Turpo http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/143255/all Mon, 14 Jan 2019 21:47:28 +0200 fi Puolustusvoimien yhteiskuntasuhteet eivät kuulu vapaaehtoisiin harjoituksiin http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267608-puolustusvoimien-yhteiskuntasuhteet-eivat-kuulu-vapaaehtoisiin-harjoituksiin <p>Laki ei ole niin kuin se luetaan, vaan niin kuin se kirjoitetaan. Kirjoitettu laki koskee myös Puolustusvoimia eikä Puolustusvoimia koske vain Puolustusvoimien itsensä lukema laki.&nbsp;</p><p>Puolustusvoimat on hierarkkinen organisaatio, jossa kaikesta&nbsp;viime kädessä vastaa Puolustusvoimien komentaja. Hierarkkisessa linjaorganisaatiomallissa vastuu kerääntyy kohti huippua. Alaiselle riittää, että noudattaa esimiehen käskyä.</p><p>Vastuu ja vastuun kerääntyminen koskee myös Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindbergiä, kun valtakunnansyyttäjänvirasto arvioi, onko hän laiminlyönyt velvollisuuksiaan alaisensa Ilmavoimien komentaja Sampo Eskelisen tapaan.</p><p>Kysymys on Ilmavoimien 22.-24. syyskuuta 2017 pitämistä vapaaehtoisesta harjoituksesta Lemmenjoen huvilalla. Valtakunnansyyttäjänvirasto on jo asettanut syytteeseen Karjalan lennoston komentajan, eversti Markus Päiviön ja Ilmavoimien komentajan, kenraalimajuri Sampo Eskelisen.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Lemmenjoen huvilalla pidettyä harjoitusta kutsuttiin tiedotusvälineissä aluksi vapaaehtoiseksi kertausharjoitukseksi. Ilmavoimien viestintäjohtaja Sami Nurmi korjasi harjoituksessa olleen kyse vapaaehtoisesta harjoituksesta.</p><p>Kertausharjoitukseen (KH) Puolustusvoimat kutsuu vihreällä kirjeellä pakolla, vapaaehtoiseen harjoitukseen (VEH) Puolustusvoimat kutsuu keltaisella kirjeellä kutsun suostumuksesta.</p><p>Suomen lainsäädäntö ei tunne vapaaehtoista kertausharjoitusta, mutta sen sijaan Suomen lainsäädäntö tuntee vapaaehtoisen harjoituksen, joka on määritelty vapaaehtoista maanpuolustusta käsittelevässä laissa vuodelta 2007 (<a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070556"><u>Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta 556/2007</u></a>).</p><p>Asevelvollisuuslaki (<a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071438"><u>Asevelvollisuuslaki 28.12.2007/1438</u></a>) tai laki puolustusvoimista (<a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070551"><u>Laki puolustusvoimista 551/2007</u></a>) eivät tunne vapaaehtoista harjoitusta.</p><p>Syyskuun 22.-24. päivän viinanhuuruiset tapahtumat vuonna 2017 toivat esiin Puolustusvoimien vapaaehtoisiin harjoituksiin liittyvät mahdolliset lainsäädännön vastaiset käytännöt.</p><p>Nyt etenkin puolustusministeriön, mutta myös Puolustusvoimien itsensä on mietittävä ja varmistettava, että Lemmenjoen huvilalla pidetyn vapaaehtoisen harjoituksen tyyppiset harjoitukset ovat sellaisia, mitä lainsäätäjä on edellyttänyt vapaaehtoiselta harjoitukselta. Samaa asiaa joutuvat selvittämään myös Suomen laillisuusvalvojat vähintään vuoden 2017 syyskuisen harjoituksen osalta.</p><p>Kyse on virkavastuusta. Kyse on Lemmenjoen huvilalla pidetyn vapaaehtoisen harjoituksen tyyppisten harjoituksien luonteen määrittelyssä lakiin perustuvana sekä valtion rahankäytöstä. Onko valtion kertausharjoituksiin, vapaaehtoisiin harjoituksiin tai maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen&nbsp;varattuja varoja käytetty väärin sellaiseen toimintaan, jota laki ei tunne ja jolle eduskunta ei ole antanut hyväksyntää valtion tulo- ja menoarviossa.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Vapaaehtoista maanpuolustusta käsittelevässä laissa s<em>otilaallisella koulutuksella</em>&nbsp;tarkoitetaan puolustusvoimien aseilla, ampumatarvikkeilla tai räjähteillä tapahtuvaa sotilaallisten taitojen sekä joukon yhteistoiminnan kehittämistä sodassa tai muissa aseellisissa selkkauksissa toimimista varten. <em>Sotilaallisia valmiuksia palvelevalla koulutuksella</em> tarkoitetaan puolestaan muuta vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta.</p><p>Laissa pykälät, jotka koskevat vapaaehtoista harjoitusta, kuuluvat lain neljänteen lukuun, jonka otsikko on <em>Vapaaehtoinen sotilaallinen koulutus</em>. Lain lukuotsikkojen tasolla vapaaehtoisten harjoitusten tulisi siis olla sotilaallista koulutusta, vaikka lukuotsikot ovat periaatteessa vain muodollista otsikointia.</p><p>Lainsäädäntään valitsema neljännen luvun otsikko on harhaanjohtava, jos lainsäätäjä ei ole tarkoittanut vapaaehtoisella harjoituksella vain sotilaallista koulutusta.</p><p>Jos lain 4 luvun otsikon perustella vapaaehtoinen harjoittelu olisi vain sotilaallista harjoittelua, ei Puolustusvoimat voisi pitää yhtään harjoitusta Lapinmajalla, koska kyseessä ei olisi puolustusvoimien käytössä olevilla harjoitusalueella tapahtuva koulutus. Laki kun määrää: &rdquo;<em>Vapaaehtoisen sotilaallisen koulutuksen on tapahduttava puolustusvoimien käytössä olevilla harjoitusalueilla.</em>&rdquo;</p><p>Tulkitaan lakia nyt kuitenkin pääsääntöisesti niin, että vapaaehtoiseen harjoitukseen lasketaan myös sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus.</p><p>Vapaaehtoista maanpuolustusta käsittelevässä laissa puolustusministeriö on taho, joka puolustusvoimien yläpuolella vastaa myös lakiin kirjatusta vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta ja myös laissa määritellystä vapaaehtoisesta harjoittelusta:</p><p>&rdquo;<em>Puolustusministeriön toimialaan kuuluu vapaaehtoinen maanpuolustus sekä eri hallinnonalojen vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyvien toimien yhteensovittaminen. Puolustusministeriön tehtävänä on vapaaehtoisen sotilaallisen koulutuksen ohjaus ja valvonta.</em>&rdquo;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>Puolustusministeriön Puolustusvoimalle lähettämä selvityspyyntö, johon Puolustusvoimien on vastattava 16.1.2017 mennessä (<a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005960847.html"><u>HS 10.1.2019</u></a>), herättää allekirjoittaneessa hieman hilpeyttä Puolustusministeriön valvonnan jälkijättöisyyden vuoksi. Puolustusministeriö valvojana tuskin olisi puuttunut asiaan, ellei asia olisi nyt noussut esille Puolustusvoimien upseerisyytteiden seurauksena.</p><p>Puolustusministeriön on syytä katsoa myös omaa rooliaan ja vastuutaan sen lain pohjalta, jossa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta ja vapaaehtoisista harjoituksista säädetään. Jos puolustusministeriö olisi hoitanut laissa määritellyt tehtävänsä asianmukaisesti, Puolustusvoimat ei olisi koskaan edes voinut järjestää Lapinmajalla pidetyn harjoituksen kaltaisia viinanhuuruisia harjoituksia.</p><p>Puolustusministeriön on siis aivan turha vierittää syytä vain Puolustusvoimille.</p><p>Pieni vinkki puolustusministeriölle: puolustusministeriössä ei ole syytä luottaa Puolustusvoimiin tuosta vain, vaan lainmukaista valvontaa on suoritettava ennalta ja kattavasti. Puolustusministeriön on valvottava myös kaikkea muuta sitä, mikä kulloinkin ei satu nousemaan julkisuudessa pinnalle.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>&quot;<em><u>Vapaaehtoiset harjoitukset </u></em><em><u>eivät sisältönsä puolesta juurikaan eroa kertausharjoituksista</u>. Vapaaehtoisia harjoituksia järjestetään, jotta poikkeusolojen osaamista saadaan kehitettyä myös reserviläisen omaan aktiivisuuteen pohjautuvalla koulutustoiminnalla. Yleensä vapaaehtoiset harjoitukset ovat kertausharjoituksia lyhyempiä ja ajoittuvat viikonloppuihin. Vapaaehtoisten harjoitusten taustalla on Puolustusvoimien tarve vapaaehtoiselle koulutukselle ja reserviläisten osaamisen ylläpidolle. Koulutukset toteutetaan usein yhteistoiminnassa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen eli MPK:n kanssa. Harjoitukset tuottavat reserviläisen ylennykseen oikeuttavia kertausharjoituspäiviä.</em>&rdquo;</p><p>Oheinen tekstilainaus on Puolustusvoimien sivuilta, jonka otsikko on &quot;<em>Reserviläinen - saitko käskyn tai kutsun kevään harjoituksiin?</em>&quot; (<a href="https://puolustusvoimat.fi/web/reservilaiselle/artikkeli/-/asset_publisher/1950813/reservilainen-saitko-kaskyn-tai-kutsun-kevaan-harjoituksii-1"><u>Puolustusvoimat 6.4.2018</u></a>).</p><p>Vapaaehtoiset harjoitukset kerryttävät kertausharjoituspäiviä kertausharjoitusten tapaan ja harjoituksista maksetaan päivärahaa kertausharjoitusten tapaan. Vapaaehtoiseen harjoitukseen kutsutulla on kertausharjoituksiin kutsutun kanssa muuten samat oikeudet, mutta hänelle ei makseta reserviläispalkkaa.</p><p>Vapaaehtoiset harjoitukset ovat siis puolustusvoimien johtamia normaalien kertausharjoitusten tavoin toteutettuja sodan ajan yksiköiden sotilaallisia harjoituksia paitsi, että osallistuminen on vapaaehtoista harjoituspaikalla ilmoittautumiseen asti ja ettei osallistuville ei makseta reserviläispalkkaa.</p><p>Juridisesti tarkasti tarkasteltuna vapaaehtoisissa harjoituksissa kyse ei itse asiassa ole vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta vaan laissa määritellystä kertausharjoitustoiminnasta, joka kerryttää myös kertausharjoituspäiviä.</p><p>Jos kertausharjoituspäiviä kerran karttuu, harjoituksen olisi hyvä vastata laadultaan ja laajuudeltaan kertausharjoitusta.</p><p>Viina ei kuulu kertausharjoitteluun.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Puolustusvoimien vapaaehtoisia harjoituksia on järjestetty vuodesta 1995. Tuolloin vuoteen 2007 saakka vapaaehtoiset harjoitukset perustuivat puolustusministeriön päätökseen vapaaehtoisista harjoituksista (<a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1994/19940236?search%5Btype%5D=pika&amp;search%5Bpika%5D=Vapaaehtoinen%20harjoitus"><u>Puolustusministeriön päätös vapaaehtoisista harjoituksista 236/1994</u></a>).</p><p>Tuossa puolustusministeri Elisabeth Rehnin 18.3.1994 allekirjoittamassa päätöksessä vapaaehtoiset harjoitukset oli määritelty hyvin:</p><p>&rdquo;<em>Asevelvollisuuslain 7 &sect;:n 3 momentissa tarkoitetut vapaaehtoiset harjoitukset ovat puolustusvoimien harjoituksia, joita järjestetään käytettävissä olevien voimavarojen ja puolustusvoimien tarpeen mukaisesti asevelvollisten <u>kouluttamiseksi sodan ajan tehtäviin</u>.</em>&rdquo;</p><p>Kyse oli siis kouluttamisesta sodan ajan tehtäviin.</p><p>Vuoden 1995 säädäntö vapaaehtoisista harjoituksista on parempi kuin vuoden 2007 säädäntö. Vuoden 1995 säädännön pohjalta tuskin Lemmenjoen huvilalla on pidetty ryyppykekkereitä vapaaehtoisina harjoituksina, jos lain mukaan on toimittu.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Vapaaehtoisissa harjoituksissa koulutetaan vuosittain noin 2000 henkilöä.&nbsp;Harjoituksia on noin 25-50 kappaletta. Koulutettavien määrä on melko suuri, kun kertausharjoituksissa koulutettuja reserviläisiä vuosittain on noin 18 000. On syytä uskoa, että valtaosa vapaaehtoisista harjoituksista täyttää lainsäädännön asettamat vaatimukset. Osa harjoituksista ei kuitenkaan täytä, kuten nyt tiedämme.</p><p>Puolustusvoimien viestintäjohtaja, eversti Sami Nurmen mukaan Lemmenjoella vapaaehtoisia harjoituksia järjestetään säännöllisesti (<a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/26c4a145-ea37-4d8a-ac77-dd74398be511"><u>IL 11.1.2019</u></a>).</p><p>Lemmenjoella pidetyt harjoitukset, joiden vuoksi kaksi korkea-arvoista upseeria on nyt saanut syytteen ja kolmannen upseerin toimia viranomaiset vielä tutkivat, ei täytä lainsäädännön asettamia vaatimuksia.</p><p>Onko Puolustusvoimilla muuallakin vastaavia paikkoja, joissa pidetään vastaavalaisia harjoituksia vaikkapa Maavoimien tai Merivoimien lukuun kuin mitä Lemmenjoella Ilmavoimien lukuun on pidetty?</p><p>&quot;<em>Karjalan Lennosto vie syksyisin Lemmenjoelle vieraitaan lennoston kuljetuskoneella. Kyseisiä kertausharjoituksia [= vapaaehtoisia harjoituksia] on ainakin erikseen sekä Pohjois-Savon että Pohjois-Karjalan edustajille. Useimmiten lähtö on Siilinjärveltä Rissalasta Kuopion läheisyydestä, ja lähes joka kerta kuljetuskonetta on saattanut alkumatkan Hornet-hävittäjä</em>.&quot; (<a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005961542.html"><u>IS 10.1.2019</u></a>).</p><p>Vapaaehtoisissa harjoituksissa Ilmavoimat on käyttänyt Hornet-hävittäjiä saattamaan kuljetuskonetta. Ilmavoimien esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Jari Mikkonen totesi Helsingin Sanomissa, että &rdquo;[Hornet-]<em>lennot liittyvät koulutuslentotehtäviin, joihin ne pyritään liittämään</em>&rdquo;, ja että &rdquo;<em>Ei siellä varsinaisesti sitä varten lähdetä ilmaan, että käydään näyttäytymässä koneen vieressä. Se liittyy aina lentokoulutukseen.</em>&rdquo;</p><p>Mikkosen perustelut Hornet-lennoille kuljetuskoneiden vierellä eivät ole uskottavia. Kyse on tosiallisesti Hornetien näyttäytymisestä Lemmenjoen huvilalle &rdquo;harjoittelemaan&rdquo; meneville luoden tunnelmaa ja osoittaen kuljetuskoneen kyydissä oleville Ilmavoimien kyvykkyyttä.</p><p>Kyse oli siis näytöksestä, ei harjoittelusta. Hornet-lentoa ei ole määrätty ensisijaisena lähtökohtana harjoitus.</p><p>Valtion tutkintaviranomaisten on syytä selvittää, onko Hornet-hävittäjien käyttö tämäntyyppisessä vapaaehtoisessa harjoituksessa valtion edun mukaista huomioiden myös hävittäjän lentotunnin hinta. Hävittäjälentotunnin hinta halvimmillaankin on 7&nbsp;000-10&nbsp;000 euroa.</p><p>Kertausharjoituksissa valtio maksaa harjoitukseen osallistuville julkisen liikenteen matkaliput harjoituspaikkakunnalle tai oman auton käytön julkisten liikennevälineiden taksojen mukaan. Osalle vapaaehtoisiin harjoituksiin osallistuville valtio kustantaa lentokuljetuksen hävittäjäsaattueessa.</p><p>&quot;<em>Kertausharjoitusväki on myös käynyt laulamassa karaokea paikallisessa baarissa.</em></p><p><em>Illanvietoilla tarjoillaan myös alkoholia. Puolustusvoimat tarjoaa kaiken muun, mutta ainakin osa vieraista osallistuu myös alkoholitarjoilujen kustannuksiin. Alkoholijuomat haetaan yhdessä paikallisesta Alkosta.</em>&quot; (<a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005961542.html"><u>IS 10.1.2019</u></a>).</p><p>&rdquo;<em>Lemmenjoella pidetyissä vapaaehtoisissa harjoituksissa on tarjoiltu myös alkoholia. Asian vahvistaa Iltalehdelle Ilmavoimien esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Jari Mikkonen. Hän painottaa, että alkoholia on tarjoiltu kohtuullisesti.</em></p><p><em>- Illallisen yhteydessä on yleensä ollut normaalit ruokajuomat ja saunan yhteydessä saunajuomat.</em></p><p><em>Ruokajuoma tarkoittaa Mikkosen mukaan olutta tai viiniä ja saunajuoma olutta tai vastaavaa juomaa.</em></p><p><em>&ndash; Kustannusten kattamiseksi on ollut kahta eri käytäntöä. Toisessa tapauksessa osallistujat kustantavat itse juomat ja <u>toisessa tapauksessa järjestäjä [= valtio] tarjoaa</u>, Mikkonen kertoo.</em> (<a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/26c4a145-ea37-4d8a-ac77-dd74398be511"><u>IL 11.1.2019</u></a>).</p><p>Vapaaehtoisissa harjoituksissa alkoholia on ostettu siis myös valtion rahoilla, jos prikaatikenraali Jari Mikkosta on uskominen.</p><p>Valtion tutkintaviranomaisten on syytä selvittää, kuuluuko valtion viinatarjoilu vapaaehtoisiin harjoituksiin, käsitelläänkö kaikkia vastaavia vapaaehtoisia harjoituksia tasapuolisesti ja onko valtion rahankäyttö harjoituksissa alkoholiin ollut lainmukaista.&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>&quot;<em>Lemmenjoen vapaaehtoiset harjoitukset ovat enemmän <u>yhteistoimintatilaisuuksia</u>, joissa <u>pidetään yllä yhteiskuntasuhteita</u>.</em>&rdquo; Ilmavoimien esikuntapäällikkö Mikkonen totesi Helsingin Sanomille ja jatkoi: &rdquo;<em><u>Lemmenjoen harjoitukset ovat verkottumista</u>. Hyödynnämme siviiliyhteiskunnan terävintä kärkeä. Se on erittäin kustannustehokas tapa saada sen aivokapasiteetti Ilmavoimien käyttöön hetken ajaksi.</em>&rdquo; (<a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005963027.html"><u>HS 11.1.2019</u></a>).</p><p>Helsingin Sanomien jutun otsikko oli: &rdquo;<em>Prikaatikenraali Mikkonen: Lapinmajaa käytetään yhteiskuntasuhteiden hoitoon - &rsquo;Ei siellä ihan kuivin suin ole oltu&rsquo;</em>&rdquo;</p><p>Puolustusvoimien verkottumista yhteiskuntaan, pr-toimintaa tai yhteiskuntasuhteita ei voi harjoittaa sotilaallisen harjoitustoiminnan määrärahoilla. Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta ei tunne ollenkaan tuollaista päämäärää vapaaehtoiselle harjoitukselle.</p><p>Puolustusvoimien yhteiskuntasuhteiden hoitaminen on pidettävä erillään harjoitustoiminnasta. Puolustusvoimien yhteiskuntasuhteiden hoitamisella on oltava omat määrärahansa, joita ei oteta kertausharjoituksista eikä vapaaehtoisista harjoituksista.</p><p>Jos Puolustusvoimat haluaa hoitaa yhteiskuntasuhteita Lemmenjoen huvilalla kuten tähänkin saakka, on Puolustusvoimien tehtävä se muulla keinoin kuin vapaaehtoisena harjoituksena ja myös muilla varoilla kuin sotilaalliseen koulutukseen tai sotilaallisia valmiuksia palvelevaan koulutukseen varatuilla varoilla.</p><p>Puolustusvoimien on ymmärrettävä, etteivät kertausharjoitustoiminta ja vapaaehtoinen harjoitustoiminta voi olla yhteiskuntasuhteiden hoitoa eikä myöskään lainsäädäntö sitä mahdollista.</p><p>Valtion tutkintaviranomaisten on syytä selvittää, täyttääkö vapaaehtoisten harjoituksien harjoitusohjelma ne päämäärät, mitä lainsäädäntö asettaa ja onko harjoituksissa käytetty valtion varoja tavalla, johon harjoitustoimintaan varatut varat eivät anna oikeutta.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Jos Puolustusvoimat haluaa pitää yllä todellisia hyviä yhteiskuntasuhteita, se ei tee vapaaehtoisista harjoituksista herrojen ryyppyjuhlia, jonne kuljetaan valtion piikkiin kuusi ja puolisataa kilometriä pääosin lentäen ja osa matkasta vieläpä Hornet-saattueessa. Karjalan lennostollekin on kyllä valtion omistamia harjoittelupaikkoja omassa maakunnassakin lyhyen bussimatkan päässä.</p><p>Puolustusvoimien hyvää yhteiskuntasuhteita vaalitaan sillä, että pakolliset kertausharjoitukset ja vapaaehtoiset harjoitukset olisivat hyvin samankaltaisia samankaltaisin ehdoin. Kyse on osallistujien tasa-arvoisesta kohtelusta. Kyse on osallistujien tasa-arvoisesta kohtelusta etenkin sotilaina.</p><p>Monet tämän blogikirjoituksen lukijoista on varmasti osallistunut työnantajan &rdquo;koulutukseen&rdquo;, joka todellisuudessa on ollut lomamatka ja jossa &rdquo;koulutusta&rdquo; on ollut vain sen verran, että nimellisesti myös verottaja hyväksyy matkakustannukset koulutukseksi.</p><p>Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta määrittelee vapaaehtoisen harjoituksen tehtävän oheisesti:</p><p>&rdquo;<em>Vapaaehtoisissa harjoituksissa pidetään yllä varusmiespalveluksen aikana saatuja sotilaallisia tietoja ja taitoja, koulutetaan asevelvollisia vaativampiin tehtäviin, perehdytetään asevelvolliset sotilaallisessa maanpuolustuksessa tapahtuneisiin muutoksiin sekä harjoitetaan joukkokokonaisuuksia niille suunnitelluissa kokoonpanoissa.</em>&rdquo;</p><p>Laki ei tosiaankaan tunne vapaaehtoisen harjoituksen tehtäväksi Puolustusvoimien yhteiskuntasuhteiden hoitoa.</p><p>Viime päivinä on lehdet olleet täynnä juttuja, mitä ja miten Lemmenjoen vapaaehtoisissa harjoituksissa on &rdquo;harjoiteltu&rdquo;.</p><p>On harjoiteltu laulutaitoja karaokella ja viinan juontia. On harjoiteltu saunomista. On harjoiteltu liikuntaa &rdquo;herrasmieskisailuna&rdquo; ja ampumataitoja laserrynnäkkökivääreillä tai -pistooleilla. Harjoitusohjelmaan on voinut kuulua myös retki Lemmenjoen kullanhuuhtojien kohteisiin.</p><p>No, maksullista naisseuraa ei tiettävästi ole ollut, vaikka varmasti itäisen naapurimaamme armeija olisi sitä pyydettäessä voinut myös järjestää läheltä 270 kilometrin päästä Muurmanskista vaikkapa &rdquo;naapurivaltioiden sotilaallisen yhteistyön&rdquo; nimissä.</p><p>Lemmenjoen harjoituksilla Puolustusvoimat on tahrinut pahoin käsitteen vapaaehtoisista harjoituksista, joista suurin osa kuitenkin on asiallisia.</p><p>Tuon tasoisesta toiminnasta ei yleensä selvitä ilman vastuussa olevien saattamista vastuuseen. Puolustusvoimissa kyse on siis hierarkkisesta linjaorganisaatiosta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Laki ei ole niin kuin se luetaan, vaan niin kuin se kirjoitetaan. Kirjoitettu laki koskee myös Puolustusvoimia eikä Puolustusvoimia koske vain Puolustusvoimien itsensä lukema laki. 

Puolustusvoimat on hierarkkinen organisaatio, jossa kaikesta viime kädessä vastaa Puolustusvoimien komentaja. Hierarkkisessa linjaorganisaatiomallissa vastuu kerääntyy kohti huippua. Alaiselle riittää, että noudattaa esimiehen käskyä.

Vastuu ja vastuun kerääntyminen koskee myös Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindbergiä, kun valtakunnansyyttäjänvirasto arvioi, onko hän laiminlyönyt velvollisuuksiaan alaisensa Ilmavoimien komentaja Sampo Eskelisen tapaan.

Kysymys on Ilmavoimien 22.-24. syyskuuta 2017 pitämistä vapaaehtoisesta harjoituksesta Lemmenjoen huvilalla. Valtakunnansyyttäjänvirasto on jo asettanut syytteeseen Karjalan lennoston komentajan, eversti Markus Päiviön ja Ilmavoimien komentajan, kenraalimajuri Sampo Eskelisen.

                                                                                       ****

Lemmenjoen huvilalla pidettyä harjoitusta kutsuttiin tiedotusvälineissä aluksi vapaaehtoiseksi kertausharjoitukseksi. Ilmavoimien viestintäjohtaja Sami Nurmi korjasi harjoituksessa olleen kyse vapaaehtoisesta harjoituksesta.

Kertausharjoitukseen (KH) Puolustusvoimat kutsuu vihreällä kirjeellä pakolla, vapaaehtoiseen harjoitukseen (VEH) Puolustusvoimat kutsuu keltaisella kirjeellä kutsun suostumuksesta.

Suomen lainsäädäntö ei tunne vapaaehtoista kertausharjoitusta, mutta sen sijaan Suomen lainsäädäntö tuntee vapaaehtoisen harjoituksen, joka on määritelty vapaaehtoista maanpuolustusta käsittelevässä laissa vuodelta 2007 (Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta 556/2007).

Asevelvollisuuslaki (Asevelvollisuuslaki 28.12.2007/1438) tai laki puolustusvoimista (Laki puolustusvoimista 551/2007) eivät tunne vapaaehtoista harjoitusta.

Syyskuun 22.-24. päivän viinanhuuruiset tapahtumat vuonna 2017 toivat esiin Puolustusvoimien vapaaehtoisiin harjoituksiin liittyvät mahdolliset lainsäädännön vastaiset käytännöt.

Nyt etenkin puolustusministeriön, mutta myös Puolustusvoimien itsensä on mietittävä ja varmistettava, että Lemmenjoen huvilalla pidetyn vapaaehtoisen harjoituksen tyyppiset harjoitukset ovat sellaisia, mitä lainsäätäjä on edellyttänyt vapaaehtoiselta harjoitukselta. Samaa asiaa joutuvat selvittämään myös Suomen laillisuusvalvojat vähintään vuoden 2017 syyskuisen harjoituksen osalta.

Kyse on virkavastuusta. Kyse on Lemmenjoen huvilalla pidetyn vapaaehtoisen harjoituksen tyyppisten harjoituksien luonteen määrittelyssä lakiin perustuvana sekä valtion rahankäytöstä. Onko valtion kertausharjoituksiin, vapaaehtoisiin harjoituksiin tai maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen varattuja varoja käytetty väärin sellaiseen toimintaan, jota laki ei tunne ja jolle eduskunta ei ole antanut hyväksyntää valtion tulo- ja menoarviossa.

                                                                                       ****

Vapaaehtoista maanpuolustusta käsittelevässä laissa sotilaallisella koulutuksella tarkoitetaan puolustusvoimien aseilla, ampumatarvikkeilla tai räjähteillä tapahtuvaa sotilaallisten taitojen sekä joukon yhteistoiminnan kehittämistä sodassa tai muissa aseellisissa selkkauksissa toimimista varten. Sotilaallisia valmiuksia palvelevalla koulutuksella tarkoitetaan puolestaan muuta vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta.

Laissa pykälät, jotka koskevat vapaaehtoista harjoitusta, kuuluvat lain neljänteen lukuun, jonka otsikko on Vapaaehtoinen sotilaallinen koulutus. Lain lukuotsikkojen tasolla vapaaehtoisten harjoitusten tulisi siis olla sotilaallista koulutusta, vaikka lukuotsikot ovat periaatteessa vain muodollista otsikointia.

Lainsäädäntään valitsema neljännen luvun otsikko on harhaanjohtava, jos lainsäätäjä ei ole tarkoittanut vapaaehtoisella harjoituksella vain sotilaallista koulutusta.

Jos lain 4 luvun otsikon perustella vapaaehtoinen harjoittelu olisi vain sotilaallista harjoittelua, ei Puolustusvoimat voisi pitää yhtään harjoitusta Lapinmajalla, koska kyseessä ei olisi puolustusvoimien käytössä olevilla harjoitusalueella tapahtuva koulutus. Laki kun määrää: ”Vapaaehtoisen sotilaallisen koulutuksen on tapahduttava puolustusvoimien käytössä olevilla harjoitusalueilla.

Tulkitaan lakia nyt kuitenkin pääsääntöisesti niin, että vapaaehtoiseen harjoitukseen lasketaan myös sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus.

Vapaaehtoista maanpuolustusta käsittelevässä laissa puolustusministeriö on taho, joka puolustusvoimien yläpuolella vastaa myös lakiin kirjatusta vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta ja myös laissa määritellystä vapaaehtoisesta harjoittelusta:

Puolustusministeriön toimialaan kuuluu vapaaehtoinen maanpuolustus sekä eri hallinnonalojen vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyvien toimien yhteensovittaminen. Puolustusministeriön tehtävänä on vapaaehtoisen sotilaallisen koulutuksen ohjaus ja valvonta.”                         

Puolustusministeriön Puolustusvoimalle lähettämä selvityspyyntö, johon Puolustusvoimien on vastattava 16.1.2017 mennessä (HS 10.1.2019), herättää allekirjoittaneessa hieman hilpeyttä Puolustusministeriön valvonnan jälkijättöisyyden vuoksi. Puolustusministeriö valvojana tuskin olisi puuttunut asiaan, ellei asia olisi nyt noussut esille Puolustusvoimien upseerisyytteiden seurauksena.

Puolustusministeriön on syytä katsoa myös omaa rooliaan ja vastuutaan sen lain pohjalta, jossa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta ja vapaaehtoisista harjoituksista säädetään. Jos puolustusministeriö olisi hoitanut laissa määritellyt tehtävänsä asianmukaisesti, Puolustusvoimat ei olisi koskaan edes voinut järjestää Lapinmajalla pidetyn harjoituksen kaltaisia viinanhuuruisia harjoituksia.

Puolustusministeriön on siis aivan turha vierittää syytä vain Puolustusvoimille.

Pieni vinkki puolustusministeriölle: puolustusministeriössä ei ole syytä luottaa Puolustusvoimiin tuosta vain, vaan lainmukaista valvontaa on suoritettava ennalta ja kattavasti. Puolustusministeriön on valvottava myös kaikkea muuta sitä, mikä kulloinkin ei satu nousemaan julkisuudessa pinnalle.

                                                                                       ****

"Vapaaehtoiset harjoitukset eivät sisältönsä puolesta juurikaan eroa kertausharjoituksista. Vapaaehtoisia harjoituksia järjestetään, jotta poikkeusolojen osaamista saadaan kehitettyä myös reserviläisen omaan aktiivisuuteen pohjautuvalla koulutustoiminnalla. Yleensä vapaaehtoiset harjoitukset ovat kertausharjoituksia lyhyempiä ja ajoittuvat viikonloppuihin. Vapaaehtoisten harjoitusten taustalla on Puolustusvoimien tarve vapaaehtoiselle koulutukselle ja reserviläisten osaamisen ylläpidolle. Koulutukset toteutetaan usein yhteistoiminnassa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen eli MPK:n kanssa. Harjoitukset tuottavat reserviläisen ylennykseen oikeuttavia kertausharjoituspäiviä.

Oheinen tekstilainaus on Puolustusvoimien sivuilta, jonka otsikko on "Reserviläinen - saitko käskyn tai kutsun kevään harjoituksiin?" (Puolustusvoimat 6.4.2018).

Vapaaehtoiset harjoitukset kerryttävät kertausharjoituspäiviä kertausharjoitusten tapaan ja harjoituksista maksetaan päivärahaa kertausharjoitusten tapaan. Vapaaehtoiseen harjoitukseen kutsutulla on kertausharjoituksiin kutsutun kanssa muuten samat oikeudet, mutta hänelle ei makseta reserviläispalkkaa.

Vapaaehtoiset harjoitukset ovat siis puolustusvoimien johtamia normaalien kertausharjoitusten tavoin toteutettuja sodan ajan yksiköiden sotilaallisia harjoituksia paitsi, että osallistuminen on vapaaehtoista harjoituspaikalla ilmoittautumiseen asti ja ettei osallistuville ei makseta reserviläispalkkaa.

Juridisesti tarkasti tarkasteltuna vapaaehtoisissa harjoituksissa kyse ei itse asiassa ole vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta vaan laissa määritellystä kertausharjoitustoiminnasta, joka kerryttää myös kertausharjoituspäiviä.

Jos kertausharjoituspäiviä kerran karttuu, harjoituksen olisi hyvä vastata laadultaan ja laajuudeltaan kertausharjoitusta.

Viina ei kuulu kertausharjoitteluun.

                                                                                       ****

Puolustusvoimien vapaaehtoisia harjoituksia on järjestetty vuodesta 1995. Tuolloin vuoteen 2007 saakka vapaaehtoiset harjoitukset perustuivat puolustusministeriön päätökseen vapaaehtoisista harjoituksista (Puolustusministeriön päätös vapaaehtoisista harjoituksista 236/1994).

Tuossa puolustusministeri Elisabeth Rehnin 18.3.1994 allekirjoittamassa päätöksessä vapaaehtoiset harjoitukset oli määritelty hyvin:

Asevelvollisuuslain 7 §:n 3 momentissa tarkoitetut vapaaehtoiset harjoitukset ovat puolustusvoimien harjoituksia, joita järjestetään käytettävissä olevien voimavarojen ja puolustusvoimien tarpeen mukaisesti asevelvollisten kouluttamiseksi sodan ajan tehtäviin.

Kyse oli siis kouluttamisesta sodan ajan tehtäviin.

Vuoden 1995 säädäntö vapaaehtoisista harjoituksista on parempi kuin vuoden 2007 säädäntö. Vuoden 1995 säädännön pohjalta tuskin Lemmenjoen huvilalla on pidetty ryyppykekkereitä vapaaehtoisina harjoituksina, jos lain mukaan on toimittu.

                                                                                       ****

Vapaaehtoisissa harjoituksissa koulutetaan vuosittain noin 2000 henkilöä. Harjoituksia on noin 25-50 kappaletta. Koulutettavien määrä on melko suuri, kun kertausharjoituksissa koulutettuja reserviläisiä vuosittain on noin 18 000. On syytä uskoa, että valtaosa vapaaehtoisista harjoituksista täyttää lainsäädännön asettamat vaatimukset. Osa harjoituksista ei kuitenkaan täytä, kuten nyt tiedämme.

Puolustusvoimien viestintäjohtaja, eversti Sami Nurmen mukaan Lemmenjoella vapaaehtoisia harjoituksia järjestetään säännöllisesti (IL 11.1.2019).

Lemmenjoella pidetyt harjoitukset, joiden vuoksi kaksi korkea-arvoista upseeria on nyt saanut syytteen ja kolmannen upseerin toimia viranomaiset vielä tutkivat, ei täytä lainsäädännön asettamia vaatimuksia.

Onko Puolustusvoimilla muuallakin vastaavia paikkoja, joissa pidetään vastaavalaisia harjoituksia vaikkapa Maavoimien tai Merivoimien lukuun kuin mitä Lemmenjoella Ilmavoimien lukuun on pidetty?

"Karjalan Lennosto vie syksyisin Lemmenjoelle vieraitaan lennoston kuljetuskoneella. Kyseisiä kertausharjoituksia [= vapaaehtoisia harjoituksia] on ainakin erikseen sekä Pohjois-Savon että Pohjois-Karjalan edustajille. Useimmiten lähtö on Siilinjärveltä Rissalasta Kuopion läheisyydestä, ja lähes joka kerta kuljetuskonetta on saattanut alkumatkan Hornet-hävittäjä." (IS 10.1.2019).

Vapaaehtoisissa harjoituksissa Ilmavoimat on käyttänyt Hornet-hävittäjiä saattamaan kuljetuskonetta. Ilmavoimien esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Jari Mikkonen totesi Helsingin Sanomissa, että ”[Hornet-]lennot liittyvät koulutuslentotehtäviin, joihin ne pyritään liittämään”, ja että ”Ei siellä varsinaisesti sitä varten lähdetä ilmaan, että käydään näyttäytymässä koneen vieressä. Se liittyy aina lentokoulutukseen.

Mikkosen perustelut Hornet-lennoille kuljetuskoneiden vierellä eivät ole uskottavia. Kyse on tosiallisesti Hornetien näyttäytymisestä Lemmenjoen huvilalle ”harjoittelemaan” meneville luoden tunnelmaa ja osoittaen kuljetuskoneen kyydissä oleville Ilmavoimien kyvykkyyttä.

Kyse oli siis näytöksestä, ei harjoittelusta. Hornet-lentoa ei ole määrätty ensisijaisena lähtökohtana harjoitus.

Valtion tutkintaviranomaisten on syytä selvittää, onko Hornet-hävittäjien käyttö tämäntyyppisessä vapaaehtoisessa harjoituksessa valtion edun mukaista huomioiden myös hävittäjän lentotunnin hinta. Hävittäjälentotunnin hinta halvimmillaankin on 7 000-10 000 euroa.

Kertausharjoituksissa valtio maksaa harjoitukseen osallistuville julkisen liikenteen matkaliput harjoituspaikkakunnalle tai oman auton käytön julkisten liikennevälineiden taksojen mukaan. Osalle vapaaehtoisiin harjoituksiin osallistuville valtio kustantaa lentokuljetuksen hävittäjäsaattueessa.

"Kertausharjoitusväki on myös käynyt laulamassa karaokea paikallisessa baarissa.

Illanvietoilla tarjoillaan myös alkoholia. Puolustusvoimat tarjoaa kaiken muun, mutta ainakin osa vieraista osallistuu myös alkoholitarjoilujen kustannuksiin. Alkoholijuomat haetaan yhdessä paikallisesta Alkosta." (IS 10.1.2019).

Lemmenjoella pidetyissä vapaaehtoisissa harjoituksissa on tarjoiltu myös alkoholia. Asian vahvistaa Iltalehdelle Ilmavoimien esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Jari Mikkonen. Hän painottaa, että alkoholia on tarjoiltu kohtuullisesti.

- Illallisen yhteydessä on yleensä ollut normaalit ruokajuomat ja saunan yhteydessä saunajuomat.

Ruokajuoma tarkoittaa Mikkosen mukaan olutta tai viiniä ja saunajuoma olutta tai vastaavaa juomaa.

– Kustannusten kattamiseksi on ollut kahta eri käytäntöä. Toisessa tapauksessa osallistujat kustantavat itse juomat ja toisessa tapauksessa järjestäjä [= valtio] tarjoaa, Mikkonen kertoo. (IL 11.1.2019).

Vapaaehtoisissa harjoituksissa alkoholia on ostettu siis myös valtion rahoilla, jos prikaatikenraali Jari Mikkosta on uskominen.

Valtion tutkintaviranomaisten on syytä selvittää, kuuluuko valtion viinatarjoilu vapaaehtoisiin harjoituksiin, käsitelläänkö kaikkia vastaavia vapaaehtoisia harjoituksia tasapuolisesti ja onko valtion rahankäyttö harjoituksissa alkoholiin ollut lainmukaista.   

"Lemmenjoen vapaaehtoiset harjoitukset ovat enemmän yhteistoimintatilaisuuksia, joissa pidetään yllä yhteiskuntasuhteita.” Ilmavoimien esikuntapäällikkö Mikkonen totesi Helsingin Sanomille ja jatkoi: ”Lemmenjoen harjoitukset ovat verkottumista. Hyödynnämme siviiliyhteiskunnan terävintä kärkeä. Se on erittäin kustannustehokas tapa saada sen aivokapasiteetti Ilmavoimien käyttöön hetken ajaksi.” (HS 11.1.2019).

Helsingin Sanomien jutun otsikko oli: ”Prikaatikenraali Mikkonen: Lapinmajaa käytetään yhteiskuntasuhteiden hoitoon - ’Ei siellä ihan kuivin suin ole oltu’

Puolustusvoimien verkottumista yhteiskuntaan, pr-toimintaa tai yhteiskuntasuhteita ei voi harjoittaa sotilaallisen harjoitustoiminnan määrärahoilla. Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta ei tunne ollenkaan tuollaista päämäärää vapaaehtoiselle harjoitukselle.

Puolustusvoimien yhteiskuntasuhteiden hoitaminen on pidettävä erillään harjoitustoiminnasta. Puolustusvoimien yhteiskuntasuhteiden hoitamisella on oltava omat määrärahansa, joita ei oteta kertausharjoituksista eikä vapaaehtoisista harjoituksista.

Jos Puolustusvoimat haluaa hoitaa yhteiskuntasuhteita Lemmenjoen huvilalla kuten tähänkin saakka, on Puolustusvoimien tehtävä se muulla keinoin kuin vapaaehtoisena harjoituksena ja myös muilla varoilla kuin sotilaalliseen koulutukseen tai sotilaallisia valmiuksia palvelevaan koulutukseen varatuilla varoilla.

Puolustusvoimien on ymmärrettävä, etteivät kertausharjoitustoiminta ja vapaaehtoinen harjoitustoiminta voi olla yhteiskuntasuhteiden hoitoa eikä myöskään lainsäädäntö sitä mahdollista.

Valtion tutkintaviranomaisten on syytä selvittää, täyttääkö vapaaehtoisten harjoituksien harjoitusohjelma ne päämäärät, mitä lainsäädäntö asettaa ja onko harjoituksissa käytetty valtion varoja tavalla, johon harjoitustoimintaan varatut varat eivät anna oikeutta.

                                                                                       ****

Jos Puolustusvoimat haluaa pitää yllä todellisia hyviä yhteiskuntasuhteita, se ei tee vapaaehtoisista harjoituksista herrojen ryyppyjuhlia, jonne kuljetaan valtion piikkiin kuusi ja puolisataa kilometriä pääosin lentäen ja osa matkasta vieläpä Hornet-saattueessa. Karjalan lennostollekin on kyllä valtion omistamia harjoittelupaikkoja omassa maakunnassakin lyhyen bussimatkan päässä.

Puolustusvoimien hyvää yhteiskuntasuhteita vaalitaan sillä, että pakolliset kertausharjoitukset ja vapaaehtoiset harjoitukset olisivat hyvin samankaltaisia samankaltaisin ehdoin. Kyse on osallistujien tasa-arvoisesta kohtelusta. Kyse on osallistujien tasa-arvoisesta kohtelusta etenkin sotilaina.

Monet tämän blogikirjoituksen lukijoista on varmasti osallistunut työnantajan ”koulutukseen”, joka todellisuudessa on ollut lomamatka ja jossa ”koulutusta” on ollut vain sen verran, että nimellisesti myös verottaja hyväksyy matkakustannukset koulutukseksi.

Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta määrittelee vapaaehtoisen harjoituksen tehtävän oheisesti:

Vapaaehtoisissa harjoituksissa pidetään yllä varusmiespalveluksen aikana saatuja sotilaallisia tietoja ja taitoja, koulutetaan asevelvollisia vaativampiin tehtäviin, perehdytetään asevelvolliset sotilaallisessa maanpuolustuksessa tapahtuneisiin muutoksiin sekä harjoitetaan joukkokokonaisuuksia niille suunnitelluissa kokoonpanoissa.

Laki ei tosiaankaan tunne vapaaehtoisen harjoituksen tehtäväksi Puolustusvoimien yhteiskuntasuhteiden hoitoa.

Viime päivinä on lehdet olleet täynnä juttuja, mitä ja miten Lemmenjoen vapaaehtoisissa harjoituksissa on ”harjoiteltu”.

On harjoiteltu laulutaitoja karaokella ja viinan juontia. On harjoiteltu saunomista. On harjoiteltu liikuntaa ”herrasmieskisailuna” ja ampumataitoja laserrynnäkkökivääreillä tai -pistooleilla. Harjoitusohjelmaan on voinut kuulua myös retki Lemmenjoen kullanhuuhtojien kohteisiin.

No, maksullista naisseuraa ei tiettävästi ole ollut, vaikka varmasti itäisen naapurimaamme armeija olisi sitä pyydettäessä voinut myös järjestää läheltä 270 kilometrin päästä Muurmanskista vaikkapa ”naapurivaltioiden sotilaallisen yhteistyön” nimissä.

Lemmenjoen harjoituksilla Puolustusvoimat on tahrinut pahoin käsitteen vapaaehtoisista harjoituksista, joista suurin osa kuitenkin on asiallisia.

Tuon tasoisesta toiminnasta ei yleensä selvitä ilman vastuussa olevien saattamista vastuuseen. Puolustusvoimissa kyse on siis hierarkkisesta linjaorganisaatiosta.

]]>
3 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267608-puolustusvoimien-yhteiskuntasuhteet-eivat-kuulu-vapaaehtoisiin-harjoituksiin#comments Jarmo lindberg Kertausharjoitukset Puolustusvoimat Turpo Vapaaehtoiset harjoitukset Mon, 14 Jan 2019 19:47:28 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267608-puolustusvoimien-yhteiskuntasuhteet-eivat-kuulu-vapaaehtoisiin-harjoituksiin
Kansainvälinen politiikka vaikuttaa sisäiseen turvallisuuteemme http://anninaruottu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267564-kansainvalinen-politiikka-vaikuttaa-sisaiseen-turvallisuuteemme <p>&nbsp;</p><p>Jokainen meistä kohtaa arjessaan asioita, jotka liittyvät suoraan tai epäsuorasti kansainväliseen politiikkaan ja sen seurauksiin.&nbsp;Rauhallisina aikoina emme tule kuitenkaan ajatelleeksemme tätä.&nbsp;Koemme, etteivät ne kosketa meitä yhtä läheltä.&nbsp;Käytännön esimerkkejä ovat taloudelliset pakotteet, maahanmuuton ongelmat, vaaleihin vaikuttaminen, ääriliikkeiden voimistuminen, arvojemme kyseenalaistaminen, valeuutiset. Kyllä ne meitä koskettavat. Varsinkin, kun ne tulevat konkreettisesti lähelle.&nbsp;Viimeisten kuukausien ja viikkojen seksuaalirikokset Oulussa ja Helsingissä ovat järkyttäneet suomalaisia. Teot ovat törkeitä ja tuomittavia. &nbsp;</p><p>Alaikäisiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat aina, tekijän kansalaisuudesta riippumatta, tuomittavia. Nämä tapahtumat ovat myös esimerkkejä siitä, miten kansainvälisen politiikan ongelmat vaikuttavat sisäiseen turvallisuuteemme. Päättäjillä on mietittävää: mistä tietää varmuudella, onko joku todella turvapaikan tarpeessa? Mitä tehdä, jos tämä aiheuttaa hätää ja turvattomuutta muille? Miten ohjaavat kansainväliset säännöt ja sopimukset? Voiko niitä muuttaa, miten nopeasti ja millä seurauksella? Miten estää syyttömien turvapaikanhakijoiden niputtaminen yhteen rikollisten kanssa sekä vastakkainasettelun kasvu? Ennen kaikkea - miten taata kansalaisten turvallisuus ja koskemattomuus?</p><p>Nykypäivänä rauhan ja sodan käsitteet ovat muuttuneet ja monimutkaistuneet. Selkeästi joko rauhan tai sodan sijaan puhutaan nykyään myös välimuodoista, sillä perinteisen rauhan käsitteen aikana tapahtuu asioita, joita voidaan kutsua kyber-, hybridi- tai informaatiosodankäynneiksi. Näihin kuuluvat sähköisen yhteiskunnan turvallisuusuhat, sodankäynnin erilaiset epäsuorat tai suorat muodot asevoiman käytöstä taloudellisiin tai rikollisiin toimintoihin, iskuja tietoverkkoihin, propagandan tai valheellisen tiedon jakaminen sosiaalisen median kautta. Rikollinen toiminta, lasten ja nuorten houkuttelu verkon kautta, ovat näihin liittyvä ilmiö. Ongelma, jota ei valitettavasti ole helppoa ratkaista.&nbsp;</p><p>Erilaiset sodankäynnin muodot ja turvallisuusuhat voivat kuulostaa vierailta ja hämmentäviltä, mutta ne ovat arkipäivää globaalissa, digitalisoituneessa ympäristössä, jossa elämme. Siksi&nbsp;tarvitaan&nbsp;monenlaista asiantuntijuutta ja erityisosaamista.</p><p>Suomi hyötyy kokonaisvaltaisesta omasta ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta, sekä kansainvälisestä yhteistyöstä, sillä globaaleja ongelmia ja turvallisuusuhkia, kuten ilmastonmuutos, terrorismi tai kyberuhat, ei kyetä ratkomaan pelkästään omin voimin.&nbsp;Turvallisuus on hyvinvointimme peruskivi.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Jokainen meistä kohtaa arjessaan asioita, jotka liittyvät suoraan tai epäsuorasti kansainväliseen politiikkaan ja sen seurauksiin. Rauhallisina aikoina emme tule kuitenkaan ajatelleeksemme tätä. Koemme, etteivät ne kosketa meitä yhtä läheltä. Käytännön esimerkkejä ovat taloudelliset pakotteet, maahanmuuton ongelmat, vaaleihin vaikuttaminen, ääriliikkeiden voimistuminen, arvojemme kyseenalaistaminen, valeuutiset. Kyllä ne meitä koskettavat. Varsinkin, kun ne tulevat konkreettisesti lähelle. Viimeisten kuukausien ja viikkojen seksuaalirikokset Oulussa ja Helsingissä ovat järkyttäneet suomalaisia. Teot ovat törkeitä ja tuomittavia.  

Alaikäisiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat aina, tekijän kansalaisuudesta riippumatta, tuomittavia. Nämä tapahtumat ovat myös esimerkkejä siitä, miten kansainvälisen politiikan ongelmat vaikuttavat sisäiseen turvallisuuteemme. Päättäjillä on mietittävää: mistä tietää varmuudella, onko joku todella turvapaikan tarpeessa? Mitä tehdä, jos tämä aiheuttaa hätää ja turvattomuutta muille? Miten ohjaavat kansainväliset säännöt ja sopimukset? Voiko niitä muuttaa, miten nopeasti ja millä seurauksella? Miten estää syyttömien turvapaikanhakijoiden niputtaminen yhteen rikollisten kanssa sekä vastakkainasettelun kasvu? Ennen kaikkea - miten taata kansalaisten turvallisuus ja koskemattomuus?

Nykypäivänä rauhan ja sodan käsitteet ovat muuttuneet ja monimutkaistuneet. Selkeästi joko rauhan tai sodan sijaan puhutaan nykyään myös välimuodoista, sillä perinteisen rauhan käsitteen aikana tapahtuu asioita, joita voidaan kutsua kyber-, hybridi- tai informaatiosodankäynneiksi. Näihin kuuluvat sähköisen yhteiskunnan turvallisuusuhat, sodankäynnin erilaiset epäsuorat tai suorat muodot asevoiman käytöstä taloudellisiin tai rikollisiin toimintoihin, iskuja tietoverkkoihin, propagandan tai valheellisen tiedon jakaminen sosiaalisen median kautta. Rikollinen toiminta, lasten ja nuorten houkuttelu verkon kautta, ovat näihin liittyvä ilmiö. Ongelma, jota ei valitettavasti ole helppoa ratkaista. 

Erilaiset sodankäynnin muodot ja turvallisuusuhat voivat kuulostaa vierailta ja hämmentäviltä, mutta ne ovat arkipäivää globaalissa, digitalisoituneessa ympäristössä, jossa elämme. Siksi tarvitaan monenlaista asiantuntijuutta ja erityisosaamista.

Suomi hyötyy kokonaisvaltaisesta omasta ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta, sekä kansainvälisestä yhteistyöstä, sillä globaaleja ongelmia ja turvallisuusuhkia, kuten ilmastonmuutos, terrorismi tai kyberuhat, ei kyetä ratkomaan pelkästään omin voimin. Turvallisuus on hyvinvointimme peruskivi. 

]]>
0 http://anninaruottu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267564-kansainvalinen-politiikka-vaikuttaa-sisaiseen-turvallisuuteemme#comments Kansainvälinen politiikka Rauha Seksuaalirikokset Turpo Turvallisuus Mon, 14 Jan 2019 12:55:33 +0000 Annina Ruottu http://anninaruottu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267564-kansainvalinen-politiikka-vaikuttaa-sisaiseen-turvallisuuteemme
Israelin joulukuu 2018 http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267359-israelin-joulukuu-2018 <p>Lähdettyäni joulukuussa Israeliin Sar-El ohjelman puitteissa tutustumaan tilanteeseen paikan päällä lupasin kommentoida sikäläisestä näkökulmasta kiinnostavimpia tapahtumia. Koska itse palvelukokemuksistani on mahdollisesti tulossa helmikuussa artikkeli printtimediaan en niihin tässä yhteydessä puutu vaan käsittelen nyt vain niitä sikäläisiä aihealueita jotka tällöin paikallisten kanssa keskusteluissa esiin nousivat.</p><p>Ennakkoon arvioin paikallisesti kiinnostavia asioita olevan aselevon toteutuminen Hamasin kanssa, pohjoisessa käynnistynyt operaatio Northern Shield (Hizbollahin hyökkäystunneleiden tuhoaminen), ennakoitu hallituksen kaatuminen ja Länsirannan terrori-iskut.</p><p><strong>Hallitus kaatui</strong></p><p>Israel hallitus tosiaan kaatui Joulun jälkeen ja uusia vaaleja odotellaan. Armeijan näkökulmasta mielenkiintoista oli entisen yleisesikuntapäällikön (vastaa puolustusvoimien komentajaa) Benny Ganzin suuri kansansuosio ja toisaalta uuden esikuntapäällikön valinta nykyisen Gadi Eizenkotin jälkeen. Ganzista julkaisin erillisen artikkelin ( <em><a href="https://arielfi.wordpress.com/2018/12/29/israel-2019-elex-benny-gantz-vaalien-game-changer-op-ed/">I</a></em><a href="https://arielfi.wordpress.com/2018/12/29/israel-2019-elex-benny-gantz-vaalien-game-changer-op-ed/"><em><u>srael 2019 Elex: Benny Gantz vaalien game-changer [Op-Ed]</u></em></a> ) ja Eizenkotia olen aiemmin kehunut hänen valmistelemansa Israelin uuden sotilasdoktriinin ansiosta (<u><a href="https://arielfi.wordpress.com/2015/08/16/israelin-uusi-sotilaallinen-puolustusstrategia/"><em>Israelin uusi sotilaallinen puolustusstrategia</em></a></u> ). Todettakoon kuitenkin, että tukikohdassa tähän poliittiseen puoleen ei kiinnitetty juuri lainkaan huomiota; hallituksen hajoamisesta kirjoitin erillisen artikkelin (&nbsp;<em><u><a href="https://arielfi.wordpress.com/2018/12/24/israel-hallitus-esittaa-ennenaikaiset-vaalit-huhtikuussa-2019/" rel="bookmark">Israel: Hallitus eroaa &ndash; ennenaikaiset vaalit huhtikuussa 2019</a></u>&nbsp;</em>).</p><p>Alla olevaan kuvaan on koottu viimeisimmät hallituksen kaatumisen jälkeen tehdyt mielipidemittaukset, sarakkeessa C nykyisen hallituskoalition kannatus, lähteenä <u><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Opinion_polling_for_the_2019_Israeli_legislative_election"><em>Wikipedia</em></a></u> :</p><p><img alt="" height="279" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2019/01/näyttökuva-80-e1547251632852.png?w=547" width="547" /></p><p><strong>H</strong><strong>udna säilyi</strong></p><p><img alt="" height="300" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2019/01/sar-ela-1.jpg?w=225" width="225" /></p><p><em>Hälytyksen sattuessa aikaa tänne juoksuun olisi ollut vajaat 30 sekuntia.</em></p><p>Tällä kertaa palveluspaikallani oli hyvinkin rauhallista. Pommisuojaan ei tarvinnut juosta kertaakaan, jos olisi, niin aikaa olisi ollut vajaat kolmekymmentä sekuntia hälytyksestä kun aivan rajalla aikaa on vain 15 sekuntia. Näyttää siis siltä, että pitkäkestoinen aselepo Hamasin kanssa &ndash; hudna &ndash; ainakin toistaiseksi pitää (hudnasta lisää mm aiemmassa kirjoituksessani (<em><u><a href="https://arielfi.wordpress.com/2018/11/11/hamas-israel-sopimus-edistymassa/">Hamas-Israel -sopimus edistymässä</a></u></em> ). Gazasta ei nähdäkseni laukaistu lainkaan ohjuksia eivätkä rajamielenosoituksetkaan olleet niin väkivaltaisia kuin aiemmin.&nbsp; Erikseen sovitut avustukset - humanitaarinen apu, talousapu palkkojen maksuun ja energiatoimitukset - Gazaan ja Hamasille jatkuivat.&nbsp;</p><p>Tilannetta pidettiin kuitenkin epävakaana ja tukikohdassa oli varauduttu uusien keskitettyyn hyökkäykseen kykenevien Hamasin ohjusten uhkaan mm asettamalla Hamasin tärkeimpiin sotilaallisiin hyökkäyskohteisiin lukeutuvan tukikohtamme suojaksi &rdquo;Iron Dome&rdquo; -ohjuspuolustusjärjestelmä.</p><p><strong>Siinailla ja Länsirannalla terrori-iskut kiihtyivät</strong></p><p>Ympäristössä tilanne oli eri sillä Siinailla ISIS:n haaraosasto teki useita iskuja Egyptin turvallisuusviranomaisia ja armeijaa vastaan mm tark&rsquo;ampujien toimesta, useita egyptiläissotilaita ja -poliiseja kuoli ja tietty myös joukko jihadisteja. ISIS&rsquo;n iskut eivät nyt kuitenkaan ulottuneet Israelin puolelle rajaa.</p><p>Länsirannalla puolestaan palestiinalaisterroristit iskivät joulukuussa seitsemän kertaa puukottamalla, ampumalla tai autolla päälle ajamalla. Nämä iskut uutisoitiin laajalti ja puhuttivat väkeä palveluaikanani:</p><ul><li><p>9.12. Kaksi naamioitunutta miestä ajoi Ofran risteyksessä olevalle bussipysäkille ja takapenkillä oleva alkoi ampua automaattiaseella bussia odottaneita. Yhdeksän henkeä haavoittui. Raskaana olleelle haavoittuneelle Shira Ish-Ranille tehtiin hätäsektio mutta Amiad Yisraeliksi nimetty vauva kuoli muutamia päiviä myöhemmin vammoihinsa. Israelin turvallisuusviranomaiset tavoittivat toisen hyökkääjistä neljä päivää tapahtuman jälkeen ja terroristi kuoli tulitaistelussa. Lisättäköön, että toinen hyökkääjä pidätettiin 8.1.2019.</p></li><li><p>11.12. Jiftliqin kylässä Jordan laakson pohjoisosassa palestiinalaismies yritti ajaa IDF:n sotilaiden päälle, vain hyökkääjä haavoittui.</p></li><li><p>11.12. Palestiinalaismies yritti ajaa rajapoliisin päälle haavoittaen tätä, hyökkääjä ammuttiin.</p></li><li><p>13.12. Jerusalemin vanhassa kaupungissa palestiinalaismies yritti puujottaa Nablusin portilla olevaa henkilöä. Epäonnistuneen puukotuksen jälkeen hän kuoli kamppailussa rajapoliisien kanssa, poliisimies ja -nainen haavoittuivat.</p></li><li><p>13.12. Palestiinalaismies yritti al-Birehissä ajaa IDF:n sotilaan päälle joka loukkaantui ja terroristi ammuttiin.</p></li><li><p>13.12. Palestiinalaismiehet saapuivat autolla Ramallahin lähellä olevaan Givat Asafin kylän bussipysäkille, kaksi astui autosta ulos ja avasi tulen automaattiasein bussia odottavia henkilöitä kohden. Kaksi IDF:n sotilasta kuoli, mies ja hänen raskaana ollut vaimonsa haavoittuivat, hyökkääjät pakenivat autollaan.</p></li><li><p>25.12. Israelilainen (arabi-)mies kuoli ja kaksi loukkaantui ampumavälikohtauksessa tiellä 6536 Umm a-Rihanin ja Umm al-Fahmin välillä pohjoisella Länsirannalla.</p><p>&nbsp;</p><img alt="" height="342" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2019/01/hamas12.jpg?w=547" width="547" />&nbsp;</li></ul><p><em>Hamasin johtaja Ismail Haniyeh (keskellä) ei kieltänyt Länsirannan terrori-iskujen käskyjen tulleen Gazasta (16.12.2018. SAID KHATIB / AFP)</em></p><p>Koko vuonna 2018 iskuja tapahtui yhteensä 54. Joulukuussa Juudean ja Samarian iskuista osa oli sotilastyylisiä eli ryhmän tekemiä ampumisia sotilaita ja siviilejä vastaan eikä uhreiltakaan vältytty sillä tuhoisimmassa tapettiin neljä aikuista ja kolmen päivän ikäinen vauva. Varsinkin viimemainittu tapaus saavutti laajaa huomiota. Merkityksellistä turvallisuustilanteen kannalta oli useiden iskujen suoritustapa, sillä totunnaisten yksittäisten puukotusten ohella iskuja nyt tehtiin organisoitujen ryhmien toimesta ja konetuliaseita käyttäen. Tätä ehkä selittää Hamasin aktiviteettien painopisteen siirtyneen aselevon myötä Gazasta Länsirannalle.</p><p>Mainittakoon myös, että Israelin turvallisuusviranomaiset kertoivat estäneensä viime vuonna kaikkiaan 480 terrori-iskua, paikallistaneensa ja neutraloineensa 590 yksittäitä terroristia ja paljastaneensa 201 terroristiryhmää. Loppuvuoden terrori-iskuista Israel julkaisi 20.12.2018 seuraavan raportin jossa syvempää analyysiä tilanteesta: <u><a href="https://4il.org.il/report-on-incitement-in-the-palestinian-authority/"><em>Report By the Ministry of Strategic Affairs Covers Incitement To Terror and Violence Against Israel </em><em>Q4-</em><em>2018</em></a></u><em> .</em></p><p>&rdquo;<strong>Northern Shield&rdquo; </strong><strong>vastaa todelliseen uhkaan</strong></p><p>Pohjoisessa Libanonin rajalla jatkui joulukuun alussa IDF:n aloittama operaatio &rdquo;Northern Shield&rdquo; Hezbollahin hyökkäystunneleiden tuhoamiseksi. Paitsi ko operaatio myös Hezbollah tuli aiheena useimmiten esiin tukikohdassani. Tämä on luonnollista sillä Hezbollah muodostaa todellisen uhan ja omaa merkittävän pelotteen Israelille ollen aivan eri luokan kysymys kuin Hamasin aktiviteetit, jotka haittaavat lähinnä vain rajaseudun asukkaiden elämänmenoa.</p><p><img alt="" height="795" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2019/01/Hezbollah18.gif" width="496" /></p><p>Hezbollahin ja Israelin kesken vallitsee molempien osapuolten keskinäinen pelote ja kilpavarustelu. Tilanne selittää myös Israelin toistuvat ilmaiskut Syyriaan sekä läheisen koordinoinnin Venäjän kanssa Hezbollahin ohjuskapasiteetin teknologisen laadun kehittymisen hilllitsemiseksi. Operaatio &rdquo;Northern Shield&rsquo;stä&rdquo; kirjoitin oman artikkelinsa (<a href="https://arielfi.wordpress.com/2019/01/01/operaatio-northern-shield/"><em><u>Operaatio Northern Shield</u> </em></a>).&nbsp; Operaatio hyväksyttiin hallituksen sotakabinetin kokouksessa 7.11.2018 eli vajaa kuukautta ennen sen aloitusta.&nbsp; Joidenkin arvioiden mukaan kyseessä on ensimmäinen askel Hezbollahia vastaan käytävässä kampanjassa, jonka päämääräänä on järjestön ohjuskapasiteetin purkaminen.</p><p>Tukikohtamme komentajan mukaan Israelin sotilasstrategioissa puolustus jaetaan kolmeen kehään, joista ensimmäisen muodostavat Gaza ja Länsiranta, toisen Hezbollahin hallitsemat alueet ja kolmannen Iran. Tilannetta tarkkaillaan intensiivisesti ja se voi räjähtää käsiin milloin tahansa. Toki IDF on kiinnostunut myös rauhanomaisista naapureista. Vaikka yhteistyö Egyptin ja Jordanian kanssa on nyt erinomaisella tasolla tulee myös tulevaisuuden vaihtoehtoiset skenaariot ottaa huomioon eli esimerkiksi mitä tapahtuu kun Jordanian hallitsija vaihtuu, onhan väestön suuri osa etnisesti samaa Länsirannan arabien/palestiinalaisten kanssa.</p><p><img alt="" height="150" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2019/01/idflogplat.jpeg?w=150" width="150" /></p><hr /><p><strong>Kirjoitus on julkaistu ensinnä <u><a href="http://arielfi.wordpress.com"><em>Ariel-Israelista suomeksi</em></a></u> -verkkosivustolla.</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lähdettyäni joulukuussa Israeliin Sar-El ohjelman puitteissa tutustumaan tilanteeseen paikan päällä lupasin kommentoida sikäläisestä näkökulmasta kiinnostavimpia tapahtumia. Koska itse palvelukokemuksistani on mahdollisesti tulossa helmikuussa artikkeli printtimediaan en niihin tässä yhteydessä puutu vaan käsittelen nyt vain niitä sikäläisiä aihealueita jotka tällöin paikallisten kanssa keskusteluissa esiin nousivat.

Ennakkoon arvioin paikallisesti kiinnostavia asioita olevan aselevon toteutuminen Hamasin kanssa, pohjoisessa käynnistynyt operaatio Northern Shield (Hizbollahin hyökkäystunneleiden tuhoaminen), ennakoitu hallituksen kaatuminen ja Länsirannan terrori-iskut.

Hallitus kaatui

Israel hallitus tosiaan kaatui Joulun jälkeen ja uusia vaaleja odotellaan. Armeijan näkökulmasta mielenkiintoista oli entisen yleisesikuntapäällikön (vastaa puolustusvoimien komentajaa) Benny Ganzin suuri kansansuosio ja toisaalta uuden esikuntapäällikön valinta nykyisen Gadi Eizenkotin jälkeen. Ganzista julkaisin erillisen artikkelin ( Israel 2019 Elex: Benny Gantz vaalien game-changer [Op-Ed] ) ja Eizenkotia olen aiemmin kehunut hänen valmistelemansa Israelin uuden sotilasdoktriinin ansiosta (Israelin uusi sotilaallinen puolustusstrategia ). Todettakoon kuitenkin, että tukikohdassa tähän poliittiseen puoleen ei kiinnitetty juuri lainkaan huomiota; hallituksen hajoamisesta kirjoitin erillisen artikkelin ( Israel: Hallitus eroaa – ennenaikaiset vaalit huhtikuussa 2019 ).

Alla olevaan kuvaan on koottu viimeisimmät hallituksen kaatumisen jälkeen tehdyt mielipidemittaukset, sarakkeessa C nykyisen hallituskoalition kannatus, lähteenä Wikipedia :

Hudna säilyi

Hälytyksen sattuessa aikaa tänne juoksuun olisi ollut vajaat 30 sekuntia.

Tällä kertaa palveluspaikallani oli hyvinkin rauhallista. Pommisuojaan ei tarvinnut juosta kertaakaan, jos olisi, niin aikaa olisi ollut vajaat kolmekymmentä sekuntia hälytyksestä kun aivan rajalla aikaa on vain 15 sekuntia. Näyttää siis siltä, että pitkäkestoinen aselepo Hamasin kanssa – hudna – ainakin toistaiseksi pitää (hudnasta lisää mm aiemmassa kirjoituksessani (Hamas-Israel -sopimus edistymässä ). Gazasta ei nähdäkseni laukaistu lainkaan ohjuksia eivätkä rajamielenosoituksetkaan olleet niin väkivaltaisia kuin aiemmin.  Erikseen sovitut avustukset - humanitaarinen apu, talousapu palkkojen maksuun ja energiatoimitukset - Gazaan ja Hamasille jatkuivat. 

Tilannetta pidettiin kuitenkin epävakaana ja tukikohdassa oli varauduttu uusien keskitettyyn hyökkäykseen kykenevien Hamasin ohjusten uhkaan mm asettamalla Hamasin tärkeimpiin sotilaallisiin hyökkäyskohteisiin lukeutuvan tukikohtamme suojaksi ”Iron Dome” -ohjuspuolustusjärjestelmä.

Siinailla ja Länsirannalla terrori-iskut kiihtyivät

Ympäristössä tilanne oli eri sillä Siinailla ISIS:n haaraosasto teki useita iskuja Egyptin turvallisuusviranomaisia ja armeijaa vastaan mm tark’ampujien toimesta, useita egyptiläissotilaita ja -poliiseja kuoli ja tietty myös joukko jihadisteja. ISIS’n iskut eivät nyt kuitenkaan ulottuneet Israelin puolelle rajaa.

Länsirannalla puolestaan palestiinalaisterroristit iskivät joulukuussa seitsemän kertaa puukottamalla, ampumalla tai autolla päälle ajamalla. Nämä iskut uutisoitiin laajalti ja puhuttivat väkeä palveluaikanani:

  • 9.12. Kaksi naamioitunutta miestä ajoi Ofran risteyksessä olevalle bussipysäkille ja takapenkillä oleva alkoi ampua automaattiaseella bussia odottaneita. Yhdeksän henkeä haavoittui. Raskaana olleelle haavoittuneelle Shira Ish-Ranille tehtiin hätäsektio mutta Amiad Yisraeliksi nimetty vauva kuoli muutamia päiviä myöhemmin vammoihinsa. Israelin turvallisuusviranomaiset tavoittivat toisen hyökkääjistä neljä päivää tapahtuman jälkeen ja terroristi kuoli tulitaistelussa. Lisättäköön, että toinen hyökkääjä pidätettiin 8.1.2019.

  • 11.12. Jiftliqin kylässä Jordan laakson pohjoisosassa palestiinalaismies yritti ajaa IDF:n sotilaiden päälle, vain hyökkääjä haavoittui.

  • 11.12. Palestiinalaismies yritti ajaa rajapoliisin päälle haavoittaen tätä, hyökkääjä ammuttiin.

  • 13.12. Jerusalemin vanhassa kaupungissa palestiinalaismies yritti puujottaa Nablusin portilla olevaa henkilöä. Epäonnistuneen puukotuksen jälkeen hän kuoli kamppailussa rajapoliisien kanssa, poliisimies ja -nainen haavoittuivat.

  • 13.12. Palestiinalaismies yritti al-Birehissä ajaa IDF:n sotilaan päälle joka loukkaantui ja terroristi ammuttiin.

  • 13.12. Palestiinalaismiehet saapuivat autolla Ramallahin lähellä olevaan Givat Asafin kylän bussipysäkille, kaksi astui autosta ulos ja avasi tulen automaattiasein bussia odottavia henkilöitä kohden. Kaksi IDF:n sotilasta kuoli, mies ja hänen raskaana ollut vaimonsa haavoittuivat, hyökkääjät pakenivat autollaan.

  • 25.12. Israelilainen (arabi-)mies kuoli ja kaksi loukkaantui ampumavälikohtauksessa tiellä 6536 Umm a-Rihanin ja Umm al-Fahmin välillä pohjoisella Länsirannalla.

     

     

Hamasin johtaja Ismail Haniyeh (keskellä) ei kieltänyt Länsirannan terrori-iskujen käskyjen tulleen Gazasta (16.12.2018. SAID KHATIB / AFP)

Koko vuonna 2018 iskuja tapahtui yhteensä 54. Joulukuussa Juudean ja Samarian iskuista osa oli sotilastyylisiä eli ryhmän tekemiä ampumisia sotilaita ja siviilejä vastaan eikä uhreiltakaan vältytty sillä tuhoisimmassa tapettiin neljä aikuista ja kolmen päivän ikäinen vauva. Varsinkin viimemainittu tapaus saavutti laajaa huomiota. Merkityksellistä turvallisuustilanteen kannalta oli useiden iskujen suoritustapa, sillä totunnaisten yksittäisten puukotusten ohella iskuja nyt tehtiin organisoitujen ryhmien toimesta ja konetuliaseita käyttäen. Tätä ehkä selittää Hamasin aktiviteettien painopisteen siirtyneen aselevon myötä Gazasta Länsirannalle.

Mainittakoon myös, että Israelin turvallisuusviranomaiset kertoivat estäneensä viime vuonna kaikkiaan 480 terrori-iskua, paikallistaneensa ja neutraloineensa 590 yksittäitä terroristia ja paljastaneensa 201 terroristiryhmää. Loppuvuoden terrori-iskuista Israel julkaisi 20.12.2018 seuraavan raportin jossa syvempää analyysiä tilanteesta: Report By the Ministry of Strategic Affairs Covers Incitement To Terror and Violence Against Israel Q4-2018 .

Northern Shield” vastaa todelliseen uhkaan

Pohjoisessa Libanonin rajalla jatkui joulukuun alussa IDF:n aloittama operaatio ”Northern Shield” Hezbollahin hyökkäystunneleiden tuhoamiseksi. Paitsi ko operaatio myös Hezbollah tuli aiheena useimmiten esiin tukikohdassani. Tämä on luonnollista sillä Hezbollah muodostaa todellisen uhan ja omaa merkittävän pelotteen Israelille ollen aivan eri luokan kysymys kuin Hamasin aktiviteetit, jotka haittaavat lähinnä vain rajaseudun asukkaiden elämänmenoa.

Hezbollahin ja Israelin kesken vallitsee molempien osapuolten keskinäinen pelote ja kilpavarustelu. Tilanne selittää myös Israelin toistuvat ilmaiskut Syyriaan sekä läheisen koordinoinnin Venäjän kanssa Hezbollahin ohjuskapasiteetin teknologisen laadun kehittymisen hilllitsemiseksi. Operaatio ”Northern Shield’stä” kirjoitin oman artikkelinsa (Operaatio Northern Shield ).  Operaatio hyväksyttiin hallituksen sotakabinetin kokouksessa 7.11.2018 eli vajaa kuukautta ennen sen aloitusta.  Joidenkin arvioiden mukaan kyseessä on ensimmäinen askel Hezbollahia vastaan käytävässä kampanjassa, jonka päämääräänä on järjestön ohjuskapasiteetin purkaminen.

Tukikohtamme komentajan mukaan Israelin sotilasstrategioissa puolustus jaetaan kolmeen kehään, joista ensimmäisen muodostavat Gaza ja Länsiranta, toisen Hezbollahin hallitsemat alueet ja kolmannen Iran. Tilannetta tarkkaillaan intensiivisesti ja se voi räjähtää käsiin milloin tahansa. Toki IDF on kiinnostunut myös rauhanomaisista naapureista. Vaikka yhteistyö Egyptin ja Jordanian kanssa on nyt erinomaisella tasolla tulee myös tulevaisuuden vaihtoehtoiset skenaariot ottaa huomioon eli esimerkiksi mitä tapahtuu kun Jordanian hallitsija vaihtuu, onhan väestön suuri osa etnisesti samaa Länsirannan arabien/palestiinalaisten kanssa.


Kirjoitus on julkaistu ensinnä Ariel-Israelista suomeksi -verkkosivustolla.

]]>
5 http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267359-israelin-joulukuu-2018#comments Hudna Israelin elex 2019 Länsirannan terrori Turpo Sat, 12 Jan 2019 02:15:31 +0000 Ari Rusila http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267359-israelin-joulukuu-2018
Demarien rappiollinen turpo-linja http://petterileino.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267007-demarien-rappiollinen-turpo-linja <p>Iltalehden kokenut ja turvallisuuspolitiikkaan hyvin perehtynyt toimittaja <strong>Olli Ainola</strong> kirjoittaa lauantaina (5.1.2019) <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ba9d252c-7be5-46c0-bd24-4d7cec20f30a">julkaistussa analyysissä</a> demarien turvallisuuspolitiikan linjasta. Tekstistä selviää, että hän on erittäin hyvin taustoitettu demarien sisäpiiristä. Näin ollen Ainolan väitteet pitävät varmasti paikkansa. Tätä vahvistaa se, ettei kukaan demarileiristä ole kumonnut Ainolan väitteitä. Heidän piirissä asia hyväksyttiin hiljaisesti, sillä en ole havainnut ainuttakaan julkisuuteen saatettua kommenttia demarien taholta tähän asiaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Ainola kiteyttää analyysissään neljä SDP:n turvallisuuspoliittista asiakokonaisuutta, jotka edellyttäisivät merkittävää muutosta Suomen nykyiseen linjaan.</p><ol><li>SDP:n ajattelussa Venäjä saattaa nähdä Suomen puolustuksen &rdquo;vihamielisenä&rdquo;, koska Suomi varautuu ottamaan vastaan ulkopuolista apua. SDP:ssä isänmaan puolustusta tarkastellaan ensisijaisesti Kremlin silmälasien läpi, ei kansallisen edun kannalta.</li><li>SDP suhtautuu puolustusyhteistyön laajentamiseen länteen kielteisesti ja haluaa rajoittaa merkittävästi Suomen harjoittelua läntisten kumppanien kanssa.</li><li>Tuomiojalaisen linjan mukaisesti Suomi ei saa sallia aluettaan käytettävän &rdquo;vihamielisiin tarkoituksiin&rdquo; kolmatta osapuolta vastaan. SDP:lle ei riitä Suomen ja Venäjän perussopimuksen muotoilu vuodelta 1992, vaan se edellyttää Suomen kannalta rajoittavampaa muotoilua.</li><li>SDP:llä on kova halu tehdä Suomen tärkein strateginen hankinta (Hornetien korvaaminen) poliittisin perustein, välittämättä sotilaallisista suorituskyvyistä.</li></ol><p>Kaikki neljä yllä olevaa periaatetta on poimittu Ainolan tekstistä, eivätkä siis ole vain minun havaintoja. Siksi hiljainen hyväksyntä on vielä pelottavampaa puolueelta, joka ehti jo asettaa itsensä pääministeripuolueeksi seuraavien vaalien jälkeen.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Suomen puolustus ei ole ketään vastaan</strong></p><p>Ajatuskin siitä, että Suomen puolustusta rakennettaisiin vihamielisiin tarkoituksiin tai suoraan sotilaalliseen offensiiviin vaikkapa Venäjää vastaan, on järjetön. Meidän kansantaloudella ei ole mahdollisuuksia kilpailla maailmassa kolmanneksi eniten sotilaallisiin suorituskykyihin rahaa käyttävän suurvallan kanssa. Wikipedian mukaan Venäjän puolustusbudjetti (huom. julkinen) on lähes 90 miljardia USD eli 30-kertaa niin paljon kuin Suomella.</p><p>Vaikka emme kilpaile sotilaallisilla suorituskyvyillä, niin pidämme yllä uskottavaa sotilaallista puolustusta. Sen lähtökohta on, että paha on tulla meiltä mitään ottamaan. Jos yrität, niin Suomen leijonan tassun raapaisu tuntuu.</p><p>Suomen uskottava puolustuskyky turvaa ensi sijassa vahvaan kansalaisten maanpuolustustahtoon sekä kansallisiin sotilaallisiin suorituskykyihin. Näistä tärkeimmät ovat yleiseen asevelvollisuuteen perustuva suuret sodan ajan joukot ja niille laaja reservi, alueellinen puolustusjärjestelmä sekä eurooppalaisittain kohtuullisen moderni ja runsas sotamateriaali. Näiden kolmen perusperiaatteen tukena on viime vuosina kehitetty kansainvälinen puolustusyhteistyö kahden-, kolmen- ja monen välisesti läntisten kumppanien kanssa.</p><p>Sotilasliittoon kuulumattomalle Suomelle on ratkaisevan tärkeää, että meillä on samaan arvoyhteisöön kuuluvia ystävällismielisiä maita ja ne maat ovat tarvittaessa valmiita antamaan meille myös sotilaallista apua, jos Suomi joutuu sotilaallisen uhan tai toimien kohteeksi. Tällaisen avun saaminen edellyttää, että me olemme itse valmiita auttamaan samoihin sopimuksiin (mm. EU:n yhteisvastuulauseke) sidottuja maita, heidän pyytäessä apua.</p><p>Hornetien korvaaminen on Suomen tärkein ja merkityksellisin puolustusmateriaalihankinta. Sen myötä ratkaistaan Suomen ilmapuolustuksen tulevaisuus. Nykyisten hävittäjien suorituskyky on verrannollinen naapurimaissa käytössä oleviin kalustoihin ja Hornetien myötä Suomi on saavuttanut ilma-aseelle sellaiset suorituskyvyt, joita sillä ei ole ollut koskaan aiemmin historiansa aikana. Hornetien seuraajan on turvattava näiden kykyjen säilyminen, muutoin Suomi antaa merkittävän etumatkan mahdolliselle vastustajalle.</p><p>HX-hanke on erittäin helppoa tyriä poliittisesti. Tästä maailmalla on useita surkeita esimerkkejä. Hankkeen epäonnistuminen ei ole suomalaisten etu. Siitä hyötyy ainoastaan se, jolla saattaa olla ikäviä ajatuksia meitä kohtaan.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Jäljet pelottavat</strong></p><p>Ainolan analyysi nostaa jälleen pintaan demarien todelliset turvallisuuspoliittiset päämäärät. Suomen tulee käpertyä kuoreensa ja toivoa, ettei mitään ikävää tapahdu meidän lähialueella. Jos Suomen lähialueella syntyisi sotilaallinen kriisi, niin Suomen pitää työntää pää pensaaseen ja odottaa jäniksen lailla kriisin päättymistä. Ja äärimmilleen vietynä tämän ajattelun päässä on politiikka, että jos joku meiltä jotain vaatii, niin se on parempi antaa kuin pysyä järkkymättömänä oman edun ja tahdon puolustajana.</p><p>Demarien turvallisuuspolitiikan päämäärät paljastuivat edellisen kerran karulla tavalla kevään 2011 hallitusneuvotteluissa. Tuolloin vihreiden ja vasemmiston tuella demarit ajoivat hallitusohjelmaan kymmenyksen leikkauksen puolustusbudjettiin. Tämä johti rauhan ajan suurimpaan sotilaallisen suorituskyvyn alasajoon. Materiaalihankintoja siirrettiin, kertausharjoitukset ajettiin alas, varusmieskoulutuksen pituutta leikattiin, varuskuntia suljettiin ja henkilökuntaa vähennettiin noin 2&nbsp;400. Kaikki tämä heikensi Suomen puolustusta merkittävällä tavalla ja tuota virhettä Sipilän hallitus on onneksemme korjannut.</p><p>Demarien turvallisuuspolitiikan johtavana lankana on YYA-sopimus ja sen kuristava ote. Siihen sopimukseen Suomi oli alisteisena pakotettu ja oli vapauttava tunne päästä siitä eroon lähes kolme vuosikymmentä sitten. Kevään vaaleissa ratkaistaan, jatkaako Suomi itsenäistä politiikkaa vai onko kohtalomme demarien johdolla kulkea takaisin 70-luvun ummehtuneisiin suomettumisen aikoihin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Iltalehden kokenut ja turvallisuuspolitiikkaan hyvin perehtynyt toimittaja Olli Ainola kirjoittaa lauantaina (5.1.2019) julkaistussa analyysissä demarien turvallisuuspolitiikan linjasta. Tekstistä selviää, että hän on erittäin hyvin taustoitettu demarien sisäpiiristä. Näin ollen Ainolan väitteet pitävät varmasti paikkansa. Tätä vahvistaa se, ettei kukaan demarileiristä ole kumonnut Ainolan väitteitä. Heidän piirissä asia hyväksyttiin hiljaisesti, sillä en ole havainnut ainuttakaan julkisuuteen saatettua kommenttia demarien taholta tähän asiaan.

 

Ainola kiteyttää analyysissään neljä SDP:n turvallisuuspoliittista asiakokonaisuutta, jotka edellyttäisivät merkittävää muutosta Suomen nykyiseen linjaan.

  1. SDP:n ajattelussa Venäjä saattaa nähdä Suomen puolustuksen ”vihamielisenä”, koska Suomi varautuu ottamaan vastaan ulkopuolista apua. SDP:ssä isänmaan puolustusta tarkastellaan ensisijaisesti Kremlin silmälasien läpi, ei kansallisen edun kannalta.
  2. SDP suhtautuu puolustusyhteistyön laajentamiseen länteen kielteisesti ja haluaa rajoittaa merkittävästi Suomen harjoittelua läntisten kumppanien kanssa.
  3. Tuomiojalaisen linjan mukaisesti Suomi ei saa sallia aluettaan käytettävän ”vihamielisiin tarkoituksiin” kolmatta osapuolta vastaan. SDP:lle ei riitä Suomen ja Venäjän perussopimuksen muotoilu vuodelta 1992, vaan se edellyttää Suomen kannalta rajoittavampaa muotoilua.
  4. SDP:llä on kova halu tehdä Suomen tärkein strateginen hankinta (Hornetien korvaaminen) poliittisin perustein, välittämättä sotilaallisista suorituskyvyistä.

Kaikki neljä yllä olevaa periaatetta on poimittu Ainolan tekstistä, eivätkä siis ole vain minun havaintoja. Siksi hiljainen hyväksyntä on vielä pelottavampaa puolueelta, joka ehti jo asettaa itsensä pääministeripuolueeksi seuraavien vaalien jälkeen.

 

Suomen puolustus ei ole ketään vastaan

Ajatuskin siitä, että Suomen puolustusta rakennettaisiin vihamielisiin tarkoituksiin tai suoraan sotilaalliseen offensiiviin vaikkapa Venäjää vastaan, on järjetön. Meidän kansantaloudella ei ole mahdollisuuksia kilpailla maailmassa kolmanneksi eniten sotilaallisiin suorituskykyihin rahaa käyttävän suurvallan kanssa. Wikipedian mukaan Venäjän puolustusbudjetti (huom. julkinen) on lähes 90 miljardia USD eli 30-kertaa niin paljon kuin Suomella.

Vaikka emme kilpaile sotilaallisilla suorituskyvyillä, niin pidämme yllä uskottavaa sotilaallista puolustusta. Sen lähtökohta on, että paha on tulla meiltä mitään ottamaan. Jos yrität, niin Suomen leijonan tassun raapaisu tuntuu.

Suomen uskottava puolustuskyky turvaa ensi sijassa vahvaan kansalaisten maanpuolustustahtoon sekä kansallisiin sotilaallisiin suorituskykyihin. Näistä tärkeimmät ovat yleiseen asevelvollisuuteen perustuva suuret sodan ajan joukot ja niille laaja reservi, alueellinen puolustusjärjestelmä sekä eurooppalaisittain kohtuullisen moderni ja runsas sotamateriaali. Näiden kolmen perusperiaatteen tukena on viime vuosina kehitetty kansainvälinen puolustusyhteistyö kahden-, kolmen- ja monen välisesti läntisten kumppanien kanssa.

Sotilasliittoon kuulumattomalle Suomelle on ratkaisevan tärkeää, että meillä on samaan arvoyhteisöön kuuluvia ystävällismielisiä maita ja ne maat ovat tarvittaessa valmiita antamaan meille myös sotilaallista apua, jos Suomi joutuu sotilaallisen uhan tai toimien kohteeksi. Tällaisen avun saaminen edellyttää, että me olemme itse valmiita auttamaan samoihin sopimuksiin (mm. EU:n yhteisvastuulauseke) sidottuja maita, heidän pyytäessä apua.

Hornetien korvaaminen on Suomen tärkein ja merkityksellisin puolustusmateriaalihankinta. Sen myötä ratkaistaan Suomen ilmapuolustuksen tulevaisuus. Nykyisten hävittäjien suorituskyky on verrannollinen naapurimaissa käytössä oleviin kalustoihin ja Hornetien myötä Suomi on saavuttanut ilma-aseelle sellaiset suorituskyvyt, joita sillä ei ole ollut koskaan aiemmin historiansa aikana. Hornetien seuraajan on turvattava näiden kykyjen säilyminen, muutoin Suomi antaa merkittävän etumatkan mahdolliselle vastustajalle.

HX-hanke on erittäin helppoa tyriä poliittisesti. Tästä maailmalla on useita surkeita esimerkkejä. Hankkeen epäonnistuminen ei ole suomalaisten etu. Siitä hyötyy ainoastaan se, jolla saattaa olla ikäviä ajatuksia meitä kohtaan.

 

Jäljet pelottavat

Ainolan analyysi nostaa jälleen pintaan demarien todelliset turvallisuuspoliittiset päämäärät. Suomen tulee käpertyä kuoreensa ja toivoa, ettei mitään ikävää tapahdu meidän lähialueella. Jos Suomen lähialueella syntyisi sotilaallinen kriisi, niin Suomen pitää työntää pää pensaaseen ja odottaa jäniksen lailla kriisin päättymistä. Ja äärimmilleen vietynä tämän ajattelun päässä on politiikka, että jos joku meiltä jotain vaatii, niin se on parempi antaa kuin pysyä järkkymättömänä oman edun ja tahdon puolustajana.

Demarien turvallisuuspolitiikan päämäärät paljastuivat edellisen kerran karulla tavalla kevään 2011 hallitusneuvotteluissa. Tuolloin vihreiden ja vasemmiston tuella demarit ajoivat hallitusohjelmaan kymmenyksen leikkauksen puolustusbudjettiin. Tämä johti rauhan ajan suurimpaan sotilaallisen suorituskyvyn alasajoon. Materiaalihankintoja siirrettiin, kertausharjoitukset ajettiin alas, varusmieskoulutuksen pituutta leikattiin, varuskuntia suljettiin ja henkilökuntaa vähennettiin noin 2 400. Kaikki tämä heikensi Suomen puolustusta merkittävällä tavalla ja tuota virhettä Sipilän hallitus on onneksemme korjannut.

Demarien turvallisuuspolitiikan johtavana lankana on YYA-sopimus ja sen kuristava ote. Siihen sopimukseen Suomi oli alisteisena pakotettu ja oli vapauttava tunne päästä siitä eroon lähes kolme vuosikymmentä sitten. Kevään vaaleissa ratkaistaan, jatkaako Suomi itsenäistä politiikkaa vai onko kohtalomme demarien johdolla kulkea takaisin 70-luvun ummehtuneisiin suomettumisen aikoihin.

]]>
42 http://petterileino.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267007-demarien-rappiollinen-turpo-linja#comments Puolustuspolitiikka SDP Turpo Sun, 06 Jan 2019 12:40:03 +0000 Petteri Leino http://petterileino.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267007-demarien-rappiollinen-turpo-linja
Infantilismi on vakava uhka http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266856-infantilismi-on-vakava-uhka <p>Yle uutiset kyseli viime elokuussa verkkoartikkelissaan mitä tapahtui Wikileaksille, joka on kuulemma muuttunut &quot;tutkivan journalismin sankarista Venäjän sätkynukeksi&quot;. Pakko ihmetellä, millä logiikalla paljastukset ja vuodot länsimaista tekevät Venäjän kätyrin? Paitsi sillä, että ne paljastavat asioita, jotka horjuttavat meidän länsimaalaisten katteettoman sokeaa uskoa omiin instituutioihimme ja siihen, että ne kaikissa tilanteissa toimisivat moraalisesti oikein, edistäen hienoja ja hyviä asioita, kuten sananvapautta, ihmisoikeuksia ja demokratiaa. No, tähän uskoen, onko se huono asia demokratialle ja sananvapaudelle, että kaikenlaiset kähminnät paljastetaan? Ja onko sen väliä, kuka kähminnät paljastaa? Onko merkitystä, kuka asioista kertoo ja edes sillä mistä intressistä, niin kauan, kun paljastukset ja vuodot ovat todellisia, eivätkä tekaistuja? Eikö ole hyvä, että joku paljastaa?</p><p>Tarkoitukseni on herättää tässä ajatuksia kuitenkin hieman yleisluontoisemmin ja erityisesti suomalaisesta näkökulmasta, sen yksityiskohtaisemmin tuohon edellä mainittuun Ylen vanhaan juttuun takertumatta.</p><p>&quot;Venäjän kätyri&quot; on ollut Suomessa käytetty leima jo pitkän aikaa. Itä vastaan länsi -asetelma, johon on ikään kuin sisäänrakennettu hyvän ja pahan vastakkainasettelu, tuntuu läpileikkaavan nykyisin kaikkea keskustelua maailmanpolitiikasta. Länsimaisiin instituutioihin kohdistuva kritiikki ja kaksinaismoralismin paljastaminen tuntuu olevan &quot;Venäjän pussiin pelaamista&quot;, kun taas hihasta ravistetut, infantiilit salaliittoteoriat siitä, miten Venäjä vaikuttaa kaikkialla kaikkeen, ovat valtavirtaistuneet. Putinin Venäjä on näissä tarinoissa kuin vanha kunnon Illuminati: Kaiken näkevä silmä ja näkymätön käsi, joka vetelee naruista koko läntistä maailmaa trollikeskuksineen ja hakkereineen. Siitäkin huolimatta, että se on kaikissa toimissaan järjestäen niin äärettömän kömpelö, että se jää aina rysän päältä kiinni. Venäjän trollien pelossa on foliohattu vedetty lännessä jo niinkin syvälle päähän, että kun amerikkalainen shakkiammattilainen Hikaru Nakamura yritti kirjautua Twitter-tililleen Pietarista, palvelu päätti, että mies on venäläinen botti ja lukitsi tämän tilin viikoksi. Huvittavaa, mutta oireellista.</p><p>&nbsp;</p><p>--</p><p>&nbsp;</p><p>Minä olen syntynyt 80-luvun alussa Suomeen keskelle kylmää sotaa. Kuulun Hollywood-elokuvien parissa kasvaneeseen sukupolveen, jolle koulun historian tunneilla on iskostettu syvä epäluulo Venäjää kohtaan. Koko nuoruuteni ajattelin, että itärajan takana on aivan kauhea maa, jossa ei ole kerta kaikkiaan mitään hyvää. Koska tahansa ovat valmiita vyörymään rajan yli ja tappamaan meitä suomalaisia. Kukaan ei kehottanut, että mene käymään siellä Venäjällä ja katso asioita omin silmin ja eri näkökulmista. Ei kehotettu lukemaan sitä venäläistäkin mediaa. Ei kukaan viitsinyt kertoa, että ei sen tarvitse aina valehdella, kun se toimii läntisen maailmankuvan peilinä. Se vain huudetaan meillä propagandana hiljaiseksi. Ei sitä kai ollut tarkoituskaan ymmärtää, mutta ehkä opettivat koulussa sukupolveni liian hyvin. Tätäkin virhettä on korjattu koulutusleikkauksin kovaa vauhtia.</p><p>Yhtään venäläistä elokuvaa tai tv-sarjaa en ole tähän päivään mennessä katsellut. Sen sijaan amerikkalaisia sarjoja ja elokuvia olen toljottanut koko ikäni. Niissä Yhdysvallat on maailmanpoliisi, jonka edustajat taistelevat väsymättä hyvän puolesta pahaa vastaan. Demokratia, ihmisoikeudet, vapaus ja korkea moraali ohjaavat sankareiden toimintaa. Joskus maailma pelastetaan sitä uhkaavalta asteroidilta, toisinaan taas pahantahtoisilta avaruusolioilta, terroristeilta ja vierailta valloittajilta. Kyllä minun olisi teinipoikana ollut vaikea kyseenalaistaa läntistä elämänmenoa ja Yhdysvaltain toimia kaiken hyvän puolesta maailmalla. Toisaalta olisi ollut vaikea uskoa, että Venäjässä voisi olla yhtään mitään hyvää.</p><p>No, tällaiset näkemykset on kohdallani heitetty sittemmin romukoppaan lapsellisina. Ulkoa annetut moraalitotuudet on korvattu oman ajattelun kautta. Ideologiat tulivat ja menivät. Oikeustaju ja älyllinen rehellisyys ovat vallanneet häipyvän idealismin jättämää tilaa.</p><p>Tänä päivänä ihmettelen, että mikä minua oikeastaan vaivaa, kun ymmärrän Yhdysvaltoja, ymmärrän Venäjää, ymmärrän homofoobikoita, rasisteja, natseja, natottajia, anarkisteja, antifasisteja ja vähän kaikkia, enemmän tai vähemmän kollektiivisten mielenhäiriöiden vallassa eläviä? Ehkä syy on siinä, että saan Myers-Briggs tyyppi-indikaattoritestin tulokseksi räikeitä vastakohtia hyvin sietävän &rdquo;arkkitehti&rdquo;-persoonallisuuden (INTJ) ja koen olevani varsin vahvasti sartrelainen eksistentialisti. Ymmärrän hyvin, että selkeä maailmankuva, selkeillä käsityksillä hyvästä ja pahasta sekä oikeasta ja väärästä, tuntuu laiskanpulskean mukavalta. Ei tarvitse ajatella niin paljon, että aivoihin sattuu, eikä kognitiivinen dissonanssi ole niin raastavaa. On turvallisempaa kuulua johonkin joukkoon, kuin turvata pyhään epävarmuuteen.</p><p>---</p><p>Mielestäni kaikenlainen vastamedian, venäläisen median tai Wikileaksin kaltaisten toimijoiden kammoksuminen on niiden kohteeksi joutuvien valtioiden, instituutioiden ja yksilöiden tasolla ja maailmanpoliittisen valtataistelun nimissä ymmärrettävää, mutta tästä vapaiden yksilöiden tasolla pelkoa ja kyvyttömyyttä sietää epävarmuutta; sitä että ei voi mitenkään joka kerta varmasti tietää mikä on totuus, kuka on rehellinen ja kuka meitä milloinkin kusettaa. Ja että maailmaa mullistavien tapahtumaketjujen, sotien ja konfliktien taustalla on moninaisia selityksiä, eikä useinkaan yhtä ja ainoaa oikeaa näkemystä. Pitäisi luottaa ja turvata ennen muuta omaan älyyn ja arvostelukykyyn, koska yksilön itsenäinen, riippumaton ajattelu on demokratiassa muutosvoimaa, kun sen kanavoi väsymättömään taisteluun yhteisen hyvän eteen.</p><p>Lähdekritiikin nimissä sokea vakiintuneiden valtamedian instituutioiden varaan vannominen on internetin aikakaudella menneen maailman lähestymistapa, jonka nimissä on helpompaa tulla huijatuksi, kuin löytää totuuden ja oikeudenmukaisuuden lähteille. Kehitys kulkee vääjäämättä siihen suutaan, että joko tiedon valtatie tulee aidosti avoimeksi, ilman valtamedioiden portinvartijaroolia, ilman yhteiskunnan puuttumista sananvapauteen ja vapaaseen tiedonvälitykseen ja fokus siirtyy sanansaattajista niiden tuomaan viestiin ja sen totuudellisuuden arviointiin sellaisenaan - tai sitten kuljemme kohti sensuuria ja orwellilaista ajatuspoliisien maailmaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Blogin alussa mainittu artikkeli: Hallamaa, Koivunen: Mitä tapahtui Wikileaksille? YLE Uutiset 22.8.2018 <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10345069"><u>https://yle.fi/uutiset/3-10345069</u></a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yle uutiset kyseli viime elokuussa verkkoartikkelissaan mitä tapahtui Wikileaksille, joka on kuulemma muuttunut "tutkivan journalismin sankarista Venäjän sätkynukeksi". Pakko ihmetellä, millä logiikalla paljastukset ja vuodot länsimaista tekevät Venäjän kätyrin? Paitsi sillä, että ne paljastavat asioita, jotka horjuttavat meidän länsimaalaisten katteettoman sokeaa uskoa omiin instituutioihimme ja siihen, että ne kaikissa tilanteissa toimisivat moraalisesti oikein, edistäen hienoja ja hyviä asioita, kuten sananvapautta, ihmisoikeuksia ja demokratiaa. No, tähän uskoen, onko se huono asia demokratialle ja sananvapaudelle, että kaikenlaiset kähminnät paljastetaan? Ja onko sen väliä, kuka kähminnät paljastaa? Onko merkitystä, kuka asioista kertoo ja edes sillä mistä intressistä, niin kauan, kun paljastukset ja vuodot ovat todellisia, eivätkä tekaistuja? Eikö ole hyvä, että joku paljastaa?

Tarkoitukseni on herättää tässä ajatuksia kuitenkin hieman yleisluontoisemmin ja erityisesti suomalaisesta näkökulmasta, sen yksityiskohtaisemmin tuohon edellä mainittuun Ylen vanhaan juttuun takertumatta.

"Venäjän kätyri" on ollut Suomessa käytetty leima jo pitkän aikaa. Itä vastaan länsi -asetelma, johon on ikään kuin sisäänrakennettu hyvän ja pahan vastakkainasettelu, tuntuu läpileikkaavan nykyisin kaikkea keskustelua maailmanpolitiikasta. Länsimaisiin instituutioihin kohdistuva kritiikki ja kaksinaismoralismin paljastaminen tuntuu olevan "Venäjän pussiin pelaamista", kun taas hihasta ravistetut, infantiilit salaliittoteoriat siitä, miten Venäjä vaikuttaa kaikkialla kaikkeen, ovat valtavirtaistuneet. Putinin Venäjä on näissä tarinoissa kuin vanha kunnon Illuminati: Kaiken näkevä silmä ja näkymätön käsi, joka vetelee naruista koko läntistä maailmaa trollikeskuksineen ja hakkereineen. Siitäkin huolimatta, että se on kaikissa toimissaan järjestäen niin äärettömän kömpelö, että se jää aina rysän päältä kiinni. Venäjän trollien pelossa on foliohattu vedetty lännessä jo niinkin syvälle päähän, että kun amerikkalainen shakkiammattilainen Hikaru Nakamura yritti kirjautua Twitter-tililleen Pietarista, palvelu päätti, että mies on venäläinen botti ja lukitsi tämän tilin viikoksi. Huvittavaa, mutta oireellista.

 

--

 

Minä olen syntynyt 80-luvun alussa Suomeen keskelle kylmää sotaa. Kuulun Hollywood-elokuvien parissa kasvaneeseen sukupolveen, jolle koulun historian tunneilla on iskostettu syvä epäluulo Venäjää kohtaan. Koko nuoruuteni ajattelin, että itärajan takana on aivan kauhea maa, jossa ei ole kerta kaikkiaan mitään hyvää. Koska tahansa ovat valmiita vyörymään rajan yli ja tappamaan meitä suomalaisia. Kukaan ei kehottanut, että mene käymään siellä Venäjällä ja katso asioita omin silmin ja eri näkökulmista. Ei kehotettu lukemaan sitä venäläistäkin mediaa. Ei kukaan viitsinyt kertoa, että ei sen tarvitse aina valehdella, kun se toimii läntisen maailmankuvan peilinä. Se vain huudetaan meillä propagandana hiljaiseksi. Ei sitä kai ollut tarkoituskaan ymmärtää, mutta ehkä opettivat koulussa sukupolveni liian hyvin. Tätäkin virhettä on korjattu koulutusleikkauksin kovaa vauhtia.

Yhtään venäläistä elokuvaa tai tv-sarjaa en ole tähän päivään mennessä katsellut. Sen sijaan amerikkalaisia sarjoja ja elokuvia olen toljottanut koko ikäni. Niissä Yhdysvallat on maailmanpoliisi, jonka edustajat taistelevat väsymättä hyvän puolesta pahaa vastaan. Demokratia, ihmisoikeudet, vapaus ja korkea moraali ohjaavat sankareiden toimintaa. Joskus maailma pelastetaan sitä uhkaavalta asteroidilta, toisinaan taas pahantahtoisilta avaruusolioilta, terroristeilta ja vierailta valloittajilta. Kyllä minun olisi teinipoikana ollut vaikea kyseenalaistaa läntistä elämänmenoa ja Yhdysvaltain toimia kaiken hyvän puolesta maailmalla. Toisaalta olisi ollut vaikea uskoa, että Venäjässä voisi olla yhtään mitään hyvää.

No, tällaiset näkemykset on kohdallani heitetty sittemmin romukoppaan lapsellisina. Ulkoa annetut moraalitotuudet on korvattu oman ajattelun kautta. Ideologiat tulivat ja menivät. Oikeustaju ja älyllinen rehellisyys ovat vallanneet häipyvän idealismin jättämää tilaa.

Tänä päivänä ihmettelen, että mikä minua oikeastaan vaivaa, kun ymmärrän Yhdysvaltoja, ymmärrän Venäjää, ymmärrän homofoobikoita, rasisteja, natseja, natottajia, anarkisteja, antifasisteja ja vähän kaikkia, enemmän tai vähemmän kollektiivisten mielenhäiriöiden vallassa eläviä? Ehkä syy on siinä, että saan Myers-Briggs tyyppi-indikaattoritestin tulokseksi räikeitä vastakohtia hyvin sietävän ”arkkitehti”-persoonallisuuden (INTJ) ja koen olevani varsin vahvasti sartrelainen eksistentialisti. Ymmärrän hyvin, että selkeä maailmankuva, selkeillä käsityksillä hyvästä ja pahasta sekä oikeasta ja väärästä, tuntuu laiskanpulskean mukavalta. Ei tarvitse ajatella niin paljon, että aivoihin sattuu, eikä kognitiivinen dissonanssi ole niin raastavaa. On turvallisempaa kuulua johonkin joukkoon, kuin turvata pyhään epävarmuuteen.

---

Mielestäni kaikenlainen vastamedian, venäläisen median tai Wikileaksin kaltaisten toimijoiden kammoksuminen on niiden kohteeksi joutuvien valtioiden, instituutioiden ja yksilöiden tasolla ja maailmanpoliittisen valtataistelun nimissä ymmärrettävää, mutta tästä vapaiden yksilöiden tasolla pelkoa ja kyvyttömyyttä sietää epävarmuutta; sitä että ei voi mitenkään joka kerta varmasti tietää mikä on totuus, kuka on rehellinen ja kuka meitä milloinkin kusettaa. Ja että maailmaa mullistavien tapahtumaketjujen, sotien ja konfliktien taustalla on moninaisia selityksiä, eikä useinkaan yhtä ja ainoaa oikeaa näkemystä. Pitäisi luottaa ja turvata ennen muuta omaan älyyn ja arvostelukykyyn, koska yksilön itsenäinen, riippumaton ajattelu on demokratiassa muutosvoimaa, kun sen kanavoi väsymättömään taisteluun yhteisen hyvän eteen.

Lähdekritiikin nimissä sokea vakiintuneiden valtamedian instituutioiden varaan vannominen on internetin aikakaudella menneen maailman lähestymistapa, jonka nimissä on helpompaa tulla huijatuksi, kuin löytää totuuden ja oikeudenmukaisuuden lähteille. Kehitys kulkee vääjäämättä siihen suutaan, että joko tiedon valtatie tulee aidosti avoimeksi, ilman valtamedioiden portinvartijaroolia, ilman yhteiskunnan puuttumista sananvapauteen ja vapaaseen tiedonvälitykseen ja fokus siirtyy sanansaattajista niiden tuomaan viestiin ja sen totuudellisuuden arviointiin sellaisenaan - tai sitten kuljemme kohti sensuuria ja orwellilaista ajatuspoliisien maailmaa.

 

Blogin alussa mainittu artikkeli: Hallamaa, Koivunen: Mitä tapahtui Wikileaksille? YLE Uutiset 22.8.2018 https://yle.fi/uutiset/3-10345069

]]>
9 http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266856-infantilismi-on-vakava-uhka#comments Infosota Länsimaiset arvot Mediakritiikki Turpo Wikileaks Thu, 03 Jan 2019 13:47:17 +0000 Kimmo Kautio http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266856-infantilismi-on-vakava-uhka
Operaatio Northern Shield http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266759-operaatio-northern-shield <p><em>&quot;Iran&#39;s annual funding of Hezbollah in Lebanon to attack Israel: 1 billion dollars. </em><br /><em>Hezbollah cross-border attack tunnel: A few million dollars.</em><br /><em>Destroying this attack tunnel and protecting Israeli civilians: Priceless.&quot;</em><br />(Israel Defense Forces)</p><p><strong>Operaatio Northern Shield, jonka Israelin armeija käynnisti 4.12.2018, tähtää Libanonista Israeliin johtavien hyökkäystunneleiden paikantamiseen ja tuhoamiseen. Operaatio on osa käynnissäolevaa Iranin ja Israelin välistä epäsuoraa sotaa.</strong></p><p>Operaatio Northern Shield käynnistyi Israelin tiedustelun tarkkailtua useita vuosia Hezbollahin tunneliaktiviteetteja. Käynnissä olevan operaation toimenpiteet käsittävät mm kenttätiedustelun, pioneerijoukkojen tekemän tunneleiden tuhonnan ja diplomaattiset toimenpiteet. Vaikka operaatio jatkuukin on Israel kuitenkin tällä hetkellä keskittynyt Hezbollahin ohjuskehityksen hidastamiseen järjestön pyrkiessä muuntamaan rakettejaan ohjatuiksi pitkän matkan täsmäohjuksiksi Libanonin maaperällä. Todennäköisesti niin Israel kuin Hezbollahkaan ei halua tilanteen nyt eskaloituvan mutta muutokset molemminpuolisessa pelotteessa tai laajemmassa alueellisessa tilanteessa tekevät siitä räjähdysherkän.</p><p><img alt="" height="600" src="https://arirusila.files.wordpress.com/2018/12/hezbollah-456x600.png" width="456" /></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Diplomatiaa</strong></p><p>YK:n UNIFIL -operaatio on vahvistanut Israelin ja Libanonin rajalla olevat tunnelit todeten toistaiseksi ainakin kahden näistä ylittävän ns. Sinisen linjan Israelin puolelle ja näin rikkovan YK:n turvaneuvoston päätöstä nro 1701, joka auttoi Toisen Libanonin sodan päättymistä vuonna 2006. UNIFIL on myös neuvotellut asiasta Libanonin hallinnon kanssa.</p><p><br />Israel ja USA ovat ehdottaneet YK:n turvallisuusneuvostolle Hezbollahin määrittämistä terrorijärjestöksi, EU on toistaiseksi luokitellut serllaiseksi vain Hezbollahin sotilaallisen siiven.</p><p>Venäjän lähetystö ilmaisi Israelilla varauksitta olevan oikeus puolustaa kansallista turvallisuuttaan mukaanlukien estää kenen tahansa laiton maahantulo. USA:n kansallinen turvallisuusneuvonantaja John Bolton puolestaan lausui USA:n vahvasti tukevan Israelin pyrkimyksiä puolustaa suvereniteettiaan.</p><p>&nbsp;</p><p><img alt="" height="553" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2019/01/Näyttökuva-63-e1546358150395.png?w=547" width="547" /></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Hyökkäystunnelit</strong></p><ul><li>Operaation ensimmäisenä päivänä 4.12.2018 IDF paljasti noin 200 meträ pitkän tunnelin joka ulottui 37 metriä Israelin puolelle.</li><li>6.12. IDF löysi toisen Ramayahin kylästä lähtevän tunnelin. December 2018,</li><li>11.12. IDF paikallisti kolmannen Israeliin ulottuvan tunnelin,</li><li>16.12. IDF paikallisti neljännen tunnelin,</li><li>26.12. IDF räjäytti viidennen Hezbollahin hyökkäystunnelin.</li></ul><p>IDF:n <em><a href="https://www.terrorism-info.org.il/app/uploads/2018/12/E_325_18.pdf">mukaan</a></em> useimmat pohjoisen tunnelit olivat &quot;viiden&nbsp;tähden luokkaa&quot; joissa oli tuuletus- ja sähköjärjestelmät ja puhelinlinjat. Jotkut tunneleista oli kaivettu jopa 49 jaardin syvyyteen, ne olivat kolme metriä leveitä ja liki kaksi ja puoli metriä korkeita.&nbsp;&nbsp;Tunneleiden tarkoituksena oli mahdollistaa satojen Hezbollahin eliittisotilaiden tunkeutuminen pohjois-Israeliin vuoden 2006 jälkeen muodostetun sotilasdoktriinin &quot;Galilean valloitus&quot; mukaisesti toiveena valloittaa joitakin strategisesti tärkeitä pohjois-Israelin alueita massiivisen ohjushyökkäyksen suojassa.</p><p><br /><strong>Taustaa</strong></p><p>Hezbollahilla on kokemusta maanalaisista rakenteista jo ainakin vuoden 2006 Libanonin sodasta lukien. Tällöin tunnelit kuitenkin palvelivat puolustuksellisia tavoitteita mahdollistaen joukkojen siirrot omalla alueella.&nbsp; Nyt löydetyt tunnelit ovat kuitenkin tarkoitukseltaan puhtaasti hyökkäyksellisiä ja niiden suunnittelussa ja toteutuksessa on noudatettu myös Hamasin vuoden 2014 konfliktissa kehittämiä parhaita käytänteitä. Hamas puolestaan jakoi kokemuksensa Hezbollahin kanssa Iranin merkittävän taloudellisen tuen avulla.&nbsp; &nbsp;</p><p>IDF ryhtyi etsimään Hezbollahin tunneleita vuonna 2013 kun rajaseudun asukkaat pohjois-Israelissa raportoivat kuulemistaan kaivuuäänistä - mitään ei kuitenkaan löydetty. Gazan konfliktin 2014 jälkeen IDF alkoi uudelleen tutkia mahdollisia hyökkäystunneleita saaden nyt viitteitä niiden olemassaolosta. IDF muodosti teknisistä osaajista ja tiedusteluyksiköistä laboratorion joka mm tutka- ja seismisin tunnistin kojein paikallisti tunneleita.&nbsp; Tämä toiminta pohjusti operaatio Northern Shieldin jo kaksi ja puoli vuotta ennen sen toteutusta.&nbsp;&nbsp;</p><p>Tunneleita havaittuaan IDF:n sotilasteknikot, tiedustelijat ja teknologian asiantuntijat päättivät suunnitella myös Hezbollahin tunneleiden tuhoamista.&nbsp; Tässä oli uusia haasteita sillä Hamasin tunnelit oli kaivettu pehmeään hiekkaiseen maaperään kun taas pohjoisessa Libanonin rajalla maaperä oli kovaa ja kivistä.&nbsp; Haasteesta on nyt riittävästi selvitty ja operaatio oli mahdollista toteuttaa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><img alt="" height="875" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2019/01/Hezbollah18.gif" width="547" /></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Operaation Northern Shield vaikutukset</strong></p><p>Operaatio Northern Shield estää merkittävästi Hezbollahin suunnitelmia muodostaa uskottava maitse toteutuvaa Israelin vastaista uhkaa.&nbsp; Operaatio tekee selväksi IDF:n kehittyneen hyökkäystunneleita koskevan tiedustelun, havainnonnin ja kyvyn tuhota tunneleita.&nbsp; Tämä uhan torjunta tulee yhä selvemmäksi Israelin rakentaessa turvamuurin tai vastaavat rakenteet Libanonin vastaiselle rajalleen pitäen samalla voimassa keskinäisen pelotteen vuodesta 2006 peräisin olevat suhteet.&nbsp;</p><p>Pidättymällä muista, kuin itse tunneleiden tuhontaan liittyvistä, sotilaallisista rankaisutoimista, kuten ilmaiskuista tai maaoperaatioista, Hezbollahia kohtaan Israel välittää viestin tavoitteestaan säilyttää vakaus ja rauhallisuus rajallaan. Hezbollah, omalta osaltaan, lienee häpeissään Israelin jälleen kerran paljastettua sen suunnitelmat eikä järjestöllä liene nyt suurempaa kiinnostusta tilanteen eskaloimiseen Syyrian sodan sitoessa järjestön resursseja (jo noin 2000 kuollutta, 8000 haavoittunutta ja lukuisa joukko tukea tarvitsevia perheitä).</p><p><img alt="" height="173" src="https://arirusila.files.wordpress.com/2018/12/cement.jpeg?w=300" width="231" />&nbsp;</p><p><em>Cement mixers en route to the border</em></p><p><img alt="" height="172" src="https://arirusila.files.wordpress.com/2018/12/cementa.jpeg" width="230" /></p><p>&nbsp;</p><p><em>IDF forces continue filling the tunnels with concrete</em></p><p><strong>Lopuksi</strong></p><p>Sana&nbsp;operaatio kuvaamaan &rdquo;Northern Shieldiä&rdquo; on ylimitoitettu, onhan kyseessä lähinnä Israelin alueen sisällä tapahtuvista teknisistä aktiviteeteista ilman aseenkäyttöä tai joukkomanööverejä.&nbsp; <a href="https://www.israeldefense.co.il/en/node/36644"><em>IsraelDefense</em></a>&nbsp; julkaisun mukaan ennen operaatiota käytiinkin armeijan sisäistä keskustelua siitä kannattaisiko siihen ryhtyä laisinkaan.&nbsp; Jotkut olivat sitä mieltä, että olisi järkevämpää antaa Hezbollahin tuhlata resurssejaan ja energiaansa tunneleihin ja tuhota ne vasta mahdollisessa tulevassa sodassa tahi muuntaa ne ansoiksi.</p><p>Vaikka &quot;Northern Shield&quot; on vielä käynnissä on Israelin huomio pohjoisessa kuitenkin ensisijassa kohdistunut Iranin Vallankumouskaartin ja Hezbollahin hankkeisiin tuottaa ja muuntaa Libanonin maaperällä raketteja ohjatuiksi pitkän kantaman täsmäohjuksiksi.&nbsp; Tämän on ollut myös pääsyy Israelin ilmaiskuihin (viime vuonna noin 200) Syyriassa jotteivät ohjukset tai ohjusteknologia siirtyisi Syyriasta Libanoniin.&nbsp; Tällä hetkellä ongelmana on, että ohjusteknologiaa - kuten GPS-komponentteja - kuljetetaan Teheranista Beirutiin suorilla kaupallisilla lennoilla ja tämän estäminen lienee paljon tunneleita vaatimampi haaste.&nbsp; &nbsp;&nbsp;</p><p><strong>Lähteitä mm:</strong> <em><a href="https://www.terrorism-info.org.il/app/uploads/2018/12/E_312_18.pdf">Meir Amit Intelligence and Terrorism Information Center</a> , </em><em><a href="https://www.jpost.com/Arab-Israeli-Conflict/Russia-offers-some-support-for-Israels-anti-tunnel-operation-573569?utm_source=newsletter&amp;utm_campaign=19-2-2018&amp;utm_content=russia-offers-some-support-for-israels-anti-tunnel-operation-573569">Jerusalem Post</a>, </em><em> <a href="https://www.israeldefense.co.il/en/node/36644">IsraelDefense</a> <a href="http://www.inss.org.il/publication/neutralizing-hezbollahs-tunnel-project-ongoing-campaign-iranian-regional-influence/?utm_source=activetrail&amp;utm_medium=email&amp;utm_campaign=INSS%20Insight%20No.%201116">The Institute for National Security Studies</a>,&nbsp;</em></p><p><strong>Enemmän Hamasin tunnelisodankäynnistä ja Israelin anti-tunneli kampanjasta mm: </strong><em><a href="https://arirusila.wordpress.com/2016/04/24/gazas-tunnel-war-continues-on-all-fronts/"><u>Gaza&rsquo;s Tunnel War Continues On All Fronts</u></a></em>&nbsp; and <em><a href="https://arirusila.wordpress.com/2016/03/21/underground-iron-dome-i-a-against-hamas-terror-tunnels/"><u>Underground Iron Dome i.a. Against Hamas&rsquo; Terror Tunnels</u></a></em></p><p><img alt="" height="113" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2019/01/Näyttökuva-65-e1546358004681.png?w=300" width="300" /></p><hr /><p><strong>Kirjoitus on julkaistu ensinnä <a href="http://arielfi.wordpress.com"><em>Ariel-Israelista suomeksi</em></a> -verkkosivustolla ja on tiivistetty käännös vastaavasta <a href="http://arirusila.wordpress.com"><em>Conflicts by Ari Rusila</em></a> blogin artikkelistani.</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Iran's annual funding of Hezbollah in Lebanon to attack Israel: 1 billion dollars.
Hezbollah cross-border attack tunnel: A few million dollars.
Destroying this attack tunnel and protecting Israeli civilians: Priceless."
(Israel Defense Forces)

Operaatio Northern Shield, jonka Israelin armeija käynnisti 4.12.2018, tähtää Libanonista Israeliin johtavien hyökkäystunneleiden paikantamiseen ja tuhoamiseen. Operaatio on osa käynnissäolevaa Iranin ja Israelin välistä epäsuoraa sotaa.

Operaatio Northern Shield käynnistyi Israelin tiedustelun tarkkailtua useita vuosia Hezbollahin tunneliaktiviteetteja. Käynnissä olevan operaation toimenpiteet käsittävät mm kenttätiedustelun, pioneerijoukkojen tekemän tunneleiden tuhonnan ja diplomaattiset toimenpiteet. Vaikka operaatio jatkuukin on Israel kuitenkin tällä hetkellä keskittynyt Hezbollahin ohjuskehityksen hidastamiseen järjestön pyrkiessä muuntamaan rakettejaan ohjatuiksi pitkän matkan täsmäohjuksiksi Libanonin maaperällä. Todennäköisesti niin Israel kuin Hezbollahkaan ei halua tilanteen nyt eskaloituvan mutta muutokset molemminpuolisessa pelotteessa tai laajemmassa alueellisessa tilanteessa tekevät siitä räjähdysherkän.

 

Diplomatiaa

YK:n UNIFIL -operaatio on vahvistanut Israelin ja Libanonin rajalla olevat tunnelit todeten toistaiseksi ainakin kahden näistä ylittävän ns. Sinisen linjan Israelin puolelle ja näin rikkovan YK:n turvaneuvoston päätöstä nro 1701, joka auttoi Toisen Libanonin sodan päättymistä vuonna 2006. UNIFIL on myös neuvotellut asiasta Libanonin hallinnon kanssa.


Israel ja USA ovat ehdottaneet YK:n turvallisuusneuvostolle Hezbollahin määrittämistä terrorijärjestöksi, EU on toistaiseksi luokitellut serllaiseksi vain Hezbollahin sotilaallisen siiven.

Venäjän lähetystö ilmaisi Israelilla varauksitta olevan oikeus puolustaa kansallista turvallisuuttaan mukaanlukien estää kenen tahansa laiton maahantulo. USA:n kansallinen turvallisuusneuvonantaja John Bolton puolestaan lausui USA:n vahvasti tukevan Israelin pyrkimyksiä puolustaa suvereniteettiaan.

 

 

Hyökkäystunnelit

  • Operaation ensimmäisenä päivänä 4.12.2018 IDF paljasti noin 200 meträ pitkän tunnelin joka ulottui 37 metriä Israelin puolelle.
  • 6.12. IDF löysi toisen Ramayahin kylästä lähtevän tunnelin. December 2018,
  • 11.12. IDF paikallisti kolmannen Israeliin ulottuvan tunnelin,
  • 16.12. IDF paikallisti neljännen tunnelin,
  • 26.12. IDF räjäytti viidennen Hezbollahin hyökkäystunnelin.

IDF:n mukaan useimmat pohjoisen tunnelit olivat "viiden tähden luokkaa" joissa oli tuuletus- ja sähköjärjestelmät ja puhelinlinjat. Jotkut tunneleista oli kaivettu jopa 49 jaardin syvyyteen, ne olivat kolme metriä leveitä ja liki kaksi ja puoli metriä korkeita.  Tunneleiden tarkoituksena oli mahdollistaa satojen Hezbollahin eliittisotilaiden tunkeutuminen pohjois-Israeliin vuoden 2006 jälkeen muodostetun sotilasdoktriinin "Galilean valloitus" mukaisesti toiveena valloittaa joitakin strategisesti tärkeitä pohjois-Israelin alueita massiivisen ohjushyökkäyksen suojassa.


Taustaa

Hezbollahilla on kokemusta maanalaisista rakenteista jo ainakin vuoden 2006 Libanonin sodasta lukien. Tällöin tunnelit kuitenkin palvelivat puolustuksellisia tavoitteita mahdollistaen joukkojen siirrot omalla alueella.  Nyt löydetyt tunnelit ovat kuitenkin tarkoitukseltaan puhtaasti hyökkäyksellisiä ja niiden suunnittelussa ja toteutuksessa on noudatettu myös Hamasin vuoden 2014 konfliktissa kehittämiä parhaita käytänteitä. Hamas puolestaan jakoi kokemuksensa Hezbollahin kanssa Iranin merkittävän taloudellisen tuen avulla.   

IDF ryhtyi etsimään Hezbollahin tunneleita vuonna 2013 kun rajaseudun asukkaat pohjois-Israelissa raportoivat kuulemistaan kaivuuäänistä - mitään ei kuitenkaan löydetty. Gazan konfliktin 2014 jälkeen IDF alkoi uudelleen tutkia mahdollisia hyökkäystunneleita saaden nyt viitteitä niiden olemassaolosta. IDF muodosti teknisistä osaajista ja tiedusteluyksiköistä laboratorion joka mm tutka- ja seismisin tunnistin kojein paikallisti tunneleita.  Tämä toiminta pohjusti operaatio Northern Shieldin jo kaksi ja puoli vuotta ennen sen toteutusta.  

Tunneleita havaittuaan IDF:n sotilasteknikot, tiedustelijat ja teknologian asiantuntijat päättivät suunnitella myös Hezbollahin tunneleiden tuhoamista.  Tässä oli uusia haasteita sillä Hamasin tunnelit oli kaivettu pehmeään hiekkaiseen maaperään kun taas pohjoisessa Libanonin rajalla maaperä oli kovaa ja kivistä.  Haasteesta on nyt riittävästi selvitty ja operaatio oli mahdollista toteuttaa. 

 

 

 

Operaation Northern Shield vaikutukset

Operaatio Northern Shield estää merkittävästi Hezbollahin suunnitelmia muodostaa uskottava maitse toteutuvaa Israelin vastaista uhkaa.  Operaatio tekee selväksi IDF:n kehittyneen hyökkäystunneleita koskevan tiedustelun, havainnonnin ja kyvyn tuhota tunneleita.  Tämä uhan torjunta tulee yhä selvemmäksi Israelin rakentaessa turvamuurin tai vastaavat rakenteet Libanonin vastaiselle rajalleen pitäen samalla voimassa keskinäisen pelotteen vuodesta 2006 peräisin olevat suhteet. 

Pidättymällä muista, kuin itse tunneleiden tuhontaan liittyvistä, sotilaallisista rankaisutoimista, kuten ilmaiskuista tai maaoperaatioista, Hezbollahia kohtaan Israel välittää viestin tavoitteestaan säilyttää vakaus ja rauhallisuus rajallaan. Hezbollah, omalta osaltaan, lienee häpeissään Israelin jälleen kerran paljastettua sen suunnitelmat eikä järjestöllä liene nyt suurempaa kiinnostusta tilanteen eskaloimiseen Syyrian sodan sitoessa järjestön resursseja (jo noin 2000 kuollutta, 8000 haavoittunutta ja lukuisa joukko tukea tarvitsevia perheitä).

 

Cement mixers en route to the border

 

IDF forces continue filling the tunnels with concrete

Lopuksi

Sana operaatio kuvaamaan ”Northern Shieldiä” on ylimitoitettu, onhan kyseessä lähinnä Israelin alueen sisällä tapahtuvista teknisistä aktiviteeteista ilman aseenkäyttöä tai joukkomanööverejä.  IsraelDefense  julkaisun mukaan ennen operaatiota käytiinkin armeijan sisäistä keskustelua siitä kannattaisiko siihen ryhtyä laisinkaan.  Jotkut olivat sitä mieltä, että olisi järkevämpää antaa Hezbollahin tuhlata resurssejaan ja energiaansa tunneleihin ja tuhota ne vasta mahdollisessa tulevassa sodassa tahi muuntaa ne ansoiksi.

Vaikka "Northern Shield" on vielä käynnissä on Israelin huomio pohjoisessa kuitenkin ensisijassa kohdistunut Iranin Vallankumouskaartin ja Hezbollahin hankkeisiin tuottaa ja muuntaa Libanonin maaperällä raketteja ohjatuiksi pitkän kantaman täsmäohjuksiksi.  Tämän on ollut myös pääsyy Israelin ilmaiskuihin (viime vuonna noin 200) Syyriassa jotteivät ohjukset tai ohjusteknologia siirtyisi Syyriasta Libanoniin.  Tällä hetkellä ongelmana on, että ohjusteknologiaa - kuten GPS-komponentteja - kuljetetaan Teheranista Beirutiin suorilla kaupallisilla lennoilla ja tämän estäminen lienee paljon tunneleita vaatimampi haaste.    

Lähteitä mm: Meir Amit Intelligence and Terrorism Information Center , Jerusalem Post, IsraelDefense The Institute for National Security Studies

Enemmän Hamasin tunnelisodankäynnistä ja Israelin anti-tunneli kampanjasta mm: Gaza’s Tunnel War Continues On All Fronts  and Underground Iron Dome i.a. Against Hamas’ Terror Tunnels


Kirjoitus on julkaistu ensinnä Ariel-Israelista suomeksi -verkkosivustolla ja on tiivistetty käännös vastaavasta Conflicts by Ari Rusila blogin artikkelistani.

]]>
1 http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266759-operaatio-northern-shield#comments Operaatio Northern Shield Turpo Tue, 01 Jan 2019 16:15:16 +0000 Ari Rusila http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266759-operaatio-northern-shield
Hävittäjäkaupoissa kenraalit edustavat ostajaa ja myyjiä http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266660-havittajakaupoissa-kenraalit-edustavat-ostajaa-ja-myyjia <p>Edellinen blogini Suomen hävittäjähankintojen politisoimisen välttämättömyydestä sai aikaan ärhäkkää keskustelua. Niin pitää ollakin. Asia on nostettava eduskuntavaaliteemaksi.<br /><br />Jännää on, miten moni oikeistolainen armeijan ystävä katsoo, että politiikka on pidettävä mahdollisimman kaukana asekaupoista. Eikö hävittäjähanke kestä poliittista harkintaa, toisin sanoen kansanvaltaista päätöksentekoa? Onko demokratia uhka asekaupoille?<br /><br />Kiintoisin kysymys näyttää olevan hävittäjäkoneiden määrä. Ytimessä ovat kuitenkin turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset.<br /><br />Mielenkiintoista on, että 64 koneen vaatimusta on julkisuudessa perusteltu turvallisuustilanteen muutoksella. Tällä <a href="https://www.verkkouutiset.fi/kenraali-perustelee-taman-takia-64-uutta-havittajaa/">linjalla</a> on esimerkiksi hävittäjien korvausprojektin vetäjä, kenraali evp. <strong>Lauri Puranen</strong>.<br /><br />Kun Hornet-hankintoja tehtiin 1990-luvun alussa, turvallisuustilanne oli kiistatta toinen. Mutta jo tuolloin päädyttiin lukuun 64. Miten on mahdollista, että pääesikunnassa perustellaan kahdella eri turvallisuusympäristöllä täsmälleen yhtä suurta konemäärää? Vielä kylmän sodan vuosina Suomi tuli toimeen kahdella hävittäjälaivueella, vaikka Suomi oli kooltaan tiettävästi yhtä suuri kuin nyt.<br /><br />Kyse ei ole siitä, että me hävittäjähankintojen arvostelijat emme tietäisi, mihin perustuu vaatimus 64 koneesta.<br /><br />Asiaa seuraavat ymmärtävät, että kenraalit perustelevat määrää niin sanotulla ilmavoimien taistelutavalla. Yksinkertaistettuna: sen mukaan Suomi jakautuu pohjoiseen ja eteläiseen ilmapuolustusalueeseen, kumpikin pituudeltaan 500 kilometriä. Sotatilanteessa ilmavoimat menisivät taisteluun neljän koneen parvissa, joista kaksi toimisi pohjoisessa ja kaksi etelässä. Lisäksi neljä parvea olisi joko matkalla taisteluun tai sieltä pois. Neljä parvea olisi tankkauksessa ja asetäydennyksessä. Lisäksi ainakin neljäsosa on jatkuvasti huollossa ja siksi maassa.<br /><br />Kun nämä ynnää yhteen, saadaan summaksi 64.<br /><br />Oletus on paitsi teoreettinen, myös tarkoitettu sellaiseen maailmaan, jota ei kukaan järjissään oleva ihminen voi haluta. Se tarkoittaisi tilannetta, jossa Suomen ilmatilassa (ja samalla maaperällä) käytäisiin täysimittaista sotaa. Käsillä olisi eurooppalainen suursota, jonka osapuolilla on ydinaseita. Sellaisessa voi tuskin olla voittajia.<br /><br />Tosin sotaan kiiruhtajiakin tuntuu olevan. Heihin lukeutuu ainakin entinen ulkoministeri, nykyinen pankinjohtaja <strong>Alexander Stubb</strong>, joka jo vuonna 2016 vähätteli sotilaallisen liittoutumisen vaikutuksia <a href="http://www.alexstubb.com/puheeni-hameenlinnan-paasikivi-seurassa/">sanomalla</a><br />että &rdquo; Suomi ei nykyisessäkään tilanteessa voisi jäädä konfliktin ulkopuolelle, jos esimerkiksi Viroon kohdistuisi hyökkäys&rdquo;. Toinen ex-ulkoministeri &nbsp;<strong>Erkki Tuomioja</strong> <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/tuomiojalta-piikki-stubbille-haluaako-suomi-oma-aloitteisesti-ilmoittautua-konfliktiin/a62b851f-c0a9-3215-b606-7304b21d5dde">arvosteli</a> Stubbia tuolloin sanomalla, että se voidaan tulkita jopa &rdquo;oma-aloitteiseksi ilmoittautumiseksi tällaiseen konfliktiin&rdquo;.<br /><br />Stubbin jalanjäljissä rintamalle ilmoittautuu myös kokoomuksen kansanedustaja <strong>Elina Lepomäki</strong>, jonka <a href="https://www.verkkouutiset.fi/vu-podcastissa-elina-lepomaki-ja-jarno-limnell/">mielestä </a>Suomi ei voisi jäädä lähialueiden konfliktin ulkopuolelle, mutta se ei myöskään olisi meidän intressimme.<br /><br />Sodan ulkopuolelle jääminenkö ei ole Suomen intresseissä? Juuri tällaisten avausten takia Natossa pitäisi olla innokkaimmille mahdollisuus myös henkilöjäsenyyteen.<br /><br />Suomalaisten laajasti ja vakaasti kannattaman liittoutumattomuuspolitiikan perusajatus on juuri se, että jos muut ajautuvat konfliktiin, meillä on mahdollisuus pysyä sen ulkopuolelle.<br /><br />Mahdollisilla tulevilla hävittäjillä pitääkin olla sama tehtävä kuin Horneteilla: että niitä ei ikinä käytetä ns. tositoimissa.<br /><br />* * *<br /><br />Samalla on selvä, että Suomi tarvitsee suorituskyvyn oman ilmatilansa ja alueensa koskemattomuuden valvomiseen ja suojaamiseen. Itsenäisellä maalla pitää olla itsenäinen ja uskottava puolustus. Koska Suomi ei ole Natossa eikä menossa sinne, pitää uskottavuutta olla omasta takaa. Puolustuksen on oltava niin vahva, että Suomen valtioalue pysyy kaikkien sitä koskevien sotilaallisten spekulaatioiden ulkopuolella.<br /><br />Mutta se ei voi tarkoittaa sitä, että kenraalit saavat tuosta vaan kaiken rahan, jota he pyytävät. Ongelmalliseksi kuvion tekee se, että korkeat upseerit ovat paitsi ostajan, myös myyjän tiskin puolella.<br /><br />Ulkomaisia asejättejä Suomessa edustaa joukko lobbausfirmoja &ndash; tai kuten fiinisti sanotaan &rdquo;viestintätoimistoja&rdquo; - jotka edistävät niiden etuja Suomessa.<br /><br />Puolustusvoimista korostetaan, että kyse ei ole kaupustelusta tai lobbaamisesta vaan &rdquo;tietopyynnön analysoimiseen liittyvästä asiantuntijapalvelusta&rdquo;. Toisin sanoen viestintätoimiston palkolliset auttavat aseyhtiöitä tulkitsemaan sitä, mitä armeija haluaa. Kuinkahan paljon heidän kauttaan kulkee salassa pidettävää tietoa Suomen puolustuksesta ulkomaisille asevalmistajille ja niiden taustahallituksille? Lisävaltuuksia pian saava Supo ja sotilastiedustelu varmaan jo selvittelevät asiaa?<br /><br />Lobbaustoimistojen palkkalistoilla on edustava joukko entisiä kenraaleja, muita korkeita upseereita ja pari entistä puolustushallinnon johdossa toiminutta poliitikkoa Ruotsalaisesta Kansanpuolueesta.<br /><br />Heihin kuuluvat Eurofighter Typhoonin leivissä olevat ilmasotakoulun entinen johtaja, eversti <strong>Jukka Ahlberg</strong>, entinen puolustusministeriön ylijohtaja <strong>Eero Lavonen</strong> ja itse ex-ministeri <strong>Jan-Erik Enestam</strong>.<br /><br />Jas Gripenin joukkueessa on ilmavoimien entinen esikuntapäällikkö, prikaatikenraali <strong>Kari Salmi</strong>. Ranskalaiselle Dassault Rafalelle neuvoja antavat puolustusvoimien entinen esikuntapäällikkö, vara-amiraali <strong>Kari Takanen</strong> ja entinen puolustusministerin valtiosihteeri <strong>Marcus Rantala</strong>. Super Hornetiltä taas palkkaa saa puolustusvoimien entinen komentaja <strong>Juhani Kaskeala</strong>.<br /><br />Voittajajoukkueeseen saattaa silti kuulua Karjalan lennoston entinen komentaja, eversti <strong>Ossi Sivén</strong>, joka auttaa amerikkalaisen Lockheed Martinin F-35-koneen kauppoja Suomeen. Se on todellisuudessa kone, jota kenraalit suosittelevat poliitikoille, kun valinnan aika tulee. Siitä on helppo lyödä vetoa.<br /><br />* * *<br /><br />Hävittäjien suhteen pitää ottaa huomioon myös muita tekijöitä.<br /><br />Suomessa on käyty kiivasta keskustelua asekaupasta sotaa käyvien maiden kanssa. Marraskuussa hallitus <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10521240">teki päätöksen</a>, jonka mukaan uusia asevientilupia ei enää myönnetä Saudi-Arabiaan ja Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin. Se on oikein, vaikka jo myytyihin Patrian panssareihin varaosamyynti jatkuu.<br /><br />Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien johtama (sekä Yhdysvaltojen tukema) arvokoalitio on käynyt Jemenissä sotaa, jolla on aiheutettu yksi aikamme suurimmista humanitaarisista katastrofeista. On kestämätöntä, että myös suomalaiset asejärjestelmät ovat kärjistämässä tätä katastrofia.<br /><br />Samalla Suomessa pitäisi tehdä muitakin johtopäätöksiä kansainvälisestä asekaupasta. Suomi nimittäin harjoittaa jatkuvasti kasvavaa asekauppaa &ndash; ja muuta kahdenvälistä sotilasyhteistyötä &ndash; sellaisen maan kanssa, joka käy tällä eniten sotia maailmassa. Tämä sotimisen suurvalta on kiinni monella maailman konfliktialueella: Afganistanissa Irakissa, Pakistanin luoteisosissa, Somaliassa, Libyassa, Syyriassa ja Jemenissä. Eikö tämäkin pitäisi ottaa osaksi hävittäjähankintojen poliittista harkintaa? Vai ovatko yhden suurvallan sodat enemmän hyväksyttäviä kuin toisten?<br /><br />Nykyisessä maailman tilanteessa pitäisi muutenkin miettiä enemmän liennytystä kuin hävittämistä. Enemmän pitäisi rakentaa rauhaa kuin harjoitella sotaa. Vain näin voidaan luoda kestävää turvallisuutta. Se on kovaa, kylmää realismia. Sinisilmäistä, pahantahtoista naivismia on kuvitella, että suomalaisten turva on kiihtyvässä varustelussa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Edellinen blogini Suomen hävittäjähankintojen politisoimisen välttämättömyydestä sai aikaan ärhäkkää keskustelua. Niin pitää ollakin. Asia on nostettava eduskuntavaaliteemaksi.

Jännää on, miten moni oikeistolainen armeijan ystävä katsoo, että politiikka on pidettävä mahdollisimman kaukana asekaupoista. Eikö hävittäjähanke kestä poliittista harkintaa, toisin sanoen kansanvaltaista päätöksentekoa? Onko demokratia uhka asekaupoille?

Kiintoisin kysymys näyttää olevan hävittäjäkoneiden määrä. Ytimessä ovat kuitenkin turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset.

Mielenkiintoista on, että 64 koneen vaatimusta on julkisuudessa perusteltu turvallisuustilanteen muutoksella. Tällä linjalla on esimerkiksi hävittäjien korvausprojektin vetäjä, kenraali evp. Lauri Puranen.

Kun Hornet-hankintoja tehtiin 1990-luvun alussa, turvallisuustilanne oli kiistatta toinen. Mutta jo tuolloin päädyttiin lukuun 64. Miten on mahdollista, että pääesikunnassa perustellaan kahdella eri turvallisuusympäristöllä täsmälleen yhtä suurta konemäärää? Vielä kylmän sodan vuosina Suomi tuli toimeen kahdella hävittäjälaivueella, vaikka Suomi oli kooltaan tiettävästi yhtä suuri kuin nyt.

Kyse ei ole siitä, että me hävittäjähankintojen arvostelijat emme tietäisi, mihin perustuu vaatimus 64 koneesta.

Asiaa seuraavat ymmärtävät, että kenraalit perustelevat määrää niin sanotulla ilmavoimien taistelutavalla. Yksinkertaistettuna: sen mukaan Suomi jakautuu pohjoiseen ja eteläiseen ilmapuolustusalueeseen, kumpikin pituudeltaan 500 kilometriä. Sotatilanteessa ilmavoimat menisivät taisteluun neljän koneen parvissa, joista kaksi toimisi pohjoisessa ja kaksi etelässä. Lisäksi neljä parvea olisi joko matkalla taisteluun tai sieltä pois. Neljä parvea olisi tankkauksessa ja asetäydennyksessä. Lisäksi ainakin neljäsosa on jatkuvasti huollossa ja siksi maassa.

Kun nämä ynnää yhteen, saadaan summaksi 64.

Oletus on paitsi teoreettinen, myös tarkoitettu sellaiseen maailmaan, jota ei kukaan järjissään oleva ihminen voi haluta. Se tarkoittaisi tilannetta, jossa Suomen ilmatilassa (ja samalla maaperällä) käytäisiin täysimittaista sotaa. Käsillä olisi eurooppalainen suursota, jonka osapuolilla on ydinaseita. Sellaisessa voi tuskin olla voittajia.

Tosin sotaan kiiruhtajiakin tuntuu olevan. Heihin lukeutuu ainakin entinen ulkoministeri, nykyinen pankinjohtaja Alexander Stubb, joka jo vuonna 2016 vähätteli sotilaallisen liittoutumisen vaikutuksia sanomalla
että ” Suomi ei nykyisessäkään tilanteessa voisi jäädä konfliktin ulkopuolelle, jos esimerkiksi Viroon kohdistuisi hyökkäys”. Toinen ex-ulkoministeri  Erkki Tuomioja arvosteli Stubbia tuolloin sanomalla, että se voidaan tulkita jopa ”oma-aloitteiseksi ilmoittautumiseksi tällaiseen konfliktiin”.

Stubbin jalanjäljissä rintamalle ilmoittautuu myös kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki, jonka mielestä Suomi ei voisi jäädä lähialueiden konfliktin ulkopuolelle, mutta se ei myöskään olisi meidän intressimme.

Sodan ulkopuolelle jääminenkö ei ole Suomen intresseissä? Juuri tällaisten avausten takia Natossa pitäisi olla innokkaimmille mahdollisuus myös henkilöjäsenyyteen.

Suomalaisten laajasti ja vakaasti kannattaman liittoutumattomuuspolitiikan perusajatus on juuri se, että jos muut ajautuvat konfliktiin, meillä on mahdollisuus pysyä sen ulkopuolelle.

Mahdollisilla tulevilla hävittäjillä pitääkin olla sama tehtävä kuin Horneteilla: että niitä ei ikinä käytetä ns. tositoimissa.

* * *

Samalla on selvä, että Suomi tarvitsee suorituskyvyn oman ilmatilansa ja alueensa koskemattomuuden valvomiseen ja suojaamiseen. Itsenäisellä maalla pitää olla itsenäinen ja uskottava puolustus. Koska Suomi ei ole Natossa eikä menossa sinne, pitää uskottavuutta olla omasta takaa. Puolustuksen on oltava niin vahva, että Suomen valtioalue pysyy kaikkien sitä koskevien sotilaallisten spekulaatioiden ulkopuolella.

Mutta se ei voi tarkoittaa sitä, että kenraalit saavat tuosta vaan kaiken rahan, jota he pyytävät. Ongelmalliseksi kuvion tekee se, että korkeat upseerit ovat paitsi ostajan, myös myyjän tiskin puolella.

Ulkomaisia asejättejä Suomessa edustaa joukko lobbausfirmoja – tai kuten fiinisti sanotaan ”viestintätoimistoja” - jotka edistävät niiden etuja Suomessa.

Puolustusvoimista korostetaan, että kyse ei ole kaupustelusta tai lobbaamisesta vaan ”tietopyynnön analysoimiseen liittyvästä asiantuntijapalvelusta”. Toisin sanoen viestintätoimiston palkolliset auttavat aseyhtiöitä tulkitsemaan sitä, mitä armeija haluaa. Kuinkahan paljon heidän kauttaan kulkee salassa pidettävää tietoa Suomen puolustuksesta ulkomaisille asevalmistajille ja niiden taustahallituksille? Lisävaltuuksia pian saava Supo ja sotilastiedustelu varmaan jo selvittelevät asiaa?

Lobbaustoimistojen palkkalistoilla on edustava joukko entisiä kenraaleja, muita korkeita upseereita ja pari entistä puolustushallinnon johdossa toiminutta poliitikkoa Ruotsalaisesta Kansanpuolueesta.

Heihin kuuluvat Eurofighter Typhoonin leivissä olevat ilmasotakoulun entinen johtaja, eversti Jukka Ahlberg, entinen puolustusministeriön ylijohtaja Eero Lavonen ja itse ex-ministeri Jan-Erik Enestam.

Jas Gripenin joukkueessa on ilmavoimien entinen esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Kari Salmi. Ranskalaiselle Dassault Rafalelle neuvoja antavat puolustusvoimien entinen esikuntapäällikkö, vara-amiraali Kari Takanen ja entinen puolustusministerin valtiosihteeri Marcus Rantala. Super Hornetiltä taas palkkaa saa puolustusvoimien entinen komentaja Juhani Kaskeala.

Voittajajoukkueeseen saattaa silti kuulua Karjalan lennoston entinen komentaja, eversti Ossi Sivén, joka auttaa amerikkalaisen Lockheed Martinin F-35-koneen kauppoja Suomeen. Se on todellisuudessa kone, jota kenraalit suosittelevat poliitikoille, kun valinnan aika tulee. Siitä on helppo lyödä vetoa.

* * *

Hävittäjien suhteen pitää ottaa huomioon myös muita tekijöitä.

Suomessa on käyty kiivasta keskustelua asekaupasta sotaa käyvien maiden kanssa. Marraskuussa hallitus teki päätöksen, jonka mukaan uusia asevientilupia ei enää myönnetä Saudi-Arabiaan ja Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin. Se on oikein, vaikka jo myytyihin Patrian panssareihin varaosamyynti jatkuu.

Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien johtama (sekä Yhdysvaltojen tukema) arvokoalitio on käynyt Jemenissä sotaa, jolla on aiheutettu yksi aikamme suurimmista humanitaarisista katastrofeista. On kestämätöntä, että myös suomalaiset asejärjestelmät ovat kärjistämässä tätä katastrofia.

Samalla Suomessa pitäisi tehdä muitakin johtopäätöksiä kansainvälisestä asekaupasta. Suomi nimittäin harjoittaa jatkuvasti kasvavaa asekauppaa – ja muuta kahdenvälistä sotilasyhteistyötä – sellaisen maan kanssa, joka käy tällä eniten sotia maailmassa. Tämä sotimisen suurvalta on kiinni monella maailman konfliktialueella: Afganistanissa Irakissa, Pakistanin luoteisosissa, Somaliassa, Libyassa, Syyriassa ja Jemenissä. Eikö tämäkin pitäisi ottaa osaksi hävittäjähankintojen poliittista harkintaa? Vai ovatko yhden suurvallan sodat enemmän hyväksyttäviä kuin toisten?

Nykyisessä maailman tilanteessa pitäisi muutenkin miettiä enemmän liennytystä kuin hävittämistä. Enemmän pitäisi rakentaa rauhaa kuin harjoitella sotaa. Vain näin voidaan luoda kestävää turvallisuutta. Se on kovaa, kylmää realismia. Sinisilmäistä, pahantahtoista naivismia on kuvitella, että suomalaisten turva on kiihtyvässä varustelussa.

]]>
7 http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266660-havittajakaupoissa-kenraalit-edustavat-ostajaa-ja-myyjia#comments Ei Natoon Hävittäjähankinnat HX-hanke Turpo Sun, 30 Dec 2018 19:56:55 +0000 Antero Eerola http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266660-havittajakaupoissa-kenraalit-edustavat-ostajaa-ja-myyjia
Israel 2019 Elex: Benny Gantz vaalien game-changer http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266624-israel-2019-elex-benny-gantz-vaalien-game-changer <p><strong>Benny Gantz julkisti 28.12.2018 perustaneensa uuden poliittisen puolueen &quot;Hosen L&#39;Yisrael&quot; (Israel&#39;s Resilience) jonka nimen voisi tulkita kuvaavan Israelin sitkeyttä, lannistumattomuutta ja kykyä palautua nopeasti ongelmista. Keskusta-vasemmistolaisena pidettävästä puolueesta, sen mahdollisista ohjelmista tai edes jäsenistä ei ole julkistettu mitään yksityiskohtia vaikka vaaleihin on aikaa enää runsaat kolme kuukautta.</strong></p><p>Hosen L&#39;Yisrael -puolue on selkeästi luotu Gantzin ja hänen nauttimansa kansansuosion ympärille. Puolueen perustaminen kuitenkin lopettaa aiemat spekulaatiot siitä meneekö Gantz jonkin häntä houkutelleen puolueen listoille vaiko itsenäisenä ehdokkaana vaaleihin. Nähtäväksi jää keitä muita valovoimaisia henklöitä Gantzin taakse listoille liittyy ja millaiseksi vaaliyhteistyö tai koalitiot muiden puolueiden kanssa muotoituvat. Joka tapauksessa Gantzilla on edellytyksiä nousta vaalien game-changeriksi &ndash; suunnannäyttäjäksi joka toivoakseni nostaa Israelin vasemmistoa sen nykyisestä alennustilasta.</p><p>Vahvistamattomien tietojen mukaan Gantz pyrkii muodostamaan blokin aiemman, samoin laskuvarjojoukkotaustaa omaavan ja entisen esikuntapäällikön ja puolustusministerin, Moshe Ya&rsquo;alonin perustaman myös uuden puoleen kanssa jolloin hän voisi häivyttää puolueensa vasemmistolaista mielikuvaa. Aiemmin Gantz tiettävästi kävi neuvotteluja Sionistisen Unionin Tzipi Livnin ja Avi Gabbayn kanssa yhteisestä blokista mutta neuvottelut eivät liene johtaneet tulokseen ainakaan vielä. Myös keskustajohtaja Yair Lapid on tarjonnut yhteistyötä. Oppositiojohtaja Livnin huhutaan harkitsevan liittymistä Benny Gantz&#39;n uuteen puolueeseen.</p><p>&nbsp;</p><p><img alt="" height="303" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2018/12/Näyttökuva-66-e1546055621690.png" width="547" /></p><p>&nbsp;</p><p>Tällä(kin) kertaa vaalit henkilöityvät ja yksi keskeinen tekijä on Netanyahun poliittinen tulevaisuus.&nbsp; Äänestäjien keskuudessa se ei vaikuta kovin valoisalta sillä 52 % ei halua nähdä häntä enää pääministerina kun taas vain 34 % sitä haluaisi.</p><p><img alt="" height="243" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2018/12/Näyttökuva-67-e1546055838483.png" width="547" /></p><p>Benjamin (Benny) Gantz syntyi Kfar Ahim moshavissa, puolimatkassa Gazasta Tel Aviviin 1959. Hänen äitinsä Malka on unkarilaisperäinen Holokaustista selvinnyt ja isänsä Nahum puolestaan romanialaisperäinen jonka britit pidättivät hänen pyrkiessään luvattomasti Israeliin. Pariskunta oli Kfar Ahim moshavin, osuustoiminnallisen maatalousyhteisön, perustajajäseniä.</p><p>Vuosikymmeniä kestäneen armeijauransa aikana Gantz toimi etupäässä laskuvarjojoukkojen ja ilmavoimien komandoyksikön (Pelican) johtotehtävissä ja osallistuen jo 21 vuotiaana erikoisjoukoissa operaatioon Beirutin liepeillä Libanonissa.</p><p><img alt="" height="146" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2018/12/Gantz.jpg" width="220" /></p><p><em>Esikuntapäällikkö Benny Gantz harjoittelemassa laskuvarjosotilaiden kanssa 18.5.2011</em></p><p>Esikuntapäällikkönä Gantz uudelleenpriorisoi taisteluresursseja mm korvaten panssaroituja yksiköitä keve ämmillä taistelumuodostelmilla ja muodostaen keskusjohtoisen taisteluyksikön joka voitiin lähettää lyhyellä varoitusajalla mihin tahansa Israelin kolmesta alueellisesta johtokeskukseksesta (regional commands). Strategisesti Gantz loi ns. Depth Commandin pitkän etäisyyden (Iran) taisteluja varten, alueellisten johtokeskusten keskittyessä Israelin välittömiin raja-alueisiin.</p><p>Taktisesti Gantz nivoi yhteen tykistökeskitykset, laivaston aktiviteetit ja ilmavoimien iskut ennen tankkien ja komandojoukkojen invaasiota ja kaiken ytimenä oli tarkan tiedustelutiedon hyödyntäminen.</p><p>Gantzin poliittisia näkemyksiä pidetään keskusta-vasemmistolaisina osin johtuen mm Laboria kannattaneesta isästään. Taustalla Gantz on esittänyt vasemmistolaisia, lievästi rauhanomaisia ratkaisuja Israel-Palestiina -konfliktiin: Israelilaisten ja palestiinalaisten eri asuinalueet, uudisasutusten rakentamisen lopettaminen Länsirannan turvamuurin taakse ja Jordan laakson pitäminen Israelin itäisenä turvavyöhykkeenä.&nbsp; Samantyyppisiä teemoja on esitetty myös israelin vasemmiston puolelta mm konstruktiivisen unilateralismin muodossa sekä Herzogin suunnitelmassa ja Omer Bar-Levin&nbsp;&lsquo;it&rsquo;s in our hands&rsquo; -ohjelmassa (lisää näistä aloitteista esim:&nbsp;<em><a href="https://arielfi.wordpress.com/2018/08/09/syita-israelin-sionistisen-vasemmiston-kannatusvajeeseenop-ed/" rel="bookmark"> Syitä Israelin sionistisen vasemmiston kannatusvajeeseen?[Op-Ed]</a>&nbsp;,&nbsp;</em><em><a href="https://arirusila.wordpress.com/2015/09/16/constructive-unilateralism-leftist-approach-to-israel-palestine-conflict/"><em><u> Constructive Unilateralism: Leftist Approach to Israel-Palestine Conflict</u></em></a>&nbsp;</em>ja&nbsp;&nbsp;<em><u><a href="https://arirusila.wordpress.com/2016/01/26/herzog-plan-security-barrier-around-the-major-settlement-blocs-of-west-bank/"> Herzog&rsquo;s Plan: Security Barrier Around the Major Settlement Blocs of West Bank</a></u></em> ).</p><p>Vaaliviranomaisille toimitettujen asiakirjojen mukaan Gantzin puolueen tavoitteena on Israelin valtion vahvistaminen juutalaisena ja demokraattisena valtiona sionistisen unelman valossa ja itsenäisyysjulistuksen hengessä sekä kansallisten prioriteettien määrittely koulutuksessa, yhdyskuntarakenteen kehityksessä, maataloudessa, laeissa, sisäisessä turvallisuudessa, sosiaalisessa hyvinvoinnissa, rauhassa ja turvallisuudessa.</p><p><img alt="" height="173" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2018/12/gantzb.jpg?w=300" width="300" /></p><p><em>Mielestäni Israelin kaipaama visionääri</em></p><p>Israelin 19 Gantzia edeltäneestä esikuntapäälliköstä 10 on tullut ministereitä ja kahdesta jopa pääministeri (Yitzhak Rabin ja Ehud Barak), kolmas pääministeri &ndash; Ariel Sharon &ndash; puolestaan omasi vahvan armeijataustan vaikkei ollutkaan esikuntapäälikkö.&nbsp; Israelin armeija on tunnettu tehokkuudestaan ja korkeista eettisistä standardeistaan, se toimii tasapainottavana tekijänä poliittisten äärilaitojen ristiriidoissa ja omaa instituutiona suurimman arvostuksen väestön keskuudessa.&nbsp; Tässä mielessä Gantz voi tuoda tervehdyttävän tuulahduksen Israelin politiikkaan.</p><p>Benny Ganz on päätään muita pidempi (192 cm) upseeri ja herrasmies omaten merkittävän sotilasuran urheasta etulinjan taistelijasta strategisesti ajattelevaan armeijan johtajaan. Hänellä on hyvät sosiaaliset taidot ja liki nuhteeton tausta (yksi mitätön rakennusluparike löytynee henkilöhistoriasta). Mikäli Gantz kykenee kansansuosionsa avittamana yhdistämään Israelin keskusta- ja vasemmistovoimia on tämä nähdäkseni ainut merkittävä vastavoima Likudille ja sen ajamalle oikeistopolitiikalle.</p><p>Lähteenä mm:&nbsp;<a href="https://www.jpost.com/Breaking-News/Gantz-announced-his-new-political-party-Hosen-LYisrael-575610"><em>Jerusalem Post</em></a></p><p>&nbsp;</p><p><img alt="" height="315" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2018/12/gantzyaa.jpg?w=547" width="547" /></p><p><em>Merkki tulevasta? Netanyahu kumartuu Benny Gantzin ja Moshe Ya&#39;alonin kätellessä 16.2.2015</em></p><p>&nbsp;</p><hr /><p><strong>Kirjoitus on julkaistu ensinnä <a href="http://arielfi.wordpress.com"><em>Ariel-Israelista suomeksi</em></a> -verkkosivustolla</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Benny Gantz julkisti 28.12.2018 perustaneensa uuden poliittisen puolueen "Hosen L'Yisrael" (Israel's Resilience) jonka nimen voisi tulkita kuvaavan Israelin sitkeyttä, lannistumattomuutta ja kykyä palautua nopeasti ongelmista. Keskusta-vasemmistolaisena pidettävästä puolueesta, sen mahdollisista ohjelmista tai edes jäsenistä ei ole julkistettu mitään yksityiskohtia vaikka vaaleihin on aikaa enää runsaat kolme kuukautta.

Hosen L'Yisrael -puolue on selkeästi luotu Gantzin ja hänen nauttimansa kansansuosion ympärille. Puolueen perustaminen kuitenkin lopettaa aiemat spekulaatiot siitä meneekö Gantz jonkin häntä houkutelleen puolueen listoille vaiko itsenäisenä ehdokkaana vaaleihin. Nähtäväksi jää keitä muita valovoimaisia henklöitä Gantzin taakse listoille liittyy ja millaiseksi vaaliyhteistyö tai koalitiot muiden puolueiden kanssa muotoituvat. Joka tapauksessa Gantzilla on edellytyksiä nousta vaalien game-changeriksi – suunnannäyttäjäksi joka toivoakseni nostaa Israelin vasemmistoa sen nykyisestä alennustilasta.

Vahvistamattomien tietojen mukaan Gantz pyrkii muodostamaan blokin aiemman, samoin laskuvarjojoukkotaustaa omaavan ja entisen esikuntapäällikön ja puolustusministerin, Moshe Ya’alonin perustaman myös uuden puoleen kanssa jolloin hän voisi häivyttää puolueensa vasemmistolaista mielikuvaa. Aiemmin Gantz tiettävästi kävi neuvotteluja Sionistisen Unionin Tzipi Livnin ja Avi Gabbayn kanssa yhteisestä blokista mutta neuvottelut eivät liene johtaneet tulokseen ainakaan vielä. Myös keskustajohtaja Yair Lapid on tarjonnut yhteistyötä. Oppositiojohtaja Livnin huhutaan harkitsevan liittymistä Benny Gantz'n uuteen puolueeseen.

 

 

Tällä(kin) kertaa vaalit henkilöityvät ja yksi keskeinen tekijä on Netanyahun poliittinen tulevaisuus.  Äänestäjien keskuudessa se ei vaikuta kovin valoisalta sillä 52 % ei halua nähdä häntä enää pääministerina kun taas vain 34 % sitä haluaisi.

Benjamin (Benny) Gantz syntyi Kfar Ahim moshavissa, puolimatkassa Gazasta Tel Aviviin 1959. Hänen äitinsä Malka on unkarilaisperäinen Holokaustista selvinnyt ja isänsä Nahum puolestaan romanialaisperäinen jonka britit pidättivät hänen pyrkiessään luvattomasti Israeliin. Pariskunta oli Kfar Ahim moshavin, osuustoiminnallisen maatalousyhteisön, perustajajäseniä.

Vuosikymmeniä kestäneen armeijauransa aikana Gantz toimi etupäässä laskuvarjojoukkojen ja ilmavoimien komandoyksikön (Pelican) johtotehtävissä ja osallistuen jo 21 vuotiaana erikoisjoukoissa operaatioon Beirutin liepeillä Libanonissa.

Esikuntapäällikkö Benny Gantz harjoittelemassa laskuvarjosotilaiden kanssa 18.5.2011

Esikuntapäällikkönä Gantz uudelleenpriorisoi taisteluresursseja mm korvaten panssaroituja yksiköitä keve ämmillä taistelumuodostelmilla ja muodostaen keskusjohtoisen taisteluyksikön joka voitiin lähettää lyhyellä varoitusajalla mihin tahansa Israelin kolmesta alueellisesta johtokeskukseksesta (regional commands). Strategisesti Gantz loi ns. Depth Commandin pitkän etäisyyden (Iran) taisteluja varten, alueellisten johtokeskusten keskittyessä Israelin välittömiin raja-alueisiin.

Taktisesti Gantz nivoi yhteen tykistökeskitykset, laivaston aktiviteetit ja ilmavoimien iskut ennen tankkien ja komandojoukkojen invaasiota ja kaiken ytimenä oli tarkan tiedustelutiedon hyödyntäminen.

Gantzin poliittisia näkemyksiä pidetään keskusta-vasemmistolaisina osin johtuen mm Laboria kannattaneesta isästään. Taustalla Gantz on esittänyt vasemmistolaisia, lievästi rauhanomaisia ratkaisuja Israel-Palestiina -konfliktiin: Israelilaisten ja palestiinalaisten eri asuinalueet, uudisasutusten rakentamisen lopettaminen Länsirannan turvamuurin taakse ja Jordan laakson pitäminen Israelin itäisenä turvavyöhykkeenä.  Samantyyppisiä teemoja on esitetty myös israelin vasemmiston puolelta mm konstruktiivisen unilateralismin muodossa sekä Herzogin suunnitelmassa ja Omer Bar-Levin ‘it’s in our hands’ -ohjelmassa (lisää näistä aloitteista esim:  Syitä Israelin sionistisen vasemmiston kannatusvajeeseen?[Op-Ed] ,  Constructive Unilateralism: Leftist Approach to Israel-Palestine Conflict ja   Herzog’s Plan: Security Barrier Around the Major Settlement Blocs of West Bank ).

Vaaliviranomaisille toimitettujen asiakirjojen mukaan Gantzin puolueen tavoitteena on Israelin valtion vahvistaminen juutalaisena ja demokraattisena valtiona sionistisen unelman valossa ja itsenäisyysjulistuksen hengessä sekä kansallisten prioriteettien määrittely koulutuksessa, yhdyskuntarakenteen kehityksessä, maataloudessa, laeissa, sisäisessä turvallisuudessa, sosiaalisessa hyvinvoinnissa, rauhassa ja turvallisuudessa.

Mielestäni Israelin kaipaama visionääri

Israelin 19 Gantzia edeltäneestä esikuntapäälliköstä 10 on tullut ministereitä ja kahdesta jopa pääministeri (Yitzhak Rabin ja Ehud Barak), kolmas pääministeri – Ariel Sharon – puolestaan omasi vahvan armeijataustan vaikkei ollutkaan esikuntapäälikkö.  Israelin armeija on tunnettu tehokkuudestaan ja korkeista eettisistä standardeistaan, se toimii tasapainottavana tekijänä poliittisten äärilaitojen ristiriidoissa ja omaa instituutiona suurimman arvostuksen väestön keskuudessa.  Tässä mielessä Gantz voi tuoda tervehdyttävän tuulahduksen Israelin politiikkaan.

Benny Ganz on päätään muita pidempi (192 cm) upseeri ja herrasmies omaten merkittävän sotilasuran urheasta etulinjan taistelijasta strategisesti ajattelevaan armeijan johtajaan. Hänellä on hyvät sosiaaliset taidot ja liki nuhteeton tausta (yksi mitätön rakennusluparike löytynee henkilöhistoriasta). Mikäli Gantz kykenee kansansuosionsa avittamana yhdistämään Israelin keskusta- ja vasemmistovoimia on tämä nähdäkseni ainut merkittävä vastavoima Likudille ja sen ajamalle oikeistopolitiikalle.

Lähteenä mm: Jerusalem Post

 

Merkki tulevasta? Netanyahu kumartuu Benny Gantzin ja Moshe Ya'alonin kätellessä 16.2.2015

 


Kirjoitus on julkaistu ensinnä Ariel-Israelista suomeksi -verkkosivustolla

]]>
5 http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266624-israel-2019-elex-benny-gantz-vaalien-game-changer#comments Benny Gantz Knesset 2019 Turpo Sat, 29 Dec 2018 19:50:42 +0000 Ari Rusila http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266624-israel-2019-elex-benny-gantz-vaalien-game-changer
Hävittäjähankinnat pitää politisoida ja kyseenalaistaa http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266527-havittajahankinnat-pitaa-politisoida-ja-kyseenalaistaa <p>Ennen kuin Suomessa siirryttiin väliaikaiseen joulurauhan tilaan, olivat sodan ja hävittämisen kysymykset vahvasti esillä julkisuudessa. Kyse on siitä, miten Suomi aikoo korvata ensi vuosikymmenellä käytöstä poistuvien Hornetien suorituskyvyn.<br /><br />Asiasta pitää tehdä eduskuntavaaliteema. Silloin sitä pitää arvioida ennen muuta ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta. Koska Suomen turvallisuuspoliittiseen perusratkaisuun kuuluu sotilaallinen liittoutumattomuus, pitää hävittäjähankintojen tukea sitä. Valitettavasti kaupoilla voidaan myös murentaa liittoutumattomuutta. Mutta se taitaakin olla mielessä monella, jotka kaikkein innokkaimmin nyt puuhaavat uusia hankintoja?<br /><br />Jos ennustaa pitää, merkittävä osa sotilaista ja poliitikoista päätynee suosittelemaan amerikkalaista F-35-hävittäjää. Heidän yhteinen nimittäjänsä on tahto kytkeä Suomi tiiviimmin Natoon ja peesailla Yhdysvaltoja. F-35:sta on muuten versio, joka on suorituskyvyltään myös strateginen pommittaja ja kykenevä <a href="https://nationalinterest.org/blog/the-buzz/americas-f-35-stealth-fighter-the-ultimate-nuclear-bomber-24399">kantamaan ydinaseita</a>. Tällaista konettako Suomi aivan oikeasti tarvitsee?<br /><br />Hävittäjähankintoja koskeva keskustelu ryöpsähti, kun taloustieteen professori <strong>Roope Uusitalo</strong> <a href="https://twitter.com/roope_uusitalo/status/1074313385574088704">kysyi</a> hyvästä syystä, miksi hävittäjiä ei voisi hankkia 47 kenraalien tahtoman 64 sijaan. Säästyisi rahaa muuhunkin.<br /><br />Uusitalo on oikealla asialla. Yhden ainoan asejärjestelmän hintahaarukka on yhtä suuri kuin summa, jonka hallitus sanoo säästävänsä koko sote-uudistuksella. Suomalaiset kummastelevatkin tällaista Kankkulan kaivoa. Mielipidemittausten mukaan hävittäjiä ja laivaston suuria laivahankintoja <a href="https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/729250-usu-gallup-alle-puolet-suomalaisista-kannattaa-suunniteltuja-laiva-ja">kannattaa</a> vain alle puolet suomalaisista.<br /><br />Ehkäpä kansa pitäisi hajottaa ja valita uusi? Erityisesti puolustusministeri <strong>Jussi Niinistö</strong> on ärsyyntynyt siitä, että Suomessa käydään avointa poliittista keskustelua poliittisesta hankkeesta, johon lapioidaan miljardeja ja taas miljardeja euroja yhteistä rahaa.<br /><br />&rdquo;Diletantit ovat jo alkaneet spekuloida konemäärällä ymmärtämättä, mistä on kyse&rdquo;, &nbsp;hän ärähti Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan <a href="https://www.defmin.fi/ajankohtaista/puheet/puolustusministeri_jussi_niiniston_puhe_mts_n_journalistiseminaarissa.9589.news">seminaarissa</a>.<br /><br />Ehkä hän on ärsyyntynyt suomalaisille, joista vain yksi prosentti kannattaa hänen puoluettaan?<br /><br />Niinistön mielestä hävittäjät ovat välttämättömiä turvallisuusympäristössä, jossa &rdquo;mitään liennytyksen merkkejä ei ole ilmassa&rdquo;. Sota- ja hyökkäysministerin näkökulmasta näin varmasti onkin. Hävittäjien höyryvana taivaalla ei kerro liennytyksestä. Jos liennytystä haluaa, sitä pitää määrätietoisesti rakentaa. Sellaiseen tuntuvat halut olevan kovin vähäisiä Suomessa.<br /><br />Niinistö ei kuitenkaan ole yksin. Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri <strong>Petteri Orpo</strong> <a href="https://demokraatti.fi/keskustelu-havittajien-maarasta-yltyy-petteri-orpo-taman-hetken-tiedon-valossa-ei-ole-nahtavissa-etta-pienempi-konemaara-pystyisi-korvaamaan/">sanoo</a>, että nykyisten Hornetien suorituskyky voidaan korvata vain samalla konemäärällä.</p><p><br />Kun puhutaan aseista<strong>, Juha Sipilän</strong> hallitus ei ole köyhä ja kipeä &ndash; tai pode minkäänlaista kestävyysvajetta. Miksei Orpo tilaa ministeriöltään selvitystä siitä, kuinka paljon sotakoneilla syvennetään Suomen kestävyysvajetta?<br /><br />Valitettavasti jopa presidentti <strong>Sauli Niinistö</strong> on erehtynyt sanomaan, että hävittäjien hankinnassa ei tarvita poliittista harkintaa. Iltalehden <a href="http://https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/201809122201194953">uutisointi</a> kertoo, että &rdquo;Niinistön mielestä suurin viisaus hävittäjien valinnassa on armeijan ihmisillä, jotka osaavat selvittää parhaimman Suomen tarpeita vastaavan koneen. - Poliittista harkintaa ei tehty viime kerrallakaan, eikä tehdä nytkään&rdquo;.<br /><br />Voisiko Niinistö selventää, mitä hän tarkoittaa? Ettei poliittisesti harkittaisi, mihin pannaan 7-10 miljardia euroa valtion rahaa? Näinkö ylipäällikkö antaa kenraaleille vapaat kädet ja avoimen valtakirjan käyttää veronmaksajien rahoja niin kuin parhaaksi katsovat?<br /><br />Hankintapäätöksen mukaan hävittäjän valinta perustuu useisiin tekijöihin, joita ovat sotilaallinen suorituskyky, huoltovarmuus, teollinen yhteistyö, elinjaksokustannukset sekä turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset.<br /><br />Tarjoukset asetetaan paremmuusjärjestykseen vain suorituskyvyn perusteella. Mutta muutkin tekijät vaikuttavat ja niiden pitää täyttää tarjouspyynnössä määritetyt vaatimukset. Hankinnan turvallisuus- ja puolustuspoliittinen ulottuvuus käsitellään erillisenä kokonaisuutena varsinaisen tarjouskilpailun ulkopuolella.<br /><br />Presidentti Niinistön Suomessako sotilaat tekevät turvallisuus- ja puolustuspoliittisen arvion? Se kai kuuluu hallitukselle, eduskunnalle ja Niinistölle itselleenkin.<br /><br />Silti ainakin pääesikunnassa avoimen keskustelun tukahduttaminen vaikuttaa olevan jopa tavoite. Tästä kertoo sen salainen viestintäsuunnitelma, jonka idea on, ettei Suomessa kyseenalaistettaisi suuria asehankintoja huolimatta kireästä taloustilanteesta.<br /><br />Vasemmistoliiton puheenjohtaja <strong>Li Andersson</strong> on poliitikoista ainoa, joka uskalsi <a href="http://liandersson.fi/suomen-historian-suurimmasta-asehankinnasta-pitaa-kayda-julkista-keskustelua/?fbclid=IwAR2Z2Xge6B1XcppAMAnAOt4U_9jCqQqxKfBjUfxULp0-yRRuKRqF1sJViu0">puolustaa</a> avointa keskustelua. Hän muistutti, että kenraalit ovat ennenkin olleet väärässä tahtoessaan vinguttaa veronmaksajien rajatonta luottokorttia. Tästä esimerkkinä ovat 1990-luvulla puuhatut taisteluhelikopterit ja merivoimien ilmatyynyalukset. Niitä ei ole moni kaivannut.</p><p>Seuraavassa blogissa käyn läpi sitä, ostetaanko hävittäjiä sotaa käyvistä maista ja miksi on ongelma, että kenraalit istuvat sekä myyjän että ostajan puolella tiskiä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ennen kuin Suomessa siirryttiin väliaikaiseen joulurauhan tilaan, olivat sodan ja hävittämisen kysymykset vahvasti esillä julkisuudessa. Kyse on siitä, miten Suomi aikoo korvata ensi vuosikymmenellä käytöstä poistuvien Hornetien suorituskyvyn.

Asiasta pitää tehdä eduskuntavaaliteema. Silloin sitä pitää arvioida ennen muuta ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta. Koska Suomen turvallisuuspoliittiseen perusratkaisuun kuuluu sotilaallinen liittoutumattomuus, pitää hävittäjähankintojen tukea sitä. Valitettavasti kaupoilla voidaan myös murentaa liittoutumattomuutta. Mutta se taitaakin olla mielessä monella, jotka kaikkein innokkaimmin nyt puuhaavat uusia hankintoja?

Jos ennustaa pitää, merkittävä osa sotilaista ja poliitikoista päätynee suosittelemaan amerikkalaista F-35-hävittäjää. Heidän yhteinen nimittäjänsä on tahto kytkeä Suomi tiiviimmin Natoon ja peesailla Yhdysvaltoja. F-35:sta on muuten versio, joka on suorituskyvyltään myös strateginen pommittaja ja kykenevä kantamaan ydinaseita. Tällaista konettako Suomi aivan oikeasti tarvitsee?

Hävittäjähankintoja koskeva keskustelu ryöpsähti, kun taloustieteen professori Roope Uusitalo kysyi hyvästä syystä, miksi hävittäjiä ei voisi hankkia 47 kenraalien tahtoman 64 sijaan. Säästyisi rahaa muuhunkin.

Uusitalo on oikealla asialla. Yhden ainoan asejärjestelmän hintahaarukka on yhtä suuri kuin summa, jonka hallitus sanoo säästävänsä koko sote-uudistuksella. Suomalaiset kummastelevatkin tällaista Kankkulan kaivoa. Mielipidemittausten mukaan hävittäjiä ja laivaston suuria laivahankintoja kannattaa vain alle puolet suomalaisista.

Ehkäpä kansa pitäisi hajottaa ja valita uusi? Erityisesti puolustusministeri Jussi Niinistö on ärsyyntynyt siitä, että Suomessa käydään avointa poliittista keskustelua poliittisesta hankkeesta, johon lapioidaan miljardeja ja taas miljardeja euroja yhteistä rahaa.

”Diletantit ovat jo alkaneet spekuloida konemäärällä ymmärtämättä, mistä on kyse”,  hän ärähti Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan seminaarissa.

Ehkä hän on ärsyyntynyt suomalaisille, joista vain yksi prosentti kannattaa hänen puoluettaan?

Niinistön mielestä hävittäjät ovat välttämättömiä turvallisuusympäristössä, jossa ”mitään liennytyksen merkkejä ei ole ilmassa”. Sota- ja hyökkäysministerin näkökulmasta näin varmasti onkin. Hävittäjien höyryvana taivaalla ei kerro liennytyksestä. Jos liennytystä haluaa, sitä pitää määrätietoisesti rakentaa. Sellaiseen tuntuvat halut olevan kovin vähäisiä Suomessa.

Niinistö ei kuitenkaan ole yksin. Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo sanoo, että nykyisten Hornetien suorituskyky voidaan korvata vain samalla konemäärällä.


Kun puhutaan aseista, Juha Sipilän hallitus ei ole köyhä ja kipeä – tai pode minkäänlaista kestävyysvajetta. Miksei Orpo tilaa ministeriöltään selvitystä siitä, kuinka paljon sotakoneilla syvennetään Suomen kestävyysvajetta?

Valitettavasti jopa presidentti Sauli Niinistö on erehtynyt sanomaan, että hävittäjien hankinnassa ei tarvita poliittista harkintaa. Iltalehden uutisointi kertoo, että ”Niinistön mielestä suurin viisaus hävittäjien valinnassa on armeijan ihmisillä, jotka osaavat selvittää parhaimman Suomen tarpeita vastaavan koneen. - Poliittista harkintaa ei tehty viime kerrallakaan, eikä tehdä nytkään”.

Voisiko Niinistö selventää, mitä hän tarkoittaa? Ettei poliittisesti harkittaisi, mihin pannaan 7-10 miljardia euroa valtion rahaa? Näinkö ylipäällikkö antaa kenraaleille vapaat kädet ja avoimen valtakirjan käyttää veronmaksajien rahoja niin kuin parhaaksi katsovat?

Hankintapäätöksen mukaan hävittäjän valinta perustuu useisiin tekijöihin, joita ovat sotilaallinen suorituskyky, huoltovarmuus, teollinen yhteistyö, elinjaksokustannukset sekä turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset.

Tarjoukset asetetaan paremmuusjärjestykseen vain suorituskyvyn perusteella. Mutta muutkin tekijät vaikuttavat ja niiden pitää täyttää tarjouspyynnössä määritetyt vaatimukset. Hankinnan turvallisuus- ja puolustuspoliittinen ulottuvuus käsitellään erillisenä kokonaisuutena varsinaisen tarjouskilpailun ulkopuolella.

Presidentti Niinistön Suomessako sotilaat tekevät turvallisuus- ja puolustuspoliittisen arvion? Se kai kuuluu hallitukselle, eduskunnalle ja Niinistölle itselleenkin.

Silti ainakin pääesikunnassa avoimen keskustelun tukahduttaminen vaikuttaa olevan jopa tavoite. Tästä kertoo sen salainen viestintäsuunnitelma, jonka idea on, ettei Suomessa kyseenalaistettaisi suuria asehankintoja huolimatta kireästä taloustilanteesta.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on poliitikoista ainoa, joka uskalsi puolustaa avointa keskustelua. Hän muistutti, että kenraalit ovat ennenkin olleet väärässä tahtoessaan vinguttaa veronmaksajien rajatonta luottokorttia. Tästä esimerkkinä ovat 1990-luvulla puuhatut taisteluhelikopterit ja merivoimien ilmatyynyalukset. Niitä ei ole moni kaivannut.

Seuraavassa blogissa käyn läpi sitä, ostetaanko hävittäjiä sotaa käyvistä maista ja miksi on ongelma, että kenraalit istuvat sekä myyjän että ostajan puolella tiskiä.

]]>
55 http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266527-havittajahankinnat-pitaa-politisoida-ja-kyseenalaistaa#comments Hävittäjähankinnat HX-hanke Nato Turpo Thu, 27 Dec 2018 19:50:57 +0000 Antero Eerola http://anteroeerola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266527-havittajahankinnat-pitaa-politisoida-ja-kyseenalaistaa
Nord Stream -kaasuputkilinjat, Saksa on jo nyt pettänyt lupauksensa Ukrainalle http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266455-nord-stream-kaasuputkilinjat-saksa-on-jo-nyt-pettanyt-lupauksensa-ukrainalle <p>&quot;<em>Ч</em><em>исто экономический проект</em>&quot; ja &rdquo;<em>Чисто коммерческий проект</em>&rdquo;.</p><p>Nuo venäjänkieliset sanat on kuultu lukuisten venäläispolitiikkojen suusta, kun puhe on ollut Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeesta. Vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>Puhtaasti taloudellinen hanke</em>&rdquo; ja &rdquo;<em>Puhtaasti kaupallinen hanke</em>&rdquo;.</p><p>Vladimir Putin lausui noin jo yli kaksi vuotta sitten (<a href="https://tass.ru/ekonomika/3379333"><u>Тасс 18.6.2016</u></a>).</p><p>&rdquo;<em>Путин</em><em>: &rsquo;</em><em>Северный</em> <em>поток</em><em> - 2&rsquo; </em><em><u>не</u></em> <em><u>является</u></em> <em><u>альтернативой</u></em> <em><u>украинскому</u></em> <em><u>транзиту</u></em>&rdquo; oli uutisotsikko Tassin sivuilla 28.2.2018, kun Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz oli vierailemassa Moskovassa ja tapasi presidentti Putinin (<a href="https://tass.ru/ekonomika/4995869"><u>Тасс 28.2.2018</u></a>).</p><p>Otsikko vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>Putin: Nord Stream 2 <u>ei ole vaihtoehto kauttakuljetukselle Ukrainan kautta</u></em>&rdquo;.</p><p>Tuossa Tassiin helmikuisessa jutussa oli kirjattuna seuraavaa Putinin lausumana Kurzin tapaamisen yhteydessä:</p><p>&quot;<em>Вы знаете нашу позицию, мы являемся сторонниками реализации этого проекта, который, безусловно, <u>без всяких сомнений абсолютно деполитизирован</u>. <u>Это чисто экономический и более того, чисто коммерческий проект</u>. Участники этого проекта считают свои прибыли и выигрыши экономические от его реализации, и приходят к выводу, что такая реализация целесообразна.</em>&quot;</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Tiedätte meidän asemamme, me kannatamme tämän [Nord Stream 2-] hankkeen täytäntöönpanoa ja epäilemättä <u>se on täysin epäpoliittinen</u>. <u>Se on puhtaasti taloudellinen ja ennen kaikkea kaupallinen hanke</u>. Hankkeeseen osallistujat laskevat voittonsa ja taloudellisen hyödyn hankkeen toteutumisesta ja tekevät johtopäätöksen, että hankkeen toteutuminen on asianmukaista.</em>&rdquo;</p><p>Putin siis vakuutteli Itävallan liittokansleri Sebastian Kurzille, etteivät Itämeren uudet kaasuputket vähennä kaasun kauttakuljetusta Ukrainan läpi ja ettei Itämeren kaasuputkihanke ole poliittinen vaan taloudellinen.</p><p>&ldquo;<em>I want to assure you, that European countries, participating in this project, support it. </em><em>They regard it positively, and want to implement it together.</em>&rdquo; Venäjä-myönteinen Itävallan liittokansleri lausui uudestaan Putinille lokakuussa Pietarissa (<a href="https://www.reuters.com/article/us-russia-austria/austrias-kurz-all-european-partners-support-nord-stream-2-project-tass-idUSKCN1MD2K0"><u>Reuters 3.10.2018</u></a>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Haluan vakuuttaa teille, että ne Euroopan maat, jotka osallistuvat tähän [Nord Stream 2-] projektiin, tukevat projektia. Nämä maat suhtautuvat projektiin myötätunnolla ja haluavat toteuttaa sen yhteisesti.</em>&rdquo;</p><p>Voiko enempää osoittaa uskollisuuttaan Venäjän presidentille kuin mitä Sebastian Kurz osoitti Putinille noilla sanoilla. Itävallan Venäjä-myönteisistä poliittisista näkemyksistä Nord Stream 2:ta koskien myöhemmin tässä kirjoituksessa.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>&rdquo;<em>Rein wirtschaftliches Projekt</em>&rdquo;.</p><p>Nuo saksankieliset sanat on kuultu lukuisten saksalaispolitiikkojen suusta, kun puhe on ollut Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeesta. Vapaasti suomennettuna: &rdquo;<em>Puhtaasti taloudellinen hanke</em>&rdquo;.</p><p>Nuo sanat ovat todenneet niin liittokansleri Angela Merkel kuin monet muut saksalaispoliitikot jo vuosien ajan.</p><p>&rdquo;<em>Merkel: Nord Stream 2 <u>rein wirtschaftliches Projekt</u>, keine Bedrohung für Europa</em>&ldquo; (<a href="https://deutsch.rt.com/wirtschaft/65315-merkel-morawiecki-nord-stream-2-rein-oekonomisch-keine-bedrohung/"><u>RT Deutsch 16.2.2018</u></a>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Merkel: Nord Stream 2 on <u>puhtaasti taloudellinen hanke</u>, ei mikään uhka Euroopalle</em>&rdquo;.</p><p>Samaa on vakuuttanut useaan kertaan myös muun muassa liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier (<a href="https://www.tagesspiegel.de/politik/praesident-duda-in-berlin-polen-fordert-verzicht-auf-nord-stream-2/23221024.html"><u>Der Tagesspiegel 23.10.2018</u></a>).</p><p>Saksan Venäjä-myönteisistä poliittisista näkemyksistä Nord Stream 2:ta koskien myöhemmin tässä kirjoituksessa.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>&rdquo;<em>Kaupallinen hanke</em>&rdquo; ja &rdquo;<em>Taloudellinen hanke</em>&rdquo;.</p><p>Nuo suomenkieliset sanat on kuultu lukuisten suomalaispolitiikkojen suusta, kun puhe on ollut Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeesta.</p><p>&rdquo;<em>Suomelle tämä ei ole poliittinen kysymys. Meille tämä on <u>kaupallinen hanke</u>.</em>&rdquo;, pääministeri Juha Sipilä totesi jo joulukuussa 2015 EU:n Eurooppa-neuvoston kokouksessa Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeesta toistaen täysin samat sanat kuin mitä liittokansleri Merkel lausui tuon kokouksen yhteydessä (<a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nord-stream-2-synnytti-syvan-eripuran/381cb695-43b1-3720-bf0b-460c988ad216"><u>Kauppalehti 21.12.2015</u></a>).</p><p>&rdquo;<em>Suomelle Nord Stream 2 on esisijaisesti <u>kaupallinen hanke</u>, joka on voitava toteuttaa, kuten muutkin kaupalliset energiahankkeet, mikäli se täyttää EU-sääntelyn, kansainvälisen oikeuden ja kansallisen lainsäädännön asettamat edellytykset.</em>&rdquo; (<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_426+2016.pdf"><u>Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 426/2016 vp 28.9.2016</u></a>).</p><p>Noin Juha Sipilä ja Juha Sipilän hallitus totesi kirjallisessa vastauksessaan kansanedustaja Elina Lepomäen kirjalliseen kysymykseen: &rdquo;<em>Näkeekö hallitus Nord Stream 2 -hankkeessa turvallisuuspoliittista ulottuvuutta ja aikooko hallitus laatia turvallisuuspoliittisen analyysin Nord Stream 2 -hankkeesta Ruotsin tavoin</em>&rdquo;.</p><p>Sipilän olisi syytä hieman tarkastaa kirjoitusvirheitä. Pelkästään jo tuossa lyhyessä tekstilainauksessa oli yksi kirjoitusvirhe puuttuvan n-kirjaimen muodossa (<em>esisijaisesti</em> &gt; <em>ensisijaisesti</em>).</p><p>Juha Si&shy;pi&shy;län hal&shy;li&shy;tuk&shy;sen lin&shy;ja on ol&shy;lut sama kuin Mat&shy;ti Van&shy;ha&shy;sen hal&shy;li&shy;tuk&shy;sel&shy;la Itämeren en&shy;sim&shy;mäisessä kaa&shy;su&shy;put&shy;kihankkeessa. Kaasuputket Venäjältä Saksaan voi&shy;daan ve&shy;tää Suo&shy;men ta&shy;lous&shy;vyö&shy;hyk&shy;keen läpi, jos han&shy;ke täyt&shy;tää lain aset&shy;ta&shy;mat ym&shy;pä&shy;ris&shy;tö&shy;vaa&shy;ti&shy;muk&shy;set ja hanke on kaupallinen, ei poliittinen.</p><p>Nord Stream 2 -hankkeen valmistelussa erottuu neljä valtioita muista Euroopan valtioista. Nuo valtiot ovat Venäjä, Saksa, Suomi ja Itävalta.</p><p>Ihan kuin yhteisesti sovittuna noiden valtioiden poliittiset johtajat toistavat yhdestä suusta kolmella kielellä Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeesta: &quot;<em>чисто</em> <em>экономический</em> <em>проект</em>&quot;, &rdquo;<em>rein wirtschaftliches Projekt</em>&rdquo; ja &rdquo;<em>kaupallinen hanke</em>&rdquo;.</p><p>Nord Stream 2 -hanketta ei kuitenkaan yksikään noista neljästä maasta voi enää vuoden 2018 kääntyessä vuoteen 2019 sanoa uskottavasti vain taloudelliseksi hankkeeksi. Kyse on poliittisesta hankkeesta, johon liittyy myös poliittisia tarkoitusperiä. Venäjä voi käyttää hanketta poliittisiin tarkoitusperiin etenkin Ukrainaa vastaan.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Liittokansleri Angela Merkel tapasi 10.4.2018 Berliinissä presidentti Petro Porošenkon. Merkel ja Porošenko keskustelivat, miten toisen venäläisen Nord Stream -kaasuputkiston rakentaminen Itämeren pohjaan muuttaisi maakaasukauppaa Euroopassa ja Ukrainan asemaa.</p><p>&rdquo;<em>Es kann nicht sein, dass durch Nord Stream 2 die Ukraine keinerlei Bedeutung mehr im Blick auf den Transit von Erdgas hat.</em>&ldquo; ja &nbsp;&rdquo;<em>ohne dass wir Klarheit haben, wie es mit der ukrainischen Transitrolle weitergeht</em>&ldquo;, Merkel totesi (<a href="https://www.bild.de/politik/ausland/angela-merkel/merkel-gazprom-55347310.bild.html"><u>Bild 10.4.2018</u></a>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Ei voi olla niin, että Nord Stream 2 ei jättäisi Ukrainalle mitään merkitystä maakaasun kauttakulussa.</em>&rdquo; ja &rdquo;<em>[Nord Stream 2 -hanke] ilman selvyyttä Ukrainan kauttakulkuroolista ei ole mahdollinen</em>&rdquo;.</p><p>Noin siis jo huhtikuussa tänä vuonna. Merkel vakuutteli edelleen, etteivät Venäjän kaasutoimitukset Itämeren uusien putkien myötä siirry kulkemaan suoraan Venäjältä Saksaan vaan Eurooppaan edelleenkin kuljetettaisiin kaasua Ukrainan kautta.</p><p>Ukrainalle venäläiskaasun kauttakulku ei ole vain taloudellinen vaan myös poliittinen kysymys. Poliittinen kysymys on, kuinka EU-maat suhtautuvat Ukrainan integroimiseen länteen. Halutaanko lännessä Ukrainan lähentyvän Venäjän etupiiristä kohti EU- ja Nato-integraatioita?</p><p>Venäläinen maakaasu on riittävän suuri kysymys osoittamaan lännen tahtoa. Kysymys on siis poliittinen kysymys, ei vain taloudellinen.</p><p>Ukrainalaisten on syytä kysyä, onko Merkelin sanaan yhtään luottamista? Ettei vain sittenkin kaasun kuljetukset Venäjältä EU-Eurooppaan siirry kokonaisuudessaan Itämeren pohjaan?</p><p>Jos olisin eurooppalainen poliitikko, en luottaisi Merkelin sanaan alkuunkaan. Kyse on Saksan Venäjä-suhteista, jotka ovat läheisiä ja ystävällisiä huolimatta Venäjän uhkaa muodostavasta politiikasta. Saksa ei ole uudistamassa Venäjä-suhteitaan.</p><p>Saksan ja Venäjän liian läheisistä ja ystävällisistä suhteista ei ole koskaan seurannut Euroopalle mitään hyvää. Ei ole seurannut nytkään Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Venäläisten suhteen saksalaiset ovat suomalaisten tapaan liian sinisilmäisiä ja liian hyvää uskovia.&nbsp;</p><p>Venäjä käyttää Saksaa hyväkseen. Monet - itse asiassa kaikki - Euroopan turvallisuusongelmat ja niiden kärjistyminen ihmishenkiä vaativiin sotiin johtuvat pohjimmiltaan Saksan virheellisestä Venäjä-politiikasta. Venäjälle on annettu aivan liian paljon siimaa, jota se on reilusti vetänyt jarruttomalta kelalta.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Etenkin virkamieskunnassa Saksassa on toki ollut myös aitoa halukuutta varmistaa se, että venäläismaakaasua kulkisi myös jatkossa Ukrainan läpi Eurooppaan.</p><p>Kyse on kuitenkin ollut enemmän Saksan hyvästä uskosta kuin maakaasun kauttakulkuun liittyvien asioiden sitovasta sopimisesta venäläisten kanssa.</p><p>&rdquo;<em>Wichtiger Bestandteil unserer Position ist das Eintreten dafür<u>, dass auch nach 2019 ein Gastransit durch die Ukraine erfolgt.</u></em>&ldquo; &nbsp;ja &rdquo;<em><u>Gazprom kann jedoch nicht gezwungen werden, für Lieferungen bestimmte Transportwege zu benutzen</u>.</em> <em><u>Gazprom habe angekündigt, auch nach 2019 Gas durch die Ukraine zu leiten. Allerdings gebe es &rsquo;keine verlässlichen Angaben&lsquo; zur Höhe des Transits.</u></em>&ldquo; ovat lainauksia Saksan talous- ja energiaministeriön (<a href="https://www.bmwi.de/Navigation/DE/Home/home.html"><u>BMWi</u></a>) asiakirjasta, jonka Der Tagesspiegel oli saanut pyynnöstä nähtäväkseen vuosi sitten (<a href="https://www.tagesspiegel.de/themen/agenda/pipeline-nord-stream-2-wie-gerhard-schroeder-als-tueroeffner-fuer-gazprom-agiert/20739366.html"><u>Der Tagesspiegel 20.12.2017</u></a>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Tärkeä tekijä asemassamme on sitoutuminen siihen, <u>että kaasun kauttakulku Ukrainan kautta jatkuu myös vuoden 2019 jälkeen</u>.</em>&quot; ja &rdquo;<em><u>Gazpromia ei kuitenkaan voida pakottaa käyttämään toimituksille tiettyjä kuljetusreittejä.</u></em> <em><u>Gazprom on ilmoittanut jatkavansa kaasun toimituksia Ukrainan kautta vuoden 2019 jälkeen</u></em><em>. <u>Kuljetuksien määristä ei kuitenkaan ole &rsquo;luotettavaa tietoa&rsquo;</u></em>&quot;.</p><p>Käytännön ongelma on se, että venäläisen Gazpromin ja ukrainalaisen Naftogazin välinen kaasun siirtosopimus loppuu vuonna 2019 ei jatkosta ole mitään tietoa.</p><p>Nord Stream 2 -kaasuputken on määrä valmistua vuonna 2019. Saksalaiset ja venäläiset Nord Stream 2 -yhtiöedustajat olivat aikatauluttaneet kaasuputkien rakentamishankkeen niin, että 110 miljardin kuution välityskykyyn kykenevät Nord Stream -kaasuputket voisivat vuonna 2019 tarkasti siirtää sen kaasumäärän, joko on kirjattu Gazpromin ja Naftogazin väliseen sopimukseen Ukrainan kautta siirrettynä: 110 miljardia kuutiota.</p><p>Gazpromin ja Naftogazin välinen kaasun siirtosopimuksen kirjattu kaasun kauttakuljetusmäärä on siis täsmälleen sama kuin Nord Stream kaasuputkien välityskyky kakkosvaiheen valmistuttua vuona 2019: 110 miljardia kuutioita. Gazpromin ja Naftogazin välinen kaasun siirtosopimus umpeutuu samana ajankohtana, kun Itämeren uudet kaasuputket on määrä valmistua.</p><p>Jos arvioidaan venäläiskaasun keskimääräiseksi vientihinnaksi noin 175 euroa 1 000 kuutiometriltä, niin 110 miljardia kuutiota maksaa yli 19 miljardia euroa.</p><p>Tätä nykyä Gazprom tuottaa vuosittain yli 500 miljardia kuutiota maakaasua. Vuonna 2017 Gazprom toi Eurooppaan ja Turkkiin ennätyksellisen 194,4 miljardia kuutiota kaasua.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Vuonna 2009 solmitun öljyn ja maakaasun jakeluyhtiö Naftogazin ja venäläisen maakaasu- ja öljykonserni Gazpromin välisen kymmenen vuotta kestävän sopimuksen mukaan Gazpromin on joka vuosi siirrettävä vähintään 110 miljardia kuutiometriä Naftogazin verkosto kautta kaasua EU-toimituksiin.</p><p>Vuonna 2017 Gazprom kuljetti Ukrainan kautta kuitenkin 15 prosenttia sopimusvelvoitetta vähemmän: 93,4 miljardia kuutiometriä. Vuonna 2016 Gazprom kuljetti Ukrainan läpi vain 82 miljardia kuutiota ja vuonna 2015 vain 67,1 miljardia kuutiota. Itämeren pohjassa kulkeva Nord Stream -kaasuputki alkoi syödä Ukrainan läpi kulkevia kaasuvirtoja heti sen jälkeen, kun Ukrainan ja Venäjän välit kylmenivät vuonna 2014.</p><p>Helmikuun 28. päivänä tänä vuonna Tukholman kauppakamarin välimiesoikeus (<a href="https://sccinstitute.com/"><u>SCC</u></a>) määräsi Gazpromin maksamaan Naftogazille 4,63 miljardia dollaria toimitettujen kaasujen puutteesta. Ottaen huomioon Naftogazin velka Gazpromille, venäläisyrityksen on maksettava välimiesoikeuden päätöksen mukaisesti Naftogazille 2,56 miljardia dollaria.</p><p>Välimiesoikeus määritti Gazpromin maksamaan Naftogazille kauttakuljetuksesta pohjautuen 2,35 miljardiin dollariin ja 110 miljardiin kuutiometriin vuodessa aina sopimuksen päättymiseen vuonna 2019.</p><p>Maaliskuun 30. päivänä 2018 Gazprom valitti tukholmalaisen välimiesoikeuden tuomiosta ja vaati sen peruuttamista.</p><p>Tuloksetta.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Naftogaz aloitti tämän vuoden maaliskuussa Sveitsissä proseduurin, jossa vaaditaan Gazpromilta 4,6 miljardia dollaria, jonka tukholmalainen välimiesoikeus myönsi päätöksessään Naftogazille helmikuussa 2018 (<a href="https://www.uawire.org/switzerland-starts-seizing-gazprom-assets"><u>UAWire 31.3.2018</u></a>). Takavarikko 2,56 miljardin dollarin korvaukselle otettiin käyttöön väliaikaisena toimenpiteenä edellä mainitun tukholmalaisen välimiesoikeuden tuomion pohjalta.</p><p>On selvää, että venäläiset ovat ärsyyntyneet oikeusprosesseista eikä Gazpromilla liene erityistä halukkuutta jatkaa vuoden 2019 jälkeen kauttakulkusopimusta Naftogazin kanssa, jos vain kaasua voidaan kuljettaa muuta kautta.</p><p>Sveitsiläinen tuomioistuin on takavarikoinut Sveitsiin rekisteröidyn Nord Stream AG:n suorittamat maksut Gazpromille. Gazprom omistaa 51 prosenttia Nord Stream AG:sta (<a href="https://www.uawire.org/switzerland-starts-seizing-gazprom-assets"><u>UAWire 31.3.2018</u></a>).</p><p>Sveitsiläinen tuomioistuin on toiminut viisaasti, kun on estänyt rahavirtojen siirron Nord Stream AG:sta Gazpromiin. Nord Stream -kaasustahan onkin juuri kysymys.</p><p>Myöskään nyt rakenteilla olevan putkilinjan operaattori Nord Stream 2 AG ei pysty tilittämään Gazpromille rahaa vastaavasti kuin ei ensimmäisenkään putkilinjan operaattori Nord Stream AG tällä hetkellä. Gazprom uutisoi asiasta marraskuun alkupuolella (<a href="https://www.reuters.com/article/us-gazprom-nordstream-idUSKCN1NH1YM"><u>Reuters 12.11.2018</u></a>).</p><p>Nord Stream 2 -kaasuputkien arvioidaan maksavan yhteensä 9,5 miljardia euroa. Toteutuneet investoinnit tänä ja viime vuonna ovat jo noin 6 miljardia euroa, vaikka kuutiosenttiäkään kaasua ei ole siirretty eikä kopeekkaakaan kaasun myyntituloja ole tilitetty Nord Stream 2 AG:n kassaan.</p><p>Kyseessä on iso asia jopa Gazpromin kaltaiselle suuryhtiölle. Gazpromin riidat Naftogazin kanssa ovat tuottaneet ongelmia Gazpromille myös sen eurobond-rahoitusohjelmassa (<a href="https://www.reuters.com/article/gazprom-eurobond-idUSL8N1XN541"><u>Reuters 12.11.2018</u></a>).</p><p>Sveitsiläisen tuomioistuimen päätöksestä lähtien kaikki tulot, jotka Venäjän kaasumonopoli saisi Nord Stream AG:lta, menevät Gazpromin sijaan sveitsiläisen tuomioistuimen tileille, kunnes takavarikon rahamäärä on saatu kokoon. Rahat ei nyt siis siirry Nord Stream AG:sta Gazpromille sveitsiläinen tuomioistuimen päätöksen vuoksi.</p><p>Oli onni, että Nord Stream AG on rekisteröity Sveitsiin eikä esimerkiksi Saksaan, Itävaltaan tai Suomeen. Näissä maissa oikeudet eivät olisi kyenneet tekemään Sveitsin oikeuden kaltaista päätöstä, jossa miljardeja euroja takavarikoidaan pois venäläiseltä kaasujätiltä.</p><p>UAWire-sivuston mukaan Sveitsin lisäksi Naftogaz valmistautui samankaltaisin ​​toimin Gazpromin omaisuuden takavarikoimiseksi myös Alankomaissa ja Iso-Britanniassa.</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Nord Stream -kaasuputken poliittisista näkemyksistä Saksasta ja Itävallasta kertoo hyvin Yhdysvaltain Venäjä-pakote-episodi vuonna 2017.</p><p>Saksan ulkoministerinä toimi tuolloin sosiaalidemokraatti Sigmar Gabriel. Hän on Venäjä-mielinen henkeen ja vereen kuten kaikilla saksalaisilla sosiaalidemokraateilla suomalaissosiaalidemokraattien tapaan on tapana olla.</p><p>Saksan ja Yhdysvaltojen välillä syntyi hyvin verinen kiista Venäjä-pakotteista, joita Yhdysvallat kaavaili ja jotka senaatti äänesti 14.6.2017 voimaan äänin 97-2 seurauksena Venäjän puuttumisesta Yhdysvaltain presidentinvaaleihin ja kyberhyökkäyksistä vaaleissa.</p><p>Yhdysvaltain Venäjää koskevat pakotteet saivat ulkoministeri Gabrielien hiiltymään pahoin. Yhdysvaltain hyökkäys Venäjään vastaan sai Saksan ulkoministerin pois tolaltaan ja puolustamaan Venäjää tavalla, jonka rinnalla Venäjän itsensä puolustaminen oli vaikutuksiltaan vain pienoista näpertelyä. Tuostakin episodista Venäjä on varmasti kiittänyt Saksaa ja Itävaltaa nöyrästi.</p><p>Kyse Gabrielin pillastumisessa oli Yhdysvaltain senaatin lakipäätöksessä mahdollistaa Yhdysvaltain nesteytetyn maakaasun myynti Euroopassa ja syrjäyttää Venäjän maakaasua Euroopan markkinoilta.</p><p>Kyse ja puhe samassa yhteydessä oli myös sanktioista niille eurooppalaisyrityksille, jotka olisivat mukana Nord Stream 2 -hankkeessa ja jotka toimisivat tai aikoisivat toimia Yhdysvalloissa.</p><p>Gabriel syytti voimakkain sanakääntein Yhdysvaltain senaattia harjoittaa Yhdysvaltain omia taloudellisia etuja Venäjä-pakotteiden laajentamisella.</p><p>Gabriel sai rinnalleen arvostelemaan Yhdysvaltoja Itävallan liittokansleri ja sosiaalidemokraattisen puolueen johtajana Christian Kernin. Saksa ja Itävalta ovat korviaan myöten kiinni venäläiskaasussa Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeessa, mistä osaltaan kertovat Gabrielin ja Kernin eriskummalliset kannanotot Venäjän puolesta Yhdysvaltoja vastaan.</p><p>&rdquo;<em>Europas Energieversorgung ist eine Angelegenheit Europas, und nicht der Vereinigten Staaten von Amerika!</em>&ldquo;</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Euroopan energiahuolto kuuluu Euroopalle, ei Amerikan Yhdysvalloille!</em>&rdquo; (<a href="http://www.spiegel.de/politik/ausland/russland-sanktionen-sigmar-gabriel-und-christian-kern-kritisieren-us-plaene-a-1152321.html"><u>Spiegel 15.6.2017</u></a>).</p><p>Gabriel ja Kern arvostelivat Yhdysvaltoja kirjoitellen huutomerkkejä virallisiin ministeriteksteihin. Gabrielin ja Kernin Euroopassa energiahuolto kuuluu siis Venäjälle ja he jatkoivat:</p><p>&rdquo;<em>Europäischen Unternehmen auf dem US Markt mit Bestrafungen zu drohen, wenn sie sich an Erdgasprojekten wie Nord Stream II mit Russland beteiligen oder sie finanzieren, bringt eine völlig neue und sehr negative Qualität in die europäisch-amerikanischen Beziehungen</em>.&ldquo;</p><p>ja:</p><p>&rdquo;<em>Wer uns Energie liefert und wie, entscheiden wir, nach Regeln der Offenheit und des marktwirtschaftlichen Wettbewerbs.&quot;</em> (<a href="http://www.spiegel.de/politik/ausland/russland-sanktionen-sigmar-gabriel-und-christian-kern-kritisieren-us-plaene-a-1152321.html"><u>Spiegel 15.6.2017</u></a>).</p><p>Vapaasti suomennettuna:</p><p>&rdquo;<em>Eurooppalaisten yhtiöiden rankaiseminen Yhdysvaltain markkinoilla Venäjän maakaasuprojektien, kuten Nord Stream 2:een osallistumisesta tai rahoittamisesta tuo Euroopan ja Yhdysvaltojen välisille suhteille aivan täysin uuden ja erittäin kielteisen leiman.</em>&rdquo;</p><p>ja:</p><p>&rdquo;<em>Me päätämme, kuka toimittaa meille energiaa ja miten avoimuuden ja vapaiden markkinoiden kilpailun pohjalta.</em>&rdquo;</p><p>Itävallan nykyinen ja entinen hallitus ovat toistuvasti puhuneet EU:n Venäjä-pakotteiden helpottamisesta. Myös Gabriel Saksan ulkoministerinä ollessaan kannatti pakotteiden asteittaista keventämistä, tosin Ukrainan tilanteeseen sidottuna.</p><p>Gabrielin ja Kern kantojen perusteella saksalaisille ja itävaltalasille venäläisenergia ei ole turvallisuuspoliittinen kysymys eikä uhka.</p><p>Gabrielin ja Kernin kannanotot poliitikkoina kertovat yksiselitteisesti, että venäläiskaasu on Saksalle ja Itävallalle juuri poliittinen kysymys eikä vain taloudellinen kysymys. Muutoin Venäjän kaasua ei olisi puolustettu Yhdysvaltojen kaasua vastaan noin voimakkaasti ulkoministeri- ja liittokansleritasolta. Gabrielin ja Kernin kannanotot olivat umpipoliittisia venäläismaakaasun puolesta.</p><p>Euroopan parlamentti on toista mieltä Saksan ja Itävallan kanssa sekä myös Suomen kanssa. Parlamentti on todennut Nord Stream 2 -hankkeen olevan poliittisen hankkeen, ei vain taloudellisen tai kaupallisen hankkeen.</p><p>&rdquo;<em>MEPs condemn the construction of the Nord Stream 2 pipeline which bypasses Ukraine, &lsquo;as it is <u>a political project that poses a threat to European energy security&rsquo;</u>. They therefore call for it to be cancelled.</em>&rdquo; (<a href="http://www.europarl.europa.eu/news/en/press-room/20181205IPR20940/meps-commend-ukraine-s-reform-efforts-and-denounce-russian-aggression"><u>European Parliament 12.12.2018</u></a>).</p><p>Vapaasti suomenenttuna:</p><p>&ldquo;<em>Europarlamentaarikot tuomitsevat Ukrainan ohittavan Nord Stream 2 -putkilinjan rakentamisen &rsquo;<u>poliittisena hankkeena, joka uhkaa Euroopan energiavarmuutta&rsquo;</u>. Tämän vuoksi he vaativat hankkeen peruuttamista.</em>&rdquo;</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; ****</p><p>Jos Nord Stream 2 -kaasuputket rakennetaan ja ne valmistuvat ensi vuonna samanaikaisesti kuin Ukrainan kauttakulkusopimus umpeutuu, Gazprom siirtää kaasusiirrot Ukrainasta Itämerelle.</p><p>Nyt ratkaistaan saksalaisen politiikan luotettavuutta. Nyt mitataan saksalaisista poliittista luotettavuutta, johon Suomenkin ulkopoliittinen johtokin on suuresti hullaantunut.</p><p>Kykeneekö Saksa vaikuttamaan Gazpromiin niin, että se solmii vähintään voimassaolevaa kauttakulkusopimusta vastaavan sopimuksen Naftogazin kanssa?</p><p>Onko Saksa edelleen venäläisten vietävissä kaasuasioissa kuten tähän saakka? Kykeneekö Saksa järjestelyihin, joilla se voisi poliittisesti saada aikaan sopimukset venäläiskaasun kulkemisesta läpi Ukrainan?</p><p>Saksa ja etenkin Merkel eivät kykene asiaa hoitamaan. Saksalla ei ole kyvykkyyttä. Saksalla ei ole edes tosiasiallista halukkuutta hoitaa asiaa vastakkaisista puheista huolimatta. Saksan ja Venäjän välinen energiasuhde on sairaalloinen.</p><p>Kuten saksalaisministeriön omissa papereissakin lukee: &rdquo;<em>Gazprom kann jedoch nicht gezwungen werden, für Lieferungen bestimmte Transportwege zu benutzen.</em>&ldquo;, ja suomennettuna: &rdquo;<em>Gazpromia ei kuitenkaan voida pakottaa käyttämään toimituksille tiettyjä kuljetusreittejä.</em>&rdquo;</p><p>Ei ehkä voida, mutta Gazprom voidaan velvoittaa maksamaan Ukrainalle sopimussakkomaksuja sopimusrikkomuksista.</p><p>Ukrainan kautta kuljetettava kaasu on tärkeä asia Ukrainalle niin poliittisesti kuin taloudellisesti. Useiden miljardien arvoinen sopimus on köyhälle maalle taloudellisesti tärkeä. Ukraina ajattelee myös siinä mielessä oikein, että maan läpi virtaava venäläiskaasu rajoittaa osaltaan Venäjän toimia Ukrainan maaperällä.</p><p>Venäjä on taas voimistanut toimiaan Ukrainaa kohtaan Kertšinsalmen tapahtumilla, lisäämällä sotakalustoa Krimin niemimaalla ja aggressiivisilla puheilla, joiden mukaan Ukraina suunnittelisi sotatoimia Venäjää vastaan.</p><p>Kyse on siis päinvastaisesta kuin mitä Saksa ja Merkel Putinin kanssa vakuuttelivat: Nord Stream ei muka siirtäisi venäläisiä kaasutoimituksia Ukrainan kautta tapahtuvasta Itämeren kautta tapahtuvaksi.</p><p>Tuo on saksalaista paskapuhetta. En luota tässä kysymyksessä yhtään Saksaan sen enempää kuin Suomeen tai Itävaltaan.</p><p>Saksalla ei ole vähäisintäkään suurvalta-ajattelukykyä. Saksassa ole pienintäkään kykyä ajatella EU:ta suurvaltana ja mitä se edellyttäisi mm. Venäjän suhteen. Saksa on Euroopan taloudelleen suurvalta, mutta käyttäytyy ulkopoliittisesti kuin mikä tahansa pienmaa. Monesta tämänhetkisestä Euroopan ulko- ja turvallisuuspoliittisesta ongelmasta saamme kiittää Venäjän rinnalla kulkevaa Saksaa. Saksa vastustaa kaikkia niitä ajatuksia, joita Yhdysvallat esittää Venäjän suitsemiksi Euroopassa. Saksa on Venäjän takuutoimija Euroopassa.</p><p>Toivottavasti en enää koskaan kuule yhdenkään suomalaispoliitikon suusta, että Nord Stream 2 on vain taloudellinen ja kaupallinen hanke. Toivottavasti jokaisella suomalaispoliitikolla on vielä sentään sen verran ulkopoliittista järkeä päässä, ettei nyt ihan älytöntä paskaa yritetä enää syöttää kansalaisille.</p><p>Europarlamentti on todennut Nord Stream 2 -hankkeen olevan poliittinen ja Suomen on käsiteltävä hanketta nyt myös poliittisena hankkeena ja tehtävä uudet päätökset tuolta pohjalta poliittisina päätöksinä. En olisi europarlamentin kanssa eri mieltä, kun katson päätöksen perusteita.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Чисто экономический проект" ja ”Чисто коммерческий проект”.

Nuo venäjänkieliset sanat on kuultu lukuisten venäläispolitiikkojen suusta, kun puhe on ollut Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeesta. Vapaasti suomennettuna: ”Puhtaasti taloudellinen hanke” ja ”Puhtaasti kaupallinen hanke”.

Vladimir Putin lausui noin jo yli kaksi vuotta sitten (Тасс 18.6.2016).

Путин: ’Северный поток - 2’ не является альтернативой украинскому транзиту” oli uutisotsikko Tassin sivuilla 28.2.2018, kun Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz oli vierailemassa Moskovassa ja tapasi presidentti Putinin (Тасс 28.2.2018).

Otsikko vapaasti suomennettuna: ”Putin: Nord Stream 2 ei ole vaihtoehto kauttakuljetukselle Ukrainan kautta”.

Tuossa Tassiin helmikuisessa jutussa oli kirjattuna seuraavaa Putinin lausumana Kurzin tapaamisen yhteydessä:

"Вы знаете нашу позицию, мы являемся сторонниками реализации этого проекта, который, безусловно, без всяких сомнений абсолютно деполитизирован. Это чисто экономический и более того, чисто коммерческий проект. Участники этого проекта считают свои прибыли и выигрыши экономические от его реализации, и приходят к выводу, что такая реализация целесообразна."

Vapaasti suomennettuna:

Tiedätte meidän asemamme, me kannatamme tämän [Nord Stream 2-] hankkeen täytäntöönpanoa ja epäilemättä se on täysin epäpoliittinen. Se on puhtaasti taloudellinen ja ennen kaikkea kaupallinen hanke. Hankkeeseen osallistujat laskevat voittonsa ja taloudellisen hyödyn hankkeen toteutumisesta ja tekevät johtopäätöksen, että hankkeen toteutuminen on asianmukaista.

Putin siis vakuutteli Itävallan liittokansleri Sebastian Kurzille, etteivät Itämeren uudet kaasuputket vähennä kaasun kauttakuljetusta Ukrainan läpi ja ettei Itämeren kaasuputkihanke ole poliittinen vaan taloudellinen.

I want to assure you, that European countries, participating in this project, support it. They regard it positively, and want to implement it together.” Venäjä-myönteinen Itävallan liittokansleri lausui uudestaan Putinille lokakuussa Pietarissa (Reuters 3.10.2018).

Vapaasti suomennettuna:

Haluan vakuuttaa teille, että ne Euroopan maat, jotka osallistuvat tähän [Nord Stream 2-] projektiin, tukevat projektia. Nämä maat suhtautuvat projektiin myötätunnolla ja haluavat toteuttaa sen yhteisesti.

Voiko enempää osoittaa uskollisuuttaan Venäjän presidentille kuin mitä Sebastian Kurz osoitti Putinille noilla sanoilla. Itävallan Venäjä-myönteisistä poliittisista näkemyksistä Nord Stream 2:ta koskien myöhemmin tässä kirjoituksessa.

                                                                                      ****

Rein wirtschaftliches Projekt”.

Nuo saksankieliset sanat on kuultu lukuisten saksalaispolitiikkojen suusta, kun puhe on ollut Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeesta. Vapaasti suomennettuna: ”Puhtaasti taloudellinen hanke”.

Nuo sanat ovat todenneet niin liittokansleri Angela Merkel kuin monet muut saksalaispoliitikot jo vuosien ajan.

Merkel: Nord Stream 2 rein wirtschaftliches Projekt, keine Bedrohung für Europa“ (RT Deutsch 16.2.2018).

Vapaasti suomennettuna:

Merkel: Nord Stream 2 on puhtaasti taloudellinen hanke, ei mikään uhka Euroopalle”.

Samaa on vakuuttanut useaan kertaan myös muun muassa liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier (Der Tagesspiegel 23.10.2018).

Saksan Venäjä-myönteisistä poliittisista näkemyksistä Nord Stream 2:ta koskien myöhemmin tässä kirjoituksessa.

                                                                                      ****

Kaupallinen hanke” ja ”Taloudellinen hanke”.

Nuo suomenkieliset sanat on kuultu lukuisten suomalaispolitiikkojen suusta, kun puhe on ollut Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeesta.

Suomelle tämä ei ole poliittinen kysymys. Meille tämä on kaupallinen hanke.”, pääministeri Juha Sipilä totesi jo joulukuussa 2015 EU:n Eurooppa-neuvoston kokouksessa Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeesta toistaen täysin samat sanat kuin mitä liittokansleri Merkel lausui tuon kokouksen yhteydessä (Kauppalehti 21.12.2015).

Suomelle Nord Stream 2 on esisijaisesti kaupallinen hanke, joka on voitava toteuttaa, kuten muutkin kaupalliset energiahankkeet, mikäli se täyttää EU-sääntelyn, kansainvälisen oikeuden ja kansallisen lainsäädännön asettamat edellytykset.” (Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 426/2016 vp 28.9.2016).

Noin Juha Sipilä ja Juha Sipilän hallitus totesi kirjallisessa vastauksessaan kansanedustaja Elina Lepomäen kirjalliseen kysymykseen: ”Näkeekö hallitus Nord Stream 2 -hankkeessa turvallisuuspoliittista ulottuvuutta ja aikooko hallitus laatia turvallisuuspoliittisen analyysin Nord Stream 2 -hankkeesta Ruotsin tavoin”.

Sipilän olisi syytä hieman tarkastaa kirjoitusvirheitä. Pelkästään jo tuossa lyhyessä tekstilainauksessa oli yksi kirjoitusvirhe puuttuvan n-kirjaimen muodossa (esisijaisesti > ensisijaisesti).

Juha Si­pi­län hal­li­tuk­sen lin­ja on ol­lut sama kuin Mat­ti Van­ha­sen hal­li­tuk­sel­la Itämeren en­sim­mäisessä kaa­su­put­kihankkeessa. Kaasuputket Venäjältä Saksaan voi­daan ve­tää Suo­men ta­lous­vyö­hyk­keen läpi, jos han­ke täyt­tää lain aset­ta­mat ym­pä­ris­tö­vaa­ti­muk­set ja hanke on kaupallinen, ei poliittinen.

Nord Stream 2 -hankkeen valmistelussa erottuu neljä valtioita muista Euroopan valtioista. Nuo valtiot ovat Venäjä, Saksa, Suomi ja Itävalta.

Ihan kuin yhteisesti sovittuna noiden valtioiden poliittiset johtajat toistavat yhdestä suusta kolmella kielellä Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeesta: "чисто экономический проект", ”rein wirtschaftliches Projekt” ja ”kaupallinen hanke”.

Nord Stream 2 -hanketta ei kuitenkaan yksikään noista neljästä maasta voi enää vuoden 2018 kääntyessä vuoteen 2019 sanoa uskottavasti vain taloudelliseksi hankkeeksi. Kyse on poliittisesta hankkeesta, johon liittyy myös poliittisia tarkoitusperiä. Venäjä voi käyttää hanketta poliittisiin tarkoitusperiin etenkin Ukrainaa vastaan.

                                                                                      ****

Liittokansleri Angela Merkel tapasi 10.4.2018 Berliinissä presidentti Petro Porošenkon. Merkel ja Porošenko keskustelivat, miten toisen venäläisen Nord Stream -kaasuputkiston rakentaminen Itämeren pohjaan muuttaisi maakaasukauppaa Euroopassa ja Ukrainan asemaa.

Es kann nicht sein, dass durch Nord Stream 2 die Ukraine keinerlei Bedeutung mehr im Blick auf den Transit von Erdgas hat.“ ja  ”ohne dass wir Klarheit haben, wie es mit der ukrainischen Transitrolle weitergeht“, Merkel totesi (Bild 10.4.2018).

Vapaasti suomennettuna:

Ei voi olla niin, että Nord Stream 2 ei jättäisi Ukrainalle mitään merkitystä maakaasun kauttakulussa.” ja ”[Nord Stream 2 -hanke] ilman selvyyttä Ukrainan kauttakulkuroolista ei ole mahdollinen”.

Noin siis jo huhtikuussa tänä vuonna. Merkel vakuutteli edelleen, etteivät Venäjän kaasutoimitukset Itämeren uusien putkien myötä siirry kulkemaan suoraan Venäjältä Saksaan vaan Eurooppaan edelleenkin kuljetettaisiin kaasua Ukrainan kautta.

Ukrainalle venäläiskaasun kauttakulku ei ole vain taloudellinen vaan myös poliittinen kysymys. Poliittinen kysymys on, kuinka EU-maat suhtautuvat Ukrainan integroimiseen länteen. Halutaanko lännessä Ukrainan lähentyvän Venäjän etupiiristä kohti EU- ja Nato-integraatioita?

Venäläinen maakaasu on riittävän suuri kysymys osoittamaan lännen tahtoa. Kysymys on siis poliittinen kysymys, ei vain taloudellinen.

Ukrainalaisten on syytä kysyä, onko Merkelin sanaan yhtään luottamista? Ettei vain sittenkin kaasun kuljetukset Venäjältä EU-Eurooppaan siirry kokonaisuudessaan Itämeren pohjaan?

Jos olisin eurooppalainen poliitikko, en luottaisi Merkelin sanaan alkuunkaan. Kyse on Saksan Venäjä-suhteista, jotka ovat läheisiä ja ystävällisiä huolimatta Venäjän uhkaa muodostavasta politiikasta. Saksa ei ole uudistamassa Venäjä-suhteitaan.

Saksan ja Venäjän liian läheisistä ja ystävällisistä suhteista ei ole koskaan seurannut Euroopalle mitään hyvää. Ei ole seurannut nytkään Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Venäläisten suhteen saksalaiset ovat suomalaisten tapaan liian sinisilmäisiä ja liian hyvää uskovia. 

Venäjä käyttää Saksaa hyväkseen. Monet - itse asiassa kaikki - Euroopan turvallisuusongelmat ja niiden kärjistyminen ihmishenkiä vaativiin sotiin johtuvat pohjimmiltaan Saksan virheellisestä Venäjä-politiikasta. Venäjälle on annettu aivan liian paljon siimaa, jota se on reilusti vetänyt jarruttomalta kelalta.

                                                                                      ****

Etenkin virkamieskunnassa Saksassa on toki ollut myös aitoa halukuutta varmistaa se, että venäläismaakaasua kulkisi myös jatkossa Ukrainan läpi Eurooppaan.

Kyse on kuitenkin ollut enemmän Saksan hyvästä uskosta kuin maakaasun kauttakulkuun liittyvien asioiden sitovasta sopimisesta venäläisten kanssa.

Wichtiger Bestandteil unserer Position ist das Eintreten dafür, dass auch nach 2019 ein Gastransit durch die Ukraine erfolgt.“  ja ”Gazprom kann jedoch nicht gezwungen werden, für Lieferungen bestimmte Transportwege zu benutzen. Gazprom habe angekündigt, auch nach 2019 Gas durch die Ukraine zu leiten. Allerdings gebe es ’keine verlässlichen Angaben‘ zur Höhe des Transits.“ ovat lainauksia Saksan talous- ja energiaministeriön (BMWi) asiakirjasta, jonka Der Tagesspiegel oli saanut pyynnöstä nähtäväkseen vuosi sitten (Der Tagesspiegel 20.12.2017).

Vapaasti suomennettuna:

Tärkeä tekijä asemassamme on sitoutuminen siihen, että kaasun kauttakulku Ukrainan kautta jatkuu myös vuoden 2019 jälkeen." ja ”Gazpromia ei kuitenkaan voida pakottaa käyttämään toimituksille tiettyjä kuljetusreittejä. Gazprom on ilmoittanut jatkavansa kaasun toimituksia Ukrainan kautta vuoden 2019 jälkeen. Kuljetuksien määristä ei kuitenkaan ole ’luotettavaa tietoa’".

Käytännön ongelma on se, että venäläisen Gazpromin ja ukrainalaisen Naftogazin välinen kaasun siirtosopimus loppuu vuonna 2019 ei jatkosta ole mitään tietoa.

Nord Stream 2 -kaasuputken on määrä valmistua vuonna 2019. Saksalaiset ja venäläiset Nord Stream 2 -yhtiöedustajat olivat aikatauluttaneet kaasuputkien rakentamishankkeen niin, että 110 miljardin kuution välityskykyyn kykenevät Nord Stream -kaasuputket voisivat vuonna 2019 tarkasti siirtää sen kaasumäärän, joko on kirjattu Gazpromin ja Naftogazin väliseen sopimukseen Ukrainan kautta siirrettynä: 110 miljardia kuutiota.

Gazpromin ja Naftogazin välinen kaasun siirtosopimuksen kirjattu kaasun kauttakuljetusmäärä on siis täsmälleen sama kuin Nord Stream kaasuputkien välityskyky kakkosvaiheen valmistuttua vuona 2019: 110 miljardia kuutioita. Gazpromin ja Naftogazin välinen kaasun siirtosopimus umpeutuu samana ajankohtana, kun Itämeren uudet kaasuputket on määrä valmistua.

Jos arvioidaan venäläiskaasun keskimääräiseksi vientihinnaksi noin 175 euroa 1 000 kuutiometriltä, niin 110 miljardia kuutiota maksaa yli 19 miljardia euroa.

Tätä nykyä Gazprom tuottaa vuosittain yli 500 miljardia kuutiota maakaasua. Vuonna 2017 Gazprom toi Eurooppaan ja Turkkiin ennätyksellisen 194,4 miljardia kuutiota kaasua.

                                                                                      ****

Vuonna 2009 solmitun öljyn ja maakaasun jakeluyhtiö Naftogazin ja venäläisen maakaasu- ja öljykonserni Gazpromin välisen kymmenen vuotta kestävän sopimuksen mukaan Gazpromin on joka vuosi siirrettävä vähintään 110 miljardia kuutiometriä Naftogazin verkosto kautta kaasua EU-toimituksiin.

Vuonna 2017 Gazprom kuljetti Ukrainan kautta kuitenkin 15 prosenttia sopimusvelvoitetta vähemmän: 93,4 miljardia kuutiometriä. Vuonna 2016 Gazprom kuljetti Ukrainan läpi vain 82 miljardia kuutiota ja vuonna 2015 vain 67,1 miljardia kuutiota. Itämeren pohjassa kulkeva Nord Stream -kaasuputki alkoi syödä Ukrainan läpi kulkevia kaasuvirtoja heti sen jälkeen, kun Ukrainan ja Venäjän välit kylmenivät vuonna 2014.

Helmikuun 28. päivänä tänä vuonna Tukholman kauppakamarin välimiesoikeus (SCC) määräsi Gazpromin maksamaan Naftogazille 4,63 miljardia dollaria toimitettujen kaasujen puutteesta. Ottaen huomioon Naftogazin velka Gazpromille, venäläisyrityksen on maksettava välimiesoikeuden päätöksen mukaisesti Naftogazille 2,56 miljardia dollaria.

Välimiesoikeus määritti Gazpromin maksamaan Naftogazille kauttakuljetuksesta pohjautuen 2,35 miljardiin dollariin ja 110 miljardiin kuutiometriin vuodessa aina sopimuksen päättymiseen vuonna 2019.

Maaliskuun 30. päivänä 2018 Gazprom valitti tukholmalaisen välimiesoikeuden tuomiosta ja vaati sen peruuttamista.

Tuloksetta.

                                                                                      ****

Naftogaz aloitti tämän vuoden maaliskuussa Sveitsissä proseduurin, jossa vaaditaan Gazpromilta 4,6 miljardia dollaria, jonka tukholmalainen välimiesoikeus myönsi päätöksessään Naftogazille helmikuussa 2018 (UAWire 31.3.2018). Takavarikko 2,56 miljardin dollarin korvaukselle otettiin käyttöön väliaikaisena toimenpiteenä edellä mainitun tukholmalaisen välimiesoikeuden tuomion pohjalta.

On selvää, että venäläiset ovat ärsyyntyneet oikeusprosesseista eikä Gazpromilla liene erityistä halukkuutta jatkaa vuoden 2019 jälkeen kauttakulkusopimusta Naftogazin kanssa, jos vain kaasua voidaan kuljettaa muuta kautta.

Sveitsiläinen tuomioistuin on takavarikoinut Sveitsiin rekisteröidyn Nord Stream AG:n suorittamat maksut Gazpromille. Gazprom omistaa 51 prosenttia Nord Stream AG:sta (UAWire 31.3.2018).

Sveitsiläinen tuomioistuin on toiminut viisaasti, kun on estänyt rahavirtojen siirron Nord Stream AG:sta Gazpromiin. Nord Stream -kaasustahan onkin juuri kysymys.

Myöskään nyt rakenteilla olevan putkilinjan operaattori Nord Stream 2 AG ei pysty tilittämään Gazpromille rahaa vastaavasti kuin ei ensimmäisenkään putkilinjan operaattori Nord Stream AG tällä hetkellä. Gazprom uutisoi asiasta marraskuun alkupuolella (Reuters 12.11.2018).

Nord Stream 2 -kaasuputkien arvioidaan maksavan yhteensä 9,5 miljardia euroa. Toteutuneet investoinnit tänä ja viime vuonna ovat jo noin 6 miljardia euroa, vaikka kuutiosenttiäkään kaasua ei ole siirretty eikä kopeekkaakaan kaasun myyntituloja ole tilitetty Nord Stream 2 AG:n kassaan.

Kyseessä on iso asia jopa Gazpromin kaltaiselle suuryhtiölle. Gazpromin riidat Naftogazin kanssa ovat tuottaneet ongelmia Gazpromille myös sen eurobond-rahoitusohjelmassa (Reuters 12.11.2018).

Sveitsiläisen tuomioistuimen päätöksestä lähtien kaikki tulot, jotka Venäjän kaasumonopoli saisi Nord Stream AG:lta, menevät Gazpromin sijaan sveitsiläisen tuomioistuimen tileille, kunnes takavarikon rahamäärä on saatu kokoon. Rahat ei nyt siis siirry Nord Stream AG:sta Gazpromille sveitsiläinen tuomioistuimen päätöksen vuoksi.

Oli onni, että Nord Stream AG on rekisteröity Sveitsiin eikä esimerkiksi Saksaan, Itävaltaan tai Suomeen. Näissä maissa oikeudet eivät olisi kyenneet tekemään Sveitsin oikeuden kaltaista päätöstä, jossa miljardeja euroja takavarikoidaan pois venäläiseltä kaasujätiltä.

UAWire-sivuston mukaan Sveitsin lisäksi Naftogaz valmistautui samankaltaisin ​​toimin Gazpromin omaisuuden takavarikoimiseksi myös Alankomaissa ja Iso-Britanniassa.

                                                                                      ****

Nord Stream -kaasuputken poliittisista näkemyksistä Saksasta ja Itävallasta kertoo hyvin Yhdysvaltain Venäjä-pakote-episodi vuonna 2017.

Saksan ulkoministerinä toimi tuolloin sosiaalidemokraatti Sigmar Gabriel. Hän on Venäjä-mielinen henkeen ja vereen kuten kaikilla saksalaisilla sosiaalidemokraateilla suomalaissosiaalidemokraattien tapaan on tapana olla.

Saksan ja Yhdysvaltojen välillä syntyi hyvin verinen kiista Venäjä-pakotteista, joita Yhdysvallat kaavaili ja jotka senaatti äänesti 14.6.2017 voimaan äänin 97-2 seurauksena Venäjän puuttumisesta Yhdysvaltain presidentinvaaleihin ja kyberhyökkäyksistä vaaleissa.

Yhdysvaltain Venäjää koskevat pakotteet saivat ulkoministeri Gabrielien hiiltymään pahoin. Yhdysvaltain hyökkäys Venäjään vastaan sai Saksan ulkoministerin pois tolaltaan ja puolustamaan Venäjää tavalla, jonka rinnalla Venäjän itsensä puolustaminen oli vaikutuksiltaan vain pienoista näpertelyä. Tuostakin episodista Venäjä on varmasti kiittänyt Saksaa ja Itävaltaa nöyrästi.

Kyse Gabrielin pillastumisessa oli Yhdysvaltain senaatin lakipäätöksessä mahdollistaa Yhdysvaltain nesteytetyn maakaasun myynti Euroopassa ja syrjäyttää Venäjän maakaasua Euroopan markkinoilta.

Kyse ja puhe samassa yhteydessä oli myös sanktioista niille eurooppalaisyrityksille, jotka olisivat mukana Nord Stream 2 -hankkeessa ja jotka toimisivat tai aikoisivat toimia Yhdysvalloissa.

Gabriel syytti voimakkain sanakääntein Yhdysvaltain senaattia harjoittaa Yhdysvaltain omia taloudellisia etuja Venäjä-pakotteiden laajentamisella.

Gabriel sai rinnalleen arvostelemaan Yhdysvaltoja Itävallan liittokansleri ja sosiaalidemokraattisen puolueen johtajana Christian Kernin. Saksa ja Itävalta ovat korviaan myöten kiinni venäläiskaasussa Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeessa, mistä osaltaan kertovat Gabrielin ja Kernin eriskummalliset kannanotot Venäjän puolesta Yhdysvaltoja vastaan.

Europas Energieversorgung ist eine Angelegenheit Europas, und nicht der Vereinigten Staaten von Amerika!

Vapaasti suomennettuna:

Euroopan energiahuolto kuuluu Euroopalle, ei Amerikan Yhdysvalloille!” (Spiegel 15.6.2017).

Gabriel ja Kern arvostelivat Yhdysvaltoja kirjoitellen huutomerkkejä virallisiin ministeriteksteihin. Gabrielin ja Kernin Euroopassa energiahuolto kuuluu siis Venäjälle ja he jatkoivat:

Europäischen Unternehmen auf dem US Markt mit Bestrafungen zu drohen, wenn sie sich an Erdgasprojekten wie Nord Stream II mit Russland beteiligen oder sie finanzieren, bringt eine völlig neue und sehr negative Qualität in die europäisch-amerikanischen Beziehungen.“

ja:

Wer uns Energie liefert und wie, entscheiden wir, nach Regeln der Offenheit und des marktwirtschaftlichen Wettbewerbs." (Spiegel 15.6.2017).

Vapaasti suomennettuna:

Eurooppalaisten yhtiöiden rankaiseminen Yhdysvaltain markkinoilla Venäjän maakaasuprojektien, kuten Nord Stream 2:een osallistumisesta tai rahoittamisesta tuo Euroopan ja Yhdysvaltojen välisille suhteille aivan täysin uuden ja erittäin kielteisen leiman.

ja:

Me päätämme, kuka toimittaa meille energiaa ja miten avoimuuden ja vapaiden markkinoiden kilpailun pohjalta.

Itävallan nykyinen ja entinen hallitus ovat toistuvasti puhuneet EU:n Venäjä-pakotteiden helpottamisesta. Myös Gabriel Saksan ulkoministerinä ollessaan kannatti pakotteiden asteittaista keventämistä, tosin Ukrainan tilanteeseen sidottuna.

Gabrielin ja Kern kantojen perusteella saksalaisille ja itävaltalasille venäläisenergia ei ole turvallisuuspoliittinen kysymys eikä uhka.

Gabrielin ja Kernin kannanotot poliitikkoina kertovat yksiselitteisesti, että venäläiskaasu on Saksalle ja Itävallalle juuri poliittinen kysymys eikä vain taloudellinen kysymys. Muutoin Venäjän kaasua ei olisi puolustettu Yhdysvaltojen kaasua vastaan noin voimakkaasti ulkoministeri- ja liittokansleritasolta. Gabrielin ja Kernin kannanotot olivat umpipoliittisia venäläismaakaasun puolesta.

Euroopan parlamentti on toista mieltä Saksan ja Itävallan kanssa sekä myös Suomen kanssa. Parlamentti on todennut Nord Stream 2 -hankkeen olevan poliittisen hankkeen, ei vain taloudellisen tai kaupallisen hankkeen.

MEPs condemn the construction of the Nord Stream 2 pipeline which bypasses Ukraine, ‘as it is a political project that poses a threat to European energy security’. They therefore call for it to be cancelled.” (European Parliament 12.12.2018).

Vapaasti suomenenttuna:

Europarlamentaarikot tuomitsevat Ukrainan ohittavan Nord Stream 2 -putkilinjan rakentamisen ’poliittisena hankkeena, joka uhkaa Euroopan energiavarmuutta’. Tämän vuoksi he vaativat hankkeen peruuttamista.

                                                                                      ****

Jos Nord Stream 2 -kaasuputket rakennetaan ja ne valmistuvat ensi vuonna samanaikaisesti kuin Ukrainan kauttakulkusopimus umpeutuu, Gazprom siirtää kaasusiirrot Ukrainasta Itämerelle.

Nyt ratkaistaan saksalaisen politiikan luotettavuutta. Nyt mitataan saksalaisista poliittista luotettavuutta, johon Suomenkin ulkopoliittinen johtokin on suuresti hullaantunut.

Kykeneekö Saksa vaikuttamaan Gazpromiin niin, että se solmii vähintään voimassaolevaa kauttakulkusopimusta vastaavan sopimuksen Naftogazin kanssa?

Onko Saksa edelleen venäläisten vietävissä kaasuasioissa kuten tähän saakka? Kykeneekö Saksa järjestelyihin, joilla se voisi poliittisesti saada aikaan sopimukset venäläiskaasun kulkemisesta läpi Ukrainan?

Saksa ja etenkin Merkel eivät kykene asiaa hoitamaan. Saksalla ei ole kyvykkyyttä. Saksalla ei ole edes tosiasiallista halukkuutta hoitaa asiaa vastakkaisista puheista huolimatta. Saksan ja Venäjän välinen energiasuhde on sairaalloinen.

Kuten saksalaisministeriön omissa papereissakin lukee: ”Gazprom kann jedoch nicht gezwungen werden, für Lieferungen bestimmte Transportwege zu benutzen.“, ja suomennettuna: ”Gazpromia ei kuitenkaan voida pakottaa käyttämään toimituksille tiettyjä kuljetusreittejä.

Ei ehkä voida, mutta Gazprom voidaan velvoittaa maksamaan Ukrainalle sopimussakkomaksuja sopimusrikkomuksista.

Ukrainan kautta kuljetettava kaasu on tärkeä asia Ukrainalle niin poliittisesti kuin taloudellisesti. Useiden miljardien arvoinen sopimus on köyhälle maalle taloudellisesti tärkeä. Ukraina ajattelee myös siinä mielessä oikein, että maan läpi virtaava venäläiskaasu rajoittaa osaltaan Venäjän toimia Ukrainan maaperällä.

Venäjä on taas voimistanut toimiaan Ukrainaa kohtaan Kertšinsalmen tapahtumilla, lisäämällä sotakalustoa Krimin niemimaalla ja aggressiivisilla puheilla, joiden mukaan Ukraina suunnittelisi sotatoimia Venäjää vastaan.

Kyse on siis päinvastaisesta kuin mitä Saksa ja Merkel Putinin kanssa vakuuttelivat: Nord Stream ei muka siirtäisi venäläisiä kaasutoimituksia Ukrainan kautta tapahtuvasta Itämeren kautta tapahtuvaksi.

Tuo on saksalaista paskapuhetta. En luota tässä kysymyksessä yhtään Saksaan sen enempää kuin Suomeen tai Itävaltaan.

Saksalla ei ole vähäisintäkään suurvalta-ajattelukykyä. Saksassa ole pienintäkään kykyä ajatella EU:ta suurvaltana ja mitä se edellyttäisi mm. Venäjän suhteen. Saksa on Euroopan taloudelleen suurvalta, mutta käyttäytyy ulkopoliittisesti kuin mikä tahansa pienmaa. Monesta tämänhetkisestä Euroopan ulko- ja turvallisuuspoliittisesta ongelmasta saamme kiittää Venäjän rinnalla kulkevaa Saksaa. Saksa vastustaa kaikkia niitä ajatuksia, joita Yhdysvallat esittää Venäjän suitsemiksi Euroopassa. Saksa on Venäjän takuutoimija Euroopassa.

Toivottavasti en enää koskaan kuule yhdenkään suomalaispoliitikon suusta, että Nord Stream 2 on vain taloudellinen ja kaupallinen hanke. Toivottavasti jokaisella suomalaispoliitikolla on vielä sentään sen verran ulkopoliittista järkeä päässä, ettei nyt ihan älytöntä paskaa yritetä enää syöttää kansalaisille.

Europarlamentti on todennut Nord Stream 2 -hankkeen olevan poliittinen ja Suomen on käsiteltävä hanketta nyt myös poliittisena hankkeena ja tehtävä uudet päätökset tuolta pohjalta poliittisina päätöksinä. En olisi europarlamentin kanssa eri mieltä, kun katson päätöksen perusteita.

]]>
56 http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266455-nord-stream-kaasuputkilinjat-saksa-on-jo-nyt-pettanyt-lupauksensa-ukrainalle#comments Gazprom Maakaasu Nord Stream 2 Turpo Venäjän uhka Tue, 25 Dec 2018 19:31:48 +0000 Ari Pesonen http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266455-nord-stream-kaasuputkilinjat-saksa-on-jo-nyt-pettanyt-lupauksensa-ukrainalle
Gatwickin drone -farssi ja ilmatorjunta http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266439-gatwickin-drone-farssi-ja-ilmatorjunta <p>Gatwickin lentoaseman drone-episodi jouluna 2018 herätti enemmän kysymyksiä kuin tarjosi vastauksia.</p><p>Kaikki ei ole sitä, mitä sen on sanottu olevan. Eikä kaikkea ole sanottu.</p><p>Tuskin on kuukautta kulunut siitä kun NATOn suurharjoitukseen Pohjois Norjassa kohdistui paikannusjärjestelmien häirintää, jonka melko yksimielisesti väitettiin olevan vaarallista, ja johon syylliseksi nimettiin, myös Suomen viranomaisten toimesta, Venäjä. Tämän mukaan Venäjällä on vahva valmius ja halu häiritä lentotoimintaa.</p><p>Tuolloin kysyttiin myös, mikä on meidän, siis Lännen, valmiudet häirintään. Häirinnän, torjunnan ja kompetenssin kaikissa muodoissa.</p><p>Nyt ilmoitettiin, että Britannian toiseksi vilkkaimman lentoliikennekeskuksen Gatwickin vilkkainta sesonkia, joulunalusliikennettä on häiritty dronelaittein. Ajanjaksolla 19.-21.12 viranomaisille sanotaan tulleen 57 ilmoitusta laitehavainnoista. Liikenne takkusi. Sanottiin että noin tuhat lähtevää lentoa kärsi häirinnästä. 150.000 ihmisen joululentoaikataulut muuttuivat. Luvattiin 50.000 punnan löytöpalkkio syyllisten kiinnisaamiseen johtavista tiedoista. En ole havainnut mainintaa, jossa selvästi olisi kerrottu tloliikenteen järjestelyistä.</p><p>Sitten pidätettiin keski-ikäinen pariskunta epäiltynä häirinnästä. Heidät vapautettiin 36 tunnin sisällä, lehdistö puhui farssista.</p><p>Kierroksia lisäsi poliisin sunnuntainen ilmoitus, jonka ensiversion mukaan droneja ei varsinaisesti ollutkaan.</p><p>Hämmennys oli jomelkoinen, sillä havainnoista raportoneiden joukossa oli lukuisia lentoasemahenkilöstöön kuuuvaa ja erinäinen määrä poliiseja.</p><p>Koko lentoliikennekaaos Gatwickissä on melkoinen farssi ja skandaali.</p><p>Britannian ilmatorjuntajärjestelmä ja turvallisuuspalvelu yllätettiin housut kintuissa. Britannian kyky ennaltaehkäistä ja torjua tämänkaltaista häirintää osoittautui katastrofaalisen heikoksi, mistä sitten ikinä olikaan kysymys.</p><p>Jos häirinnän luonne on kaikkien näiden päivien jälkeen edelleen niin epäselvä, kuin nyt kerrotaan, pitää päiden pudota.</p><p>Nyt kerrotun pohjalta häirikkö voi olla jokin pahanilkinen lennokkiharrastaja, jolla on hieman radio- ja ohjelmointitaitoja, tai jokin vihamielinen terroristijärjestö.</p><p>Tai vielä enemmän; jokin vihamielinen valtiotoimija, joka monitoimiohjelman mukaisesti häiritsee, hämmentää, testaa ja nolaa Lännen toiseksi vahvinta ilmasodankäynnin osaajaa.</p><p>Viranomaiset kuvasivat dronien toimintaa kissa-hiiri -leikkinä, jossa drone ilmestyyristeilemään lentoaseman lentokieltoalueelle, ja kun siitä saadaan havaintohälytys ja torjuntakomennuskunta käynistää toimensa, se katoaa.</p><p>Näin sanottiin toistuvasti käyneen. Voi vain ihmetellä, että näinkö alkeellisella tasolla turvallisuustoimet ovat? Oli häirinnän takanakuka tahansa, onnistui se yli kaikkien odotusten.</p><p>Brittien torjunta oli vielä heikompi kuin sortuvan Neuvostoliiton it, silloin kun Rust lensi Punaiselle torille.</p><p>Jos häirintään käytetty laite on ohjelmoitu, ajastettu, automatisoitu joko ennaltamäärätyyn tai tilannemääreiseen alternatiiviseen lentoreitintää, sen lähettäjä-ohjaajan kiinnijääntiriski on lähes olematon, etenkin jos lentokappaleessa on itsetuhoräjähde automaattilaukaisuin.</p><p>Taustahenkilöt voivat olla jo maapallon toisella puolella tarkkailemassa kättensä jälkiä.</p><p>Itse tilanteessa häirintälaitteen havaitseminen ja ja liikeseuranta on eittämättä haasteellistä, kun tulosuunta ja vaihteleva lähestymiskorkeus voi olla mikä vain, nopeuden vaihdellessa nollasta sataan ja yli.</p><p>Sitäpaitsi häirinnön ja havainnoinnin vaikeuden maksimoimiseksi laitteiden määrää ja kuviointia vidaan lähes määrättömästi varioida.</p><p>Aiheellisesti joudumme kysymään perimmäisiä kysymyksiä häirinnön ja torjunnan epäsymmetrian vaikutuksista. Olemmeko täysin terrorin tolisikaan valtiollisia tai valtiorahoitteisia tahoja, vakinaisine pääepäiltyineen, varmaa on, että tätä keissiä analysoidaan monissa tapahtumahuoneissa jatkosiirtoja harkittaessa.</p><p>Väitteet dronien lentokyvyn rajallisuudesta ja torjuttavuudesta saivat Gatwickin joulussa uusia muotoja. Hyökkääjän ylivoima on suurempi kuin monet uskoivat. Laserein ja paikannushäirinnällä kaikkia koneita ei havaita saati torjuta.</p><p>Maaliinohjautuvien torjuntalaukaisujen, ovat ne sitte bulletteja tai miniohjuksia, niiden kyky, käytettävyys ja tarkiituksenmukaisuus lentokenttäolosuhteissa ovat rajalliset.</p><p>Käsitteistä vielä: kun puhumme droneista, mistä silloin puhumme. Tarkoitammeko nelikoptereita, vai puhummeko pienoisohjuksista vai lennokeista. Hyperkevyt lennokki pystyy lentämään Suomenlahden yli, kuvaamaan auto-ohjelmoidut kohteet ja palaamaan ennaltamäritettyyn paluupisteeseen, ja tämä kaikki ilman että kukaan havaitsee mitään, alle tunnissa, niin mitä se sitten onkaan alan keihäänkärkimaissa, joihin emme ihan kuulu.</p><p>​</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Gatwickin lentoaseman drone-episodi jouluna 2018 herätti enemmän kysymyksiä kuin tarjosi vastauksia.

Kaikki ei ole sitä, mitä sen on sanottu olevan. Eikä kaikkea ole sanottu.

Tuskin on kuukautta kulunut siitä kun NATOn suurharjoitukseen Pohjois Norjassa kohdistui paikannusjärjestelmien häirintää, jonka melko yksimielisesti väitettiin olevan vaarallista, ja johon syylliseksi nimettiin, myös Suomen viranomaisten toimesta, Venäjä. Tämän mukaan Venäjällä on vahva valmius ja halu häiritä lentotoimintaa.

Tuolloin kysyttiin myös, mikä on meidän, siis Lännen, valmiudet häirintään. Häirinnän, torjunnan ja kompetenssin kaikissa muodoissa.

Nyt ilmoitettiin, että Britannian toiseksi vilkkaimman lentoliikennekeskuksen Gatwickin vilkkainta sesonkia, joulunalusliikennettä on häiritty dronelaittein. Ajanjaksolla 19.-21.12 viranomaisille sanotaan tulleen 57 ilmoitusta laitehavainnoista. Liikenne takkusi. Sanottiin että noin tuhat lähtevää lentoa kärsi häirinnästä. 150.000 ihmisen joululentoaikataulut muuttuivat. Luvattiin 50.000 punnan löytöpalkkio syyllisten kiinnisaamiseen johtavista tiedoista. En ole havainnut mainintaa, jossa selvästi olisi kerrottu tloliikenteen järjestelyistä.

Sitten pidätettiin keski-ikäinen pariskunta epäiltynä häirinnästä. Heidät vapautettiin 36 tunnin sisällä, lehdistö puhui farssista.

Kierroksia lisäsi poliisin sunnuntainen ilmoitus, jonka ensiversion mukaan droneja ei varsinaisesti ollutkaan.

Hämmennys oli jomelkoinen, sillä havainnoista raportoneiden joukossa oli lukuisia lentoasemahenkilöstöön kuuuvaa ja erinäinen määrä poliiseja.

Koko lentoliikennekaaos Gatwickissä on melkoinen farssi ja skandaali.

Britannian ilmatorjuntajärjestelmä ja turvallisuuspalvelu yllätettiin housut kintuissa. Britannian kyky ennaltaehkäistä ja torjua tämänkaltaista häirintää osoittautui katastrofaalisen heikoksi, mistä sitten ikinä olikaan kysymys.

Jos häirinnän luonne on kaikkien näiden päivien jälkeen edelleen niin epäselvä, kuin nyt kerrotaan, pitää päiden pudota.

Nyt kerrotun pohjalta häirikkö voi olla jokin pahanilkinen lennokkiharrastaja, jolla on hieman radio- ja ohjelmointitaitoja, tai jokin vihamielinen terroristijärjestö.

Tai vielä enemmän; jokin vihamielinen valtiotoimija, joka monitoimiohjelman mukaisesti häiritsee, hämmentää, testaa ja nolaa Lännen toiseksi vahvinta ilmasodankäynnin osaajaa.

Viranomaiset kuvasivat dronien toimintaa kissa-hiiri -leikkinä, jossa drone ilmestyyristeilemään lentoaseman lentokieltoalueelle, ja kun siitä saadaan havaintohälytys ja torjuntakomennuskunta käynistää toimensa, se katoaa.

Näin sanottiin toistuvasti käyneen. Voi vain ihmetellä, että näinkö alkeellisella tasolla turvallisuustoimet ovat? Oli häirinnän takanakuka tahansa, onnistui se yli kaikkien odotusten.

Brittien torjunta oli vielä heikompi kuin sortuvan Neuvostoliiton it, silloin kun Rust lensi Punaiselle torille.

Jos häirintään käytetty laite on ohjelmoitu, ajastettu, automatisoitu joko ennaltamäärätyyn tai tilannemääreiseen alternatiiviseen lentoreitintää, sen lähettäjä-ohjaajan kiinnijääntiriski on lähes olematon, etenkin jos lentokappaleessa on itsetuhoräjähde automaattilaukaisuin.

Taustahenkilöt voivat olla jo maapallon toisella puolella tarkkailemassa kättensä jälkiä.

Itse tilanteessa häirintälaitteen havaitseminen ja ja liikeseuranta on eittämättä haasteellistä, kun tulosuunta ja vaihteleva lähestymiskorkeus voi olla mikä vain, nopeuden vaihdellessa nollasta sataan ja yli.

Sitäpaitsi häirinnön ja havainnoinnin vaikeuden maksimoimiseksi laitteiden määrää ja kuviointia vidaan lähes määrättömästi varioida.

Aiheellisesti joudumme kysymään perimmäisiä kysymyksiä häirinnön ja torjunnan epäsymmetrian vaikutuksista. Olemmeko täysin terrorin tolisikaan valtiollisia tai valtiorahoitteisia tahoja, vakinaisine pääepäiltyineen, varmaa on, että tätä keissiä analysoidaan monissa tapahtumahuoneissa jatkosiirtoja harkittaessa.

Väitteet dronien lentokyvyn rajallisuudesta ja torjuttavuudesta saivat Gatwickin joulussa uusia muotoja. Hyökkääjän ylivoima on suurempi kuin monet uskoivat. Laserein ja paikannushäirinnällä kaikkia koneita ei havaita saati torjuta.

Maaliinohjautuvien torjuntalaukaisujen, ovat ne sitte bulletteja tai miniohjuksia, niiden kyky, käytettävyys ja tarkiituksenmukaisuus lentokenttäolosuhteissa ovat rajalliset.

Käsitteistä vielä: kun puhumme droneista, mistä silloin puhumme. Tarkoitammeko nelikoptereita, vai puhummeko pienoisohjuksista vai lennokeista. Hyperkevyt lennokki pystyy lentämään Suomenlahden yli, kuvaamaan auto-ohjelmoidut kohteet ja palaamaan ennaltamäritettyyn paluupisteeseen, ja tämä kaikki ilman että kukaan havaitsee mitään, alle tunnissa, niin mitä se sitten onkaan alan keihäänkärkimaissa, joihin emme ihan kuulu.

]]>
29 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266439-gatwickin-drone-farssi-ja-ilmatorjunta#comments Asevarustelu Avangard Drone Garwick Gatwick Ilmailun turvallisuus Liidokki Turpo Turvallisuus Tue, 25 Dec 2018 07:32:39 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266439-gatwickin-drone-farssi-ja-ilmatorjunta
Mattisin ero pahentaa turvallisuuspoliittista kaaosta Trumpin hallinnossa http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266261-mattisin-ero-pahentaa-turvallisuuspoliittista-kaaosta-trumpin-hallinnossa <p>Washingtonissa Kelly, Price, Shulkin, Tillerson, Sessions, Nielsen, Zinke ja nyt James Mattis. Donald Trumpin hallituksen 15:sta alkuperäisestä ministeristä ainoastaan kahdeksan on enää tehtävissään. Pyöröovi jatkaa pyörimistään yhä kiihtyvällä vauhdilla ja asiantunta-arvioiden mukaan jo yli puolet Trumpin mukana hallintoon tulleista henkilöistä on jättänyt, syystä tai toisesta, tehtävänsä.</p><p>Välivaalien jälkeen huhumylly ministereiden ympärillä on kiihtynyt lisää irtisanomisia on odotettavissa. Mattisin jälkeen seuraavana potkut näyttää saavan kauppaministeri Wilbur Ross.</p><p><strong>Yksi aikuinen vähemmän</strong></p><p>Presidentti Trump on kuvannut puolustusministeri Mattisin lähtöä siirtymiseksi eläkkeelle, mutta kun lukee ministerin erokirjeen, niin eläköityminen ei ole keskeisin syy eroamiseen vaan näkemyserot presidentin kanssa. Hän on ollut yksi viimeisistä &rdquo;aikuisista&rdquo; Trumpin hallinnossa ja toiminut vakauden ankkurina kaaoksen keskellä.</p><p>Presidenttiä kohtaan ministeri on ollut erittäin lojaali, hän ei ole kertaakaan arvostellut presidenttiä julkisuudessa vaan säästänyt kritiikkinsä suljettuihin tapaamisiin presidentin kanssa. Mattis on ministerinä edustanut Yhdysvaltain ulkopolitiikan perinteistä linjaa ja pyrkinyt lieventämään presidentin kantoja. Hän onkin ollut ulkomailla hallinnon keskeisin &rdquo;selittäjä&rdquo; kun liittolaisille on pitänyt tulkita presidentin twiittejä parhain päin.</p><p>Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspoliittisessa johdossa, ei ole Mattisin eron jälkeen yhtään henkilöä, joka puhuisi liittolaisten ja kansainvälisen yhteistyön puolesta. Puolustusministeri on lisäksi ollut pidäke presidentin hallitsemattomalle voimankäytölle.</p><p><strong>Euroopa on ihmeissään</strong></p><p>Ainakin Nato-maissa jännitetään millaisen näkökulman uusi puolustusministeri tulee ottamaan liittokunnan taakanjakoon. Mikäli hän tulee edustaman presidentin linjaa, niin Brysselissä ollaan vaikeuksissa ja liittokunnan uskottavuus on koetuksella.</p><p>Vaikeuksia tulee myös Suomelle. Mattis on ollut Suomen ystävä ja harvoja Trumpin hallinnon korkea-arvoisia edustajia, joka aidosti ymmärtää Suomen ja samalla myös Ruotsin erityisaseman Euroopan turvallisuuspoliittisessa arkkitehtuurissa.</p><p>Venäjän lisääntyneen voimapolitiikan ja ekspansiivisten pyrkimysten aikana ei ole hyvä asia, mikäli Yhdysvaltain etääntyminen Euroopasta vahvistuu myös ministeritasolla.</p><p><strong>Kenestä seuraaja?</strong></p><p>Koska Mattis nyt suoraan sanottuna sai potkut oltuaan eri mieltä presidentin kanssa, on odotettavissa, että hänen seuraajansa on Trump lojalisti. Vaikuttaa siltä, että selkeätä seuraajaa ei ole koska Mattis venyttää irtisanoutumistaan maaliskuulle asti.</p><p>Washingtonissa olevien tietolähteiden mukaan Trumpin listalle tulevaksi puolustusministeriksi on noussut ainakin neljä henkilöä.&nbsp;</p><p>Yksi listalla oleva on eläköitynyt kenraali ja maavoimien apulaiskomentaja Jack Keane. Hän oli Trumpin ensisijainen valinta puolustusministeriksi mutta keane kieltäytyi henkilökohtaisista syistä. Olisiko hän nyt valmis astumaan palvelukseen?</p><p>Välivaalien jälkeen portit ovat auki myös ministeriksi myös senaattorille. Trumpin tiedetään pohtivan myös senaattori Tom Cottonin ja Lindsey Grahamin sopivuutta puolustusministeriksi. Heillä molemmilla on taustaa asevoimissa ja kokemus senaatissa asiantuntemusta myös lainsäädännöstä pentagonin johtoon.</p><p>Myös valtiovarainministeriön David McCormick on ehdokaslistan kärkipäässä. McCormick oli loppuvuodesta 2016 mukana Trumpin pohdinnoissa valtiovarainministeriön tai puolustusministeriön johtoon, joten luottamusta ainakin löytyisi presidentin taholta.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Washingtonissa Kelly, Price, Shulkin, Tillerson, Sessions, Nielsen, Zinke ja nyt James Mattis. Donald Trumpin hallituksen 15:sta alkuperäisestä ministeristä ainoastaan kahdeksan on enää tehtävissään. Pyöröovi jatkaa pyörimistään yhä kiihtyvällä vauhdilla ja asiantunta-arvioiden mukaan jo yli puolet Trumpin mukana hallintoon tulleista henkilöistä on jättänyt, syystä tai toisesta, tehtävänsä.

Välivaalien jälkeen huhumylly ministereiden ympärillä on kiihtynyt lisää irtisanomisia on odotettavissa. Mattisin jälkeen seuraavana potkut näyttää saavan kauppaministeri Wilbur Ross.

Yksi aikuinen vähemmän

Presidentti Trump on kuvannut puolustusministeri Mattisin lähtöä siirtymiseksi eläkkeelle, mutta kun lukee ministerin erokirjeen, niin eläköityminen ei ole keskeisin syy eroamiseen vaan näkemyserot presidentin kanssa. Hän on ollut yksi viimeisistä ”aikuisista” Trumpin hallinnossa ja toiminut vakauden ankkurina kaaoksen keskellä.

Presidenttiä kohtaan ministeri on ollut erittäin lojaali, hän ei ole kertaakaan arvostellut presidenttiä julkisuudessa vaan säästänyt kritiikkinsä suljettuihin tapaamisiin presidentin kanssa. Mattis on ministerinä edustanut Yhdysvaltain ulkopolitiikan perinteistä linjaa ja pyrkinyt lieventämään presidentin kantoja. Hän onkin ollut ulkomailla hallinnon keskeisin ”selittäjä” kun liittolaisille on pitänyt tulkita presidentin twiittejä parhain päin.

Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspoliittisessa johdossa, ei ole Mattisin eron jälkeen yhtään henkilöä, joka puhuisi liittolaisten ja kansainvälisen yhteistyön puolesta. Puolustusministeri on lisäksi ollut pidäke presidentin hallitsemattomalle voimankäytölle.

Euroopa on ihmeissään

Ainakin Nato-maissa jännitetään millaisen näkökulman uusi puolustusministeri tulee ottamaan liittokunnan taakanjakoon. Mikäli hän tulee edustaman presidentin linjaa, niin Brysselissä ollaan vaikeuksissa ja liittokunnan uskottavuus on koetuksella.

Vaikeuksia tulee myös Suomelle. Mattis on ollut Suomen ystävä ja harvoja Trumpin hallinnon korkea-arvoisia edustajia, joka aidosti ymmärtää Suomen ja samalla myös Ruotsin erityisaseman Euroopan turvallisuuspoliittisessa arkkitehtuurissa.

Venäjän lisääntyneen voimapolitiikan ja ekspansiivisten pyrkimysten aikana ei ole hyvä asia, mikäli Yhdysvaltain etääntyminen Euroopasta vahvistuu myös ministeritasolla.

Kenestä seuraaja?

Koska Mattis nyt suoraan sanottuna sai potkut oltuaan eri mieltä presidentin kanssa, on odotettavissa, että hänen seuraajansa on Trump lojalisti. Vaikuttaa siltä, että selkeätä seuraajaa ei ole koska Mattis venyttää irtisanoutumistaan maaliskuulle asti.

Washingtonissa olevien tietolähteiden mukaan Trumpin listalle tulevaksi puolustusministeriksi on noussut ainakin neljä henkilöä. 

Yksi listalla oleva on eläköitynyt kenraali ja maavoimien apulaiskomentaja Jack Keane. Hän oli Trumpin ensisijainen valinta puolustusministeriksi mutta keane kieltäytyi henkilökohtaisista syistä. Olisiko hän nyt valmis astumaan palvelukseen?

Välivaalien jälkeen portit ovat auki myös ministeriksi myös senaattorille. Trumpin tiedetään pohtivan myös senaattori Tom Cottonin ja Lindsey Grahamin sopivuutta puolustusministeriksi. Heillä molemmilla on taustaa asevoimissa ja kokemus senaatissa asiantuntemusta myös lainsäädännöstä pentagonin johtoon.

Myös valtiovarainministeriön David McCormick on ehdokaslistan kärkipäässä. McCormick oli loppuvuodesta 2016 mukana Trumpin pohdinnoissa valtiovarainministeriön tai puolustusministeriön johtoon, joten luottamusta ainakin löytyisi presidentin taholta.

 

]]>
43 http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266261-mattisin-ero-pahentaa-turvallisuuspoliittista-kaaosta-trumpin-hallinnossa#comments Donald Trump James Mattis Turpo Yhdysvaltain politiikka Fri, 21 Dec 2018 13:11:04 +0000 Jani Kokko http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266261-mattisin-ero-pahentaa-turvallisuuspoliittista-kaaosta-trumpin-hallinnossa
Vastine Ilta-Sanomien Arja Paanasen artikkeliin http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266082-vastine-ilta-sanomien-arja-paanasen-artikkeliin <p>Ilta-Sanomien erikoistoimittaja <strong>Arja Paananen</strong> kirjoitti 13.12.2018 artikkelissaan <em>&rdquo;IS kävi läpi Venäjän suurlähettilään kohupuheen &ndash; &rdquo;Me emme uhkaa ketään&rdquo; ja 23 muuta vääristeltyä väitettä&rdquo;</em> Venäjän suurlähettiläs Pavel Kuznetsovin esittäneen 24 väittämää, jotka ovat valheellisia tai vääristeltyjä. Artikkelissa on useita kohtia, jotka eivät kestä päivänvaloa, sillä ne eivät ensinkään osoita eriteltyjä siteerauksia valheellisiksi tai vääriksi. Päinvastoin, vastaväittämien joukossa on siteeraukset todeksi vahvistavia kommentteja.</p><p>Kommentoin kaikkia 24 artikkelin kohtaa kotisivuillani laajemassa blogimerkinnässä. Tähän haluan nostaa kahdeksan esimerkkiä, jotka ovat pahimmin metsässä:</p><p><strong>Kohta 5:</strong></p><p>Kuznetsov: <em>&rdquo;Avoimesti pyritään (Yhdysvaltain taholta) horjuttamaan ja kaatamaan demokraattisesti valittuja hallituksia.&rdquo;</em></p><p>Artikkelin esittämä vastaväittämä: <em>&rdquo;Historian valossa Yhdysvallat ei ole tässä synnitön, mutta ei ole Venäjäkään.&rdquo;</em></p><p>Artikkelin vastaväittämä tässä todistaa Kuznetsovin väittämän todeksi, ei vääristellyksi tai valheelliseksi. Lisäksi Yhdysvaltoihin liittyvään väitteeseen vastaaminen nostamalla esiin Venäjän omia toimia, on niin sanottua whataboutismia.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kohta 7:</strong></p><p>Kuznetsov: <em>&rdquo;Muita valtioita uhataan rangaistuksilla omien kumppanien tai liittolaisten vapaasta valinnasta.&rdquo;</em></p><p>Artikkelin esittämä vastaväittämä: <em>&rdquo;Esimerkiksi Itä-Ukrainan Venäjä-mieliset Donetskin ja Luhanskin nukketasavallat tai Georgiasta irtautumaan pyrkivät mukamasvaltiot Etelä-Ossetia ja Abhasia eivät ole &rdquo;muita valtioita&rdquo;, sillä kansainvälinen yhteisö ei niitä tunnusta ja Venäjä on itse synnyttänyt ne hybridioperaatioillaan. Niiden suhde Venäjään ei muodostu myöskään &rdquo;vapaan valinnan&rdquo; perustalle.&rdquo;</em></p><p>Lähi-idän tilanteen sivuuttaminen on tässä käytännöllistä, mutta ei älyllisesti kovin rehellistä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kohta 14:</strong></p><p>Kuznetsov: <em>&rdquo;Georgiassa kävi niin, että Saakashvili päätti, että nyt hänelle on kaikki sallittua ja hän heitti asevoimia Etelä-Ossetiaan siellä olleita rauhanturvaajia ja siviileitä vastaan.&rdquo;</em></p><p>Artikkelin esittämä vastaväittämä: <em>&rdquo;Venäjä oli valmistellut Abhasian ja Etelä-Ossetian valtaamista jo kauan muun muassa jakamalla omia passejaan ja luomalla alueille sotilaallisia jännitteitä. Mihail Saakashvili tiedettiin kuumakalleksi, ja hänet saatiinkin provosoitua vuoden 2008 sodan tekniseksi aloittajaksi. Saakashvili toimi kuitenkin maansa sisällä, kun taas Venäjä toi asevoimansa vieraaseen maahan.&rdquo;</em></p><p>Jospa palaamme artikkelin kohtaan 1, jossa Paananen propagoi jännitteiden johtuvan Venäjän omista toimista, niin havaitsemme kaksinaismoralismin. Miksi jännite ei tässä saa alkuaan vasta hyökkäyksestä, vaan suostutaan tutkimaan myös hyökkäyksen kohteeksi joutuneen tekemiä provosoivia liikkeitä? Silloin kun Venäjä ryhtyy toimiin, ei niiden syitä ole lännessä tapana katsoa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kohta 15:</strong></p><p>Kuznetsov: <em>&rdquo;Euroopan unioni ei ole pysynyt sivussa yrityksestä rikkoa Venäjän ja sen naapureiden välejä. Keksittiin ohjelma nimeltä itäkumppanuus. Siinä kaikki toimintamallit muotoiltiin sillä periaatteella, että Itä-Euroopan täytyy päättää, kumman kanssa se on, Venäjän vai EU:n.&rdquo;</em></p><p>Artikkeli esittää vastaväittämässä: <em>&rdquo;Mikäli joku maa itse haluaa sitoutua demokratiaan ja eurooppalaisiin arvoihin, sen ei tarvitse lopettaa esimerkiksi kauppaa ja kanssakäymistä Venäjän kanssa.&rdquo;</em></p><p>Kysytäänkö tätä Valiolta ja maataloustuottajilta vai puhutaanko vaikka energiasta, jonka suhteen venäjävastainen painostus on kovaa? Kun Suomi liittyi Euroopan hiili- ja teräsyhteisöön, varoiteltiin että politiikka seuraa kauppasitoumusten perässä ja näinhän on vuosien saatossa käynyt. EU:n liittovaltiokehityksen alkusysäys oli kauppasitoumuksissa. Kauppaan liittyviä sitoumuksia ei ole perusteltua tarkastella politiikasta irrallisina.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kohta 18:</strong></p><p>Kuznetsov: <em>&rdquo;Mitä tulee nykyiseen Ukrainaan, me kannatamme tehtyjen sopimusten noudattamista. Pitää toteuttaa Minskin toimenpidekokonaisuus. Kiovan johto ei pysty Ukrainan vaikean sisäpoliittisen tilanteen takia toteuttamaan velvoitteitaan, nimittäin ryhtymään suoraan vuorokeskusteluun Donetskin ja Luhanskin kanssa.&rdquo;</em></p><p>Artikkelin vastaväittämä: <em>&rdquo;Kiistaa on Minskin sopimuksen kohtien toteuttamisjärjestyksestä. Venäjä ei halua lopettaa ensin sotatoimia ja tunnustaa omaa rooliaan Itä-Ukrainassa, vaan se haluaa luoda Ukrainaan ensin pysyvän kahtiajaon &rdquo;itsenäisten tasavaltojen&rdquo; muodossa.&rdquo;</em></p><p>Lukemalla sanatarkasti Kuznetsovin esittämän väitteen ja Paanasen vastauksen, voi todeta, ettei vastineessa ole mitään, mikä todistaisi väitteen vääräksi tai vääristellyksi. Kysymyksen toteaminen kiistanalaiseksi ei todista esitettyä väittämää vääräksi. Venäjän tahtotilan arvailu salaliittoteoria-tasolta ei ole peruste sille, ettei Kiova ryhdy vuoropuheluun.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kohta 20:</strong></p><p>Kuznetsov: <em>&rdquo;On vielä kolme kuukautta ennen Ukrainan presidentinvaaleja. En sulje pois mahdollisuutta, että muutaman viikon kuluttua tai jopa aikaisemmin voimme tulla Kiovan seuraavan provokaation todistajiksi.&rdquo;</em></p><p>Artikkelin vastaväittämä: <em>&rdquo;Venäjän on nähty keskittävän joukkojaan Ukrainan vastaiselle rajalle ja pelkojen mukaan Venäjä voisi aloittaa vielä ennen kevään vaaleja uuden hyökkäyksen Itä-Ukrainassa.&rdquo;</em></p><p>Voi hyvää päivää, Paananen! Tässä vastataan spekulaatioon spekulaatiolla ja pelkoon toisella pelolla. Taisit luottaa siihen, ettei kukaan lue näin pitkälle?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kohta 22:</strong></p><p>Kuznetsov:<em> &rdquo;Emme aio lähteä kauheaan asevarustelukilpailuun, emmekä pysty tekemään sitä. Tarvitsemme rahaa kotimaisten talousongelmien ratkaisemiseksi.&quot;</em></p><p>Artikkelin vastaväittämä: <em>&rdquo;Venäjä yrittää hillitä asemenojaan, mutta samaan aikaan sillä on meneillään massiivinen asevoimien uudistushanke ja uusien aseiden kehittely aina tekoälyaseista lähtien. Ei ole ainakaan toistaiseksi näyttöä siitä, että Venäjä olisi suunnannut voimallisesti rahaa sotamenoista sosiaalimenoihin.&rdquo;</em></p><p>Ilmeisesti Paananen todella luotti siihen, ettei noin pitkää juttua lue kukaan loppuun saakka. Asevoimien uudistaminenko on siis merkki asevarustelukilpailusta ja kenties pahoista aikeista? Vai miten tämä vastaväittämä tekee Kuznetsovin väitteestä vääristellyn? Myöskään &rdquo;talousongelmien ratkaiseminen&rdquo; ei suoranaisesti tarkoita rahan lisäämistä sosiaalimenoihin, vaikka toivoa sopisi. Esimerkkejä ei tarvitse hakea kaukaa. Juha Sipilän hallitukselle talousongelmien ratkaisu on tarkoittanut ihan päinvastaista sosiaaliturvan osalta. Ehkä Suomen hallitus sitten on lähtenyt asevarustelukilpailuun, kun niitä hävittäjiäkin on tarkoitus hankkia ja sosiaaliturvaa leikattu?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kohta 24:</strong></p><p>Kuznetsov: <em>&rdquo;Monet Euroopassa alkavat pohtia, miten näköalatonta on heille tyrkytetty linja vastakkainoloon Venäjän kanssa. Olen vakuuttunut siitä, että terve järki ja pelkkä inhimillinen itsesuojeluvaisto pääsevät lopulta voitolle.&rdquo;</em></p><p>Infosotilas Paananen todisteli artikkelin verran tätä Kuznetsovin pointtia tyrkyttämällä jutussaan rivikaupalla vastakkainasettelua niissäkin asioissa, joissa Paananen itsekin myönsi, ettei väitetystä asiasta voi suomalainen edes sanoa juuta eikä jaata. Vääristellyksi väitetään lainauksia, joita on vaikea nähdä vääristellyksi ja todisteiksi tarjoillaan kommentteja, jotka eivät todista varsinaiseen väitteeseen liittyen yhtään mitään.</p><p>&nbsp;</p><p>***</p><p>&nbsp;</p><p>Lisäksi haluan tässä yhteydessä tuoda esiin Savon Sanomien uutisen, jonka mukaan Yhdysvallat on rahoittanut Helsinkiin perustettua Hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskusta puolella miljoonalla dollarilla. Rahoituspohja on selvä merkki siitä, että tämä keskus ei tule lisäämään tietoisuuttamme eikä laajentamaan näkökulmaamme informaatiosodankäynnin kokonaisuuteen.</p><p>Nyt on turvallisuuspolitiikan seuraajien aika herätä todellisuuteen. Avatkaa silmänne sille mitä on tekeillä ja puolustakaa Suomea.</p><p>&nbsp;</p><p>Lähteet:</p><p>Paanasen artikkeli: <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005930526.html"><u>https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005930526.html</u></a></p><p>Savon Sanomien uutinen Hybridikeskuksesta: <a href="https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/USA-lahjoitti-Suomeen-perustetulle-hybridikeskukselle-puoli-miljoonaa-dollaria/1297738"><u>https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/USA-lahjoitti-Suomeen-perustetulle-hybridikeskukselle-puoli-miljoonaa-dollaria/1297738</u></a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ilta-Sanomien erikoistoimittaja Arja Paananen kirjoitti 13.12.2018 artikkelissaan ”IS kävi läpi Venäjän suurlähettilään kohupuheen – ”Me emme uhkaa ketään” ja 23 muuta vääristeltyä väitettä” Venäjän suurlähettiläs Pavel Kuznetsovin esittäneen 24 väittämää, jotka ovat valheellisia tai vääristeltyjä. Artikkelissa on useita kohtia, jotka eivät kestä päivänvaloa, sillä ne eivät ensinkään osoita eriteltyjä siteerauksia valheellisiksi tai vääriksi. Päinvastoin, vastaväittämien joukossa on siteeraukset todeksi vahvistavia kommentteja.

Kommentoin kaikkia 24 artikkelin kohtaa kotisivuillani laajemassa blogimerkinnässä. Tähän haluan nostaa kahdeksan esimerkkiä, jotka ovat pahimmin metsässä:

Kohta 5:

Kuznetsov: ”Avoimesti pyritään (Yhdysvaltain taholta) horjuttamaan ja kaatamaan demokraattisesti valittuja hallituksia.”

Artikkelin esittämä vastaväittämä: ”Historian valossa Yhdysvallat ei ole tässä synnitön, mutta ei ole Venäjäkään.”

Artikkelin vastaväittämä tässä todistaa Kuznetsovin väittämän todeksi, ei vääristellyksi tai valheelliseksi. Lisäksi Yhdysvaltoihin liittyvään väitteeseen vastaaminen nostamalla esiin Venäjän omia toimia, on niin sanottua whataboutismia.

 

Kohta 7:

Kuznetsov: ”Muita valtioita uhataan rangaistuksilla omien kumppanien tai liittolaisten vapaasta valinnasta.”

Artikkelin esittämä vastaväittämä: ”Esimerkiksi Itä-Ukrainan Venäjä-mieliset Donetskin ja Luhanskin nukketasavallat tai Georgiasta irtautumaan pyrkivät mukamasvaltiot Etelä-Ossetia ja Abhasia eivät ole ”muita valtioita”, sillä kansainvälinen yhteisö ei niitä tunnusta ja Venäjä on itse synnyttänyt ne hybridioperaatioillaan. Niiden suhde Venäjään ei muodostu myöskään ”vapaan valinnan” perustalle.”

Lähi-idän tilanteen sivuuttaminen on tässä käytännöllistä, mutta ei älyllisesti kovin rehellistä.

 

Kohta 14:

Kuznetsov: ”Georgiassa kävi niin, että Saakashvili päätti, että nyt hänelle on kaikki sallittua ja hän heitti asevoimia Etelä-Ossetiaan siellä olleita rauhanturvaajia ja siviileitä vastaan.”

Artikkelin esittämä vastaväittämä: ”Venäjä oli valmistellut Abhasian ja Etelä-Ossetian valtaamista jo kauan muun muassa jakamalla omia passejaan ja luomalla alueille sotilaallisia jännitteitä. Mihail Saakashvili tiedettiin kuumakalleksi, ja hänet saatiinkin provosoitua vuoden 2008 sodan tekniseksi aloittajaksi. Saakashvili toimi kuitenkin maansa sisällä, kun taas Venäjä toi asevoimansa vieraaseen maahan.”

Jospa palaamme artikkelin kohtaan 1, jossa Paananen propagoi jännitteiden johtuvan Venäjän omista toimista, niin havaitsemme kaksinaismoralismin. Miksi jännite ei tässä saa alkuaan vasta hyökkäyksestä, vaan suostutaan tutkimaan myös hyökkäyksen kohteeksi joutuneen tekemiä provosoivia liikkeitä? Silloin kun Venäjä ryhtyy toimiin, ei niiden syitä ole lännessä tapana katsoa.

 

Kohta 15:

Kuznetsov: ”Euroopan unioni ei ole pysynyt sivussa yrityksestä rikkoa Venäjän ja sen naapureiden välejä. Keksittiin ohjelma nimeltä itäkumppanuus. Siinä kaikki toimintamallit muotoiltiin sillä periaatteella, että Itä-Euroopan täytyy päättää, kumman kanssa se on, Venäjän vai EU:n.”

Artikkeli esittää vastaväittämässä: ”Mikäli joku maa itse haluaa sitoutua demokratiaan ja eurooppalaisiin arvoihin, sen ei tarvitse lopettaa esimerkiksi kauppaa ja kanssakäymistä Venäjän kanssa.”

Kysytäänkö tätä Valiolta ja maataloustuottajilta vai puhutaanko vaikka energiasta, jonka suhteen venäjävastainen painostus on kovaa? Kun Suomi liittyi Euroopan hiili- ja teräsyhteisöön, varoiteltiin että politiikka seuraa kauppasitoumusten perässä ja näinhän on vuosien saatossa käynyt. EU:n liittovaltiokehityksen alkusysäys oli kauppasitoumuksissa. Kauppaan liittyviä sitoumuksia ei ole perusteltua tarkastella politiikasta irrallisina.

 

Kohta 18:

Kuznetsov: ”Mitä tulee nykyiseen Ukrainaan, me kannatamme tehtyjen sopimusten noudattamista. Pitää toteuttaa Minskin toimenpidekokonaisuus. Kiovan johto ei pysty Ukrainan vaikean sisäpoliittisen tilanteen takia toteuttamaan velvoitteitaan, nimittäin ryhtymään suoraan vuorokeskusteluun Donetskin ja Luhanskin kanssa.”

Artikkelin vastaväittämä: ”Kiistaa on Minskin sopimuksen kohtien toteuttamisjärjestyksestä. Venäjä ei halua lopettaa ensin sotatoimia ja tunnustaa omaa rooliaan Itä-Ukrainassa, vaan se haluaa luoda Ukrainaan ensin pysyvän kahtiajaon ”itsenäisten tasavaltojen” muodossa.”

Lukemalla sanatarkasti Kuznetsovin esittämän väitteen ja Paanasen vastauksen, voi todeta, ettei vastineessa ole mitään, mikä todistaisi väitteen vääräksi tai vääristellyksi. Kysymyksen toteaminen kiistanalaiseksi ei todista esitettyä väittämää vääräksi. Venäjän tahtotilan arvailu salaliittoteoria-tasolta ei ole peruste sille, ettei Kiova ryhdy vuoropuheluun.

 

Kohta 20:

Kuznetsov: ”On vielä kolme kuukautta ennen Ukrainan presidentinvaaleja. En sulje pois mahdollisuutta, että muutaman viikon kuluttua tai jopa aikaisemmin voimme tulla Kiovan seuraavan provokaation todistajiksi.”

Artikkelin vastaväittämä: ”Venäjän on nähty keskittävän joukkojaan Ukrainan vastaiselle rajalle ja pelkojen mukaan Venäjä voisi aloittaa vielä ennen kevään vaaleja uuden hyökkäyksen Itä-Ukrainassa.”

Voi hyvää päivää, Paananen! Tässä vastataan spekulaatioon spekulaatiolla ja pelkoon toisella pelolla. Taisit luottaa siihen, ettei kukaan lue näin pitkälle?

 

Kohta 22:

Kuznetsov: ”Emme aio lähteä kauheaan asevarustelukilpailuun, emmekä pysty tekemään sitä. Tarvitsemme rahaa kotimaisten talousongelmien ratkaisemiseksi."

Artikkelin vastaväittämä: ”Venäjä yrittää hillitä asemenojaan, mutta samaan aikaan sillä on meneillään massiivinen asevoimien uudistushanke ja uusien aseiden kehittely aina tekoälyaseista lähtien. Ei ole ainakaan toistaiseksi näyttöä siitä, että Venäjä olisi suunnannut voimallisesti rahaa sotamenoista sosiaalimenoihin.”

Ilmeisesti Paananen todella luotti siihen, ettei noin pitkää juttua lue kukaan loppuun saakka. Asevoimien uudistaminenko on siis merkki asevarustelukilpailusta ja kenties pahoista aikeista? Vai miten tämä vastaväittämä tekee Kuznetsovin väitteestä vääristellyn? Myöskään ”talousongelmien ratkaiseminen” ei suoranaisesti tarkoita rahan lisäämistä sosiaalimenoihin, vaikka toivoa sopisi. Esimerkkejä ei tarvitse hakea kaukaa. Juha Sipilän hallitukselle talousongelmien ratkaisu on tarkoittanut ihan päinvastaista sosiaaliturvan osalta. Ehkä Suomen hallitus sitten on lähtenyt asevarustelukilpailuun, kun niitä hävittäjiäkin on tarkoitus hankkia ja sosiaaliturvaa leikattu?

 

Kohta 24:

Kuznetsov: ”Monet Euroopassa alkavat pohtia, miten näköalatonta on heille tyrkytetty linja vastakkainoloon Venäjän kanssa. Olen vakuuttunut siitä, että terve järki ja pelkkä inhimillinen itsesuojeluvaisto pääsevät lopulta voitolle.”

Infosotilas Paananen todisteli artikkelin verran tätä Kuznetsovin pointtia tyrkyttämällä jutussaan rivikaupalla vastakkainasettelua niissäkin asioissa, joissa Paananen itsekin myönsi, ettei väitetystä asiasta voi suomalainen edes sanoa juuta eikä jaata. Vääristellyksi väitetään lainauksia, joita on vaikea nähdä vääristellyksi ja todisteiksi tarjoillaan kommentteja, jotka eivät todista varsinaiseen väitteeseen liittyen yhtään mitään.

 

***

 

Lisäksi haluan tässä yhteydessä tuoda esiin Savon Sanomien uutisen, jonka mukaan Yhdysvallat on rahoittanut Helsinkiin perustettua Hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskusta puolella miljoonalla dollarilla. Rahoituspohja on selvä merkki siitä, että tämä keskus ei tule lisäämään tietoisuuttamme eikä laajentamaan näkökulmaamme informaatiosodankäynnin kokonaisuuteen.

Nyt on turvallisuuspolitiikan seuraajien aika herätä todellisuuteen. Avatkaa silmänne sille mitä on tekeillä ja puolustakaa Suomea.

 

Lähteet:

Paanasen artikkeli: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005930526.html

Savon Sanomien uutinen Hybridikeskuksesta: https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/USA-lahjoitti-Suomeen-perustetulle-hybridikeskukselle-puoli-miljoonaa-dollaria/1297738

]]>
23 http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266082-vastine-ilta-sanomien-arja-paanasen-artikkeliin#comments Hybridiosaamiskeskus Ilta-Sanomat Informaatiosota Pavel Kuznetsov Turpo Tue, 18 Dec 2018 15:48:14 +0000 Kimmo Kautio http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266082-vastine-ilta-sanomien-arja-paanasen-artikkeliin
Hyvää itsenäisyyspäivää! http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265363-hyvaa-itsenaisyyspaivaa <p>Hyvää itsenäisyyspäivää 2018 Suomi ja suomalaiset!&nbsp;</p><p>Suomen historia on suurvaltojen ristiriitojen suhteen puolueettoman, pohjoismaisen hyvinvointivaltion historiaa. Meillä on sellainen, kunniakas perintö, jota kenellekään muulla ei ole. Voimme olla rohkeasti ja ylpeästi suomalaisia, omalla linjallamme.</p><p>Ei ole tervettä ajatella, että itsenäisyytemme tuki ja turva tulee ulkopuolelta. Se ei tule EU:sta, Natosta tai Yhdysvalloista. Suomen asema itsenäisenä, puolueettomana maana on palautettava entiseen loistoonsa. Pienen maan suuruus on puolueettomuudessa. Tämä näyttäytyi konkreettisena, kun Suomi isännöi viime kesänä Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien huippukokousta. Helsingin valikoitumisen tapaamispaikaksi katsottiin ulkomaillakin perustuvan puolueettomuuspolitiikan traditioon. On itsestäänselvyys, että tällaisesta imagosta on vastakkainasettelujen maailmassa suurta hyötyä.</p><p>Viime aikojen uutiset seksuaalisista ahdisteluista ja joukkoraiskauksista ovat huolestuttavia. Jotain on tehtävä ja vaikenemisen kulttuurin on loputtava. Yhtäällä puuhataan kyllä suostumusta raiskauksen määritelmäksi ja kampanjoidaan kovaan äänen ahdistelua vastaan. Samaan aikaan rajat vuotavat ihmisiä, jotka kykenevät Oulun tapahtumien kaltaisiin tekoihin. Samat ihmiset puuhaavat ensin mainittua, mutta puolustelevat jälkimmäistä. Maahanmuuttopolitiikan osallisuudesta näiden iljettävien ilmiöiden lisääntymiseen ei haluta keskustella. Kädet nostetaan pystyyn. Mitään ei voida.</p><p>Maahanmuuttokysymyksessä pelikenttä on jätetty ääriliikkeille. Ääripäät ottavat hyödyn irti, sillä poliittinen vastakkainasettelu hyödyttää niitä. Suurin syntinen Suomen nykytilaan on keskustapuolue, joka on vuosikymmenten oikeistopolitiikalla jättänyt poliittisen keskustan tyhjäksi vastuunkannosta. Se ei ole kantanut vastuuta kansallisen eheyden ja yhtenäisyyden vahvistamiseksi.</p><p>Suomi ei kestä vasemmistojytkyä eikä tarvitse populistista oikeistoa. Suomen etu on aito, alkiolainen vaihtoehto, joka puolustaa Suomen itsenäisyyttä ja puolueettomuutta, ajaa hallittua maahanmuuttopolitiikkaa sekä kamppailee köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiseksi. Tällainen yhdistävä, kokoava voima on Seitsemän tähden liike.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hyvää itsenäisyyspäivää 2018 Suomi ja suomalaiset! 

Suomen historia on suurvaltojen ristiriitojen suhteen puolueettoman, pohjoismaisen hyvinvointivaltion historiaa. Meillä on sellainen, kunniakas perintö, jota kenellekään muulla ei ole. Voimme olla rohkeasti ja ylpeästi suomalaisia, omalla linjallamme.

Ei ole tervettä ajatella, että itsenäisyytemme tuki ja turva tulee ulkopuolelta. Se ei tule EU:sta, Natosta tai Yhdysvalloista. Suomen asema itsenäisenä, puolueettomana maana on palautettava entiseen loistoonsa. Pienen maan suuruus on puolueettomuudessa. Tämä näyttäytyi konkreettisena, kun Suomi isännöi viime kesänä Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien huippukokousta. Helsingin valikoitumisen tapaamispaikaksi katsottiin ulkomaillakin perustuvan puolueettomuuspolitiikan traditioon. On itsestäänselvyys, että tällaisesta imagosta on vastakkainasettelujen maailmassa suurta hyötyä.

Viime aikojen uutiset seksuaalisista ahdisteluista ja joukkoraiskauksista ovat huolestuttavia. Jotain on tehtävä ja vaikenemisen kulttuurin on loputtava. Yhtäällä puuhataan kyllä suostumusta raiskauksen määritelmäksi ja kampanjoidaan kovaan äänen ahdistelua vastaan. Samaan aikaan rajat vuotavat ihmisiä, jotka kykenevät Oulun tapahtumien kaltaisiin tekoihin. Samat ihmiset puuhaavat ensin mainittua, mutta puolustelevat jälkimmäistä. Maahanmuuttopolitiikan osallisuudesta näiden iljettävien ilmiöiden lisääntymiseen ei haluta keskustella. Kädet nostetaan pystyyn. Mitään ei voida.

Maahanmuuttokysymyksessä pelikenttä on jätetty ääriliikkeille. Ääripäät ottavat hyödyn irti, sillä poliittinen vastakkainasettelu hyödyttää niitä. Suurin syntinen Suomen nykytilaan on keskustapuolue, joka on vuosikymmenten oikeistopolitiikalla jättänyt poliittisen keskustan tyhjäksi vastuunkannosta. Se ei ole kantanut vastuuta kansallisen eheyden ja yhtenäisyyden vahvistamiseksi.

Suomi ei kestä vasemmistojytkyä eikä tarvitse populistista oikeistoa. Suomen etu on aito, alkiolainen vaihtoehto, joka puolustaa Suomen itsenäisyyttä ja puolueettomuutta, ajaa hallittua maahanmuuttopolitiikkaa sekä kamppailee köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiseksi. Tällainen yhdistävä, kokoava voima on Seitsemän tähden liike.

]]>
2 http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265363-hyvaa-itsenaisyyspaivaa#comments Itsenäisyys Maahanmuuttopolitiikka Oulun joukkoraiskaus Turpo Thu, 06 Dec 2018 17:45:59 +0000 Kimmo Kautio http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265363-hyvaa-itsenaisyyspaivaa
al-Futuwwa sotilaskoulutus Gazan opetusohjelmassa http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265085-al-futuwwa-sotilaskoulutus-gazan-opetusohjelmassa <p>Vuonna 2018 Hamas jatkoi sotilaskoulutusta Gazan lukio-opiskelijoille. Koulutus on osa ns. <strong>al-Futuwwa</strong> ohjelmaa joka valmistaa nuoria liittymään Hamasin ja muiden terroristiorganisaatioiden riveihin.&nbsp; Koulutuksessa opiskelijat harjoittelevat mm sotilaallisia kenttätaitoja, komandotaitoja, kaupunkisodankäyntiä, itsepuolustusta ja liikuntaa.&nbsp;&nbsp;Teknisesti julkiset koulut ovat Palestiinalaishallinnon opetusministeriön alaisia, mutta todellisuudessa Hamas kontrolloi Gazan koulutusjärjestelmää.</p><p>&nbsp;</p><p><img alt="" height="410" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2018/12/hamedu2.jpeg" width="547" /></p><p><em>Oppitunnin aiheena AK-12 rynnäkkökivääri (Facebook page of the national security apparatus in the Gaza Strip, November 24, 2018).</em></p><p>Al-Futuwwaan kuuluva sotilaskoulutus ja harjoitukset hoidetaan yleensä kansallisten turvallisuusviranomaisten toimesta. Ohjelma aloitettiin vuonna 2012 osana opetussuunnitelmaa. Hamasin opetushallinnon mukaan oppimistavoitteena on kouluttaa opiskelijoille taistelutaitoja &rdquo;miehityksen&rdquo; vastustamiseksi ja uuden Gazan vapauttavan ja sitä puolustavan sukupolven luominen.</p><p>Ohjelma sisältää kolme keskeistä komponenttia:</p><ul><li>viikottaiset sotakoulutusluennot ympäri vuoden,</li><li>keskitetyt kuusipäiväiset harjoitusleirit joko loma-aikoina tai joskus itse kouluissa,</li><li>käytännön harjoittelu kentällä osallistumalla Hamasin sotilaallisen siiven, Izz al-Din Qassam Brigade, aktiviteetteihin (kuten yöpartiot, tiesulkujen miehitys, keskeisten paikkojen varmistaminen)</li></ul><p>Al-Futuwwa on osa Hamasin kattavaa ideologista ja käytännöllistä nuoriin kohdistuvaa ohjelmaa joka alkaa lastentarhoista ja päättyy yliopistoon. Ideologian keskeisiä elementtejä ovat Palestiinan vapauttaminen, Israelin olemassaolon tunnustamisen kieltäminen, jihadin polku ja radikaalin islamin omaksuminen. Hamasin tarkoituksena on saada nuoret liittymään liikkeen riveihin aseelliseen ja poliittiseen taisteluun Israelia vastaan.</p><p>&nbsp;</p><p><img alt="" height="307" src="https://arielfi.files.wordpress.com/2018/12/hamedu.jpeg" width="547" /></p><p><em>Al-Futuwwa aktiviteetteja keski-Gazassa ja läntisessä Khan Yunisissa (Facebook page of the national security apparatus in the Gaza Strip, November 24, 2018).</em></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lähde:&nbsp;</strong></p><p><em><a href="https://www.terrorism-info.org.il/en/hamas-continues-military-training-students-government-high-schools-gaza-strip-prepare-join-ranks/">The Meir Amit Intelligence and Terrorism Information Center</a></em></p><p>ja sen koko raportti aiheesta: <a href="https://www.terrorism-info.org.il/app/uploads/2018/12/E_291_18.pdf" rel="noopener" target="_blank"><em><strong>Full document in PDF format</strong></em></a></p><p><strong>Op-Ed kommentti:&nbsp;</strong></p><p>Palestiinalaishallinnon opetusektorihan on vuosia ollut Suomen Palestiinalaishallinnolle antaman maakohtaisen tuen pääkohteita ja siitä eduskunnassakin tehdyn kyselyn pohjalta tehtävää selvitystä yhä odotellaan.&nbsp; Mainittakoon Suomen olleen useita vuosia myös läntisiä päärahoittajia Hamasin sotilaskoulutusta antavilla kesäleireillä.</p><p><strong>Aiemmin aiheesta mm:</strong></p><p><a href="https://arielfi.wordpress.com/2018/04/20/suomen-tuki-palestiinalaisten-vihakoulutukselle-selvitettavana-op-ed/"><em>Suomen tuki palestiinalaisten vihakoulutukselle selvitettävänä&nbsp;[Op-Ed]</em></a></p><p><em><a href="https://arielfi.wordpress.com/2018/01/01/palestiinalaisille-vihakoulutusta-rauhankasvatuksen-sijaan/">Palestiinalaisille vihakoulutusta rauhankasvatuksen sijaan</a></em></p><p><a href="https://arielfi.wordpress.com/2017/08/14/hamasin-kesaleirin-rauhankasvatusta/"><em><u><em>Hamasin kesäleirin &rdquo;rauhankasvatusta&rdquo;</em></u></em></a></p><p><a href="https://arielfi.wordpress.com/2016/04/29/lasten-vihakoulutus-jatkuu-yha-gazassa/"><em><u><em>Lasten vihakoulutus jatkuu Gazassa</em></u></em></a></p><p><a href="https://arielfi.wordpress.com/2015/07/30/ykn-tukema-lapsisotilaiden-vihakoulutus-gazassa-uhkaa-supistua/"><em><u><em>YK:n tukema lapsisotilaiden [viha]koulutus Gazassa uhkaa supistua</em></u></em></a></p><p><a href="https://arielfi.wordpress.com/2015/02/23/hamasin-terrorileirit-nuorisolle/"><em><u><em>Hamasin terrorileirit nuorisolle</em></u></em></a></p><hr /><p><strong>Kirjoitus on julkaistu ensinnä <a href="http://arielfi.wordpress.com"><em>Ariel-Israelista suomeksi</em></a> -verkkosivustolla.</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vuonna 2018 Hamas jatkoi sotilaskoulutusta Gazan lukio-opiskelijoille. Koulutus on osa ns. al-Futuwwa ohjelmaa joka valmistaa nuoria liittymään Hamasin ja muiden terroristiorganisaatioiden riveihin.  Koulutuksessa opiskelijat harjoittelevat mm sotilaallisia kenttätaitoja, komandotaitoja, kaupunkisodankäyntiä, itsepuolustusta ja liikuntaa.  Teknisesti julkiset koulut ovat Palestiinalaishallinnon opetusministeriön alaisia, mutta todellisuudessa Hamas kontrolloi Gazan koulutusjärjestelmää.

 

Oppitunnin aiheena AK-12 rynnäkkökivääri (Facebook page of the national security apparatus in the Gaza Strip, November 24, 2018).

Al-Futuwwaan kuuluva sotilaskoulutus ja harjoitukset hoidetaan yleensä kansallisten turvallisuusviranomaisten toimesta. Ohjelma aloitettiin vuonna 2012 osana opetussuunnitelmaa. Hamasin opetushallinnon mukaan oppimistavoitteena on kouluttaa opiskelijoille taistelutaitoja ”miehityksen” vastustamiseksi ja uuden Gazan vapauttavan ja sitä puolustavan sukupolven luominen.

Ohjelma sisältää kolme keskeistä komponenttia:

  • viikottaiset sotakoulutusluennot ympäri vuoden,
  • keskitetyt kuusipäiväiset harjoitusleirit joko loma-aikoina tai joskus itse kouluissa,
  • käytännön harjoittelu kentällä osallistumalla Hamasin sotilaallisen siiven, Izz al-Din Qassam Brigade, aktiviteetteihin (kuten yöpartiot, tiesulkujen miehitys, keskeisten paikkojen varmistaminen)

Al-Futuwwa on osa Hamasin kattavaa ideologista ja käytännöllistä nuoriin kohdistuvaa ohjelmaa joka alkaa lastentarhoista ja päättyy yliopistoon. Ideologian keskeisiä elementtejä ovat Palestiinan vapauttaminen, Israelin olemassaolon tunnustamisen kieltäminen, jihadin polku ja radikaalin islamin omaksuminen. Hamasin tarkoituksena on saada nuoret liittymään liikkeen riveihin aseelliseen ja poliittiseen taisteluun Israelia vastaan.

 

Al-Futuwwa aktiviteetteja keski-Gazassa ja läntisessä Khan Yunisissa (Facebook page of the national security apparatus in the Gaza Strip, November 24, 2018).

 

Lähde: 

The Meir Amit Intelligence and Terrorism Information Center

ja sen koko raportti aiheesta: Full document in PDF format

Op-Ed kommentti: 

Palestiinalaishallinnon opetusektorihan on vuosia ollut Suomen Palestiinalaishallinnolle antaman maakohtaisen tuen pääkohteita ja siitä eduskunnassakin tehdyn kyselyn pohjalta tehtävää selvitystä yhä odotellaan.  Mainittakoon Suomen olleen useita vuosia myös läntisiä päärahoittajia Hamasin sotilaskoulutusta antavilla kesäleireillä.

Aiemmin aiheesta mm:

Suomen tuki palestiinalaisten vihakoulutukselle selvitettävänä [Op-Ed]

Palestiinalaisille vihakoulutusta rauhankasvatuksen sijaan

Hamasin kesäleirin ”rauhankasvatusta”

Lasten vihakoulutus jatkuu Gazassa

YK:n tukema lapsisotilaiden [viha]koulutus Gazassa uhkaa supistua

Hamasin terrorileirit nuorisolle


Kirjoitus on julkaistu ensinnä Ariel-Israelista suomeksi -verkkosivustolla.

]]>
21 http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265085-al-futuwwa-sotilaskoulutus-gazan-opetusohjelmassa#comments Gaza Turpo Vihakoulutus Sun, 02 Dec 2018 15:11:01 +0000 Ari Rusila http://arirusila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265085-al-futuwwa-sotilaskoulutus-gazan-opetusohjelmassa