäivänä. Tavalliset suomalaiset huolineen jäävät ääripäiden möykän varjoon. Hiljaiselle enemmistölle on annettava ääni.</p> <p>Sinisten tolkun konservatiivin linjalla varmistetaan, että hallitsematonta muuttoliikettä Euroopan halki Suomeen ei synny enää koskaan, mutta niitä autetaan, jotka apua eniten tarvitsevat.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eurooppaa vaivasi syksyllä 2015 hallitsematon maahanmuuttotilanne, jolloin Suomeen tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Kuten pääministeri Juha Sipilä (kesk.) täysin oikein totesi niin suurin osa näistä turvapaikanhakijoista oli silloin liikkeellä taloudellisista syistä. Suomessa tehtiin vuosina 2016-2017 lähes kaksi kertaa enemmän kielteisiä kuin myönteisiä turvapaikkapäätöksiä.

Suomen osalta maahanmuutto on saatu hallintaan. Viime vuonna jätettiin vain parituhatta uutta turvapaikkahakemusta. Hallituksen tekemät tiukennukset turvapaikkapolitiikkaan ovat toimineet. Ja niitä tiukennuksia Antti RinneLi Andersson ja Touko Aalto ovat koko ajan vasemmisto-oppositiosta vastustaneet. Vihervasemmisto-sanaa kun ei saa enää käyttää tai punavihreät loukkaantuvat.

Vaikka Li Andersson olisi eri mieltä maahanmuutosta, se ei saa tyrehdyttää järkikeskustelua. Maahanmuuttokeskustelua ei voi jättää ääripäille, on se ääripää sitten vasemmalla tai oikealla. Siniset edustavat hiljaista enemmistöä, tolkun konservatiiveja.

Sininen tulevaisuus on julkaissut maahanmuutto- ja kotouttamisohjelmansa, jonka mukaan rajoja ei pidä sulkea tai avata, vaan rajoista on pidettävä huolta. Maahanmuuton on oltava hallittua, turvallisuuden kannalta järkevää ja sen on otettava huomioon Suomen taloudellinen kantokyky.

Ohjelmassamme kerrotaan konkreettisia keinoja siihen, että ne ihmiset, jotka tänne laillisesti jäävät ja haluavat Suomessa elää ja täällä perhettä kasvattaa, saadaan mahdollisimman hyvin osaksi tätä yhteiskuntaa. Jokaisella, joka tänne laillisesti jää, on mahdollisuus tulla suomalaiseksi.

Vaadimme kansalaisuuskokeen lisäksi uusien kansalaisten uskollisuudenvalan käyttöönottoa. Tulija sitoutuu historiaamme, kulttuuriimme ja arvoihimme vakuuttamalla uskollisuutta Suomen valtiolle ja perustuslaille. Saamani palautteen perusteella tämä esitys saa suomalaisilta vahvan tuen.

Työperustaisessa maahanmuutossa ottaisimme käyttöön pisteytysjärjestelmän, jossa työperäiset maahanmuuttajat valikoituvat Suomeen esimerkiksi osaamisensa, kielitaitonsa, työkokemuksensa ja sopeutumiskykynsä perusteella. Esimerkiksi Kanadasta voi ottaa mallia. Tämä hallitus päätti jo sinisten esityksestä selvittää anonyymin työnhaun käyttöönottoa, jotta jokaista varmasti arvioidaan pätevyyden eikä taustan perusteella. Se on realismia ilman rasismia.

Ehdotamme sosiaaliturvajärjestelmän muuttamista kansalaisuusperusteiseksi. Sinisten mielestä Suomen kansalaisille tulisi voida maksaa muita korkeampaa sosiaaliturvaa, koska he lähtökohtaisesti ylläpitävät Suomen veropohjaa. Ei ole reilua, että juuri oleskeluluvan saanut saa saman sosiaaliturvan kuin vuosikausia Suomessa veroja maksanut. Kansalaisena jokainen saa sitten samaa sosiaaliturvaa.

Hallituskumppanien mukaan siniset ovat estäneet pakolaiskiintiön nostamisen. Se on totta. Olemme myös pitäneet kiinni ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta. Vaadimme hallitusohjelman noudattamista. Hädänalaisia ihmisiä autetaan, mutta kansallisen pakolaiskiintiön nostamista ei voi edes harkita ennen kuin turvapaikkakäsittely on siirretty Euroopan unionin ulkopuolelle. Kiintiöpakolaisia otettaessa haluamme suosia vanhempansa menettäneitä pieniä lapsia ja vainottuja kristittyjä.

Sinisten maahanmuutto- ja kotouttamisohjelmassa esitetään että turvapaikka voitaisiin myöntää turvallisiin kolmansiin maihin tai EU:n ulkopuolisiin väliaikaisiin asutuskeskuksiin. Näin apua pystytään rajallisin resurssein antamaan mahdollisimman monille, ja järjestelmän väärinkäyttö ja vaarallinen ihmissalakuljetus ennaltaehkäistään.

Siniset eivät hyväksy punavihreiden linjaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksista. Ei ole olemassa turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksia, on vain palautuksia. Jos on lainvoimainen päätös, niin sehän pistetään luonnollisesti aina toimeen. Jos Touko Aallon mielestään ei voida palauttaa ihmisiä, niin toisin sanoen vihreiden näkemys on, että kaikkien pitäisi voida aina jäädä. Se on täysin järjetön ajatus, joka romuttaisi koko turvapaikan käsitteen.

Liian usein kansalaiset ovat kokeneet esittäessään huolia maahanmuutosta, että heidät katsotaan heti vihamielisiksi tai äärimmäisiksi. Me tiedämme, missä ne ääripäät ovat. Anarkistit ja kuulapäät marssivat Turussa terrori-iskun vuosipäivänä. Tavalliset suomalaiset huolineen jäävät ääripäiden möykän varjoon. Hiljaiselle enemmistölle on annettava ääni.

Sinisten tolkun konservatiivin linjalla varmistetaan, että hallitsematonta muuttoliikettä Euroopan halki Suomeen ei synny enää koskaan, mutta niitä autetaan, jotka apua eniten tarvitsevat.

]]>
0 Kotouttaminen Maahanmuutto Sininen tulevaisuus Turvapaikanhakijat Mon, 03 Sep 2018 13:28:50 +0000 Simon Elo http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260403-tolkun-konservatiivin-maahanmuuttolinja
Parempaan turvapaikkakäsittelyyn http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260254-parempaan-turvapaikkakasittelyyn <p>Julkisuudessa näkyvät yleensä ääripäät eli joko lainvoimaisen kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden palautukset pitäisi keskeyttää tai sitten ei pitäisi mitenkään kehittää järjestelmän kykyä havaita aidosti vainon tai kidutuksen uhkaamat. Todellinen työmme kulkee kuitenkin näiden välissä. Mietimme koko ajan, miten voisi tehdä paremmin sen vaikean työn, että tunnistetaan turvaa tarvitsevat. Kaikkihan ovat samaa mieltä siitä, että oleskelululupaa ei pidä saada ilmoitusmenettelyllä.</p><p>Isossa kuvassa turvapaikkajärjestelmän painopiste pitäisi minusta kääntää <a href="http://http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258171-askeleita-jarkevampaan-turvapaikkajarjestelmaan">suoraan pakolaisleireiltä otettaviin rajojen yli tapahtuvan haun sijaan</a>. Samaan aikaan meidän pitää oikeusvaltiona panostaa siihen, että järjestelmämme kohtuudella kykenee arvioimaan turvapaikanhakijoiden tilanteen oikein myös nykyisessä turvapaikkamenettelyssä. Siksi päätin pian sisäministeriksi tultuani, että teetämme nopean sisäisen analyysin turvapaikkaprosessin haasteista ja lähdemme toteuttamaan parannuksia heti. Ja siksi olen myös koko ajan ollut valmis ulkoiseen arviointiin pitkän aikavälin kehittämiskohteiden löytämiseksi.</p><p>Maahanmuuttovirasto laati pyynnöstäni kesäkuussa julkistetun analyysin turvapapaikkajärjestelmän toimivuudesta. Yleisesti esiin ei tullut sellaista, etteikö järjestelmämme kestäisi vertailun kaikkiin niihin maihin, joihin 2015 alkaen on tullut runsaasti turvan hakijoita ja etteikö ylivoimainen valtaosa päätöksistä olisi oikeita. Selvitys kannatti, koska siinä määriteltiin vajaat 30 kehittämiskohdetta, joita Maahanmuuttovirasto sisäministeriön ohjauksessa parhaillaan toimeenpanee.</p><p><strong>Onko nykymeno aivan mielivaltaa?</strong></p><p>Ennen kehittämisehdotuksia on syytä todeta se itsestäänselvä, mutta yllättävän huonosti tiedostettu seikka, että palautuspäätös ei synny äkkinäisen päätöksen vaan aina pitkän prosessin perusteella. Hakijalla on monta mahdollisuutta tuoda esiin suojelun tarpeen perusteet. Jokainen turvapaikanhakija käy läpi yhden äänitetyn ja tulkatun puhuttelun, usein useammankin. Haavoittuvassa asemassa oleviksi todetuilla on oikeus oikeusavustajaan jo puhuttelussa.&nbsp;</p><p>Päätösesitystä tehdessään maahanmuuttoviraston esittelijä punnitsee jokaisen tapauksen osalta viraston maatietopalvelun arviota hakijan asuinalueen tilanteesta. Vaikka hakija ei pystyisi todistamaan turvapaikan tarvetta henkilökohtaisen vainon tai kidutuksen uhan takia, hän saa oleskeluluvan ns. toissijaisen suojelun perusteella, jos hänen kotipaikkansa on todettu liian vaaralliseksi sen tyyppiselle ihmiselle kuin hakija on eikä hakijan katsota voivan kohtuudella paeta sisäisesti kotimaassaan toiselle alueelle. Esimerkiksi Syyriaan ei tällä hetkellä palauteta ketään. Afganistanissa ja Irakissa osa alueista on määritelty liian vaaralliseksi, että ketään voitaisiin sinne palauttaa. Maahanmuuttoviraston maa-arviot esimerkiksi keskeisistä hakijamaista Afganistanista, Irakista ja Somaliasta päivitetään ja julkaistaan aina puolen vuoden välein. Puolen vuoden sisälläkin tapahtuvat muutokset pyritään huomioimaan. Virheen sattuessa valituksen käsittelevä tuomioistuin ei ole sidottu Maahanmuuttoviraston maatietoon, jos näytetään toteen, että sen pohjalta tehtiin väärä johtopäätös.&nbsp;</p><p>Toki on todella vaikea kysymys ratkaista, miten vaarallinen on liian vaarallinen. Maailman turvallisimmasta maasta käsin katsottuna useimmissa maailman maissa on selvästi vaarallisempaa, mutta se ei sinänsä ole kansainvälisen suojelun peruste.</p><p>Maahanmuuttoviraston esittelijä tekee jokaisesta tapauksesta perustellun ratkaisuehdotuksen, jonka perusteella päätös tehdään esittelystä, yleensä esimiehen toimesta. Jokaisen kielteisen päätöksen ja hakemuksen käy tarkasti läpi vähintään kaksi henkilöä. Tämän jälkeen hakijalla on mahdollisuus valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen, jossa valituksen käsittelee vähintään kaksi tuomaria.&nbsp;</p><p>Hallinto-oikeudessa hakija voi esittää myös uusia perusteita ja tuoda esille näkemyksen, ettei Maahanmuuttovirasto ole huomioinut hänen esittämiään perusteita tai hänellä on jäänyt itse jotakin kertomatta. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi hakea valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus sitten ratkaisee, voidaanko kielteinen päätös toimeenpanna vai ottaako se tapauksen käsittelyyn.&nbsp;Tuomioistuinten päätökset vaikuttavat maahanmuuttoviraston tuleviin päätöksiin suoraan.&nbsp;</p><p>Tuomioistuimet läpikäytyään hakijalla on vielä mahdollisuus tehdä uusintahakemus, jos hän esimerkiksi kokee, että ei jostain syystä saanut oleellisia seikkoja tuotua esiin ensimmäisessä prosessissa tai niitä ei asianmukaisesti arvioitu.</p><p><strong>Missä voimme parantaa?</strong></p><p>Niin teettämässäni analyysissä kuin turvapaikanhakijoiden parissa aktiivisten järjestöjen kommenteissa nousee esiin turvapaikanhaun alkuvaiheen tärkeys. Siksi mietimme nyt esimerkiksi pitäisikö turvapaikkahakemusten jättö keskittää tiettyihin poliisin pisteisiin, jotta niissä olisi riittävät resurssit tunnistaa haavoittuvassa asemassa olevat hakijat heti. Heille tulee ohjata erityistä tukea ja oikeusavustaja puhutteluun.</p><p>Vastaanottokeskukseen saapuville hakijoille rakennetaan aiempaa monipuolisempi oikeudellisen neuvonnan paketti. Tavoitteena on, että jokainen ymmärtää varmasti ensimmäiseen puhutteluun mennessä mistä turvapaikkapäätöksessä on kysymys ja osaa tuoda esille relevantit asiat.&nbsp;</p><p>Jos puhuttelun sisällöstä on jälkeenpäin kiistaa, kysymys on usein tulkkauksesta. Maahanmuuttovirasto on nyt palkkaamassa laadunvalvontatulkkeja. Tulkkien uusissa sopimuksissa on aiempaa selvemmät vaatimukset laadusta. Sopimuksia on pystyttävä purkamaan aiempaa matalammalla kynnyksellä jos on syytä epäillä laatua tai puolueettomuutta.</p><p>Joiltain osin puhutteluiden tallennuksissa on ollut teknisiä puutteita. Siksi puhutteluhuoneiden tallennuslaitteistot uusitaan.</p><p>Maatieto on perusta sille erittäin vaikealle arvioinnille, että mihin ei voida palauttaa edes ihmisiä, joilla ei ole henkilökohtaista vainon tai kidutuksen uhkaa. Pääväline on puolivuosittain julkaistava <a href="https://migri.fi/raportit">maa-analyysi. </a>Maatiimejä on nyt vahvistettu entisestään. Tähänkin asti maa-analyyseistä on käyty vuoropuhelua YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n ja muiden järjestöjen kanssa. Nyt haemme tapoja vielä selkeyttää tätä asetelmaa niin, että maa-analyysien valmistelussa hyödynnetään aiempaa systemaattisemmin järjestöjen osaamista.</p><p><strong>Täydellistä ei saa</strong></p><p>Oikeusvaltiota pitää näiltäkin osin kehittää koko ajan. Samalla on minusta kohtuuton väite ja vaatimus, että turvapaikkajärjestelmän välttämätön osa eli kielteisen päätöksen saavien palautukset pitäisi keskeyttää. Jatkuva kehitystyöhän ei koskaan ole sinällään valmis. Jos prosessi on nyt parempi kuin ennen, sen voi tietysti kääntää niin, että se oli aiemmin huonompi kuin nyt. Silloin päätöksen saaneilla on kuitenkin mahdollisuus valittaa tai tehdä uusintahakemus. Enemmistö kielteisen päätöksen saaneista on myös käyttänyt tätä oikeuttaan.&nbsp;</p><p>Rajatapausten tilanteet käydään siis yleensä läpi moneen kertaan. Kun tuomioistuin lopulta vahvistaa lainvoimaisen päätöksen, ottaa aika kovan vastuun, jos väittää, ettei tapaus olisi tullut mahdollisuuksien rajoissa oikeudenmukaisesti käsiteltyä.</p> Julkisuudessa näkyvät yleensä ääripäät eli joko lainvoimaisen kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden palautukset pitäisi keskeyttää tai sitten ei pitäisi mitenkään kehittää järjestelmän kykyä havaita aidosti vainon tai kidutuksen uhkaamat. Todellinen työmme kulkee kuitenkin näiden välissä. Mietimme koko ajan, miten voisi tehdä paremmin sen vaikean työn, että tunnistetaan turvaa tarvitsevat. Kaikkihan ovat samaa mieltä siitä, että oleskelululupaa ei pidä saada ilmoitusmenettelyllä.

Isossa kuvassa turvapaikkajärjestelmän painopiste pitäisi minusta kääntää suoraan pakolaisleireiltä otettaviin rajojen yli tapahtuvan haun sijaan. Samaan aikaan meidän pitää oikeusvaltiona panostaa siihen, että järjestelmämme kohtuudella kykenee arvioimaan turvapaikanhakijoiden tilanteen oikein myös nykyisessä turvapaikkamenettelyssä. Siksi päätin pian sisäministeriksi tultuani, että teetämme nopean sisäisen analyysin turvapaikkaprosessin haasteista ja lähdemme toteuttamaan parannuksia heti. Ja siksi olen myös koko ajan ollut valmis ulkoiseen arviointiin pitkän aikavälin kehittämiskohteiden löytämiseksi.

Maahanmuuttovirasto laati pyynnöstäni kesäkuussa julkistetun analyysin turvapapaikkajärjestelmän toimivuudesta. Yleisesti esiin ei tullut sellaista, etteikö järjestelmämme kestäisi vertailun kaikkiin niihin maihin, joihin 2015 alkaen on tullut runsaasti turvan hakijoita ja etteikö ylivoimainen valtaosa päätöksistä olisi oikeita. Selvitys kannatti, koska siinä määriteltiin vajaat 30 kehittämiskohdetta, joita Maahanmuuttovirasto sisäministeriön ohjauksessa parhaillaan toimeenpanee.

Onko nykymeno aivan mielivaltaa?

Ennen kehittämisehdotuksia on syytä todeta se itsestäänselvä, mutta yllättävän huonosti tiedostettu seikka, että palautuspäätös ei synny äkkinäisen päätöksen vaan aina pitkän prosessin perusteella. Hakijalla on monta mahdollisuutta tuoda esiin suojelun tarpeen perusteet. Jokainen turvapaikanhakija käy läpi yhden äänitetyn ja tulkatun puhuttelun, usein useammankin. Haavoittuvassa asemassa oleviksi todetuilla on oikeus oikeusavustajaan jo puhuttelussa. 

Päätösesitystä tehdessään maahanmuuttoviraston esittelijä punnitsee jokaisen tapauksen osalta viraston maatietopalvelun arviota hakijan asuinalueen tilanteesta. Vaikka hakija ei pystyisi todistamaan turvapaikan tarvetta henkilökohtaisen vainon tai kidutuksen uhan takia, hän saa oleskeluluvan ns. toissijaisen suojelun perusteella, jos hänen kotipaikkansa on todettu liian vaaralliseksi sen tyyppiselle ihmiselle kuin hakija on eikä hakijan katsota voivan kohtuudella paeta sisäisesti kotimaassaan toiselle alueelle. Esimerkiksi Syyriaan ei tällä hetkellä palauteta ketään. Afganistanissa ja Irakissa osa alueista on määritelty liian vaaralliseksi, että ketään voitaisiin sinne palauttaa. Maahanmuuttoviraston maa-arviot esimerkiksi keskeisistä hakijamaista Afganistanista, Irakista ja Somaliasta päivitetään ja julkaistaan aina puolen vuoden välein. Puolen vuoden sisälläkin tapahtuvat muutokset pyritään huomioimaan. Virheen sattuessa valituksen käsittelevä tuomioistuin ei ole sidottu Maahanmuuttoviraston maatietoon, jos näytetään toteen, että sen pohjalta tehtiin väärä johtopäätös. 

Toki on todella vaikea kysymys ratkaista, miten vaarallinen on liian vaarallinen. Maailman turvallisimmasta maasta käsin katsottuna useimmissa maailman maissa on selvästi vaarallisempaa, mutta se ei sinänsä ole kansainvälisen suojelun peruste.

Maahanmuuttoviraston esittelijä tekee jokaisesta tapauksesta perustellun ratkaisuehdotuksen, jonka perusteella päätös tehdään esittelystä, yleensä esimiehen toimesta. Jokaisen kielteisen päätöksen ja hakemuksen käy tarkasti läpi vähintään kaksi henkilöä. Tämän jälkeen hakijalla on mahdollisuus valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen, jossa valituksen käsittelee vähintään kaksi tuomaria. 

Hallinto-oikeudessa hakija voi esittää myös uusia perusteita ja tuoda esille näkemyksen, ettei Maahanmuuttovirasto ole huomioinut hänen esittämiään perusteita tai hänellä on jäänyt itse jotakin kertomatta. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi hakea valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus sitten ratkaisee, voidaanko kielteinen päätös toimeenpanna vai ottaako se tapauksen käsittelyyn. Tuomioistuinten päätökset vaikuttavat maahanmuuttoviraston tuleviin päätöksiin suoraan. 

Tuomioistuimet läpikäytyään hakijalla on vielä mahdollisuus tehdä uusintahakemus, jos hän esimerkiksi kokee, että ei jostain syystä saanut oleellisia seikkoja tuotua esiin ensimmäisessä prosessissa tai niitä ei asianmukaisesti arvioitu.

Missä voimme parantaa?

Niin teettämässäni analyysissä kuin turvapaikanhakijoiden parissa aktiivisten järjestöjen kommenteissa nousee esiin turvapaikanhaun alkuvaiheen tärkeys. Siksi mietimme nyt esimerkiksi pitäisikö turvapaikkahakemusten jättö keskittää tiettyihin poliisin pisteisiin, jotta niissä olisi riittävät resurssit tunnistaa haavoittuvassa asemassa olevat hakijat heti. Heille tulee ohjata erityistä tukea ja oikeusavustaja puhutteluun.

Vastaanottokeskukseen saapuville hakijoille rakennetaan aiempaa monipuolisempi oikeudellisen neuvonnan paketti. Tavoitteena on, että jokainen ymmärtää varmasti ensimmäiseen puhutteluun mennessä mistä turvapaikkapäätöksessä on kysymys ja osaa tuoda esille relevantit asiat. 

Jos puhuttelun sisällöstä on jälkeenpäin kiistaa, kysymys on usein tulkkauksesta. Maahanmuuttovirasto on nyt palkkaamassa laadunvalvontatulkkeja. Tulkkien uusissa sopimuksissa on aiempaa selvemmät vaatimukset laadusta. Sopimuksia on pystyttävä purkamaan aiempaa matalammalla kynnyksellä jos on syytä epäillä laatua tai puolueettomuutta.

Joiltain osin puhutteluiden tallennuksissa on ollut teknisiä puutteita. Siksi puhutteluhuoneiden tallennuslaitteistot uusitaan.

Maatieto on perusta sille erittäin vaikealle arvioinnille, että mihin ei voida palauttaa edes ihmisiä, joilla ei ole henkilökohtaista vainon tai kidutuksen uhkaa. Pääväline on puolivuosittain julkaistava maa-analyysi. Maatiimejä on nyt vahvistettu entisestään. Tähänkin asti maa-analyyseistä on käyty vuoropuhelua YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n ja muiden järjestöjen kanssa. Nyt haemme tapoja vielä selkeyttää tätä asetelmaa niin, että maa-analyysien valmistelussa hyödynnetään aiempaa systemaattisemmin järjestöjen osaamista.

Täydellistä ei saa

Oikeusvaltiota pitää näiltäkin osin kehittää koko ajan. Samalla on minusta kohtuuton väite ja vaatimus, että turvapaikkajärjestelmän välttämätön osa eli kielteisen päätöksen saavien palautukset pitäisi keskeyttää. Jatkuva kehitystyöhän ei koskaan ole sinällään valmis. Jos prosessi on nyt parempi kuin ennen, sen voi tietysti kääntää niin, että se oli aiemmin huonompi kuin nyt. Silloin päätöksen saaneilla on kuitenkin mahdollisuus valittaa tai tehdä uusintahakemus. Enemmistö kielteisen päätöksen saaneista on myös käyttänyt tätä oikeuttaan. 

Rajatapausten tilanteet käydään siis yleensä läpi moneen kertaan. Kun tuomioistuin lopulta vahvistaa lainvoimaisen päätöksen, ottaa aika kovan vastuun, jos väittää, ettei tapaus olisi tullut mahdollisuuksien rajoissa oikeudenmukaisesti käsiteltyä.

]]>
40 http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260254-parempaan-turvapaikkakasittelyyn#comments Kotimaa Turvapaikanhakijat Fri, 31 Aug 2018 10:08:45 +0000 Kai Mykkänen http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260254-parempaan-turvapaikkakasittelyyn
Kansalaistottelemattomuutta vai vaalityötä? http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260241-kansalaistottelemattomuutta-vai-vaalityota <p>Vihreiden eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteerin Aino Pennasen tempaus Finnairin Berliinin lennon alkaessa sai valtavasti julkisuutta ja ehkäpä se oli Pennasen tarkoituskin; emme vain tiedä missä määrin hän tavoitteli julkisuutta itselleen ja missä määrin asialleen. Ehkä se selviää kun vihreiden kansanedustajaehdokkuudet aikanaan julkistetaan.</p><p>Kuten tavallista, tempauksesta sikeytynyt äläkkä on ollut sekavaa. Olen miettinyt asiaa jonkin verran ja päätynyt seuraaviin päätelmiin taustalla olevasta, itse tapausta suuremmista teemoista.</p><p>Varsinainen teema on &rdquo;kansalaistottelemattomuus&rdquo;. Niinpä ensimmäinen vastausta odottava kysymys on, oliko Pekkasen akti kansalaistottelemattomuutta (vai vain tottelemattomuutta). Kirjoitin tästä jo viime vuoden lopulla (silloin Facebookiin), kun Jyväskylässä oli mellakoitu, silloinkin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen ja palautettavaksi määrätyn puolesta.</p><p>Jos lapsi ei suostu syömään aamupuuroaan, se ei ole kansalaistottelemattomuutta. Se on tottelemattomuutta. Entä jos aikuinen ei suostu maksaman verojaan? Tämä kysymys on tarkoituksella valittu, sillä kansalaistottelemattomuus (civil disobedience) jäljitetään käsitteenä 1800-luvun puolivälin tienoille. Silloin Yhdysvallat oli ryhtynyt valloitussotaan Meksikoa vastaan ja valloittikin siltä suuren alueen, mukaan lukien suuren osan nykyistä länsirannikkoansa Los Angeleseineen ja San Franciscoinen päivineen. Tätä sotaa eivät kaikki yhdysvaltalaiset hyväksyneet ja osa heistä protestoi sitä vastaan väkivallattomasti kieltäytymällä maksamasta verojaan. Civil disobedience -termiä alettiin käyttää tästä mielenosoittamisesta. Tunnetuin kansalaistottelematon oli epäilemättä Intian itsenäisyystaistelija Mohandas Gandhi, joka teki kuuluisaksi väkivallattoman vastarinnan.</p><p>Milloin siis kyse on kansalaistottelemattomuudesta eikä pelkästä tottelemattomuudesta? Aivan tyhjentävää ja kaikkialla hyväksyttyä määritelmää ei ole (eikä tule, sillä poliittiseen kielenkäyttöön kuuluu valitettavasti oleellisena osana käsitteiden väärinkäyttö omiin tarkoitusperiin). Seuraavat ehdot kaiketi kuitenkin hyväksytään yleisesti: 1) tavoitteen täytyy olla poliittinen, yhteiskunnallinen epäkohta tai vääryys (toimijan mielestä) joka halutaan korjattavaksi, 2) tottelemattomuuden täytyy kohdistua julkiseen valtaan (joko oman maan tai esimerkiksi miehittäjän tai siirtomaaherran); käytännössä teon seuraukset kuitenkin usein kohdistuvat myös, ellei suorastaan pääosin, myös sivullisiin, 3) toimella täytyy rikkoa jotain lakia, asetusta tai viranomaisen antamaa määräystä, 4) toimen täytyy olla väkivallaton (ja toimijan täytyy alistua väkivaltaiseenkin kohteluun, vrt. Gandhin ja hänen kannattajiensa toimet Intiassa), 5) toimen on oltava julkinen, 6) toimijan on alistuttava siitä koituvaan rangaistukseen.</p><p>Pennasen aktin olisin alustavasti valmis luokittelemaan kansalaistottelemattomuudeksi näillä kriteereillä, vaikka sen kaikkia seuraamuksia ja Pennasen suhtautumista niihin ei ole vielä nähtykään (esimerkiksi sitä, millaisen rangaistuksen hän ehkä saa tai millaisiin vahingonkorvauksiin hänet ehkä tuomitaan).</p><p>Entä Pennasen teon hyväksyttävyys? Ehdon 3 nojalla kansalaistottelemattomuuden on määritelmällisesti oltava luvatonta, joten se ei koskaan voi olla oikeudellisessa mielessä &rdquo;hyväksyttävää&rdquo; tai oikeutettua. Pennanen kieltäytyi noudattamasta lentokoneen miehistön käskyjä (ja näytti aluksi hangoittelevan myös poliiseja vastaan), joten luvattomuus oli selvä, eikä teko siis ollut oikeudellisesti &rdquo;hyväksyttävä&rdquo;. Niinpä kun vihreiden eduskuntaryhmäkanslian päällikkö sanoi Iltalehdessä (nettilehdessä 23.8.2018, paperisessa päivää myöhemmin), että Pennanen on &rdquo;käyttänyt kansalaisen oikeutta ilmaista mielipiteensä kansalaistottelemattomuuden keinoin&rdquo;, se ei ollut ainoastaan asiallisesti väärä lausunto, se oli myös loogisesti absurdi lausunto. Jos tekoon on oikeus, sen tekeminen ei voi olla tottelemattomuutta.</p><p>Jäljelle jää kysymys moraalisesta hyväksyttävyydestä. Se on &rdquo;katsojan silmässä&rdquo; kuten kauneuskin. Myös siis minun silmässäni. Joitakin ankkureita, joihin oman näkökantansa voisi ripustaa, voisi kuitenkin hahmotella.</p><p>Valtiossa, jossa poliittiseen toimintaan voi kuka tahansa osallistua ja jossa voimassaolevia lakeja ja muita säännöksiä on aina mahdollista päästä muuttamaan, jos menestyy riittävän hyvin vaaleissa, kansalaistottelemattomuuden hyväksyttävyyden kynnys on asetettava hyvin korkealle, sikäli kuin sitä voi ollenkaan hyväksyä. Pennasen puolustajien argumentti, että he turvautuivat kansalaistottelemattomuuteen, koska kaikki muut keinot oli käytetty, ei ole kestävä. Kun vihreiden puheenjohtaja sanoi edellä siteeraamassani Iltalehden jutussa, että kansalaistottelemattomuus on &rdquo;osa demokraattista yhteiskuntaa&rdquo;, se ei tosin ole loogisesti absurdi väite, mutta se on väite, jota ei voi hyväksyä eikä pitäisi hyväksyä. Jos mikään demokraattisen valtion poliittisen järjestelmän mahdollistama keino ei tuottanut haluttua tulosta, silloin olisi pitänyt hyväksyä tappio &ndash; ainakin sillä kertaa, ja jatkaa kamppailua näkemystensä puolesta laillisin keinoin.</p><p>Autoritäärisissä poliittisissa järjestelmissä, joissa valtiovalta pitää haluamaansa järjestystä yllä väkivallalla ja estää siten opposition syntymisen ja viimeistään sen toiminnan, tilanne on tietysti toisenlainen varsinkin periaatteessa. Käytännössä ei ole välttämättä kovinkaan helppoa määritellä, milloin ja millaista kansalaistottelemattomuutta saati väkivaltaista tottelemattomuutta valtiota vastaan voidaan niissäkään pitää moraalisesti hyväksyttävänä. Ei Gandhikaan rikkonut lentoturvallisuutta vastaan, vaan sellaisia lakeja ja määräyksiä, joilla siirtomaavalta asetti intialaiset eriarvoiseen asemaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vihreiden eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteerin Aino Pennasen tempaus Finnairin Berliinin lennon alkaessa sai valtavasti julkisuutta ja ehkäpä se oli Pennasen tarkoituskin; emme vain tiedä missä määrin hän tavoitteli julkisuutta itselleen ja missä määrin asialleen. Ehkä se selviää kun vihreiden kansanedustajaehdokkuudet aikanaan julkistetaan.

Kuten tavallista, tempauksesta sikeytynyt äläkkä on ollut sekavaa. Olen miettinyt asiaa jonkin verran ja päätynyt seuraaviin päätelmiin taustalla olevasta, itse tapausta suuremmista teemoista.

Varsinainen teema on ”kansalaistottelemattomuus”. Niinpä ensimmäinen vastausta odottava kysymys on, oliko Pekkasen akti kansalaistottelemattomuutta (vai vain tottelemattomuutta). Kirjoitin tästä jo viime vuoden lopulla (silloin Facebookiin), kun Jyväskylässä oli mellakoitu, silloinkin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen ja palautettavaksi määrätyn puolesta.

Jos lapsi ei suostu syömään aamupuuroaan, se ei ole kansalaistottelemattomuutta. Se on tottelemattomuutta. Entä jos aikuinen ei suostu maksaman verojaan? Tämä kysymys on tarkoituksella valittu, sillä kansalaistottelemattomuus (civil disobedience) jäljitetään käsitteenä 1800-luvun puolivälin tienoille. Silloin Yhdysvallat oli ryhtynyt valloitussotaan Meksikoa vastaan ja valloittikin siltä suuren alueen, mukaan lukien suuren osan nykyistä länsirannikkoansa Los Angeleseineen ja San Franciscoinen päivineen. Tätä sotaa eivät kaikki yhdysvaltalaiset hyväksyneet ja osa heistä protestoi sitä vastaan väkivallattomasti kieltäytymällä maksamasta verojaan. Civil disobedience -termiä alettiin käyttää tästä mielenosoittamisesta. Tunnetuin kansalaistottelematon oli epäilemättä Intian itsenäisyystaistelija Mohandas Gandhi, joka teki kuuluisaksi väkivallattoman vastarinnan.

Milloin siis kyse on kansalaistottelemattomuudesta eikä pelkästä tottelemattomuudesta? Aivan tyhjentävää ja kaikkialla hyväksyttyä määritelmää ei ole (eikä tule, sillä poliittiseen kielenkäyttöön kuuluu valitettavasti oleellisena osana käsitteiden väärinkäyttö omiin tarkoitusperiin). Seuraavat ehdot kaiketi kuitenkin hyväksytään yleisesti: 1) tavoitteen täytyy olla poliittinen, yhteiskunnallinen epäkohta tai vääryys (toimijan mielestä) joka halutaan korjattavaksi, 2) tottelemattomuuden täytyy kohdistua julkiseen valtaan (joko oman maan tai esimerkiksi miehittäjän tai siirtomaaherran); käytännössä teon seuraukset kuitenkin usein kohdistuvat myös, ellei suorastaan pääosin, myös sivullisiin, 3) toimella täytyy rikkoa jotain lakia, asetusta tai viranomaisen antamaa määräystä, 4) toimen täytyy olla väkivallaton (ja toimijan täytyy alistua väkivaltaiseenkin kohteluun, vrt. Gandhin ja hänen kannattajiensa toimet Intiassa), 5) toimen on oltava julkinen, 6) toimijan on alistuttava siitä koituvaan rangaistukseen.

Pennasen aktin olisin alustavasti valmis luokittelemaan kansalaistottelemattomuudeksi näillä kriteereillä, vaikka sen kaikkia seuraamuksia ja Pennasen suhtautumista niihin ei ole vielä nähtykään (esimerkiksi sitä, millaisen rangaistuksen hän ehkä saa tai millaisiin vahingonkorvauksiin hänet ehkä tuomitaan).

Entä Pennasen teon hyväksyttävyys? Ehdon 3 nojalla kansalaistottelemattomuuden on määritelmällisesti oltava luvatonta, joten se ei koskaan voi olla oikeudellisessa mielessä ”hyväksyttävää” tai oikeutettua. Pennanen kieltäytyi noudattamasta lentokoneen miehistön käskyjä (ja näytti aluksi hangoittelevan myös poliiseja vastaan), joten luvattomuus oli selvä, eikä teko siis ollut oikeudellisesti ”hyväksyttävä”. Niinpä kun vihreiden eduskuntaryhmäkanslian päällikkö sanoi Iltalehdessä (nettilehdessä 23.8.2018, paperisessa päivää myöhemmin), että Pennanen on ”käyttänyt kansalaisen oikeutta ilmaista mielipiteensä kansalaistottelemattomuuden keinoin”, se ei ollut ainoastaan asiallisesti väärä lausunto, se oli myös loogisesti absurdi lausunto. Jos tekoon on oikeus, sen tekeminen ei voi olla tottelemattomuutta.

Jäljelle jää kysymys moraalisesta hyväksyttävyydestä. Se on ”katsojan silmässä” kuten kauneuskin. Myös siis minun silmässäni. Joitakin ankkureita, joihin oman näkökantansa voisi ripustaa, voisi kuitenkin hahmotella.

Valtiossa, jossa poliittiseen toimintaan voi kuka tahansa osallistua ja jossa voimassaolevia lakeja ja muita säännöksiä on aina mahdollista päästä muuttamaan, jos menestyy riittävän hyvin vaaleissa, kansalaistottelemattomuuden hyväksyttävyyden kynnys on asetettava hyvin korkealle, sikäli kuin sitä voi ollenkaan hyväksyä. Pennasen puolustajien argumentti, että he turvautuivat kansalaistottelemattomuuteen, koska kaikki muut keinot oli käytetty, ei ole kestävä. Kun vihreiden puheenjohtaja sanoi edellä siteeraamassani Iltalehden jutussa, että kansalaistottelemattomuus on ”osa demokraattista yhteiskuntaa”, se ei tosin ole loogisesti absurdi väite, mutta se on väite, jota ei voi hyväksyä eikä pitäisi hyväksyä. Jos mikään demokraattisen valtion poliittisen järjestelmän mahdollistama keino ei tuottanut haluttua tulosta, silloin olisi pitänyt hyväksyä tappio – ainakin sillä kertaa, ja jatkaa kamppailua näkemystensä puolesta laillisin keinoin.

Autoritäärisissä poliittisissa järjestelmissä, joissa valtiovalta pitää haluamaansa järjestystä yllä väkivallalla ja estää siten opposition syntymisen ja viimeistään sen toiminnan, tilanne on tietysti toisenlainen varsinkin periaatteessa. Käytännössä ei ole välttämättä kovinkaan helppoa määritellä, milloin ja millaista kansalaistottelemattomuutta saati väkivaltaista tottelemattomuutta valtiota vastaan voidaan niissäkään pitää moraalisesti hyväksyttävänä. Ei Gandhikaan rikkonut lentoturvallisuutta vastaan, vaan sellaisia lakeja ja määräyksiä, joilla siirtomaavalta asetti intialaiset eriarvoiseen asemaan.

]]>
4 http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260241-kansalaistottelemattomuutta-vai-vaalityota#comments Demokratia Kansalaistottelemattomuus Pennanen Turvapaikanhakijat Vihreät Fri, 31 Aug 2018 07:20:34 +0000 Antti Kuosmanen http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260241-kansalaistottelemattomuutta-vai-vaalityota
ISIS on vain yksi Irakin lukuisista ongelmista http://saanajokinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259496-isis-on-vain-yksi-irakin-lukuisista-ongelmista <p><em>Kirjoitin alla olevan artikkelin yhdessä Fallujasta kotoisin olevan irakilaisen toimittajan, Mustafa Hamidin kanssa. Lyhyt versio artikkelista ilmestyi eilen 13.8. Turun Sanomien Puheenvuoro-palstalla.&nbsp;</em></p><p><br />Kotimaisen mediatarjonnan perusteella on helppo kuvitella äärijärjestö ISIS:in olevan Irakin ainoa merkittävä ongelma, ja että nyt, kun ISIS on pääosin saatu kukistettua, irakilaiset ovat viimein voineet huokaista helpotuksesta. Al Qaidan manttelinperijä on kuitenkin vain yksi Irakin lukuisista ongelmista, joista valtaosa on saanut osakseen varsin vähän huomiota suomalaisissa tiedotusvälineissä.<br /><br />ISIS:in jälkeisen Irakin ongelmat kävivät ilmi toukokuun 12. päivänä järjestettyjen parlamenttivaalien myötä<a href="https://www.reuters.com/article/us-iraq-election-turnout/turnout-in-iraqs-parliamentary-election-is-44-5-percent-idUSKCN1ID0U5?il=0" target="_blank">. Irakilaisviranomaisten mukaan</a>&nbsp;äänestysprosentti oli noin 44 prosenttia.&nbsp;<a href="http://www.alhadath.net/alhadath/iraq/2018/05/12/%D9%87%D8%B0%D9%87-%D9%86%D8%B3%D8%A8-%D8%A7%D9%84%D9%85%D8%B4%D8%A7%D8%B1%D9%83%D8%A9-%D8%A8%D8%A7%D9%84%D8%A7%D9%86%D8%AA%D8%AE%D8%A7%D8%A8%D8%A7%D8%AA-%D8%A7%D9%84%D8%B9%D8%B1%D8%A7%D9%82%D9%8A%D8%A9-%D8%AD%D8%AA%D9%89-%D9%85%D9%86%D8%AA%D8%B5%D9%81-%D8%A7%D9%84%D9%86%D9%87%D8%A7%D8%B1.html" target="_blank">Paikallisten tiedotusvälineiden mukaan</a>&nbsp;kuitenkin vain reilu 30 prosenttia äänioikeutetuista irakilaisista vaivautui vaaliuurnille. Historiallisen alhainen äänestysaktiivisuus puhuu karua kieltään irakilaisten vähäisestä uskosta maan poliittiseen eliittiin ja demokraattiseen järjestelmään 13 vuotta sen jälkeen, kun maassa järjestettiin ensimmäiset demokraattiset vaalit Saddam Husseinin hallinnon syrjäyttämisen jälkeen.<br /><br />Mikä sitten on mennyt vikaan?<br /><br />Diktaattori Saddam Husseinin syrjäyttäminen vuonna 2003 sai Irakissa aikaan valtatyhjiön, jonka Irakin naapurivaltio Iran on sittemmin pyrkinyt parhaansa mukaan täyttämään tukemalla Iranille lojaaleja poliitikkoja ja aseellisia ryhmiä Irakissa. Iranin hegemonian kasvulla Irakissa on ollut Irakin valtion instituutioita heikentävä vaikutus. Tämän lisäksi se on johtanut sektarianismin (sunni- ja shiiamuslimien välisen vastakkainasettelun) kasvuun Irakissa. 2000-luvulla Iran tuki Irakissa lukuisia shiialaisia puolisotilaallisia joukkoja eli militioita. Niistä huomattavimpia olivat muun muassa Hadi al Amirin johtama&nbsp;<a href="http://web.stanford.edu/group/mappingmilitants/cgi-bin/groups/view/435" target="_blank">Badr-prikaati</a>&nbsp;ja Muqtada al Sadrin komentama&nbsp;<a href="http://web.stanford.edu/group/mappingmilitants/cgi-bin/groups/view/57" target="_blank">Mehdin armeija</a>. Sen lisäksi, että nämä aseelliset ryhmät vastustivat USA:n joukkojen läsnäoloa Irakissa, ne syyllistyivät Irakin sunnimuslimiväestön laajamittaiseen terrorisoimiseen. Esimerkiksi Irakin sisäministeriöön soluttautuneiden Badr-prikaatin joukkojen tiedetään muodostaneen&nbsp;<a href="http://articles.latimes.com/2006/sep/28/world/fg-intel28" target="_blank">kuolemanpartioita, jotka olivat vastuussa tuhansien sunnimuslimien sieppauksista, kiduttamisesta ja katoamisista</a>.<br /><br />ISIS:in vastaisen taistelun varjolla Iranin on onnistunut viime vuosina kasvattaa vaikutusvaltaansa Irakissa entisestään. Siitä huolimatta, että niiden suhtautuminen USA:han on yleensä&nbsp;<a href="https://www.reuters.com/article/us-mideast-crisis-usa-iraq-idUSKBN0TK5KQ20151201" target="_blank">avoimen vihamielisestä</a>, Iranin tukemat militiat ovat taistelleet USA:n johtaman koalition kanssa ISIS:iä vastaan sekä Irakissa että Syyriassa.&nbsp;<a href="http://www.mei.edu/content/iran-s-use-shi-i-militant-proxies" target="_blank">Arvioiden mukaan</a>&nbsp;neljälläkymmenellä vajaasta seitsemästäkymmenestä niin kutsuttuun al Hashd al Shabiin (ISIS:in lyömiseksi kesällä 2014 perustettu, useista puolisotilaallisista ryhmistä koostuva löyhä liittouma) kuuluvasta aseellisesta ryhmästä on tiivis suhde Iranin armeijan erikoisjoukkoihin eli Vallankumouskaartiin.<br /><br />Iranin tukemien puolisotilaallisten ryhmien taistelua on koordinoinut sekä Irakissa että Syyriassa Iranin Vallankumouskaartin Quds-joukkojen johtaja,&nbsp;<a href="https://www.bbc.com/news/world-middle-east-27883162" target="_blank">kenraali Qassem Suleimani</a>. Quds-joukot ovat vastuussa Iranin ulkomaan operaatioista ja kenraali Suleimani toimii tiettävästi Iranin teokratian korkeimman johtajan, Ajatollah Ali Khamenein suorassa alaisuudessa.<br /><br />Erityisesti Iranin johdolle uskollisten shiialaisten militioiden raportoitiin ISIS:in vastaisen taistelun aikana syyllistyneen kerta toisensa jälkeen sunnisiviileihin kohdistettuihin kostotoimiin. Esimerkiksi Fallujan kaupungin vapautuksen yhteydessä, toukokuussa 2016, muun muassa Badr-prikaatin ja&nbsp;<a href="http://web.stanford.edu/group/mappingmilitants/cgi-bin/groups/view/361?highlight=kataib+hezbollah" target="_blank">Kataib Hizbollah</a>&nbsp;-militioiden&nbsp;<a href="https://www.hrw.org/news/2016/07/31/iraq-ban-abusive-militias-mosul-operation" target="_blank">raportoitiin</a>&nbsp;pahoinpidelleen satoja taistelua paenneita sunnimiehiä, teloittaneen summittaisesti useita kymmeniä ja vanginneen useita satoja, joiden kohtalosta ei ole selvyyttä.&nbsp;<a href="http://web.stanford.edu/group/mappingmilitants/cgi-bin/groups/view/143" target="_blank">Asaib Ahl al Haqq -militian (AAH)</a>&nbsp;Anbarin maakunnassa sijaitsevasta Saqlawiyan kaupungista kesäkuussa 2016 sieppaamasta ja kiduttamasta yli tuhannesta sunnipojasta ja -miehestä on ihmisoikeusjärjestö&nbsp;<a href="https://www.amnesty.org/en/latest/campaigns/2017/06/643-iraqi-men-missing-for-a-whole-year/?utm_source=TWITTER-IS&amp;utm_medium=social&amp;utm_content=1584606670&amp;utm_campaign=Other&amp;utm_term=News" target="_blank">Amnesty Internationalin mukaan yhä kadoksissa 643</a>.&nbsp;<br /><br />Vain ani harvassa tapauksessa siviiliväestöön kostotoimia kohdistaneet tekijät on saatettu Irakissa vastuuseen teoistaan.<br /><br />Vuoden 2016 loppupuolella Irakin parlamentti&nbsp;<a href="https://edition.cnn.com/2016/11/28/middleeast/iraq-shiite-militias-legal-sunni-outrage/index.html" target="_blank">hyväksyi lain</a>, jonka myötä al Hashd al Shabista tuli virallisesti Irakin asevoimien yksikkö, joka toimii pääministeri Haidar al Abadin suorassa alaisuudessa. Osa irakilaisista toivotti lain tervetulleeksi, nähden sen mahdollisuutena saada Irakin lukemattomat puolisotilalliset ryhmät viimein kuriin ja hallituksen valvonnan alaisiksi. Käytännössä näin ei kuitenkaan näytä tapahtuneen. Al Abadin hallituksen yliote militioista näytti kyseenalaiselta esimerkiksi taannoisessa&nbsp;<a href="https://www.bbc.com/news/world-middle-east-39669501" target="_blank">qatarilaisten metsästäjien tapauksessa</a>: Al Abadin hallituksen sijaan Qatarin johto päätti neuvotella Asaib Ahl al Haqq -militian Irakissa vuonna 2015 kidnappaamien metsästäjien vapautuksesta suoraan Iranin ja AAH:n johdon kanssa. Tapaus oli pääministeri al Abadin kannalta hyvin kiusallinen.<br /><br /><a href="https://www.facebook.com/sharqiyatv/videos/1502541103169337/" target="_blank">Al Abadin väitteet</a>&nbsp;siitä, että al Hashd al Shabi toimisi vain Irakin rajojen sisäpuolella, eivät myöskään pidä paikkaansa. Useita Hashdin taistelijoita&nbsp;<a href="http://www.middleeasteye.net/news/dozens-assad-backed-foreign-fighters-killed-syria-says-monitor-1798756569" target="_blank">sai esimerkiksi surmansa</a>&nbsp;Israelin Itä-Syyriassa sijaitsemaan Albukamalin kaupunkiin tekemässä ilmaiskussa kesäkuun 19. päivänä. Heinäkuun alkupuolella taas al Hashd al Shabiin kuuluva ryhmittymä&nbsp;<a href="http://www.thebaghdadpost.com/en/story/29184/Iran-backed-Iraqi-militia-declares-readiness-for-fighting-with-Houthis" target="_blank">ilmoitti julkisesti aikeistaan</a>&nbsp;liittyä taisteluun Houthi-kapinallisten rinnalle Jemeniin.<br /><br />Kirjoitushetkellä hallitusneuvottelut ovat edelleen käynnissä Irakissa, mutta on vaikea nähdä Iranin vaikutusvallan heikkenevän Irakissa lähitulevaisuudessa. Tapa, jolla Sairoon-koalitiota johtanut shiialainen uskonjohtaja Muqtada al Sadr hyödynsi vaalikampanjassaan kansallismielistä retoriikkaa ja jopa&nbsp;<a href="https://www.ft.com/content/d135f7d4-576d-11e8-bdb7-f6677d2e1ce8" target="_blank">kritisoi avoimesti Iranin hegemoniaa Irakissa</a>, sai etenkin monen&nbsp;<a href="https://foreignpolicy.com/2018/06/18/i-fought-against-muqtada-al-sadr-now-hes-iraqs-best-hope/" target="_blank">ulkomaisen analyytikon</a>&nbsp;pitämään al Sadria tervetulleena vastavoimana Iranin vaikutusvallalle Irakissa. Vain viikkoja vaalivoittonsa jälkeen al Sadr kuitenkin&nbsp;<a href="https://www.reuters.com/article/us-iraq-election-abadi/iraqs-sadr-and-amiri-announce-political-alliance-idUSKBN1J821X" target="_blank">ilmoitti liitosta</a>&nbsp;Hadi al Amirin johtaman Fatah-liittouman kanssa. Fatah-liittouma edusti vaaleissa al Hashd al Shabin merkittävimpiä ryhmittymiä, ja sitä pidettiin yleisesti Iranin suosikkina vaaleissa.<br /><br />Retoriikasta huolimatta sekä Muqtada al Sadrilla että Hadi al Amirilla &ndash; joista jälkimmäinen on kirjoitushetkellä vahvin ehdokas Irakin pääministeriksi &ndash; on ollut tiivis suhde Iranin hallintoon vuosikymmenten ajan. Al Amirin Badr-militia esimerkiksi perustettiin Teheranissa 1980-luvulla ja sen tavoitteena oli taistella Saddam Husseinin hallintoa vastaan. Irakin ja Iranin sodassa 1980 - 1988&nbsp;<a href="http://www.middleeasteye.net/news/video-top-iraq-militia-leader-fought-tehran-during-iraq-iran-war-2053364984" target="_blank">Hadi al Amiri ja Badr-joukot taistelivat</a>&nbsp;Iranin armeijan rinnalla Irakin joukkoja vastaan.<br /><br />Irakia vaivaa myös massiivinen korruptio. Siitä huolimatta, että irakilaispoliitikko toisensa jälkeen on vuosien kuluessa julistanut aikomuksekseen kitkeä maasta korruptio, keikkuu Irak vuodesta toiseen maailman korruptoituneimpien maiden listan kärkisijoilla. Varallisuudesta Irakilla ei sinänsä ole puutetta, sillä maalla on muun muassa&nbsp;<a href="https://www.nationalgeographic.com/environment/great-energy-challenge/2012/as-iraqs-oil-boom-progresses-so-does-gas-flaring/" target="_blank">maailman neljänneksi suurimmat todennetut öljyvarat</a>&nbsp;sekä mittavat&nbsp;<a href="https://www.worldenergy.org/data/resources/country/iraq/gas/" target="_blank">maakaasuvarat</a>. Saddam Husseinin hallinnon syrjäyttämisen jälkeen&nbsp;<a href="https://www.theatlantic.com/international/archive/2018/03/iraq-oil/555827/" target="_blank">Irakin uskottiinkin pystyvän rahoittamaan</a>&nbsp;jälleenrakennuksensa pitkälti itse, huomattavista öljyvaroistaan.<br /><br />Sen sijaan, että Irakin varallisuus olisi suunnattu maan jälleenrakennukseen, tuhoutuneen infrastruktuurin kunnostamiseen tai peruspalveluiden tarjoamiseen kansalaisille, ovat esimerkiksi Irakin öljytulot kuitenkin valuneet suurelta osin valtaapitävien taskuihin. Irakin yksinomaan öljyn myynnistä saamien tulojen&nbsp;<a href="http://www.thebaghdadpost.com/en/story/16876/Push-to-hunt-corrupt-officials-uproots-grave-phenomenon-in-Iraq" target="_blank">arvioidaan olleen</a>&nbsp;vuosien 2006 ja 2014 välillä yli 800 miljardia dollaria. Mutta pelkästään&nbsp;<a href="https://www.newyorker.com/magazine/2014/04/28/what-we-left-behind" target="_blank">Nuri al Malikin</a>&nbsp;pääministerikausien aikana&nbsp;<a href="https://www.ibtimes.co.uk/former-iraqi-pm-nouri-al-maliki-allegedly-siphoned-off-500bn-8-years-1526096" target="_blank">valtion kirstuista katosi</a>&nbsp;Irakin parlamentin tutkimuskomission mukaan 500 miljardia dollaria.</p><p>Osittain juuri massiivisen korruption seurauksena Irakin infrastruktuuri on edelleen heikossa kunnossa ja ympäri maata kärsitään muun muassa jatkuvista sähkö- ja vesikatkoksista. Monessa suuressa kaupungissa sähköä riittää vain muutamaksi tunniksi päivässä. Etenkin Etelä-Irakissa, jossa lämpötilat kohoavat kesällä helposti yli 50 asteeseen, on järjestetty viime viikkoina laajoja mielenosoituksia. Mielenosoittajat ovat hyökänneet valtaapitävien puolueiden toimistoihin mutta myös Iranin tukemien militioiden päämajoihin. Mielenosoittajien ja turvallisuusjoukkojen yhteenotoissa on kirjoitushetkellä saanut surmansa 14 henkilöä ja loukkaantunut useita satoja.<br /><br />Edes ISIS:in suhteen Irakin tulevaisuus ei vaikuta kirjoitushetkellä erityisen valoisalta. Vaikka niiden vapauttamisesta ISIS:in vallasta on kulunut jo pitkä aika, ovat monet Irakin sunnienemmistöisistä kaupungeista edelleen raunioina ja niiden asukkaat pakolaisleireissä. Heinäkuun alkupuolella, vuosi sen jälkeen, kun Irak ja koko maailma juhli Mosulin vapauttamista ISIS:in kynsistä,&nbsp;<a href="https://www.nrc.no/news/2018/july/mosul-still-a-pile-of-rubble-one-year-on/" target="_blank">Norjan pakolaisneuvosto varoitti</a>, että arviolta 90 prosenttia Länsi-Mosulista oli edelleen raunioina ja yli 380&nbsp;000 mosulilaista elää yhä pakolaisleireissä Mosulissa ja sen ympäristössä. ISIS:in ja irakilaisjoukkojen välisissä taisteluissa sekä USA:n johtaman koalition ilmapommituksissa surmansa saaneiden mosulilaisten ruumiita (<a href="https://www.independent.co.uk/news/world/middle-east/mosul-massacre-battle-isis-iraq-city-civilian-casualties-killed-deaths-fighting-forces-islamic-state-a7848781.html" target="_blank">arviot siviiliuhrien määristä&nbsp;</a>liikkuvat kymmenissä tuhansissa) kaivetaan vielä tänäkin päivänä esiin rakennusten raunioista.<br /><br />Mitä kauemmin jälleenrakennus ja tilanteen normalisoiminen ISIS:in vallasta vapautetuilla alueilla kestää, sitä suurempi on todennäköisyys, että äärijärjestöt kuten ISIS kykenevät jälleen hyödyntämään ihmisten turhautumista ja toivottomuutta rekrytoinnissaan.<br /><br />Asiantuntijat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat lisäksi jo vuosien ajan ilmaisseet huolensa tavasta, jolla Irakin oikeuslaitos rankaisee terroristeiksi luokittelemiaan henkilöitä. Esimerkiksi tutkija&nbsp;<a href="https://www.lawfareblog.com/iraqs-harsh-approach-punishing-islamic-state-collaborators-stands-have-counterproductive" target="_blank">Mara Revkin kritisoi</a>&nbsp;hiljattain&nbsp;<a href="http://lawfareinstitute.com/" target="_blank">Lawfare instituutin</a>&nbsp;blogissa tapaa, jolla Irakin oikeuslaitos tulkitsee yleisesti pelkän asumisen ISIS:in hallinnoimalla alueella &ldquo;aineelliseksi tueksi terrorijärjestölle&rdquo;. Tutkijan mukaan Irakin tuomioistuinten tulisi erottaa toisistaan ISIS:in kanssa vapaaehtoisesti ja toisaalta vasten tahtoaan yhteistyötä tehneet henkilöt. ISIS:in hallussa olleilla alueilla asui suuri määrä siviilejä, jotka esimerkiksi maksoivat vasten tahtoaan veroja äärijärjestölle. Nykyisen käytännön seurauksena myös suuri määrä viattomia henkilöitä on tuomittu Irakissa terroristijärjestön tukemisesta. Onkin olemassa suuri vaara, Revkin varoittaa, että Irakin oikeuslaitoksen koetaan rankaisevan maan sunnimuslimiväestöä kollektiivisesti.&nbsp;<br /><br />Viime kuukausina ISIS:in tekemät iskut ovat lisääntyneet jälleen hälyttävästi sekä Irakissa että Syyriassa. Järjestön &rdquo;nukkuvat solut&rdquo; ovat muun muassa olleet vastuussa&nbsp;<a href="https://www.thenational.ae/world/mena/isis-attacks-resurgent-on-iraq-s-highway-of-death-1.747943" target="_blank">yhä enenevässä määrin kidnappauksista</a>&nbsp;pääkaupunki Bagdadin ja Kirkukin välisellä valtatiellä. Vaarallisuudestaan johtuen tie tunnettiin Irakin sisällissodan pahimpina vuosina &rdquo;kuoleman valtatienä&rdquo;. Heinäkuun alussa paikallisten arabiheimojen johtajat Tuz Khurmatun kaupungissa Saladinin provinssissa&nbsp;<a href="https://www.alghadpress.com/news/%D8%A7%D9%87%D9%85-%D8%A7%D9%84%D8%A7%D8%AE%D8%A8%D8%A7%D8%B1-%D8%A7%D9%84%D9%85%D8%AD%D9%84%D9%8A%D8%A9-%D9%81%D9%8A-%D8%A7%D9%84%D8%B9%D8%B1%D8%A7%D9%82/164812/AlghadPress-Article" target="_blank">varoittivat turvallisuustilanteen heikentyneen</a>&nbsp;alueella nopeasti. Paikalliset heimojohtajat kommentoivat irakilaismedialle pelkäävänsä ISIS:in ottavan maakunnan pian uudelleen haltuunsa.</p> Kirjoitin alla olevan artikkelin yhdessä Fallujasta kotoisin olevan irakilaisen toimittajan, Mustafa Hamidin kanssa. Lyhyt versio artikkelista ilmestyi eilen 13.8. Turun Sanomien Puheenvuoro-palstalla. 


Kotimaisen mediatarjonnan perusteella on helppo kuvitella äärijärjestö ISIS:in olevan Irakin ainoa merkittävä ongelma, ja että nyt, kun ISIS on pääosin saatu kukistettua, irakilaiset ovat viimein voineet huokaista helpotuksesta. Al Qaidan manttelinperijä on kuitenkin vain yksi Irakin lukuisista ongelmista, joista valtaosa on saanut osakseen varsin vähän huomiota suomalaisissa tiedotusvälineissä.

ISIS:in jälkeisen Irakin ongelmat kävivät ilmi toukokuun 12. päivänä järjestettyjen parlamenttivaalien myötä. Irakilaisviranomaisten mukaan äänestysprosentti oli noin 44 prosenttia. Paikallisten tiedotusvälineiden mukaan kuitenkin vain reilu 30 prosenttia äänioikeutetuista irakilaisista vaivautui vaaliuurnille. Historiallisen alhainen äänestysaktiivisuus puhuu karua kieltään irakilaisten vähäisestä uskosta maan poliittiseen eliittiin ja demokraattiseen järjestelmään 13 vuotta sen jälkeen, kun maassa järjestettiin ensimmäiset demokraattiset vaalit Saddam Husseinin hallinnon syrjäyttämisen jälkeen.

Mikä sitten on mennyt vikaan?

Diktaattori Saddam Husseinin syrjäyttäminen vuonna 2003 sai Irakissa aikaan valtatyhjiön, jonka Irakin naapurivaltio Iran on sittemmin pyrkinyt parhaansa mukaan täyttämään tukemalla Iranille lojaaleja poliitikkoja ja aseellisia ryhmiä Irakissa. Iranin hegemonian kasvulla Irakissa on ollut Irakin valtion instituutioita heikentävä vaikutus. Tämän lisäksi se on johtanut sektarianismin (sunni- ja shiiamuslimien välisen vastakkainasettelun) kasvuun Irakissa. 2000-luvulla Iran tuki Irakissa lukuisia shiialaisia puolisotilaallisia joukkoja eli militioita. Niistä huomattavimpia olivat muun muassa Hadi al Amirin johtama Badr-prikaati ja Muqtada al Sadrin komentama Mehdin armeija. Sen lisäksi, että nämä aseelliset ryhmät vastustivat USA:n joukkojen läsnäoloa Irakissa, ne syyllistyivät Irakin sunnimuslimiväestön laajamittaiseen terrorisoimiseen. Esimerkiksi Irakin sisäministeriöön soluttautuneiden Badr-prikaatin joukkojen tiedetään muodostaneen kuolemanpartioita, jotka olivat vastuussa tuhansien sunnimuslimien sieppauksista, kiduttamisesta ja katoamisista.

ISIS:in vastaisen taistelun varjolla Iranin on onnistunut viime vuosina kasvattaa vaikutusvaltaansa Irakissa entisestään. Siitä huolimatta, että niiden suhtautuminen USA:han on yleensä avoimen vihamielisestä, Iranin tukemat militiat ovat taistelleet USA:n johtaman koalition kanssa ISIS:iä vastaan sekä Irakissa että Syyriassa. Arvioiden mukaan neljälläkymmenellä vajaasta seitsemästäkymmenestä niin kutsuttuun al Hashd al Shabiin (ISIS:in lyömiseksi kesällä 2014 perustettu, useista puolisotilaallisista ryhmistä koostuva löyhä liittouma) kuuluvasta aseellisesta ryhmästä on tiivis suhde Iranin armeijan erikoisjoukkoihin eli Vallankumouskaartiin.

Iranin tukemien puolisotilaallisten ryhmien taistelua on koordinoinut sekä Irakissa että Syyriassa Iranin Vallankumouskaartin Quds-joukkojen johtaja, kenraali Qassem Suleimani. Quds-joukot ovat vastuussa Iranin ulkomaan operaatioista ja kenraali Suleimani toimii tiettävästi Iranin teokratian korkeimman johtajan, Ajatollah Ali Khamenein suorassa alaisuudessa.

Erityisesti Iranin johdolle uskollisten shiialaisten militioiden raportoitiin ISIS:in vastaisen taistelun aikana syyllistyneen kerta toisensa jälkeen sunnisiviileihin kohdistettuihin kostotoimiin. Esimerkiksi Fallujan kaupungin vapautuksen yhteydessä, toukokuussa 2016, muun muassa Badr-prikaatin ja Kataib Hizbollah -militioiden raportoitiin pahoinpidelleen satoja taistelua paenneita sunnimiehiä, teloittaneen summittaisesti useita kymmeniä ja vanginneen useita satoja, joiden kohtalosta ei ole selvyyttä. Asaib Ahl al Haqq -militian (AAH) Anbarin maakunnassa sijaitsevasta Saqlawiyan kaupungista kesäkuussa 2016 sieppaamasta ja kiduttamasta yli tuhannesta sunnipojasta ja -miehestä on ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan yhä kadoksissa 643

Vain ani harvassa tapauksessa siviiliväestöön kostotoimia kohdistaneet tekijät on saatettu Irakissa vastuuseen teoistaan.

Vuoden 2016 loppupuolella Irakin parlamentti hyväksyi lain, jonka myötä al Hashd al Shabista tuli virallisesti Irakin asevoimien yksikkö, joka toimii pääministeri Haidar al Abadin suorassa alaisuudessa. Osa irakilaisista toivotti lain tervetulleeksi, nähden sen mahdollisuutena saada Irakin lukemattomat puolisotilalliset ryhmät viimein kuriin ja hallituksen valvonnan alaisiksi. Käytännössä näin ei kuitenkaan näytä tapahtuneen. Al Abadin hallituksen yliote militioista näytti kyseenalaiselta esimerkiksi taannoisessa qatarilaisten metsästäjien tapauksessa: Al Abadin hallituksen sijaan Qatarin johto päätti neuvotella Asaib Ahl al Haqq -militian Irakissa vuonna 2015 kidnappaamien metsästäjien vapautuksesta suoraan Iranin ja AAH:n johdon kanssa. Tapaus oli pääministeri al Abadin kannalta hyvin kiusallinen.

Al Abadin väitteet siitä, että al Hashd al Shabi toimisi vain Irakin rajojen sisäpuolella, eivät myöskään pidä paikkaansa. Useita Hashdin taistelijoita sai esimerkiksi surmansa Israelin Itä-Syyriassa sijaitsemaan Albukamalin kaupunkiin tekemässä ilmaiskussa kesäkuun 19. päivänä. Heinäkuun alkupuolella taas al Hashd al Shabiin kuuluva ryhmittymä ilmoitti julkisesti aikeistaan liittyä taisteluun Houthi-kapinallisten rinnalle Jemeniin.

Kirjoitushetkellä hallitusneuvottelut ovat edelleen käynnissä Irakissa, mutta on vaikea nähdä Iranin vaikutusvallan heikkenevän Irakissa lähitulevaisuudessa. Tapa, jolla Sairoon-koalitiota johtanut shiialainen uskonjohtaja Muqtada al Sadr hyödynsi vaalikampanjassaan kansallismielistä retoriikkaa ja jopa kritisoi avoimesti Iranin hegemoniaa Irakissa, sai etenkin monen ulkomaisen analyytikon pitämään al Sadria tervetulleena vastavoimana Iranin vaikutusvallalle Irakissa. Vain viikkoja vaalivoittonsa jälkeen al Sadr kuitenkin ilmoitti liitosta Hadi al Amirin johtaman Fatah-liittouman kanssa. Fatah-liittouma edusti vaaleissa al Hashd al Shabin merkittävimpiä ryhmittymiä, ja sitä pidettiin yleisesti Iranin suosikkina vaaleissa.

Retoriikasta huolimatta sekä Muqtada al Sadrilla että Hadi al Amirilla – joista jälkimmäinen on kirjoitushetkellä vahvin ehdokas Irakin pääministeriksi – on ollut tiivis suhde Iranin hallintoon vuosikymmenten ajan. Al Amirin Badr-militia esimerkiksi perustettiin Teheranissa 1980-luvulla ja sen tavoitteena oli taistella Saddam Husseinin hallintoa vastaan. Irakin ja Iranin sodassa 1980 - 1988 Hadi al Amiri ja Badr-joukot taistelivat Iranin armeijan rinnalla Irakin joukkoja vastaan.

Irakia vaivaa myös massiivinen korruptio. Siitä huolimatta, että irakilaispoliitikko toisensa jälkeen on vuosien kuluessa julistanut aikomuksekseen kitkeä maasta korruptio, keikkuu Irak vuodesta toiseen maailman korruptoituneimpien maiden listan kärkisijoilla. Varallisuudesta Irakilla ei sinänsä ole puutetta, sillä maalla on muun muassa maailman neljänneksi suurimmat todennetut öljyvarat sekä mittavat maakaasuvarat. Saddam Husseinin hallinnon syrjäyttämisen jälkeen Irakin uskottiinkin pystyvän rahoittamaan jälleenrakennuksensa pitkälti itse, huomattavista öljyvaroistaan.

Sen sijaan, että Irakin varallisuus olisi suunnattu maan jälleenrakennukseen, tuhoutuneen infrastruktuurin kunnostamiseen tai peruspalveluiden tarjoamiseen kansalaisille, ovat esimerkiksi Irakin öljytulot kuitenkin valuneet suurelta osin valtaapitävien taskuihin. Irakin yksinomaan öljyn myynnistä saamien tulojen arvioidaan olleen vuosien 2006 ja 2014 välillä yli 800 miljardia dollaria. Mutta pelkästään Nuri al Malikin pääministerikausien aikana valtion kirstuista katosi Irakin parlamentin tutkimuskomission mukaan 500 miljardia dollaria.

Osittain juuri massiivisen korruption seurauksena Irakin infrastruktuuri on edelleen heikossa kunnossa ja ympäri maata kärsitään muun muassa jatkuvista sähkö- ja vesikatkoksista. Monessa suuressa kaupungissa sähköä riittää vain muutamaksi tunniksi päivässä. Etenkin Etelä-Irakissa, jossa lämpötilat kohoavat kesällä helposti yli 50 asteeseen, on järjestetty viime viikkoina laajoja mielenosoituksia. Mielenosoittajat ovat hyökänneet valtaapitävien puolueiden toimistoihin mutta myös Iranin tukemien militioiden päämajoihin. Mielenosoittajien ja turvallisuusjoukkojen yhteenotoissa on kirjoitushetkellä saanut surmansa 14 henkilöä ja loukkaantunut useita satoja.

Edes ISIS:in suhteen Irakin tulevaisuus ei vaikuta kirjoitushetkellä erityisen valoisalta. Vaikka niiden vapauttamisesta ISIS:in vallasta on kulunut jo pitkä aika, ovat monet Irakin sunnienemmistöisistä kaupungeista edelleen raunioina ja niiden asukkaat pakolaisleireissä. Heinäkuun alkupuolella, vuosi sen jälkeen, kun Irak ja koko maailma juhli Mosulin vapauttamista ISIS:in kynsistä, Norjan pakolaisneuvosto varoitti, että arviolta 90 prosenttia Länsi-Mosulista oli edelleen raunioina ja yli 380 000 mosulilaista elää yhä pakolaisleireissä Mosulissa ja sen ympäristössä. ISIS:in ja irakilaisjoukkojen välisissä taisteluissa sekä USA:n johtaman koalition ilmapommituksissa surmansa saaneiden mosulilaisten ruumiita (arviot siviiliuhrien määristä liikkuvat kymmenissä tuhansissa) kaivetaan vielä tänäkin päivänä esiin rakennusten raunioista.

Mitä kauemmin jälleenrakennus ja tilanteen normalisoiminen ISIS:in vallasta vapautetuilla alueilla kestää, sitä suurempi on todennäköisyys, että äärijärjestöt kuten ISIS kykenevät jälleen hyödyntämään ihmisten turhautumista ja toivottomuutta rekrytoinnissaan.

Asiantuntijat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat lisäksi jo vuosien ajan ilmaisseet huolensa tavasta, jolla Irakin oikeuslaitos rankaisee terroristeiksi luokittelemiaan henkilöitä. Esimerkiksi tutkija Mara Revkin kritisoi hiljattain Lawfare instituutin blogissa tapaa, jolla Irakin oikeuslaitos tulkitsee yleisesti pelkän asumisen ISIS:in hallinnoimalla alueella “aineelliseksi tueksi terrorijärjestölle”. Tutkijan mukaan Irakin tuomioistuinten tulisi erottaa toisistaan ISIS:in kanssa vapaaehtoisesti ja toisaalta vasten tahtoaan yhteistyötä tehneet henkilöt. ISIS:in hallussa olleilla alueilla asui suuri määrä siviilejä, jotka esimerkiksi maksoivat vasten tahtoaan veroja äärijärjestölle. Nykyisen käytännön seurauksena myös suuri määrä viattomia henkilöitä on tuomittu Irakissa terroristijärjestön tukemisesta. Onkin olemassa suuri vaara, Revkin varoittaa, että Irakin oikeuslaitoksen koetaan rankaisevan maan sunnimuslimiväestöä kollektiivisesti. 

Viime kuukausina ISIS:in tekemät iskut ovat lisääntyneet jälleen hälyttävästi sekä Irakissa että Syyriassa. Järjestön ”nukkuvat solut” ovat muun muassa olleet vastuussa yhä enenevässä määrin kidnappauksista pääkaupunki Bagdadin ja Kirkukin välisellä valtatiellä. Vaarallisuudestaan johtuen tie tunnettiin Irakin sisällissodan pahimpina vuosina ”kuoleman valtatienä”. Heinäkuun alussa paikallisten arabiheimojen johtajat Tuz Khurmatun kaupungissa Saladinin provinssissa varoittivat turvallisuustilanteen heikentyneen alueella nopeasti. Paikalliset heimojohtajat kommentoivat irakilaismedialle pelkäävänsä ISIS:in ottavan maakunnan pian uudelleen haltuunsa.

]]>
5 http://saanajokinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259496-isis-on-vain-yksi-irakin-lukuisista-ongelmista#comments Ulkomaat Irak ISIS Lähi-itä Turvapaikanhakijat Tue, 14 Aug 2018 19:14:05 +0000 Saana Jokinen http://saanajokinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259496-isis-on-vain-yksi-irakin-lukuisista-ongelmista
Suomeen tulossa jopa 100 000 turvapaikanhakijaa! http://kaijuhanihaavisto1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259250-suomeen-tulossa-jopa-100-000-turvapaikanhakijaa <p>Sotaa, vainoa ja luonnonkatastrofeja pakenee tällä hetkellä yli 62 miljoonaa ihmistä. Sisäministeriön ja julkisuudessa olleiden arvioiden mukaan Suomeen on tulossa jopa 100 000 turvapaikanhakijaa.</p><p>Suomi on ollut oikeudenmukainen ja tervetullut maa ulkomaalaisille ja on sitä edelleen työnperässä tai avioliiton kautta tuleville.</p><p>Suomi on ollut myös erittäin antelias turvapaikanhakijoille ja usein myös sellaisille hakijoille, joilla ei ole perusteita saada turvapaikkaa.&nbsp;</p><p>Anteliaisuutemme, hyväntahtoisuutemme ja myötämielisyytemme ovat aiheuttaneet Suomessa ja miksei muuallakin Euroopassa hyväksikäytön aallon. Siedämmekö kuinka kauan tätä hyväntahtoisuutemme väärinkäyttöä?</p><p><strong>Suomalainen rakkaus ja hoivavietti</strong></p><p>Suomi on anteliaisin maa turvapaikanhakijoille. Maksamme eniten rahaa Suomessa turvapaikanhakijoille, verrattuna muualle Eurooppaan. Maksamme jopa niin paljon, että jätämme suomalaiset vanhukset, vähäosaiset ja yksinhuoltajalapsiperheet vähemmälle. Otamme avosylin vastaan hakijoita ja majoitamme heidät. Ruokimme, annamme rahaa ja samalla ylenkatsomme oman maan kansalaista,joka on tehnyt pitkän päivätyön ja monesti kärsii nyt joko taloudellisesti tai on muuten pienellä kansaneläkkeellä toimeentuleva. Tosiasia ja fakta on se, että Turvapaikanhakijan ns. lautasmalli on runsaampi ja terveellisempi kuin kunnallisen vanhainkodin vanhusasukkaalla.</p><p>Olen aina ihmetellyt ja kummastellut sellaisia suomalaisia ihmisiä, jotka tekevät kaikkensa auttaakseen turvapaikanhakijoita ja jotka monesti myöhemmin osoittautuvat sellaisiksi jotka saavat kielteisen päätöksen ja vaikka saisivat positiivisen päätöksen, ihmettelen siitäkin huolimatta sitä ylenpalttista rakkautta, palvontaa ja hoivaa heitä kohtaan. Eivätkö he voisi osoittaa suomalaista vanhusta kohtaan samanlaista energiaa ja hoivaviettiä.</p><p>Vuonna 2015 esimerkkiinä, Raaseporin vastaanottokeskukseen ryntäsi suomalaisia naisia bussilasteittain tekemään ruokaa, viemään vaatteita ja hoivaamaan &quot;kurjistuneita&quot; ja &quot;nälkiintyneitä&quot; turvapaikanhakijoita. Vastassa oli kuitenkin hyvin pukeutuneita, hyvin syöneitä nuoria miehiä. Tämä vain osoittaa sen, minkälainen ajatusmaailma on sellaisilla suomalaisilla henkilöillä, jotka ovat valmiita tekemään kaikkensa ja uskomaan kaikkia tarinoita vainosta ja muusta hölynpölystä.&nbsp;</p><p>Toki tositarinoitakin on, mutta eiköhän se ole Suomen viranomaisten selvitettävä ne asiat. Tosin huonolla menestyksellä, sillä suomalainen viranomainen uskoo pääsääntöisesti samaan hölynpölyyn. Ikä on yksi mikä on aivan älytöntä, miten viilataan linssiin. Miehellä kasvaa parta ja hieman uurteita kasvoissa. On &quot;16 vuotias&quot;, vaikka osoittautuu myöhemmin 30 vuotiaaksi. Silti laitetaan lasten sekaan kouluun.</p><p>Paljon on matkan varrella tapahtunut. Siitäkin huolimatta kuljetaan laput silmillä ja ollaan valmiita vaikka mihin. on jotain aivan käsittämätöntä mitä Suomessa on tapahtunut ja tapahtuu edelleen ja jatkossakin, ellei aisialle tehdä jotain.</p><p><strong>Päättäjiin tarvitaan järkiperäistä päätöksentekoa, vailla tunteiden ottamista mukaan. Tuntuu siltä, että päätöksiä tehdään enemmän tunteisiin ja myötätuntoon perustuen, kuin järkiperäisiin syihin.</strong></p><p>Esimerkkinä vertailusta, jota usein kuulee puhuttavan, että eihän turvapaikanhakijaa ja vanhusta voi laittaa vertailuun. Minusta voi. Siitä näkee suoraan minkälaisista eroista puhutaan.&nbsp;</p><p><strong>Mitä jos Suomi</strong></p><p>Jos Suomi huolehtisi omista vanhuksistaan, vähäosaisista yhtä intensiivisesti rakkaudella kuin turvapaikanhakijoista, meillä ei olisi mitää hätää. Vanhuksemme eläisivät onnellista vanhuuttaan vailla nälkää ja kurjuutta.</p><p>- Jos Suomi panostaisi yhtäpaljon Suomen syrjäytyneisiin nuoriin kuin turvapaikanhakijoihin, meillä olisi vähemmän nuorten päihteiden käyttöä, syrjäytyneisyyttä, mielenterveysongelmia. Moni nuori pelastuisi.</p><p>- Jos Suomi panostaisi yhtäpaljon omien kansalaistensa hyvinvointiin, meillä ei olisi niinpaljon itsemurhia, yksinäisyyttä, mielenterveysongelmia.</p><p>- Jos Suomi panostaisi yhtä paljon omiin kansalaisiinsa kuin turvapaikanhakijoihin, meillä olisi Suomessa paljon paremmin asiat. Kenenkään ei tarvitsisi kärsiä hätää.</p><p>No auttaahan pitää muitakin, mutta järkevintä vain YK:n kiintiön mukaisesti ja lähettämällä apua kriisialueille sinne missä apua tarvitaan, ettei kenekään tarvitsisi lähteä läpsyttelemään halki Euroopan taloudellisen hyvän perässä.&nbsp;</p><p>Suomea uhkaa noin 100 000 turvapaikanhakijoiden aalto. Voi tulla jopa enemmän! Suomessä olevia turvallisuusuhkia ovat tällä hetkellä kohonnut terrosimsiuhka, rikollisuus ( HIT &amp; RUN) Huumetuonti, avoinna olevan rajan vuoksi. Bioturvallisuus uhka, joka voidaan toteuttaa myös terroristisessa tarkoituksessa tuoda Suomeen jotain sellaista ainetta jolla voidaan saastuttaa elintarvikkeitamme ja juomavettämme.</p><p>Suomeen voidaan tuoda räjähteitä, joilla voidaan räjäyttää vaikka Metro. Supo tuskin pystyy estämään, jos joku lompsii tuolta avoinna olevan rajankautta reppu täynnä räjähteitä.</p><p><strong>Mitä tekee Suomen hallitus?</strong></p><p>Nyt jos koskaan, meidän pitää palauttaa rajavalvonta Schengensopimusta edeltävään tilaan. Suomen on ehdottomasti otettava käyttöön poikkeustila.</p><p>Rajavalvonnan tarkoituksena on arvioida maahantulijan maahantulon tarkoitus. Ensiksi Poliisin ja Tullin kanssa yhteistyössä selvittää onko maahantulijalla aiempiaa laitonta toimintaa muissa EU- maissa. Onko mahdollisesti salakuljettamassa maahan jotain kiellettyä. Onko yhteyksiä rikollisjärjestöihin, huumekauppaan jne. Tämä alkututkinta suoritetaan turvapaikanhakijalle ja tietenkin pistokokein muillekin, kuten muissakin maissa tehdään.</p><p>Seuraavaksi turvapaikanhakija siirretään rajavalvontaviranomaisille, jossa tutkitaan yhteistyössä Poliisin kanssa mahdolliset yhteydet terroristijärjestöihin. Lisäksi henkilölle tehdään terveydellisen tilan tutkinta ja BIO turvallisuus selvitys: HIV, AIDS, Kolera, Malaria, Lintuinfluenssa jne. Onko mukana sellaisia elintarvikkeita, joista voisi aiheutua uhkaa tai kantaako henkilö mukanaan sellaisia eliöitä ja ötököitä, jotka luontoon joutuessaan voisivat lisääntyä ja aiheuttaa uhkaa Suomen luonnolle ja ihmisille.</p><p>Kaikenkaikkiaan turvapaikanhakijalle tehdään perusteellinen turvallisuusanalyysi ja onko huolta siitä, että henkilö voisi aiheuttaa Suomessa -suomalaisille turvallisuusuhkaa.</p><p>Mikäli käy ilmi, että henkilö on jo rekisteröitynyt jossain toisessa EU-maassa, voidaan hänet välittömästi käännyttää ja palauttaa takaisin siihen maahan mihin ensimmäinen rekisteröinti on tapahtunut.</p><p>Mikäli henkilö läpäisee turvallisuusanalyysin ja hänellä on asianmukaiset asiakirjat henkilöllisyydestään mukana, on hänellä oikeus siirtyä odottamaan turvapaikkakäsittelyä. Tämä ainoastaan siinä tapauksessa, mikäli henkilön henki on todella vaarassa. Näidenkin kohdalla vaaramonenttia pitää tarkastella erittäin kriittisesti koska välttämättä vaaraa ei ole, joten henkilö olisi todistettava kuolemanvaara todeksi.</p><p>Suurin osa turvapaikkaa hakevista osoittautuu sellaisiksi henkilöiksi, jotka eivät ole oikeutettuja tai heillä ei ole edellytyksiä turvapaikkaan. Syyt ovat yksinkertaisia. Henkilö saapuu turvalliseksi luokitellusta maasta ja on todennäköisesti liikkeellä ainoastaan taloudellisen hyväksikäytön perusteella. Siksi Suomen pitää lisätä resursseja pikapalautuksiin, tällaisten turvapaikkaturistien ja hyväksikäyttäjien käännyttämiseksi jo rajalla.</p><p>Jokaisesta turvapaikanhakijasta tehdään turvallisuusanalyysi. Onko henkilöllä ylipäätään oikeutta vaatia turvapaikkaa ja sen mukaan, onko oikeutettu tekemään hakemusta. Mikäli todetaan, että henkilöllä ei ole oikeutta tai perusteita hakea turvapaikkaa, voidaan hakemus evätä samantien, jolloin henkilö voidaan poistaa maasta samantien.</p><p>Paperittomien osalta, käännyttäminen voitaisiin suorittaa heti, koska on selvää, että paperit on hukattu tarkoituksella ja näin ollen henkilö on todennäköisesti väärentänyt identiteettinsä. Tällä perusteella voidaan olettaa, että henkilöllä on taustalla jotain rikollisuutta, terroristitaustaa tai on muuten epäkelpo henkilö, joka aikoo aiheuttaa Suomelle ja sen kansalaisille ongelmia.</p><p>Suomessa on juuri nyt vakava turvallisuusuhka laittomien siirtolaisten liikkuessa täysin vapaasti maassamme.</p><p><strong>Bioturvallisuus uhka</strong></p><p>Vuonna 2015 kymmenien tuhansien turvapaikanhakijoiden vyörytessä maahan, aiheuttivat he muiden uhkien lisäksi Suomeen Bioturvallisuusuhan. Tulijoiden joukossa tuli tauteja, Suomeen kuulumattomia hyönteisiä (kirppuja ja luteita + muita ötököitä), elintarvikkeita joissa saattoi olla eliöitä, jotka voivat aiheuttaa Suomessa vakavaa haittaa eläimillemme, luonnolle ja ihmisille.</p><p>Toivotaan, että Suomi tulee järkiinsä ja palauttaa rajavalvonnan ja tulee kiinnittämään huomiota muiden uhkien lisäksi myös Bioturvallisuuteen. Sen lisäksi perustamaan keräilykeskuksen, jonne laitetaan hakijat siksi aikaa kun pikakäännytys voidaan toteuttaa. Tyhjillään seisovat teollisuus ja varastotilat toimivat hyvin muutaman tunnin tai vuorokauden/ kahden odottamiseen käännytystä. Tämä toimisi lähinnä talvella. Kesällä olisi syytä perustaa telttaleirit rajojen läheisyyteen, jota kautta henkilöitä voidaan valvoa paremmin.</p><p>Ikäväähän tämä on lapsille, jotka kulkevat mukana. Tällä hetkellä on kuitenkin suurin osa turvapaikanhakijoista nuoria hyväkuntoisia miehiä.</p><p>Mikäli todellinen kuoleman ja vainon uhka olisi, niin henkilö sijoitetaan sieltä normaalisti vastaanottokeskukseen odottelemaan päätöstä turvapaikasta. Ed. mainittu järjestely ei rasittaisi liikaa vastaanottokeskuksia. Lisäksi voisimme valvoa paremmin, ettei edellistä suurta munausta paperittomien osalta pääsisi tapahtumaan.</p><p>Kaikenkaikkiaan Suomen pakolaispolitiikka on täydellisen epäonnistunut. Edes Perussuomalaiset eivät saaneet mitään aikaiseksi lupauksistaan huolimatta ja tuskin saavat jatkossakaan.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sotaa, vainoa ja luonnonkatastrofeja pakenee tällä hetkellä yli 62 miljoonaa ihmistä. Sisäministeriön ja julkisuudessa olleiden arvioiden mukaan Suomeen on tulossa jopa 100 000 turvapaikanhakijaa.

Suomi on ollut oikeudenmukainen ja tervetullut maa ulkomaalaisille ja on sitä edelleen työnperässä tai avioliiton kautta tuleville.

Suomi on ollut myös erittäin antelias turvapaikanhakijoille ja usein myös sellaisille hakijoille, joilla ei ole perusteita saada turvapaikkaa. 

Anteliaisuutemme, hyväntahtoisuutemme ja myötämielisyytemme ovat aiheuttaneet Suomessa ja miksei muuallakin Euroopassa hyväksikäytön aallon. Siedämmekö kuinka kauan tätä hyväntahtoisuutemme väärinkäyttöä?

Suomalainen rakkaus ja hoivavietti

Suomi on anteliaisin maa turvapaikanhakijoille. Maksamme eniten rahaa Suomessa turvapaikanhakijoille, verrattuna muualle Eurooppaan. Maksamme jopa niin paljon, että jätämme suomalaiset vanhukset, vähäosaiset ja yksinhuoltajalapsiperheet vähemmälle. Otamme avosylin vastaan hakijoita ja majoitamme heidät. Ruokimme, annamme rahaa ja samalla ylenkatsomme oman maan kansalaista,joka on tehnyt pitkän päivätyön ja monesti kärsii nyt joko taloudellisesti tai on muuten pienellä kansaneläkkeellä toimeentuleva. Tosiasia ja fakta on se, että Turvapaikanhakijan ns. lautasmalli on runsaampi ja terveellisempi kuin kunnallisen vanhainkodin vanhusasukkaalla.

Olen aina ihmetellyt ja kummastellut sellaisia suomalaisia ihmisiä, jotka tekevät kaikkensa auttaakseen turvapaikanhakijoita ja jotka monesti myöhemmin osoittautuvat sellaisiksi jotka saavat kielteisen päätöksen ja vaikka saisivat positiivisen päätöksen, ihmettelen siitäkin huolimatta sitä ylenpalttista rakkautta, palvontaa ja hoivaa heitä kohtaan. Eivätkö he voisi osoittaa suomalaista vanhusta kohtaan samanlaista energiaa ja hoivaviettiä.

Vuonna 2015 esimerkkiinä, Raaseporin vastaanottokeskukseen ryntäsi suomalaisia naisia bussilasteittain tekemään ruokaa, viemään vaatteita ja hoivaamaan "kurjistuneita" ja "nälkiintyneitä" turvapaikanhakijoita. Vastassa oli kuitenkin hyvin pukeutuneita, hyvin syöneitä nuoria miehiä. Tämä vain osoittaa sen, minkälainen ajatusmaailma on sellaisilla suomalaisilla henkilöillä, jotka ovat valmiita tekemään kaikkensa ja uskomaan kaikkia tarinoita vainosta ja muusta hölynpölystä. 

Toki tositarinoitakin on, mutta eiköhän se ole Suomen viranomaisten selvitettävä ne asiat. Tosin huonolla menestyksellä, sillä suomalainen viranomainen uskoo pääsääntöisesti samaan hölynpölyyn. Ikä on yksi mikä on aivan älytöntä, miten viilataan linssiin. Miehellä kasvaa parta ja hieman uurteita kasvoissa. On "16 vuotias", vaikka osoittautuu myöhemmin 30 vuotiaaksi. Silti laitetaan lasten sekaan kouluun.

Paljon on matkan varrella tapahtunut. Siitäkin huolimatta kuljetaan laput silmillä ja ollaan valmiita vaikka mihin. on jotain aivan käsittämätöntä mitä Suomessa on tapahtunut ja tapahtuu edelleen ja jatkossakin, ellei aisialle tehdä jotain.

Päättäjiin tarvitaan järkiperäistä päätöksentekoa, vailla tunteiden ottamista mukaan. Tuntuu siltä, että päätöksiä tehdään enemmän tunteisiin ja myötätuntoon perustuen, kuin järkiperäisiin syihin.

Esimerkkinä vertailusta, jota usein kuulee puhuttavan, että eihän turvapaikanhakijaa ja vanhusta voi laittaa vertailuun. Minusta voi. Siitä näkee suoraan minkälaisista eroista puhutaan. 

Mitä jos Suomi

Jos Suomi huolehtisi omista vanhuksistaan, vähäosaisista yhtä intensiivisesti rakkaudella kuin turvapaikanhakijoista, meillä ei olisi mitää hätää. Vanhuksemme eläisivät onnellista vanhuuttaan vailla nälkää ja kurjuutta.

- Jos Suomi panostaisi yhtäpaljon Suomen syrjäytyneisiin nuoriin kuin turvapaikanhakijoihin, meillä olisi vähemmän nuorten päihteiden käyttöä, syrjäytyneisyyttä, mielenterveysongelmia. Moni nuori pelastuisi.

- Jos Suomi panostaisi yhtäpaljon omien kansalaistensa hyvinvointiin, meillä ei olisi niinpaljon itsemurhia, yksinäisyyttä, mielenterveysongelmia.

- Jos Suomi panostaisi yhtä paljon omiin kansalaisiinsa kuin turvapaikanhakijoihin, meillä olisi Suomessa paljon paremmin asiat. Kenenkään ei tarvitsisi kärsiä hätää.

No auttaahan pitää muitakin, mutta järkevintä vain YK:n kiintiön mukaisesti ja lähettämällä apua kriisialueille sinne missä apua tarvitaan, ettei kenekään tarvitsisi lähteä läpsyttelemään halki Euroopan taloudellisen hyvän perässä. 

Suomea uhkaa noin 100 000 turvapaikanhakijoiden aalto. Voi tulla jopa enemmän! Suomessä olevia turvallisuusuhkia ovat tällä hetkellä kohonnut terrosimsiuhka, rikollisuus ( HIT & RUN) Huumetuonti, avoinna olevan rajan vuoksi. Bioturvallisuus uhka, joka voidaan toteuttaa myös terroristisessa tarkoituksessa tuoda Suomeen jotain sellaista ainetta jolla voidaan saastuttaa elintarvikkeitamme ja juomavettämme.

Suomeen voidaan tuoda räjähteitä, joilla voidaan räjäyttää vaikka Metro. Supo tuskin pystyy estämään, jos joku lompsii tuolta avoinna olevan rajankautta reppu täynnä räjähteitä.

Mitä tekee Suomen hallitus?

Nyt jos koskaan, meidän pitää palauttaa rajavalvonta Schengensopimusta edeltävään tilaan. Suomen on ehdottomasti otettava käyttöön poikkeustila.

Rajavalvonnan tarkoituksena on arvioida maahantulijan maahantulon tarkoitus. Ensiksi Poliisin ja Tullin kanssa yhteistyössä selvittää onko maahantulijalla aiempiaa laitonta toimintaa muissa EU- maissa. Onko mahdollisesti salakuljettamassa maahan jotain kiellettyä. Onko yhteyksiä rikollisjärjestöihin, huumekauppaan jne. Tämä alkututkinta suoritetaan turvapaikanhakijalle ja tietenkin pistokokein muillekin, kuten muissakin maissa tehdään.

Seuraavaksi turvapaikanhakija siirretään rajavalvontaviranomaisille, jossa tutkitaan yhteistyössä Poliisin kanssa mahdolliset yhteydet terroristijärjestöihin. Lisäksi henkilölle tehdään terveydellisen tilan tutkinta ja BIO turvallisuus selvitys: HIV, AIDS, Kolera, Malaria, Lintuinfluenssa jne. Onko mukana sellaisia elintarvikkeita, joista voisi aiheutua uhkaa tai kantaako henkilö mukanaan sellaisia eliöitä ja ötököitä, jotka luontoon joutuessaan voisivat lisääntyä ja aiheuttaa uhkaa Suomen luonnolle ja ihmisille.

Kaikenkaikkiaan turvapaikanhakijalle tehdään perusteellinen turvallisuusanalyysi ja onko huolta siitä, että henkilö voisi aiheuttaa Suomessa -suomalaisille turvallisuusuhkaa.

Mikäli käy ilmi, että henkilö on jo rekisteröitynyt jossain toisessa EU-maassa, voidaan hänet välittömästi käännyttää ja palauttaa takaisin siihen maahan mihin ensimmäinen rekisteröinti on tapahtunut.

Mikäli henkilö läpäisee turvallisuusanalyysin ja hänellä on asianmukaiset asiakirjat henkilöllisyydestään mukana, on hänellä oikeus siirtyä odottamaan turvapaikkakäsittelyä. Tämä ainoastaan siinä tapauksessa, mikäli henkilön henki on todella vaarassa. Näidenkin kohdalla vaaramonenttia pitää tarkastella erittäin kriittisesti koska välttämättä vaaraa ei ole, joten henkilö olisi todistettava kuolemanvaara todeksi.

Suurin osa turvapaikkaa hakevista osoittautuu sellaisiksi henkilöiksi, jotka eivät ole oikeutettuja tai heillä ei ole edellytyksiä turvapaikkaan. Syyt ovat yksinkertaisia. Henkilö saapuu turvalliseksi luokitellusta maasta ja on todennäköisesti liikkeellä ainoastaan taloudellisen hyväksikäytön perusteella. Siksi Suomen pitää lisätä resursseja pikapalautuksiin, tällaisten turvapaikkaturistien ja hyväksikäyttäjien käännyttämiseksi jo rajalla.

Jokaisesta turvapaikanhakijasta tehdään turvallisuusanalyysi. Onko henkilöllä ylipäätään oikeutta vaatia turvapaikkaa ja sen mukaan, onko oikeutettu tekemään hakemusta. Mikäli todetaan, että henkilöllä ei ole oikeutta tai perusteita hakea turvapaikkaa, voidaan hakemus evätä samantien, jolloin henkilö voidaan poistaa maasta samantien.

Paperittomien osalta, käännyttäminen voitaisiin suorittaa heti, koska on selvää, että paperit on hukattu tarkoituksella ja näin ollen henkilö on todennäköisesti väärentänyt identiteettinsä. Tällä perusteella voidaan olettaa, että henkilöllä on taustalla jotain rikollisuutta, terroristitaustaa tai on muuten epäkelpo henkilö, joka aikoo aiheuttaa Suomelle ja sen kansalaisille ongelmia.

Suomessa on juuri nyt vakava turvallisuusuhka laittomien siirtolaisten liikkuessa täysin vapaasti maassamme.

Bioturvallisuus uhka

Vuonna 2015 kymmenien tuhansien turvapaikanhakijoiden vyörytessä maahan, aiheuttivat he muiden uhkien lisäksi Suomeen Bioturvallisuusuhan. Tulijoiden joukossa tuli tauteja, Suomeen kuulumattomia hyönteisiä (kirppuja ja luteita + muita ötököitä), elintarvikkeita joissa saattoi olla eliöitä, jotka voivat aiheuttaa Suomessa vakavaa haittaa eläimillemme, luonnolle ja ihmisille.

Toivotaan, että Suomi tulee järkiinsä ja palauttaa rajavalvonnan ja tulee kiinnittämään huomiota muiden uhkien lisäksi myös Bioturvallisuuteen. Sen lisäksi perustamaan keräilykeskuksen, jonne laitetaan hakijat siksi aikaa kun pikakäännytys voidaan toteuttaa. Tyhjillään seisovat teollisuus ja varastotilat toimivat hyvin muutaman tunnin tai vuorokauden/ kahden odottamiseen käännytystä. Tämä toimisi lähinnä talvella. Kesällä olisi syytä perustaa telttaleirit rajojen läheisyyteen, jota kautta henkilöitä voidaan valvoa paremmin.

Ikäväähän tämä on lapsille, jotka kulkevat mukana. Tällä hetkellä on kuitenkin suurin osa turvapaikanhakijoista nuoria hyväkuntoisia miehiä.

Mikäli todellinen kuoleman ja vainon uhka olisi, niin henkilö sijoitetaan sieltä normaalisti vastaanottokeskukseen odottelemaan päätöstä turvapaikasta. Ed. mainittu järjestely ei rasittaisi liikaa vastaanottokeskuksia. Lisäksi voisimme valvoa paremmin, ettei edellistä suurta munausta paperittomien osalta pääsisi tapahtumaan.

Kaikenkaikkiaan Suomen pakolaispolitiikka on täydellisen epäonnistunut. Edes Perussuomalaiset eivät saaneet mitään aikaiseksi lupauksistaan huolimatta ja tuskin saavat jatkossakaan.

 

 

 


 


 


 

]]>
27 http://kaijuhanihaavisto1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259250-suomeen-tulossa-jopa-100-000-turvapaikanhakijaa#comments Islamilainen terrorismi Maahanmuutto Turvapaikanhakijat Thu, 09 Aug 2018 10:28:35 +0000 Kaijuhani Haavisto http://kaijuhanihaavisto1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259250-suomeen-tulossa-jopa-100-000-turvapaikanhakijaa
Suomen tulee varautua jopa 100 000 turvapaikanhakijaan - millä eväillä? http://teemutorssonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259112-suomen-tulee-varautua-jopa-100-000-turvapaikanhakijaan-milla-evailla <p>Tuntuiko vuoden 2015 yli 30 000 Suomeen tullutta turvapaikanhakijaa ja tähän liittyen negatiiviset lieveilmiöt suurelta? Nyt suunnitellaan varautumista jopa 100 000 turvapaikanhakijaan. Aamulehti uutisoi asiasta <a href="https://www.aamulehti.fi/uutiset/suomi-pyrkii-varautumaan-jopa-100-000-turvapaikanhakijan-aaltoon-migrin-pitaisi-neuvotella-maakuntien-kanssa-mutta-ennen-sote-lakeja-ei-ole-neuvottelukumppania-201117887/" target="_blank">tänään</a>.</p><p>&nbsp;</p><p>On selvää että turvapaikanhakijajärjestelmä ei ole suunniteltu massamuuttoa vastaanottavaksi. Vastaanottojärjestelmä ja yhteiskunta laajemminkaan ei ole fyysisesti, mentaalisesti ja tiedollisesti valmis tällaiseen määrään ihmisten maahantulemista.</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo; Lehdon mukaan ihmisiä voi alkaa virrata mistä suunnasta tahansa. &rdquo; Kait itsenäinen valtio pystyy tekemään muutakin, kuin vain olemaan ja toimimaan näiden &rdquo;virtojen vietävänä&quot;?</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt tarvitaan järjestelmällisyyttä, kontrollia ja rohkeutta tehdä niin että oman kansakunnan turvallisuus ja elämäntapa säilyy.</p><p>&nbsp;</p><p>Ei tähän maahan ihan miten vain pitäisi pystyä tulemaankaan ja koko turvapaikkajärjestelmä tulisi järjestää aivan uudella tavalla. Esim. jo vuonna 2015 kehittämäni malli turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen on edelleen relevantti: https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/grhk_EfVpWo?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/grhk_EfVpWo?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>&nbsp;</p><p>Siitä olen samaa mieltä että Suomen täytyy varautua, mutta minun eväät tähän on vähän toiset:</p><p>&nbsp;</p><p>1) Meillä suomalaisilla on oikeus turvalliseen ja meidän yhteiskunnan näköiseen elämään, ei monikulttuurisuusideologialle</p><p>&nbsp;</p><p>2) Turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen täysremontti. Vastaanottokeskuksista liikkumisen tulee olla hyvin rajoitettua. Osaksi Suomen yhteiskuntaan ei pidä päästää henkilöitä joiden taustoista ei ole mitään tietoa. Muutaman kuukauden maassaolon jälkeen tp-hakijat laitetaan kehnoille valmiuksilla osaksi yhteiskuntaa. Tällä kerjätään verta nenästä, varsinkin kun joukossa on jihadisteja ja muita vaarallisia henkilöitä.</p><p>&nbsp;</p><p>3) Elintasopakolaisuuden vetovoimatekijät pois</p><p>&nbsp;</p><p>4) Toimiva rajavalvonta, itsenäiseen maahan ei tuosta vain lampsita sisään</p><p>5) Kotiuttaminen ennen kotouttamista. Kun konflikti tai muu turvapaikanhakuperuste on lakannut olemasta asian tila, niin kotouttaminen. Hienoa jos ajalla on opittu vähän suomen kieltä ja tehty työtä, mutta tämä ei automaattisesti tarkoita kansalaisuutta. Tämä on normaali asia mitä kuuluukin tehdä, ei mikään urotyö.</p><p>&nbsp;</p><p>6) Kansalaisuuden saamisen kriteerit tiukemmaksi</p><p>&nbsp;</p><p>7) Alusta pitäen tulijoille korostetaan meidän kulttuuria, tapoja ja normeja. Jos puuro ei maistu, niin voi olla syömättäkin</p><p>&nbsp;</p><p>8) Tulijan tuet vastiikkeelisiksi. Raha ei tule taikaluukusta, vaan työstä</p><p>&nbsp;</p><p>9) Laittomat heti maasta pois</p><p>&nbsp;</p><p>10) Suomessa on Suomen lait, turha haaveillakaan sharia-laista. Tälle stoppi heti alkuunsa</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tuntuiko vuoden 2015 yli 30 000 Suomeen tullutta turvapaikanhakijaa ja tähän liittyen negatiiviset lieveilmiöt suurelta? Nyt suunnitellaan varautumista jopa 100 000 turvapaikanhakijaan. Aamulehti uutisoi asiasta tänään.

 

On selvää että turvapaikanhakijajärjestelmä ei ole suunniteltu massamuuttoa vastaanottavaksi. Vastaanottojärjestelmä ja yhteiskunta laajemminkaan ei ole fyysisesti, mentaalisesti ja tiedollisesti valmis tällaiseen määrään ihmisten maahantulemista.

 

” Lehdon mukaan ihmisiä voi alkaa virrata mistä suunnasta tahansa. ” Kait itsenäinen valtio pystyy tekemään muutakin, kuin vain olemaan ja toimimaan näiden ”virtojen vietävänä"?

 

Nyt tarvitaan järjestelmällisyyttä, kontrollia ja rohkeutta tehdä niin että oman kansakunnan turvallisuus ja elämäntapa säilyy.

 

Ei tähän maahan ihan miten vain pitäisi pystyä tulemaankaan ja koko turvapaikkajärjestelmä tulisi järjestää aivan uudella tavalla. Esim. jo vuonna 2015 kehittämäni malli turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen on edelleen relevantti: https://www.youtube.com/watch?v=grhk_EfVpWo

 

Siitä olen samaa mieltä että Suomen täytyy varautua, mutta minun eväät tähän on vähän toiset:

 

1) Meillä suomalaisilla on oikeus turvalliseen ja meidän yhteiskunnan näköiseen elämään, ei monikulttuurisuusideologialle

 

2) Turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen täysremontti. Vastaanottokeskuksista liikkumisen tulee olla hyvin rajoitettua. Osaksi Suomen yhteiskuntaan ei pidä päästää henkilöitä joiden taustoista ei ole mitään tietoa. Muutaman kuukauden maassaolon jälkeen tp-hakijat laitetaan kehnoille valmiuksilla osaksi yhteiskuntaa. Tällä kerjätään verta nenästä, varsinkin kun joukossa on jihadisteja ja muita vaarallisia henkilöitä.

 

3) Elintasopakolaisuuden vetovoimatekijät pois

 

4) Toimiva rajavalvonta, itsenäiseen maahan ei tuosta vain lampsita sisään

5) Kotiuttaminen ennen kotouttamista. Kun konflikti tai muu turvapaikanhakuperuste on lakannut olemasta asian tila, niin kotouttaminen. Hienoa jos ajalla on opittu vähän suomen kieltä ja tehty työtä, mutta tämä ei automaattisesti tarkoita kansalaisuutta. Tämä on normaali asia mitä kuuluukin tehdä, ei mikään urotyö.

 

6) Kansalaisuuden saamisen kriteerit tiukemmaksi

 

7) Alusta pitäen tulijoille korostetaan meidän kulttuuria, tapoja ja normeja. Jos puuro ei maistu, niin voi olla syömättäkin

 

8) Tulijan tuet vastiikkeelisiksi. Raha ei tule taikaluukusta, vaan työstä

 

9) Laittomat heti maasta pois

 

10) Suomessa on Suomen lait, turha haaveillakaan sharia-laista. Tälle stoppi heti alkuunsa

]]>
32 http://teemutorssonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259112-suomen-tulee-varautua-jopa-100-000-turvapaikanhakijaan-milla-evailla#comments Humanitaarinen maahanmuutto Monikulttuurisuus Turvallisuus Turvapaikanhakijat Vastaanottokeskukset Mon, 06 Aug 2018 14:13:34 +0000 Teemu Torssonen http://teemutorssonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259112-suomen-tulee-varautua-jopa-100-000-turvapaikanhakijaan-milla-evailla
Pakkopalautusporsaanreikä http://emilsillanpaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258986-pakkopalautusporsaanreika <p>Pakkopalautuksista voi olla montaa mieltä, mutta niiden vastustamisessa on eräs hyvin keskeinen ja pitkällä aikavälillä kestämätön ongelma.</p><p>Pääargumentti on palautusten vastustajilla on usein se, että Suomen tulee keskeyttää pakkopalautukset välittömästi sellaisiin maihin, jotka on todettu vaarallisiksi ja joissa palautettavan henki voi olla mahdollisesti vaarassa. Pakkopalautusten pysäyttämisen aikana Suomessa tulisi kasvattaa turvapaikkajärjestelmän resursseja niin, että kaikki saisivat varmasti oikeudenmukaisen turvapaikkapäätöksen. Samalla kansainvälisiä sopimuksia tulisi päivittää vastaamaan nykytilannetta, ja Suomen omaa lainsäädäntöä pitäisi mitä ilmeisimmin samalla muuttaa.</p><p>Tavoitteet kuulostavat näin aseteltuna sinänsä ihan hyviltä ja kannatettavilta. Oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeudet ovat vaatimusten keskiössä. Ongelma on kuitenkin ongittavissa rivien välistä. Mikäli vaarallisiksi todettuihin maihin ei voi enää palauttaa ihmisiä vastoin heidän omaa tahtoaan, luodaan käytännössä tilanne, jossa vaaralliseksi todetusta maasta kotoisin oleva ihminen voi tulla Suomeen ja jäädä tänne omalla ilmoituksellaan.</p><p>Väännetään rautalangasta. Jos Suomi ei voi pakkopalauttaa ketään esimerkiksi Afganistaniin, voi kuka tahansa afganistanilainen millä tahansa taustalla hakea Suomesta turvapaikkaa ja olla varma, ettei Suomi palauta häntä pakolla takaisin. Loppupeleissä varsinaisilla syillä, hakemuksen perusteluiden tarpeilla tai kertomusten todenperäisyydellä ei olisi väliä, sillä Suomi ei voisi pakkopalautukset pysäyttäessään palauttaa Afganistaniin tai muihin vaarallisiin maihin yhtään ketään, joka ei niihin haluaisi palata.</p><p>Lienee tarpeetonta edes mainita, miten todellisten avun tarvitsijoiden kannalta huonosti kohdennettua toimintaa ja samalla epätehokasta turvapaikkajärjestelmän rajallisten resurssien käyttöä tämä olisi.</p><p>Tilanteen ei välttämättä olisi tarkoitus olla lopullinen, mutta tällaisessa kysymyksessä lakimuutokset kansallisella tai kansainvälisellä tasolla eivät sujuisi missään nimessä helposti eivätkä nopeasti. Kyseessä olisi niin valtava laki- ja sopimussavotta niin monien eri intressien, kulttuurien ja tilanteiden kesken, että pakkopalautukset kokonaan pysäyttämällä Suomi loisi todennäköisesti hyvin moneksi vuodeksi avoimen portin vaarallisista maista tulijoille.</p><p>Suomi ei voi luoda sellaisia käytäntöjä, joissa se ei voi enää itse päättää, keitä maahan jää. Laajat julkiset palvelut ja edes osittain avoimet rajat eivät ole pitkällä aikavälillä kestävä yhdistelmä. Pakkopalautusten mahdollisuus on oltava olemassa, sillä muuten koko turvapaikkajärjestelmältä katoaa pohja.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pakkopalautuksista voi olla montaa mieltä, mutta niiden vastustamisessa on eräs hyvin keskeinen ja pitkällä aikavälillä kestämätön ongelma.

Pääargumentti on palautusten vastustajilla on usein se, että Suomen tulee keskeyttää pakkopalautukset välittömästi sellaisiin maihin, jotka on todettu vaarallisiksi ja joissa palautettavan henki voi olla mahdollisesti vaarassa. Pakkopalautusten pysäyttämisen aikana Suomessa tulisi kasvattaa turvapaikkajärjestelmän resursseja niin, että kaikki saisivat varmasti oikeudenmukaisen turvapaikkapäätöksen. Samalla kansainvälisiä sopimuksia tulisi päivittää vastaamaan nykytilannetta, ja Suomen omaa lainsäädäntöä pitäisi mitä ilmeisimmin samalla muuttaa.

Tavoitteet kuulostavat näin aseteltuna sinänsä ihan hyviltä ja kannatettavilta. Oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeudet ovat vaatimusten keskiössä. Ongelma on kuitenkin ongittavissa rivien välistä. Mikäli vaarallisiksi todettuihin maihin ei voi enää palauttaa ihmisiä vastoin heidän omaa tahtoaan, luodaan käytännössä tilanne, jossa vaaralliseksi todetusta maasta kotoisin oleva ihminen voi tulla Suomeen ja jäädä tänne omalla ilmoituksellaan.

Väännetään rautalangasta. Jos Suomi ei voi pakkopalauttaa ketään esimerkiksi Afganistaniin, voi kuka tahansa afganistanilainen millä tahansa taustalla hakea Suomesta turvapaikkaa ja olla varma, ettei Suomi palauta häntä pakolla takaisin. Loppupeleissä varsinaisilla syillä, hakemuksen perusteluiden tarpeilla tai kertomusten todenperäisyydellä ei olisi väliä, sillä Suomi ei voisi pakkopalautukset pysäyttäessään palauttaa Afganistaniin tai muihin vaarallisiin maihin yhtään ketään, joka ei niihin haluaisi palata.

Lienee tarpeetonta edes mainita, miten todellisten avun tarvitsijoiden kannalta huonosti kohdennettua toimintaa ja samalla epätehokasta turvapaikkajärjestelmän rajallisten resurssien käyttöä tämä olisi.

Tilanteen ei välttämättä olisi tarkoitus olla lopullinen, mutta tällaisessa kysymyksessä lakimuutokset kansallisella tai kansainvälisellä tasolla eivät sujuisi missään nimessä helposti eivätkä nopeasti. Kyseessä olisi niin valtava laki- ja sopimussavotta niin monien eri intressien, kulttuurien ja tilanteiden kesken, että pakkopalautukset kokonaan pysäyttämällä Suomi loisi todennäköisesti hyvin moneksi vuodeksi avoimen portin vaarallisista maista tulijoille.

Suomi ei voi luoda sellaisia käytäntöjä, joissa se ei voi enää itse päättää, keitä maahan jää. Laajat julkiset palvelut ja edes osittain avoimet rajat eivät ole pitkällä aikavälillä kestävä yhdistelmä. Pakkopalautusten mahdollisuus on oltava olemassa, sillä muuten koko turvapaikkajärjestelmältä katoaa pohja.

]]>
8 http://emilsillanpaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258986-pakkopalautusporsaanreika#comments Pakkopalautukset Pakolaispolitiikka Turvapaikanhakijat Thu, 02 Aug 2018 12:11:16 +0000 Emil Sillanpää http://emilsillanpaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258986-pakkopalautusporsaanreika
Puolustuspuheenvuoroni vihreiden Aino Pennaselle! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258963-puolustuspuheenvuoroni-vihreiden-aino-pennaselle <p><strong>Nähdäkseni Aino Pennanen</strong> (vihreät) toimi lentokoneessa kieltäytyessään istumasta spontaanisti mutta silti maltillisesti, vaikka hän ei takuulla ajatellut aiheuttavansa tällaista some-hässäkkää, johon sekoittuu raivo ja tuomitseminen yhtä aikaa. Maltillinen kansalaistottelemattomuus on perusteltua niin kauan kunnes järjestelmä eli yhteiskunta pystyy täysin aukottamasti perustelemaan toimintansa järkevyyden.&nbsp;</p><p><strong>On helppoa muodostaa mielipide ns. mustavalkoisiin kysymyksiin!</strong></p><p>Käsitin vihreiden puheenjohtaja Touko Aallon puolustuksen Pennasen toimintaa kohtaan siten, että Aalto totesi lakien vastustamisen olevan joskus moraalisesti enemmän oikein kuin niiden mukaisesti toiminta ja tästä olisin mielelläni samaa mieltä. Maahanmuuttopolitiikka ja turvapaikanhakijat on sen verran polarisoitunut asiakokonaisuus, että siihen on lähes jokaisella jompi kumpi mielipide, mutta silti ei haluta myöntää ongelmaa joka liittyy hädänalaisten ihmisten auttamiseen kriisiytyneillä alueilla maapallon eri kolkissa.</p><p><strong>Turvapaikanhakijat poliittisina pelinappuloina?</strong></p><p>Olen itse sitä mieltä, että moni poliitikko pitää turvapaikanhakijoita pelinappuloina oman kannatuspohjan vakiinnuttamisessa, mutta samalla se kyllä lisää poliittisen ilmapiirin polarisaatiota akselilla<strong> nationalistit versus maailmankansalaiset</strong>. Yhteiskunnassamme on tärkeää käydä lisää keskustelua maahanmuutosta koskien koko Eurooppaa, koska oletettavasti turvapaikanhakijoiden määrä ei tule tippumaan vuosikausiin. Haluammeko tehostaa ihmisten auttamista ulkomaille? Ja yritämmekö houkutella maailman parasta työvoimaa tänne peräpohjolaan? Minä kannatan näitä molempia poliittisia päätöspyrkimyksiä eli lisää maahanmuuttoa ja hädänalaisille ihmisille ympäri maailman konkreettista apua!</p><p><strong>Conclusion!</strong></p><p>Kuten edellä kirjoitin, niin Aino Pennanen on joutunut aktivismin takia kohtuuttoman media- ja some-ryöpytyksen uhriksi. Keskustelua pitäisi ohjata nyt alkusyyhyn eli maahanmuuttopolitiikkaan, eikä kärventää Pennasta enää ollenkaan! Kuitenkin mielestäni on huolestuttavaa seurata suomalaista mediakeskustelua, kun huomaa miten räjähdysherkkä aihe turvapaikanhakijat edelleen sekä monien toimittajien että mediakekkuleiden älyttömien julkaisuiden perusteella on. Yritetään jatkaa keskustelua periaatteella, että minun kommentti tuo jotain lisäarvoa maahanmuuttokeskusteluun eikä se tuomitse ketään, koska kukapa meistä yksin toisen tuomita voi?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nähdäkseni Aino Pennanen (vihreät) toimi lentokoneessa kieltäytyessään istumasta spontaanisti mutta silti maltillisesti, vaikka hän ei takuulla ajatellut aiheuttavansa tällaista some-hässäkkää, johon sekoittuu raivo ja tuomitseminen yhtä aikaa. Maltillinen kansalaistottelemattomuus on perusteltua niin kauan kunnes järjestelmä eli yhteiskunta pystyy täysin aukottamasti perustelemaan toimintansa järkevyyden. 

On helppoa muodostaa mielipide ns. mustavalkoisiin kysymyksiin!

Käsitin vihreiden puheenjohtaja Touko Aallon puolustuksen Pennasen toimintaa kohtaan siten, että Aalto totesi lakien vastustamisen olevan joskus moraalisesti enemmän oikein kuin niiden mukaisesti toiminta ja tästä olisin mielelläni samaa mieltä. Maahanmuuttopolitiikka ja turvapaikanhakijat on sen verran polarisoitunut asiakokonaisuus, että siihen on lähes jokaisella jompi kumpi mielipide, mutta silti ei haluta myöntää ongelmaa joka liittyy hädänalaisten ihmisten auttamiseen kriisiytyneillä alueilla maapallon eri kolkissa.

Turvapaikanhakijat poliittisina pelinappuloina?

Olen itse sitä mieltä, että moni poliitikko pitää turvapaikanhakijoita pelinappuloina oman kannatuspohjan vakiinnuttamisessa, mutta samalla se kyllä lisää poliittisen ilmapiirin polarisaatiota akselilla nationalistit versus maailmankansalaiset. Yhteiskunnassamme on tärkeää käydä lisää keskustelua maahanmuutosta koskien koko Eurooppaa, koska oletettavasti turvapaikanhakijoiden määrä ei tule tippumaan vuosikausiin. Haluammeko tehostaa ihmisten auttamista ulkomaille? Ja yritämmekö houkutella maailman parasta työvoimaa tänne peräpohjolaan? Minä kannatan näitä molempia poliittisia päätöspyrkimyksiä eli lisää maahanmuuttoa ja hädänalaisille ihmisille ympäri maailman konkreettista apua!

Conclusion!

Kuten edellä kirjoitin, niin Aino Pennanen on joutunut aktivismin takia kohtuuttoman media- ja some-ryöpytyksen uhriksi. Keskustelua pitäisi ohjata nyt alkusyyhyn eli maahanmuuttopolitiikkaan, eikä kärventää Pennasta enää ollenkaan! Kuitenkin mielestäni on huolestuttavaa seurata suomalaista mediakeskustelua, kun huomaa miten räjähdysherkkä aihe turvapaikanhakijat edelleen sekä monien toimittajien että mediakekkuleiden älyttömien julkaisuiden perusteella on. Yritetään jatkaa keskustelua periaatteella, että minun kommentti tuo jotain lisäarvoa maahanmuuttokeskusteluun eikä se tuomitse ketään, koska kukapa meistä yksin toisen tuomita voi?

]]>
15 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258963-puolustuspuheenvuoroni-vihreiden-aino-pennaselle#comments Kansalaistottelemattomuus Maahanmuuttopolitikka Nationalismi Turvapaikanhakijat Vihreiden politiikka Thu, 02 Aug 2018 01:27:25 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258963-puolustuspuheenvuoroni-vihreiden-aino-pennaselle
Pakkopalautuskohu, mitä tekee sisäministeri Kai Mykkänen? http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258867-pakkopalautuskohu-mita-tekee-sisaministeri-kai-mykkanen <p>Vihreiden eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteeri Aino Pennanen yritti estää turvapaikanhakijan pakkopalautuksen Finnairin reittilennolla Berliiniin. Vihreän puolueen puheenjohtaja Touko Aalto hyväksyy twitterissä vihreiden lainsäädäntösihteerin toiminnan. <a href="https://twitter.com/ToukoAalto/status/1024245622424129536"><u>https://twitter.com/ToukoAalto/status/1024245622424129536</u></a> .</p><p>Jos sisäministeri hyväksyy tai ei ota kantaa vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon hyväksynnän pakkopalautusten estämiselle niin kansalaisten yleinen moraali ja lakien noudattaminen rapautuvat entisestään. Sisäministeri Kai Mykkäsen linjauksella tähän asiaan on iso merkitys. Mikäli hän sisäministerin arvovallalla hyväksyy Touko Aallon puheet, niin moni rupeaa ajattelemaan, että Suomen lakeja ei tarvitse noudattaa.</p><p>Vihreiden Suomen viranomaisten päätöksistä piittaamaton järjestäytynyt toiminta on näkynyt mm. Helsinki-Vantaan lentokentällä, jossa on nähty mm. vihreiden kansanedustaja Emma Kari ja Ozan Yanar vastustamassa turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksia. Tämäkin toiminta oli ex-puheenjohtaja Ville Niinistön julkisesti siunaamaa ja suoranaista yllytystä viranomaisten toiminnan häiritsemiseen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ville-niinisto-yllytti-kannattajiaan-vastustamaan-poliisia-pian-oli-taysi-rahina-paalla/"><u>https://www.suomenuutiset.fi/ville-niinisto-yllytti-kannattajiaan-vastustamaan-poliisia-pian-oli-taysi-rahina-paalla/</u></a>.</p><p>Kun Suomen laista ei tarvitse vihreille mieluisissa tapauksissa ja tilanteissa välittää, niin jää sisäministerin vastuulla linjata, että Suomessa noudatetaan vallitsevaa lain kirjainta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vihreiden eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteeri Aino Pennanen yritti estää turvapaikanhakijan pakkopalautuksen Finnairin reittilennolla Berliiniin. Vihreän puolueen puheenjohtaja Touko Aalto hyväksyy twitterissä vihreiden lainsäädäntösihteerin toiminnan. https://twitter.com/ToukoAalto/status/1024245622424129536 .

Jos sisäministeri hyväksyy tai ei ota kantaa vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon hyväksynnän pakkopalautusten estämiselle niin kansalaisten yleinen moraali ja lakien noudattaminen rapautuvat entisestään. Sisäministeri Kai Mykkäsen linjauksella tähän asiaan on iso merkitys. Mikäli hän sisäministerin arvovallalla hyväksyy Touko Aallon puheet, niin moni rupeaa ajattelemaan, että Suomen lakeja ei tarvitse noudattaa.

Vihreiden Suomen viranomaisten päätöksistä piittaamaton järjestäytynyt toiminta on näkynyt mm. Helsinki-Vantaan lentokentällä, jossa on nähty mm. vihreiden kansanedustaja Emma Kari ja Ozan Yanar vastustamassa turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksia. Tämäkin toiminta oli ex-puheenjohtaja Ville Niinistön julkisesti siunaamaa ja suoranaista yllytystä viranomaisten toiminnan häiritsemiseen https://www.suomenuutiset.fi/ville-niinisto-yllytti-kannattajiaan-vastustamaan-poliisia-pian-oli-taysi-rahina-paalla/.

Kun Suomen laista ei tarvitse vihreille mieluisissa tapauksissa ja tilanteissa välittää, niin jää sisäministerin vastuulla linjata, että Suomessa noudatetaan vallitsevaa lain kirjainta.

]]>
9 http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258867-pakkopalautuskohu-mita-tekee-sisaministeri-kai-mykkanen#comments Laki Pakkopalautukset Sisäministeri Turvapaikanhakijat Vihreät Tue, 31 Jul 2018 15:03:19 +0000 Aleksi Niskanen http://aleksiniskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258867-pakkopalautuskohu-mita-tekee-sisaministeri-kai-mykkanen
Välimeren ylittävät turvapaikanhakijat on käännytettävä käsittelykeskuksiin http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257663-valimeren-ylittavat-turvapaikanhakijat-on-kaannytettava-kasittelykeskuksiin <p>Eurooppa-neuvoston kokouksessa päätettiin, että EU:n ulkopuolelle perustetaan käsittelykeskuksia, joissa selvitetään elintasopakolaiset todellisista avun tarvitsijoista. Keskuksia rahoittaa EU, ja toiminta tapahtuu yhteistyössä YK:n kanssa. Näin ehkäistään rahakasta ihmissalakuljetusta ja vaarallista Välimeren ylitystä.<br /><br />Eurooppa-neuvoston päätös on hyvä, mutta unionin on syytä olla johdonmukainen. Välimeren ylittävien turvapaikanhakijoiden veneet on uuden linjauksen pohjalta käännytettävä kansainväliseltä merialueelta näihin EU:n ulkopuolisiin käsittelykeskuksiin.<br /><br />Esitin EU:n ulkopuolisten käsittelykeskusten perustamista jo kolme vuotta sitten. Kansalaiset oikeutetusti odottavat, että rajat voidaan hallitusti turvata. &nbsp;Jos vastuulliset puolueet eivät kykene ratkaisemaan siirtolaiskriisiä, kansalaiset alkavat tukea erilaisia ääriliikkeitä. Maahanmuutosta voi tulla Euroopan unionille elämän tai kuoleman kysymys, jos annamme sen sellaiseksi muodostua. Siniset esittävät realismia ilman rasismia. Se on ainoa kestävä linja. Emme halua antaa valtaa poliittisille liikkeille, jotka edustavat rasismia ilman realismia.<br /><br />Euroopan tekemät toimet ja hallituksen tekemät tiukennukset turvapaikkalainsäädäntöön ovat parantaneet tilannetta huomattavasti. Sinisten tavoitteena on estää vuoden 2015 hallitsemattoman siirtolaisaallon toistuminen. Sen suhteen tuloksia on jo näkyvillä. Kun Suomeen tuli vuonna 2015 yli 32 000 turvapaikanhakijaa, niin viime vuonna uusia turvapaikkahakemuksia jätettiin vain pari tuhatta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eurooppa-neuvoston kokouksessa päätettiin, että EU:n ulkopuolelle perustetaan käsittelykeskuksia, joissa selvitetään elintasopakolaiset todellisista avun tarvitsijoista. Keskuksia rahoittaa EU, ja toiminta tapahtuu yhteistyössä YK:n kanssa. Näin ehkäistään rahakasta ihmissalakuljetusta ja vaarallista Välimeren ylitystä.

Eurooppa-neuvoston päätös on hyvä, mutta unionin on syytä olla johdonmukainen. Välimeren ylittävien turvapaikanhakijoiden veneet on uuden linjauksen pohjalta käännytettävä kansainväliseltä merialueelta näihin EU:n ulkopuolisiin käsittelykeskuksiin.

Esitin EU:n ulkopuolisten käsittelykeskusten perustamista jo kolme vuotta sitten. Kansalaiset oikeutetusti odottavat, että rajat voidaan hallitusti turvata.  Jos vastuulliset puolueet eivät kykene ratkaisemaan siirtolaiskriisiä, kansalaiset alkavat tukea erilaisia ääriliikkeitä. Maahanmuutosta voi tulla Euroopan unionille elämän tai kuoleman kysymys, jos annamme sen sellaiseksi muodostua. Siniset esittävät realismia ilman rasismia. Se on ainoa kestävä linja. Emme halua antaa valtaa poliittisille liikkeille, jotka edustavat rasismia ilman realismia.

Euroopan tekemät toimet ja hallituksen tekemät tiukennukset turvapaikkalainsäädäntöön ovat parantaneet tilannetta huomattavasti. Sinisten tavoitteena on estää vuoden 2015 hallitsemattoman siirtolaisaallon toistuminen. Sen suhteen tuloksia on jo näkyvillä. Kun Suomeen tuli vuonna 2015 yli 32 000 turvapaikanhakijaa, niin viime vuonna uusia turvapaikkahakemuksia jätettiin vain pari tuhatta.

]]>
0 EU Eurooppa-neuvosto Turvapaikanhakijat Sat, 30 Jun 2018 14:12:32 +0000 Simon Elo http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257663-valimeren-ylittavat-turvapaikanhakijat-on-kaannytettava-kasittelykeskuksiin
Merkel ja miten se meni http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257537-merkel-ja-miten-se-meni <p><strong>Kun juuri tänään Brysselissä alkavassa huippukokouksessa jäsenmaiden johtajat yrittävät löytää yhteisiä ratkaisuja turvapaikanhakijoiden kohteluun ja kun Saksan liittokansleri&nbsp;<strong>Angela Merkelin</strong>&nbsp;poliittinen ura on vaakalaudalla, julkaisen uusintana bloggaukseni&nbsp;<a href="https://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2016/09/02/miten-se-meni-vakava-vuosikatsaus/">Miten se meni - vakava vuosikatsaus</a>&nbsp;kahden vuoden takaa. Se oli vuosikatsaus vuoden 2015 tapahtumiin, kirjoitettu 2. syyskuuta 2016. On ehkä hyödyllistä muistuttaa, miten tähän tultiin. Teksti on linkitetty lähteisiin, ja myös kriisin aikana kirjoittamiini postauksiin:&nbsp;</strong></p><p>Vuosi sitten Suomessa ja Euroopassa elettiin myllertävän muutoksen aikoja. Saksan maahanmuuttovirasto oli 25. elokuuta 2015 julkaissut Twitterissä viestin, jonka mukaan Syyriasta tulevien turvapaikanhakijoiden kohdalla Saksa ei enää soveltaisi Dublinin sopimuksen turvapaikkasääntöä. Dublin-asetuksen mukaan turvapaikanhakijan anomus olisi käsiteltävä siinä EU-maassa, johon hän ensimmäisenä saapuu. Brittilehti The Guardian arvioi&nbsp;<a href="https://www.theguardian.com/world/2016/aug/25/it-took-on-a-life-of-its-own-how-rogue-tweet-led-syrians-to-germany">viime viikolla</a>, että juuri tämä viesti olisi laukaissut suuret joukot liikkeelle turvapaikan toivossa. Twiitin tarkoitus ei ilmeisesti ollut linjata uutta politiikkaa. Viraston sisäinen käytäntöjä koskeva muistio oli vain vuotanut lehdistölle, ja virasto sai painetta osakseen joutuen tarkentamaan viestiään. Viesti alkoi elää omaa elämäänsä, synnytti vetovoimatekijän, ja loppu on historiaa.&nbsp;<a href="https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/202405-turvapaikkakriisi-yksi-lause-muutti-historian-2582015-vahvisti-dublin-huhun">Uusi Suomi uutisoi twiitistä ensimmäisenä Suomessa</a>.</p><p>Helsingin Sanomissa ulkomaantoimittaja&nbsp;<strong>Suvi Turtiainen</strong>&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000002918228.html">tuo esiin toisen käänteen, joka tapahtui reilua viikkoa myöhemmin</a>. Tuhansia turvapaikanhakijoita oli lähtenyt liikkeelle ja pysähtynyt Budapestin rautatieasemalle. Unkarin hallitus halusi noudattaa EU:n sääntöjä eikä Dublinin asetuksen nojalla katsonut voivansa päästää turvapaikanhakijoita eteenpäin. Iso joukko ratkaisi asian lähtemällä kävelemään kohti Itävallan rajaa. Neljäs syyskuuta kello 20.15&nbsp;<strong>Merkel</strong>&nbsp;teki Itävallan liittokansleri&nbsp;<strong>Faymannin</strong>&nbsp;kanssa päätöksen, että kävelijät on päästettävä Itävallan kautta Saksaan. Ovet ovat auki, Merkel ottaa vastaan.</p><p>Seuraavana aamuna 5. syyskuuta pääministeri&nbsp;<strong>Juha Sipilä</strong>&nbsp;lupasi television Ykkösaamussa antaa Kempeleen-kotinsa parinkymmenen turvapaikanhakijan käyttöön,&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000002850318.html">ja vahvisti lupauksensa Helsingin Sanomille</a>. Sipilä peräänkuulutti vapaaehtoisia toimia mieluummin kuin komission kaavailemaa pakkojakamista.</p><p>Asunnon lupaaminen sai kiitosta vihreiden&nbsp;<strong>Ville Niinistöltä</strong>&nbsp;mutta muuten tuli moitetta.&nbsp;<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000002850328.html">Niinistö katsoi Suomen jarruttavan EU:n yhteistä linjaa ja piti Dublinin sopimukseen vetoamista byrokraattisena</a>.</p><p>Tuliko kaikki yllätyksenä ja puun takaa?</p><p>Ei tullut. Suomen kannalta oli epäonnekasta, että hallituksen vaihdos sattui niin kriittiseen aikaan ja ongelma putosi kokemattomiin käsiin. Se saattoi olla vahinko myös Euroopan kannalta. Päätös luopua siihenastisista käytännöistä tehtiin kaaoksessa, ja tuloksena oli lisää kaaosta.</p><p>Edellinen sisäministeri&nbsp;<strong>Päivi Räsänen</strong>&nbsp;oli varoittanut asiasta jo pitkään. Yksi esimerkki löytyy&nbsp;<a href="https://areena.yle.fi/1-2716719">toukokuulta 2015 Radion Ykkösaamusta, jossa Räsänen arvosteli komission suunnitelmia muuttaa EU:n turvapaikkapolitiikan periaatteita</a>&nbsp;turvapaikanhakijoiden pakkojakamisen suuntaan. Räsänen sanoi, että siihen asti jäsenmaiden kesken oli vallinnut hyvin selkeä linja, ettei pakkojakamiseen mentäisi:&nbsp;<em>&rdquo;Koska sehän muodostaa vetovoimatekijän, jos jostakin maasta aletaan turvapaikanhakijoita jakamaan muihin maihin niin herkästi sitten siihen maahan kohdistuu vielä nykyistä kovempi paine esimerkiksi laittomaan ihmissalakuljetukseen.&rdquo;</em>Kysymyksessä on erittäin kannattava bisnes, josta kuluttajansuoja tyystin puuttuu. Räsänen korosti, että Suomi olisi hyvin voinut lisätä kiintiöpakolaisten määrää tuntuvasti. Tällöin olisi voitu varmistaa, että resurssit kohdennetaan paremmin.</p><p>Voi kysyä, mihin yhdessä sovittu linja hävisi. Paineensietokyvyn puutteeseenko? Se ei olisi ihme some-politiikan aikana &ndash; mutta juuri some tekee politiikasta niin vaarallista, kuten kirjoitin vuosi sitten blogissa&nbsp;<a href="https://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2015/09/16/jos-edes-puhuttaisiin-oikeilla-sanoilla/">Jos edes puhuttaisiin oikeilla sanoilla</a>:&nbsp;<em>&ldquo;Nyt pää kylmäksi poliitikot, jotka vietätte aikaanne somessa. Jos pitkällekantavia päätöksiä tehdään sosiaalisessa mediassa kiehuneiden tunteiden pohjalta, mitäs sitten kun tunne muuttuu ja yhden totuuden hetki on ohi ja vaihtunut toiseksi totuudeksi? &ldquo;</em></p><p>Somen paineet sai niskaansa myös tasavallan presidentti&nbsp;<strong>Sauli Niinistö</strong>, joka&nbsp;<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/105935-turvapaikanhakijat-presidentti-sauli-niinistolta-hurja-valaytys">suurlähettiläspäivillä 25.8.2015 totesi Euroopan vetävän puoleensa niin vainottuja kuin parempaa elämää etsiviä, ja näiden välillä olisi kyettävä tekemään ero</a>. Hän toivoi päättäjiltä harkintaa ja kohautti myös mainitsemalla, että&nbsp;<em>&ldquo;Eurooppaan tulijoiden joukossa on myös valitettavasti joitain niitäkin, joilla on pahat mielessään. Tätäkään ei voi kiistää vain siksi, ettei joku kenties halua sitä kuulla.&rdquo;</em>&nbsp;Niinistö sai kritiikkiä pelottelusta, kylmyydestä ja huonosta arvojohtamisesta. Kehotan lukemaan&nbsp;<a href="http://tpk.fi/public/default.aspx?contentid=333027&amp;culture=fi-FI">koko puheen</a>&nbsp;ja arvioimaan sitä kuluneen vuoden valossa. Luulen, että harva äänessä olleista kehtaa enää haukkua häntä.</p><p>Olisiko vaihtoehtoja ollut? Muutama ajatus tulee mieleen.</p><p>Nykytilanne osoittaa, että ilmeisesti olisi ollut. EU-maat ovat joutuneet ottamaan taka-askeleita ja tiukentumista on tapahtunut kautta linjan niin rajavalvonnassa kuin maastakarkoituksessa. Merkel on kannatuskriisissä, Faymann on joutunut eroamaan, Britannia sai huonosti hoidetusta kriisistä pontta Brexitiin. Meille alkoi hyvin pian selvitä, ettei valitulla strategialla apu välttämättä kohdennukaan niihin, jotka sitä olisivat eniten tarvinneet: Eurooppaan syntyi&nbsp;<a href="https://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2015/12/09/kallis-ralli/">kallis ralli</a>. Itse kannoin huolta siitä,&nbsp;<a href="https://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2015/09/20/hyvyydelle-kylla-hymistelylle-ei/">ettei väärillä poliittisilla toimilla turhauteta sitä arvokasta auttamisen halua, joka suomalaisilla on</a>. Se on arvokas pääoma, jota ei tulisi hukata. Kannoin myös huolta siitä,&nbsp;<a href="https://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2015/11/25/kun-valot-sammuvat/">ettemme kulttuurien kohdatessa luovuttaisi pois sitä arvokasta, mitä olemme ihmisarvossa, ihmisoikeuksissa ja yksilönvapaudessa Euroopassa saavuttaneet</a>. Poliittisesta islamista, jihadismista on voitava niin ikään puhua, sillä se on vaarallinen totalitarismin muoto. Ihmisen uskonnollista vakaumusta ja oikeutta siihen tulee sen sijaan kunnioittaa.</p><p>Meillä ei olisi mitään hätää, jos maailma olisi sellainen paikka kuin vasemmistopoliitikot tai kirkonmiehet yleensä uskovat, rajaton resurssipankki ja ehtymätön runsaudensarvi. Korkea pohjoismainen sosiaaliturva ei ole mahdollinen kaikille, koska se perustui ideaan, jossa osallistujat myös maksavat sen. Kun resurssien rajallisuus on ankea tosiasia, siitä seuraa, että on tehtävä valintoja. On huolehdittava, suuntautuvatko niukat resurssit niille, jotka tarvitsevat apua eniten. On käsitettävä, ettei valtion ensisijainen tehtävä ole rakastaa &ndash; vaikka se onkin kaikkien meidän ihmisten tehtävä. Valtion tehtävä on suojella rauhaa, pitää yllä järjestystä ja turvallisuutta sekä huolehtia oikeudenmukaisuuden toteutumisesta.</p><p>Minun on edelleen vaikea uskoa, että suomalaiset olisivat niin rasistisia kuin kuluneen vuoden aikana on ehditty syyttämään. Meitä on monia, jotka osaavat tehdä eron turvapaikanhakijan ja poliitikon välillä. Me olemme vihaisia politiikalle, emme kovia kokeneille ihmisille, jotka joutuvat huonon politiikan pelinappuloiksi. Siinä on iso ero.</p><p>On silti hyvä kysyä itseltään, mitä sisälleni kuuluu. Olenko päästänyt sydämeni kovettumaan uutisia lukiessa? Olenko luovuttanut oman vastuuni toisille? Ei ennakkoluuloille missään maailmassa ole mitään muuta vastalääkettä kuin kasvotusten kohtaaminen ja katsominen toisen silmin.</p><p>Toivon, että tietoisesti varjelemme myötätunnon ja kunnioituksen ilmapiiriä. Se tekee ensinnäkin elämästä arvokkaan. Emmekä voi koskaan tietää, milloin me olemme niitä, jotka tarvitsevat apua ja suojaa.</p> Kun juuri tänään Brysselissä alkavassa huippukokouksessa jäsenmaiden johtajat yrittävät löytää yhteisiä ratkaisuja turvapaikanhakijoiden kohteluun ja kun Saksan liittokansleri Angela Merkelin poliittinen ura on vaakalaudalla, julkaisen uusintana bloggaukseni Miten se meni - vakava vuosikatsaus kahden vuoden takaa. Se oli vuosikatsaus vuoden 2015 tapahtumiin, kirjoitettu 2. syyskuuta 2016. On ehkä hyödyllistä muistuttaa, miten tähän tultiin. Teksti on linkitetty lähteisiin, ja myös kriisin aikana kirjoittamiini postauksiin: 

Vuosi sitten Suomessa ja Euroopassa elettiin myllertävän muutoksen aikoja. Saksan maahanmuuttovirasto oli 25. elokuuta 2015 julkaissut Twitterissä viestin, jonka mukaan Syyriasta tulevien turvapaikanhakijoiden kohdalla Saksa ei enää soveltaisi Dublinin sopimuksen turvapaikkasääntöä. Dublin-asetuksen mukaan turvapaikanhakijan anomus olisi käsiteltävä siinä EU-maassa, johon hän ensimmäisenä saapuu. Brittilehti The Guardian arvioi viime viikolla, että juuri tämä viesti olisi laukaissut suuret joukot liikkeelle turvapaikan toivossa. Twiitin tarkoitus ei ilmeisesti ollut linjata uutta politiikkaa. Viraston sisäinen käytäntöjä koskeva muistio oli vain vuotanut lehdistölle, ja virasto sai painetta osakseen joutuen tarkentamaan viestiään. Viesti alkoi elää omaa elämäänsä, synnytti vetovoimatekijän, ja loppu on historiaa. Uusi Suomi uutisoi twiitistä ensimmäisenä Suomessa.

Helsingin Sanomissa ulkomaantoimittaja Suvi Turtiainen tuo esiin toisen käänteen, joka tapahtui reilua viikkoa myöhemmin. Tuhansia turvapaikanhakijoita oli lähtenyt liikkeelle ja pysähtynyt Budapestin rautatieasemalle. Unkarin hallitus halusi noudattaa EU:n sääntöjä eikä Dublinin asetuksen nojalla katsonut voivansa päästää turvapaikanhakijoita eteenpäin. Iso joukko ratkaisi asian lähtemällä kävelemään kohti Itävallan rajaa. Neljäs syyskuuta kello 20.15 Merkel teki Itävallan liittokansleri Faymannin kanssa päätöksen, että kävelijät on päästettävä Itävallan kautta Saksaan. Ovet ovat auki, Merkel ottaa vastaan.

Seuraavana aamuna 5. syyskuuta pääministeri Juha Sipilä lupasi television Ykkösaamussa antaa Kempeleen-kotinsa parinkymmenen turvapaikanhakijan käyttöön, ja vahvisti lupauksensa Helsingin Sanomille. Sipilä peräänkuulutti vapaaehtoisia toimia mieluummin kuin komission kaavailemaa pakkojakamista.

Asunnon lupaaminen sai kiitosta vihreiden Ville Niinistöltä mutta muuten tuli moitetta. Niinistö katsoi Suomen jarruttavan EU:n yhteistä linjaa ja piti Dublinin sopimukseen vetoamista byrokraattisena.

Tuliko kaikki yllätyksenä ja puun takaa?

Ei tullut. Suomen kannalta oli epäonnekasta, että hallituksen vaihdos sattui niin kriittiseen aikaan ja ongelma putosi kokemattomiin käsiin. Se saattoi olla vahinko myös Euroopan kannalta. Päätös luopua siihenastisista käytännöistä tehtiin kaaoksessa, ja tuloksena oli lisää kaaosta.

Edellinen sisäministeri Päivi Räsänen oli varoittanut asiasta jo pitkään. Yksi esimerkki löytyy toukokuulta 2015 Radion Ykkösaamusta, jossa Räsänen arvosteli komission suunnitelmia muuttaa EU:n turvapaikkapolitiikan periaatteita turvapaikanhakijoiden pakkojakamisen suuntaan. Räsänen sanoi, että siihen asti jäsenmaiden kesken oli vallinnut hyvin selkeä linja, ettei pakkojakamiseen mentäisi: ”Koska sehän muodostaa vetovoimatekijän, jos jostakin maasta aletaan turvapaikanhakijoita jakamaan muihin maihin niin herkästi sitten siihen maahan kohdistuu vielä nykyistä kovempi paine esimerkiksi laittomaan ihmissalakuljetukseen.”Kysymyksessä on erittäin kannattava bisnes, josta kuluttajansuoja tyystin puuttuu. Räsänen korosti, että Suomi olisi hyvin voinut lisätä kiintiöpakolaisten määrää tuntuvasti. Tällöin olisi voitu varmistaa, että resurssit kohdennetaan paremmin.

Voi kysyä, mihin yhdessä sovittu linja hävisi. Paineensietokyvyn puutteeseenko? Se ei olisi ihme some-politiikan aikana – mutta juuri some tekee politiikasta niin vaarallista, kuten kirjoitin vuosi sitten blogissa Jos edes puhuttaisiin oikeilla sanoilla“Nyt pää kylmäksi poliitikot, jotka vietätte aikaanne somessa. Jos pitkällekantavia päätöksiä tehdään sosiaalisessa mediassa kiehuneiden tunteiden pohjalta, mitäs sitten kun tunne muuttuu ja yhden totuuden hetki on ohi ja vaihtunut toiseksi totuudeksi? “

Somen paineet sai niskaansa myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka suurlähettiläspäivillä 25.8.2015 totesi Euroopan vetävän puoleensa niin vainottuja kuin parempaa elämää etsiviä, ja näiden välillä olisi kyettävä tekemään ero. Hän toivoi päättäjiltä harkintaa ja kohautti myös mainitsemalla, että “Eurooppaan tulijoiden joukossa on myös valitettavasti joitain niitäkin, joilla on pahat mielessään. Tätäkään ei voi kiistää vain siksi, ettei joku kenties halua sitä kuulla.” Niinistö sai kritiikkiä pelottelusta, kylmyydestä ja huonosta arvojohtamisesta. Kehotan lukemaan koko puheen ja arvioimaan sitä kuluneen vuoden valossa. Luulen, että harva äänessä olleista kehtaa enää haukkua häntä.

Olisiko vaihtoehtoja ollut? Muutama ajatus tulee mieleen.

Nykytilanne osoittaa, että ilmeisesti olisi ollut. EU-maat ovat joutuneet ottamaan taka-askeleita ja tiukentumista on tapahtunut kautta linjan niin rajavalvonnassa kuin maastakarkoituksessa. Merkel on kannatuskriisissä, Faymann on joutunut eroamaan, Britannia sai huonosti hoidetusta kriisistä pontta Brexitiin. Meille alkoi hyvin pian selvitä, ettei valitulla strategialla apu välttämättä kohdennukaan niihin, jotka sitä olisivat eniten tarvinneet: Eurooppaan syntyi kallis ralli. Itse kannoin huolta siitä, ettei väärillä poliittisilla toimilla turhauteta sitä arvokasta auttamisen halua, joka suomalaisilla on. Se on arvokas pääoma, jota ei tulisi hukata. Kannoin myös huolta siitä, ettemme kulttuurien kohdatessa luovuttaisi pois sitä arvokasta, mitä olemme ihmisarvossa, ihmisoikeuksissa ja yksilönvapaudessa Euroopassa saavuttaneet. Poliittisesta islamista, jihadismista on voitava niin ikään puhua, sillä se on vaarallinen totalitarismin muoto. Ihmisen uskonnollista vakaumusta ja oikeutta siihen tulee sen sijaan kunnioittaa.

Meillä ei olisi mitään hätää, jos maailma olisi sellainen paikka kuin vasemmistopoliitikot tai kirkonmiehet yleensä uskovat, rajaton resurssipankki ja ehtymätön runsaudensarvi. Korkea pohjoismainen sosiaaliturva ei ole mahdollinen kaikille, koska se perustui ideaan, jossa osallistujat myös maksavat sen. Kun resurssien rajallisuus on ankea tosiasia, siitä seuraa, että on tehtävä valintoja. On huolehdittava, suuntautuvatko niukat resurssit niille, jotka tarvitsevat apua eniten. On käsitettävä, ettei valtion ensisijainen tehtävä ole rakastaa – vaikka se onkin kaikkien meidän ihmisten tehtävä. Valtion tehtävä on suojella rauhaa, pitää yllä järjestystä ja turvallisuutta sekä huolehtia oikeudenmukaisuuden toteutumisesta.

Minun on edelleen vaikea uskoa, että suomalaiset olisivat niin rasistisia kuin kuluneen vuoden aikana on ehditty syyttämään. Meitä on monia, jotka osaavat tehdä eron turvapaikanhakijan ja poliitikon välillä. Me olemme vihaisia politiikalle, emme kovia kokeneille ihmisille, jotka joutuvat huonon politiikan pelinappuloiksi. Siinä on iso ero.

On silti hyvä kysyä itseltään, mitä sisälleni kuuluu. Olenko päästänyt sydämeni kovettumaan uutisia lukiessa? Olenko luovuttanut oman vastuuni toisille? Ei ennakkoluuloille missään maailmassa ole mitään muuta vastalääkettä kuin kasvotusten kohtaaminen ja katsominen toisen silmin.

Toivon, että tietoisesti varjelemme myötätunnon ja kunnioituksen ilmapiiriä. Se tekee ensinnäkin elämästä arvokkaan. Emmekä voi koskaan tietää, milloin me olemme niitä, jotka tarvitsevat apua ja suojaa.

]]>
17 http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257537-merkel-ja-miten-se-meni#comments Kotimaa Siirtolaiset Siirtolaisuus Turvapaikanhakijat Thu, 28 Jun 2018 08:36:39 +0000 Eija-Riitta Korhola http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257537-merkel-ja-miten-se-meni